Miks tämä oljen keruu aiheuttaa juuri Suomessa monia ongelmia pelloille, kun se ei aiheuta Tanskassakaan, missä olkea sentään on jo vuosikymmeniä käytetty suuret määrät energiaksi? Jos siellä olisi huomattu vuodesta toiseen tapahtuvan oljenkeruun aiheuttavan pelloille merkittäviä ongelmia, olisi se huomattu, asiasta olisi kerrottu ja oljen käyttöä varmasti rajoitettu, mutta mitään tälläistä ei ole tullut ilmi, meillä olisi tästä oljenkeruuhommasta paljon opittavaa tanskalaisilta.

Eikös tanskan maatalos ollut konkurssissa? 

[quote aor=Jutun Vintti link=topic=58577.msg1135557#msg1135557 date=1438366935]
Miks tämä oljen keruu aiheuttaa juuri Suomessa monia ongelmia pelloille, kun se ei aiheuta Tanskassakaan, missä olkea sentään on jo vuosikymmeniä käytetty suuret määrät energiaksi? Jos siellä olisi huomattu vuodesta toiseen tapahtuvan oljenkeruun aiheuttavan pelloille merkittäviä ongelmia, olisi se huomattu, asiasta olisi kerrottu ja oljen käyttöä varmasti rajoitettu, mutta mitään tälläistä ei ole tullut ilmi, meillä olisi tästä oljenkeruuhommasta paljon opittavaa tanskalaisilta.
[/quote]

 Ehkä siihen vaikuttaa oljesta maksettu hinta? Mene ja tiedä.

Kyllä se esisopimus on tehty. Olkea luvattu sellaiset n. 40 ha. Jos homma lähtee käyntiin, voi olla mahdollista saada hömppäheinätkin myytyä. Tonneja voisi tulla hehtaarilta enemmän, kuin olkea. Jos hanke kaatuu ei LHP ja suojavyöhykenurmillekaan löydy uusiokäyttöä. Eihän se toki varmaa ole, se nurmien käyttö, mutta odotellaan.

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 31.07.15 - klo:17:20

Päijät-Hämeessä on iät ja ajat myyty olkea keinosiemennysasemalle. Hommaan on totuttu eikä siinä sen kummempia ongelmia ole ollut. Urakkamies on tullut ajallaan ja oljet lähteneet tavallaan. Hyvähän se on, että saadaan oljellekin useampia ostajia samalla alueella.

Etanolin osalta myös laatuvaatimukset ovat paljon väljemmät kuin sonnien pehkulla. Märkyydestä ei ole haittaa eikä homeetkaan suuremmin prosessia kiusaa. Urakoitsijan kanssa voi sopia asioista eikä naukua täällä, että jos se tuleekin vasta tammikuussa. Parasta olisi tietysti, kun löytyisi urakoitsija, joka ei itse ole maanviljelijä. Silloin nimittäin on melkoisesti isompi todennäköisyys sille, että se, mistä on sov*ttu, myös pitää. Säillehän ei tietysti mitään voi, mutta harvassa ovat ne syksyt, ettei olkea saisi pellolta korjattua.

Kun siellä pellolla joka tapauksessa jotain viljellään, niin luulisi olevan järkevää myydä siitä tuotoksesta enemmän kuin vähemmän. Eihän se oljen hinta taivaita hivo, mutta kun se ei aiheuta minkäänlaista lisäkustannusta pientä pitkällä tähtäimellä vaikuttavaa kalilannoituksen tarvetta lukuunottamatta. Se kustannus tulee suunnilleen säästettyä sillä, mitä silppurin ohittaminen säästää puimurin polttoainekustannuksissa.

JJ viimeisin lause on melkonen aivopieru. Todella halpaa kalia jössellä yhdistettynä äärimmäisen tehottomaan puintiin.

Onnex tää olkihomma on vielä vapaaehtoista. Ei mulla muuta.

Kaikki  muut lannoitukset tiedetään ja optimoidaan,
mutta kalilannoituksessa viljoilla ei välttämättä vielä
olla edes optimissa.

http://www.pellervo.fi/maatila/uusin/kalilako.htm

-SS-

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 31.07.15 - klo:17:20

Päijät-Hämeessä on iät ja ajat myyty olkea keinosiemennysasemalle. Hommaan on totuttu eikä siinä sen kummempia ongelmia ole ollut. Urakkamies on tullut ajallaan ja oljet lähteneet tavallaan. Hyvähän se on, että saadaan oljellekin useampia ostajia samalla alueella.

Etanolin osalta myös laatuvaatimukset ovat paljon väljemmät kuin sonnien pehkulla. Märkyydestä ei ole haittaa eikä homeetkaan suuremmin prosessia kiusaa. Urakoitsijan kanssa voi sopia asioista eikä naukua täällä, että jos se tuleekin vasta tammikuussa. Parasta olisi tietysti, kun löytyisi urakoitsija, joka ei itse ole maanviljelijä. Silloin nimittäin on melkoisesti isompi todennäköisyys sille, että se, mistä on sov*ttu, myös pitää. Säillehän ei tietysti mitään voi, mutta harvassa ovat ne syksyt, ettei olkea saisi pellolta korjattua.

Kun siellä pellolla joka tapauksessa jotain viljellään, niin luulisi olevan järkevää myydä siitä tuotoksesta enemmän kuin vähemmän. Eihän se oljen hinta taivaita hivo, mutta kun se ei aiheuta minkäänlaista lisäkustannusta pientä pitkällä tähtäimellä vaikuttavaa kalilannoituksen tarvetta lukuunottamatta. Se kustannus tulee suunnilleen säästettyä sillä, mitä silppurin ohittaminen säästää puimurin polttoainekustannuksissa.

JJ viimeisin lause on melkonen aivopieru. Todella halpaa kalia jössellä yhdistettynä äärimmäisen tehottomaan puintiin.

Onnex tää olkihomma on vielä vapaaehtoista. Ei mulla muuta.

Ainakin Jössen käyttämä kalium on halvempaa kuin useimmilla muilla, mutta mitä tarkoitat tehottomalla puinnilla?

kali kustannuksen säästö vs. silppurin aiheuttama polttoaineenkulutus

150 kW x 275 g/kW=41,25 kg polttoainetta/h = n.50 l/h

150 kW tehoisella puimurilla pui 1.5-2 ha tunnissa ---> 25-33 l polttoainetta hehtaarille

p-a kustannus 0,685 €/l x 25-33 l/ha --->17-22,06 €/ha


Eli kauheen paljon saat jj polttoainetta kulumaan puinnissa hehtaarille tai kali on todella halpaa, jos silppuria käyttämättä säästät polttoaine kuluissa kalilannoituksen kulun verran.




Tässä 2. sukupolven etanolitehtaan olki-keskustelu on menny siinä vaiheessa pieleen kun puuhamiehet on julkisuudessa antannet ymmärtää ja varsin suoraan sanoneetkin olkisopimuksia tekemättömien olevan typeryksiä ja ahneita, kun "ilmainen" raha ei kelpaa.

Kannattais ennemmin miettiä miksei niitä sopimuksia saa tehtyä, kuin kehua julkisissa tiedotusvälineissä ettei viljelijöille KELPAA YLIMÄÄRÄINEN RAHA.

Tää sama linja on ilmenee tässäkin keskustelussa.


Moni meistä tekee onnex vielä itse omat ratkaisunsa (vaikka ne oliski muiden mielestä väärin).

Yhdessä tänä vuonna ilmestyneessä Yaran leipä leveämmäksi- lehdessä oli juttua kalista, siinä yaran asiantuntija kertoi, että viljanviljelyssä riittää, että pellon kaliumtaso on luokassa tyydyttävä, ei saada minkäänlaista lisähyötyä luokan nostamisella. Eli ei oo ainakaan viljanviljelyssä kalium mikään kriittinen ravinne.

Kyllä se esisopimus on tehty. Olkea luvattu sellaiset n. 40 ha. Jos homma lähtee käyntiin, voi olla mahdollista saada hömppäheinätkin myytyä. Tonneja voisi tulla hehtaarilta enemmän, kuin olkea. Jos hanke kaatuu ei LHP ja suojavyöhykenurmillekaan löydy uusiokäyttöä. Eihän se toki varmaa ole, se nurmien käyttö, mutta odotellaan.

Kuulostaa hienolta. Mutta kyllä ne nuo byrokraatikot keksii siihen semmosen pykälän ettei LHP ym nurmia saa myydä energiakäyttöön. Samoin voi käydä oljellekki. On ne niin persoja poistamaan suomalaisen maajussin tienestimahollisuuet.

Miks tämä oljen keruu aiheuttaa juuri Suomessa monia ongelmia pelloille, kun se ei aiheuta Tanskassakaan, missä olkea sentään on jo vuosikymmeniä käytetty suuret määrät energiaksi? Jos siellä olisi huomattu vuodesta toiseen tapahtuvan oljenkeruun aiheuttavan pelloille merkittäviä ongelmia, olisi se huomattu, asiasta olisi kerrottu ja oljen käyttöä varmasti rajoitettu, mutta mitään tälläistä ei ole tullut ilmi, meillä olisi tästä oljenkeruuhommasta paljon opittavaa tanskalaisilta.

Tanskassa vilja-alasta suurin osa on syysviljoja, joten oljen keruu tapahtuu paremmissa olosuhteissa vrt. Suomen syyssateet.

Yhdessä tänä vuonna ilmestyneessä Yaran leipä leveämmäksi- lehdessä oli juttua kalista, siinä yaran asiantuntija kertoi, että viljanviljelyssä riittää, että pellon kaliumtaso on luokassa tyydyttävä, ei saada minkäänlaista lisähyötyä luokan nostamisella. Eli ei oo ainakaan viljanviljelyssä kalium mikään kriittinen ravinne.

Juu ei oo ei... Tuossa lähinna kalin puutetta, fosforin puutteen oireet puuttu. Että ihan höpöä on kalin tarve.

Miks tämä oljen keruu aiheuttaa juuri Suomessa monia ongelmia pelloille, kun se ei aiheuta Tanskassakaan, missä olkea sentään on jo vuosikymmeniä käytetty suuret määrät energiaksi? Jos siellä olisi huomattu vuodesta toiseen tapahtuvan oljenkeruun aiheuttavan pelloille merkittäviä ongelmia, olisi se huomattu, asiasta olisi kerrottu ja oljen käyttöä varmasti rajoitettu, mutta mitään tälläistä ei ole tullut ilmi, meillä olisi tästä oljenkeruuhommasta paljon opittavaa tanskalaisilta.

Tanskassa on kevyemmät maalajit ja puinti tapahtuu aikaisemmin. Erityisesti jäykemmillä mailla kaikki ylimääräinen peltoliikenne märkään aikaan aiheuttaa lähes ikuista satotappiota.
Ihan hyvä, kun Suomeen syntyy uutta toimeliaisuutta. Tämän hankkeen puuhamiehet alkavat syyttelyineen saamaan viljelijöiden niskakarvat pystyyn. Se ei ainakaan oljensaantia edistä.

Uskottavuus tässä pahin peikko on.

Käytännössä ainoa luotettava menettelytapa on se,
että viljelijä itse vastaa korjuusta pellon laitaan asti.

Uskottavuus tässä pahin peikko on.

Käytännössä ainoa luotettava menettelytapa on se,
että viljelijä itse vastaa korjuusta pellon laitaan asti.

 Sekin vaihtoehto on ymmärtääkseni olemassa.