Olikos kylmiksellä ja SS:llä tota kasvamassa joskus? Millasta oli?

Jos ottas Skagenille kaverin.....

Mulla on mutta aika paljon kärsi talvituhoista.. Vielä ei ole puimaan päässyt eikä kiirekkään kun rehuksi menee.. ootellaan parempaa keliä.

Mulla on mutta aika paljon kärsi talvituhoista.. Vielä ei ole puimaan päässyt eikä kiirekkään kun rehuksi menee.. ootellaan parempaa keliä.

Viime talvi taisi kurittaa ihan kaikki syysviljoja.

Onko ollu muina vuosina tuota?

Olikos kylmiksellä ja SS:llä tota kasvamassa joskus? Millasta oli?

Jos ottas Skagenille kaverin.....

Miten niin joskus? Tuollahan se pellolla lainehtii....

En kehu, enkä moiti, mutta jotkut ovat kritisoineet pitkää kortta. Kasvunsääteitä ajettava pariin kertaan, jos kovia kasvustoja, mitä SKN:llä tietysti yleensä on. Tautiherkkäkin se on, mutta kun normaalina toimenpiteenä on 3l Amistaria, niin eipä kai siitäkään tule ongelmaa. Talvenkestävyys viime talven jäljiltä ei ollut kaksinen, mutta olihan se vaikea talvi muutenkin....

Meikäläisen arviot ja ammattitaito on tietysti täysin kyseenalaisia suuren gurun, syysviljojen maisterin näkemysten rinnalla (kumartelee ja nöyristelee pois päin....)...

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.08.13 - klo:03:51

Olikos kylmiksellä ja SS:llä tota kasvamassa joskus? Millasta oli?

Jos ottas Skagenille kaverin.....

Miten niin joskus? Tuollahan se pellolla lainehtii....

En kehu, enkä moiti, mutta jotkut ovat kritisoineet pitkää kortta. Kasvunsääteitä ajettava pariin kertaan, jos kovia kasvustoja, mitä SKN:llä tietysti yleensä on. Tautiherkkäkin se on, mutta kun normaalina toimenpiteenä on 3l Amistaria, niin eipä kai siitäkään tule ongelmaa. Talvenkestävyys viime talven jäljiltä ei ollut kaksinen, mutta olihan se vaikea talvi muutenkin....

Meikäläisen arviot ja ammattitaito on tietysti täysin kyseenalaisia suuren gurun, syysviljojen maisterin näkemysten rinnalla (kumartelee ja nöyristelee pois päin....)...

94 senttiä näyttää vartta lajikekokeissa.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.08.13 - klo:08:00

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.08.13 - klo:03:51

Olikos kylmiksellä ja SS:llä tota kasvamassa joskus? Millasta oli?

Jos ottas Skagenille kaverin.....

Miten niin joskus? Tuollahan se pellolla lainehtii....

En kehu, enkä moiti, mutta jotkut ovat kritisoineet pitkää kortta. Kasvunsääteitä ajettava pariin kertaan, jos kovia kasvustoja, mitä SKN:llä tietysti yleensä on. Tautiherkkäkin se on, mutta kun normaalina toimenpiteenä on 3l Amistaria, niin eipä kai siitäkään tule ongelmaa. Talvenkestävyys viime talven jäljiltä ei ollut kaksinen, mutta olihan se vaikea talvi muutenkin....

Meikäläisen arviot ja ammattitaito on tietysti täysin kyseenalaisia suuren gurun, syysviljojen maisterin näkemysten rinnalla (kumartelee ja nöyristelee pois päin....)...

94 senttiä näyttää vartta lajikekokeissa.

Itsellä on ollut Magnifikia silloin kun lähseudun vilejlijällä varmaankin oli Arktikaa. Talvehti tosiaan paljon paremmin. Arktika on lakoisa mutta onhan silloin tähkässäkin painoa. Skageniin ja Gunboon siirryttyä on ollut pari erinomaista vuotta ja nyt vähemmän erinomainen vuosi. Mutta lumihome ei todellakaan ole ollut se syy, vaan savisten maiden syksyliettyminen, juurten kehittymättömyys ja lopuksi kevätkuivuus.

Olen tässä odotellut etelärannikolta päin kasitonnareista lesoojia, viime vuosien tapaan, ei vaan oikein ole kuulunut, vaikka lienevät pumpanneet kaikki kemikaalipaketit. Vaikka siis olisi kemikaalia laitettu oraat turvoksiin, ei säitä niillä pysty hallitsemaan. Farmit.netin uutinen
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2013/08/13/lumihomeen-torjunnalla-1000-kg-enemman-syysvehnaa

...niin , tämä uutinen on Bernerin vastaisku talvituhoruiskutusten vähenemiselle, ne ovat niin kuin aidosti muka huolissaan viljelijän satotasoista. Mutta kemikaalituotoista ne ovat huolissaan, ei mistään muusta  !

Koealat voidaan kylvää mukavasti näihin aikoihin HUOM ! Nyt pitää kasitonnari olla jo itämässä pellossa ! Polviin asti ulottuva syysoras tarvitsee tietenkin sen ruiskutuksen !

-SS-

Niin, kyllä syysvehnällä viljelyvarmuuden ykkönen on talvenkestävyys. Kaikkea muuta voi sitten kasvukaudella tehdä, joskaan viiden tonnin sato ei vastaa edes kevätvehnän kolmea ja puolta tonnia, kun ottaa syylannoituksen, talviruiskutukset ja useamman kesäruiskutuksen mukaan ohjelmaan. Plus ongelmarikkakasvit, juolavehnän ja luohon. No, jos viljan hinta on 250 eur/tn kannattaa ehkä, mutta taitaa mennä lähemmäs 150 eur lähiaikoina.

SW Magnifikin koeruututuloksia lukemalla, sehän se on juuri se nappivalinta SKN:lle, jos tuloksia lukemalla päätös tehdään. Pari vuotta viljelee ja vituttaa, sitten vaihtuu lajike Urhoon...ooja, miten tätä viljaa näin tuleekaan.

Skagen on Tarson sukua, ei siitä mihinkään pääse, se Tarsokin on ollut koekenttien toistuva satotykki. Skagenista ei liene syysvilja-alan valtaajaksi, niin kuin ei Tarsostakaan. En aio kertoa, miksi. Alkavat lajikemarkkinoijat ahdistelemaan.  Mutta laitetaan nyt tuo viime vuodelta peräisin oleva punainen siemen maahan, ei sitä kuoppaankaan viitti kierittää.

-SS-

Olikos kylmiksellä ja SS:llä tota kasvamassa joskus? Millasta oli?

Jos ottas Skagenille kaverin.....

Onko Skagenissa jokin oikein huono ominaisuus vai ihan vaan huvin, harrastuksen ja mielenkiinnon vuoksi? Pikaisesti vilkaisten Arktika voisi talvehtia paremmin, mutta menee lakoon ja pudottaa sakolukuaan helpommin kuin Skagen.

Skagen on Tarson sukua, ei siitä mihinkään pääse, se Tarsokin on ollut koekenttien toistuva satotykki. Skagenista ei liene syysvilja-alan valtaajaksi, niin kuin ei Tarsostakaan. En aio kertoa, miksi.
-SS-

Kerros nyt vaan mitä vikaa on Skagenissa ja mikä lajiketta veikkaat seuraavaksi supersatoisaksi ja laatusyysvehnäksi. Tarson siemeniäkään ei taida enää saada ainakaan virallisesti sertifieerattuna, mikä on mielestäni harmi...    Kieltämättä Tarso on, tai oikeastaan oli, pienijyväinen, mutta lakoon sitä ei typpilannoituksella saa ja laadunkin pitäisi pysyä pitkään hyvänä. Jos koetuloksia ja varsinkin nettikirjoitttelua uskoo, sen satotaso on lähinnä huumorinkukan tasoa. Itsellä Tarsosta on tullut viimeisenä kuutena kylvövuonna 4.3-6.6 t/ha väliltä, keskimäärin 6.1 t/ha. Kerran tuli täydellinen talvituho, joka ei ole keskiarvossa mukana. Kylvetty joka kerta joskus puintien jälkeen vähintään kohtuullisissa oloissa kultivoituun ja joustopiikkiäkeellä muokattuun maahan, seuraavana kasvukautena pellolla käyty kerran lannoitteenlevittimen kanssa ja kerran myrkkypruutan kanssa.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.08.13 - klo:03:51

Olikos kylmiksellä ja SS:llä tota kasvamassa joskus? Millasta oli?

Jos ottas Skagenille kaverin.....

Onko Skagenissa jokin oikein huono ominaisuus vai ihan vaan huvin, harrastuksen ja mielenkiinnon vuoksi? Pikaisesti vilkaisten Arktika voisi talvehtia paremmin, mutta menee lakoon ja pudottaa sakolukuaan helpommin kuin Skagen.

Ei Skagenissa vikaa ole. Köyhää vaan hirvittää sata ekee kalliimpi sertitonnin hinta kun Arktikassa.

Skagenia tossina pitäs laittaa. Mut vois ottaa yhen säkin tota Arktikaa taikapölytettynä.

Onko Skagenissa jokin oikein huono ominaisuus vai ihan vaan huvin, harrastuksen ja mielenkiinnon vuoksi? Pikaisesti vilkaisten Arktika voisi talvehtia paremmin, mutta menee lakoon ja pudottaa sakolukuaan helpommin kuin Skagen.

Skagen siis ei ole kovinkaan laonkestävä, vastaavan sadon antavaan Gunboon verrattuna. Skagenin korsi on lyhyt, lähes kääpiöivä lajike, mutta korsi on myös heinämäisen ohut. Eikä kevätahavan kesto ole parhaiden kotimaisten luokkaa. Lumisten multamaiden satotykki Skagen on, jos Tarsokin tuotti 6 tonnia. Västankvarnissa Gunbo on ollut lähes ylittämätön.

Miksi Magnifik ei kelpaa pohjoisen satokisaajille ?

"SW Magnifikin talvenkestävyys
on lajikkeiston parhaimpia.
Kun tämä ominaisuus yhdistetään
erittäin suureen sadontuottokykyyn,
on vaikeaa löytää perusteita
valita syysvehnälajikkeeksi joku
muu kuin SW Magnifik."

(Peltosiemen.fi)

-SS-

Itselläni kokemuksia Skagenista kahdelta vuodelta, 2011 ja 2012, eikä mitään pahaa sanottavaa. Molempina vuosina sato ja laatu olleet kohdillaan.

Vuonna 2011 kasvusto oli hieman ylitiheää ja korsi tästä syystä hentoa ja lakoa havaittavissa (n. 5% pinta-alasta). Sato kuitenkin tuon 7330kg/ha, kun rinnalla kasvaneen Urhon noin 6000 kg/ha. Viime vuonna kasvusto puolestaan hieman harvempi, tuottaen kuitenkin saman sadon. Analyysit Myllyn Parhaalta; kosteus 13,3, hlp 84,1, sako 361, valkuainen 12,5, tjp 49,5, roskat 1, roskat yht. 1, rikkajyvät yht. 1.

Tällä kasvukaudella ei "yllättävistä" syistä kasvanut lainkaan syysviljoja, mutta nyt olisi taas tarkoitus laittaa. Lajike pysyy ehdottomasti samana, Skagenina!

Miten noin harvasta kasvustosta voi tulla tollasia kiloja?

Miten noin harvasta kasvustosta voi tulla tollasia kiloja?

Kai tuollaisesta voisi kymppitonnikin tulla, jyväkoko kohdallaan Pitää vain olla koko pelto samanlaista.

Viime koneviestissähän (?) oli juttua kylvö/tähkätiheyksistä, liian tiheää ei saisi olla. Saman huomion tehnyt, olkimäärä kasvaa mutta ei korreloi satoa. Tähkään pituutta ja jyviin painoa, varsinkin jyväkoolla todella suuri merkitys. Tuossakin 49.5, jos toisaalla 40, satoa tulee isompijyväisestä 25% enemmän... 5500kg/ha vs. 6850kg/ha

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.08.13 - klo:08:19

Miten noin harvasta kasvustosta voi tulla tollasia kiloja?

Kai tuollaisesta voisi kymppitonnikin tulla, jyväkoko kohdallaan Pitää vain olla koko pelto samanlaista.

Viime koneviestissähän (?) oli juttua kylvö/tähkätiheyksistä, liian tiheää ei saisi olla. Saman huomion tehnyt, olkimäärä kasvaa mutta ei korreloi satoa. Tähkään pituutta ja jyviin painoa, varsinkin jyväkoolla todella suuri merkitys. Tuossakin 49.5, jos toisaalla 40, satoa tulee isompijyväisestä 25% enemmän... 5500kg/ha vs. 6850kg/ha

Mää olen kevätvehnää pistäny aina 300 kg/ha ja nuukana vaan 300 kiloo y1.Se on vehnälle kyl liian vähän.Saatanan tiheää,mut tähkä on pieni.Pitäis varmaan pienentää siemenmäärää ja kasvattaa apushaisseen määrää hiukan