Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: supersammakko - 17.09.13 - klo:07:47
-
Miten olette kuivanneet härkäpapujanne? Ymmäärtääkseni liian kuivaksi paahtaminen rikkoo pavut ja olisikin syytä jättä kosteammaksi kuin vilja? Säilyvyys?
-
Jos kuivaa paljon alle 17%:n niin pavut voivat haljeta. Kuulemma... Itse kuivasin yhden erän 16 prosenttiin ja pudotin ne elevaattorin huipulta suoraan kärryille -> itävyys säilyi silti yli 90%:n, vaikka en edes lajitellut. Kaupan raja taitaa olla tuon 17%. Lämpö taisi olla jotain 40-50 astetta, siis kuivauksessa.
Yksi erä kuivattiin kylmäilmakuivurilla, sen kosteus oli jotain 25-27% ja se jumitti elevaattorin täysin.
Helposti tuo kuivuu ja puhdasta tulee. Ja kaiken se rikkoo mennessään :(
-
Minä olen saanut semmoisen käsityksen, että liian nopea kuivatus ja/tai liian korkea kuivauslämpö rikkoo pavut. Sellaista en ole kuullut ennen, että liian kuivaksi kuivaaminen rikkoisi niitä.
-
Minä olen saanut semmoisen käsityksen, että liian nopea kuivatus ja/tai liian korkea kuivauslämpö rikkoo pavut. Sellaista en ole kuullut ennen, että liian kuivaksi kuivaaminen rikkoisi niitä.
Voi pitää hyvinkin paikkansa. Mulle yksi siemenkauppias kertoi tuon, onhan se mahdollista että hän halusi että kuivaan omani väärin ::)
Papu kyllä kuivuu varsin helposti... kylmäilmakuivauksella pääsi 16 prosenttiin, joka siis riittää aivan varmasti. En ole vielä koskaan siirtänyt härkäpapuja kairalla, se saattaa olla osasyy halkeamisiin. Puimurin purkutorvi ei näköjään ehdi halkomaan papuja, vaikka kosteus olisi mikä vaan.
-
Juuri kävin kippaamassa pavut suppiloon ja mittasin samalla puintikosteuden joka oli 19,5%. Ajattelin laittaa pavuille lämmöksi noin 50 astetta ja pyöräyttää sillä muutaman tunnin ja katsoa mikä on tulos, sen jälkeen kuivataan lisää jos on tarve.
Luin jostain arkimarketin jutusta että liian kuivaksi kuivaaminen rikkoisi papuja, totuutta en tiedä.
Tuossahan se oli: http://www.agrimarket.fi/Liitetiedostot/Docs/hpapu_viljely.pdf
alle 14% pavut rikkoutuvat
-
Minä olen saanut semmoisen käsityksen, että liian nopea kuivatus ja/tai liian korkea kuivauslämpö rikkoo pavut. Sellaista en ole kuullut ennen, että liian kuivaksi kuivaaminen rikkoisi niitä.
Samanlaista tarinaa herneellä: kuori kuivuu nopeasti kutistuu ja repeää, kun sisus ei kuivu ja kutistu samaan tahtiin.
-
Kyllä pavun voi kuivattaa melko kuivaksikin kunhan sen tekee riittävän hitaasti. Jos kuivurilla ei ole kiirettä niin hyvin voi pitää vaikka vuorokauden tauon kuivauksessa ja jatkaa sitten.
-
Minä olen saanut semmoisen käsityksen, että liian nopea kuivatus ja/tai liian korkea kuivauslämpö rikkoo pavut. Sellaista en ole kuullut ennen, että liian kuivaksi kuivaaminen rikkoisi niitä.
Samanlaista tarinaa herneellä: kuori kuivuu nopeasti kutistuu ja repeää, kun sisus ei kuivu ja kutistu samaan tahtiin.
Tuon olen kokenut parikymmentä vuotta sitten eräällä isosiemenisellä lajikkeella,täytys olla aikaa antaa kunnolla kosteuden tasaantua välillä muutama päivä ennen lopullista kuivausta..
-
Tänä vuonna tuskin ongelmia oli kun puintikosteuskin tuppas olemaan alle 17, mutta normaalivuonna täytyy muistaa että kun papu on iso, niin se kuivuu kyllä pinnasta niin että hydrostaatti,kosteusmittari tai lämpötilatunnistin katsoo tavaran kuivaksi, mutta sisälle jää kosteutta joka tulee jonkin ajan päästä pintaan, ja silloin voi tulla ongelmia säilymisen kanssa.
Rouhiva kosteusmittari on tässäkin melko tunteeton todenkertoja, kostea papu tekee vaan puhdistuksesta työlästä.
Eli tarkkailkaa kuivauskauden päätyttyä vaikka kuukauden päästä, mikä on kosteus, varsinkin jos myytte kauppaan, ettei tule bumerangeja.
-
Onko kenelläkään kokemuksia tänäsyksynä puidun härkäpavun kuivauksen ongelmien ratkaisemisesta? Esim täysin jumittuneen elevaattorin avaamisesta (remmen katkaisu ja elevaattorin purku ja pesu!!!?)?
-
Ei ole henk. koht. kokemusta pavusta, eikä tule. Naapuri rakenteli elevaattoriin sellaisen kaapimen mikä raappaa hihnan takapuolelta mönjää pois, että sai edes pavut kuivattua. Putkissa kuulemma on tavaraa sen verran, että juuri kuppi sopii liikkumaan. Ei ole ollut puhetta miten on tarkoitus putsata.
-
Seuraavalla kuivatuskaudella katoaa jos vain elev. sopii pyörimään.
-
Onko kenelläkään kokemuksia tänäsyksynä puidun härkäpavun kuivauksen ongelmien ratkaisemisesta? Esim täysin jumittuneen elevaattorin avaamisesta (remmen katkaisu ja elevaattorin purku ja pesu!!!?)?
Mulla on. Tossa pari viestiä ylempänä.
Porakoneella poraat sen kitin pois sieltä vetorullasta. Sitä ennen teet lisää huoltoaukkoja alapäähän. Mukava 6-8 tunnin homma ja ens vuonna sit tuplaten härkäpapua 😂
-
Puintiketjusta:
Jos elevaattorin alapää menee niin tukkoon, ettei elevaattori pyöri, on tosi talkoot saada se puhtaaksi. Meillä piti kutsua viemärinpuhdistusporukka avaamaan elevaattori.
-
Kivapuhetta härkäpavun kuivaamisesta, innostaa taatusti kokeilemaan härkiksen viljelyä, jos ei vielä ole sitä koskaan viljellyt.
-
Kivapuhetta härkäpavun kuivaamisesta, innostaa taatusti kokeilemaan härkiksen viljelyä, jos ei vielä ole sitä koskaan viljellyt.
Jos ei muutamaa tonnia enempää ole korjaamassa, niin jokin vaunukuivuri pienellä lisälämmöllä riittänee hvin.
Ei tarvitse pyörittää missään kuljettimissa. 6 tuuman ruuvikuljetinkin varmaan sitten lastauksessa toimii kuin
laittaa puolet hitaammin pyörimään.
Se puintikoneen krapina kuuluu naapurikyläänkin, jos on kuivat kelit.
Aika hyvin voinee ennustaa uuden puimurin ilmestymistä tilalle sinä vuonna kun on paljon härkäpapua.
-SS-
-
Härkäpavun viljelystä on kyllä useamman vuoden hyviä kokemuksia, mutta tänäsyksynä sadon väkisin korjaaminen possun ruuaksi maksaa sitte kahden elevaattorin siivouksen ja yli 100 tonnia mettähän kipattua papua! ::)
-
Härkäpavun viljelystä on kyllä useamman vuoden hyviä kokemuksia, mutta tänäsyksynä sadon väkisin korjaaminen possun ruuaksi maksaa sitte kahden elevaattorin siivouksen ja yli 100 tonnia mettähän kipattua papua! ::)
Ne kuivaavat kärryt on hyvät noille erille....
-
Jos kuivuri tekee kiusaa, voisiko ajatella kipata härkpavut jonnekin hallin lattialle rei'itettyjen rumpuputkien päälle, ja putkiin puhallusta sisään. Auttaako pavun ja herneenkin kuivatuksessa se konsti, että sekoittaa kauraan. Meillä sekoitettiin kuivaan kauraan ja kaura imi sen kosteuden pois. Oli joskus kauran kanssa seoksenakin. Sitten puhallettiin vähän aikaa lämmintä. Ilmalla toimiva kuljetinlietso oli herneelle riittävän hellävarainen, vaikka hiukan epäilytti se kolina ja rapina.
-SS-
-
Onko kenelläkään kokemuksia tänäsyksynä puidun härkäpavun kuivauksen ongelmien ratkaisemisesta? Esim täysin jumittuneen elevaattorin avaamisesta (remmen katkaisu ja elevaattorin purku ja pesu!!!?)?
Joo on! Ei tosin tänä syksynä. Meillä meni 2012 elevaattori täysin jumiin. Harjateräksillä, pitkillä porilla ja lekoilla hakkailtiin tuntikausia, eikä muuta kun palasia ulos. Pyörimisestä ei puhettakaan. Tilattiin tosiaan viemäreiden puhdistusauto paikalle. Imuletku elevaattorimonttuun ja huoltoluukusta alaspäin rumpujen ja viemäreiden avaukseen tarkoitetulla painesuutimella pari kolme tuntia liotellen ja paineella pesten vihdoin aukesi. Hirveä homma!
Elevaattori kolisi aiempaa enemmän muistaakseni ainakin koko seuraavan syksyn kuivausten, mutta toimi silti normaalisti. Kuivuneita talmamöhkäleitä löytyi vielä pitkään esiputsarin siivikoiden välistä pohjaluukkujen päältä ja viljasiilojen tyhjennysluukkujen välistä. Aika kurja kokemus.
Sittemmin on kuivattu kuten puintiketjussa mainittu: papu kuivuriin, muutama tunti kuivausta miedolla n.50 asteen lämmöllä. Kierrätystä puoli kiertoa, jotta varastokennon pavut siirtyvät kuivauskennoon ja sama uudelleen. Sitten vasta kierto korkeammalla n. 70-80 asteen lämmöllä käyntiin. Tällä saadaan kuivattua pavun pinnassa oleva talma pois ja jatkossa kuivuri säilyy hyvinkin puhtaana. Tästäkin olen kyllä kuullut, että joltakin on papu jämähtänyt kuivuriin, joten siellä suositeltiin ihan minimaalista kiertoa tuohon alkukuivatuskiertoon. Itse kyllä pysäytän. En ihan helpolla riskeeraa elevaattorin noin pahaa tukkeutumista uudelleen...
Jos puimuri toimi koko pavun puinnin ajan, suosittelen kyllä käymään sen perusteellisesti läpi. Jossain voi olla sellaisia talmamöykkyjä, että seuraavana vuonna kuivat kokkareet aiheuttavat ongelmia irrotessaan.
Kivapuhetta härkäpavun kuivaamisesta, innostaa taatusti kokeilemaan härkiksen viljelyä, jos ei vielä ole sitä koskaan viljellyt.
Tuolloin 2012 papua oli 7 ha. Nykyisin vakiomäärä vaihtelee 19 ja 30 ha välillä. Hyvin se pavun viljely pääosin luonnistuu. Ja pitäähän haasteitakin olla. Tänä vuonnakin pavun puintikosteus oli 35-40, ja kuivaus onnistui kohtalaisen hyvin em. opeilla.
-
Voi kauheeta....
No, mitäpä sitä ei talotollo tekis kotimaisen valkuaisen eteen.... 😁😂
-
Voi kauheeta....
No, mitäpä sitä ei talotollo tekis kotimaisen valkuaisen eteen.... 😁😂
Kokeilee pari kertaa härkäpapua ja sitten liittyy siihen kuoroon joka vaatii GMO-soijan myynnin vapauttamista 😂
-
Voi kauheeta....
No, mitäpä sitä ei talotollo tekis kotimaisen valkuaisen eteen.... 😁😂
Kokeilee pari kertaa härkäpapua ja sitten liittyy siihen kuoroon joka vaatii GMO-soijan myynnin vapauttamista 😂
GMO🔜👨❤️👨 👬👭👩❤️👩👨👨👧👧👩👩👦👦
-
Kukaan kaatanut papuja karheelle kuivaamaan ja puinut siitä? Männä syksynä ei varmaan apua.
-
Sittemmin on kuivattu kuten puintiketjussa mainittu: papu kuivuriin, muutama tunti kuivausta miedolla n.50 asteen lämmöllä. Kierrätystä puoli kiertoa, jotta varastokennon pavut siirtyvät kuivauskennoon ja sama uudelleen. Sitten vasta kierto korkeammalla n. 70-80 asteen lämmöllä käyntiin. Tällä saadaan kuivattua pavun pinnassa oleva talma pois ja jatkossa kuivuri säilyy hyvinkin puhtaana. Tästäkin olen kyllä kuullut, että joltakin on papu jämähtänyt kuivuriin, joten siellä suositeltiin ihan minimaalista kiertoa tuohon alkukuivatuskiertoon. Itse kyllä pysäytän. En ihan helpolla riskeeraa elevaattorin noin pahaa tukkeutumista uudelleen...
Oikein märässä, ~50%, on se riski että varastokennossa oleva tavara ei lähde liikkeelle siinä vaiheessa kun jaksottais kuivauksessa olisi tarve kierrättää, semmosia on kuivanneet täyttämällä pelkät lämpökennot..
-
Sittemmin on kuivattu kuten puintiketjussa mainittu: papu kuivuriin, muutama tunti kuivausta miedolla n.50 asteen lämmöllä. Kierrätystä puoli kiertoa, jotta varastokennon pavut siirtyvät kuivauskennoon ja sama uudelleen. Sitten vasta kierto korkeammalla n. 70-80 asteen lämmöllä käyntiin. Tällä saadaan kuivattua pavun pinnassa oleva talma pois ja jatkossa kuivuri säilyy hyvinkin puhtaana. Tästäkin olen kyllä kuullut, että joltakin on papu jämähtänyt kuivuriin, joten siellä suositeltiin ihan minimaalista kiertoa tuohon alkukuivatuskiertoon. Itse kyllä pysäytän. En ihan helpolla riskeeraa elevaattorin noin pahaa tukkeutumista uudelleen...
Oikein märässä, ~50%, on se riski että varastokennossa oleva tavara ei lähde liikkeelle siinä vaiheessa kun jaksottais kuivauksessa olisi tarve kierrättää, semmosia on kuivanneet täyttämällä pelkät lämpökennot..
Näin varmaan on. Pelotti aika tavalla jo tuo n.35%. Onneksi onnistui hyvin. Luulen , että vähänkin märemmän olisin jättänyt mieluummin peltoon, kun ottanut riskiä kuivausongelmista. Tai sitten kunnostanut jotenkin vanhan kylmäkuivaamon ja kuivannut aluksi pari viikkoa siellä...
-
Härkäpapu oli puitaessa täysin vesimärkää, mutta puinti onnistui ja suhteellisen vähän tukki puimuria. Ei sitä olisi uskaltanut mihinkään kuivuriin laittaa, jossa on kuljettimia. Kylmäilmakuivurissa tuo on nyt pari viikkoa puhaltanut.
Ei tuollaisen vesimärjän tavaran kuivaamisessa oikein järkeä ole, sähköä on mennyt suurinpiirtein pavun arvon verran. Papua oli kuitenkin senverran vähän, että ihan akateemisesta mielenkiinnosta piti kokeilla kuivaako tuollainen vesimärkä puuro. Kuivaahan se, mutta kuorettumat ottaa vähän hometta, jos ei muista sekoitella pintaa. Joku hakekuivuri voisi olla toimiva ratkaisu märän pavun kuivaamiseen.
-
Härkäpapu oli puitaessa täysin vesimärkää, mutta puinti onnistui ja suhteellisen vähän tukki puimuria. Ei sitä olisi uskaltanut mihinkään kuivuriin laittaa, jossa on kuljettimia. Kylmäilmakuivurissa tuo on nyt pari viikkoa puhaltanut.
Ei tuollaisen vesimärjän tavaran kuivaamisessa oikein järkeä ole, sähköä on mennyt suurinpiirtein pavun arvon verran. Papua oli kuitenkin senverran vähän, että ihan akateemisesta mielenkiinnosta piti kokeilla kuivaako tuollainen vesimärkä puuro. Kuivaahan se, mutta kuorettumat ottaa vähän hometta, jos ei muista sekoitella pintaa. Joku hakekuivuri voisi olla toimiva ratkaisu märän pavun kuivaamiseen.
Käännä puhallin imemään kosteutta poispäin eikä siirtämään sitä kuivattavan kasan pintaan..
-
Kukaan kaatanut papuja karheelle kuivaamaan ja puinut siitä? Männä syksynä ei varmaan apua.
Tuo ei onnistu kun ne pavut eivät ole paloissa mitenkään kiinni ja palot ovat raollaan
-
Härkäpapu oli puitaessa täysin vesimärkää, mutta puinti onnistui ja suhteellisen vähän tukki puimuria. Ei sitä olisi uskaltanut mihinkään kuivuriin laittaa, jossa on kuljettimia. Kylmäilmakuivurissa tuo on nyt pari viikkoa puhaltanut.
Ei tuollaisen vesimärjän tavaran kuivaamisessa oikein järkeä ole, sähköä on mennyt suurinpiirtein pavun arvon verran. Papua oli kuitenkin senverran vähän, että ihan akateemisesta mielenkiinnosta piti kokeilla kuivaako tuollainen vesimärkä puuro. Kuivaahan se, mutta kuorettumat ottaa vähän hometta, jos ei muista sekoitella pintaa. Joku hakekuivuri voisi olla toimiva ratkaisu märän pavun kuivaamiseen.
Käännä puhallin imemään kosteutta poispäin eikä siirtämään sitä kuivattavan kasan pintaan..
Tuossa on muuten ideaa. Pelkällä imulla se kuorettuma oletettavasti tulisi sitten pohjalle, eli puhallussuuntaa pitäis vaihtaa välillä. Tekninen toteutus on sitten vielä eri asia.
-
Onkos siinä muuta teknistä kuin kääntäjällä kääntää puhaltimen pyörimään toisin päin. Onhan siinä vissiin 3-vaihemoottori?
-
Monet potkurityyppiset korkeaa painetta tekevät kylmäilmapuhaltimet eivät puhaltane yhtä hyvin pyörimissuunta käännettynä, siipiprofiili ei ole suora levy, vaan siinä on semmoista siiven muotoa. Joissakin on jopa samanlainen kotelorakenne. Lentäähän lentokonekin selällään, mutta ei kai ole ihan yhtä hyvä noste sillä siivellä nurinpäin käännettynä. Keskipakopuhallin toimii ehkä vieläkin huonommin toisinpäin pyörivänä, ei ainakaan käännä virtaussuuntaa.
-SS-
-
Helppohan tuo olisi, jos pyörimissuuntaa vaihtamalla tuo onnistuis. Keskipakopuhaltimella ei sitten millään ja potkurikin on aika huono väärinpäin. Voihan siihen tietysti laitaa toisen puhaltimen viereen ja sulkupellit, mutta ei tuokaan kovin järkevältä tunnu.
Jos olis potkuripuhallin, niin sen kääntäminen ei olisi teknisesti paha homma, mutta keskipakopuhaltimen kääntäminen... Se vaatii jo vähän tuumaamista, ainakin ahtaassa paikassa.
-
Sen propellin voi varmaan kääntää toisin päin, jos navan puolesta passaa.
-
Sen propellin voi varmaan kääntää toisin päin, jos navan puolesta passaa.
Toimii noin varmaankin yleensä, mutta meillä on Fläktin puhaltimia, joissa on vain päätymutterille reikä, ei sitä moottorin akselin kiilaurareikää pintaan asti. 3000 kierroksen puhaltimessa on aika kovat voimat venyttämässä siipeä, pari siipipyörää meni takuuseen, kunnes toimittivat vahvistetun, siinä rummussa, johon siivet oli hitsattu, oli vahvistusharjanne ja siiven tyveä oli levennetty.
Se siipi lähtee melko kolinalla kyllä.
-SS-
-
Tuossa on muuten ideaa. Pelkällä imulla se kuorettuma oletettavasti tulisi sitten pohjalle, eli puhallussuuntaa pitäis vaihtaa välillä. Tekninen toteutus on sitten vielä eri asia.
[/quote]
Eihän siinä jää mitään kuorettavaa kosteutta mihinkään kun se kosteus imetään suoraan pois siitä viljakerroksesta, siitähän se kuorettuma syntyy kun ilmavirta työntää kosteutta alhaalta ylöspäin ja kosteus jää sitten siihen sanoisinko tuulen tyyntyessä siihen tyynempään kohtaan niinkauan kunnes puhallus jaksaa painaa sen myös koko viljakerroksesta kunnolla läpi.
Joskushan täällä oli puhetta alipainekuivauksestakin, tässä on vähän samasta asiasta kysymys.
Eihän se suunnanvaihto ole ongelma potkuripuhaltimessa silloin jos pystyy kääntämään sen koko systeemin toisinpäin, tosinhan siinä moottori joutuu sitten pyörimään perse päin sitä kosteaa ilmaa :D :D :D
-
Tuossa on muuten ideaa. Pelkällä imulla se kuorettuma oletettavasti tulisi sitten pohjalle, eli puhallussuuntaa pitäis vaihtaa välillä. Tekninen toteutus on sitten vielä eri asia.
Eihän siinä jää mitään kuorettavaa kosteutta mihinkään kun se kosteus imetään suoraan pois siitä viljakerroksesta, siitähän se kuorettuma syntyy kun ilmavirta työntää kosteutta alhaalta ylöspäin ja kosteus jää sitten siihen sanoisinko tuulen tyyntyessä siihen tyynempään kohtaan niinkauan kunnes puhallus jaksaa painaa sen myös koko viljakerroksesta kunnolla läpi.
Joskushan täällä oli puhetta alipainekuivauksestakin, tässä on vähän samasta asiasta kysymys.
Eihän se suunnanvaihto ole ongelma potkuripuhaltimessa silloin jos pystyy kääntämään sen koko systeemin toisinpäin, tosinhan siinä moottori joutuu sitten pyörimään perse päin sitä kosteaa ilmaa :D :D :D
Ei kylmäilmakuivauksen "kuorettuman" synnyn mekanismi ole ihan tuollainen. Kuivauskerros siirtyy kuivauksen edistyessä kohti pintaa, koska kostea vilja "kyllästää" puhalluksen niin ettei ilma enää pysty ottamaan itseensä kosteutta pintaan noustessaan. PItkän aikaa märkänä oleva vilja paakkuuntuu, ja saattaa jopa alkaa itää. Usein kylmäkuivurissa on vieläpä viileää, jolloin pintakerrokseen saattaa tiivistyä kosteutta siitä ilmasta, varsinkin jos viljassa on lämmöntuottoa. Kaikki puhaltimet eivät ime yhtä hyvin kuin antavat painetta. Isokin puhallin kavitoi komeasti, jos imuvastus suurenee. Samalla kammiossa vonkuva ilma voi tulla peräti lämpimäksi, jopa kuumaksi, sen mylläyksen takia.
Oikosulkumoottori varmasti kestää kosteaa ilmaa. Meillä on vanhassa lämminilmakuivurissa poistokanavassa avustava puhallin, eipä ole hajonnut.
-SS-
-
No tämän härkäpavun kuivaaminen toimii parhaiten kahdessa erässä.Kuivarin täytön aikana karistaja päälle että ei mene heti juntturaan.Olen nostanut lämmön melko nopeasti 70c + antanut olla niin kauan että erä kokonaan varmasti lämmin 4-5 t,sitten jäähdytys päälle.Sitten uusiksi kuivaus,lämpö 55-60c ja jäähdytys.Olen jättänyt kosteuden 15-16%.Ja on itäny hyvin.
Hyvä keino on sekoittaa (omaan käyttöön) vehnä tai ohraa 15-20% joukkoon kuvauksen yhteydessä niin pysyy kuivari puhtaampana eikä meteli ole niin valtaisa.
-
Kukaan kaatanut papuja karheelle kuivaamaan ja puinut siitä? Männä syksynä ei varmaan apua.
Tuo ei onnistu kun ne pavut eivät ole paloissa mitenkään kiinni ja palot ovat raollaan
Se täytyis niittää niin aikaisin että palot ei vielä aukea ja jälkituleennuttaa siinä karholla.
Mutta kuulopuheiden perusteella onnistuu aika huonosti kun pavun sänki jää sellaiseksi että karho painuu liian helposti maahan.
-
Kukaan kaatanut papuja karheelle kuivaamaan ja puinut siitä? Männä syksynä ei varmaan apua.
Tuo ei onnistu kun ne pavut eivät ole paloissa mitenkään kiinni ja palot ovat raollaan
Se täytyis niittää niin aikaisin että palot ei vielä aukea ja jälkituleennuttaa siinä karholla.
Mutta kuulopuheiden perusteella onnistuu aika huonosti kun pavun sänki jää sellaiseksi että karho painuu liian helposti maahan.
Ne pitäis sitten vihreänä niittää -> palko ei kuivu vaan mätänee...
-
Suolahan tunnetusti imee kosteutta, jos pavut kippaisi suolakerroksen päälle muutamaksi päiväksi.
Suolaa ei ehkä tarvitse. Jos sekoittaa pavut kuivaan viljaan, saa saman ilmiön. Ja kulkee kuivaamossakin hyvin. Joku taisi mainitakin. Viljanlajittelijalla saa pavut ja herneet erotetuksi viljasta. Ainakin semmoisella spiraalilla vai mikä se on. Niin aina kauran joukossa kuivattiin hernepelto. Ja eroteltiin vanhalla viskurilla yläseulalta ne herneet sivuun. Oljenpätkät ja muu isompi eroteltiin loivasti kaltevalla fanerilevyllä. Senkin ehkä saisi automaattiseksi jos olisi joku harja joka vetelisi oljenptkät ja muut siitä koko ajan pois, kun herneet vierii sinne sivuun.
-SS-