Kaveri kysyy asiallisesti kuivurin rakentamisesta ja vastaukset käsittelevät maatalouspolitiikkaa. On jokaisen oma asia mihin rahansa lykkää. 

Varmasti kannattaa tehdä oma kuivuri, varsinkin jos pystyy tekemään ilman velkarahaa eikä sopivaa rahtikuivuria ole tarjolla. Viime syksy opetti, että omat - vaikka vähän halvemmatkin vehkeet - on aina silloin omassa käytössä kuin pitääkin.

Lainaus käyttäjältä: wtf - 23.07.13 - klo:12:06

Lainaus käyttäjältä: mää vai - 23.07.13 - klo:11:41

Toinen asia mikä kyrsii on tämä "veronmaksaja" jankutus. Omalta kohdaltani voin ainakin todeta että maksan pelkästään tuloveroja enemmän mitä keskiverto duunarille jää vuodessa käteen. Eli todellisia veronmaksajia löytyy täältä maajussiosastoltakin se on sitte toinen asia onko se järkevää mutta kuitenkin

Todellakin. Voisi vaikka sanoa että WTF?

Miten helvetissä jyväjemmaritkin on omaksuneet sosialistien ja viherkommareiden jatkuvan jankkaamisen veronmaksajien rahoilla puuhailusta?

Koetetaan nyt muistaa miksi näitä tukia on olemassa.

Rohkeesti vaan selkä suorana. Tää on systeemi, ja sillä mennään. Saatana.

Kerroppas se, kun ei meinaa millään muistaa millä mantralla jyväjemmaria ja kuluttajaa on yritetty aivopestä.

Minun käsitys asiasta on se että tukien ansiosta teollisuus ja kauppa saa raaka-aineen/tuotteen pilkkahintaan ja myyvät lopputuotteen kuluttajalle euroopan kalleimpaan hintaan.
Ts. veronmaksajaa l. kuluttajaa ryöstetään kahtaalta käsin.

ps. Missä muussa "elinkeinossa" kuin maataloudessa suunnitellaan (ja toteutetaankin, valitettavasti) alle 30 000 euron liikevaihdolla 100 000 euron investointeja?
Vastaus: Ei missään.

Sosialismista ja kommunismista puheen ollen, maatalous nykysysteemillä on pahimmasta päästä kyseistä toimintamallia.
Sitten kun veronmaksajien sponsorointi maataloudelle loppuu niin jäljelle jääneet yrittäjät voivat vapaasti kehua olevansa kapitalistisen systeemin aitoja yrittäjiä. Siihen asti sosialismi pönkittää toimeentulon harrastusluontoisessakin puuhastelussa jokaiselle mäkitupalaiselle.

Oy Kateellinen Naapuri Ab virmassa investoinnit ovat hyvinkin rankkoja. Yks äijä kehu, että koneet levenee. Osti 3m:n Nova Combin 3m:n sivupyöräkoneen tilalle. No sehän kaventui. Toinen hommas entisen Kleinen jurttinostokoneen porukkaan. No se Kleine tarkoittaa pientä.

Tällaiset näsäviisaudet saattavat aiheuttaa lippa hiessä kulkevia talonpoikia investoimaan vielä suurempiin koneisiin ihan vaan *****illessaan naapurille. 

Kuivuri pihaan vaan. Vähän suurempi kuin naapurilla. Tai ainakin hommaa Virolaiset julmankokoiset(paljon suuremmat kuin naapurilla) viljakärryt, niin pääsee vähän elvistelemään.

Kerroppas se, kun ei meinaa millään muistaa millä mantralla jyväjemmaria ja kuluttajaa on yritetty aivopestä.

Minun käsitys asiasta on se että tukien ansiosta teollisuus ja kauppa saa raaka-aineen/tuotteen pilkkahintaan ja myyvät lopputuotteen kuluttajalle euroopan kalleimpaan hintaan.
Ts. veronmaksajaa l. kuluttajaa ryöstetään kahtaalta käsin.

ps. Missä muussa "elinkeinossa" kuin maataloudessa suunnitellaan (ja toteutetaankin, valitettavasti) alle 30 000 euron liikevaihdolla 100 000 euron investointeja?
Vastaus: Ei missään.

Sosialismista ja kommunismista puheen ollen, maatalous nykysysteemillä on pahimmasta päästä kyseistä toimintamallia.
Sitten kun veronmaksajien sponsorointi maataloudelle loppuu niin jäljelle jääneet yrittäjät voivat vapaasti kehua olevansa kapitalistisen systeemin aitoja yrittäjiä. Siihen asti sosialismi pönkittää toimeentulon harrastusluontoisessakin puuhastelussa jokaiselle mäkitupalaiselle.

Ihan oikea käsitys sulla käsittääkseni on.

Jos me täältä nyt täräytetään tuet seis, niin ei kaupan ja teollisuuden toiminta muuksi muutu. Ainoastaan raaka-aineen toimittajat muuttuu ja meillä tuvat viilenee. Jos systeemiä muutetaan, niin se pitäisi tapahtua saman aikaisesti koko universumissa.

Ihan alunperin taitaa olla ajateltu tätä asiaa jossain muualla kuin maajussien keskuudessa. Vitustako minä mitään tiedä, mutta voihan tuo olla niinkin että kauppiaat ja teollisuus on jo aikojen alussa ollut määräävässä asemassa tavalla tai toisella, ja saaneet kuluttajat(kin) uskomaan tän systeemin tarpeen.

Pointti oli se ettei meillä ole aihetta pyydellä anteeksi tätä tilannetta.

Vaunukuivuri katoksella (sähköpylväät pystyyn ja katto päälle itsekantavasta) on tuollaiselle tilalle passeli ratkaisu.
Ikävä on kaatosateessa täyttää ja tyhjätä vaunukuivuria jollei katosta päällä,ja kyllä sille ikää tulee ilman kattoa aika nopiaa.
Kylläpä tuo suuntaus on yhä isompiin viljatiloihin niin kuin jooseppi meinaa.

Vaunukuivuri katoksella (sähköpylväät pystyyn ja katto päälle itsekantavasta) on tuollaiselle tilalle passeli ratkaisu.
Ikävä on kaatosateessa täyttää ja tyhjätä vaunukuivuria jollei katosta päällä,ja kyllä sille ikää tulee ilman kattoa aika nopiaa.
Kylläpä tuo suuntaus on yhä isompiin viljatiloihin niin kuin jooseppi meinaa.

Suoraan sanottuna kuppaisin nuo vaunukuivirit ja laittaisin kunnollisen siilokuivurin jonka ympärille peltisiiloja . On se vaunukuivuri juu helppo ens alkuun mutta pidenmän päälle en ryhtyis taistelemaan . Lisäkuivurina vanhan kuivurin rinnalle kyllä . Meillä oli kotona heikohko kuivuri . Tasa-antti jossa oli mattokuljetin pohjakartion tilallalla , siilot huonot , ei hyvä homma . Aikaa kulu helvetisti hukkaan hyvinä puintipäivinä ylimääräisen työn vuoksi . -87 Velimies sai paremman kuivurin joka pelittää hyvin vieläkin . Yksimies tekee saman homman kevyemmin kuin ennen kulu kahdelta äijältä

Kaveri kysyy asiallisesti kuivurin rakentamisesta ja vastaukset käsittelevät maatalouspolitiikkaa. On jokaisen oma asia mihin rahansa lykkää. 

Varmasti kannattaa tehdä oma kuivuri, varsinkin jos pystyy tekemään ilman velkarahaa eikä sopivaa rahtikuivuria ole tarjolla. Viime syksy opetti, että omat - vaikka vähän halvemmatkin vehkeet - on aina silloin omassa käytössä kuin pitääkin.

Samaa mieltä. Kyllä kuivuri-investointi voi kannattaa, jos yli 50 ha, ja hommaa on päättänyt jatkaa. Muiden ehdoilla täytyy sitten aina vain mennä jos omat vehkeet puuttuu..

viime vuona tein ja suurimmalta osalta velkarahalla (korkotuki) jos saan viljasta 25€/t paremman hinnan kuin tuoreena myymällä niin sillä maksaa kuivuria. rahtikuivausta ei saatavilla. Tuoreena kun myi niin kuorman viennissä traktoril meni yli3h ja rekka hommassa on sovittelemista jonkun verran...

puol vuotta meni ja 300k mepu, 4 x1600hl pyttyjä ja yks tuulettuva kanttisiilo ja öljysäiliö. toteutuneet kustannukset (kaikki) pikkasen päälle 100k€ alv 0

Edit:
Vaunukuivuri tuli sen takii kun kuvittelin et pääsis helpommalla kun ei noita lämminilmakuivureita aiemmin meiän talos ollu. Ei edes kelan miehel ollu tietoo. Ny ehkä kiinteä ja seinät ympärille. Tosin vaunulla taitaa olla säädökset vähän loivemmat sijoittelun ja rakentamisen suhteen.

Onhan tuossa vaunukuivurissa se hyvä puoli, että koko koneisto on helposti päivitettävissä ja pyörillä siirrettävissä tontilta pois. Kun noita kattamisratkaisuja tekee, niin kannattaa suunnitella ne sillä silmällä, että se vaunu saadaan joskus sieltä ulos ilman, että koko rakennus pitää purkaa...

Vaunukuivuri katoksella (sähköpylväät pystyyn ja katto päälle itsekantavasta) on tuollaiselle tilalle passeli ratkaisu.
Ikävä on kaatosateessa täyttää ja tyhjätä vaunukuivuria jollei katosta päällä,ja kyllä sille ikää tulee ilman kattoa aika nopiaa.
Kylläpä tuo suuntaus on yhä isompiin viljatiloihin niin kuin jooseppi meinaa.

Tuollainen "sähköpylväät pystyyn ja katto päälle itsekantavasta"-ratkaisu ei välttämättä ole monivuotinen. Eikö tuollaisen 240 hl vaunukuivurin harjakorkeus, eli elevaattori, hivoittele jo 10 m? Tulee tuuli ja vie kopin kauas pois.

meillä oltiin saman tilanteen edessä pari vuotta sitten, rahtikuivaajia ei oikein lähellä ollut joten oma kuivuri tuli tehtäväksi tavalla tai toisella .  silloin päädyin rakentamaan kuivaamon  vanhaan katettuun rehusiiloon ,joka oli joutilaana. Kuivuri ja pannu löytyi suhteellisen läheltä "pura ja vie pois" hinnalla.Purkutyöhön meni aikaa tälläisiltä amatööreiltä kolme päivää ( meitä oli kolme henkeä hommissa) ja saman verran  kasaamiseen, sähkömies laittoi kaapin uusiksi ja teki sähköt uudelta keskukselta asti vajaassa kahdessa päivässä. Puutavara omasta metsästä , isommat valut valmiista tavarasta, pienemmät väännettiin itse.Toukokuussa aloitettiin ja syyskuussa kuivattiin omat viljat, lokakuun lopulla kuivaamo oli osapuilleen valmis. Ei mikään ihan mahdoton urakka, tekisin toistekin...  . Seuraavana kesänä siirrettiin 2 pyöreetä pyttyä kuivurin viereen , siirto vei päivän  pyttyä kohden .

Kaveri kysyy asiallisesti kuivurin rakentamisesta ja vastaukset käsittelevät maatalouspolitiikkaa. On jokaisen oma asia mihin rahansa lykkää. 

Varmasti kannattaa tehdä oma kuivuri, varsinkin jos pystyy tekemään ilman velkarahaa eikä sopivaa rahtikuivuria ole tarjolla. Viime syksy opetti, että omat - vaikka vähän halvemmatkin vehkeet - on aina silloin omassa käytössä kuin pitääkin.

Tästä päästäänkin sopivasti rahtipuimuriin. Vanhat muutaman tonnin tai satasen puimakoneet oli kultaakin kalliimpia viime syksynä.

Ehtiikö urakoottijaa vai nou?

Omassa on Se hyvä puoli että voi tehdä kun itelle sopii.

viime vuona tein ja suurimmalta osalta velkarahalla (korkotuki) jos saan viljasta 25€/t paremman hinnan kuin tuoreena myymällä niin sillä maksaa kuivuria. rahtikuivausta ei saatavilla. Tuoreena kun myi niin kuorman viennissä traktoril meni yli3h ja rekka hommassa on sovittelemista jonkun verran...

puol vuotta meni ja 300k mepu, 4 x1600hl pyttyjä ja yks tuulettuva kanttisiilo ja öljysäiliö. toteutuneet kustannukset (kaikki) pikkasen päälle 100k€ alv 0

Edit:
Vaunukuivuri tuli sen takii kun kuvittelin et pääsis helpommalla kun ei noita lämminilmakuivureita aiemmin meiän talos ollu. Ei edes kelan miehel ollu tietoo. Ny ehkä kiinteä ja seinät ympärille. Tosin vaunulla taitaa olla säädökset vähän loivemmat sijoittelun ja rakentamisen suhteen.

On noi vaunutkin nykyisin melkoisia palapelejä, joiden kokoamiseen pitää varata reilusti aikaa. Ainakin silloin, jos ei ole aikaisempaa kokemusta kuivureista.

Tästä päästäänkin sopivasti rahtipuimuriin. Vanhat muutaman tonnin tai satasen puimakoneet oli kultaakin kalliimpia viime syksynä.

Ehtiikö urakoottijaa vai nou?

Omassa on Se hyvä puoli että voi tehdä kun itelle sopii.

No niinpä. Mä en ole koskaan ymmärtänyt rahtipuintia, ainakaan silloin jos puintiala mitataan kymmenissä tai sadoissa hehtaareissa. Tissinkoittajat ovat ehkä eri asia, jos on oikeasti jotain muuta työtä tehtävänä puintien aikaan. Mitäköhän tällaisen päätoimisen viljajussin pitäisi syksyllä tehdä kuin omia peltotöitä?

Mä naksuttelin viime syksynä satakunta hehtaaria viiden tonnin arvoisella puimurilla. Tälle vuodelle tuli hetken mielijohteesta hankittua toinen saman hintainen varakone. Näitä voi tietysti laskea niin monella tapaa, mutta ei täällä Varsinais-Suomen vilja-aitassa rahtipuimuria saa koskaan silloin kun olisi tarve. Tai saa varmaan jonkun ammattiurakoitsijan 100 jalkaisen tappurin ja tunnin puinnin jälkeen on kuivurit sekä omat ja varastetut kärryt täynnä viljaa. Halpaakin on kuin saippua.

Naapuri vannoi viime syksyyn asti rahtipuinnin nimeen. Syksyn edetessä mieli muuttui kun viiden-kuuden tonnin vehnät kärsivät sateissa eikä rahtimiehestä ollut pienintäkään varmuutta. Kaveri raapi suulin perältä vanhan tappurinsa ja naksutteli nöyränä miehenä viljansa pois. Tämä kaikki siis johtui siitä, ettei isännän ego ole normaalina vuonna kestänyt 30 vuotta vanhalla puimurilla ajelua. 

Tietysti jos ei kiintolenkkiavaimet ja hitsausvehkeet pysy käsissä, niin sitten noi vanhemmat puimurit voi unohtaa. Voipi kyllä unohtaa koko maanviljelyn muutenkin.

Rahti sopii jos vilja menee muualle kun myyntiin.

Rimuli kun tulee tussuttamaan peuralla 40-50 hehtaaria päivässä, kipoilla ja runkkareilla on tekemistä.

Yksi tomiva välimuoto on juuri tuo, että itsellä on vaatimaton oma kalusto pahan päivän varalle. Mikäli järkevä rahtimies löytyy niin antaa sen ajaa silloin kun onnistuu.

Mulla oli aikanaan myös huonoa omaa kalustoa, ja siinä kävi yleensä niin että piti ottaa rahtimies kun omat romut olivat päreinä, näpit rasvassa, hermo pinkeänä, viimeinen poutapäivä menossa ja vehnä kuivaa. En pitänyt ollenkaan huonona kun parhaalla kelillä sai kuivaa tavaraa nopeasti ja tehokkaasti pois, sen sijaan että olisi nyhrännyt viikon sen kanssa, aloittanut raakana ja loput sitten sateen jälkeen. Joskus ajettiin rinnan rahtimiehen kanssa. Meillä tosin oli vastaanottokykyä, hetken säilyvää tavaraa sai 1300 hehtoa naksutella huoletta kerralla mihinkään vielä välppäilemättä jos vaan pystyi. Toisaalta tavara piti mielellään myös saada irti ja liikkeelle suunniteltuun aikaan eikä 2 päivää myöhemmin kun romut oli saatu taas korjattua.

Tällä hetkellä ajellaan myös vanhalla mutta 5 kertaa luotettavammalla kimppakoneella. Mä en yhtään pidä vehkeistä jotka poikivat juuri silloin kun niitä eniten tarvitaan, mun kesken kiireen tehtävien ikävien remonttien kiintiöni alkaa tähän ikään vähitellen olla jo täynnä.

Tää on ihan tila- ja tapauskohtainen juttu.