Mistä firmasta saa "parhaat" maanäytetulokset 

Kerrotaan että joku olisi ottanut samasta lapiollisesta kymmenen eri näytettä, kaikki oli selvästi erilaisia 

Suurin epätarkkuus tulee näytteenottotaajuus, aina. Vähintään 10 kairanpistoa, mieluummin enemmän. Lapio jätetään kotiin.

Olikohan se tällä viikolla vai viime viikolla Aas Tutiossa huuhkajan näköinen ekolookirohvessori, joka paasasi uusiutuvasta energiasta vai mitä se oli.

Joku kerta sama ukko meuhkas MOTissa, että viljelijät manipuloivat maanäytteitä. Oli kuullut juttuja jostain.

Aika moni hörhelö lukee tätä agronettiä ja seurailee, mitä tuhoja jussit tekevät pelloilla.

Ja moni hörhelö tänne kirjoittaakin. 

Olikohan se tällä viikolla vai viime viikolla Aas Tutiossa huuhkajan näköinen ekolookirohvessori, joka paasasi uusiutuvasta energiasta vai mitä se oli.

Joku kerta sama ukko meuhkas MOTissa, että viljelijät manipuloivat maanäytteitä. Oli kuullut juttuja jostain.

Aika moni hörhelö lukee tätä agronettiä ja seurailee, mitä tuhoja jussit tekevät pelloilla.

Ja moni hörhelö tänne kirjoittaakin. 

Tos aloituksessani viittasinkin näytteenottolaboratorioiden epätarkkuuksiin, tai mitä lieneekään. Jos samasta lapiollisesta tehdyt kymmenen samanlaista näytettä antaa kymmenen täysin erilaista tulosta, jossakin mättää, ja se ei voi olla maajussin vika, eikä maajussin tekemä manipulointi. Viddu, aina syytellään ensiksi maajusseja joka asiassa 

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 04.09.15 - klo:16:19

Olikohan se tällä viikolla vai viime viikolla Aas Tutiossa huuhkajan näköinen ekolookirohvessori, joka paasasi uusiutuvasta energiasta vai mitä se oli.

Joku kerta sama ukko meuhkas MOTissa, että viljelijät manipuloivat maanäytteitä. Oli kuullut juttuja jostain.

Aika moni hörhelö lukee tätä agronettiä ja seurailee, mitä tuhoja jussit tekevät pelloilla.

Ja moni hörhelö tänne kirjoittaakin. 

Tos aloituksessani viittasinkin näytteenottolaboratorioiden epätarkkuuksiin, tai mitä lieneekään. Jos samasta lapiollisesta tehdyt kymmenen samanlaista näytettä antaa kymmenen täysin erilaista tulosta, jossakin mättää, ja se ei voi olla maajussin vika, eikä maajussin tekemä manipulointi. Viddu, aina syytellään ensiksi maajusseja joka asiassa 

No paras näyte tietenkin tulee siitä lapion kärkeen jääneestä savijankosta.
Sekoittamisen tapa pitäisi tietää, ennen kuin voi mennä arvioimaan näytteenottolaboratorioiden eroja.

Sen verran paljon laitetaan tehtaan materiaalinäytteitä eri kilpaileviin mittauskonserneihin, että oikeastaan aika vähän on sitä vaihtelua ollut mittaustuloksissa, jos poikkeama näkyy, löytyy syykin melko nopeasti. Akkreditoidut laboratoriot itse myös ajavat näytteitään toisten laboratorien kanssa ristiin.

-SS-

Niin. Parasta olisi tietysti saada mahdollisimman oikea tulos. En oikein ymmärrä, mitä hyötyä olisi näytteen vääristelystä. Jos kasvien käytettävissä oleva liukoinen ravinnemäärä tiedetään, miksi pitäisi ylilannoittaa niiden osalta? Ovatko lannoitteet yhäkin liian edullisia, jos halutaan lannoittaa enemmän, kun tutkimusten mukaan olisi tarpeen. Ja Itämeri kiittää ravinteista. Typen osalta tuon vielä ymmärtääkin, koska sen säilyttäminen maassa on vaikeaa, mutta eihän sitä edes tutkita viljavuustutkimuksessa. Sillekin on kuitenkin tarjottu mahdollisuus käyttää ainakin melkein riittävästi, jos satotasot sen osoittavat mahdolliseksi.

minähän näistä mitään ymmärrä, mutta luulisi, jotta kuseeko siinä kikkaillessaan niinko omaan nuotioon.

Niin. Parasta olisi tietysti saada mahdollisimman oikea tulos. En oikein ymmärrä, mitä hyötyä olisi näytteen vääristelystä. Jos kasvien käytettävissä oleva liukoinen ravinnemäärä tiedetään, miksi pitäisi ylilannoittaa niiden osalta? Ovatko lannoitteet yhäkin liian edullisia, jos halutaan lannoittaa enemmän, kun tutkimusten mukaan olisi tarpeen. Ja Itämeri kiittää ravinteista. Typen osalta tuon vielä ymmärtääkin, koska sen säilyttäminen maassa on vaikeaa, mutta eihän sitä edes tutkita viljavuustutkimuksessa. Sillekin on kuitenkin tarjottu mahdollisuus käyttää ainakin melkein riittävästi, jos satotasot sen osoittavat mahdolliseksi.

Multavuus tutkitaan ja sen mukaan typpi 

Kummasti se aina pitäisi riittää, kun aina laskee vaan määrät mitä saa laittaa, vissiin aiemmat tutkimuksetkin oli väärässä.

Ei sillä että paljoa lisää tekisi mieli laittaa, mutta kyllä nuo ympin rajat turhan tiukat jo on   

Joops, eipä nuota väärenneltyäkään oo tullut, hyötyähän niistä on ja niistä kun pitää maksaakin, mutta... 

Vilunkipeliin houkuttaa tämä aivan järjettömäksi mennyt fosforivainoharhaisuus, suurimmat sallitut käyttömäärät on aivan liian pieniä, varsinkin jyväkokoon noilla alhaisilla määrillä on pienentävä vaikutus, kuten myös hehtopainoihin.
Itelläkin eräs lohko, jolle viimeiksi ajettu sian kuivalantaa 6 vuotta sitten, niin edelleen fosforitaso luokassa korkea.

Vaan entäs jos jäisi ympistä pois....
Paljonkos sitä tukea tulee työtunnille ja tonnille?
Suhteessa siihen että saa kunnon sadon?

Niin. Parasta olisi tietysti saada mahdollisimman oikea tulos. En oikein ymmärrä, mitä hyötyä olisi näytteen vääristelystä. Jos kasvien käytettävissä oleva liukoinen ravinnemäärä tiedetään, miksi pitäisi ylilannoittaa niiden osalta? Ovatko lannoitteet yhäkin liian edullisia, jos halutaan lannoittaa enemmän, kun tutkimusten mukaan olisi tarpeen. Ja Itämeri kiittää ravinteista. Typen osalta tuon vielä ymmärtääkin, koska sen säilyttäminen maassa on vaikeaa, mutta eihän sitä edes tutkita viljavuustutkimuksessa. Sillekin on kuitenkin tarjottu mahdollisuus käyttää ainakin melkein riittävästi, jos satotasot sen osoittavat mahdolliseksi.

Varsin sinisilmäinen heitto. Typpilannoituksen rajoitukset tulevat multavuudesta, ja ne ovat kymmeniä kiloja. Jos on viljelty sellaisia kasveja, joita ei näy satotasokorjaus-listalla, nollaa sekin typpilannoitusvarat tehokkaasti moneksi vuodeksi. Muualla maailmassa tämän syksyn kaltaisia leipävehnäsatoja lannoitetaan 250-290 kg/ha typpilannoituksella, ja valkuaiset ovat kunnossa. Täällä 8 - 10 välillä, parhaimmillaan.

Ympäristökorvauksen fosforilannoitustasot johtavat fosforilukujen painumisen heikkoon luokkaan, ja sieltä ei taulukkoarvoilla nousta. Karja-alueilla fosforiluvut monesti arveluttavan korkeissa luokissa, jos ne otettaisiin ruokamultakerroksesta. Pakkohan siinä jotain on tehdä, jotta se puolensataa kuutiota pötköä voidaan jonnekin tuupata.

Tämä on suoraan hallinnon taulukkolaskinpölhöjen ansiota, että paine maanäytedopingiin on valtava.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 04.09.15 - klo:16:19

Olikohan se tällä viikolla vai viime viikolla Aas Tutiossa huuhkajan näköinen ekolookirohvessori, joka paasasi uusiutuvasta energiasta vai mitä se oli.

Joku kerta sama ukko meuhkas MOTissa, että viljelijät manipuloivat maanäytteitä. Oli kuullut juttuja jostain.

Aika moni hörhelö lukee tätä agronettiä ja seurailee, mitä tuhoja jussit tekevät pelloilla.

Ja moni hörhelö tänne kirjoittaakin. 

Tos aloituksessani viittasinkin näytteenottolaboratorioiden epätarkkuuksiin, tai mitä lieneekään. Jos samasta lapiollisesta tehdyt kymmenen samanlaista näytettä antaa kymmenen täysin erilaista tulosta, jossakin mättää, ja se ei voi olla maajussin vika, eikä maajussin tekemä manipulointi. Viddu, aina syytellään ensiksi maajusseja joka asiassa 

Eihän tässä mitään doping-hommaa tarkoitettukaan, vaan ihan aiheen vierestä kaikenlaisten epeleiden agronetin seuraamisesta. Joillekin tämä on joku salainen raamattu, missä jussit julistavat salaisia juttuja.

Joskus juurikkaalle otettiin yks näyte / ha. Tarkkuus olisi nytkin hieno asia, mutta sen vaan pilaa yksi asia. Fosfori. Siksi koko näytehomma on melkein näennäistä touhua.

Ja siksi on ihan sama, mitä labraa käyttää.