Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.02.16 - klo:23:23

Lainaus käyttäjältä: oldtimer - 01.02.16 - klo:23:05

Caruna (anteeksi kirosana) on ainakin voittanut taas julkisuuspelin , kun joka paikassa toitotetaan tuota 27 prosenttia. Täällä siirtohinta nousee 2,95 c/kwh -> 3,98 c/kwh  ja perusmaksu  (3x25A)  15,67 € -> 22,60 € . Edellinen on minun laskuopin mukaan +35 % ja jälkimmäinen +44 %.  Millähän kaavalla tuosta saisi keskiarvoksi 27% ?

Tuo näyttäisi olevan yleissähkössä kova nousu.
Maatilasähkössä vuodenaikatariffissa näyttäisi
olevan joku 30000 kWh kulutuksella 35 A sulakekoossa
sen 27-28%. Yösähkö nousi enempi, päiväsähkö
vain alle 10%

Nyt kannattaa todella miettiä ylisuurten sulakekokojen
pienentämistä. Itse tienaisi 500 € vuodessa noin 35 m maakaapelin
vetämisellä ja pienellä kytkentätyöllä. On kaksi 35 A
keskusta aika lähellä toisiaan, eikä kuormaa käytetä
juurikaan samaan aikaan.

-SS-

Lypsyrobotti verrattuna asemaan on tasannut kulutuspiikkejä niin paljon, että voi vaihtaa 80A->63A. 600 euroa vuodessa hintaa pois.

meillon 2 robottia 35 ampeerin takana.Tai siis ihan kaikki.

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 02.02.16 - klo:15:12

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.02.16 - klo:23:23

Lainaus käyttäjältä: oldtimer - 01.02.16 - klo:23:05

Caruna (anteeksi kirosana) on ainakin voittanut taas julkisuuspelin , kun joka paikassa toitotetaan tuota 27 prosenttia. Täällä siirtohinta nousee 2,95 c/kwh -> 3,98 c/kwh  ja perusmaksu  (3x25A)  15,67 € -> 22,60 € . Edellinen on minun laskuopin mukaan +35 % ja jälkimmäinen +44 %.  Millähän kaavalla tuosta saisi keskiarvoksi 27% ?

Tuo näyttäisi olevan yleissähkössä kova nousu.
Maatilasähkössä vuodenaikatariffissa näyttäisi
olevan joku 30000 kWh kulutuksella 35 A sulakekoossa
sen 27-28%. Yösähkö nousi enempi, päiväsähkö
vain alle 10%

Nyt kannattaa todella miettiä ylisuurten sulakekokojen
pienentämistä. Itse tienaisi 500 € vuodessa noin 35 m maakaapelin
vetämisellä ja pienellä kytkentätyöllä. On kaksi 35 A
keskusta aika lähellä toisiaan, eikä kuormaa käytetä
juurikaan samaan aikaan.

-SS-

Lypsyrobotti verrattuna asemaan on tasannut kulutuspiikkejä niin paljon, että voi vaihtaa 80A->63A. 600 euroa vuodessa hintaa pois.

meillon 2 robottia 35 ampeerin takana.Tai siis ihan kaikki.

50 olis riittänyt myös, mutta aika rajoilla. Sähkölämmitteinen tölli samassa.

Jos pienempi  pääsulake ei ihan riitä kannattaa loisteputkia vaihtaa lediputkiin. Kuulemma 58 W putki vie liitäntälaitteineen virtaa yli 70 W. 20W lediputki säästää siten 50 W. Jos navetassa vaihdetaan 100 putkea ledeihin säästyy 5 kW tehoa. Tuo tekee kolmelle vaihelle jaettuna n. 7 A virtaa.
58 W vastaava lediputki maksaa nykyisin parikymppiä enemmän kuin loisteputki + sytytin. Sähkönsäästöllä tuo tulee maksettua n. 4000 tunnissa.

Lainaus käyttäjältä: Make - 01.02.16 - klo:21:41

Tuskin sen touhu valtio-omisteisena yhtään järkevämpää olisi. Seurannut tuota verkonuudistusta Carunalla.  Ensin vaihdetaan pellolle tolpat. Seuraavana vuotena kaapeloidaan pelto-osuus ja metsään jätetään ilmajohto vanhoihin tolppiin. Uudesta muuntajasta vedettiin maakaapeli vanhaan linjaa, jossa joka toisessa tolpassa 2 keltaista nauhaa ja jokatoisessa 1. Naapuriin lisättiin uusi muuntaja. Syöttölinja vedettiin tolppiin metsään kun peltoa pitkin olis ollut 50 m pidempi.

Meillä taas hyödynnettiin talvirakentamisen etuja. 2 äijää, 1 ehkä 8 tonninen kuokka, ja haudattavana 100 metriä kaapelia joka olisi hetki sitten tullut aurattua ehkä yhdessä kah*****tien välissä. Nyt se routapiikki heilui siinä meidän vuoden vanhaa laidunta rikkoen varmaan viikon.  Ja joka tapauksessa jäljellä on joka suunnalla kaivamista niin että valmista tulee vasta joskus kesällä tai syksyllä.

Ja oli täällä yksi suunnittelija viime kesänä carunasta jonka oli määrä suunnitella joku kiinteistöliittymä tolppalinjaan joka oli purettu siinä edellisenä kesänä.

Mitä enemmän saadaan verkonrakennukseen kulumaan sitä enemmän voidaan rokottaa asiakkailta. Samalla 5% sallittu tuotto tuo enemmän Euroja omistajan kassaan. 

Jos pienempi  pääsulake ei ihan riitä kannattaa loisteputkia vaihtaa lediputkiin. Kuulemma 58 W putki vie liitäntälaitteineen virtaa yli 70 W. 20W lediputki säästää siten 50 W. Jos navetassa vaihdetaan 100 putkea ledeihin säästyy 5 kW tehoa. Tuo tekee kolmelle vaihelle jaettuna n. 7 A virtaa.
58 W vastaava lediputki maksaa nykyisin parikymppiä enemmän kuin loisteputki + sytytin. Sähkönsäästöllä tuo tulee maksettua n. 4000 tunnissa.

Tuo valaistus on yllättävän suuri tehonsyöppö. Ajatella, jos hehkulamppuänkyrät vaihtaisivat
loisteputket hehkulamppuihin, pimeätä olisi, tai tehontarve vähintään tuplaantuisi ?

Toisaalta, LED-putkien valaistus ei ole aivan yhtä hyvänlaatuinen esimerkiksi asennustöihin,
olen nähnyt työpisteisiin lisätyn toisen teknologian valaistusta, vaikka markkinoivat ja
välittävät LED - valaistustekniikkaa.

-SS-

Jos kulutus on iso vain puintiaikaan, kannattaa uusilla hinnoilla vaihtaa puintiajan ulkopuolelle pienemmät pääsulakkeet. Yllätyin, että Caruna ei peri pääsulaikkeiden vaihtoilmoituksesta mitään. Toki vaatii sähköurakoitsijan vaihtamaan pohjat tai ainakin tekemään ilmoituksen... Säästö 3x35A > 3x25A 24,85€/kk.

Jos kulutus on iso vain puintiaikaan, kannattaa uusilla hinnoilla vaihtaa puintiajan ulkopuolelle pienemmät pääsulakkeet. Yllätyin, että Caruna ei peri pääsulaikkeiden vaihtoilmoituksesta mitään. Toki vaatii sähköurakoitsijan vaihtamaan pohjat tai ainakin tekemään ilmoituksen... Säästö 3x35A > 3x25A 24,85€/kk.

Kerran vuodessa saa Carunan puolesta vaihtaa ilmaiseksi. Toinen kerta ja siitä useammin 30 euroa laaki.

Tämä olisi oikeuden mukainen järjestelmä ,joka rasittaa verkkoa se myös maksaa.http://yle.fi/uutiset/kuluttaja_saattaa_sittenkin_paasta_vaikuttamaan_sahkon_siirtomaksuun__malli_laajakaistaliittymista/8662940

Niin firmat juu maksaakin jo  tehomaksua ja loistehomaksua.
Onhan perusmaksu tavallaan sen kapasiteetin varausmaksua
jo valmiiksi.

Hinnoittelu tieyksiköiden tapaan, teho x linjakilometrit.
Ei varmaankaan olisi kovin suosittu syrjäkylillä.

-SS-

Ei varmaankaan olisi kovin suosittu syrjäkylillä.

Tässä on se riski olemassa, että ensin kaivetaan esille kuka sitä sähköä oikein kuluttaa ja seuraavaksi voidaan ruveta penkomaan paljonko verkon ylläpito maksaa haja-asutusalueella. Nythän tämä kustannusten jakaminen on ollut yllätävän tasaista kaikille. On mahdollista, että pitkän langan päässä kuluttava saa maksaa jotain ekstraa ns. omasta siirtoyhteydestä. Tulee muutenkin mieleen, että tässä ei nyt oikein sähkönmyyjän ja verkon ylläpitäjän intressit oikein kohtaa. Toi kustannusten metsästys voi aiheuttaa tulojen vähenemisen.

Lainsäätäjä voisi helposti tarttua tähän asiaan ja säätää että linjan kustannus laskussa saa olla maksimissaan tietyssä suhteessa sillä siirrettyyn sähköenergian hintaan. Kuluttaja on sitten jonkin verran suojattu monopolia vastaan, ja siirtoyhtiön olisi sitten vain toivottava että kulutus linjan päässä nousisi kustannusten kattamiseksi, tai yrittää saada sähköyhtiön nostamaan hintansa (joka onnistuisi vain kunnes kuluttaja kilpailuttaa energian). Tätä saavuttaakseen linjayhtiö voisi tarjota liittymän halvalla vaikka linjan lähellä sijaitseville mökeille tms.

Harmittaa vähän lukea sinänsä hyvästä kekustelusta juuri nyt mediassa, kun huomaa kuka päättäjistä yrittävät kerätä irtopisteitä ymmärtämättä asiasta mitään, kun he puhuvat sähkön hinnasta.

Oikea termi olisi sähkölaskun hinnasta.
Vähän kuten palkan ja palkkakustannuksen ero teollisuuden kilpailukyvyn keskusteluissa.

Lainsäätäjän pitäisi itse elää niin kuin opettaa, vielä kun alkoi kovinkin uhitella.

Sähköveron nousuprosentti alveineen vuodesta 2008 on samoilla numeroilla kuin
Carunan kohutut korotukset :   270 %

-SS-

Laskin muutama vuosi sitten, olikohan 2008-12, että sähkölaskun nousu oli ollut energian osalta (sis verot) +35-42% ja siirron osalta yli 15% ja perusmaksuissa nousu oli ollut yli 20%. Kenen palkansaajan palkat nousi tuon verran saman neljän vuoden aikana? Verojen osalta tilanne on yhtä kriittinen.

Yleensä jos joku tuote paranee niin voisi ajatella ihmisten haluavan maksaa enemmän paremmista ominaisuuksista, mutta sähkö ja sen toimitusvarmuus tuntuu vain huonontuneen.

Seuraava veto äärimmäisen älykkäiltä politikoilta on myydä vesijohdot ja pohjavedet sekä valta- ja kantatiet.

Laskin muutama vuosi sitten, olikohan 2008-12, että sähkölaskun nousu oli ollut energian osalta (sis verot) +35-42% ja siirron osalta yli 15% ja perusmaksuissa nousu oli ollut yli 20%. Kenen palkansaajan palkat nousi tuon verran saman neljän vuoden aikana? Verojen osalta tilanne on yhtä kriittinen.

Yleensä jos joku tuote paranee niin voisi ajatella ihmisten haluavan maksaa enemmän paremmista ominaisuuksista, mutta sähkö ja sen toimitusvarmuus tuntuu vain huonontuneen.

Seuraava veto äärimmäisen älykkäiltä politikoilta on myydä vesijohdot ja pohjavedet sekä valta- ja kantatiet.

sähkölaskun kokonaisuudessa sähkön halpa hinta on tullut päättäjien avuksi, ellei sähkö maksaisi halvimmillaan 2 senttiä/kWh, niin kapinahan tästä olisi jo noussut. Nyt jo sähkön nettohinta voi olla vajaa neljännes koko laskusta. Toimitusvarmuuden paraneminen taas on paikallista ja vaiheittaista, mutta maksut juoksee kaikilta tasaisesti.

Niin paljon kuin valtion monopoliyhtiöt joskus harmittaa, on lohduttavaa huomata että on huonompiakin vaihtoehtoja

Postilaatikkoon kolahti kirje, jossa Caruna kertoi nostavansa siirtohintoja vaaimattomat 27% Onko mielestänne kohtuullinen korotus? Verkolle ei ole vuosikymmeniin tehty mitään ja nyt sitten valtion luvalla tehdään isolla kädellä ja nostetaan hinnat pilviin. Tapanimyrskynä olin 14vrk ilman sähköä ja tuskin tulevat herkeen noita ikivanhoja kyläläisten rakentamia linjoja uusimaan. Vmp.

Jokainen maanomistaja jolla on johtoalueen käyttöoikeussopimus voi kotouttaa kohonneita siirtomaksuja irtisanomalla kyseisen sopimuksen. Koskee siis sopimuksia, jotka on tehty MTK:n suositussopimuksen pohjalta eli sopimuksesta löytyy ehto "Tämä sopimus tulee voimaan heti, kun se on allekirjoitettu ja se on voimassa siihen saakka, kunnes verkon rakenteet poistetaan"

Kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja sen voi irtisanoa milloin tahansa. Irtisanomisaika on 30 pv/kuukausi. Tarkempia ohjeita sopimuksen kestoon ja irtisanomiseen löytyy mm. Kilpailu- ja Kuluttajaviraston sivulta (http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Ostaminen-myyminen-ja-sopimukset/sopimukset/)

Sähköyhtiö ei tosin tykkää sopimuksen irtisanomisesta mutta sillä ei ole väliä, ei asiakaskaan tykkää kohonneista siirtomaksuista. MTK:n suositus käyttöoikeussopimukseksi sisältää sopimuksen sekä johtoalueiden sijoittamisesta että korvauksesta. Uutta sopimusta ei kannata tehdä kuin sijoittamisesta ja määräaikaiseksi, esim. kymmeneksi vuodeksi. Kun ei tee sopimusta korvauksesta niin voi toimia kuten sähköyhtiöt siirtomaksun suhteen eli korottaa korvausta pelkällä ilmoitusmenettelyllä, säästyy neuvottelulta.

Korvauksen voi laskea metsämaalla esimerkiksi verohallinnon (https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Perinto_ja_lahjaverotus/Varojen_arvostamista_perinto_ja_lahjaver%2838931%29) taulukon mukaan.

Esimerkiksi Uudellamaalla verottajan mukaan metsämaan arvo on 5000 €/ha. Metsämaan tuottoarvona voi käyttää sähköyhtiöiden sähkönsiirron 6 %:n tuottoa. Eli jos johtoalueiden pinta-ala on metsämaalla 0,5 ha niin korvaukseksi tulee 0,5 ha*5000 €/ha*0,06 eli 125,00 €/vuosi. Summa on huomattavasti suurempi kuin MTK:n neuvottelema 320 € (MT tuore kangas, Uusimaa) /ha koko sopimuskaudelle, joka ulottuu siihen saakka kun verkon rakenteet puretaan. Eli jos sopimus kestäisi 50 vuotta (kunnes verkon rakenteet puretaan) niin korvaus on samaiselta 0,5 ha:n alalta 3,2 €/vuosi.

Vastaavasti maatalousmaalle voi laskea korvauksen pylväsalojen ja pylväshaitan mukaan.

Jos sähkölinjojen sijoittaminen ei miellytä silmää niin sopimuksen irtisanomisen yhteydessä voi vaatia maakaapelointia ja/tai johtoalueiden siirtoa ennen kuin tekee uuden sopimuksen.

Kun Fortum myi sähkönsiirtonsa Carunalle niin tehtiinkö maanomistajien kanssa uudet sopimukset johtoalueista? Jos ei ole tehty niin käsittääkseni sopimukset ovat päättyneet silloin kun omistaja vaihtui.