Onkos foorumilla kenties tilansa yhtiöittänyttä tuottajaa? Tai osan toiminnasta yhtiöittänyttä?
Jonkun aikaa on jo kiinnostanut miettiä vaihtoehtoja. Lähinnä tuo pääoman siirtäminen apporttina, taloa ja ainakaan osaa metsistä ei tahtoisi yhtiöön viedä. Tunneasioita? 
Onnistuisikohan peltojen vuokraus, vai onko ainut mahdollisuus viedä kaikki pellot yhtiöön?

Intresseissä olisi siis saada toimia mvl:n alla, eli tuotanto liki kokonaisuudessaan siirtyisi osakeyhtiön nimiin.
Mielipiteitä? 

No kyllä sinä vastaat sillä talolla ja metsillä siltikin vaikka muut olisi yhtiön. Jos Yhtiö tekee konkan ja sen varat ei riitä niin kyllä siinä menee talo ja metsätkin. Jos ei ole paljon velkoja, tulot menoihin nähden suuret niin silloin kannataa, helpompi seurata taloutta vaatii kaksinkertaisen kirjanpidon, osan voitoista voi nostaa osinkona?(en ole ihan varma), jos maksaa itselleen verottajan mielestä oikeaa palkkaa, alv tilitettävä joka kuukausi. Se on vahan tapaus kohtainen juttu.

No kyllä sinä vastaat sillä talolla ja metsillä siltikin vaikka muut olisi yhtiön. Jos Yhtiö tekee konkan ja sen varat ei riitä niin kyllä siinä menee talo ja metsätkin. Jos ei ole paljon velkoja, tulot menoihin nähden suuret niin silloin kannataa, helpompi seurata taloutta vaatii kaksinkertaisen kirjanpidon, osan voitoista voi nostaa osinkona?(en ole ihan varma), jos maksaa itselleen verottajan mielestä oikeaa palkkaa, alv tilitettävä joka kuukausi. Se on vahan tapaus kohtainen juttu.

Kyse oli nimenomaan osakeyhtiöstä, jossa osakas vastaa vain sijoittamallaan pääomalla. Eli siis jos talo olisi ulkopuolella ja kaikki menisi keturalleen, ei yksitysiomaisuuteen käsittääkseni voida kajota.

Miten tuo velkatilanne noin vaikuttaa?    Osakeyhtiössähän netovarallisuus on liki aina suurempi kuin vastaavassa tilanteessa yksityisenä ammatinharjoittajana, kun mm. pellot ja eläimet arvostetaan hankintahintaansa. Myös rahavarat ja käsittääkseni kiintiöt näkyvät varallisuutena.

Jokainen osakeyhtiön osakas vastaa vain sijoittamallaan varallisuudella ja periaatteessa ei yhtiön ulkopuoliseen varallisuuteen kajota, mutta harvalla riittää käteistä ostaa osuutensa yhtiöstä ilman lainaa ja lainan vakuutena on yleensä juuri ne metsät ja talo. Jos pellot ovat yhtiön, niin nehän eivät voi toimia yksityisen lainanottajan vakuuksina, vaan ne ovat yhtiön vakuuksia.

Osakeyhtiöittämisessä tulee ensimmäisenä vuonna myös yksityistalouteen melkoiset veroseuraamukset koska yksityishenkilö myy pellot ja koneet yhtiölle ja saa niistä tuloa yksityistalouteen.

Osakeyhtiöittämisessä tulee ensimmäisenä vuonna myös yksityistalouteen melkoiset veroseuraamukset koska yksityishenkilö myy pellot ja koneet yhtiölle ja saa niistä tuloa yksityistalouteen.

Mutta eikös juuri tuo apport ole ratkaisu tuohon ongelmaan?

Verokarhu on ainakin ennen vaatinut veroa apporttiomaisuudestakin. Ajatus on jotenkin semmoinen että maatalous ei ole juriidinen henkilö, eli se ei voi solmia sopimuksia. Jos maatalouden omaisuus käytetään apporttina verottaja katsoo että se on siirretty maataloudesta ykityistalouuteen (eli veroplanketista 2:sta 1:een), ja silloin tulee maksaa veroa.

En valitettavasti pysty selittämään tää oikein hyvin suomeks (ei edes ruotsiks mutta kysy verotoimistosta tai talousneuvoojista. Mun mielstäni olisi fiksumpi että oy vuokraa pellot, rakennukset y.m.

Verotuksellisesti paras ratkaisu on tehdä yhtiöittäminen toimintamuodon muutoksena niissä tapauksissa kun rakennuksissa yms on pääomaa kiinni. Tilanne on tietysti toinen, jos toimintaa ollaa vasta aloittamassa.

Verotuksellisesti paras ratkaisu on tehdä yhtiöittäminen toimintamuodon muutoksena niissä tapauksissa kun rakennuksissa yms on pääomaa kiinni. Tilanne on tietysti toinen, jos toimintaa ollaa vasta aloittamassa.

Eli toimintamuodon muutoksesta ei ilmeisesti aiheutuisi tuloveroseuraamuksia? Pohjana tietysti olisi ajatus siitä, että sosiaali- ja eläketurvaa ei haluaisi menettää, eli käytännössä verotus pitäisi saada pysymään maatalouden tuloverolain alla.
Mielenkiintoinen vaihtoehto olisi siirtää mm. kalusto ja tuotantorakennukset yhtiölle ja vuokrata pellot, mutta en tiedä liekö sitten mahdollista. Varainsiirtoveron yhtiö ilmeisesti joutuu joka tapauksessa maksamaan?

Jooh, nämä vaan pohdiskeluja illan ratoksi, mutta mielestäni aiheellista miettiä tulevaisuuttakin. 

Lainaus käyttäjältä: apemies - 10.12.07 - klo:15:49

Verotuksellisesti paras ratkaisu on tehdä yhtiöittäminen toimintamuodon muutoksena niissä tapauksissa kun rakennuksissa yms on pääomaa kiinni. Tilanne on tietysti toinen, jos toimintaa ollaa vasta aloittamassa.

Eli toimintamuodon muutoksesta ei ilmeisesti aiheutuisi tuloveroseuraamuksia? Pohjana tietysti olisi ajatus siitä, että sosiaali- ja eläketurvaa ei haluaisi menettää, eli käytännössä verotus pitäisi saada pysymään maatalouden tuloverolain alla.
Mielenkiintoinen vaihtoehto olisi siirtää mm. kalusto ja tuotantorakennukset yhtiölle ja vuokrata pellot, mutta en tiedä liekö sitten mahdollista. Varainsiirtoveron yhtiö ilmeisesti joutuu joka tapauksessa maksamaan?

Jooh, nämä vaan pohdiskeluja illan ratoksi, mutta mielestäni aiheellista miettiä tulevaisuuttakin. 

***Toimintamuodon muutoksessa ei tule henkilökohtaisia veroseuraamuksia, mutta perusedellytyksenä on, että koko toiminta siirtyy sellaisenaan yhtiöön.

Varainsiirtoveroa ei käsittääkseni tule siinä tapauksessa, jos omaisuuteen kohdistuu riittävä määrä valtion lainaa.

Itsellä oli yhtiöittäminen papereiden allekirjoitusta vaille valmis puoli vuotta sitten. Laskemien perusteella yhtiöittäminen olisi ollut lyhyellä tähtäimellä hyvä ratkaisu, mutta ei niinkään pitkällä tähtäimeillä. Maatilayrityksissä on vaikeaa saavuttaa sellaista nettovarallisuuden määrää, että tuloksen saisi nostettua verovapaasti ulos. Asia on tietysti toinen, jos on isoja maakauppoja yms. tekeillä.

Mikä käytännössä laskee yhtiöittämisen kannattavuutta pitkällä aikavälillä? Jos tarkoitus on investoida siten että tarvitsee runsaanlaisesti vierasta pääomaa ~15 vuodeksi niin lienee yhtiöittämisestä kuitenkin etua? Nimenomaan ryhdyin ajatusta kasaamaan siltä pohjalta, että mitkä ovat hyödyt ja haitat jos kyseeseen tulee isompi investointi ja nopea tilan kehittäminen. Näistä saisi varmaan tunnuslukujen avulla vaikka mitä käppyröitä ihmeteltäväksi..
Tietysti nettohyöty riippuu tapauksesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Olen vain mietiskellyt kun monet isot tilat porskuttavat yksityisinä ammatinharjoittajina eikä välttämättä mitään isoa painetta yhtiöittämiseen ole.  Tai sitä ei nähdä.

Entäs sitten yhtiön vakuudet, onko ne samassa arvossa vai onko eroa yksityiseen kun nettovarallisuuskin lasketaan eri tapaan -> vai onko ne sitten niitä pankkikohtaisia asioita, mikä toimii vakuutena ja mikä ei? Ilmeisesti joskus ihan maitokiintiökin on mennyt vakuutena jossain päin suomea.

Asiaan perehtynyt kouluttajan mukaan pitäis olla tuloja yli 100 000€/ jakaja että voi alkaa harkitsemaan.

Asiaan perehtynyt kouluttajan mukaan pitäis olla tuloja yli 100 000€/ jakaja että voi alkaa harkitsemaan.

Tuohan riippuu täysin yrittäjän henkilökohtaisesta tilanteesta: Paljonko on ansiotuloja ja paljonko on tarvetta siirtää yhtiöstä rahaa itselleen. Jopa 50 tontun tuloilla yhtiöittäminen voi olla kannattavaa. Näkisin asian paremminkin niin, että yhtiöittäminen on keino saada yritystoiminta nopeampaan kasvuun, etenkin jos ei tarvitse nostaa kovin suurta palkkaa yhtiöstä. Sillä on tietysti myös merkitystä, onko yrittäjänä yksin vai puolison kanssa.

Mikä käytännössä laskee yhtiöittämisen kannattavuutta pitkällä aikavälillä?

Entäs sitten yhtiön vakuudet, onko ne samassa arvossa vai onko eroa yksityiseen kun nettovarallisuuskin lasketaan eri tapaan -> vai onko ne sitten niitä pankkikohtaisia asioita, mikä toimii vakuutena ja mikä ei? Ilmeisesti joskus ihan maitokiintiökin on mennyt vakuutena jossain päin suomea.

***Lähinnä se pitkällä tähtäimellä, että joskus ne varat täytyy jokatapauksessa sieltä yhtiöstä kotiuttaa. Silloin niistä menee uudestaan vero. Kuten totesit edellä, tämä on täysin tilakohtainen kysymys.

Vakuudet toimii kuten perinteisessäkin mallissa. Maitokiintiöitä on saatu vakuudeksi lähinnä yrityskiinnityksiä tehtäessä.

Nuin äkkiä ajateltuna yhtiöittämisestä olisi hyötyä vasta kun kannatavuuskerroin on yli yhden. Silloin vasta saadaan sijoitetullepääomalle korko ja viljeliä pariskunnan palkka. Joku kirjoitti että oli neuvottu rajaksi 100000€ liikevoittoa, niin se voi pitää melko hyvin paikkansa

Nuin äkkiä ajateltuna yhtiöittämisestä olisi hyötyä vasta kun kannatavuuskerroin on yli yhden. Silloin vasta saadaan sijoitetullepääomalle korko ja viljeliä pariskunnan palkka. Joku kirjoitti että oli neuvottu rajaksi 100000€ liikevoittoa, niin se voi pitää melko hyvin paikkansa

Niin. Täs tapaukses ei olisi kyse pariskunnasta.