Lainaus käyttäjältä: kkk - 25.04.15 - klo:16:23

Lainaus käyttäjältä: Vekkuli - 24.04.15 - klo:21:19

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 24.04.15 - klo:19:22

Lainaus käyttäjältä: kkk - 24.04.15 - klo:19:15

Kun ei jaksa lukee ohjeita  niin jääkkös se pysyvä nurmi vuokrapelloilla sen seuraavan isännän murheeksi, jos lohko on saanut sen statuksen 

Kyllä ne pysyvän nurmen lisenssit pitää jäädä vuokramiehen hallintaan.
Sitten voi myydä pysyvännurmen oikeuksia seuraavalle viljelijälle, jos
tämä suostuu niistä maksamaan.

-SS-

Olekko SS varma?On aikas vähissä muutenkin usko tähän tuki touhuun.

Sitä tuossa hain että jos se jää lohkolle rasitteeksi niin olisko lojaalia vuokranantajaa kohtaan laittaa se lhp:nä niin nurmivuodet katkeis 

Ei ole varmaa, että 2016 eteenpäin ympäristönhoitonurmet poistaisivat pysyvien nurmien kertymän.

-SS-

Enpä lukenut  mitä sillä välin oli kirjoitettu  Mites tuo vuosi on määrätty ?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.04.15 - klo:16:42

Lainaus käyttäjältä: kkk - 25.04.15 - klo:16:23

Lainaus käyttäjältä: Vekkuli - 24.04.15 - klo:21:19

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 24.04.15 - klo:19:22

Lainaus käyttäjältä: kkk - 24.04.15 - klo:19:15

Kun ei jaksa lukee ohjeita  niin jääkkös se pysyvä nurmi vuokrapelloilla sen seuraavan isännän murheeksi, jos lohko on saanut sen statuksen 

Kyllä ne pysyvän nurmen lisenssit pitää jäädä vuokramiehen hallintaan.
Sitten voi myydä pysyvännurmen oikeuksia seuraavalle viljelijälle, jos
tämä suostuu niistä maksamaan.

-SS-

Olekko SS varma?On aikas vähissä muutenkin usko tähän tuki touhuun.

Sitä tuossa hain että jos se jää lohkolle rasitteeksi niin olisko lojaalia vuokranantajaa kohtaan laittaa se lhp:nä niin nurmivuodet katkeis 

Ei ole varmaa, että 2016 eteenpäin ympäristönhoitonurmet poistaisivat pysyvien nurmien kertymän.

-SS-

Enpä lukenut  mitä sillä välin oli kirjoitettu  Mites tuo vuosi on määrätty ?

Maaseutumedian viimeisissä kysymys-vastausteksteissä oli hiukan sotaväsymyksen tuntua jo...ei enää vahvasti kielletty sitä myöhempää pysyvän nurmen mukaan tuloa ympäristönhoitonurmiin. Ja oikeastaan, loogistahan se olisikin, mikäs sen pysyvämpi nurmi voisi olla kuin vesiensuojelullisesti tärkeä suojavyöhyke ?

Sitten jos suojavyöhykettä ajatellaankin tulotukena, vaikuttamatta mitenkään haittaavasti normaaliin toimintaan, ollaan hakoteillä, korvauspoliittisesti ? Tukiautomaatista ei joka vetäisyllä tullutkaan päävoittoa ?

-SS-

Oliko se niin ettei enää 2015 LHP katkaise nurmivuosia?

Entäs jos ei sitoudu ympäristökorvaukseen, ei voi laittaa lhp, onko se silloin viherkesanto? Eli katkaiseeko se, mutta saakohan nykyään(kään) kesannolta kerätä mitään vai pitääkö se niittää maahan? Jaksa nyt etsiä mitään ohjeita, kun ei kesantoa ole aikoihin ollut... 

Entäs jos ei sitoudu ympäristökorvaukseen, ei voi laittaa lhp, onko se silloin viherkesanto? Eli katkaiseeko se, mutta saakohan nykyään(kään) kesannolta kerätä mitään vai pitääkö se niittää maahan? Jaksa nyt etsiä mitään ohjeita, kun ei kesantoa ole aikoihin ollut... 

Kesannolta saa korjata sadon. ´Jos sitten elät alueella missä ei ole tätä EFA pakkoa, niin kesanto ei katkaise pysyvän nurmen vuosia. EFA kesanto taitaa katkaista?

Mites kun Agrineuvoksessa laittaa kasviksi kauran ja korjuu vihantana, niin se laskee sen viljaksi ja siten ei täytä 75% nurmialaa, mikä on itsellä tavoite.
Täytyy laittaa kasviksi "Nurmet" ja sieltä sitten vihantavilja, että saa 75% nurmia täyteen ettei tarvitsisi kesannoida eikä 3. kasvin kanssa vielä pulata. Mutta silloin muodostuu ongelmaksi, että ei katkeakkaan tuo pysyvän nurmen kierto! (eikä siis hyödytä vihantaviljan kanssa pelleillä!)
Eli onko tässä nyt niin, että on "PAKKO" joko laittaa; kolmas kasvi ja kesanto/ 100% valkuaiskasvi TAI jätettävä suosiolla pysyväksi nurmeksi nuo tietyt lohkot?
Tilanne, missä ei voi kuin hävitä?
Huh huh!
Vaiko Agrineuvoksen ohjelman erikoisuus ja suoraan VIPU palvelussa lohkotiedot täyttäen, ongelmaa ei ole?
Onko kukaan kokeillut?

Eli onko tässä nyt niin, että on "PAKKO" joko laittaa; kolmas kasvi ja kesanto/ 100% valkuaiskasvi TAI jätettävä suosiolla pysyväksi nurmeksi nuo tietyt lohkot?

Tai teet niin kovan monimutkaistuksen viljelyyn, että ostat lisäksi vielä ohran tai vehnän siementä ja teet niistä sitä säilörehua. Tulee viljelyyn monipuolisuutta ja maailma pelastuu.

Ja kun noin paljon hikoilit jo toisesta kasvista, niin en sitten enää kehotakaan lisäämään noihin vihantaviljoihin jotain virnaahernettätaihärkäpapua, se lisäisi tätä monimutkaisuutta entisestään?

Petri

Jokaisen peruslohkon reunaan yhden auran/kylvökoneen/ruiskun/puimurinpöydän (valitse mieluisin) levyinen kaistale viljaa.

Toivottavasti sen verran isot lohkot että pysyt tuossa 75% nurmessa (jos sitä kerran haluat) ja kun lohkolla on jotain muutakin niin sehän ei mene pysyvään nurmeen. (tai näin ymmärsin)

Auttaako edellinen enään ? Kun ne kasvulohkot täytyy nykyään piirtää ?

ei auta sen takia ne piirtää ny pitääki

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 27.04.15 - klo:11:30

Eli onko tässä nyt niin, että on "PAKKO" joko laittaa; kolmas kasvi ja kesanto/ 100% valkuaiskasvi TAI jätettävä suosiolla pysyväksi nurmeksi nuo tietyt lohkot?

Tai teet niin kovan monimutkaistuksen viljelyyn, että ostat lisäksi vielä ohran tai vehnän siementä ja teet niistä sitä säilörehua. Tulee viljelyyn monipuolisuutta ja maailma pelastuu.

Ja kun noin paljon hikoilit jo toisesta kasvista, niin en sitten enää kehotakaan lisäämään noihin vihantaviljoihin jotain virnaahernettätaihärkäpapua, se lisäisi tätä monimutkaisuutta entisestään?

Petri

Eipäs nyt saivarrella.
Jos laittaisin kahta muuta viljaa vihantaviljaseokseen, niin pysyvän nurmen status ei poistuisi niiltä lohkoilta, koska tavoite saada 75% nurmia vaatii ilmoittamaan ne nurmina, vaikka ne ovat vihantaviljaa! Eikä niitä oikein voi käyttää kuin laitumina sijaintinsa johdosta. Eli pskat nurmistatuksista ja kylvän ne puhtaiksi pikalaitumiksi. Helpottaa kummasti.

Vihantaviljoilla en täten tee mitään, niin niihin papujen yms. sekoittaminen ei hyödytä. Ja jos tartten härkäpapua tai korsiintunutta täytettä mulleille rehun jatkoksi niin niitä voi ostaa/ kerätä ilmatteeksi kylältä mielin määrin! Miksi täytyisi kaikki viljellä itse? Ja jos laittaisi kolmannen kasvilajin viljelyyn, niin joutuisi kesannoimaan 50 000 € maalänttiä maailman parantamiseksi! Tälle vuodelle se ei nyt vaan onnistu, ensivuonna mahdollisesti juurikin sille härkäpavulle, niin on siten 3. kasvi ja EFA-ala samalla kertaa kunnossa. Tai jos järjissään on, niin samoilla mennään...
Tässä aukealla kasvaa tänäkin vuonna helposti 500 ha vehnää. Jos nyt laittaisin jokusen hehtaarin itse vehnää viljelyn monipuolistamiseksi, niin miten se monimuotoisuus lisääntyy noin niinkuin käytännössä? Voit, Petri, ihan omin sanoin kertoa toki.

Botille: parasta olisi varmaan yhteinen viljelykierto niiden jauholakkien kanssa, se oikeasti pelastaisi maailmaa. Tilanteessasi kaikki muu on sitä pilkun viilausta säädösten täyttämiseksi.

 Meillä muuten päkätit pureskelevat pari sisäruokintakuukautta kaura-herne-papu -vihantarehua (65-70 vrk kylvöstä) eikä havaittavia notkahduksia kasvussa. Ehkä 5% heitetään aluksiin, kun pieni suu väistää karkeimman kaurankorren. Muutenhan karitsan karkearehun D-arvotavoite on korkeampi kuin lypsylehmällä.

Botille: parasta olisi varmaan yhteinen viljelykierto niiden jauholakkien kanssa, se oikeasti pelastaisi maailmaa. Tilanteessasi kaikki muu on sitä pilkun viilausta säädösten täyttämiseksi.

Pilkun viilausta?
Toiminnan suoraviivaistaminen?
Laittaisitko sinä lampaiden lisäksi lehmiä, sonneja, sikoja, kanoja, alpakoita, strutseja yms.? Olisi paaaljon monimuotoisempaa se sinunkin yrittämisesi! Ja tietenkin jätät prosenttiosuudet eläinpaikoista tyhjiksi, koska sillä se maailma pelastuu! Sehän olisi sama silloin kuin peltopuolella?

Ja sitäpaitsi, et vastannut kysymykseen!
Vastasit siten, miten haluaisit asian olevan, et niinkuin se käytännössä menee.
Ilman muuta nurmikierto olisi  "pysyville"-viljapelloille maan rakenteen kannalta parempi.
Miksi siis ei määrätty, että "pysyvillä"-viljapelloilla on monivuotisen nurmen viljelypakko? Olisihan se paljon parempi, kuin keskimääräisen tilan muutaman hehtaarin 3. kasvilajin viljelypakko!

Botille: parasta olisi varmaan yhteinen viljelykierto niiden jauholakkien kanssa, se oikeasti pelastaisi maailmaa. Tilanteessasi kaikki muu on sitä pilkun viilausta säädösten täyttämiseksi.

 Meillä muuten päkätit pureskelevat pari sisäruokintakuukautta kaura-herne-papu -vihantarehua (65-70 vrk kylvöstä) eikä havaittavia notkahduksia kasvussa. Ehkä 5% heitetään aluksiin, kun pieni suu väistää karkeimman kaurankorren. Muutenhan karitsan karkearehun D-arvotavoite on korkeampi kuin lypsylehmällä.

Noinhan se oikeasti on, mutta nyt kun tämän päivän trendi on tämä pysyvyys. Minulle siis pysyvät nurmet ja naapurille pysyvät viljat.

Kun pellolla on yhtäjaksoisesti viljelty viljaa 30-40 vuotta peräkkäin, niin kuin on tilanne itsellä ja monella muulla (jokunen öljykasvivuosi välissä tosin, mutta viljelyteknisesti sama asia) niin se ei voi olla näkymättä  pellon kunnossa ja satotasoissa. Sian lantaa tosin saanut osa lohkoista melkoisesti vielä 5-10 vuotta sitten ja se näkyy onneksi vieläkin pellon viljavuuksissa, mutta niillä lohkoilla, jotka ei sitä tuona aikana ole saanut, tilanne on huono, ja näitä lantaa saamattomia peltoja alkaa monilla olla varsinkin voimakkailla viljanviljelyalueilla.

Miksiköhän viljelijät ei ymmärrä omien peltojensa parasta? Jotenkin alkaa tuntua, että se talonpoikaisen vapauden  ihannoiminen on yliarvostettua ja tämä manailu, kun eu-byrokratia on vienyt tuon vapauden, niin nämä ovat sikäli ristiriidassa, että alkais jopa näyttämään siltä, että viranomaiset tietävät melkeinpä viljelijöitä paremmin, mikä on pelloille parhaaksi, pakollinen nurmikierto viljatiloille voisi olla se, joka herättäisi viljanviljelijät tajuamaan peltojensa heikon kunnon.