Tuemme tulevaisuuden maidontuottajia
Kotimaisen maidontuotannon tulevaisuuden turvaamiseksi tehdään lähiviikkoina ja -kuukausina monta ratkaisua. Nyt on aika luoda eri tukielementeistä kokonaisuus, joka tukee aktiivisten maidontuottajien pärjäämistä.
Maidontuotanto on kilpailukykyinen ja liikevaihdolla mitaten suurin maatalouden tuotantosuunta. Maitotilojen määrä on laskenut vuosi vuodelta, mutta rakennekehitys ja keskituotoksen kasvu ovat säilyttäneet kokonaistuotannon vakaana. Reilut yhdeksän tuhatta tilaa tuotti viime vuonna lähes 2,2 miljardia maitolitraa.
Maitoalan vahvuus ovat myös pitkälle jalostetut, laadukkaat lisäarvotuotteet. Suomalaisilla maitotuotteilla on hyvää kysyntää maailmalla.
EU:n tuotantotuet hyödynnettävä
EU:n tukijärjestelmien kulmakivet on saatava paikoilleen kuluvan vuoden aikana, vaikka yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpano lykkääntyykin vuoteen 2015. Kesäkuun lopussa on tarkoitus saada aikaan EU-tason päätös uudistuksen päälinjoista. Sen jälkeen EU-tukien yksityiskohtien valmistelussa riittää vielä paljon töitä.
Euroopanlaajuiset päätökset ohjaavat vahvasti kansallisia maatalouspolitiikan toimenpiteitä ja EU-tuet antavat Suomessakin perustuksen, jota tärkeät kansalliset tukijärjestelmät täydentävät.
Etelä-Suomen 141-tukijärjestelmästä maitotiloille maksetaan litratukea, nautatukia ja kotieläintilan hehtaaritukea nykyisellä kaudella 2008 - 2013. Tukikokonaisuuden jatko on rakennettava EU-linjausten rinnalla. Liittymissopimuksessa artiklan 141 sanamuoto velvoittaa meitä käyttämään täysimittaisesti kaikki EU-järjestelmien mahdollisuudet ennen kuin lupa kansalliselle 141-tuelle voidaan saada.
EU:n tuotantosidonnaisten tukien kokonaisuus näyttäisi olevan jatkossa nykyistä käyttökelpoisempi elementti erityisesti nautakarjataloudelle, ja tämä reitti meidän on tulevina kuukausina huolella selvitettävä. Samalla muutkin kansalliset ja EU-tuet on sovitettava mukaan kokonaisuuteen parhaalla mahdollisella tavalla.
Kiintiöt poistuvat 2015
EU:n maatalouspolitiikassa eri sektorien tuotannonohjauskeinoja on uudistettu kovalla kädellä vuosien varrella. Vuonna 2008 varmistui lopullisesti se, että EU:n maitokiintiöjärjestelmä päättyy keväällä 2015. Unionin maidontuotanto toimii jatkossa nykyistä vahvemmin markkinoiden ehdoilla.
Arviot vaikutuksista EU:n kokonaistuotantoon ja maidontuotantoon Suomessa vaihtelevat, sillä moni tekijä ohjaa hintasuhteita ja tuotantopäätöksiä. Todennäköisesti maidontuotanto kasvaa lyhyellä aikavälillä kiintiörajoitteen poistuttua, mutta useamman vuoden aikana tapahtuvia muutoksia suuntaan tai toiseen on paljon vaikeampi arvioida.
Pohjoisessa tuotantotuki rajoitettu
Pohjoisen tuen alueella maidon kansallisen tuen maksamista rajoittaa jatkossakin komission 142-päätöksen mukainen tukikelpoisen tuotannon enimmäismäärä. Litratukea voidaan maksaa C-alueella vuosittain vain 1,78 miljoonalle tonnille maitoa.
Jos alueen maitomäärä kasvaisi tätä rajoitetta suuremmaksi, ei tukea voisi maksaa rajoitteen ylittäville litroille. Jos tuotanto edelleen jatkaisi kasvuaan, voisi pohjoisen tuen järjestelmä tuotantoa säilyttävänä tukena joutua komission silmätikuksi.
Tuotannon reipas kasvu vaikuttaisi tietysti myös markkinoihin ja tuottajahintaan.
Tuotantoketjun ja osuuskuntien oma ohjaus olisi kaikkein luontevin tapa säädellä hallitusti maidontuotannon kehitystä.
Kolme vaihtoehtoa pohjoisen tukeen
Maatalouden tuki- ja rakennepolitiikalla on edelleen niin suuri rooli maidontuotannossa, että hallinnon ja maitoalan yhteinen valmistelu on koettu erityisen tärkeäksi. Asiantuntijamme ministeriöstä ja tuottajajärjestöistä ovat selvittäneet vaihtoehtoja, joilla pohjoisen tuen erityispiirteet ja kiintiöiden poistuminen sovitettaisiin yhteen.
Kolme perusvaihtoehtoa on monesta käytännön syystä valikoitunut jatkopohdintaan. Ensiksi, nykyistä litratukea maksettaisiin pohjoisen tuen alueella ilman kiintiön kaltaista tilakohtaista tuotannon rajoittamista. Pohjoisen tuen tuotantorajoitteen alla pärjättäisiin yksinkertaisella hallinnolla ja selkeällä tukijärjestelmällä. Tuotannon kasvuun pohjoisen tuen rajoitteen yli vastattaisiin käytännössä litratuen leikkauksilla ja tarvittavilla rakennepolitiikan täsmätoimilla.
Toisessa mallissa litratukea voitaisiin maksaa edelleen tuotettujen litrojen perusteella, mutta tukea voisi tilatasolla saada vain tiettyyn maksimimäärään tai "tukioikeuteen" asti. Tilakohtaiset 142-tukioikeudet muodostettaisiin jonkin aiemman ajankohdan kiintiöjaon tai tuotannon pohjalta. Näillä tukioikeuksilla ei voisi käydä kauppaa, ja hallinto vastaisi täysin niiden vahvistamisesta ja siirroista. En pidä hyvänä järjestelmää, jossa oikeudesta saada valtion tukea käytäisiin kauppaa ja joka rankaisisi jatkajia ja palkitsisi tuotannosta luopuvia.
Kolmas vaihtoehto olisi muuttaa maidon pohjoinen tuki lypsylehmäpalkkioksi. Pohjoisimmilla alueilla palkkiota voitaisiin tuotannon turvaamiseksi vielä täydentää litrakohtaisella tuella. Lypsylehmäpalkkiolla saataisiin joustavuutta tuotantomäärän mahdolliseen kasvuun, koska lehmämäärän äkillistä kasvua ei ole näköpiirissä. Maidontuotannon kasvu perustuisi nykyisellä rakennekehityksellä ennen kaikkea keskituotoksen paranemiseen. Malli voisi olla täysin nykyiseen nautarekisteriin perustuva ja siten yksinkertainen ja kaikille osallisille kustannustehokkain vaihtoehto.
Yhteinen tahtotila tuottajien kanssa
Monta tärkeää valintaa ja päätöstä on siis käsillä. Keskustelimme kuluvan viikon keskiviikkona maitosektorin edustajien kanssa siitä, mikä on kotimaisen maidontuotannon tulevaisuudelle tärkeintä. Yhteinen tahtotilamme on yksiselitteinen: etusijalle on nostettava aktiivinen ja tulevaisuuteen suuntautuva maidontuottaja.
Erityisesti nuoria tuottajia on tuettava, ja kehitystä ei saa viedä eteenpäin tilanpidon jatkajien kustannuksella. Nyt on oikea aika hälventää epävarmuutta ja epävakautta tuotannon kehittämisen tieltä ja luoda yksinkertainen, mutta tehokas tukikokonaisuus. Valtiovalta hoitaa oman osuutensa, ja uskon maitoalan yhteistyön toimivan jatkossakin rohkeasti tulevaisuudenusko edellä.
Jari Koskinen
Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri
Viimeksi muokattu: 07.06.13 - klo:15:27 kirjoittanut Veeti
