suunnitelmis ottaa ohraa takas syöttöön mutta sitä ennen tarttis ratkasta muutama ongelma, tai eihän siinä oo ku yks ja se on ruokinnan helppous..

joskus yli 10v sitte oli molempia ja imuvalssimyllyllä yritettihin sopivaa suhdetta ylläpitää mutta todella vaikiaa oli saada menehen tasaasesti ja oikias suhtees.. imuongelmaa "pahentaa" propionsäilöntä ts tuo lisää valvontaa

toki silloin ongelmaa pahensi silloin liian suuri välisiilo johon myllytettiin ja siellähän tapahtui sitte lajittumista aiva riittävästi.. nykyään siilo pienempi mutta puhallusmatka on edelleen sama joten vauhdin hidastuessa taas lajittumista..

mietittyjä vaihtoehtoja:

     -sekakylvö kaura ohra seos
                -ongelmia on monia, toisaalta helpoin se olis täs vaihees seata..

     -imupuhallus valssilla kokeilu uudestaan
                -tokkopa tuo miksikää muuttunu ja viä sirrytty propionisäilöntään

     -imupuhallus valssilla eri siiloon
               -jako käsin, ei saatana... toki toinen ropo hyllys että sen sais kyllä viä ajohon mutta mihinä son parkis..
               -onnistuuko jollain kuivaajan/viljavaraston läppäluukuilla puhalluksen ohjaus eri siiloon?




ideoita, kokemuksia ja luulotautia saa esittää perusteluineen, ei riitä että näin on aina tehty ja teherähän viäki..


tarkkuus seossuhtees olis kumminki avainasia tai sitten se helpompi kuin käsinjako mutta siinäkin määrätieto muu kuin mutu ja silimä..

Miksi viljelet kauraa? Itellä siksi viljelyssä kun on noita paskaraivioita joissa ei muuta kasva. Aina se ruokinnassa lajittuu. 

Kauralla ei tosiaan ole mitään ruokinnallista ylivoimaa ohraan verrattuna. Enemmän haittaa kuorien lajittumisesta. Mutta jos peltojen pH on alle 6 niin enemmän tulee satoa kaurasta

Kauralla ei tosiaan ole mitään ruokinnallista ylivoimaa ohraan verrattuna. Enemmän haittaa kuorien lajittumisesta. Mutta jos peltojen pH on alle 6 niin enemmän tulee satoa kaurasta

TIRIL ohra pitäis olla satoisa vielä happamassakin maassa. Tosin yhden vuoden perusteella en noin voi sanoa, mutta ehkä muukin meni persiilleen kuin Ph. Lisäksi tuo valmistu tänä vuonna ihan kesken paremmilla lohkoilla , joten niidenkään sato mikään huippu ollut, pl. ensimmäiset kylvöt. Ja kauppa painoista tuosta ei taida saada, mutta eiköhän tuo nyt kauran hakkaa lehmille syötettynä

Laitat kuivaavan siilon GSI tai dancorni. Loppuu ongelmat. Imumylly imemään sieltä.

Ihanan halpa investointi jos on viljaa vaikkapa muutama kymmenen hehtaaria

Laitat kuivaavan siilon GSI tai dancorni. Loppuu ongelmat. Imumylly imemään sieltä.

Mulla oli Kadet Gsi ja siittä ne ongelmat vasta alkoivatkin 

vähä heikkoja perusteluja teillä.. pelkkä ohra ei ole vaihtoehto, ei sillä etteikö ohraki mais kasvaasi..

eikö sekaasi syöttäjiä oo?


nuolla kuivaavilla siiloolla tuntuu olevan paha karma kun tääpäin sellaasen omistajat pakkaa mainostaa tua rotestilistalla

No on tuota sekasyöttöä.

Jos kaura on hyvää, niin se litistyy ohran kanssa ihan nätisti. Kahut eivät litisty.

Syöttösuhteesta. Paras tulos tulee suhteella ohra80% kaura20%. Mutta pienillä eroilla ei ole mitään merkitystä. Jos sulla tulee ohraa vain vähän, vaikka 10-30%, niin seos on laskelmissa "melkein kauraa edelleen". Vain maku siis muuttuu.

vähä heikkoja perusteluja teillä.. pelkkä ohra ei ole vaihtoehto, ei sillä etteikö ohraki mais kasvaasi..

eikö sekaasi syöttäjiä oo?


nuolla kuivaavilla siiloolla tuntuu olevan paha karma kun tääpäin sellaasen omistajat pakkaa mainostaa tua rotestilistalla

Miten niin heikkoja perustelut kauraa vastaan? Olen sanonut monta kertaa ja sanon edelleen että ruokinta on pahasti pielessä jos kaurankuorista haetaan kuitua. Mitään ylivoimaista kaurassa ei tosiaankaan ole ruokinnassa lehmälle ohraan verrattuna. Itse miettinyt vehnän viljelemistä taas parin vuoden tauon jälkeen. Itse haen viljasta ruokintaan mahdollisimman korkeaa tärkkelystä = energiaa.
Meillä viljeltiin aikoinaan sekaviljaa ja kyllä se oli ihan vuodesta kiinni (niin kuin kaikissa muissakin viljoissa) kuinka onnistui. Pitäisi osata valita sopivat lajikkeet kasvuajoiltaan. Ohra jää aina alimmaiseksi jossain vaiheessa ja yhteyttää siten huonommin ja valmistuu hitaammin kuin normaalisti. Ohra todennäköisesti tuleentuukin normaalia hitaammin sekakylvössä.

Kaura on tosiaan lintujen ruokaa. Ja nekään eivät syö niitä kuoria.

Joo ei tule kuin ohraa ja vehnää viljoiksi lehmille, mutta kaikilla lohkoilla myös hernettä 50-100kg ha seassa. Tulee todella hyvä murskevilja 

mikäs taika pelkässä ohrassa on sitte?

No on tuota sekasyöttöä.

Jos kaura on hyvää, niin se litistyy ohran kanssa ihan nätisti. Kahut eivät litisty.

Syöttösuhteesta. Paras tulos tulee suhteella ohra80% kaura20%. Mutta pienillä eroilla ei ole mitään merkitystä. Jos sulla tulee ohraa vain vähän, vaikka 10-30%, niin seos on laskelmissa "melkein kauraa edelleen". Vain maku siis muuttuu.

jopa 5% heitto suhteessa vaikutti kuitenkin heti tuotokseen ja syöntikykyyn, perustarvike aiv jäi pöydälle, millä sen selitätte ja millä perustelette että seossuhteella ei väliä kunhan ohravoittoista? huippurehuja kuitenkin tehty pääosin..

mutta jos nyt otetaan aiheeksi vain se kuinka seossuhde saadaan onnistumaan jaettavaksi asti helpoiten ja oikein?