Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Suuri jalostuskeskustelu  (Luettu 77994 kertaa)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Maidon hinnoitteluun tulee 1.1.2015 muutoksia, pitoisuuksista tullaan maksamaan enemmän, mutta jos pitoisuudet alittaa normimaidon niin vähennyskin on enemmän. Tässä kohtaa jos on holstein karja niin parhaimmat tilin tulee saamaan pohjoismaisilla sonneilla; niillä on jopa 0,3 pykälää paremmat pitoisuudet kuin pohjois-amerikkalaisella holsteinilla. Lisäksi etelän tiloilla maidon tuki maksetaan lypsylehmäpalkkiona että litrat ei enää merkitse. Tästä voi ynnäillä että lehmiä pitää olla tilalla enemmän kuin ennen ja niiden pitää lypsää vahvempaa maitoa kuin ennen jos mielii isompaa tiliä.

  Se on huono että pienet ja keskikokoiset tilat kärsii tästä eniten; pienessä karjassa muutamakin lirumaitonen lehmä joka on kovassa maidossa saattaa tiputtaa pitoisuuksia niin että vaikuttaa hinnoitteluun, lisäksi etelän tuen sitouttaminen lehmälukuun rankaisee myös pienempiä tiloja. Kas kun C-alueella litraperusteinen tuki säilyy vaikka siellä ylitetään kiintiöitä, C-alueen tuki piti olla tuotantoa säilyttävä eikä sitä kasvattava ja kuitenkin samalla edelleen etelän tiloja rankaistaan, aivan kuin ei olla tarpeeksi takkiin saatu.

Sun nimimerkki saa aina hymyn huulille. ;D

Siis hyvällä tapaa.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

sjk

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1784
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Maidon hinnoitteluun tulee 1.1.2015 muutoksia, pitoisuuksista tullaan maksamaan enemmän, mutta jos pitoisuudet alittaa normimaidon niin vähennyskin on enemmän. Tässä kohtaa jos on holstein karja niin parhaimmat tilin tulee saamaan pohjoismaisilla sonneilla; niillä on jopa 0,3 pykälää paremmat pitoisuudet kuin pohjois-amerikkalaisella holsteinilla. Lisäksi etelän tiloilla maidon tuki maksetaan lypsylehmäpalkkiona että litrat ei enää merkitse. Tästä voi ynnäillä että lehmiä pitää olla tilalla enemmän kuin ennen ja niiden pitää lypsää vahvempaa maitoa kuin ennen jos mielii isompaa tiliä.

  Se on huono että pienet ja keskikokoiset tilat kärsii tästä eniten; pienessä karjassa muutamakin lirumaitonen lehmä joka on kovassa maidossa saattaa tiputtaa pitoisuuksia niin että vaikuttaa hinnoitteluun, lisäksi etelän tuen sitouttaminen lehmälukuun rankaisee myös pienempiä tiloja. Kas kun C-alueella litraperusteinen tuki säilyy vaikka siellä ylitetään kiintiöitä, C-alueen tuki piti olla tuotantoa säilyttävä eikä sitä kasvattava ja kuitenkin samalla edelleen etelän tiloja rankaistaan, aivan kuin ei olla tarpeeksi takkiin saatu.
Ruokinnallahan ei tietysti ole mitään merkitystä?

navettapiika

  • Vieras
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Maidon hinnoitteluun tulee 1.1.2015 muutoksia, pitoisuuksista tullaan maksamaan enemmän, mutta jos pitoisuudet alittaa normimaidon niin vähennyskin on enemmän. Tässä kohtaa jos on holstein karja niin parhaimmat tilin tulee saamaan pohjoismaisilla sonneilla; niillä on jopa 0,3 pykälää paremmat pitoisuudet kuin pohjois-amerikkalaisella holsteinilla. Lisäksi etelän tiloilla maidon tuki maksetaan lypsylehmäpalkkiona että litrat ei enää merkitse. Tästä voi ynnäillä että lehmiä pitää olla tilalla enemmän kuin ennen ja niiden pitää lypsää vahvempaa maitoa kuin ennen jos mielii isompaa tiliä.

  Se on huono että pienet ja keskikokoiset tilat kärsii tästä eniten; pienessä karjassa muutamakin lirumaitonen lehmä joka on kovassa maidossa saattaa tiputtaa pitoisuuksia niin että vaikuttaa hinnoitteluun, lisäksi etelän tuen sitouttaminen lehmälukuun rankaisee myös pienempiä tiloja. Kas kun C-alueella litraperusteinen tuki säilyy vaikka siellä ylitetään kiintiöitä, C-alueen tuki piti olla tuotantoa säilyttävä eikä sitä kasvattava ja kuitenkin samalla edelleen etelän tiloja rankaistaan, aivan kuin ei olla tarpeeksi takkiin saatu.
Ruokinnallahan ei tietysti ole mitään merkitystä?
Meillä on aina ollut huono rasva tankissa, vaikka lehmien päärotuna oli välillä suomenkarja ei yli 4,5 menty koskaan. Nytkin keikutaan siellä nelosen pinnassa tai hiukka alle.  Jopa maitotilaneuvojakin on asiaa mietiskellyt eikä suurta korjausliikettä ole siihen saanut. Meillä ruokitaan Raision täysrehulla ja aiv:nä on pääasiassa apilaa sisältävää nurmea. Nyt on oikein huippurehua ja rasva keikahti 3,8.  Ureat on normaalit ja valkuainen siellä 3,3-3,6. Karja pääosin holsteiniä ja ay:täkin noin kolmannes. Suomenkarjaakin siellä vielä jokunen roikkuu matkassa.
Jalostustakaan ei voi kiitellä, koska karjaa lisätty aika paljon ja eläimiä tullut monesta eri karjasta.  Nyt kyllä väittäisin, että tuolla jalostuksella ei niin hirveitä tähän koostumukseen saa aikaseksi, mutta tuolla täysrehulla saa. Jos sitä rasvaa haluttaisiin nostaa, niin ensimmäiseksi pitäisi rehun toimittaja vaihtaa. Kinnusen rehulla oli aikoinaan meillä korkeimmat rasvat. Raision rehua on lapioitu parikymmentä vuotta ja sitten oli kolmen vuoden tauko, ja nyt palattiin entiseen ja niin palasi tankin pitoisuudetkin. ;)

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Rasva heijastelee pötsin toimintatasoa ja karkearehun ndf-kuidun määrää. Väkirehun syyttely on olkiukon ammuskelua, kun karkearehun kuitua on liian vähän.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

navettapiika

  • Vieras
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Rasva heijastelee pötsin toimintatasoa ja karkearehun ndf-kuidun määrää. Väkirehun syyttely on olkiukon ammuskelua, kun karkearehun kuitua on liian vähän.
Tätä meillekkin tarjottiin syyksi, että karkeassa rehussa on liian vähän kuitua. Ei muuten pidä paikkaansa, sitä kuitua riittää ja on liikaakin. Meillä on aina tehty rehut vanhana, koska kuivaheinää ei ole kumpikaan isännistä arvostanut, joten kuitua ovat saaneet rehusta varmasti riittävästi. Ja nyt on ollut käytössä Raision kivennäinen, missä on hiiva mukana. Eli pötsit toimii ja syönti on kohdallaan, mutta rasvat on matalalla. Rehut on analysoitu ja ruokintasuunnitelmat tehty niiden pohjalta, mutta tulos on sama. Lehmät ovat kuitenkin kohtuu terveitä, ruokintahäiriöitä todella vähän.
Paras ehdotus rasvan heikkouteen oli kirnuava lypsykone, mutta eipä siitä löytynyt vikaa siitäkään.
Jalostukseenkaan en ole rasvan kohdalta panostanut, mutta nyt on kokeilussa sekstattu yersey. Ensi kevääksi on tulossa ensimmäiset risteyshiehot lypsyyn, odotan jännityksellä mitä näistä kehkeytyy. ;D

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Rasva heijastelee pötsin toimintatasoa ja karkearehun ndf-kuidun määrää. Väkirehun syyttely on olkiukon ammuskelua, kun karkearehun kuitua on liian vähän.
Tätä meillekkin tarjottiin syyksi, että karkeassa rehussa on liian vähän kuitua. Ei muuten pidä paikkaansa, sitä kuitua riittää ja on liikaakin. Meillä on aina tehty rehut vanhana, koska kuivaheinää ei ole kumpikaan isännistä arvostanut, joten kuitua ovat saaneet rehusta varmasti riittävästi. Ja nyt on ollut käytössä Raision kivennäinen, missä on hiiva mukana. Eli pötsit toimii ja syönti on kohdallaan, mutta rasvat on matalalla. Rehut on analysoitu ja ruokintasuunnitelmat tehty niiden pohjalta, mutta tulos on sama. Lehmät ovat kuitenkin kohtuu terveitä, ruokintahäiriöitä todella vähän.
Paras ehdotus rasvan heikkouteen oli kirnuava lypsykone, mutta eipä siitä löytynyt vikaa siitäkään.
Jalostukseenkaan en ole rasvan kohdalta panostanut, mutta nyt on kokeilussa sekstattu yersey. Ensi kevääksi on tulossa ensimmäiset risteyshiehot lypsyyn, odotan jännityksellä mitä näistä kehkeytyy. ;D
Paljonko kuiva-ainesyönti on päivää kohden ja mikä on karkearehun ndf% ?
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

navettapiika

  • Vieras
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Nyt löytyy oikein optimaalistakin rehua  eli sulavuus 69%, mutta koko totuushan ei ole tämä. Meillä tarjoillaan yleensä kolmea erilaista rehua pihaton ruokintapöydällä on sitä karkeaa, sulavampaa ja optimaalista, ja koskaan pöytää ei syötetä tyhjäksi, kun ummikoillekin pitää suolen täytettä jäädä. Tilanne on meillä ollut tismalleen sama jo yli kaksikymmentävuotta, mitä tuo kolmen vuoden notkahdus oli välillä. Mutta tilanne korjaantui entiselleen heti, kun rehulaskun nurkassa luki Raisio. Kantturoittenkin koko erot ovat melkoiset suurin teurastettu on painanut sen neljäsataa kiloa ja nyt tuli huippu satakolmekymmentä. ;D Apettakin kokeiltiin välissä ja silloin oli rasvat siellä 4,4, mutta nämä kääpiöt tappoivat itsensä silloin, joten siitä luovuttiin. Samalla tuli tuo navettahommien järkeistäminen, joten jäi yksi työvaihe pois.

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Maidon hinnoitteluun tulee 1.1.2015 muutoksia, pitoisuuksista tullaan maksamaan enemmän, mutta jos pitoisuudet alittaa normimaidon niin vähennyskin on enemmän. Tässä kohtaa jos on holstein karja niin parhaimmat tilin tulee saamaan pohjoismaisilla sonneilla; niillä on jopa 0,3 pykälää paremmat pitoisuudet kuin pohjois-amerikkalaisella holsteinilla. Lisäksi etelän tiloilla maidon tuki maksetaan lypsylehmäpalkkiona että litrat ei enää merkitse. Tästä voi ynnäillä että lehmiä pitää olla tilalla enemmän kuin ennen ja niiden pitää lypsää vahvempaa maitoa kuin ennen jos mielii isompaa tiliä.

  Se on huono että pienet ja keskikokoiset tilat kärsii tästä eniten; pienessä karjassa muutamakin lirumaitonen lehmä joka on kovassa maidossa saattaa tiputtaa pitoisuuksia niin että vaikuttaa hinnoitteluun, lisäksi etelän tuen sitouttaminen lehmälukuun rankaisee myös pienempiä tiloja. Kas kun C-alueella litraperusteinen tuki säilyy vaikka siellä ylitetään kiintiöitä, C-alueen tuki piti olla tuotantoa säilyttävä eikä sitä kasvattava ja kuitenkin samalla edelleen etelän tiloja rankaistaan, aivan kuin ei olla tarpeeksi takkiin saatu.
Ruokinnallahan ei tietysti ole mitään merkitystä?

Tottakai ja etenkin säilörehun laadulla, vähemmän väkirehulla on vaikutusta vaikka yleisesti niin luullaan. Kuitenkin kun taas tänäkin vuonna nähtiin että rehuntekosäätä emme voi valita; on satanut vettä, rakeita, räntää ja lunta - ei siinä oikein rehuja tehdä. Lisäksi koneet hajoaa kun on parhaat kelit tehdä. Se oliskin helppoa jos vain väkirehu ja sen määrä vaikuttaisi pitoisuuksiin, tämän illuusion takia tuottajat syytää rahojaan rehutehtaiden voitoksi eikä niinkään omaksi voitoksi.

Siksi jalostus on tärkeässä asemassa sillä tuotosominaisuudet periytyy helpoiten, kun aiv:t eivät aina ole optimaaliset niin lehmistä ei tarvi sen takia lypsää lirumaitoja. Lisäksi fabalaiset annoshinnat ovat sonneilla myös edukkaammat kuin tuontipalvelu/erikoistilatut sekä muiden toimijoiden annoshinnat.

Myös ayrshirellä on eroa pitoisuuksissa; meikäläisessä ay-populaatiossa on usein paremmat pitoisuudet kuin pohjois-amerikkalaisessa ja vielä enemmän maitoakin.

Tämän hinnoittelun takia ei tarvi karjaansa Jerseyhin vaihtaa, mutta kyllä jalostuksessa kannattaa tuotospainotusta siirtää pitoisuuspuolelle.

jeep

  • Vieras
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Etelä-Euroopassa, kesällä 2013-2014 holstein fri näyttelystä pätkiä .
http://www.youtube.com/watch?v=N5xO6tHkQfE
http://www.youtube.com/watch?v=LprKGAl6J1M

Viimeksi muokattu: 31.08.14 - klo:17:38 kirjoittanut jeep

antti-x

  • Vieras
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
http://www.proagria.fi/sisalto/3889

Tuo on vähän epäkäytännöllinen pdf sivun alalaidassa, mutta kertoo se jotakin. Ainakin Ruotsalaiset tyyliin Botans tai Peterslund ovat tehneet paljon parempaa elinikäistutosta kuin samoihin aikoihin suntuneet suomalaiset. Joku Lammin life on parhaan pään suomalaisia.

Holsteinpuolella kovia on esim. Ramos, WizardET jenkeistä, Bojer TV tanskasta jne.

Bojerilla on 1600 ensikkotuotosta, ja 1300 on jatkanut antamaan täyden 2. kauden. Poistettujen tytärten keskimääräinen elinikäistuotos nyt 32000...

jollain Bankerilla vastaavat luvut ovat Vajaa 2400 ensikkokautta, ja reilu 1400 täyttä 2. kautta. Poistoprosentti 2 kaudella "hiukan isompi".
Kaikkia Bankerin tyttäriä ei tietenkään ole vielä poistettu, mutta silti alle 15000kg elinikäistuotos tähän mennessä poistetuilta kertoo karua kieltään.

Ja ennen kaikkea tuo tilasto tuntuu kertovan siitä, miten eri sonien tytärten 2. kauden tuotokset ovat aika samansorttisia kautta linjan. Vaihteluväli kaikilla paljon käytetyillä 500 litran sisällä. Sen sijaan elinikäistuotos jakaa sonneja paljon enemmän hyviin ja huonoihin.

edit: Ja AY-puolelta vielä huomasin sellaisen kuin Tyrisevän Miqur. Itselle ihan vieras nimi, mutta poistettujen tytärten elinikäistuotos keskimäärin yli 28000kg. Ja Myöhempien kausien tuotos parempi kuin useimmilla nuorempien sonnien jälkeläisillä. Tuon siementä jos vielä löytyisi, olisi varmaan parempi kuin valtaosa nykyisistä genomivaihtoehdoista ;)

Viimeksi muokattu: 01.09.14 - klo:15:19 kirjoittanut antti-x

Jalo

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 183
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Ennen  kuin kokonaan "ristiinnaulitset" D Bankerin, niin kannattaa katsoa sen ensikkokauden lypsäneiden tyttärien määrä 2372, poistuneita on vasta 1074.  Tarkoittaa sitä että sen kestävimmät noin  1300 tytärtä lypsää edelleen ja käytännössä jokainen nostaa isänsä keskiarvoa, viimeiset kaikkein eniten.

Ramoksia on myös lypsyssä edelleen, meidänkin karjassa useita (meillä on ollut tai on 14 sen tytärtä lypsyssä. Se on kuitenkin paljon lähempänä lopullista tasoaan kuin D Banker.

V Bojerin tilasto  sen sijaan alkaa olla aika lailla valmis, eli se on niin vanha sonni että vain kourallinen tyttäriä on lypsyssä.

Myöhempien lypsykausien tuotosten tasaisuus ei ole mikään yllätys jos miettii miten tuollainen keskiarvo muodostuu. Mukana kun on vain niiden lehmien tuotos joilla on vähintään yksi 305 päivän tuotos (ensikkokeskiarvossa) tai vähiontään 2 myöhemmillä kausilla. Kaikkein heikoimmin lypsävät karsitaan usein nopeasti, ihan surkeimmat jo ensikkona ja loput aika yleisesti jolleivät toisellakaan poikimisella yllä asialliselle tasolle. Tuo tasaa lukemia kun kaikkein huonoimmin lypsävät eivät tule mukaan ollenkaan. Poistettujen keskiarvossa ne sen sijaan ovat ja luonnollisesti etupainotteisesti.

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Tämän tietää varmasti vanhimmat alan pierut sillä joku sen paljastikin jossakin vahingossa; helpoin tapa jalostaa karjaa on jalostaa yhtä indeksiä: maitokiloindeksiä; kun se jalostaa noin 100 tietämille (valitsee sonnit ja lehmät sen mukaan). Eli välillä 100-105 olisi paras. Miksi sitten näin? Koska maitoindeksillä on isoin korrelaatio kaikkiin muihin ominaisuuksiin. Jos maitoindeksi on kovin korkea siis lähelle 120, se lisää lehmien kuolleisuutta, utaretulehduksia, huonoa hedelmällisyyttä, heikkoa rakennetta, huonoa kestävyyttä, lisäksi korkea maitoindeksi korreloi huonojen pitoisuuksien kanssa millä on taas maidon hinnoitteluun iso vaikutus jne... Jos maitoindeksi on taas kovin alhainen niin sekin heikentää kestävyyttä koska heikosti lypsävä lehmä saa nopeammin karjasta lähtöpassit jos siinä on jotain vikoja, samat viat omaava runsastuottoinen yleensä hoidetaan ja pidetään karjassa pidempään.  Heikommin lypsävä on useimmin myös lypsettävyydeltään keskimäärin tiukempi, ja joskus myös lyhytmaitoisempi. Heikommin lypsävät ovat taipuvaisia myös lihomaan loppulypsykaudellaan varsinkin jos siihen yhdistyy lyhytmaitoisuus; syöntikykyä ja haluja on, mutta energiankulutus pienempi joten ylimääräinen energia menee nahan alle. Se taas tietää ongelmia seuraavalle lypsykaudelle.

Rakennejalostuksessakin etenee parhaiten kun jalostaa keskimääräistä tuotosta, sillä kohtuullinen maitotuotos korreloi parhaiten rakenteen kanssa. Ja samalla vältytään rakennejalostuksen lieveilmiöstä eli koreista mutta surkeasti tuottavista lehmistä.
Mitään virallista tietoa tämä ei ole, pohjautuu jalostuksen korrelaatioihin.

Viimeksi muokattu: 18.09.14 - klo:15:16 kirjoittanut Rusina

Guarter

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1882
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Tämän tietää varmasti vanhimmat alan pierut sillä joku sen paljastikin jossakin vahingossa; helpoin tapa jalostaa karjaa on jalostaa yhtä indeksiä: maitokiloindeksiä; kun se jalostaa noin 100 tietämille (valitsee sonnit ja lehmät sen mukaan). Eli välillä 100-105 olisi paras. Miksi sitten näin? Koska maitoindeksillä on isoin korrelaatio kaikkiin muihin ominaisuuksiin. Jos maitoindeksi on kovin korkea siis lähelle 120, se lisää lehmien kuolleisuutta, utaretulehduksia, huonoa hedelmällisyyttä, heikkoa rakennetta, huonoa kestävyyttä, lisäksi korkea maitoindeksi korreloi huonojen pitoisuuksien kanssa millä on taas maidon hinnoitteluun iso vaikutus jne... Jos maitoindeksi on taas kovin alhainen niin sekin heikentää kestävyyttä koska heikosti lypsävä lehmä saa nopeammin karjasta lähtöpassit jos siinä on jotain vikoja, samat viat omaava runsastuottoinen yleensä hoidetaan ja pidetään karjassa pidempään.  Heikommin lypsävä on useimmin myös lypsettävyydeltään keskimäärin tiukempi, ja joskus myös lyhytmaitoisempi. Heikommin lypsävät ovat taipuvaisia myös lihomaan loppulypsykaudellaan varsinkin jos siihen yhdistyy lyhytmaitoisuus; syöntikykyä ja haluja on, mutta energiankulutus pienempi joten ylimääräinen energia menee nahan alle. Se taas tietää ongelmia seuraavalle lypsykaudelle.

Rakennejalostuksessakin etenee parhaiten kun jalostaa keskimääräistä tuotosta, sillä kohtuullinen maitotuotos korreloi parhaiten rakenteen kanssa. Ja samalla vältytään rakennejalostuksen lieveilmiöstä eli koreista mutta surkeasti tuottavista lehmistä.
Mitään virallista tietoa tämä ei ole, pohjautuu jalostuksen korrelaatioihin.

Ja samaan varmaan tulokseen päästäisiin jos pitkälle iäelle (ei siis välttämättä elinikäistuotokselle) olisi oma indeksi. Pitkäikäinen eläin on kestänyt kaikkien ominaisuusksiensa puolesta niissä olosuhteissa missä on. Paras indeksi voisi olla iän ja elinikäistuotoksen yhdistäminen, helppoa kuin heinänteko  :D

antti-x

  • Vieras
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
http://www.faba.fi/sonnit/ennakkotilaussonnit

Osaako joku sanoa miksi tuota high octane:a ostaisi kun nuo kaksi muuta ovat ainakin yhtä hyviä ja puolet halvempia? Vai onko syynä  se että se periyttää aivan jäätävää kokoa (takakorkeus yli 6+ en muista nähneeni yhtä korkeaa) ja yleisesti hirvittävää "PA rakennetta" (4,29, taitaa olla maailman korkein tällä hetkellä)?

Lukekeeko agroa joku syvemmälle jenkkijalostukseen uppoutunut joka osaisi avata?

(tuolla josuperilla muuten on maailman toiseksi kovin maitoindeksi tällä hetkellä)