Teollisuus saa eri tukia noin 0,9 miljd euroa. Elinkeinoelämän mies valitteli sen vääristävän kilpailua.
Kuinka meillä, vääristävätkö tuet viljelijöiden ja tuotantosuuntien välistä kilpailua? Antaako maataloustuki kilpailuetua jollekin tuotantosuunalle, teollisuudella vai kenties kuluttajalle joka saa nauttia subventoitua hyödykettä. .

ainakin c saa sen suuuuuren kilipailuedun... kun veetiä kuuntelee.   siitä en sitten tiedä miten se vaikuttaa tuotantoon kun ei kokemusta a viljelystä.

Vääntäkääs tyhmälle rautakangista, miten eri tuotantoalojen tuet vääristää kilpailua??? No, jos kauramaitoa tuettaisiin  niin voisihan se polkea oikean maidon varpaille, mutta sekin sattuu olemaan ruotsalaista... Miksi muuten suomalaista ei ole tarjolla?? Meilläkin menee neljä litraa viikossa, olisi valmiit markkinat, kun vain tuote tulisi..

Tietysti vääristää.

Kasvitila /kotieläintila -akselin erilaiset peltotuet sen ainakin tekevät.
Ongelmahan on se, että eläintukia maksetaan peltojen kautta ja kotieläintilastatuksella eläinmäärä aiheuttaa väliinputoamista.

Tietysti vääristää.

Kasvitila /kotieläintila -akselin erilaiset peltotuet sen ainakin tekevät.
Ongelmahan on se, että eläintukia maksetaan peltojen kautta ja kotieläintilastatuksella eläinmäärä aiheuttaa väliinputoamista.

Tuota minäkin olen ihmetellyt. Miksi kotieläin puoli saa eläimistä tukea, koska eläimet syövät jo valmiiksi subventoitua evästä.
Minäkin kyllä optimoin kotieläin tuet pellon kautta kuten niin kuin rehun ja lannan, synergiaa.

Tietysti vääristää.

Kasvitila /kotieläintila -akselin erilaiset peltotuet sen ainakin tekevät.
Ongelmahan on se, että eläintukia maksetaan peltojen kautta ja kotieläintilastatuksella eläinmäärä aiheuttaa väliinputoamista.

Tämä pellon kautta maksettava kotieläintuki tietysti vääristää viljelysmaan markkiinoita niin vuokrien kuin kauppojenkin osalta. Onneksi se tukiero viimneisessä tukiuudistuksessa vähän pieneni. Vielä viime vuonna kuhn kotieläintila sai näillä kulmilla 130 € enemmän hehtaarilta, niin ei paljon peltomaa siirtynyt kasvinviljelytilojen haltuun, kun naudalliset päättivät lahjoittaa sen heille tarkoitetun tuen tuotantonsa lopettaneille.

Muutenhan eri tuotantosuuntien tukierot eivät paljoakaan kilpailua vääristä, kuten Navettapiikakin tuossa arveli. Maito, sisäfilé ja ruislimppu kun eivät juurikaan ole toistensa substituutteja.

Teollisuudessa tietysti jonkin verran mietitään, paljonko johonkin einekseen laitetaan sikaa ja paljonko nautaa ja siinä tietysti on mahdollista, että jos tukien takia yhdestä tuotteesta tulee yklitarjontaa ja sen hinta laskee, niin sitä sitten lisätään reseptiin. Käytännössä kuitenkin se on possu, joka on sikahalpaa, vaikka maitua tuetaan enemmän. Ei siis suurta merkitystä. Rypsin hinta määräytyy pitkälti MATIFissa, joten sen tuotantotuen kasvattaminen ei taitaisi sekään Voimariinin koostumukseen vaikuttaa.

Lähinnä kai se silloin vääristää kilpailua kun on vastakkain urakka kilpailussa puhtaasti koneyrittäjä vs maatalous\koneyrittäjä. Tai ainakin omalla kohalla tuntuu että ollaan joskus eri lähtö asemissa.

Lähinnä kai se silloin vääristää kilpailua kun on vastakkain urakka kilpailussa puhtaasti koneyrittäjä vs maatalous\koneyrittäjä. Tai ainakin omalla kohalla tuntuu että ollaan joskus eri lähtö asemissa.

Saako se puhdas koneyrittäjä sitten jotain tukea koneidensa hankintaan? Viljelijä ei saa.

No samalla tavalla ollaan eri lähtökohdissa kuin 1auton autoilja vastaan 10 auton autoilija kun kilpailee, nyt vain toisepuolen liikevaihtoa vahvistaa maataloustutannon tukemiseen tarkoitetut varat, ja ei taida olla aivan ennen kuulumatonta että tuotantopanosten investointi tuessa olisi vähän lipsahtanut myös siihen rattorin käsiraha kassaankin. Toisaalta taas takavuosina te keskus antoi tuki rahaa peltojen jyrsinkoneen ostoon tai tekoon, toisaalta taas turvetuotannon vastaavaan hankkeeseen todettiin ettei voi koska se vääristää kilpailua, ja yllätys yllätys hetkenpäästä ne "peltoviljelyn erikoiskamppeet oli turvetyömaiden teosa.

No samalla tavalla ollaan eri lähtökohdissa kuin 1auton autoilja vastaan 10 auton autoilija kun kilpailee, nyt vain toisepuolen liikevaihtoa vahvistaa maataloustutannon tukemiseen tarkoitetut varat, ja ei taida olla aivan ennen kuulumatonta että tuotantopanosten investointi tuessa olisi vähän lipsahtanut myös siihen rattorin käsiraha kassaankin. Toisaalta taas takavuosina te keskus antoi tuki rahaa peltojen jyrsinkoneen ostoon tai tekoon, toisaalta taas turvetuotannon vastaavaan hankkeeseen todettiin ettei voi koska se vääristää kilpailua, ja yllätys yllätys hetkenpäästä ne "peltoviljelyn erikoiskamppeet oli turvetyömaiden teosa.

No kyllä se nyt kokolailla ennenkuulumatonta olisi.

Kaikkien tukien poisto siirtäisi tuotannon kehitysmaihin, joka sinällään saattaisi hillitä muuttoliikettä.

Toisaalta 200000 työtöntä lisää (viljelijät, konekauppiaat, MTK, elintarviketeollisuus yms.) olisi tuhoisaa Suomen taloudelle.

Noin niinku tiäksää tuanoin opjektiivisest arvioituna.

Ton vois toteuttaa seuraavalla nousukaudella, jos sellainen joskus tulee. Harmi että kiinalaiset on vissiin ostaneet jo kaikki Afrikan pellot?

Kaikkien tukien poisto siirtäisi tuotannon kehitysmaihin, joka sinällään saattaisi hillitä muuttoliikettä.

Toisaalta 200000 työtöntä lisää (viljelijät, konekauppiaat, MTK, elintarviketeollisuus yms.) olisi tuhoisaa Suomen taloudelle.

Noin niinku tiäksää tuanoin opjektiivisest arvioituna.

Ton vois toteuttaa seuraavalla nousukaudella, jos sellainen joskus tulee. Harmi että kiinalaiset on vissiin ostaneet jo kaikki Afrikan pellot?

Mahtaako 200 000 riittää. Jostain muistaisin lukeneeni 300 000. Mutta se voi tietysti olla liioittelua.

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 08.10.15 - klo:15:07

Lainaus käyttäjältä: jamako - 08.10.15 - klo:13:20

Kaikkien tukien poisto siirtäisi tuotannon kehitysmaihin, joka sinällään saattaisi hillitä muuttoliikettä.

Toisaalta 200000 työtöntä lisää (viljelijät, konekauppiaat, MTK, elintarviketeollisuus yms.) olisi tuhoisaa Suomen taloudelle.

Noin niinku tiäksää tuanoin opjektiivisest arvioituna.

Ton vois toteuttaa seuraavalla nousukaudella, jos sellainen joskus tulee. Harmi että kiinalaiset on vissiin ostaneet jo kaikki Afrikan pellot?

Mahtaako 200 000 riittää. Jostain muistaisin lukeneeni 300 000. Mutta se voi tietysti olla liioittelua.

Niin. Se on liioittelua. Tuo 200.000...

Pikalasku? Maatiloja on about 50.000. Jos tila työllistää tilalla keskimäärin 1,5 henkeä niin se tekee 75.000. Sitten elintarviketyöläiset noin 40.000. Sitten lomittajat, maitoautokuskit, seminologit, rehutehtaat, rahti, maatalouskauppa, hallinto, maatalouskoneet. Tiukkaa tekee saada 200.000 täyteen tai sitten maatilat ovat todella hyvin kannattava bisnes kun elättävät saman verran panostuotannossa kuin itse tilalla.

Tuo 300.000 on propagandaluku jossa on mukana joka ainoa rahtari ja elintarvikepuolen varastomies ja vielä ruokakauppojen kassatkin. Paljon sellaisia jotka työllistyisivät joka tapauksessa vaikka meillä ei olisi yhtään maatilaa.

Niin joo kun siihen 300 000 lasketaan 100 000 hallinnontyöpaikkaa ja kun ne loiset ei kuitenkaan potkuja saa vaikka työt loppuisi, niin päästään tuohon 200 000 todelliseen lukuun 

Lähinnä kai se silloin vääristää kilpailua kun on vastakkain urakka kilpailussa puhtaasti koneyrittäjä vs maatalous\koneyrittäjä. Tai ainakin omalla kohalla tuntuu että ollaan joskus eri lähtö asemissa.

Viljelijä ei välttämättä osaa laskea urakkahintaa oikein, koska subventoi urakointiaan navetan tai metsän tuloilla.

Viljelijän eläkemaksu tiettyyn rajaan asti on tuettua eli puolet yel-maksusta, jolloin siitäkin saa kustannusetua normiyrittäjään verrattuna