Siipiteräkultivaattori kiekoilla ja pakkerilla on ihan OK, mutta aurat on kyllä parempi.

Miks ne kyntöaurat pitää korvata? Onko joku pinttymä tullut päähän asiasta vai jokin taloudellinen peruste tälle asialle. Kevytmuokkaus vaatii yleensä raskasta kalustoa...
Savimaille viljanviljelyyn kevytmuokkaus on varmaan hyvä vaihtoehto, mutta meidän mailla kevytmuokkauksella saa lähinnä hyvän pohjan kynnölle. Lapiorullaäes on nopea ja kolmen metrin työleveydellä pitäis liikkua tuon kokoisella traktorilla ihan hyvin. Kovin syvälle tuolla ei muokata, mutta eipä noilla tehoilla muokata syvään millään kultivaattorillakaan...

Toisilla niitä savimaita voi olla 50-100% alasta... Olen lopettanut savien kyntämisen noin 15 vuotta sitten ja korvannut sen erilaisilla kevytmuokkauksilla tai jopa suorakylvöllä. Ei pahempaa sanottavaa, epäonnistumisia tulee mutta niin tuli kyntöaikakautenakin. Toki poikkeusoloissa ja tilanteen niin vaatiessa kyntämisen taitokaan ei vielä unohtunut ole. Kevytmuokkaus edellyttää useimmiten toisenlaista kylvökalustoa kuin sinikantinen laahavannas-Juko. Tuosta saan vieläkin väristyksiä, joskus 70-luvun lopulla otimme vahoja 'ikinurmia' viljelyyn. Niin pientä kastikkatupsua tai juolanjuurakkoa ei olekaan ettei em laite olisi siihen samantien kiintynyt :-)

Vehkeet ja menetelmät maalajin ja olosuhteitten mukaan. Konemäärän ja -pääoman turhaa kasvamista voi torjua monella tapaa, vehkeitä voi lainata, vuokrata tai yhteisomistaa. Tai tehdä vaihtotyötä tms.

Kyntämällä saa vielä kohtuullisen jäljen silloinkin kun muut menetelmät tekee pellosta kuravelliä pinnasta.

Edelleenkään en aio saarnata suorakylvön puolesta, itse kuitenkin sitä kannatan. Auroja en ole laittanut myöskään kierrätykseen. Kuitenkin mielenkiintoista aina välillä törmätä uusiin tahoihin jotka ovat raportoivat suorakylvön (tai kevytmuokkauksen) eduista...

Kuten:
http://www.yara.fi/tietoa-yarasta/yara-global/production-sites/kotkaniemi/muokkauskoe/
Tai Leipä leveämmäksi 2/2015, sivu 10.
https://brandlibrary.yara.com/fsi_pages/?docid=doc6l9fn99s289lvywn1zr

Usein kynnön kustannusta puolustellaan paremmalla satotasolla. No, vaikka perustelu osittain onkin totuudenmukainen, pellon kunnosta ja maalajista sekä säästäkin riippuen. Niin huomioon pitää ottaa myös konekustannusten vaikutus tulokseen. Sanoisin, että siinä sitä eroa tulee pidemmän päälle huomattavasti, suorakylvön eduksi. Konekustannukset ovat kuitenkin huomattava tulosta nakertava tekijä.

Montöörin pohdinta on mielestäni siis aivan paikallaan.

Lainaten toisesta keskustelusta Supersammakon sanoja, totean että maatalous muuttuu monella tapaa.

Et voi verrata häntä joka kaskesi peltonsa nykyiseen maatalouteen. Ajat muuttuvat ja toiset ihmiset muuttuvat sen mukana, toiset eivät.

Suorakylvöön siirtyminen on yksi tapa alentaa kustannuksia. Siinä ohessa työmääräkin vähenee mukavasti.

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 06.10.15 - klo:13:24

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 06.10.15 - klo:10:12

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 06.10.15 - klo:07:37

Pitäs varmaan olla joku tumen culti+ viritelmä missä lautanen ja kultivaattori on jalostettu samaan jonoon. Ainoa miinus puoli että pitää olla kaksi 100 heppasta repimään sitä eteenpäin. Sillä vois kyntöä korvata varsinkin jos olisi kevääksi vielä tumen kylvökone siihen lautasen jälkeen.

Väderstad TopDown. Tosin vaatii sen 50+ heppaa metriä kohden. 

Normaali hanhenjalkakultivaattorikin rupee kulkee vasta kun on se 80hv/metri käytössä savimaalla..

Mä oon aatellu että kultivointi on kaikkein typerin muokkaus mitä maa päällään kantaa.. Esittelykonetta sai kokeilla niin parhailla mailla ihan ok mutta jälki huono, kasvijättet jäi pintaan.. Juolavehnä ja kasvitaudit tykkää. Polttoainetta meni tosiaan sama määrä kun kynnössä ja en yhtään asiaa kyllä keksi missä se olis parempi kuin kyntö Osalla maista nousi kiviä tai kantoja.. Ei onnistu ollenkaan. Lautasmuokkauksessa sentään on yks hyvä puoli.. kivikolla ei nouse kiviä pintaan.

Kultivaattorin kanssa ainakin 15cm syvyyttä ja vauhtia 12-15km/h niin hyvin multaa kasvijätteet tai lähinnä sekoittaa ne siihen muokkauskerrokseen.. Kyntöön nähden paljon nopeampaa varsinkin epämääräisen muotoisilla lohkoilla.. Savet parantuneet paljon vaikka tosin tänä syksynä kesän sateista johtuen savet oli todella jäykkiä eli vaati paljon tehoa..

Täytyy kuitenkin muistaa, että kyntö lisää hiilidioksidipäästöjä tai oikeastaan puunhalaus ohitettuna, hiiltä poistuu maasta muokkauksen seurauksena. Pitkällä aikavälillä kestämätön kehitys.

Suorakylvö lisää torjunta-aine / tautiaine menekkiä. Ei hyvä niinkään päin.

Tässä välissä tasapainoillen sitten.

Rikkakasvien kemiallinen torjunta on vielä nuori maatalousteknologian haara. Noin sata vuotta on menestytty sillä saralla, aika näyttää, pääsevätkö ne keinot rikkakasvien mekaanisen torjunnan kymmentuhatvuotisen historian mittoihin.

Itse en usko tämän pöyhkeän nykyihmisen kemikaalikaikkivoipaisuuden ajanjakson kestävän tuhansia vuosia. Mutta ehkäpä mekaaninen torjunta robottikitkijöineen on seuraavan aikakauden juttu.

Näitä laserintarkkoja robottilaitteita kokeillaan jo viljoilla eräällä suurella luomukasvitilalla Etelä-Suomessa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Santatukki - 06.10.15 - klo:01:59

Yli satavuotinen totuus, kynnön korvaajaa vaikea löytää. Nuukat Saksalaisetkin luottavat kyntöön. Varsikin kun edes epäilevätkin ongelmia.

  Joan Raamatussakin sanotaan että joka ei syksyllä kynnä, se korjuuaikana tyhjää haroo..

Kuka on Joa?

Pitäis olla sellainen kone, joka irroittaa pellosta vaikka tasan neliömetrin alan pintamaata ja kääntää sen paikalaan 180°. Eli vähän kuin siirtonurmen korjuukone 

Mulla on tuommoinen, mut se on jatkuvatoiminen. Tekee semmosta 120cm leveeää kaistaa. 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.10.15 - klo:07:37

Pitäis olla sellainen kone, joka irroittaa pellosta vaikka tasan neliömetrin alan pintamaata ja kääntää sen paikalaan 180°. Eli vähän kuin siirtonurmen korjuukone 

Mulla on tuommoinen, mut se on jatkuvatoiminen. Tekee semmosta 120cm leveeää kaistaa. 

Niinhän se aura tekee 

Mut tällä mun koneella siis käännettäisiin vain 5 tai 10 senttiä ja koko neliön ruutu kerrallaan 

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 07.10.15 - klo:11:18

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.10.15 - klo:07:37

Pitäis olla sellainen kone, joka irroittaa pellosta vaikka tasan neliömetrin alan pintamaata ja kääntää sen paikalaan 180°. Eli vähän kuin siirtonurmen korjuukone 

Mulla on tuommoinen, mut se on jatkuvatoiminen. Tekee semmosta 120cm leveeää kaistaa. 

Niinhän se aura tekee 

Mut tällä mun koneella siis käännettäisiin vain 5 tai 10 senttiä ja koko neliön ruutu kerrallaan 

eiks sul joku rimpula kaivuri ollu nurkis

Onkos akronetis ollu puhetta kultivaattorin piikeistä? Eli onko ne halvat neliöraudasta käännetyt ok, vai pitäiskö olla "lehtijouset"?? Eli onko käytöksessä eroa..?

Kaikki muut vaihtoehdot on auraamista huonompia.. Itsekki joskus erehdyin lähtemään lautasmuokkaushömpötykseen... juuriheinän ruiskuttamiseen jo menee pelkästään se erotus mitä polttoaineessa säästää.. sato pienenee 100 varmasti kun kyntö jätetään.. Tässä just laskeskelin että kyntäminen vie noin 10-13 litraa hehtaarille.. halpaa on

Olen samaa mieltä edellisen kanssa, mulla oli joskus heva ja kyllä liemi maitto koneelle, 4 siipee 20 tuumalle levitettynä tulee hevaan verraten pelkil höyryil. Juola ainakin lisäänty perkeleesti vuoden aikana, ei ole enää hevaa talos, eikä tule.