Kävin kattomassa omaa Amiloa, pellolla hykertelin tyytyväisenä - enimmäkseen sillai sopivasti kallellaan, eiköhän tästä se reilut 5 tonnia tule, jes...
No, kotimatkalla sitten poikkesin yhelle sikaparonin hybridi pellolle, lähdin pois liki poru kurkussa, oma amilo oli kuin kenkäheinää tohon hybridiiin verrattuna, hyi helvetti...
Jos Amilosta saat yli 500 kg/ha, on talvehtimisvuosi todellakin ollut erityisen edullinen. Silloin ei kannata hybridin satotasoja tuskastella. En minä lottovoittajienkaan voittoja kadehdi. Joinakin vuosina taasen on keväällä kovin hiljaista siellä rajan takana, ja itse päästelet pakosarja punaisena ihan kohtuullista Elviä tai Riihiruista.
Sellaisina vuosina kannattaa kerätä keskelle kärryä semmoinen torni ja ajaa puolikkaita kuormia katkeamattomana jonona kuivurille. Alkaa taas viikon sisällä maatalouskaupassa kuhina käymään, kun onnenonkijat lähes mellakoivat viimeisiä rukiinsiemeniä itselleen.
-SS-
Joo, harvassa ne on olleet satovuodet Amilon kohdalla, 2012 puitiin reilut viisi tonnia. ja tänä vuonna siis näyttäis vastaavalta tahi jopa hiukan paremmalta.
Ja syytä oliskin, kylvö pitkällä kaavalla, viisi ruiskutusta, ja tais tulla kahdesti huiskittua lantaakin - olis se hybriidi mennyt samalla vaivalla?
Pohjat vuonna 2014, kiloja alle 2 tonnia, syynä nyt ennenkaikkea syksyn kahukärpästuhot - normivuosina varmaan sinne 3-4 tn haarukkaan.
Mutta siis sakolukuominaisuuksien takia tota meillä on viljelty, monesti se rukiinpuinnin ajankohta on päätetty kirjoituspöydän takana enkä minä ole sitä ollut päättämässä.... siksi Amiloa.
Edellisestä (ja ainoosta) hybridikokeilusta onkin jo aikaa, se oli joko -95 tai -96 kun maahan pantiin Marderia suurin odotuksin, tuli siitä 5 kg hehtaarilta - talven jälkeen oli hengissä pari laikkua, jotka piruuttani säästin, oli se kommeeta ja sadokasta laihoo
