Agronet

Keskusteluaiheet => Teemana Agronetissä => Aiheen aloitti: webmaster2L - 24.11.11 - klo:09:52

Otsikko: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: webmaster2L - 24.11.11 - klo:09:52
Agronetissa on teemana Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys 24.11.-7.12.2011. Maitotilojen huippuasiantuntijat kehitysagronomi Mari Mukka Fabasta ja kotieläinagrologi Tiina Karlström ProAgria Oulusta vastaavat kysymyksiinne:

Asiantuntija vastaa -palvelu (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Asiantuntijavastaa)

Karjakoon ja lehmien koon kasvu, pihattonavetoiden yleistyminen ja keskituotoksen nousu ovat syitä, jotka altistavat lehmiä erilaisille sorkkasairauksille. Ruokinta, olosuhteet ja perinnöllisyys ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat sorkkaterveyteen. Hyvä makuualusta, tasapainoinen ruokinta, riittävästi jaloittelua ja säännöllinen sorkkahoito ovat asioita, joiden avulla voidaan nostaa lehmien elinikää ja siten parantaa tuotannon kannattavuutta.

Tässä keskusteluketjussa voit vaihtaa kokemuksiasi lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveydestä ja kommentoida vastauksia.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: 3070 E - 24.11.11 - klo:16:12
Kysykää Sorkkikselta !!  :D
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 24.11.11 - klo:21:39
Kysykää Sorkkikselta !!  :D

Ja höpöti höpöti.

Hyvä juttu .  :)
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Heluna - 27.11.11 - klo:18:19
Kumimatot kaikilla lantakäytävillä parantavat oleellisesti karjan sorkkaterveyttä ja sitä kautta yleistä eläinten hyvinvointia.

Jotenkin outoa, kun näkee uusia miljoonanavetoita, joissa on tingitty tästä itsestäänselvästä asiasta, seiniin ja toimiston kalusteisiin on sekin raha laitettu.  :P
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 28.11.11 - klo:20:04
Kumimatot kaikilla lantakäytävillä parantavat oleellisesti karjan sorkkaterveyttä ja sitä kautta yleistä eläinten hyvinvointia.

Jotenkin outoa, kun näkee uusia miljoonanavetoita, joissa on tingitty tästä itsestäänselvästä asiasta, seiniin ja toimiston kalusteisiin on sekin raha laitettu.  :P
Ei kumimatto ihmeitä tee . Hyvä se kumimatto on mutta ritiläkin ihan hyvä .

On pihattoja missä kenkiä ei mene lainkaan mutta toisissa menee .
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: timotej - 29.11.11 - klo:10:17
Olisiko ritilöiden puhtaudella merkitystä asiassa? Alkuaanhan ritilät suunniteltiin siten, että lehmät ehtivät polkea sonnan läpi ja ritilä on puhdas. Nyt tehdään hehtaarihalleja ja sonta jää ritilälle. Ritilöiden puhdistamiseksi sitten laitetaan raappoja ja puuhapetejä, jotka vain levittävät kasat koko lattian leveydelle. Eli oikeastaan pahentavat asiaa.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: vms1 - 29.11.11 - klo:10:24
vai onko ritilät ja varsinkin matot syynä suuriin sorkkahoitokuluihin. Karkealla betonilla sorkka kuluu ja oikealla kaurapitoisella ruokinnalla pysyy terveenä. Matoilla ja ritilöillä sorkka ei ole märkä eikä kuiva eikä kulu lainkaan. Tähän kun lisää ohrapitoisen ruokinnan niin sorkkis on tervetullut 3 kertaa vuodessa eika kuitenkaan sorkat ole kunnossa.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 29.11.11 - klo:18:45
Olisiko ritilöiden puhtaudella merkitystä asiassa? Alkuaanhan ritilät suunniteltiin siten, että lehmät ehtivät polkea sonnan läpi ja ritilä on puhdas. Nyt tehdään hehtaarihalleja ja sonta jää ritilälle. Ritilöiden puhdistamiseksi sitten laitetaan raappoja ja puuhapetejä, jotka vain levittävät kasat koko lattian leveydelle. Eli oikeastaan pahentavat asiaa.

Tuota en allekirjoita . Raappa tai puuhapete ihan hyvä ratkaisu
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 29.11.11 - klo:18:50
vai onko ritilät ja varsinkin matot syynä suuriin sorkkahoitokuluihin. Karkealla betonilla sorkka kuluu ja oikealla kaurapitoisella ruokinnalla pysyy terveenä. Matoilla ja ritilöillä sorkka ei ole märkä eikä kuiva eikä kulu lainkaan. Tähän kun lisää ohrapitoisen ruokinnan niin sorkkis on tervetullut 3 kertaa vuodessa eika kuitenkaan sorkat ole kunnossa.
Tuotakaan en allekirjoita . Ohra ei ilmeisesti ole hyvä ruokinnassa mutta en tiiä asiasta joten en kommentoi .

Aikaisinkorjatusta rehusta on pikkusen seurattu ettei aina hyvä ratkaisu .

Korsiintunutkin säilörehu saattaa tuottaa maitoa yllättävän hyvinkin ja jalat paremmassa kunnossa.

Pötsin ph ? Hapanpötsi olis pikkusen sellainen asia että vaikkuttaa sorkkiin epäedullisesti .

Keskustelua .  :)
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Oksa - 29.11.11 - klo:19:22
tuostapa itellä paaaljon kysymystä!     viime talvena rehut oli köyhiä kuivan takia ja rehustusta jatkettava raision mömmöillä ja nyt muutamalla hyvin lypsäneellä sitten sorkat kasvo liikoja mut sonta oli kuitenkii normaalia, parsinavetassa karkeella petonilla seisovat mut sorkat ei kuluna kuten ennen.      mikä lie vikana?        en ole saanu vastausta kun ropoakri ei harrasta seurustelua!     ja raision poikaa ei pahemmin kiinosta!     eikä kyllä paikalsorkkistakaan! :o
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 29.11.11 - klo:19:26
tuostapa itellä paaaljon kysymystä!     viime talvena rehut oli köyhiä kuivan takia ja rehustusta jatkettava raision mömmöillä ja nyt muutamalla hyvin lypsäneellä sitten sorkat kasvo liikoja mut sonta oli kuitenkii normaalia, parsinavetassa karkeella petonilla seisovat mut sorkat ei kuluna kuten ennen.      mikä lie vikana?        en ole saanu vastausta kun ropoakri ei harrasta seurustelua!     ja raision poikaa ei pahemmin kiinosta!     eikä kyllä paikalsorkkistakaan! :o
Monet ovat vaihtaneet tehdasrehut omiin ja kas sorkkien kasvu on pienentynyt .

Biotiini voi olla yks tekiä .

Biotiin on hyvä sorkille etenkin pihatoissa .
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Mortti - 30.11.11 - klo:18:45
meillä on kokemuksena tämmöistä että sorkanhoitaja kävi hoitamassa lehmiä ja noin reilun kuukauden jälkeen alkoi monet lehmät oireilla eli ontuivat toista takajalkaa ja pari saattoi mennä "kuoppaan"

kun toisen kerran kävi samoin niin huomattiin että kyseessä lienee jonkunlainen ajotulehdus joka on sorkan välissä ja nostaa pienen kuumeen noin 39 ja vähän päälle mutta koska syönti pysyy jollain lailla niin vaikea huomata aluksi mistä kysymys ennenkuin huomasi alkaa mittailemaan lämpöjä...

eli mitenkä on johtuuko em oireet juurikin tuosta samasta sorkanhoitajasta: hänen kalustosta tai leikkaus tyylistä(lentävät, useita erilaisia laikkoja 4 kpl) koska samanlaista vahinkoa ei tunnu tulevan kaikilla sorkanhoitajilla?
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 30.11.11 - klo:21:10
meillä on kokemuksena tämmöistä että sorkanhoitaja kävi hoitamassa lehmiä ja noin reilun kuukauden jälkeen alkoi monet lehmät oireilla eli ontuivat toista takajalkaa ja pari saattoi mennä "kuoppaan"

kun toisen kerran kävi samoin niin huomattiin että kyseessä lienee jonkunlainen ajotulehdus joka on sorkan välissä ja nostaa pienen kuumeen noin 39 ja vähän päälle mutta koska syönti pysyy jollain lailla niin vaikea huomata aluksi mistä kysymys ennenkuin huomasi alkaa mittailemaan lämpöjä...

eli mitenkä on johtuuko em oireet juurikin tuosta samasta sorkanhoitajasta: hänen kalustosta tai leikkaus tyylistä(lentävät, useita erilaisia laikkoja 4 kpl) koska samanlaista vahinkoa ei tunnu tulevan kaikilla sorkanhoitajilla?
Jos sorkkahoidossa olis tapahtunu jotakin olis varmaan ilmenny heti .
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Heluna - 30.11.11 - klo:22:32
vai onko ritilät ja varsinkin matot syynä suuriin sorkkahoitokuluihin. Karkealla betonilla sorkka kuluu ja oikealla kaurapitoisella ruokinnalla pysyy terveenä. Matoilla ja ritilöillä sorkka ei ole märkä eikä kuiva eikä kulu lainkaan. Tähän kun lisää ohrapitoisen ruokinnan niin sorkkis on tervetullut 3 kertaa vuodessa eika kuitenkaan sorkat ole kunnossa.
Kuuden vuoden mattokokemuksella, ei ne sorkat kasva sen enempää pihatossa matoillakaan. Ainoa ero on, että sorkat ovat terveempiä. Mieluummin hoidan pikkusen pitkiä terveitä sorkkia, kuin lyhyitä vikaisia. Matoilla kävelevät eivät ala ontumaan, vaikka pohjassa pientä pattia onkin, betonilla nämä ovat monesti jo selvästi ontuvia.

Jännä mielipide, saa käsityksen, että sorkkahoitokuluja on liikaa ja niistä halutaan tinkiä. Mun mielestä terveet sorkat on koko lehmän hyvinvoinnin perusta ja siitä jos mistään ei voi tinkiä tinkimättä eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista.

Säännöllinen, oikein suoritettu, ennaltaehkäisevä sorkkahoito pitää turhat elukkalääkärikäynnit loitolla ja lehmät liikkeessä!  8) 8)

Kumimatot kaikilla lantakäytävillä parantavat oleellisesti karjan sorkkaterveyttä ja sitä kautta yleistä eläinten hyvinvointia.

Jotenkin outoa, kun näkee uusia miljoonanavetoita, joissa on tingitty tästä itsestäänselvästä asiasta, seiniin ja toimiston kalusteisiin on sekin raha laitettu.  :P
Ei kumimatto ihmeitä tee . Hyvä se kumimatto on mutta ritiläkin ihan hyvä .

Ei tee ihmeitä, mutta parantaa tilannetta kummasti. Yhdessä toimivan lannanpoiston kanssa käytettynä pitäs kuulua jokaisen lehmänavetan vakiovarusteisiin. Oli nyt sitten avokouru tai ritilä, molempiin matot päälle.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: AgriAllah - 30.11.11 - klo:22:48

Jotenkin outoa, kun näkee uusia miljoonanavetoita, joissa on tingitty tästä itsestäänselvästä asiasta, seiniin ja toimiston kalusteisiin on sekin raha laitettu.  :P

Sanoppa muuta ! Toinen on tämä ilmanvaihto. Monelta unohtuu että lehmällä on isot keuhkot. Ei oo vapaasti virtaavan raikkaan ilman voittanutta.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: vms1 - 01.12.11 - klo:07:32
vai onko ritilät ja varsinkin matot syynä suuriin sorkkahoitokuluihin. Karkealla betonilla sorkka kuluu ja oikealla kaurapitoisella ruokinnalla pysyy terveenä. Matoilla ja ritilöillä sorkka ei ole märkä eikä kuiva eikä kulu lainkaan. Tähän kun lisää ohrapitoisen ruokinnan niin sorkkis on tervetullut 3 kertaa vuodessa eika kuitenkaan sorkat ole kunnossa.
Kuuden vuoden mattokokemuksella, ei ne sorkat kasva sen enempää pihatossa matoillakaan. Ainoa ero on, että sorkat ovat terveempiä. Mieluummin hoidan pikkusen pitkiä terveitä sorkkia, kuin lyhyitä vikaisia. Matoilla kävelevät eivät ala ontumaan, vaikka pohjassa pientä pattia onkin, betonilla nämä ovat monesti jo selvästi ontuvia.

Jännä mielipide, saa käsityksen, että sorkkahoitokuluja on liikaa ja niistä halutaan tinkiä. Mun mielestä terveet sorkat on koko lehmän hyvinvoinnin perusta ja siitä jos mistään ei voi tinkiä tinkimättä eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista.

Säännöllinen, oikein suoritettu, ennaltaehkäisevä sorkkahoito pitää turhat elukkalääkärikäynnit loitolla ja lehmät liikkeessä!  8) 8)


En mä ole itse asian keksinyt mutta mietittiin tossa maailmanmenoa paikallisen sorkkiksen kanssa ja se totes että parhaimmillaan hän joutuu käymään kolme kertaa vuodessa sorkkia hoitamassa. No sitten ihmettelin että olisko meille tarvetta tihentää edes kahteen niin hän totes että tällä mallilla menee kyllä kerran vuodessa. No seuraavaksi piti miettiä syitä moiseen niin hänen mielestä osasyynä oli liian pehmeä alusta jolloin sorkat ei kulu ja toiseksi juuri liian ohrapitoinen ruokinta jolloin terveys kärsii että näin. Meillä ei tosiaan eläinlääkäri ole ikinä hoitanut sorkkasairausta ja kerran vuodessa leikataan sorkat. Joskus on joutunut käymään välissä kengittämässä jonkun jos on ruvennu ontumaaan mutta maksimissa 1-2 vuodessa. ja  kypsäviä se 50
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Heluna - 01.12.11 - klo:09:35
vai onko ritilät ja varsinkin matot syynä suuriin sorkkahoitokuluihin. Karkealla betonilla sorkka kuluu ja oikealla kaurapitoisella ruokinnalla pysyy terveenä. Matoilla ja ritilöillä sorkka ei ole märkä eikä kuiva eikä kulu lainkaan. Tähän kun lisää ohrapitoisen ruokinnan niin sorkkis on tervetullut 3 kertaa vuodessa eika kuitenkaan sorkat ole kunnossa.
Kuuden vuoden mattokokemuksella, ei ne sorkat kasva sen enempää pihatossa matoillakaan. Ainoa ero on, että sorkat ovat terveempiä. Mieluummin hoidan pikkusen pitkiä terveitä sorkkia, kuin lyhyitä vikaisia. Matoilla kävelevät eivät ala ontumaan, vaikka pohjassa pientä pattia onkin, betonilla nämä ovat monesti jo selvästi ontuvia.

Jännä mielipide, saa käsityksen, että sorkkahoitokuluja on liikaa ja niistä halutaan tinkiä. Mun mielestä terveet sorkat on koko lehmän hyvinvoinnin perusta ja siitä jos mistään ei voi tinkiä tinkimättä eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista.

Säännöllinen, oikein suoritettu, ennaltaehkäisevä sorkkahoito pitää turhat elukkalääkärikäynnit loitolla ja lehmät liikkeessä!  8) 8)


En mä ole itse asian keksinyt mutta mietittiin tossa maailmanmenoa paikallisen sorkkiksen kanssa ja se totes että parhaimmillaan hän joutuu käymään kolme kertaa vuodessa sorkkia hoitamassa. No sitten ihmettelin että olisko meille tarvetta tihentää edes kahteen niin hän totes että tällä mallilla menee kyllä kerran vuodessa. No seuraavaksi piti miettiä syitä moiseen niin hänen mielestä osasyynä oli liian pehmeä alusta jolloin sorkat ei kulu ja toiseksi juuri liian ohrapitoinen ruokinta jolloin terveys kärsii että näin. Meillä ei tosiaan eläinlääkäri ole ikinä hoitanut sorkkasairausta ja kerran vuodessa leikataan sorkat. Joskus on joutunut käymään välissä kengittämässä jonkun jos on ruvennu ontumaaan mutta maksimissa 1-2 vuodessa. ja  kypsäviä se 50
Mä aattelen tuon, että mä SAAN käydä useammin, ei se ole joutumista. Enkä sano tätä ahneuksissani, vaan siks että niillä jotka hoidattaa useammin on myös hyvät jalkarakenteet eläimillä.

Jos te perehtyisitte tarkemmin sorkkien elämään, niin te hoksaisitte, että kovalla alustalla sorkka kyllä kuluu, mutta se kuluu vääristä paikoista eli sorkan asento ei ole optimaalinen ja holvaustakaan ei betonilattia osaa tehdä. Useamman kerran vuodessa tehty hoito (yksilöittäin tarpeen mukaan) pitää sorkan ja jalan asennon optimaalisena, eikä tuotoksen alenemista ehdi tapahtua.

Hoitajan kannalta suosittelen ehdottomasti vähintään kahta hoitokertaa vuodessa per eläin. Ne, jotka sen tekee, ovat huomanneet sen parantavan eläinten tuottavuutta ja hyvinvointia eivätkä ajattele sitä vain turhana rahanmenona.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: AgriAllah - 01.12.11 - klo:09:55
Ennakoivalla sorkkahoidolla ei voi olla muuta kuin hyviä seurauksia. Kiimat näkyy, maitoa tulee ja kas kummaa, viivan allekkin jää enemmän. Mitä noihin navetan rakenteisiin tulee niin uuden suunnittelussa lähdetään siitä että luodaan mahdollisimman laidunmaiset olosuhteet. Tätä pointia vasten esim. käytävämatoissa säästäminen ei pelitä. Muutama "miljoonalaitos" nähneenä esim. käytävien valujen tasaisuudessa ja lantaraappojen puhdistus kyvyssä on valtavia eroja. Esim. Schauerin lantaraappa tekee tosi puhdasta jälkeä kumilastoineen.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 01.12.11 - klo:16:31
Ennakoivalla sorkkahoidolla ei voi olla muuta kuin hyviä seurauksia. Kiimat näkyy, maitoa tulee ja kas kummaa, viivan allekkin jää enemmän. Mitä noihin navetan rakenteisiin tulee niin uuden suunnittelussa lähdetään siitä että luodaan mahdollisimman laidunmaiset olosuhteet. Tätä pointia vasten esim. käytävämatoissa säästäminen ei pelitä. Muutama "miljoonalaitos" nähneenä esim. käytävien valujen tasaisuudessa ja lantaraappojen puhdistus kyvyssä on valtavia eroja. Esim. Schauerin lantaraappa tekee tosi puhdasta jälkeä kumilastoineen.

Tun allekirjoitan . Liikavalkuainen myös pahasta .

En ala tuomitsemaan Tuottajaa joka jättää matot käytäviltä pois . Hyvät ne on mutta ei ongelmattomat
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: mopo - 01.12.11 - klo:21:07
Olen samaa mieltä Helunan kanssa. Meillä ollut kumimatot nyt pari vuotta ja sorkkaterveys parantunut oleellisesti. Ennen sorkkahoitaja kävi 5 kk:n välein ja 80% lehmistä oli jotain vikaa ja vain 20% ennaltaehkäiseviä hoitoja. nyt on väli ollut 6-8 kk ja suhde kääntynyt toisinpäin eli vikaa vain 20%:lla ja ennaltaehk. hoitoja 80%. Liikakasvu ei ole ongelma. Poikkikäytävät betonia ja osalla rakolattiasta pedi-kura mattoa joka kuluttaa sorkkia.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 03.12.11 - klo:11:12
Olen samaa mieltä Helunan kanssa. Meillä ollut kumimatot nyt pari vuotta ja sorkkaterveys parantunut oleellisesti. Ennen sorkkahoitaja kävi 5 kk:n välein ja 80% lehmistä oli jotain vikaa ja vain 20% ennaltaehkäiseviä hoitoja. nyt on väli ollut 6-8 kk ja suhde kääntynyt toisinpäin eli vikaa vain 20%:lla ja ennaltaehk. hoitoja 80%. Liikakasvu ei ole ongelma. Poikkikäytävät betonia ja osalla rakolattiasta pedi-kura mattoa joka kuluttaa sorkkia.

Kumimattot on hyvät mutta ei ainoa sorkkaterveyteen vaikuttava asia .
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: agn3220 - 03.12.11 - klo:20:53
Ennakoivalla sorkkahoidolla ei voi olla muuta kuin hyviä seurauksia. Kiimat näkyy, maitoa tulee ja kas kummaa, viivan allekkin jää enemmän. Mitä noihin navetan rakenteisiin tulee niin uuden suunnittelussa lähdetään siitä että luodaan mahdollisimman laidunmaiset olosuhteet. Tätä pointia vasten esim. käytävämatoissa säästäminen ei pelitä. Muutama "miljoonalaitos" nähneenä esim. käytävien valujen tasaisuudessa ja lantaraappojen puhdistus kyvyssä on valtavia eroja. Esim. Schauerin lantaraappa tekee tosi puhdasta jälkeä kumilastoineen.


 Sorkkaterveyden kannalta on mietittävää  myös  olosuhteet  ja tekijät.  agri allahin näkemykset on OK , puhtaus käytävillä on tärkein. Mikäli on vetelää lanta osuuksia kulkukäytävillä ne on sorkkaterveyden kannalta huonoja asioita. Mitä kuivempi kumimatto käytävä- tai petoni lattia aina parempi.
Hyvä olisi lypsyropotin lisä ominaisuus joka antaisi tiettyillä ajoituksilla lämmin vesisuihkun myös sorkan välipuhdistukseen. Lypsyasemalla vesisuihku olisi myös mahdollista. Märät lanta epäpuhtaudet  ei lisää sorkkaterveyttä sorkkien välissä. Kantasyöpymän torjunta  olisi paremmin hallittavissa, puhdas vesi kuivuu sorkan välistä pois,  märkä lanta kuivuttuan ei. Kuivike laji  on myös osaltaan vaikuttava tekijä sorkan tervyteen. Yksin ei ratkaise mikäli muut tekijät sorkkaterveyden kannalta   ei ole hyvät.  Tottakai lisä vedenkäyttö tuntuu lietelannan ajossa huomattavasti lisä työnä ja kustannuksina. Kantasyöpymän torjunnan vuoksi  kannatta panostaa entistä enemmän.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: mopo - 04.12.11 - klo:11:44
Olen samaa mieltä Helunan kanssa. Meillä ollut kumimatot nyt pari vuotta ja sorkkaterveys parantunut oleellisesti. Ennen sorkkahoitaja kävi 5 kk:n välein ja 80% lehmistä oli jotain vikaa ja vain 20% ennaltaehkäiseviä hoitoja. nyt on väli ollut 6-8 kk ja suhde kääntynyt toisinpäin eli vikaa vain 20%:lla ja ennaltaehk. hoitoja 80%. Liikakasvu ei ole ongelma. Poikkikäytävät betonia ja osalla rakolattiasta pedi-kura mattoa joka kuluttaa sorkkia.

Kumimattot on hyvät mutta ei ainoa sorkkaterveyteen vaikuttava asia .
En tarkoittanutkaan, että se olisi ainoa asia. Toki on tuona aikana tullut muitakin muutoksia. Mm. täysrehun toimittaja on vaihtunut ja säilörehu on pyritty tekemään vähän vanhempana. On se silti ollu kiva kun on vähemmän lehmiä "venttiiliosastolla". Kalliitahan matot ovat ja se on oma luku sinänsä.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 04.12.11 - klo:12:51
Olen samaa mieltä Helunan kanssa. Meillä ollut kumimatot nyt pari vuotta ja sorkkaterveys parantunut oleellisesti. Ennen sorkkahoitaja kävi 5 kk:n välein ja 80% lehmistä oli jotain vikaa ja vain 20% ennaltaehkäiseviä hoitoja. nyt on väli ollut 6-8 kk ja suhde kääntynyt toisinpäin eli vikaa vain 20%:lla ja ennaltaehk. hoitoja 80%. Liikakasvu ei ole ongelma. Poikkikäytävät betonia ja osalla rakolattiasta pedi-kura mattoa joka kuluttaa sorkkia.

Kumimattot on hyvät mutta ei ainoa sorkkaterveyteen vaikuttava asia .
En tarkoittanutkaan, että se olisi ainoa asia. Toki on tuona aikana tullut muitakin muutoksia. Mm. täysrehun toimittaja on vaihtunut ja säilörehu on pyritty tekemään vähän vanhempana. On se silti ollu kiva kun on vähemmän lehmiä "venttiiliosastolla". Kalliitahan matot ovat ja se on oma luku sinänsä.
Tulihan se sieltä kun aikani odotin . Joskus nimittäin jo sorkanpohjasta näkee rehunvaihdoksen .

Kannattais tutkia tarkemmin rehun vaikutuksia .
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sjk - 08.12.11 - klo:08:51
Helunalle,parastahan olisi jos lehmät pärjäisivät ilman niitä käytävämattoja,mutta nykylehmä ei vaan tahdo pärjätä.Jos on ongelmia sorkkien kanssa,ehdottomasti matot,pehmeällä/kipeällä sorkalla ei kovalla kävellä.
On tullut tänä vuonna tutustuttua sorkkaongelmiin ihan riittävästi,sama kuvio toistuu,jos varsinkin ongelmia poikiessa tai ennemmin,kohta on joku sorkkaongelma,pehmeä sorkka tai joku muu ongelma jonka jälkeen sorkkaongelma.No nuokin on selätetty nyt ja ollaan entistä viisaampia...
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 08.12.11 - klo:19:22
Helunalle,parastahan olisi jos lehmät pärjäisivät ilman niitä käytävämattoja,mutta nykylehmä ei vaan tahdo pärjätä.Jos on ongelmia sorkkien kanssa,ehdottomasti matot,pehmeällä/kipeällä sorkalla ei kovalla kävellä.
On tullut tänä vuonna tutustuttua sorkkaongelmiin ihan riittävästi,sama kuvio toistuu,jos varsinkin ongelmia poikiessa tai ennemmin,kohta on joku sorkkaongelma,pehmeä sorkka tai joku muu ongelma jonka jälkeen sorkkaongelma.No nuokin on selätetty nyt ja ollaan entistä viisaampia...
Tarkkailkaas urea-arvoa . Joskus , ei ainaa urea-arvon noustessa rajusti tulee sorkkaongelmia helpommin . Tulee sorkkakuume , kantasyöpymä , valkoviivan repeämä ja siitä sitten kehittyykin vaivat .
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Heluna - 08.12.11 - klo:21:04
Helunalle,parastahan olisi jos lehmät pärjäisivät ilman niitä käytävämattoja,mutta nykylehmä ei vaan tahdo pärjätä.Jos on ongelmia sorkkien kanssa,ehdottomasti matot,pehmeällä/kipeällä sorkalla ei kovalla kävellä.
On tullut tänä vuonna tutustuttua sorkkaongelmiin ihan riittävästi,sama kuvio toistuu,jos varsinkin ongelmia poikiessa tai ennemmin,kohta on joku sorkkaongelma,pehmeä sorkka tai joku muu ongelma jonka jälkeen sorkkaongelma.No nuokin on selätetty nyt ja ollaan entistä viisaampia...
Miks lehmien pitäs pärjätä ilman mattoja?  :o :o Ei lehmää ole luotu kävelemään kovalla betonilla, vaan pehmeällä laitumella. Matoilla tuota "laitumen" pehmeyttä voidaan hieman tuoda lehmän nykyiseen elinympäristöön.

Ei mulla vaan tullu mieleenkään uutta navettaa suunnitellessa tinkiä käytävämatoista, toki niitten hinnalla olisin saanu vaikka sen hienon asunnon navetan yhteyteen, mut minusta on järkevämpää käyttää sekin raha semmoseen, joka selkeästi vaikuttaa eläinten hyvinvointiin positiivisesti. Tällä investoinnilla toivon säästäväni eläinlääkärikuluissa sekä toivon sen vaikuttavan positiiivsesti lehmien elinikäistuotokseen ja kestävyyteen.

Eikä meillä ole ollut sorkkien kanssa mitään ongelmaa uudessa. Hoitovälikin venähti tarkotuksella nyt syksyllä vähän pitkäksi, mutta se ei aiheuttanu ongelmia. Tosin puoli vuotta ollaan vasta uudessa oltu, mutta nyt tämän ajan perusteella näyttää sorkkaterveyden valossa erittäin hyvältä. Eikä se nyt tietenkään oo yllätys...  8) 8) ;)

Aperuokinta on meillä vielä opettelussa, mutta sen kokeilut/muutokset ei oo aiheuttanu minkäänlaisia muutoksia sorkkiin, tosin kaikki on toteutettu melko maltillisella tasolla vielä. 
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 08.12.11 - klo:22:18
Helunalle,parastahan olisi jos lehmät pärjäisivät ilman niitä käytävämattoja,mutta nykylehmä ei vaan tahdo pärjätä.Jos on ongelmia sorkkien kanssa,ehdottomasti matot,pehmeällä/kipeällä sorkalla ei kovalla kävellä.
On tullut tänä vuonna tutustuttua sorkkaongelmiin ihan riittävästi,sama kuvio toistuu,jos varsinkin ongelmia poikiessa tai ennemmin,kohta on joku sorkkaongelma,pehmeä sorkka tai joku muu ongelma jonka jälkeen sorkkaongelma.No nuokin on selätetty nyt ja ollaan entistä viisaampia...
Miks lehmien pitäs pärjätä ilman mattoja?  :o :o Ei lehmää ole luotu kävelemään kovalla betonilla, vaan pehmeällä laitumella. Matoilla tuota "laitumen" pehmeyttä voidaan hieman tuoda lehmän nykyiseen elinympäristöön.

Ei mulla vaan tullu mieleenkään uutta navettaa suunnitellessa tinkiä käytävämatoista, toki niitten hinnalla olisin saanu vaikka sen hienon asunnon navetan yhteyteen, mut minusta on järkevämpää käyttää sekin raha semmoseen, joka selkeästi vaikuttaa eläinten hyvinvointiin positiivisesti. Tällä investoinnilla toivon säästäväni eläinlääkärikuluissa sekä toivon sen vaikuttavan positiiivsesti lehmien elinikäistuotokseen ja kestävyyteen.

Eikä meillä ole ollut sorkkien kanssa mitään ongelmaa uudessa. Hoitovälikin venähti tarkotuksella nyt syksyllä vähän pitkäksi, mutta se ei aiheuttanu ongelmia. Tosin puoli vuotta ollaan vasta uudessa oltu, mutta nyt tämän ajan perusteella näyttää sorkkaterveyden valossa erittäin hyvältä. Eikä se nyt tietenkään oo yllätys...  8) 8) ;)

Aperuokinta on meillä vielä opettelussa, mutta sen kokeilut/muutokset ei oo aiheuttanu minkäänlaisia muutoksia sorkkiin, tosin kaikki on toteutettu melko maltillisella tasolla vielä.
Saa lehmillä matot olla . Ruokinnalla on merkitystä .
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Adam Smith - 10.12.11 - klo:10:11
1. Mattoasiassa ihmeellinen fundamentalismi, matot_joka_paikkaan. Miksi? Kun parsi on pehmeä, syöntialueella ja lypsypaikalla matto, eläin oleskelee 70-75% elämästään pehmeällä. Odotusalueen matottaminen nostaa sen 80% ja tuon yli menevästä tulee mun mielestä vain kustannuksia, ei enää merkittävää lisämukavuutta lehmälle. Matto maksaa 40-50€/m2 ja noiden viimeisten neliöiden kattaminen tulee hyötyyn nähden tuhottoman kalliiksi.

2. Sorkat on hoidettava noin 5kk välein, tätä on aika turha kyseenalaistaa.

3. Automaattiraapat avokouruissa lisäävät ontuvia eläimiä enemmän kuin siitä seuraavat puhtaammat olosuhteet parantavat. Tästä löytyy tutkimustietoa ja myös omat kokemukset puhuvat sen puolesta. Likaisista sorkista on toki muutakin harmia. Olennaisempaa on lattian pitävyys, syömiseen käytetty aika vs. makuuaika, syömiseen käytettävissäoleva tila jne.jne.jne.....myös astutussonnin käyttäminen lisää ontuvia, pakostakin tulee vuoden aikana muutama "seksivaurio", sorkkuria lainataksen.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: vms1 - 10.12.11 - klo:10:39
2. Sorkat on hoidettava noin 5kk välein, tätä on aika turha kyseenalaistaa.

Onkohan asia ihan näin. Jos olisi kakki muut asiat kunnossa niin saako sen ikinä tuotannossa takaisin mitä sorkanhoitokierros tulee maksamaan.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Adam Smith - 10.12.11 - klo:10:48
Onkohan asia ihan näin. Jos olisi kakki muut asiat kunnossa niin saako sen ikinä tuotannossa takaisin mitä sorkanhoitokierros tulee maksamaan.
6. kuukauden jälkeen tehty ylläpitohoito nostaa päivämaitoa viikon viiveellä noin kilon. Lasken sen niin, ettei mulla ole varaa jättää hoitoa tekemättä. Tuotannonalenema kertoo jo muustakin paineesta, seuraavaksi joku poistuu suunnittelematta.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 10.12.11 - klo:11:06
Onkohan asia ihan näin. Jos olisi kakki muut asiat kunnossa niin saako sen ikinä tuotannossa takaisin mitä sorkanhoitokierros tulee maksamaan.
6. kuukauden jälkeen tehty ylläpitohoito nostaa päivämaitoa viikon viiveellä noin kilon. Lasken sen niin, ettei mulla ole varaa jättää hoitoa tekemättä. Tuotannonalenema kertoo jo muustakin paineesta, seuraavaksi joku poistuu suunnittelematta.
Jep

Tuppaa olemaan kuitenkin toi väli pidempi . Hoidossa menee enemmän aikaa , vähemmän lehmiä menee hoitopäivinä läpi .

Talvella olis aikaa mutta.........  :-\

Eï kiinnosta niin ei kiinosta .

Keväällä työt ruuhkautuu , valitetaan kun ei sorkkahoitajaa kuulu , koulutetaan lisää sorkkahoitajia ja .........  ::) ::)
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Adam Smith - 10.12.11 - klo:11:09
Mä toivoisin systeemiä, jossa sorkkuri käy kerran kuussa yhden päivän. Viiden kk:n välein toistuva viikon sessio vaikuttaa maitomääriin ja sotkee rutiinia. Päivä per kk tulisi myös nää seksivauriot, kivet yms ontuvat hoidettua ilman eri reissuja....
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Heluna - 10.12.11 - klo:12:12
Mä toivoisin systeemiä, jossa sorkkuri käy kerran kuussa yhden päivän. Viiden kk:n välein toistuva viikon sessio vaikuttaa maitomääriin ja sotkee rutiinia. Päivä per kk tulisi myös nää seksivauriot, kivet yms ontuvat hoidettua ilman eri reissuja....
Kait sen tilaamalla saa tulemaan sillon kun haluaa??

Tämmösen hoitorutiinin kun isojen (yli 100 lehmää) karjojen omistajat omaksuis, niin hommat alkas olemaan erittäin hyvällä tasolla.  8)

Mulla on asiakkaana mm. "parin robotin" karjoja, joissa käyn n. 1-2kk välein hoitamassa sen 25-30 lehmää. Emäntä tekee listan pahimmista ja lisäksi otetaan akuutit samalla. Toimii erittäin hyvin näin. Mutta se, että karjanomistaja tämän on katsonut toimivaksi, näkyy myös muussa managementissä tilalla. Jos pihapiirissä ja navetassa joka paikka repsottaa ja on vähän sinneppäin meininkiä, ei ne sorkka-asiat loppujen lopuksi näytä niin paljoa oikeasti kiinnostavan...  ::) ::)
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Heluna - 10.12.11 - klo:12:24
1. Mattoasiassa ihmeellinen fundamentalismi, matot_joka_paikkaan. Miksi? Kun parsi on pehmeä, syöntialueella ja lypsypaikalla matto, eläin oleskelee 70-75% elämästään pehmeällä. Odotusalueen matottaminen nostaa sen 80% ja tuon yli menevästä tulee mun mielestä vain kustannuksia, ei enää merkittävää lisämukavuutta lehmälle. Matto maksaa 40-50€/m2 ja noiden viimeisten neliöiden kattaminen tulee hyötyyn nähden tuhottoman kalliiksi.

2. Sorkat on hoidettava noin 5kk välein, tätä on aika turha kyseenalaistaa.

3. Automaattiraapat avokouruissa lisäävät ontuvia eläimiä enemmän kuin siitä seuraavat puhtaammat olosuhteet parantavat. Tästä löytyy tutkimustietoa ja myös omat kokemukset puhuvat sen puolesta. Likaisista sorkista on toki muutakin harmia. Olennaisempaa on lattian pitävyys, syömiseen käytetty aika vs. makuuaika, syömiseen käytettävissäoleva tila jne.jne.jne.....myös astutussonnin käyttäminen lisää ontuvia, pakostakin tulee vuoden aikana muutama "seksivaurio", sorkkuria lainataksen.
1. Mä perustelen noitten makuukäytävien matottamista puhtaasti siitä syystä, että meillä 100% kiimahyppelyistä tapahtuu juuri makuukäytävällä. Syytä siihen en tiedä, onko se nyt vaan sattumalta hyvä paikka hyppiä, mutta ei ne koskaan ruokintakäytävällä hypi, tosin hyvä niin, eipähän saa siellä aikaan sekasortoa.

2. Juurikin näin.  :D

3. Mulla on 9 vuoden kokemus automaattiraapoista ja tota en kyllä allekirjottas, ei toteudu ainakaan meidän navetassa, ei vanhassa eikä uudessa. Uudessa raapat ovat koko ajan liikkeessä, kun en saa aikakäynnistystä toimimaan...  :P :P Eikä tosta nyt oo ollu haittaakaan, eipähän pääse paskat kylmettymään käytäville.  ;) Liekkö raapan muotoilulla osuutta asiaan, millaset raapat tekee sorkille sun mielestä eniten vaurioita ja mitä ne vauriot sitten käytännössä on?

Toi lattian pitävyys on kyllä totta, hyppiihän ne sitte betonillakin, jos se ei oo liukas. Monissa muutama vuosi sitten rakennetuissa navetoissa tahtoo vaan ritilät ja avokourut olla vaarallisen liukkaat...

Meillä sonnin "työhuoneessa" on ritilän päällä kumimatto, ja toistaiseksi noilta seksivaurioilta on vältytty.  ;D ;D

Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Heluna - 10.12.11 - klo:12:26
2. Sorkat on hoidettava noin 5kk välein, tätä on aika turha kyseenalaistaa.

Onkohan asia ihan näin. Jos olisi kakki muut asiat kunnossa niin saako sen ikinä tuotannossa takaisin mitä sorkanhoitokierros tulee maksamaan.
Kyllä se vaan on. Ja kyllä varmasti saa, eihän se raha heti seuraavana päivänä tilille kilahda, mutta välillisesti maitotilin ja pienentyneiden eläinlääkärilaskujen kautta.  ;D
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Heluna - 10.12.11 - klo:12:36
Jep
Tuppaa olemaan kuitenkin toi väli pidempi . Hoidossa menee enemmän aikaa , vähemmän lehmiä menee hoitopäivinä läpi .
Talvella olis aikaa mutta.........  :-\
Eï kiinnosta niin ei kiinosta .
Keväällä työt ruuhkautuu , valitetaan kun ei sorkkahoitajaa kuulu , koulutetaan lisää sorkkahoitajia ja .........  ::) ::)
Onneks täälläpäin ymmärtävät asian tärkeyden, eikä hoitoja tehdä vuodenajan mukaan vaan katsotaan tilannetta navetassa. Pihatoihin telineen saa näppärästi sisään talvellakin ja mikäs siellä on niitä sitten hoidellessa.

Tuota koulutukseen viittaavaa lausettasi en ymmärrä, miten se liittyy tähän asiaan??  ::)

Onneks sorkkahoitajia ei kouluteta "ruuhkanpurkajiksi" vaan oikeiksi tekijöiksi omille alueilleen. Valitettavasti kaikille alueille, joilla on vajausta hoitajissa, ei saada koulutuksen kautta lisää tekijöitä. Ketään kun ei voi alalle "pakottaa". Näiltä alueilta on sitten valveutuneimmat tilalliset hakeneet oppia, jotta pystyvät ainakin akuutit tapaukset hoitamaan itse.  :)
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Adam Smith - 10.12.11 - klo:13:18
1. Mä perustelen noitten makuukäytävien matottamista puhtaasti siitä syystä, että meillä 100% kiimahyppelyistä tapahtuu juuri makuukäytävällä. Syytä siihen en tiedä, onko se nyt vaan sattumalta hyvä paikka hyppiä, mutta ei ne koskaan ruokintakäytävällä hypi, tosin hyvä niin, eipähän saa siellä aikaan sekasortoa.
Onko käytävät kapeita? Jos tilaa syöntikäytävällä on niukasti (alle 4m), niin hyppiihän ne siellä missä tilaa on.
Lainaus
3. Mulla on 9 vuoden kokemus automaattiraapoista ja tota en kyllä allekirjottas, ei toteudu ainakaan meidän navetassa, ei vanhassa eikä uudessa. Uudessa raapat ovat koko ajan liikkeessä, kun en saa aikakäynnistystä toimimaan...  :P :P Eikä tosta nyt oo ollu haittaakaan, eipähän pääse paskat kylmettymään käytäville.  ;) Liekkö raapan muotoilulla osuutta asiaan, millaset raapat tekee sorkille sun mielestä eniten vaurioita ja mitä ne vauriot sitten käytännössä on?

Toi lattian pitävyys on kyllä totta, hyppiihän ne sitte betonillakin, jos se ei oo liukas. Monissa muutama vuosi sitten rakennetuissa navetoissa tahtoo vaan ritilät ja avokourut olla vaarallisen liukkaat...

Meillä sonnin "työhuoneessa" on ritilän päällä kumimatto, ja toistaiseksi noilta seksivaurioilta on vältytty.  ;D ;D
Mulla ei ole mitään kokemuksia raapoista ja tutkimus, johon viittasin, on tehty 2000-luvun alkupuolella jenkkilä/kanada-akselilla. Kyselin asiasta tilavierailuilla käydessä. Varsinkin sellaisilla, joissa aiemmin oli kuormaajalla kaa***** sonta ja sittemmin asennettu v-mallin vaijeriraapat. Hallit oli pitkiä ja paska-aalto suuri noissa paikoissa. Kaikki vastasivat, että ontumiset lisääntyivät raappojen asentamisen myötä, mutta säästynyt työ ilmeisesti korvasi sen. Yhdellä tilalla karjamestari oli eri mieltä kuin isäntä. Isäntä tykkäs ja karjamestari olis kantanut raapat kenturalle. Muilla tiloilla en saanut kuin yhden mielipiteen ;) Siks jätin raapat pois alkutaipaleelta. Nehän voidaan asentaa, jos mieli muuttuu.

Meillä betoni ei ole liukas. Kumimatto taitaa olla liukkaampi. Uritus on toimiva keino tehdä pitävä lattia, siitä todisteena näkee usein lehmän nuolevan takajalan kainaloa kolmella jalalla seisten. Tuota ne ei liukkaalla tee. Myös juoksuaskelia otetaan mielellään, kiimahyppimiset on turvallisia, harvoin kaadutaan jne...
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 10.12.11 - klo:13:39
Jep
Tuppaa olemaan kuitenkin toi väli pidempi . Hoidossa menee enemmän aikaa , vähemmän lehmiä menee hoitopäivinä läpi .
Talvella olis aikaa mutta.........  :-\
Eï kiinnosta niin ei kiinosta .
Keväällä työt ruuhkautuu , valitetaan kun ei sorkkahoitajaa kuulu , koulutetaan lisää sorkkahoitajia ja .........  ::) ::)
Onneks täälläpäin ymmärtävät asian tärkeyden, eikä hoitoja tehdä vuodenajan mukaan vaan katsotaan tilannetta navetassa. Pihatoihin telineen saa näppärästi sisään talvellakin ja mikäs siellä on niitä sitten hoidellessa.

Tuota koulutukseen viittaavaa lausettasi en ymmärrä, miten se liittyy tähän asiaan??  ::)

Onneks sorkkahoitajia ei kouluteta "ruuhkanpurkajiksi" vaan oikeiksi tekijöiksi omille alueilleen. Valitettavasti kaikille alueille, joilla on vajausta hoitajissa, ei saada koulutuksen kautta lisää tekijöitä. Ketään kun ei voi alalle "pakottaa". Näiltä alueilta on sitten valveutuneimmat tilalliset hakeneet oppia, jotta pystyvät ainakin akuutit tapaukset hoitamaan itse.  :)
Fiiuh fiuuh juu . Seli seli ja seli seli .

Koskas saadaan tieto raportointien hyödyistä .
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 10.12.11 - klo:14:22
Pitää muistaa sellainenkin asia et suurin osa on alle sadanlehmän karjoja ja vielä suurempi osa siitäkin pienempiä .
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sjk - 11.12.11 - klo:07:52
2. Sorkat on hoidettava noin 5kk välein, tätä on aika turha kyseenalaistaa.

Onkohan asia ihan näin. Jos olisi kakki muut asiat kunnossa niin saako sen ikinä tuotannossa takaisin mitä sorkanhoitokierros tulee maksamaan.
Kyllä se vaan on. Ja kyllä varmasti saa, eihän se raha heti seuraavana päivänä tilille kilahda, mutta välillisesti maitotilin ja pienentyneiden eläinlääkärilaskujen kautta.  ;D
Kerroppa Heluna mitä se ell pystyy tekemään sorkkaongelmien kanssa muuta kuin toteamaan sen omistajan lauseen "on se kipeä",eikö nämä ole enemmän sorkanhoitajien hommia ja omistajan itsensäkkin,kaikissa tilanteissa,jos kyse ei ole sorkkatulehduksesta siis.Kerro siis mitä vaivaa et pysty hoitamaan penkissä?
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Heluna - 11.12.11 - klo:09:44
2. Sorkat on hoidettava noin 5kk välein, tätä on aika turha kyseenalaistaa.

Onkohan asia ihan näin. Jos olisi kakki muut asiat kunnossa niin saako sen ikinä tuotannossa takaisin mitä sorkanhoitokierros tulee maksamaan.
Kyllä se vaan on. Ja kyllä varmasti saa, eihän se raha heti seuraavana päivänä tilille kilahda, mutta välillisesti maitotilin ja pienentyneiden eläinlääkärilaskujen kautta.  ;D
Kerroppa Heluna mitä se ell pystyy tekemään sorkkaongelmien kanssa muuta kuin toteamaan sen omistajan lauseen "on se kipeä",eikö nämä ole enemmän sorkanhoitajien hommia ja omistajan itsensäkkin,kaikissa tilanteissa,jos kyse ei ole sorkkatulehduksesta siis.Kerro siis mitä vaivaa et pysty hoitamaan penkissä?
Tarkoitin tolla eläinlääkärilaskujen pienentymisellä sitä, että tervesorkkaiset mm. näyttää kiimansa, niitä ei tartte ell toimesta käynnistellä tms. Tämä on mun kokemus viimesen viiden vuoden ajalta, kun sorkat on pidetty kunnossa ja on seurattu hoitojen vaikutusta kiimojen esiintymiseen vastapoikineilla, joilla on mahdollisesti ollut jotain pientä vikaa sorkanpohjassa.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Heluna - 11.12.11 - klo:09:48
1. Mä perustelen noitten makuukäytävien matottamista puhtaasti siitä syystä, että meillä 100% kiimahyppelyistä tapahtuu juuri makuukäytävällä. Syytä siihen en tiedä, onko se nyt vaan sattumalta hyvä paikka hyppiä, mutta ei ne koskaan ruokintakäytävällä hypi, tosin hyvä niin, eipähän saa siellä aikaan sekasortoa.
Onko käytävät kapeita? Jos tilaa syöntikäytävällä on niukasti (alle 4m), niin hyppiihän ne siellä missä tilaa on.
Lainaus
3. Mulla on 9 vuoden kokemus automaattiraapoista ja tota en kyllä allekirjottas, ei toteudu ainakaan meidän navetassa, ei vanhassa eikä uudessa. Uudessa raapat ovat koko ajan liikkeessä, kun en saa aikakäynnistystä toimimaan...  :P :P Eikä tosta nyt oo ollu haittaakaan, eipähän pääse paskat kylmettymään käytäville.  ;) Liekkö raapan muotoilulla osuutta asiaan, millaset raapat tekee sorkille sun mielestä eniten vaurioita ja mitä ne vauriot sitten käytännössä on?

Toi lattian pitävyys on kyllä totta, hyppiihän ne sitte betonillakin, jos se ei oo liukas. Monissa muutama vuosi sitten rakennetuissa navetoissa tahtoo vaan ritilät ja avokourut olla vaarallisen liukkaat...

Meillä sonnin "työhuoneessa" on ritilän päällä kumimatto, ja toistaiseksi noilta seksivaurioilta on vältytty.  ;D ;D
Mulla ei ole mitään kokemuksia raapoista ja tutkimus, johon viittasin, on tehty 2000-luvun alkupuolella jenkkilä/kanada-akselilla. Kyselin asiasta tilavierailuilla käydessä. Varsinkin sellaisilla, joissa aiemmin oli kuormaajalla kaa***** sonta ja sittemmin asennettu v-mallin vaijeriraapat. Hallit oli pitkiä ja paska-aalto suuri noissa paikoissa. Kaikki vastasivat, että ontumiset lisääntyivät raappojen asentamisen myötä, mutta säästynyt työ ilmeisesti korvasi sen. Yhdellä tilalla karjamestari oli eri mieltä kuin isäntä. Isäntä tykkäs ja karjamestari olis kantanut raapat kenturalle. Muilla tiloilla en saanut kuin yhden mielipiteen ;) Siks jätin raapat pois alkutaipaleelta. Nehän voidaan asentaa, jos mieli muuttuu.

Meillä betoni ei ole liukas. Kumimatto taitaa olla liukkaampi. Uritus on toimiva keino tehdä pitävä lattia, siitä todisteena näkee usein lehmän nuolevan takajalan kainaloa kolmella jalalla seisten. Tuota ne ei liukkaalla tee. Myös juoksuaskelia otetaan mielellään, kiimahyppimiset on turvallisia, harvoin kaadutaan jne...
Mistä ne ontumiset johtui? Oliko vika sorkassa vai jalassa? Onko sinulla kokemusta Suomessa vastaavasta, mikä se oikeasti on se syy, miksi ontuvat?

Minä kun en hoksaa, miksi se raappa aiheuttas sorkkaan vikoja, jalkaan ne kyllä saa ruttuja jos huono tuuri on.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Adam Smith - 13.12.11 - klo:12:21
Mistä ne ontumiset johtui? Oliko vika sorkassa vai jalassa? Onko sinulla kokemusta Suomessa vastaavasta, mikä se oikeasti on se syy, miksi ontuvat?

Minä kun en hoksaa, miksi se raappa aiheuttas sorkkaan vikoja, jalkaan ne kyllä saa ruttuja jos huono tuuri on.
No siitähän ei tutkimuksessa puhuttu. Kuuluisa DD yleistyi juuri sillä yhdellä tilalla, jossa isäntä tykkäs ja karjamestari ei. Vaijeriraapoissa ei ollut vaijerikourua, nirhaisiko vaijeri+raapat sorkkakruunua? Bakteerihan menee sisälle sorkka-alueen ihovaurioista, ei sorkasta. Tältä kantilta on aivan sama, murjooko raappa sorkkaa vai sorkka-alueen ihoa.

 Jalat oli myös likaiset noilla pitkillä raappakäytävillä. Välikuiluja olis oltava, jotta paska-aaltoa ei muodostuisi.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: JoHaRa - 13.12.11 - klo:12:53
Matala raappa ja 40-60 päivässä. Sonta ei ehdi nousemaan karvoihin asti eikä raappa aiheuta vammoja jalkoihin, eikä myöskään häiritse elukoita liikaa. Myös sorkkakynnet pysyvät kovina koska elukka ei vaella sontameressä tunteja päivässä.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Adam Smith - 13.12.11 - klo:13:04
Matala raappa ja 40-60 päivässä. Sonta ei ehdi nousemaan karvoihin asti eikä raappa aiheuta vammoja jalkoihin, eikä myöskään häiritse elukoita liikaa. Myös sorkkakynnet pysyvät kovina koska elukka ei vaella sontameressä tunteja päivässä.
Joo tuo on hyvä, mutta ajokerrat ei vaikuta paljoa, jos käytävä on pitkä. Joku 70 metriä vaatii jo yhden tai kaks välikuilua. Sorkkakynnet kovettuu muuten, vaikkei raapata kuin kaks kertaa päivässä. Käytävän leveys ja eläintiheys on paljon ratkaisevampia kuin raappaamisen tiheys. On kaks täysin eri asiaa raapata nelirivisen robonavetan 22 metrinen vaaterissa oleva syöntikäytävä 60 lehmälle ja meidän kallistettu 90 metrinen  130 lehmälle....

Ja toinen asia on se raappaustiheys: mitä useammin raapii, sen useammin jalat kolhiintuvat. Minusta on edelleen koomista väittää, että tiheämpi raappausväli parantaisi automaattisesti sorkkaterveyttä.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: JoHaRa - 13.12.11 - klo:13:13
Matala raappa ja 40-60 päivässä. Sonta ei ehdi nousemaan karvoihin asti eikä raappa aiheuta vammoja jalkoihin, eikä myöskään häiritse elukoita liikaa. Myös sorkkakynnet pysyvät kovina koska elukka ei vaella sontameressä tunteja päivässä.
Joo tuo on hyvä, mutta ajokerrat ei vaikuta paljoa, jos käytävä on pitkä. Joku 70 metriä vaatii jo yhden tai kaks välikuilua. Sorkkakynnet kovettuu muuten, vaikkei raapata kuin kaks kertaa päivässä. Käytävän leveys ja eläintiheys on paljon ratkaisevampia kuin raappaamisen tiheys. On kaks täysin eri asiaa raapata nelirivisen robonavetan 22 metrinen vaaterissa oleva syöntikäytävä 60 lehmälle ja meidän kallistettu 90 metrinen  130 lehmälle....

Ja toinen asia on se raappaustiheys: mitä useammin raapii, sen useammin jalat kolhiintuvat. Minusta on edelleen koomista väittää, että tiheämpi raappausväli parantaisi automaattisesti sorkkaterveyttä.

On tietysti muillakin asioilla merkitystä, ei väitteeni ollut täysi totuus vaan suunta johon pyrkineet ovat kehuneet sorkkaterveyden parantuneen. Usein liikkuva raappa opettaa myös elukat parsiin makaamaan, josta lisäpisteet. 
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 13.12.11 - klo:17:00
Matala raappa ja 40-60 päivässä. Sonta ei ehdi nousemaan karvoihin asti eikä raappa aiheuta vammoja jalkoihin, eikä myöskään häiritse elukoita liikaa. Myös sorkkakynnet pysyvät kovina koska elukka ei vaella sontameressä tunteja päivässä.

Jep .

Ritilä pohjakin on ihan hyvä .
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Ojala - 13.12.11 - klo:20:23


Ja toinen asia on se raappaustiheys: mitä useammin raapii, sen useammin jalat kolhiintuvat. Minusta on edelleen koomista väittää, että tiheämpi raappausväli parantaisi automaattisesti sorkkaterveyttä.

Jenkkiläs oli ollu samanlaiset hallit ja toises avokourru raapalla ja toises joku muu.
Raappanavetas jalkojen onkelmat enempi, kolhivat raappaan ?

Entä ritilä, valkoviivanrepeämillä uhkailee paikallinen sorkkis vrt kumimatto/avoraappa ?
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Adam Smith - 13.12.11 - klo:20:29
Jenkkiläs oli ollu samanlaiset hallit ja toises avokourru raapalla ja toises joku muu.
Raappanavetas jalkojen onkelmat enempi, kolhivat raappaan ?

Entä ritilä, valkoviivanrepeämillä uhkailee paikallinen sorkkis vrt kumimatto/avoraappa ?
Just tuota mä tarkotan. Ne, joilla on molempia malleja siellä, sanoo että raappa avokourussa on heikompi ratkaisu.

Meidän sorkkuri arvelee, että kumimatto+ritiläpalkki voisi olla erinomainen ratkaisu, edellyttäen ettei ammoniakkitaso lattian pinnassa ole syvien kuilujen luokkaa. Eli matalat kuilut+raappa+ritiläpalkki=hemmetin kallista isompaan navettaan, mutta saattaa silti olla eläinystävällinen ratkaisu....
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Heluna - 13.12.11 - klo:22:17
Mistä ne ontumiset johtui? Oliko vika sorkassa vai jalassa? Onko sinulla kokemusta Suomessa vastaavasta, mikä se oikeasti on se syy, miksi ontuvat?

Minä kun en hoksaa, miksi se raappa aiheuttas sorkkaan vikoja, jalkaan ne kyllä saa ruttuja jos huono tuuri on.
No siitähän ei tutkimuksessa puhuttu. Kuuluisa DD yleistyi juuri sillä yhdellä tilalla, jossa isäntä tykkäs ja karjamestari ei. Vaijeriraapoissa ei ollut vaijerikourua, nirhaisiko vaijeri+raapat sorkkakruunua? Bakteerihan menee sisälle sorkka-alueen ihovaurioista, ei sorkasta. Tältä kantilta on aivan sama, murjooko raappa sorkkaa vai sorkka-alueen ihoa.

 Jalat oli myös likaiset noilla pitkillä raappakäytävillä. Välikuiluja olis oltava, jotta paska-aaltoa ei muodostuisi.
Meillä vaijerivetoinen Mulleruppi on siivonnu käytäviä jo puoli vuotta, eikä yhtään sorkkavauriota ole tullut.  ;D Käytävän pituudesta en osaa sanoa, mutta kun koko ajan on kone toiminnassa, ei siihen sen kummempaa aaaltoa ehdi kasaantua.

Mut jokainen tyylillään, ei kait tähänkään voi sanoa vain yhtä ja ainoaa oikeeta ratkasua. Pääasia, et lehmät kävelee.  ;D ;D
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Adam Smith - 14.12.11 - klo:08:29
Mikä sitten on sorkkavaurion ja ontumisen ero? Mistä tiedät, ettei lehmät ole kolhineet jalkojaan raappaan?

Ontumista ja ontumista on monenlaista. Oma sorkkuri opetti aikoinaan havainnoimaan lehmän kävelyä ja sen jälkeen ontuvia on aina ollut enemmän. Monessa navetassa olen käynyt niin, että isäntä tai emäntä sanoo, ettei ontuvia ole ollut nyt ollenkaan, mutta navetassa näkee heti muutaman lievästi jalkojaan varovan eli lievästi ontuvan. Mistä se johtuu, on toinen asia. Mutta selvää on, että ainakin osa karjanomistajista laskee ontumiset eri tavalla kuin toiset.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: JoHaRa - 14.12.11 - klo:08:50
Mikä sitten on sorkkavaurion ja ontumisen ero? Mistä tiedät, ettei lehmät ole kolhineet jalkojaan raappaan?

Ontumista ja ontumista on monenlaista. Oma sorkkuri opetti aikoinaan havainnoimaan lehmän kävelyä ja sen jälkeen ontuvia on aina ollut enemmän. Monessa navetassa olen käynyt niin, että isäntä tai emäntä sanoo, ettei ontuvia ole ollut nyt ollenkaan, mutta navetassa näkee heti muutaman lievästi jalkojaan varovan eli lievästi ontuvan. Mistä se johtuu, on toinen asia. Mutta selvää on, että ainakin osa karjanomistajista laskee ontumiset eri tavalla kuin toiset.

Mulle oli silmätaukaiseva kokemus käydä yhdessä ruotsalaisessa (vai oliko se tanskalainen, lentokoneella mentiin, vierasta kieltä puhuttiin) navetassa opiskelemassa eläinten hyvinvointia ja karjan antamia merkkejä  :o Yleiskatsaus näytti että tilan eläimet (jotain 300-400 lehmää) olivat loistavassa kunnossa, mutta kun vikoja ruvettiin hakemaan todella tarkasti niin 70% elukoista ontui, varoi kävelyä ja oireili muuten. Haavoja (hiertymiä kintereissä) oli kuitenkin VAIN 4%:lla lehmistä. Keskituotos 11 000 kg joten kyseessä ei ollut mikään rupukarja.

Suomessa tällainen analyysi aiheuttaa yleensä suurta mielipahaa... Pelkässä yleiskatsauksessa havaitaan 40-60 % ontuvia ja kävelyään varovia, haavoja ja hiertymiä pääosalla eläimistä  :-[

Todellinen havannoimani esimerkki Suomesta: Iso karja ja suomalaisittain hyvä tilanne, vähän ontumisia ja vikoja. Navetta oli 5 kuukautta +5%:n ylitäytöllä -> haavoja ja hiertymiä 70%:lla lehmistä. Mielenkiintoinen havainto ??

Jossain havaitsin saman ilmiön. Syyksi löytyivät puhkikuluneet ohuet parsipedit  ::) Parsissa oli pedit mutta takasorkkien kohdelle oli ilmestynyt reikiä joista betoni katseli sisäkattoa. Näissä kuopissa oli märkää purua ja sontaa, sekä tietysti makaavan lehmän kinnernivel  :-\
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Heluna - 14.12.11 - klo:10:27
Mikä sitten on sorkkavaurion ja ontumisen ero? Mistä tiedät, ettei lehmät ole kolhineet jalkojaan raappaan?

Ontumista ja ontumista on monenlaista. Oma sorkkuri opetti aikoinaan havainnoimaan lehmän kävelyä ja sen jälkeen ontuvia on aina ollut enemmän. Monessa navetassa olen käynyt niin, että isäntä tai emäntä sanoo, ettei ontuvia ole ollut nyt ollenkaan, mutta navetassa näkee heti muutaman lievästi jalkojaan varovan eli lievästi ontuvan. Mistä se johtuu, on toinen asia. Mutta selvää on, että ainakin osa karjanomistajista laskee ontumiset eri tavalla kuin toiset.
No sekä sorkkavaurio että muu jalan tapaturma aiheuttaa ontumista. Ja sen syy on sitten selvitettävä. Jos sorkassa ei ole havaittavissa vikaa, voisi ajatella, että syy on sitten ylempänä. Perustelen kantani sillä, että meillä ei ole ollut mystisiä ontumisia, siis noita joilla ei olisi ollut sorkassa selvää vikaa eikä myöskään ole sorkan/jalan ihovaurioita.

Yksi syy voisi olla se, että robottinavetassa eläimiä ei ajeta laumoittain minnekkään, jolloin saavat rauhassa tepastella ja katsoa eteensä, mihin kävelevät. Useinhan nämä vauriot syntyy silloin, kun eläimiä ajetaan laumassa eteenpäin, eikä ne sillon pysty katsomaan, mihin jalkansa laittavat.

Minäkin luulen osaavani havainnoida ontuvat eläimet, kävelyn ja/tai seisonta-asennon perusteella, et ei sen siitä pitäs olla kiinni, että meillä eivät eläimet onnu... ::) ::)

Ehkä se on sitten tilan managementistä ja eläinten käsittelystäkin kiinni, miten noita sorkka-/jalkavaurioita tulee, mut edelleen henk.koht. mielipiteeni on, että raapat itsessään eivät niitä lisää.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Adam Smith - 14.12.11 - klo:10:44
No sekä sorkkavaurio että muu jalan tapaturma aiheuttaa ontumista. Ja sen syy on sitten selvitettävä. Jos sorkassa ei ole havaittavissa vikaa, voisi ajatella, että syy on sitten ylempänä. Perustelen kantani sillä, että meillä ei ole ollut mystisiä ontumisia, siis noita joilla ei olisi ollut sorkassa selvää vikaa eikä myöskään ole sorkan/jalan ihovaurioita.

Yksi syy voisi olla se, että robottinavetassa eläimiä ei ajeta laumoittain minnekkään, jolloin saavat rauhassa tepastella ja katsoa eteensä, mihin kävelevät. Useinhan nämä vauriot syntyy silloin, kun eläimiä ajetaan laumassa eteenpäin, eikä ne sillon pysty katsomaan, mihin jalkansa laittavat.

Minäkin luulen osaavani havainnoida ontuvat eläimet, kävelyn ja/tai seisonta-asennon perusteella, et ei sen siitä pitäs olla kiinni, että meillä eivät eläimet onnu... ::) ::)

Ehkä se on sitten tilan managementistä ja eläinten käsittelystäkin kiinni, miten noita sorkka-/jalkavaurioita tulee, mut edelleen henk.koht. mielipiteeni on, että raapat itsessään eivät niitä lisää.
No minä tiedän, että sinä ainakin osaat havainnoida lehmiä, keskustelu menee yleisellä tasolla. Lähinnä tarkoitin sitä, että kun käsittely ei muutu, vain raapat ovat erona kahdessa eri hallissa, niin ontuvia on enemmän siellä, missä on raapat. Siellä syyllisen voi osoittaa, ei tarvitse luulla tai uskoa eikä kyse ole mielipiteestä. Meidän kokoluokissa on enemmän spekuloitavaa, kun on vain joko tai ratkaisuja. Mä valitsin tuollaisten kokemusten perusteella.

Sinänsä juuri käsittely ja manakementti on ratkaisevassa asemassa, tekniikka toissijaisena. Silti pistää silmään, että luulet asemanavetoissa lehmiä ajettavan...? Kyllähän viimeiset paimennetaan, mutta ei niitä ajaa ehdi. Parsien siivous yms työllistää ja eläimet kulkevat omia aikojaan odotusalueelle aivan kuten laidunnettaessakin. Aika harvassa on asemanavetta, jossa lehmiä on aikaa ajaa.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: sorkkis - 14.12.11 - klo:22:03
No sekä sorkkavaurio että muu jalan tapaturma aiheuttaa ontumista. Ja sen syy on sitten selvitettävä. Jos sorkassa ei ole havaittavissa vikaa, voisi ajatella, että syy on sitten ylempänä. Perustelen kantani sillä, että meillä ei ole ollut mystisiä ontumisia, siis noita joilla ei olisi ollut sorkassa selvää vikaa eikä myöskään ole sorkan/jalan ihovaurioita.

Yksi syy voisi olla se, että robottinavetassa eläimiä ei ajeta laumoittain minnekkään, jolloin saavat rauhassa tepastella ja katsoa eteensä, mihin kävelevät. Useinhan nämä vauriot syntyy silloin, kun eläimiä ajetaan laumassa eteenpäin, eikä ne sillon pysty katsomaan, mihin jalkansa laittavat.

Minäkin luulen osaavani havainnoida ontuvat eläimet, kävelyn ja/tai seisonta-asennon perusteella, et ei sen siitä pitäs olla kiinni, että meillä eivät eläimet onnu... ::) ::)

Ehkä se on sitten tilan managementistä ja eläinten käsittelystäkin kiinni, miten noita sorkka-/jalkavaurioita tulee, mut edelleen henk.koht. mielipiteeni on, että raapat itsessään eivät niitä lisää.
No minä tiedän, että sinä ainakin osaat havainnoida lehmiä, keskustelu menee yleisellä tasolla. Lähinnä tarkoitin sitä, että kun käsittely ei muutu, vain raapat ovat erona kahdessa eri hallissa, niin ontuvia on enemmän siellä, missä on raapat. Siellä syyllisen voi osoittaa, ei tarvitse luulla tai uskoa eikä kyse ole mielipiteestä. Meidän kokoluokissa on enemmän spekuloitavaa, kun on vain joko tai ratkaisuja. Mä valitsin tuollaisten kokemusten perusteella.

Sinänsä juuri käsittely ja manakementti on ratkaisevassa asemassa, tekniikka toissijaisena. Silti pistää silmään, että luulet asemanavetoissa lehmiä ajettavan...? Kyllähän viimeiset paimennetaan, mutta ei niitä ajaa ehdi. Parsien siivous yms työllistää ja eläimet kulkevat omia aikojaan odotusalueelle aivan kuten laidunnettaessakin. Aika harvassa on asemanavetta, jossa lehmiä on aikaa ajaa.
Ihan rauhallisesti lehmät kulkee asemalypsyssä . Ei raapat mitään vaurioita aiheuta , lehmät väistää ja siinä se . Ritilä on ihan hyvä vaihtoehto .

Pikkusen laajakatseisempaa näkemystä Helunalle .

Ps Heluna , koska raportoinnoista saadaan jotakin tietoa .
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: teamahonen - 15.12.11 - klo:17:29
 :o  neljä sivua luettuani lehmä maailmaa ::) ...manakementtejä yms.... taidan hoiella edelleen vaan poikien sorkkia...  :P
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: apemies - 17.12.11 - klo:09:50
Joo tuo on hyvä, mutta ajokerrat ei vaikuta paljoa, jos käytävä on pitkä. Joku 70 metriä vaatii jo yhden tai kaks välikuilua.

***Ei muuten vaadi. Mulla pitemmät käytävät reilu sata metriä eikä välikuiluja ole. Kaikista tärkeintä on, että virtsan erotus pelaa. Itse sonnasta ei hirveää vuorta kerry.

Robottinavetassa ei voisi kuvitellakkaan raapatonta elämää. Ensinnäkin käytävät eivät ole koskaan tyhjillään lehmistä eli ei sinne mahdu koneilla. Toisekseen utarepuhtaus on ensiarvoisen tärkeää kun kone hoitaa lypsämisen.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Adam Smith - 17.12.11 - klo:10:07
***Ei muuten vaadi. Mulla pitemmät käytävät reilu sata metriä eikä välikuiluja ole. Kaikista tärkeintä on, että virtsan erotus pelaa. Itse sonnasta ei hirveää vuorta kerry.

Robottinavetassa ei voisi kuvitellakkaan raapatonta elämää. Ensinnäkin käytävät eivät ole koskaan tyhjillään lehmistä eli ei sinne mahdu koneilla. Toisekseen utarepuhtaus on ensiarvoisen tärkeää kun kone hoitaa lypsämisen.
Ei kerry ei, kun virtsanerotus pelaa. Sama asia mahdollistaa vain kaksi kertaa päivässä kolaamisen, kun virtsa valuu pois. Utarepuhtaus on aivan ensiarvoisen tärkeä lypsynopeudelle asemalla. Likaiset utareet tarkoittaa helposti 20% lypsytehon menetystä ja suurempaa rasitusta lypsäjälle.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Trajanus - 17.12.11 - klo:20:59
Sinänsä juuri käsittely ja manakementti on ratkaisevassa asemassa, tekniikka toissijaisena. Silti pistää silmään, että luulet asemanavetoissa lehmiä ajettavan...? Kyllähän viimeiset paimennetaan, mutta ei niitä ajaa ehdi. Parsien siivous yms työllistää ja eläimet kulkevat omia aikojaan odotusalueelle aivan kuten laidunnettaessakin. Aika harvassa on asemanavetta, jossa lehmiä on aikaa ajaa.

Kyllä meillä ainakin ajetaan.. Taino ajetaan ja ajetaan mutta koira ne sieltä hakee. Kun koira oli viikon varikolla lypsyaika piteni heti jo lähdössä kun muorit valuuuu ja valuuuu.. Kylmää kolaan parret helposti siinä ajassa missä koira vie kurmut kokoomatilaan.
Ei koira tietysti aja niin että kantturat juoksisivat pää viidentenä jalkana paniikissa (jos tämmöinen rakki on niin se tarttee saada selkään) vaan kuljettaa rauhassa laumaa ja vahtii etteivät jää marjastamaan vaan kävelevät reippaasti.

Suurin sorkantappaja on ollu ihan puuhapete.
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: Suki - 17.12.11 - klo:21:39

Meillä betoni ei ole liukas. Kumimatto taitaa olla liukkaampi. Uritus on toimiva keino tehdä pitävä lattia, siitä todisteena näkee usein lehmän nuolevan takajalan kainaloa kolmella jalalla seisten. Tuota ne ei liukkaalla tee. Myös juoksuaskelia otetaan mielellään, kiimahyppimiset on turvallisia, harvoin kaadutaan jne...

Tuosta avokourun virtsanerotuksesta, onko tuo kallistettu käytävä ja pitkittäisuritus nyt sitten "paras"? Löytyykö tästä jotain tutkimusta, mustaa valkoisella? Ihanan yksinkertaiselta ratkaisulta se ainakin vaikuttaa  :)
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: 37peuse - 01.01.12 - klo:10:13
Heluna puhuu asiaa!
Otsikko: Vs: Lypsykarjan jalka- ja sorkkaterveys
Kirjoitti: vms1 - 01.01.12 - klo:10:33
Robottinavetassa ei voisi kuvitellakkaan raapatonta elämää. Ensinnäkin käytävät eivät ole koskaan tyhjillään lehmistä eli ei sinne mahdu koneilla. Toisekseen utarepuhtaus on ensiarvoisen tärkeää kun kone hoitaa lypsämisen.

Mä olen tästä erimieltä. Pienkuormaajalla pystyy aivan hyviin kolaamaan eläintilat vaikka elukat on paikalla. Hetkenpäästä ne oppivat että toi kone nyt käy tossa pörräämässä eikä sille mitään mahda joten täytyy väistää sen mennessä. Parhaiten toimii niin että kokoojakuilut on molemmissa päissä ja lannan saa tuupattua edestakaisin. Siksi joskus suunnittelin osastoa poikittain navettaan. No se torpattiin heti kättelyssä täällä kun ei niin ulkomaillakaan tehdä.