Jos tuon otsikon tempun saisikin tehdä, niin peruslohkojen määrä tipahtaisi meillä ehkä kolmannekseen tai viidennekseen. Eli ei saa, on ollut 'pieni' intressi selvittää asiaa. Paitsi nyt se yksi, jonka perikunta jakoi kahtia, molempien kanssa jatkuu vuokrasopimus. Odotetaan, milloin maataloushallinto huomaa, korjataan sitten.

Paitsi nyt se yksi, jonka perikunta jakoi kahtia, molempien kanssa jatkuu vuokrasopimus. Odotetaan, milloin maataloushallinto huomaa, korjataan sitten.

Maataloushallinto tuskin sitä huomaa, eikä liene kovin kiinnostunutkaan, vaikka vaatimus erillisistä peruslohkoista on hakuoppaassa sanottu varsin selvästi.  Asia on lähinnä tuenhakijan varassa.

Lainaus käyttäjältä: talkkari - 20.11.14 - klo:17:26

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 20.11.14 - klo:16:16

Lainaus käyttäjältä: talkkari - 20.11.14 - klo:16:06

Voiko useiden eri maanomistajien peltoja vuokramies yhdistää samaan peruslohkoon jos fyysistä rajaa palstojen välillä luonnossa ei ole.
Vähenisi huomattavasti tulevan kevään väritystehtävät tuolla konstilla.
Taisi aikanaan olla sääntö että jokaisen maanomistajan pellosta pitää tehdä oma peruslohko vaikka ovatkin fyysisesti samaa peltoa samalla viljelijällä.

Tuskinpa saa, ei tosiaan ainakaan ennen saanut. Eikä saa muuten entisen kunnanrajankaan lohkomaa lohkoa, vaikka nykyään onkin samaa kuntaa ja samalla omistajalla

Entä jos on mennyt tuon jo tekemään ja saanut siihen hallinnon siunauksen?
Onhan siitä viheliäinen alkaa palastelemaan uusia lohkoja vuokrasopimuksien päätyttyä.
Varsinkin jos toisen omistama maa ei ole koskaan ollut omana peruslohkona.
Sitten vielä tukioikeuksien mulkkaus siihen päälle.
Onko tapahtunut virkamiestasolla virhe kun on hyväksynyt yhteen peruslohkoon useiden maanomistajien maat vuokramiehelle?

Ei tuon pitäisi olla mitenkään mahdollista. Minulla oli yksi asiakas ja hänen  neljän hehtaarin yhtenäisellä lohkolla oli kolme eri omistajaa. Papereilla piti ne kolme lohkoa pyörittää erillisä perus/kasvulohkoina, vaikka viljeltiin yhtenäisenä.

Mullakin lohko jolla kolme omistajaa, kahden omistajan lohkoja muutama. Aine eri peruslohkot, samoin maanäytteitä otettava paljon ylimääräisiä, vaikka samaa lohkoa ollut jo kauan, maalaji sama ja viljelyhistoriakin vaikka kuinka pitkään.  Ketuttaahan se, alle viiden hehtaarin lohkolta ottaa neljäkin maanäytettä

Ketuttaahan se, alle viiden hehtaarin lohkolta ottaa neljäkin maanäytettä

Paulia ja Veijoa lainatakseni: "tuttua".

Katsokaas kohtaa 6.2.1 Pe­rus­loh­kon mää­ri­tel­mä tämän vuoden (2015) hakuoppaasta ja verratkaa sitä viimevuotisen oppaan kohtaan 5.1 Peruslohkon määritelmä.

Vuoden 2015 määritelmä on melko paljon lyhyempi. Esim. tämä kaikki edelliset EU-vuodet ollut lauseke on poistunut kokonaan vuoden 2015 oppaasta: "Tuenhakijan vuokraamat tai muulla tavoin hänen hallussaan, mutta ei omistuksessaan, olevat alueet katsotaan  erillisiksi peruslohkoiksi, vaikka ne sijaitsisivat hakijan omistamien viljelyalueiden vieressä ja niiden ja omistettujen alueiden välissä ei olisi maantieteellistä rajaa".

Jos opasta tulkittaisiin siten että kaikki on sallittua mikä ei ole erikseen kielletty, niin tämähän tarkoittaisi sitä että omat ja vuokratut voisi yhdistää samalle peruslohkonumerolle jos ne ovat yhtenäistä viljelylohkoa?

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 20.11.14 - klo:16:16

Lainaus käyttäjältä: talkkari - 20.11.14 - klo:16:06

Voiko useiden eri maanomistajien peltoja vuokramies yhdistää samaan peruslohkoon jos fyysistä rajaa palstojen välillä luonnossa ei ole.
Vähenisi huomattavasti tulevan kevään väritystehtävät tuolla konstilla.
Taisi aikanaan olla sääntö että jokaisen maanomistajan pellosta pitää tehdä oma peruslohko vaikka ovatkin fyysisesti samaa peltoa samalla viljelijällä.

Tuskinpa saa, ei tosiaan ainakaan ennen saanut. Eikä saa muuten entisen kunnanrajankaan lohkomaa lohkoa, vaikka nykyään onkin samaa kuntaa ja samalla omistajalla

Entä jos on mennyt tuon jo tekemään ja saanut siihen hallinnon siunauksen?
Onhan siitä viheliäinen alkaa palastelemaan uusia lohkoja vuokrasopimuksien päätyttyä.
Varsinkin jos toisen omistama maa ei ole koskaan ollut omana peruslohkona.
Sitten vielä tukioikeuksien mulkkaus siihen päälle.
Onko tapahtunut virkamiestasolla virhe kun on hyväksynyt yhteen peruslohkoon useiden maanomistajien maat vuokramiehelle?

Itseasiassa ne pitäisi olla eri lohkoilla, mutta asiaa ei tarkista kukaan, eli kun myöhemmin jaat ne omille lohkoille niin kukaan ei reagoi mitenkään 

Katsokaas kohtaa 6.2.1 Pe­rus­loh­kon mää­ri­tel­mä tämän vuoden (2015) hakuoppaasta ja verratkaa sitä viimevuotisen oppaan kohtaan 5.1 Peruslohkon määritelmä.

Vuoden 2015 määritelmä on melko paljon lyhyempi. Esim. tämä kaikki edelliset EU-vuodet ollut lauseke on poistunut kokonaan vuoden 2015 oppaasta: "Tuenhakijan vuokraamat tai muulla tavoin hänen hallussaan, mutta ei omistuksessaan, olevat alueet katsotaan  erillisiksi peruslohkoiksi, vaikka ne sijaitsisivat hakijan omistamien viljelyalueiden vieressä ja niiden ja omistettujen alueiden välissä ei olisi maantieteellistä rajaa".

Jos opasta tulkittaisiin siten että kaikki on sallittua mikä ei ole erikseen kielletty, niin tämähän tarkoittaisi sitä että omat ja vuokratut voisi yhdistää samalle peruslohkonumerolle jos ne ovat yhtenäistä viljelylohkoa?

Aikoinaan kokeilin tuota ja maaseutusihteeri torppas heti eri omistajien lohkojen yhdistämisen.

Lainaus käyttäjältä: talkkari - 20.11.14 - klo:16:06

Voiko useiden eri maanomistajien peltoja vuokramies yhdistää samaan peruslohkoon jos fyysistä rajaa palstojen välillä luonnossa ei ole.
Vähenisi huomattavasti tulevan kevään väritystehtävät tuolla konstilla.
Taisi aikanaan olla sääntö että jokaisen maanomistajan pellosta pitää tehdä oma peruslohko vaikka ovatkin fyysisesti samaa peltoa samalla viljelijällä.

Tuskinpa saa, ei tosiaan ainakaan ennen saanut. Eikä saa muuten entisen kunnanrajankaan lohkomaa lohkoa, vaikka nykyään onkin samaa kuntaa ja samalla omistajalla

Mulla on naapurikunnassa vanha peltolohko ja sen vieressä pari raivioplänttiä niin jostain käsittämättömästä syystä raivioille tuli kotikunnan tunnukset ja olen kysellyt että miten ne sais vaihdettua oikeiksi niin ei kuulemma mitenkään. 

Aikoinaan kokeilin tuota ja maaseutusihteeri torppas heti eri omistajien lohkojen yhdistämisen.

Aikoinaan olikin näin, mutta tämän vuoden hakuoppaassa kieltoa ei enää ole mainittu.

Nythän on otollinen aika itse kunkin tuota Vipu-palvelussa kokeilla. Ne peruslohkot saa yhdistää ihan ite. Meillä oli eu:n alusta asti kahdelta eri omistajalta vuokrattu peruslohko ihan yhtenä. Ja yhtenä pidin sen jälkeenkin kun toisen kiinteistön omaksi ostin. Se oli edelleen merkitty vuokratuksi.

En näe olennaista hyötyä, miksi eri omistajien alueet pitäisi eri peruslohkoja olla. Virallinen tieto alueen omistuksesta on kiinteistörekisterissä, ei peruslohkorekisterissä. Siksi en minä ainakaan vetäisi hernettä nenään, jos vuokralainen yhdistelee peruslohkoja miten tahtoo. Ei se minun omistusoikeutta vähennä. Vuokrasuhteen päättyessä saan hallintaani koko peruslohkon, jos vuokralainen ei tajua omaansa erikseen jakaa.

Lainaus käyttäjältä: turkki - 20.04.15 - klo:21:50

Katsokaas kohtaa 6.2.1 Pe­rus­loh­kon mää­ri­tel­mä tämän vuoden (2015) hakuoppaasta ja verratkaa sitä viimevuotisen oppaan kohtaan 5.1 Peruslohkon määritelmä.

Vuoden 2015 määritelmä on melko paljon lyhyempi. Esim. tämä kaikki edelliset EU-vuodet ollut lauseke on poistunut kokonaan vuoden 2015 oppaasta: "Tuenhakijan vuokraamat tai muulla tavoin hänen hallussaan, mutta ei omistuksessaan, olevat alueet katsotaan  erillisiksi peruslohkoiksi, vaikka ne sijaitsisivat hakijan omistamien viljelyalueiden vieressä ja niiden ja omistettujen alueiden välissä ei olisi maantieteellistä rajaa".

Jos opasta tulkittaisiin siten että kaikki on sallittua mikä ei ole erikseen kielletty, niin tämähän tarkoittaisi sitä että omat ja vuokratut voisi yhdistää samalle peruslohkonumerolle jos ne ovat yhtenäistä viljelylohkoa?

Aikoinaan kokeilin tuota ja maaseutusihteeri torppas heti eri omistajien lohkojen yhdistämisen.

6.2.1 Peruslohkon määritelmä
Peruslohkolla tarkoitetaan yksittäisen hakijan
(pl. yhteiskäyttölohkot) viljelemää ja hä-
nen omistuksessaan tai hallinnassaan olevaa
maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta,
jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden
raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö,
piiri- tai valtaoja, tie, metsä tai muu vastaava
raja.

Mikä siinä on muuttunut?

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 21.04.15 - klo:06:56

Lainaus käyttäjältä: turkki - 20.04.15 - klo:21:50

Katsokaas kohtaa 6.2.1 Pe­rus­loh­kon mää­ri­tel­mä tämän vuoden (2015) hakuoppaasta ja verratkaa sitä viimevuotisen oppaan kohtaan 5.1 Peruslohkon määritelmä.

Vuoden 2015 määritelmä on melko paljon lyhyempi. Esim. tämä kaikki edelliset EU-vuodet ollut lauseke on poistunut kokonaan vuoden 2015 oppaasta: "Tuenhakijan vuokraamat tai muulla tavoin hänen hallussaan, mutta ei omistuksessaan, olevat alueet katsotaan  erillisiksi peruslohkoiksi, vaikka ne sijaitsisivat hakijan omistamien viljelyalueiden vieressä ja niiden ja omistettujen alueiden välissä ei olisi maantieteellistä rajaa".

Jos opasta tulkittaisiin siten että kaikki on sallittua mikä ei ole erikseen kielletty, niin tämähän tarkoittaisi sitä että omat ja vuokratut voisi yhdistää samalle peruslohkonumerolle jos ne ovat yhtenäistä viljelylohkoa?

Aikoinaan kokeilin tuota ja maaseutusihteeri torppas heti eri omistajien lohkojen yhdistämisen.

6.2.1 Peruslohkon määritelmä
Peruslohkolla tarkoitetaan yksittäisen hakijan
(pl. yhteiskäyttölohkot) viljelemää ja hä-
nen omistuksessaan tai hallinnassaan olevaa
maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta,
jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden
raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö,
piiri- tai valtaoja, tie, metsä tai muu vastaava
raja.

Mikä siinä on muuttunut?

No tässä tapauksessa vierekkäiset pellot oli perikunnan (isäntä osakkaana) ja isännän (setältään ostetuttu) pellot.  Nykyään nuo pellot on samaa lohkoa, kun perikunta lakkautettiin. Sori, jos aikaisemmassa viestissä jäi mainitsematta.

6.2.1 Peruslohkon määritelmä
Peruslohkolla tarkoitetaan yksittäisen hakijan
(pl. yhteiskäyttölohkot) viljelemää ja hä-
nen omistuksessaan tai hallinnassaan olevaa
maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta,
jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden
raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö,
piiri- tai valtaoja, tie, metsä tai muu vastaava
raja.

Mikä siinä on muuttunut?

Joo, totta. Ei ole muuttunut oikeastaan mikään. Tuo vanhojen hakuoppaiden lauseke on nyt tiivistetty kahdeksi sanaksi talkkarin lainaaman pätkän sisään.

Joskus sitä vaan on sokea vaikka koettaa muka lukea niiiiiin tarkasti   

Lainaus käyttäjältä: talkkari - 21.04.15 - klo:23:01

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 21.04.15 - klo:06:56

Lainaus käyttäjältä: turkki - 20.04.15 - klo:21:50

Katsokaas kohtaa 6.2.1 Pe­rus­loh­kon mää­ri­tel­mä tämän vuoden (2015) hakuoppaasta ja verratkaa sitä viimevuotisen oppaan kohtaan 5.1 Peruslohkon määritelmä.

Vuoden 2015 määritelmä on melko paljon lyhyempi. Esim. tämä kaikki edelliset EU-vuodet ollut lauseke on poistunut kokonaan vuoden 2015 oppaasta: "Tuenhakijan vuokraamat tai muulla tavoin hänen hallussaan, mutta ei omistuksessaan, olevat alueet katsotaan  erillisiksi peruslohkoiksi, vaikka ne sijaitsisivat hakijan omistamien viljelyalueiden vieressä ja niiden ja omistettujen alueiden välissä ei olisi maantieteellistä rajaa".

Jos opasta tulkittaisiin siten että kaikki on sallittua mikä ei ole erikseen kielletty, niin tämähän tarkoittaisi sitä että omat ja vuokratut voisi yhdistää samalle peruslohkonumerolle jos ne ovat yhtenäistä viljelylohkoa?

Aikoinaan kokeilin tuota ja maaseutusihteeri torppas heti eri omistajien lohkojen yhdistämisen.

6.2.1 Peruslohkon määritelmä
Peruslohkolla tarkoitetaan yksittäisen hakijan
(pl. yhteiskäyttölohkot) viljelemää ja hä-
nen omistuksessaan tai hallinnassaan olevaa
maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta,
jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden
raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö,
piiri- tai valtaoja, tie, metsä tai muu vastaava
raja.

Mikä siinä on muuttunut?

No tässä tapauksessa vierekkäiset pellot oli perikunnan (isäntä osakkaana) ja isännän (setältään ostetuttu) pellot.  Nykyään nuo pellot on samaa lohkoa, kun perikunta lakkautettiin. Sori, jos aikaisemmassa viestissä jäi mainitsematta.

Eipä siinä mitään anteeksipyytelyitä tarvi kun tarkoitus oli oikaista turkin kirjoitus.
Luin muuten itsekin ensimmäisellä kerralla hakuoppaasta juuri kuten turkkikin oli alkuun käsittänyt että omistussuhteet ei määrää lohkorajoja enää tänä vuonna. Hyvänä pontimena väärälle käsitykselle on ollut viranomaishenkilön kannustaminen asiassa.