Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Agrologi - 17.02.14 - klo:13:39
-
Mikä olisi monipuolinen ja helppokäyttöinen eli siis HYVÄ viljelysuunnitelmaohjelma tietokoneelle? Pro Agrian Webwisu? Suonentiedon Agrineuvos? Farmitin Wisu?
Toivoisin saavani käyttäjäkokemuksia ohjelmista.
-
Mikä olisi monipuolinen ja helppokäyttöinen eli siis HYVÄ viljelysuunnitelmaohjelma tietokoneelle? Pro Agrian Webwisu? Suonentiedon Agrineuvos? Farmitin Wisu?
Toivoisin saavani käyttäjäkokemuksia ohjelmista.
Olen käyttänyt Agrineuvosta ja ainakin viljatilalle ihan riittävästi ominaisuuksia. Muutenkin ko. firman toimintaan tyytyväinen, päivitykset ja neuvontapuoli kunnossa. Mielestäni helppokäyttöinen ja selkeä. :)
-
Excel 8)
-
Agrineuvos...ei pahaa sanottavaa
-
Agrineuvos on täälläkin käytössä. Visu on yksinkertaisempi käyttää, mutta eipä agrineuvostakaan voi vaikeaksi moittia ja apua on saanu tarvittaessa. Jostain syystä päivitysten jälkeen on ollut väliin ongelmia saada ohjelma taas käyntiin? Nämä on niitä tilanteita kun on joutunut turvautumaan apuun...
-
Minä olen käyttänyt Peltotuki Pro:a vuodesta 1995 lähtien. Hyvin pelannut, päivitykset tulleet ajallaan. Käytön helppoudessa minulla ei ole veranetta, mutta kyllä tuon käytön on tällainen kuusikymppinen mies hyvin hallinnut :) Aikoinaan ei ollut parikymmentä vuotta sitten paljon valinnanvaraa, Suonentiedon verokirjanpito oli jo tuolloin käytössä, mutta firma oli viljelykirjanpidon suhteen vielä lapsen kengissä ja niin päädyin Softsalon ohjelmaan.
-
Mikä olisi monipuolinen ja helppokäyttöinen eli siis HYVÄ viljelysuunnitelmaohjelma tietokoneelle? Pro Agrian Webwisu? Suonentiedon Agrineuvos? Farmitin Wisu?
Toivoisin saavani käyttäjäkokemuksia ohjelmista.
Perinteinen PC-Wisu.
-
Mikä olisi monipuolinen ja helppokäyttöinen eli siis HYVÄ viljelysuunnitelmaohjelma tietokoneelle? Pro Agrian Webwisu? Suonentiedon Agrineuvos? Farmitin Wisu?
Toivoisin saavani käyttäjäkokemuksia ohjelmista.
Perinteinen PC-Wisu.
Loppuu tämän vuoden jälkeen...
-
Mikä olisi monipuolinen ja helppokäyttöinen eli siis HYVÄ viljelysuunnitelmaohjelma tietokoneelle? Pro Agrian Webwisu? Suonentiedon Agrineuvos? Farmitin Wisu?
Toivoisin saavani käyttäjäkokemuksia ohjelmista.
Perinteinen PC-Wisu.
Loppuu tämän vuoden jälkeen...
Jep.
-
Agrineuvos ok.
-
Peltotuki Pro toimii hyvin.
-
Wisu oli ennen käytössä. Oli kyllä monipuolinen... vähän liikaakin. Webvisu ei sytyttänyt. Olisi ollut kyllä hyvä, kun pääsisi käyttämään vaikka pellolta. Kokeilusta on jo aikaa, miten lienee kehittynyt. Kokeilin Peltotuki Microa, kun kerran ilmaiseksi pääsi kokeilemaan. Se jäi käyttöön. Lisää ominaisuuksia jos kaipaa, voi sitten vaihtaa Prohon. Jos tosiaan haluaa kokeilla, on Peltotuki micro ilmainen hankkia. Jos sitten myöhemmin haluaa jatkaa käyttöä, tulee kyllä päivitysmaksu vuoden kuluttua. On yksinkertaisempi, ja riittää toistaiseksi minulle.
-
Wisu oli ennen käytössä. Oli kyllä monipuolinen... vähän liikaakin. Webvisu ei sytyttänyt. Olisi ollut kyllä hyvä, kun pääsisi käyttämään vaikka pellolta. Kokeilusta on jo aikaa, miten lienee kehittynyt. Kokeilin Peltotuki Microa, kun kerran ilmaiseksi pääsi kokeilemaan. Se jäi käyttöön. Lisää ominaisuuksia jos kaipaa, voi sitten vaihtaa Prohon. Jos tosiaan haluaa kokeilla, on Peltotuki micro ilmainen hankkia. Jos sitten myöhemmin haluaa jatkaa käyttöä, tulee kyllä päivitysmaksu vuoden kuluttua. On yksinkertaisempi, ja riittää toistaiseksi minulle.
ww.kasvit.fi osoitteessa on Bernerin tänään julkistama suunnitteluohjelman ensimmäinen versio julkisena. Sillä ei tietääkseni kuitenkaan ole tarkoitus Wisua/Peltotukea korvata, vaan tarjota lisätyökalu suunnitteluun. Joko olette tutustuneet - näyttää ihan lupaavalta lähdöltä. Itse tykästyin etenkin tuohon lämpösummakäyrään ja sen mukaisiin ennustemalleihin.
-
Kyllä jos laadussa ajatellaan niin Softsalon peltotuki on paras,siitä on myös kevyempi versio joka ei sisällä kaikkia ominaisuuksia mutta silläkin pärjää.Nettipohjaisia suunniteluohjelmia vierastan juuri siitä syystä että ne saattavat muuttua yht.äkkiä sellaiseen muotoon että ei toimikaan.PeltoW nykyisin käytössä toimittaja ei nyt tule mieleen,edullinen päivitys ainakin.
-
Mikä olisi monipuolinen ja helppokäyttöinen eli siis HYVÄ viljelysuunnitelmaohjelma tietokoneelle? Pro Agrian Webwisu? Suonentiedon Agrineuvos? Farmitin Wisu?
Toivoisin saavani käyttäjäkokemuksia ohjelmista.
Perinteinen PC-Wisu.
sulla nyt mitään suunnitelmiakaan ole alviton skänä
-
Wisu oli ennen käytössä. Oli kyllä monipuolinen... vähän liikaakin. Webvisu ei sytyttänyt. Olisi ollut kyllä hyvä, kun pääsisi käyttämään vaikka pellolta. Kokeilusta on jo aikaa, miten lienee kehittynyt. Kokeilin Peltotuki Microa, kun kerran ilmaiseksi pääsi kokeilemaan. Se jäi käyttöön. Lisää ominaisuuksia jos kaipaa, voi sitten vaihtaa Prohon. Jos tosiaan haluaa kokeilla, on Peltotuki micro ilmainen hankkia. Jos sitten myöhemmin haluaa jatkaa käyttöä, tulee kyllä päivitysmaksu vuoden kuluttua. On yksinkertaisempi, ja riittää toistaiseksi minulle.
ww.kasvit.fi osoitteessa on Bernerin tänään julkistama suunnitteluohjelman ensimmäinen versio julkisena. Sillä ei tietääkseni kuitenkaan ole tarkoitus Wisua/Peltotukea korvata, vaan tarjota lisätyökalu suunnitteluun. Joko olette tutustuneet - näyttää ihan lupaavalta lähdöltä. Itse tykästyin etenkin tuohon lämpösummakäyrään ja sen mukaisiin ennustemalleihin.
Minnes muuten Kasvit-ohjelma on hävinny joka vuosi, farmitista siis?
Menny ruuttausmuistiinpanot muutamana vuonna sen mukana bittiavaruuteen.
-
Mikä olisi monipuolinen ja helppokäyttöinen eli siis HYVÄ viljelysuunnitelmaohjelma tietokoneelle? Pro Agrian Webwisu? Suonentiedon Agrineuvos? Farmitin Wisu?
Toivoisin saavani käyttäjäkokemuksia ohjelmista.
Perinteinen PC-Wisu.
sulla nyt mitään suunnitelmiakaan ole alviton skänä
Tarkotit varmaan aivoton skänä? ;D
-
Mulla on tuo pelto-w eli kuuluu aktiivi ohjelmistoihin, vertailupohjaa ei ole, koska ollut mulla sen ensimmäisestä versiosta saakka, jostain 1900luvulta, mutta olen ollut tyytyväinen suunnitelmat on tullu tehtyä ja päivitykset tulee aina vähintäänkin ajoissa, niin tuohon pelto, kuin kirjanpito-ohjelmaankin, enkä ole pitänyt hintaakaan pahana se, kun sisältää myös aina koneen tuhouduttua uuden ohjelman melkeinpä seuraavaksi päiväksi, ettei tarvi niitä vuosipäivityksiä syötellä sisään, kunha varmuuskopiolta ottaa aineiston uusimpaan versioon.
-
Excel 8)
Tätä olen minäkin käyttänyt jo vuosia.
-
Wisu oli ennen käytössä. Oli kyllä monipuolinen... vähän liikaakin. Webvisu ei sytyttänyt. Olisi ollut kyllä hyvä, kun pääsisi käyttämään vaikka pellolta. Kokeilusta on jo aikaa, miten lienee kehittynyt. Kokeilin Peltotuki Microa, kun kerran ilmaiseksi pääsi kokeilemaan. Se jäi käyttöön. Lisää ominaisuuksia jos kaipaa, voi sitten vaihtaa Prohon. Jos tosiaan haluaa kokeilla, on Peltotuki micro ilmainen hankkia. Jos sitten myöhemmin haluaa jatkaa käyttöä, tulee kyllä päivitysmaksu vuoden kuluttua. On yksinkertaisempi, ja riittää toistaiseksi minulle.
ww.kasvit.fi osoitteessa on Bernerin tänään julkistama suunnitteluohjelman ensimmäinen versio julkisena. Sillä ei tietääkseni kuitenkaan ole tarkoitus Wisua/Peltotukea korvata, vaan tarjota lisätyökalu suunnitteluun. Joko olette tutustuneet - näyttää ihan lupaavalta lähdöltä. Itse tykästyin etenkin tuohon lämpösummakäyrään ja sen mukaisiin ennustemalleihin.
Minnes muuten Kasvit-ohjelma on hävinny joka vuosi, farmitista siis?
Menny ruuttausmuistiinpanot muutamana vuonna sen mukana bittiavaruuteen.
Lopettivat tuon ohjelman vähin äänin ja lanseeraavat uuden saman nimisen.
-
Wisu oli ennen käytössä. Oli kyllä monipuolinen... vähän liikaakin. Webvisu ei sytyttänyt. Olisi ollut kyllä hyvä, kun pääsisi käyttämään vaikka pellolta. Kokeilusta on jo aikaa, miten lienee kehittynyt. Kokeilin Peltotuki Microa, kun kerran ilmaiseksi pääsi kokeilemaan. Se jäi käyttöön. Lisää ominaisuuksia jos kaipaa, voi sitten vaihtaa Prohon. Jos tosiaan haluaa kokeilla, on Peltotuki micro ilmainen hankkia. Jos sitten myöhemmin haluaa jatkaa käyttöä, tulee kyllä päivitysmaksu vuoden kuluttua. On yksinkertaisempi, ja riittää toistaiseksi minulle.
ww.kasvit.fi osoitteessa on Bernerin tänään julkistama suunnitteluohjelman ensimmäinen versio julkisena. Sillä ei tietääkseni kuitenkaan ole tarkoitus Wisua/Peltotukea korvata, vaan tarjota lisätyökalu suunnitteluun. Joko olette tutustuneet - näyttää ihan lupaavalta lähdöltä. Itse tykästyin etenkin tuohon lämpösummakäyrään ja sen mukaisiin ennustemalleihin.
Minnes muuten Kasvit-ohjelma on hävinny joka vuosi, farmitista siis?
Menny ruuttausmuistiinpanot muutamana vuonna sen mukana bittiavaruuteen.
Lopettivat tuon ohjelman vähin äänin ja lanseeraavat uuden saman nimisen.
Mistäs mahtaa saada ne kolmen vuoden sähköset muistiinpanot?
-
Mikä olisi monipuolinen ja helppokäyttöinen eli siis HYVÄ viljelysuunnitelmaohjelma tietokoneelle? Pro Agrian Webwisu? Suonentiedon Agrineuvos? Farmitin Wisu?
Toivoisin saavani käyttäjäkokemuksia ohjelmista.
Perinteinen PC-Wisu.
Loppuu tämän vuoden jälkeen...
Onko näin? Sitten onkin hyvä syy vaihtaa Agrineuvokseen. ;D
-
Mikä olisi monipuolinen ja helppokäyttöinen eli siis HYVÄ viljelysuunnitelmaohjelma tietokoneelle? Pro Agrian Webwisu? Suonentiedon Agrineuvos? Farmitin Wisu?
Toivoisin saavani käyttäjäkokemuksia ohjelmista.
Perinteinen PC-Wisu.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan. :(
-
Wisu oli ennen käytössä. Oli kyllä monipuolinen... vähän liikaakin. Webvisu ei sytyttänyt. Olisi ollut kyllä hyvä, kun pääsisi käyttämään vaikka pellolta. Kokeilusta on jo aikaa, miten lienee kehittynyt. Kokeilin Peltotuki Microa, kun kerran ilmaiseksi pääsi kokeilemaan. Se jäi käyttöön. Lisää ominaisuuksia jos kaipaa, voi sitten vaihtaa Prohon. Jos tosiaan haluaa kokeilla, on Peltotuki micro ilmainen hankkia. Jos sitten myöhemmin haluaa jatkaa käyttöä, tulee kyllä päivitysmaksu vuoden kuluttua. On yksinkertaisempi, ja riittää toistaiseksi minulle.
ww.kasvit.fi osoitteessa on Bernerin tänään julkistama suunnitteluohjelman ensimmäinen versio julkisena. Sillä ei tietääkseni kuitenkaan ole tarkoitus Wisua/Peltotukea korvata, vaan tarjota lisätyökalu suunnitteluun. Joko olette tutustuneet - näyttää ihan lupaavalta lähdöltä. Itse tykästyin etenkin tuohon lämpösummakäyrään ja sen mukaisiin ennustemalleihin.
Minnes muuten Kasvit-ohjelma on hävinny joka vuosi, farmitista siis?
Menny ruuttausmuistiinpanot muutamana vuonna sen mukana bittiavaruuteen.
Lopettivat tuon ohjelman vähin äänin ja lanseeraavat uuden saman nimisen.
Mistäs mahtaa saada ne kolmen vuoden sähköset muistiinpanot?
Täytyy varmaan kysyä Lasse Ber... ei kun Matikaiselta.
Ihanko sulla oikeasti on omaa maataloutta?
-
Wisu oli ennen käytössä. Oli kyllä monipuolinen... vähän liikaakin. Webvisu ei sytyttänyt. Olisi ollut kyllä hyvä, kun pääsisi käyttämään vaikka pellolta. Kokeilusta on jo aikaa, miten lienee kehittynyt. Kokeilin Peltotuki Microa, kun kerran ilmaiseksi pääsi kokeilemaan. Se jäi käyttöön. Lisää ominaisuuksia jos kaipaa, voi sitten vaihtaa Prohon. Jos tosiaan haluaa kokeilla, on Peltotuki micro ilmainen hankkia. Jos sitten myöhemmin haluaa jatkaa käyttöä, tulee kyllä päivitysmaksu vuoden kuluttua. On yksinkertaisempi, ja riittää toistaiseksi minulle.
ww.kasvit.fi osoitteessa on Bernerin tänään julkistama suunnitteluohjelman ensimmäinen versio julkisena. Sillä ei tietääkseni kuitenkaan ole tarkoitus Wisua/Peltotukea korvata, vaan tarjota lisätyökalu suunnitteluun. Joko olette tutustuneet - näyttää ihan lupaavalta lähdöltä. Itse tykästyin etenkin tuohon lämpösummakäyrään ja sen mukaisiin ennustemalleihin.
Minnes muuten Kasvit-ohjelma on hävinny joka vuosi, farmitista siis?
Menny ruuttausmuistiinpanot muutamana vuonna sen mukana bittiavaruuteen.
Lopettivat tuon ohjelman vähin äänin ja lanseeraavat uuden saman nimisen.
Mistäs mahtaa saada ne kolmen vuoden sähköset muistiinpanot?
Täytyy varmaan kysyä Lasse Ber... ei kun Matikaiselta.
Ihanko sulla oikeasti on omaa maataloutta?
Pitäisikö olla?
-
Wisu oli ennen käytössä. Oli kyllä monipuolinen... vähän liikaakin. Webvisu ei sytyttänyt. Olisi ollut kyllä hyvä, kun pääsisi käyttämään vaikka pellolta. Kokeilusta on jo aikaa, miten lienee kehittynyt. Kokeilin Peltotuki Microa, kun kerran ilmaiseksi pääsi kokeilemaan. Se jäi käyttöön. Lisää ominaisuuksia jos kaipaa, voi sitten vaihtaa Prohon. Jos tosiaan haluaa kokeilla, on Peltotuki micro ilmainen hankkia. Jos sitten myöhemmin haluaa jatkaa käyttöä, tulee kyllä päivitysmaksu vuoden kuluttua. On yksinkertaisempi, ja riittää toistaiseksi minulle.
ww.kasvit.fi osoitteessa on Bernerin tänään julkistama suunnitteluohjelman ensimmäinen versio julkisena. Sillä ei tietääkseni kuitenkaan ole tarkoitus Wisua/Peltotukea korvata, vaan tarjota lisätyökalu suunnitteluun. Joko olette tutustuneet - näyttää ihan lupaavalta lähdöltä. Itse tykästyin etenkin tuohon lämpösummakäyrään ja sen mukaisiin ennustemalleihin.
Minnes muuten Kasvit-ohjelma on hävinny joka vuosi, farmitista siis?
Menny ruuttausmuistiinpanot muutamana vuonna sen mukana bittiavaruuteen.
Lopettivat tuon ohjelman vähin äänin ja lanseeraavat uuden saman nimisen.
Mistäs mahtaa saada ne kolmen vuoden sähköset muistiinpanot?
Täytyy varmaan kysyä Lasse Ber... ei kun Matikaiselta.
Ihanko sulla oikeasti on omaa maataloutta?
Pitäisikö olla?
Ajattelin vain, että jos Kasvit-ohjelman myötä hävisivät muistiinpanot...
...vai kenen muistiinpanojen perään haikailet?
-
aapinakuvat kadonneet niiden perään haikailee.
-
Wisu oli ennen käytössä. Oli kyllä monipuolinen... vähän liikaakin. Webvisu ei sytyttänyt. Olisi ollut kyllä hyvä, kun pääsisi käyttämään vaikka pellolta. Kokeilusta on jo aikaa, miten lienee kehittynyt. Kokeilin Peltotuki Microa, kun kerran ilmaiseksi pääsi kokeilemaan. Se jäi käyttöön. Lisää ominaisuuksia jos kaipaa, voi sitten vaihtaa Prohon. Jos tosiaan haluaa kokeilla, on Peltotuki micro ilmainen hankkia. Jos sitten myöhemmin haluaa jatkaa käyttöä, tulee kyllä päivitysmaksu vuoden kuluttua. On yksinkertaisempi, ja riittää toistaiseksi minulle.
ww.kasvit.fi osoitteessa on Bernerin tänään julkistama suunnitteluohjelman ensimmäinen versio julkisena. Sillä ei tietääkseni kuitenkaan ole tarkoitus Wisua/Peltotukea korvata, vaan tarjota lisätyökalu suunnitteluun. Joko olette tutustuneet - näyttää ihan lupaavalta lähdöltä. Itse tykästyin etenkin tuohon lämpösummakäyrään ja sen mukaisiin ennustemalleihin.
Minnes muuten Kasvit-ohjelma on hävinny joka vuosi, farmitista siis?
Menny ruuttausmuistiinpanot muutamana vuonna sen mukana bittiavaruuteen.
Lopettivat tuon ohjelman vähin äänin ja lanseeraavat uuden saman nimisen.
Mistäs mahtaa saada ne kolmen vuoden sähköset muistiinpanot?
Täytyy varmaan kysyä Lasse Ber... ei kun Matikaiselta.
Ihanko sulla oikeasti on omaa maataloutta?
Pitäisikö olla?
Ajattelin vain, että jos Kasvit-ohjelman myötä hävisivät muistiinpanot...
...vai kenen muistiinpanojen perään haikailet?
Mummo vainaan täytekakkuohje.
-
Excel 8)
Tätä olen minäkin käyttänyt jo vuosia.
OpenOffice calc'issa pyörii taulukko, jossa on ryhmiteltynä lohkoja maantieteellisesti "samoihin" kokonaisuuksiin. Kun noita peltoviljelylohkoja on noin +60, peruskuivatuskäsittelyt jotenkin jo selätetty, kalkituskierrokset menossa ja joustamaton kysyntä karkearehulle, niin sopivilla reunasummilla varustettuna tuo taulukko auttaa miettimään, mitä tuon lohkon ojitus/kalkitus/nurmen ennenaikainen lopetus/iän pidentäminen/...... vaikuttaa kokonaisuuteen. Ja jos haluaisi vaikka saman suunnan pellot saada samaan rytmiin, niin joutuu viljelykiertoa jengaamaan vähän epäortodoksisestikin joskus. Tuolla on nopea pyörittää se varmistus, että nurmialaa tulee riittävästi ja ettei johonkin yritä sitä kolmatta ohraa peräkkäin.
Tämän jälkeen Agrineuvoksella lohkokohtainen suunnittelu, tukihaku ja viljelymuistiinpanot.
-
Wisu oli ennen käytössä. Oli kyllä monipuolinen... vähän liikaakin. Webvisu ei sytyttänyt. Olisi ollut kyllä hyvä, kun pääsisi käyttämään vaikka pellolta. Kokeilusta on jo aikaa, miten lienee kehittynyt. Kokeilin Peltotuki Microa, kun kerran ilmaiseksi pääsi kokeilemaan. Se jäi käyttöön. Lisää ominaisuuksia jos kaipaa, voi sitten vaihtaa Prohon. Jos tosiaan haluaa kokeilla, on Peltotuki micro ilmainen hankkia. Jos sitten myöhemmin haluaa jatkaa käyttöä, tulee kyllä päivitysmaksu vuoden kuluttua. On yksinkertaisempi, ja riittää toistaiseksi minulle.
ww.kasvit.fi osoitteessa on Bernerin tänään julkistama suunnitteluohjelman ensimmäinen versio julkisena. Sillä ei tietääkseni kuitenkaan ole tarkoitus Wisua/Peltotukea korvata, vaan tarjota lisätyökalu suunnitteluun. Joko olette tutustuneet - näyttää ihan lupaavalta lähdöltä. Itse tykästyin etenkin tuohon lämpösummakäyrään ja sen mukaisiin ennustemalleihin.
Minnes muuten Kasvit-ohjelma on hävinny joka vuosi, farmitista siis?
Menny ruuttausmuistiinpanot muutamana vuonna sen mukana bittiavaruuteen.
Lopettivat tuon ohjelman vähin äänin ja lanseeraavat uuden saman nimisen.
Mistäs mahtaa saada ne kolmen vuoden sähköset muistiinpanot?
Täytyy varmaan kysyä Lasse Ber... ei kun Matikaiselta.
Ihanko sulla oikeasti on omaa maataloutta?
Pitäisikö olla?
Ajattelin vain, että jos Kasvit-ohjelman myötä hävisivät muistiinpanot...
...vai kenen muistiinpanojen perään haikailet?
Mummo vainaan täytekakkuohje.
Metkaan paikkaan mummo sen reseptin jemmasikin.
Ajattelitko yllättää äitisi?
-
Luulin olevani ihan hyvä arvaamaan eri ohjelmistojen käyttölogiikkaa, olen hankaliakin käyttänyt joskus, ja sitten opeteltuani opastanut muille.
Webwisun käyttöönoton jälkeen mikään toiminto siinä ei aukea / päivity sillä tavalla kuin voisi olettaa, 35 v:n tietotekniikka-alalla olleena, mieleen tulee lähinnä 80-luvun Borlandin ohjelmat, ja todellakin ajattelin siirtyä Excel-pohjaisesta systeemistä suoraan parhaaseen, jolla kaikki optimoinnit toimisivat vihellellen vaan ja taselaskennat ilman hiustenrepimistä.
Ei mennyt ihan niin kuin Strömsöössä. Jouduin laajenevan spriraalin kierteeseen, eli jotakin tehdessä pitää olennaisesti ollakin joku muu asia tehtynä, jolloin siirrytään tekemään sitä muuta, joka vaatii taas jotakin kolmatta asiaa tehdyksi...jne. Valtaosa uusista Webwisu-asiakkaista lienee PC-Wisun käyttäjiä, joten tällainen erityinen migraatio käsitahvosta WebWisuun ei varmastikaan ole edes ajateltu kunnolla. Haeskelin ohjeita siirtymisestä Wisuun fosforintasauksen keskellä, tai taseprosenttien täyttämistä käsin, kesken sitoumuskauden mukaan hypätessä. En löytänyt ihan selviä ohjeita. "Tase voidaan syöttää käsin menneille vuosille jota ei WebWisussa ole". Näinköhän on. Neljän- viiden vuoden tietojen lisääminen käsin, ennen kuin pääsee nykyistä vuotta oikeasti täyttämään, ei tullut kyllä alkuun se urakka, on muutakin tekemistä. Taselaskennassa näkyvät olevan ohjelmistovalmistajat erittäin sekaisin.
Jos kuitenkin saisi Wisun heräämään muutaman vuoden aikana, hiljakseen kopiona lohkoja ja lannoitteita täyttämällä, että sitä voisi oikeasti käyttääkin viljelysuunnitteluun ?
Joku täällä vosi kyllä antaa vinkkiä, olisiko sittenkin paras valita joku toinen merkki. Ihan sama, maksaako 100 vai 500 eukkoa, päivän työn säästöllä voi ottaa jopa rahakkaammankin keikan täältä kaupungista sitten.
Tämä opinnäytetyö ei kyllä anna mitään osviittaa valintojen tueksi.
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/52193/Rannikko_Heidi.pdf?sequence=1
http://www.softsalo.fi/ohjeet/peltotuki-pro/kayttoohje/at_download/file
Edit: oheistamassain toisessa linkissä on esimerkillinen ohjekirja, jonka on tehnyt kokenut tietotekniikkaosaaja. Löysin muutamassa minuutissa toimenpiteen, miten kesken fosforin ja muiden ravinteiden tasausjakson ohjelman uutena asiakkaana voisi edetä, kirjaamalla taseet käsin ja jättämällä automaattisen päivityksen rastittamatta. Webwisun ohjeessa ei voi mitenkään asiaa kuivaharjoitella, koska esimerkkiä ei näy, miten se tehdään.
No, vajaan kuudensadan ostohinnalla (ohjelma, plus ja kartat) pitää jo ollakin vähän peedeäffää väännetty.
-SS-
-
Ja kaiken huipuksi ohjelma on kuluneiden vuosien saatossa mennyt parempaan suuntaan, mitä se alunperin oli :D Minulla on kai viisi vuotta ollut tämä ja on se jollain tapaa aina vastenmielinen käyttää. Aika hyvin osasit kuvata käytön ongelmat. Sellainen ihmeellinen sekavuus ja jotain olisi pitänyt tehdä toisin fiilis on useinmiten vallalla. Nykyään homma kuitenkin menee kohtuullisen kivuttomasti. Hyvä esimerkki, että eilen illalla väänsin tunnissa valmiiksi ensi vuoden viljelysuunnitelman ja apulantalaskelmat. Homma perustuu kuitenkin siihen, että kopiodaan edelliseltä vuodelta valmiit lohkot joten ei tarvitse antaa muuta kuin kasvit ja lannoitelaskuri surraamaan. Siinä onkin paimentaminen, mutta kyllä siitä apua on. Vaihtaisin varmaan johonkin muuhun softaan, mutta olen patalaiska opettelemaan uusien ohjelmien käyttöä.
-
Mulla on kolmatta vuotta käytössä ja tyytyväinen olen ainoastaan hintaan verrattuna kilpailijoihin. Esimerkiksi kasvulohkojen poistaminen / muuttaminen on toteutettu tosi hankalasti. Mikäli viljelysuunnitelmaan ei tule muutoksia ja peruslohkot ovat samoja vuodesta toiseen, homma toimii kopiotoiminnolla melko helposti, kuten Kylmis tuossa edellä jo totesi.
-
ja lannoitelaskuri surraamaan.
Siis onko kyse siinä "lannoitesuunnittelusta" . Onko ohjelman antamia ehdotelmarivejä ruudussa maksimissaan vain kaksi ? Ovatko ne aina siinä, vaikka olisi lannoitukset täynnä, eli pitää väkisin pakottaa nollaksi ehdotetun "luomuviljelijän NPK-lannoitteen" annosmäärä ? Pystyykö ehdotuksia laittamaan kronologiseen järjestykseen listalla, esimerkiksi päivämääriä pelailemalla ? Ainakin lisäsyyslannoitus tulee siihen toiseen ehdotusruutuun itsepintaisesti, vieden ehdotustoiminnolta yhden mahdollisuuden säätää kevätlannoitusta, vaikka mennyt on mennyttä !
Tai sitten se päivämäärä ? Eli tässä tuo spiraali alkaa laajeta taas, jossakin muussa taulussa varmaan on jokin säätö, ainakin kylvöt-taulussa tuli lajikevalinnassa tai siellä päin vastaan valintalista "lannoituskerrat" Siinä maksiminumero oli kaksi. Tämäkö määrää, montako lannoituskertaa suunnittelutaulu itse ehdottaa ? Ymmärrän kyllä, että itse suunniteltuja lannoituksia voi syöttää taivas rajana, mutta enhän minä silloin Wisua tarvitse, jos suunnittelu on tehtävä jollakin muulla työkalulla ?
Fosforitaseen kokeilin laittaa käsin, mutta viiden vuoden ikkunan siirtely ei onnistunut millään mieleen tulleella kikalla. Ilmeisesti ohjelman käyttöönotossa määritelty aloitusvuosi ja ensimmäinen ei-tyhjä, syötetty kasvulohko määrää virtuaalisen fosforintasausjakson aloitusvuoden. Jakson pituusvalinnassa, 2...5 ei tullut mitään muutosta viimeisen jakson vuoteen, joten saattaa ohjelma ajatella nykyisen vuoden toiseksi viimeiseksi, tasausjakson pituudesta välittämättä ? No, fosforintasauksen tallennuksista ei muutenkaan tule mitään onnistumiskuittausta, eli varmaankin rastin puuttuminen jostakin vuoden 2012 kasvulohkon etäisyys vesistöstä - kohdasta, tms., lukitsee fosforintasauksen, niin ettei sitä voi muuttaa. No, enhän minä sitä tiedä, mutta kovin todennäköiseltä sekin skenaario vaikuttaa.
Mutta siis saman talon konsulteille on paras diili tuommoinen kuvatus ? Edullisen ohjelman oston jälkeen tulee ERITTÄIN suuri motiivi tilata tonnin konsulentti tekemään ne hommat.
M.O.T
-SS-
-
Juuri tuota tarkoitin paimentamisella, että sekavaa on, enkä osaa sinua oikein ohjeistaa.
Minun mielestäni se toisen lannoitelajin esiin putkahtaminen liittyy siihen, että lannoituksessa on vielä varoja. Tietyissä tilanteissa, kuten mallasohralla tai viherlannoitusnurmen jälkeen, ei tule välttämättä hyväksyttyä täyttä lannoitusta ja silloin on seurauksena ehdotus, että jos laitetas vielä lisää. Noin minä sen olen tulkinnut.
-
WCPisu ollu 9 vuotta käytössä. En vaihtais. Pitää ennen syksyä siirtyä sihen WebbiPisuun kun loppuu WC:n päivitykset ja muut.
Vaatii kyl varmaan alottelevalta pisuilijalta vähäsen aikaa ennen kun kommervenkit on kellotapulin keskustietokoneella. Suurin kompastuskivi on mun mielestä se lannotuksien merkkailu. Jos esmes laittaa syksyllä bioloogista lantaa niin pitää muistaa merkitä tulevan kevään lantalistaan päivämäärä milloin levitetty. Jos laittaa vaikka "Kevät2015" niin se ei vältämättä näy todellisena arvona.
Toinen mikä persetyttää on se erinäisten nimikkeiden häviäminen valituilta tuotelistoilta. Jos klikkaa vaikka Pellon Y1, voi siinä jossakin vaiheessa lukea numerosarja ja sen jälkeen sitä ei ohjelma ota huomioon vaan pitää valita uudestaan sama tuote. Sama homma rikkakasviaineissa, tuote häviää kun pieru saharaan ja tilalla on numerosarja.
Huoltoajokaan ei auta, on siis joku ohjelmistobugi...
-
SS:lle suosittelisin hakemaan ohjelman naapurista. ;)
-
SS:lle suosittelisin hakemaan ohjelman naapurista. ;)
Jaa eka vinkki.... Tuleekohan banni tänne, jos kävis kysymässä.... nimittäin kun Agronetis on Maatalouden Laskentakeskus Oy yhtenä tuottajana - ja ProAgrian konsulentit. ;D ;D ;D
-SS-
-
SS:lle suosittelisin hakemaan ohjelman naapurista. ;)
Juu , tässä vaiheessa vuorokautta olikin mielentila sopiva laittaa alustava tarjouspyyntötiedustelu vähän semmoisella evästyksellä, että
"ei ole tarvetta kalliille ja kömpelölle muistiinpanokirjalle, jossa ainoa älykkyys on pölhöys. " ;) ;)
Saas nähdä, tarttuvatko haasteeseen. 8)
-SS-
-
Nyt sitten Peltotuki Micro otettu käyttöön; onhan ohjelmaa olennaista testata ennen varsinaisen pro-version tilausta, oikeilla lohkoilla ja Vipu-aineistolla.
Peltotuen käyttöönotto oli helppo, antoi vain tilatunnuksen , alueen, Etelä-Suomi ja osoitteen sekä muutaman muun tiedon. Käyttöaikaa rekisteröityi 12 kk, ja ohjelma antoi selvän vahvistuksen.
Sitten latasin viljavuusnäytteet, manuaalinen lisääminen oli helppoa, samoin dat-tiedoston (Agroanalyysit) antaminen suoraviivaista. Näytenumerot muine tietoineen menivät oikein !. Pitäisikö sellaista edes mainita ??? Viljavuustoiminnon ruudun sivussa oli "Tallenna-nappi", painoin sitä ihan varuilta.
Vipu-palveluun kirjautuminen oli samanlainen kuin Webwisussa. Erilaista oli se, että lohkotiedot viljeltävine kasveineen tulivat kaikki kerralla. Kasvilajit ja lajikkeet tulivat vuodesta 2011 asti oikein. (Tarvitsisiko tätäkään mainita, jos jossakin muussa ohjelmassa ei olisi mennyt sekaisin ?)
Sitten viljavuuksien lataaminen kasvulohkoille, vaati hiukan naksuttalua, joka kasvulohko listasta peräjälkeen valittiin , painettiin "Valitse näytteet", sitten listasta rasti paikalleen ja "OK" . 20 kasvulohkoa, 80 naksausta.
Tämä koko homma kesti 20 minuuttia. Ainoa epäselvä asia, joka ei dokumentaatiosta löytynyt nopeasti, oli sininen pisaran kuva peruslohkon vieressä, mutta lienee pohjavesialueen merkki, jossakin peruslohkon alueella, siis. Jos pohjavesirajoitusta ei voi ohittaa manuaalisesti, silloin kyllä petyn. Siis pohjavesirajoitus pitäisi saada minusta kasvulohkokohtaiseksi. Pohjavesiraja menee juurikin keskeltä peruslohkoa poikki. Mutta auttaa se noinkin. Edit: peruslohkotasolla ohjelma näyttääkin aarin tarkkuudella, osaksi pohjavesialueella olevan pinta-alan. Tämä tieto tuli Vipusta päin suoraan valmiina !.
No nyt pääsen huomenissa sitten lannoitussuunnitteluun, se on hiukan hankalampi, kun pitää katsoa edellisen vuoden kertymät, vajaukset, lisäksi satotasotavoite pitää tarkistaa käsin. Toivottavasti myös ravinnetaselaskelman toimenpidesuunnitelman rajoitukset, eli vähennykset, saa mukaan.
Vähän tämän ohjelman suoraviivainen ja yksinkertainen perustoiminnallisuus aluksi arastuttaa, lohkoruuduissa ei ole tuota "tallenna"-napin painelua koko ajan, koko ajan ei nousekaan uusia pop-up - ikkunoita päälle, eli tässä tietenkään ei pysty vahingossa jättämään tallettamatta syötteitä, mutta tekee myös "leikkimisen" hieman vaarallisemmaksi, koska muutokset varmaankin tallentuvat tietokantaan samalla kun niitä tekee. Tämä toimintamalli on kuitenkin itselleni tutuin. No, ESC - näppäin näkyy tekevän "ison poistunnan", niin kuin pitääkin. Välilehdet ovat ehdottomasti kokoonkeräävin ja luontevin katselutapa yksittäisen lohkon tietoihin, verrattuna aina uuden pop-up -ruudun aukaisemiseen.
Oli miellyttävä ensikokemus, kuitenkin. Vaikka siis näyttävyyttä ei ole kovinkaan paljon, merkillepantava seesteisyys on käytön aikana huomattavissa, ja aikaisemman umpikujiin joutumisen jälkeen ilmaantuneen raivostumisen aiheuttama rinnan puristus on poissa.
Täytyy tsekata, saako tuosta kännykästä etätyöpöytäyhteyden pöytäkoneeseen, silloin voisi käyttää mobipeltotukena tätä.
-SS-
-
Juu tuli sitten viimmeisteltyä Excel-mallit uusilla kaavoilla ja tarkoilla ravinnetaseilla. Kävin vieläpä läpi kolmen vuoden varastojuoksutukset ja siivosin virheitä. Selusta on turvattu.
Tulosteet ovat oman malliston huono kohta. Kuusi A4 liimattuna teipillä yhteen, tulee iso lakana, josta näkee kaiken "yhdellä silmäyksellä", suurennuslasilla.
Sitten kun oli numeroharjoitteet kohdallaan, oli aika ruveta Peltotuki Pron käyttöönottoon. Lisenssikoodeilla saa sitä Microsta kaikki osiot aktiiviseksi. Ohjelman sekavuus nousi samalla moninkertaiseksi. Ensinnäkin, ohjelma osaa juoksuttaa lannoitevarastot ja siemenvarastot sekä kasvinsuojeluaineet säilöstä otettaessa. Hinnat ovat kyllä päin hemmettiä, eli osassa vaan pyöreä nolla, osassa on hinnatkin, jotka olisi kiva saada ainakin suuruusluokkana mukaan, ja lannoitteissa on Suomensalpietareita, Y6:sia ja jotakin NK-lannoksia puolen tusinaa. Helposti menee sitten iltayö ja yökin kuitteja plaratessa, et mitäpä se nyt sitten maksoi. Tässä tuli tehdyksi jo ensimmäinen moka, valitsin epähuomiossa sen vuoden 1912 Chilensalpietarin salpietarilannoitteeksi, Yaralaisen sijasta, nyt sitten jos laittaa suodatuksen "vain nyt myynnissä olevat", häviää se mun "tsiilensalpeetari" näkyvistä. Ja jos rastin laittaa, ovat listat sivukaupalla pitkät. Niin vitsi vitsi, siis Suomensalpietareita näkyy olevan puolen tusinaa, ja vain Yara joku koodi oli ns. nykyinen lannoite. Valitsin tietenkin ensimmäisen vastaantulevan, jossa oli oikeat ravinteet.
Täytin 2013 vuoden vähän niinkö vajaasti, lähinnä lohkokorttien "toteutuneet-osastolla". Lähinnä lannoitustaseiden ja kertymien ja tasauksien vuoksi. Fosforintasaus ja taseet menivät kivuttomasti.
Sitten lähdin seuraamaan käyttöohjeen toimintalistaa. Ennen mitään toimintoja pitää tehdä tilan suunnitteluvuoden lannoitevalikoiman valinta (rasteilla saadaan vain omien lannoitteiden suodatus käyttöön). Sitten varastot, rullataan komennolla edelliseltä vuodelta. Talviset lannoiteostokset en osannut lisätä muuten kuin "kasvukauden aikaisiin ostoihin". Jos lisää varastosaldoriviksi uuden lannoiteoston, samaa lajia jota jo oli ennenkin varastossa, tai nollasaldolla vanhan pohjalta, tulee samaa lannoitelajia monta riviä, varmasti tuottaa ongelmia myöhemmin. Sitten käytettävien siemenlajikkeiden asetusten muuttaminen, sehän onkin on melkoisen työlästä, ja lähinnä alkaa väsyä jossakin vaiheessa, että okei, enpä taidakaan alkaa pistämään 100 jyvän painoja tms. Kaikkein hankalin asia on tehdä kasvinsuojeluaineiden tankkiseokset, sillä tapahtumaluetteloon tulee ruiskutuskerran yhteyteen tankkiseos vasta, kun se tankkiseos on suunniteltu, muuten voi lisätä vain yksittäisen aineen miljoonan rivin aineluettelosta.. Tankkiseoksia ei pysty suunnittelemaan samassa paikassa kuin lannoite tms. valintoja ja suodatuksia, se tehdään nähtävästi lohkosuunnittelun yhteydessä. Lienee tarpeen tehdä tankkiseokset heti ensimmäisen lohkon suunnittelun pohjaksi.
Tämän lohkon yksinkertaisemman suunnittelun pohjaksi Pro-versiossa on "suunnittelumallit - toiminto". Ja sen käyttö tarvitsee VALMIIT asetukset KAIKELLE, lannoitteille, siemenlajikkeille, tankkiseoksille, tukimuodoille, ym. muuten sillä suunnittelumallilla EI TEE MITÄÄN, todella passska viilis tulee, jos alkaa sillä valmiilla tehdasmallilla tekemään jotakin. Ei todellakaan ole tarkoitus viljellä Aino kevätvehnää 1500 kg:n satotavoitteella, Normaali Super Y:n kanssa !
Eli se suunnittelumalli on niinkö virtuaalisen lohkon "suunniteltava toimenpidejuoksutus" koko vuodelle. Siinä on tuet, muokkaukset, kylvöt, lannoitukset, ruiskutukset, puinnit ja kuivaukset, ja saatava sato, ja sata muuta tapahtumaa, mitä vaan voi ikinä keksiä. Suunnittelumalleja voi tehdä esimerkiksi tehoviljelyversioita 18:lla ruiskutuksella ja viidellä lannoitusajolla, ja sitten tukiviljelyversiota voi tehdä vaan ihan perustoiminnoista.
Suunnittelumallin kanssa voi sitten täyttää kasvulohkon suunnitteluosion valmiiksi - niks-naks, ja tarkistaa lannoitteet ja muut perusasiat. Eli tämän takia pitää juuri käydä tekemässä tankkiseokset valmiiksi etukäteen. Sitten kun suunnittelu on tehty, mallin pohjalta tai naputtelemalla 12000 hiiren napsauksella rivi kerrallaan suunnitteluruudussa, printataan lannoitus- ym. tulosteet, ja aletaan ajamaan siellä pellolla. Sitten kun on ajettu takaisin sieltä pellolta, tehdään suunniteltujen tapahtumien siirto toteutuneisiin. Eli siirretään suunnitellut, korjataan rivejä sitten toteutuneen mukaan, ei täytetä mitään suoraan sinne toteutuneisiin.. Silloin varmaan päivämäärätkin vasta laitetaan oikeiksi, vaikka päivämääriä voi laittaa myös suunniteltuun tapahtumaan. Eli ei ole viisasta alkaa täyttää YHTÄÄN MITÄÄN toteutuneisiin, ennen suunniteltujen tapahtumien siirtoa toteutuneiden tapahtumien ruutuun. Ne kyllä saa lomitetuksi, eli vanhat eivät välttämättä lähde alta pois, mutta sitten tulee kahdet kappaleet samanlaisia tapahtumia sinne toteutuneet - ruutuun. Sanoisin, että hommassa on toimittava kahdella eri strategialla, ja vain niillä kahdella: 1. KAIKKI rivit tehdään suunnittelemalla suunnittelu-ruudussa , ja sitten siirretään toteutuneeksi. 2. Tehdään KAIKKI rivit toteutuneet - ruudussa, ei käytetä sitä suunnitteluosiota ollenkaan. Jos tekee kummassakin osaksi, päätyy moninkertaisiin tapahtumiin ja sekavaan mielentilaan. Riittävästi sekavuutta tulee siitä, että toimenpidelistan lajittelu ei ole oikein kovin fiksu. Jokin logiikka siinä on. Mutta itse haluaisin jonkinlaista ryhmittelyä ja itse täytettyjen uusien toteutuneiden toimenpiteiden ujuttamismahdollisuutta väliin ilman tarkkojen ajankohtien naputtelua, tavallaan jos tiedän kronologisen hommien järjestyksen, niin se tieto riittisi, lajittelisin hiirellä vetämällä oikeisiin väleihin ne rivit listaan ? No, uskon, että kaikki nämä toivomani ominaisuudet löytyvät, kunhan lueskelen ja kokeilen. Tietueiden poistossa muuten ei ole aivan yhtenäinen systeemi, joistakin ruuduista ei voinut poistaa muuten kuin tietämällä Ctrl-D- näppäilyn, joissakin toisissa ruuduissa oli se poista-nappi valmiina.
Eli olen vasta aivan alussa tässä Peltotuen kanssa. Seuraavina päivinä - jos nyt aikaa on, niin pitää varmaankin rakentaa suunnittelumalleja syysvehnälle, rukiille, hybridirukiille, kevätvehnälle, kaikista näistä "tuki"- "normi"- ja "Moommalandia"-versiot. Eli 12 mallia. Siinä menee varmaan päivä- kaksi. Mutta siis on ainakin neljä erilaista tankkiseostakin erikseen tehtävä (rikka-ötökkä-korrenvahvistus- tauti-painotteiset) : nimittäin suunnitella voi pelkkien ruiskutustapahtumien kanssa, niitä mahtuu 9 kpl. Ja lisäksi numeroimattomia. Mutta oletin, että ruiskutuksia suunnitellessa riittää, että tankkiseoksen ruiskutuskerta-järjestysnumero olisi sama, se kytkisi ne yhteen, esim. Zenit, Ariane S ja CCC -ruiskutukset numeroidaan kaikki vaikkapa 4. ruiskutuskerran numerolla. Ei niistä kuitenkaan sillä tavalla tullut tankkiseoksia. Ja ymmärtäähän sen, eri viljalajeilla ja eri tehoasteilla numeroidut ruiskutukset tarkoittavat erilaista ruiskutustyyppiä. Koetanpa siis kasata tankkiseoksia tuolla varsinaisella toiminnolla, joka on ehkäpä hiukan kömpelö, ja vasitenkin aivan nurinkurisesti sijoitettu, sinne lohkosuunnittelun takakulmaan, uskoisin niiden pysyvän muistissa, kun sitä on ensimmäisen kerran käytetty ?
Mutta siis viljelysuunnitteluohjelmistona tätä ei voi johdonmukaisesti käyttää, jollei tee suunnittelua yksiselitteisesti "pitkän kaavan mukaan". Jos alat suunnitella kylmiltään, olet hävinnyt kisan, teet joka ikisen rivin joka ikiselle lohkon erikseen. Jos alat suunnitella epätäydellisen suunnittelumallin mukaan, olet hävinnyt kisan. Korjaat joka ikisen rivin joka ikisessä lohkossa erikseen.
-SS-
-
Juu ei saanut tankkiseosta suunnittelumalliin, sillä mallillahan ei sitten kyllä tee mitään. Tuntuu siltä, että se "tankkiseos"-toiminto on "ympätty" ohjelmaan puoliväkisin ?
Edit: tankkiseos aktivoidessa muodostaa juuri ruiskutustapahtumia, joilla on sama järjestysnumero. Nyt sitten suunnittelumalli -toiminto on aktivoitavissa "toisin päin", eli jos suunnittelee käsin jonkun lohkon, sen voi valmiina muodostaa suunnittelumalliksi.
Itse olisin toivonut tankkiseos-painiketta suunnittelumallin teon yhteyteen. No, voihan sen tehdä noinkin, tekee mallin lohkon suunnittelun yhteydessä, jos sitä ei heti tarvitse, tallettaa pysyväksi malliksi ja poistaa suunnittelutaulusta ne rivit. Tai homma lähtee 1. Suunnittelumallin luominen tehdasmallista. 2. Suunnittelumallin tuominen suunnitteluruutuun, jollekin lohkolle. 3. tehdään lohko valmiiksi, mutta mahdollisimman yleisluontoiseksi, samalla rakennetaan tankkiseoksia. 4. luodaan uusi suunnittelumalli lohkon suunnittelun pohjalta. 5. käytetään luotua suunnittelumallia oikeaan suunnitteluun, jollekin oikealle lohkolle
-SS-
-
Yllättäen en jaksanut lukea ansiokasta selostustasi kovinkaan syvällisesti ;) mutta sellainen käsitys tuli, ettei pelaisi ihan parhain päin :)
Minä tutustuin näyttelyssä Suonentiedon Agrineuvokseen ja se tuntui lupaavalta. Täytyy tulevana syksynä ottaa itseään niskasta kiinni ja aikuisten oikeasti ottaa se työn alle. Pyysin näyttämään ohjelman käyttöä ja siitä jäi sellaiset fiilikset, että ulkoasu on nykyaikainen valikkoineen, oikean käden klikkauksineen jne. Silmiinpistävää oli ohjelman nopeus eli valikoihin ja toimintoihin siirtyminen tapahtui nopeasti. Miinuksena tuntui olevan lohkokortit, jotka oli tulostusmuodossa sekavan oloisia. Ehkä johtuen siitä, että niihin oli ängetty paljon kaikenlaista kamaa. Huonoin puoli ohjelmassa on ehdottomasti tuo Web-puute eli joutuu ottamaan softan omalle koneelle, mikä tietää ylläpito-ongelmia, siis meikäläisen tosi laiskalle ylläpitäjän luonteelle.
En tiedä, mutta jottain tarttis tehdä, kun tuo Wisu kyllästyttää. Ohjelma on jotenkin vastenmielinen käyttää, ilmankos lohkokorteissa on kaikenlaisia puutteita... :(
-
-SS- saa peltotuki pro:n käytön kuulostamaan varsin piinalliselta, mitä se kyllä voikin olla, jos yrittää tehä sillä "kaiken".
Mä laitan peltotukeen suunnitelman puolelle ensin vain lannotustapahtumat näin kesällä seuraavalle vuodelle. Joskus talvella sitte lisään siemen-tapahtuman, kun todennäköinen siemenlajike on varmistunut. En käytä suunnittelumalleja. Muuta en laita suunnitelmaan. Kopioin monesti lohkolta toiselle könttänä tapahtumia, ja sitten tarvittaessa hienosäädän.
Kylvörattoriin tulostan "kylvö- ja lannoitustapahtumat"-tulosteen, johon merkkaan päivämäärät, säädöt, kylvökoneen mittarin pinta-alatiedot, jne. Pyrin lisäämään tapahtumat sitten toteutuneisiin aina päivän päätteeksi, ettei kirjattavaa kasautuisi hirveitä määriä, ja kuitenkin oma muisti on vielä tuoreena paperisen lisäksi(paperi pysyy rattorissa).
Ruiskutustapahtumia en siis laita suunnitelmaan ollenkaan, kun eihän niitä kukaan sinne vaadikaan. Talvella ynnäilen ihan excelillä tai kalkulaattorilla hankittavat ainemäärät varastoinventaarion ja arvioidun hehtaariannoksen perusteella. Kylvöjen jälkeen teen exceliin taulukon, missä on kylvetyt lohkot kylvöjärestyksessä. Ruiskutuskin kun yleensä etenee kylvöjärestyksessä. Lajike, kylvökoneen mittaama pinta-ala, kylvöpäivämäärä ja lohkolle tarvittava vesimäärä näkyy sitten tulosteessa, jonka otan ruiskutusrattoriin mukaan. Kaikki mahtuu yhelle A4:lle (2-puolinen). Tähän listaan merkkaan jokaisen ruutallisen jälkeen määrät ja päivämäärät lohkokohtaisesti. Koko kesän ruiskutukset mahtuu kirjaamaan tähän yhteen tulosteeseen.
Peltuen ruiskutustuloste on mielestäni epäselvä ja monisivuisena hankala. Sekin paranisi huomattavasti, kun lohkot saisi tulosteeseen kylvöjärestyksessä ja kylvöpäivät näkyviin. Myös kylvörattoriin mukaan otettava tuloste paranisi, jos lohkot saisi järestää arvioidun kylvöjärestyksen mukaan.
Toteutuneisiin taas pyrin laittamaan ruiskutukset päivän/yön päätteeksi tuoreesta muistista (paperi saa pysyä rattorissa). Kopioin tapahtumat lohkolta toisille könttänä, tai käytän tankkiseoksia. Lohkolistalta voi valita kaikki ruiskutetut lohkot kerralla ja lisätä vaikka saman tankkiseoksen kaikkiin. Muistiotapahtumat(vesistörajoitukset, kasvitauti-, rikkakasvihavainnot jne.) joutuu valitettavasti lisäämään lohkokohtaisesti erikseen.
Eli ihan kaikkeen ei peltotuki taivu, mutta onhan tuon kans pärjänny jo vuodesta 1996.
-
Peltotuessa on ehkä turhan monia tapoja tehdä asioita. Toisaalta ihmiset haluavat tehdä asiat eritavoilla ja tuolla se on mahdollista.
Suunnittelumalleihin olen tehnyt muutamia omia tankkiseoksia, joihin ruiskutuksen jälkeen päivitän määrät ja päiväyksen. Sitten haen nuo niille lohkoille, joita olen ruiskuttanut.
-
Joo pitää ne kolmen vuoden kylvö- lannoitus-ja satotiedot naputella, ennen kuin optimointiosiota voisi ollenkaan käyttää; lannoitusrajat ja satotavoitteet riippuvat toteutuneista satotapahtumista.
Mutta ehtiihän ne. Sitä en nyt nopeasti saanut selville, miten tilatukioikeudet saadaan ohjelmaan, se koko ajan ilmoittaa "0" , ja "ei riittävästi tilatukioikeuksia". Peltotuki pro kas laskee ns. kannattavuutta, tukien kanssa ja ilman tukia varmaankin. Siis tässä optimointiosassa.
Mutta joku mainitsi, että voihan sitä ohjelmaa käyttää helpommastikin. Olen täysin samaa mieltä. Ostan auton, ilmastointilaitetta ei saa päälle, ennen kuin oppii jonkun sekvenssin, no ei maksa vaivaa. Joo autolla voi ihan hyvin ajaa, vaikkei saisikaan ilmastointilaitetta päälle. Sama vaihteista, vaihdekepissä on esimerkiksi jokin outo lukitus, jolla saa vaan neljä vaihdetta käyttöön, vonkuuhan se kone ärsyttävästi, mutta voihan sitä sietää, ei haittaa itse liikkumista. Jos pakki sentään toimii. Ei haittaa.
Joo se, että on hajua, mitä haluaisin tehdä sillä ohjelmalla, ja ohjelma tulee mukana melkein maaliin, mutta ei ihan, se sieppaa. Melkein joka ohjelma muuten painostaa tuohon täydelliseen viljelysuunnitelmatalouteen, eikä pelkästään käyttämään itseään muistiinpanokirjana. Siihen muistiinpanoihin kun tavallinen almanakka kirjanpidon päiväkirjanpidon tapaan saa riittää aivan hyvin, valvonnoissakin. Viljelysuunnittelussa tulee se ilmiö esiin, jos painostetaan suunnitteluoperaatio tehtäväksi jopa vuotta aikaisemmin, tulee ennustamattomia muutoksia ja esimerkiksi tarve muuttaa koko viljelysuunnittelu toukokuulla toiseen uskoon, säiden takia, vaikkapa.
Nykyinen viljelysuunniteluohjelma siis on kalliimpi kuin autoni, siispä kaikki otetaan siitä irti, vaikka pää täristen.
Edit:
Joo piti vaan uskaltaa mennä sinne optimointiosaan, laittaa sinne tilatukioikeudet, ja siirtää peltotuen lohkoille, rastittaa "poista automaattisesti luodut rivit" ja hyväksyä uhkailut varpaanvälisilsan ja maksakirroosin riskistä, jos painaa..... :o Silloin tulevat tukitapahtumat näköjään kaikille lohkoille ainakin melko oikein. Paitsi lisäosat, jotka joutuu makselemaan pois vuoden lopulla.
Kovin loiva on oppimiskäyrä tällä hetkellä. Syötteet eivät mene totutulla tavalla, jos ruudussa on jokin luku, esimerkiksi 0.00 kg , niin klikatessa siihen ruutuun, ei luku "aktivoidu valinnaksi", vaan ohut viivakursori vilkkuu siinä laatikossa, mihin nyt sattuu tippumaan, jos nyt tuohon haluaisi laittaa arvo "250.00", pitää kursori huolella laittaa kaksi merkkipaikkaa vasemmalle vasemmanpuoleisesta nollasta laskien ! Silloin se "250" tulee pilkun vasemmalle puolelle oikein. Eli syöttö on AINA OVERWRITE - moodissa, riippumatta siitä, paineleeko "Insert/Ovr" - näppäintä, ja syöte hyppää itsekseen pilkun oikealle puolelle kun sitä huvittaa...Syötteissä olevan "0.000":n tosin voi maalata, kunhan sen tekee sillä hiuksenohuella kursorilla todella huolellisesti, ja silloin syöte korvaa sen ennestään olevan luvun, mutta monissa syötelaatikoissa tällä tavalla tekemällä ennen pilkkua tulee vain MAX kolme numeroa, sitten hyppää kursori 0.1:iin ja eteenpäin desimaaleissa. Enemmän kokonaislukunumeroita saa, kun käyttää vasenta nuolta ja painelee kursorin merkkipaikka kerrallaan vasemmalle, valkoiselle alueelle, niin sieltä laittamalla numeroita mahtuu vaikka kuinka. Jos ennen pilkkua jää tyhjää, osaa ohjelma sentään poistaa tyhjät merkkipaikat luvun ja desimaalipilkun väliltä, eikä esimerkiksi luo niistä nollia, luku 300.00 on kuitenkin hiukka erilainen kuin luku 30000.00. Aika selväpiirteinen tapa varmistaa numeroiden oikeat desimaalit, on klikata syöteruutuun, painaa "home", kursori pomppaa aivan vasemmalle, sitten laittaa luvun kokonaislukuosan, painaa numeronäppäimistön desimaalipistettä (vain se toimii) , sillin muut kokonaisluvut pyyhkiytyvät pois, ja kursori hyppää pilkun oikealle puolelle. Tämän syötetavan suunnittelijan täytyy olla jo yli kuusikymppinen. Ja varmaan Cobolilla tehnyt ikänsä hommia ? Tai sitten on löytynyt jokin reikäkorttikirjasto, ja siitä on modattu näppäimistölle auttavasti sopiva ;D
Vielä kun löytyisi se oikea salpietarityyppi, joka ei olisi "poistunut tuote", ja jota oikeasti on vajan peräseinän vieressä. Ja ainakin pitää vaihtaa varastoista se toiseen. Virheistä sakotetaan tietokantahommissa neljänteen polveen, eikös se niin ollut.
Kylvöaika lähestyy vääjäämättä, jääkö tämä suunnitteluharjoittelu lyhyeksi myös vuodelle 2015 ??
-SS-
-
Joo pitää ne kolmen vuoden kylvö- lannoitus-ja satotiedot naputella...
-SS-
Hattua nostan, kun jaksat ruotia näitä softia pohjamutia myöten. Kumpa tämä ruotiminen päätyisi softien vääntäjille asti.
Tuo syötteiden ärsyttävä kankeus on ollu iänpäivän peltotuessa. Jotenki sitäki on vaan oppinu sietämään...
-
Kovin loiva on oppimiskäyrä tällä hetkellä. Syötteet eivät mene totutulla tavalla, jos ruudussa on jokin luku, esimerkiksi 0.00 kg , niin klikatessa siihen ruutuun, ei luku "aktivoidu valinnaksi", vaan ohut viivakursori vilkkuu siinä laatikossa, mihin nyt sattuu tippumaan...
-SS-
Toi on tympeä ominaisuus. Homma tosin helpottuu sillä, että kliksuttaa sitä syöttöruutua hiirellä tuplana, niin maalautuu koko roska ja saa kirjoittaa puhtaalta pöydältä.
-
Tuskin täydellistä suunnitteluohjelmaa onkaan eikä tulekkaan, mutta itse olen ollut tyytyväinen Agrineuvokseen. Ja mielestäni firman neuvontapalvelut sekä päivitykset ja mahdolliset virheiden korjaukset on hoituneet hyvin. Suosittelen. :)
-
Kovin loiva on oppimiskäyrä tällä hetkellä. Syötteet eivät mene totutulla tavalla, jos ruudussa on jokin luku, esimerkiksi 0.00 kg , niin klikatessa siihen ruutuun, ei luku "aktivoidu valinnaksi", vaan ohut viivakursori vilkkuu siinä laatikossa, mihin nyt sattuu tippumaan...
-SS-
Toi on tympeä ominaisuus. Homma tosin helpottuu sillä, että kliksuttaa sitä syöttöruutua hiirellä tuplana, niin maalautuu koko roska ja saa kirjoittaa puhtaalta pöydältä.
Tämä tuplaklikkaus ei toimi päivämääräkentässä, jos ei halua klikkailla kalenteriruudukkoa. Varsinkin kun tekee vanhoja muistiinpanoja, se kalenteriruudukko on kelvoton.Päivämäärät pitää kirjata siten, että siirtää kursorin aivan syötekohdan vasempaan reunaan, sitten kirjaa aina muodossa pp.kk.vvvv, pisteitä ei tarvitse eikä pidä kirjoittaa.Tällöin juoksee merkit oikein siihen kenttään.
Nyt on pari päivää kahteen pekkaan naputeltu lukuja, vuodesta 2012 asti. Vielä ei pääse ravinnetaseita testaamaan, jollei sitten täyttäisi myös 2011 - vuotta. Viime vuoden täyttelyn olen tehnyt pelkästään muistiinpano- eli toteutuneet - ruutuun. Olen laittanut tapahtumat, kyntö, muokkaus, kylvö, lannoitukset, lehtilannos-osan ruiskutuksista olen tehnyt lannoitus-riviksi, koska oletan, ettei laske ravinteita ruiskutuksesta. Ruiskutukset olen vaan mättänyt peräkkäin. Sitten puinti ja pääsato. En ole kuivausta laittanut.
Mitään järkevää tulostusta finansseista ei toistaiseksi saa, koska monesta tapahtumasta alkusummat puuttuvat, eli niiden tapahtumien järjestely ja kirjaaminen omien kustannusten mukaan onkin melkoinen homma. Toinen homma on alkaa tarkastella viljelytoimenpiteitä tunti / ha - pohjaisesti. Silloin kun tuntikustannus on kirjattu tarkasti, saa kulut kohdalleen laskelmassa.
Sama homma lannoitteissa ja kasvinsuojeluaineissa sekä siemenissä, hinnat pitää hakea jokainen erikseen.
Ohjelma on kaatunut muutaman kerran, mutta toipunut tietokannan huollon jälkeen. Ravinnemäärät korjaantuvat ravinnelaskelmiin portaittain, oli hieman ongelmia siirtää vanha muistiinpanokartta tähän Peltotukeen, kun ravinnekertymät eivät olleet aivan samat sitten kuitenkaan. Varastotoiminto toimii hienosti, kun vaihtaa ajattelumallin satovuodeksi, eli varastot pitää ajatella kevät - syksy-välille eikä niin kuin aikaisemmin tein, syyskylvöjen jälkeen täsmäytettyinä.
Syötteet edelleenkin tuottavat ongelmia. Esimerkiksi "PÄÄSATO" - tapahtuma ei tahdo aktivoitua, vaikka kuinka klikkaa sitä valintaa listasta. Joskus alkoi toimia, kun otti jonkun muun valinnan, esc:llä pois ja sitten taas yritti valita.
Kunhan 2013 on saatu samannäköiseksi kuin vanhat muistiinpanot, sitten voi yrittää suunnitella tätä kuluvaa vuotta. Saas nähdä mitä tulee.
-SS-
-
Jos oletusvuotena on täytettävä vuosi voi päiväykset täyttää muotoon esim 055 <enter> on 5.5.2012
Onhan siinä joitain konsteja, mutta ihan näppärältä se on tuntunt kun vertaa esimerkiksi Ammuun, jota lypsykarjalla on melkein pakko käyttää. Konstit on tullut hiljalleen opittua kun Peltotuki on ollut käytössä vuodesta 1994.
-
Mulla on jo siirtymisriittitunnukset web-mallin wisuun.
En oo vielä tohtinu alottaa siirtymistä PC-mallista kun puuttuu jotain hienosäätöö lannotuksista.
-
Sama homma lannoitteissa ja kasvinsuojeluaineissa sekä siemenissä, hinnat pitää hakea jokainen erikseen.
-SS-
Laita hinnat kohdalleen lannoitteille ja ks-aineille perustietojen kautta, sitten ne tulevat automaattisesti. Ei tosin toimi jos käytössä on samaa ainetta monella eri hinnalla.
Taitaa olla vähän kaikissa ohjelmissa ongelmia kun kirjataan tapahtumia takautuvasti monen vuoden ajalle, noi on suunniteltu kaikki "hetkessä" tai edes saman vuoden sisällä toimiviksi.
-
Sama homma lannoitteissa ja kasvinsuojeluaineissa sekä siemenissä, hinnat pitää hakea jokainen erikseen.
-SS-
Laita hinnat kohdalleen lannoitteille ja ks-aineille perustietojen kautta, sitten ne tulevat automaattisesti. Ei tosin toimi jos käytössä on samaa ainetta monella eri hinnalla.
Taitaa olla vähän kaikissa ohjelmissa ongelmia kun kirjataan tapahtumia takautuvasti monen vuoden ajalle, noi on suunniteltu kaikki "hetkessä" tai edes saman vuoden sisällä toimiviksi.
Perustietoihin tätä tosiaan on ajateltu, eli jos sais edes jonkun keskihinnan näkymään.
Arvaa vaan, onko kasvisuojelukaupan ja Agrimarketin nettikaupan hintoja netistä keräilty ahkerasti ? Kirjanpito näetsen on paketoitu niin tiukkaan, että ei jaksaisi niitä, ja onhan se ensi vuonna uusi ennakkomyyntialennus taas mainoksissa :D
Ravinnetaseiden ahdistamana "pakota" - nappi löytyi Peltotuen kasvit välilehdeltä "kreivin aikaan", sillä sai tehdyksi nämä toimenpidesuunnitelman alennukset ravinnetarpeisiin, kuluvale vuodelle, ilman ravinnetaselaskennan käynnistystä. Koska lähtöarvoja ei liene vieläkään riittävästi, ja ne taseprosentit on jo itse kertaalleen laskettu.
Ruiskutustapahtuman osalta on mahdollisuus tehdä toimenpide vain osalle alaa, mutta silti ohjelma valittaa pohjavesirajoitusta, koska ei osaa päättää, kummalla puolen pohjavesirajaa sitä on käytetty. Onkohan se karttaohjelma aktivoitava sitä varten, olen hiukan epävarma, kannattaako alkaa ollenkaan pelata karttojen kanssa. Pakkohan niitäkin olisi saada kokeilla. Tai sitten vaan jakaa kasvulohkoiksi pohjavesirajaa pitkin, ja etsii jonkun tavan poistaa pohjavesialuenaputus rajan ulkopuolella olevilta kasvulohkoilta. Ehkäpä karttojen käyttöönotolla saa jotakin toimintoja lisää ?
-SS-
-
Ruiskutustapahtuman osalta on mahdollisuus tehdä toimenpide vain osalle alaa, mutta silti ohjelma valittaa pohjavesirajoitusta, koska ei osaa päättää, kummalla puolen pohjavesirajaa sitä on käytetty. Onkohan se karttaohjelma aktivoitava sitä varten, olen hiukan epävarma, kannattaako alkaa ollenkaan pelata karttojen kanssa. Pakkohan niitäkin olisi saada kokeilla. Tai sitten vaan jakaa kasvulohkoiksi pohjavesirajaa pitkin, ja etsii jonkun tavan poistaa pohjavesialuenaputus rajan ulkopuolella olevilta kasvulohkoilta. Ehkäpä karttojen käyttöönotolla saa jotakin toimintoja lisää ?
-SS-
Pohjavesilohkoilla olen jakanut peruslohkon vaan kasvulohkoihin pohjavesirajoitetun pinta-alan mukaan. Peltotuki mussuttaa asiasta, mutta eipä noita kirjanpitoja sitä varten tehdä vaan tarkastajia (vai miten se meni). Todistustaakka jää kuitenkin itselle. Todellisuudessa kannattaa varmaan laittaa se pohjavesirasitettu lohkon osa hiukan reippaan kokoiseksi, että voi kirkkain silmin väittää, ettei sitä osaa ole sitten ihan kaikilla aineilla ruuttailtu.
Karttaosasta. Jos peruslohko=kasvulohko, karttaosalla ei varmaan tee yhtään mitään. Esimerkiksi erikoiskasviviljelyssä, kun kasvulohkoja on peruslohkoilla useita, on karttaosasta hyötyä pinta-alojen laskennassa. Itsessään karttaohjelma on aivan esihistoriallinen niin ominaisuuksiltaan kuin käyttölogiikaltaankin. Ilmaiset gis-ohjelmat hakkaavat mennen tullen käytettävyydessä, mutta linkitys peltotuen tietoihin tietysti puuttuu. Itseasiassa linkitys on tietokantapohjainen, joten joku näppärä jamppa varmaan onnistuisi tekemään senkin. Softsalo voisi ulkoisen linkin rakentamista itsekkin harkita vaikka qgisiin, jos sattuu tätä lukemaan.
-
Mulla on jo siirtymisriittitunnukset web-mallin wisuun.
En oo vielä tohtinu alottaa siirtymistä PC-mallista kun puuttuu jotain hienosäätöö lannotuksista.
Ole nyt varovainen, kohta alkavat tehdä lannoitevalvonnat webbiWisun kautta. ;D
Kun/jos saat siirrettyä vanhan aineiston webbiversioon, valaise meitä sitten kuinka onnistuit. Pikaisella silmäilyllä Agrineuvos houkuttaisi enemmän, toisaalta wisu olisi parikymppiä halvempi. ???
-
Nyt on kokeiltu Nutikkaprota, karttaohjelman kuvatusta, joka on Peltotuki Pron täyden laajuuden toiminnossa mukana.
Jos ohjelmasta ei olisi kunnon kirjamuotoista käyttöohjetta, ei Vipupalvelusta olisi saanut yhtään lohkoa tulemaan. Näyttää siltä, että ohjelmalla pääsee osaamatonkin Vipupalveluun, sillä voi tehdä vaikka mitä, mutta tiedot eivät asetu oikein, jos niitä ei tee tietyssä järjestyksessä. Ohje löytyy käyttöohjeen sivuilta 54 .. 56
Mitään käytön strategian ohjetta ei oikein ole, mitä teen salaojakartoilla, jos niitä ei ole ? Tasoja tippuu kartan asetuksiin jos jonkinlaista. Jos viljavuusnäytteet eivät ole paikkatiedolla varustettuja, ei silläkään karttatasolla tee p-askaakaan.
No, lyhyesti homma eteni niin, että tiedosto-päävalikosta perustetaan uusi kartta Tämä "uusi kartta" lienee oikeasti koko tilatunnuksen vipupalveluun liitettyjen peruslohkokarttojen kokoelma. Sitten valitaan viljelyvuosi, joka on se kuluva Peltotuessa. Ok ihan helppoa. Sitten pitää osata asettaa peruslohkotaso muokkaustilaan. Se löytyy kapeasta ruutusoirosta, nimeltään "tasot-ikkuna", vasemmasta reunasta, oletusarvoisena siellä löytyi rivilistana kolme yleistasoa, salaojat, tiet ja tekstit, sitten "kasvulohkot 2014" ja alimmaisena "Peruslohkot". Käyttöohje harhautti kertomalla, että pitää klikata peruslohkotason nimeä, vastata varmistuskysymykseen, ja sitten pitäisi tulla nimen vasemmalle puolelle käden kuva muokkaustilan merkiksi. Nauroin hysteerisesti, toistelin kirkumalla, "MITÄ V-ITUN NIMEÄ", painelin sinne tänne vasemmalle puolelle tasolistassa, vihreä pallukka eri riveillä vaan syttyi ja sammui, no, sitten tajusin, että varmaankin puheena oli siinä aktiivisten tasojen listassa se "peruslohko" - rivi, ja aktivointipainelu vain piti kohdistaa peruslohkot-riville, nimenomaan "Peruslohkot" - sanan päälle. Olisipa ollut jokin muokkaus-valinta, johon vaan rasti, tai edes muokkaus-nappi vieressä, helppo ymmärtää. Sitten kyllä tuli vahvistus ja sitten tuli käsi siihen riville, ja sitten vasta tuli "tyhjästä" lisää välilehtiä siihen pääikkunaan, joista sai valituksi "nouda lohkotiedot" ja homma jatkui taas selvemmillä ohjeilla.
Ilmakuvien nouto oli hulvaton kokemus. Melkein samalla operaatiolla haetaan ilmakuvat hallinnon järjestelmästä, mutta ohjelma kehottaa valitsemaan joko aktiivisen lohkon ilmakuvan tai kaikkien lohkojen ilmakuvan, kun tuodaan tietoja. No, ajattelin sitten, että onhan se hienoa, että voi aktivoida esimerkiksi tuon Takapellon, sitten "nouda" hallinnon ilmakuva, klik-klik-klik - odottelua ... odottelua ... odottelua ...noutaa.. noutaa..ja tiedot tulleet. Ilmakuva ilmestyi lohkorajojen päälle, ja innostuneena aktivoin sitten "Etulohkon", ja tein saman operaation uudelleen. Ihmettelin, kun ilmakuvan tiedostonimi tuli päivämäärätiedolle, ja seuraavan karttahaun nimi tuli samaksi, sen päivämäärätiedon perusteella. Ehdin odotella ja ladata jonkun tovin, luullen, että nyt lataillaan jokaisen peruslohkon ilmakuvaa sellaisenaan, kunnes klikkailin vasemmassa alakulmassa olevaa peruslohkojen nimien listaa (niinpä, siellä oli lohkolistassa peruslohkojen nimetkin, mutta lohkon nimi ei olekaan "peruslohko", vaan tyyppi, ja karttatason nimi ohjelmassa tuuman verran ylempänä oli "Peruslohkot", ja tyyppi oli "peruslohko", kyllä taas on ohjelman määrittelydokumenttia väännetty kännissä :o ::) ), no, kaikkien lohkojen ilmakuvat olivatkin jo haetuissa mukana, hakutavan valinnasta riippumatta, ja rajat merkittynä ! No erkele, en nyt sitten varmaan enää lataa kahtakymmentä samaa ilmakuvatiedostoa, taas apinaa koijattiin ! Kolme kerkisin latailemaan, ja kaistaa kului mukavasti. Tokkopa noita voi poistaa, ja joku noista on Peltotuen puolella aktiivinen varmaankin. Olisiko viimeinen ladattu ?
Joo. Nämä asiat ovat 15 vuotta ohjelmaa käyttäneelle selvät, mutta todellakin hieman esihistoriallinen tuntuma jäi tuosta karttamoduulista, no, nyt on jonkin näköiset kartat Peltotuessa, saakohan sinne niitä pohjavesirajoja tehtyä ?
Kerran Peltotuki on jo kunnolla pissanut meikäläisen pakkiin, työmies laittoi kylvötapahtumia neljälle vuodelle intomielisenä urakalla, valitsi tapahtumista "kylvö" , sieltä määrät syötteeseen kylvömäärän ja päivämäärän paikalleen. Ei huomannut, että yksikkö "H" , ja sittenpähän piti tilata huomiseksikin apulainen tekemään "Siemen"-tapahtumat sinne, ja korjaamaan kylvö-tapahtumat tuntiperusteiseksi. Kas Webwisu, jota harjoiteltiin ensin, harhautti ajattelemaan "kylvöä" sellaiseksi, jossa on kylvömäärät ja sellaiset tiedot . Pthyi taas.
Edit: Johan on hieno. Nutikkaan saa kasvulohkot siirretyksi siten, että ensin tuodaan koko peruslohkolle joku kasvulohko, esim A. Sitten se vie koko alan, jolloin pitää alkaa jakamaan sitä A-lohkoa pienemmäksi. Se tehdään vetämällä viivalla rajasta rajaan. Oikean välilehden pitää olla aktivoituna, muuten tulee joku muu viiva, joka on jotakin muuta. Ja sehän ei lähde sitten millään pois, muuten kuin poistumalla ohjelmasta tallettamatta. Eli normaalitoiminta on se, että jos saa yhdenkin suunnilleen oikean näköisen viivan paikalleen, poistuu, hyväksyy talleta, ja painaa kartan uudelleen päälle. Erillistä talleta-nappia ja ns. pelitilanteen välitallennusta ei ole Nutikassa. Eli opettelu on varsin työlästä ja riskialtistakin, lienee tarpeen tehdä tietokannan iso varmuuskopiointi aina session alussa, saa sieltä sitten ladatuksi, menee vain kulunut päivä hukkaan.
Sitten klikataan kasvulohkon tunnuspiste paikoilleen. Tulee B. Tässä varmaan tärkeää on pitää kasvulohkot vierekkäin, ettei A B C jne hypi toistensa yli. Tulee nimittäin "out of range" - virheilmoituksia helposti, ja ohjelma tempaisee itsensä kiinni. Jakamisten jälkeen muutetaan kasvulohkojen reuna/kulmapisteitä vetämällä niitä, kunnes pinta-alat ovat samat kuin pellolla mitatuissa. Aika tarkkaa hommaa. Suojakaistaa en saanut mitenkään muuten peruslohkon kulmasta kulmaan kuin "kiertämällä" vesirajaviivan pisteitä pitkin klikkailemalla, kulmaan tullessa vähän matkaa sivurajaa pitkin, sitten takaisin pellon keskeltä, kunnes oli semmoinen makkara sinä kuvassa, sitten oikeaa näppäintä hiirellä, antoi suojakaistan leveyden metreissä, sitten ilmestyi sininen viiva veden viereen. Kasvulohkoille ei kuitenkaan tullut suojakaistatietoja, pinta-alat piti itse integroida. Taas sylettää. Melkein kolme tuntia ja kaksi peruslohkoa ja kuusi kasvulohkoa saatu paikalleen, kliketi klik-klik. Ei taida karttaohjelmasta vielä tälle vuodelle tulla kalua. Kun ei tahdo tulla kunnon karttakuviakaan.
Ongelma on siis se, ettei ohjeissa ja toimintamalleissakaan ole selvää sekvenssiä sille vaihtoehdolle, että käyttäjällä on valmiit kasvulohkot, mutta ei kartalla.
-SS-
-
Niin, enkös mää sanonu, et se on antiikinaikuinen :)
Nutikassa tiedot tallentuvat kun klikkaat muokkaustilan pois päältä kyseisen tason osalta.
Kasvulohkojen piirrossa kannattaa hyödyntää mittaa-välilehden aseta etäisyys -toimintoa. Helpottaa jos tietää etäisyydet, esim. päisteen koon tai on mitannut harpalla kuviot.
-
12 tunnin sessio kahteen pekkaan Peltotuen kanssa. Iso pöytä, läppäri + pöytäkone, kymmeniä printtejä, kynä ja suttapaperia. Tähän nykyiseen vuoteen tehtävän suunnittelun pohjalle oli kopioitava vanhoista muistiinpanoista perustoimenpiteet vuodesta 2011 .. 2012 . Lannoitevarasto juoksutettiin vuodesta 2011. Kasvinsuojeluainevarasto vuodesta 2013. Lannoitteiden täsmäytys oli melkoista salapoliisityötä, mutta lopussa kiitos seisoi; loppuvarasto heinäkuun 11. päivänä oli juuri se sama joka seisoi pressumyttyjen alla pihatien syrjässä.
Kasvinsuojeluaineiden yleiseen ehtoon kuuluva kirjanpito ei muuten toimi hyvin, jos ne kirjaa ylös ja täsmäyttää keväällä, kesällä ja syksyllä. Aina jää välistä satunnainen varastontäydennys, ja se saa joskus pään täysin pyörälle , kun niitä jälkeen päin tutkii. Kuitenkin, 2013 - 2014 on täsmäytetty varasto nyt gramman tarkkuudella Peltotukeen. Tuon ominaisuuden ja toimivuuden osalta ohjelmapaketin hieman kova hinta tuli mielestäni maksetuksi. Kirjanpitoja en ala repimään paketeista auki , lannoitekuitit nyt ovatkin erikseen, ja olen jo lannoitevalvonnoista aikaisemminkin selvinnyt. Varsin kuvaava on käytettyjen ravinteiden liukuva keskiarvo, joka on typen osalta 108, fosforin osalta 5,0 ja kaliumin osalta 19,7 kg/ha. Eli 19 vuoden ajalta ei varmaankaan ole suuria ylityksiä ollut. Fosforiluvut ovat laskeneet välttäväksi, paitsi noissa vanhoissa juurikasmaissa, joissa tuntuvat nousevan aina vaan arveluttavamman korkeiksi.
Lohkomuistiinpanojen vaadittavasta tarkkuudesta on monta opasta, ja siellä on kaikki maan ja taivaan väliltä; esimerkiksi perusmuokkaus, eli esim. kyntö on omalla kohdalla hankalaa, kun ehtii illassa käydä ehkä muutaman kierroksen kyntämässä, elokuun ja marraskuun välillä. Olen aina laittanut muistiinpanoihin syksy v. xxxx, kevät v. xxxx. Sellaista vaihtoehtoa kuitenkaan ei ole "kyntö" -tapahtumassa, kalenterissa ei ole vuodenaikavalintaa, syötteeseen ei voi laittaa pelkkää vuotta, hyytyy ohjelma muuten paikalleen toviksi, ei varoita mitään, ESC auttaa. Siis jos aikoo laittaa kynnöt ja esim. kuivatus-tapahtumassa kylmäilmakuivauksen, joka kestää mahdollisesti kolme viikkoa, aina lisätään uutta viljaa siiloon, mikä on kuivatuspäivä silloin ?
Nutikan ilmakuvien tuontia piti vähän opetella, koska joka sessiossa kaukana toisistaan olevien lohkojen ilmakuvat hukkuivat. Kuitenkin, lopuksi tilanne oli se, että Nutikka ilmoitti, että sen ja sen (itse asiassa JOKAISEN !) kasvulohkon pinta-ala oli joko nolla tai jotakin hölynpölyä, muutetaanko Peltotuen pinta-alat ? NO EIKÄ HELVETISSÄ ! Klik. Ei ! Klik. Ei ! Klik. Ei ! Klik. Ei ! Klik. Ei ! No voi stna paineltava nämä kaikki on näin, jos vaikka esc poistaa koko tietokannan ? Klik. Ei ! Klik. Ei ! Klik. Ei ! Klik. Ei ! Klik. Ei ! johan ny witunwitunwittu !!!! Poistin heti kaikki kartat ja tasot, ja annoin homman olla. Mielestäni kyllä tein aivan ohjeen/löytämäni ainoan toimintomallin mukaan:
1. käynnistin Peltotuen
1.1 käynnistin nutikan maapallokuvaa painamalla
2. hain hallinnon peruslohkokartat Vipusta
3. aktivoin lohkon kerrallaan ja painoin "lisää kasvulohko" , ja valitsin listasta "A"-lohkon. Silloin 1. kasvulohko oli peruslohko.
4. jaoin "jaa kasvulohko" - toiminnolla viivalla kasvulohkon kahtia, siinä oli kysely, joka vaati klikkaamaan kasvulohkon "asemapisteen" paikalleen, kokeilin kumpaakin, joko viereistä tai sitä edellistä lohkoa , ei eroa.
5. toistin kunnes kaikki kasvulohkot oli luotu, olivat väärän kokoisia, mutta sitten siirtelin rajoja kahvapisteistä liikutellen, kunnes alat olivat oikein.
6. ohjelma valitti siinä muuta-taulussa kuitenkin koko ajan joko "jakamatonta peruslohkoa jäljellä -xx ha tai + xx ha. Ei mitään viitettä, mikä, missä , millä tavalla näytetty kyseinen jakamaton osuus oli, vaikka kasvulohkoja oli vain vaadittu määrä A..B..C ja paikat, pinta-alat sekä viivat oikein. Jopa peruslohkon kokoisen kasvulohkon hehtaareista tuli noottia.
7. menin "muuta tietoja" - toimintoon, kaikki näytti olevan oikein lohkotiedossa, mutta aivan berzerkkiä ne sinisellä merkityt jakamattomat hehtaarit silti. Eikä ole kyseessä edes jakamaton kuolinpesä, höh !
En käsitä tuohon ongelmaan muuta syytä kuin sen, että Peltotuki/Nutikka yhteensovitusta ei oikeasti ole testattu tavalla, että peruslohkot + kasvulohkot on luotu/tuotu Vipusta ensin Peltotuki Prossa, vaan vain siten, että lähdetään karttaohjelmassa tyhjältä tuodulta peruslohkolta, luomaan piirtämällä niitä kasvulohkoja ! Ja sitten ladataan piirretyt kasvulohkot Peltotukeen. Silloin täsmäytys lienee helpompaa ?
Ilmakuvakarttakin piti ladata neliömäiseltä alueelta, joka pyyhkii koko kunnan nurkasta nurkkaan, silloin kaiki kasvulohkot saivat ilmakuvan allensa pelkästään näpäyttämällä. Kaikilla ei ole lohkot päärakennuksen ympärillä 2 km ympyrässä. Arvatkaapa vain, kauanko kestää edes 4G:llä ladata semmoinen monoliitti ? On melkoisen kummallista, että näillä ohjelmilla voi tehdä vahinkoa vaikkapa hyvän auton hinnan tuosta vaan, valvontaviranomaiset hierovat käsiään takaisinperinnän toivossa, ja ohjelma sen kun pyörii ikuista luuppia 1 Record out of range - uudelleen ? - ohita ? - ihan mitä vaan ? - goto 1
Pthyi.
-SS-
-
En käsitä tuohon ongelmaan muuta syytä kuin sen, että Peltotuki/Nutikka yhteensovitusta ei oikeasti ole testattu tavalla, että peruslohkot + kasvulohkot on luotu/tuotu Vipusta ensin Peltotuki Prossa, vaan vain siten, että lähdetään karttaohjelmassa tyhjältä tuodulta peruslohkolta, luomaan piirtämällä niitä kasvulohkoja ! Ja sitten ladataan piirretyt kasvulohkot Peltotukeen. Silloin täsmäytys lienee helpompaa ?
-SS-
Vahvistin epäilyksiäni tekemälllä 2015 "puhtaalta pöydältä", tulihan tätä huomauttelua "Jakamatonta peruslohkoa nnn ha" , vaikka lohkot oli luotu viimeistä myöten, mutta tilanne normalisoitui, kun muutti karttaohjelmassa joka lohkon pinta-alan (siinä kasvulohkon tiedot-ruudussa, joka pomppaa näkyviin kun kasvulohkon tunnusta kartalla klikkaa muuta-toiminnalla) vaikkapa 0.1 ha:n suuruiseksi, silloin Nutikka alkoi laskea sen "jakamattoman" pinta-alan oikein, sitten vain varovasti naputeltiin pinta-alat "alhaalta päin" oikeaksi , samaksi kuin piirtämällä oli sinne lohkon päälle ilmaantunut.
Siirto Peltotukeen ei mennyt visuaalisesti oikein, ennen kuin siitä Nutikasta lähtöisin oli valinnut jonkun kasvin (tai kesannon tms) siihen kasvulohkolle. Sen jälkeen Nutikasta poistuttua ja karttojen tallennuksen jälkeen olivat kasvulohkot oikein sekä kasralla että Peltotuessa. Kokeilin tietenkin heti elvyttää tuota "jakamattoman peruslohkoalan" ja itsepintaisen peruslokojen pinta-alaeron ongelmaa myös nyt tälle valmiille 2014-vuodelle, samalla tavalla kikkailemalla aloja kasaan ja taas turvottamalla, mutta tuloksetta.
Eli ainakin itselleni vahvistui käsitys, että on merkitystä sillä, kummin päin Nutikkaa hyödynnetään karttatoiminnoissa. Olen kerännyt näitä kummallisuuksia nyt hiukan kasaan ja kyselen ohjelman toimittajalta joskus, mitkä ovat ominaisuuksia, mitkä ovat virhetoimintoja, mitkä käyttäjän virheitä, mitkä ovat ulkopuolella ohjelman toiintatarkoituksen, ja mahdolliset syyt siihen, miksi asiat on tehty niin kuin ne on tehty. Esimerkiksi syötekenttien toiminta ei vähennä näppäilyvirheitä vaan lisää niitä selvästi, koska kirjoittaessa on samanaikaisesti koko ajan tarkkailtava kohtaa, mihin merkit asettuvat, ollaanko miten monen merkkipaikan päässä desimaalipisteestä ja niin edespäin, jopa korjaa-näppäin (jäsen Backspace) on vaarallinen, koska sen painelu huolettomasti saattaa merkkien loputtua "peruuttaa viereiseen syöttökenttään ja jatkaa poistoja siinä.
Mutta jatketaan harjoituksia keveämmällä mielellä, seuraavaksi siemenvarastot, tapahtumien hinnat, käytettävät lannoitevalikoimat ja muut tällaiset, kuten menotapahtumien yksikköhinnat kohdalleen, jos vaikka ensi talvena voisi oikeasti käyttääkin ohjelmaa suunnitteluun. Onhan tuolla vielä päiväkausiksi kopioitavaa, vaikka 2011 asti taaksepäin tekisi, saisi satotiedot esim. kohdalleen. Eihän varmaan ollut tarkoitus, että ennestään noin parin päivän tetriksenpelaaminen kasvulohkoilla Excelissä muodostuu viljelysuunnitteluohjelmistolla enemmänkin kuin parin viikon työksi ?
-SS-
-
Peltotuki Pron syötteiden käsittelyn lähtökohta on sieltä, missä aurinko ei ole koskaan paistanut, eikä paista. Tähän tulokseen olen tullut nyt noin vuoden käyttökokemuksen perusteella. Eli näppäin-ohjelmoijat siellä Muurlassa, nuuhkaiskaa edes joskus sormianne. >:(
Mutta siitä puutteesta huolimatta. Peltotuki on sopeutunut melko hyvin, kunhan unohti Nutikan, äärimmäisen lopullisesti epäonnistuneen karttapiirto-ohjelmiston irvikuvan kokonaan pois suunnittelukuvioista. Vipun piirto-ohjelmahan oli siihen verrattuna nykyaikaisen tuntuinen ja toimikin vieläpä hyvin.
Yksi asia jäi riepomaan, olen tästä jo aikaisemminkin maininnut: suunnittelun ja muistiinpanojen välisen eron hämäryys. Ideanahan olisi suunnitella juu. Ja sitten viedä suunnitelma todellisuuteen. Sitten kun on suunniteltu, voidaan klikkauksella siirtää toteutuneiksi ne suunnitellut rivit. Eli jos suunnittelen lannoitus- ja kylvötoimenpiteet, ne siirtyvät 1.5 siihen toteutuneet-tauluun. Tässä on se ongelma, että jos suunnittelee siellä suunnittelutaulussa edelleen, pilaa se käytännössä sen alkuperäisen suunnitelman, minkä piti olla juurikin huhtikuun viimeisen päivän printattu suunnittelutilanne. Sekä, hyvin helposti menee suunniteltu ja toteutunut epäsynkroniin, eli on paljon siivottavaa, jos on lipsahtanut vasta aikomuksia toteutuneiksi. Se suunnittelutaulu kun purkautuu kokonaisuudessaan eräsiirtona sinne toteutuneisiin, riippumatta siitä, onko kyseinen toimenpide vielä edes tekeillä.
No, jos homma menee täysin hienosti, ovat kylvöt ja lannoitukset valmiit huhtikuun puolella, ei ole ristiriitaa, klik-siirrä suunnitellut-> toteutuneiksi. Ja jatketaan kasvinsuojelulla ja kasvustolannoituksilla. Mutta tänä vuonna ei ollut näin. Eli pitäisi tehdä niin, että laittaa jonkun hölmön kylvösuunnitelman sinne suunnittelu-osioon, eikä käytä koko suunnitteluosiota sen jälkeen, vaan alkaa lopullisesti täyttää toteutunut-osiota. Siinä kuitenkin menettää tietynlaisen vaihtoehtojen testailu-mahdollisuuden, jos toteutuneihin alkaa pelaamaan numeroilla. Ne rivit nimittäin pomppaavat ylös-alas, päivämäärien ja toimenpiteiden mukaan, ja tehtyjen väärien siirtojen metsästys on aikaa viepää.
En siis vieläkään ole oikein sisäistänyt, mitä eroa niillä kahdella taululla on, koska ovat toiminnoiltaan identtiset.
Jotenkin omaan ajattelumalliin kävisi se yksi ainoa taulu, johon lukittaisiin sitten yksittäinen tapahtuma, tavallaan toteutuneeksi. että niinkö rakentaisin sellaisen suunnitellun kokonaisuuden, ja sitten vain rastittaisin kulloinkin tehdyksi, ja jos ei laittaisi muuta, päivämääräkin tulisi klikkaushetkeksi automaattisesti. Aluksi muuten tein koko viljelymuistiinpanojen kirjaamisen suunnitteluosioon, päivämääriä myöten, ajattelin, että siirrän juuri ennen puinteja, mutta siinä on se huono puoli, että varaston printtaus ei anna inventaaripaperiin suunniteltu kulutus ja lopputilanne-rivejä, joten pitää siirtää toteutuneet-tauluun ne lannoitus- ja kasvinsuojelutoimenpiteet, jotta saa kunnon inventaripaperin. Mutta arvatkaapa vaan, onko siellä sitten loppukesäksi suunnitellut 6. ruiskutukset ja typpilisäykset myös kulutuksessa automaattisesti mukana ? Esimerkiksi päivämääräkentän puuttuminen toimenpiteestä voisi jättää varasto-oton tekemättä, silloin voisi olla sekä suunniteltuja että toteutuneita tapahtumia mukana systeemeissä, ja varastoa olisi helppo seurata sekä suunnitelman mukaan että toteutuneen mukaan.
Sitten aluskasvien dokumentointi on hankalaa. Siellä on tapahtumat "siemen" ja "siemen 2", siemen 2:een eli moneen kyseisen toimenpiteen kopioon syötän apilat nurminadat, koiranheinät italoheinät, jne, mutta käytettävissä kasvilajeissa esimerkiksi on vain "siemenpuna-apila" , jossa voidaan käyttää lajiketunnistusta. Aika hirveä on se kylvöjen ja lajikkeiden luettelo, kun on näitä siemenvalko/puna/et al -apiloita juu sinne laittanut. Mutta persianapilaa ei löydy mistään. Nyt se sitten on "siemenalsikeapila oma lajike-Marco Polo", erikseen kirjoitettuna lisätietoriville. Käsikoneella kylvö on myös aika hämärä, miten sen sinne laittaisi, oma työ vai kylvö vai joku muu.
Tämäkin siemenvarastonhallinnan takia oli saatava ratkaistuksi. Eihän sillä muuten olisi väliä. Tekisi kylvösiemenen vaan "Aku Ankka" ja lisätietoihin vappaakentään et "laitettu valkoapila Riesling" ja sitten "puna-apila Altasuede" jne ..
mutta ruutupaperi olisi sitten tajunnanvirralle helpompi ja järkevämpi. Ja halvempi.
Lannoituksissa valikoima syys- kevät- ja kesälannoitus ei anna oikein näille jarasensor-hommille vapausasteita. Mutta sinne onneksi saa useita kesälannoituksia tehdyksi, ne ovat sitten kaikki vaan kesälannoituksia.
-SS-
-
On siellä vaihtoehtona siemen kerääjäkasvi.
Mielellään ovat ainakin ennen Softsalolla ottaneet kehitysehdotuksia vastaan. Ovat myös toteuttaneet niitä.
-
On siellä vaihtoehtona siemen kerääjäkasvi.
Mielellään ovat ainakin ennen Softsalolla ottaneet kehitysehdotuksia vastaan. Ovat myös toteuttaneet niitä.
Äh, milloin se on tullut viljeltävien kasvien koodeihin ? Kesällä ei ollut kuin rehunurmet, siemennurmet ja siirtonurmet, pääkohdassa nurmet. Kesannot ja muut - kohdissa ei löytynyt. Ainoastaan Siemennurmet-kohdassa oli lähellekään apilalajikkeita sun muita. Mutta Keräkaali ainoa joka edes alkoi kolmella kirjaimella K-E-R
Kerääjäkasvitoimenpide löytyi tietenkin tulotapahtumana.
Juu ajattelinkin ehdottaa sen hallinnon viljelysuunnitelman talletusmahdollisuutta erilliseen hallinnon viljelysuunnitelmatauluun, siis siitä suunnittelutaulusta, jotta voisi jatkaa ns. jatkuvaa suunnittelua siinä suunnittelutaulussa. Toinen parannusehdotus oli mielessä, että suunnitteluvälilehdeltä eivät siirtyisi yksittäiset toimenpiteet ennen kuin niille antaa päivämäärän, vaikka tekisi sen eräajona sen siirron Suunittelu-> Toteutunut. Ja sen päivämäärän kun voi nytkin laittaa siinä suunnittelutaulussa, niin silloin hyppäisi se rivi samalla automaattisesti toteutuneiden toimenpiteiden tauluun !
Sitten niitä toimenpiteitä, jotka on suunniteltu, mutta ei pystytty tekemään syystä tai toisesta, jäisivät siihen suunnittelumalliin niinkö uinuviksi ja ne voisi poistaa jos ei käyttöä.
-SS-
-
Kasvilajien kohdalta olen paljon samaa mieltä. Aiemmin olikin niin, että apilat olivat monipuolisempina monivuotisissa rehunurmissa. Nyt apilat ovat omana ryhmänään. Toivottavasti seuraavissa päivityksissä täydentyvät. Palautetta annettu.
Itse kaipaisin siemenseosten tekomahdollisuutta. Siis siten, että suunnittelu tai toteutuskohdassa käyttäisin vain esim. "kerääjäkasviseos"- nimikettä. Ja silti saisin tarvikelistaan määrät kustakin siemenestä erikseen. Kasvinsuojelussa näin ilmeisesti voi tehdä? (itse luomussa).
Minä käytän Peltotukea siten, että teen suunnittelut tietysti sinne suunnitteluosioon. Kun ensimmäisiä toteutustoimia aloitan tekemään, unohdan sen suunnitteluosion lähes kokonaan, eli katson vain tietoja, en muuta mitään. Toteutuneissahan on tosiaan se lisätoiminnot - hae lohkon suunnitellut- nappula. Eikö sieltä saanutkin valita rastilla (poista valinnat ja rastita sitten) vain ne toimenpiteet, jotka haluaa siirtää toteutuneisiin? Näin mielestäni itse toimin. Lisään sitten vain toteutuneisiin niitä toimia, jotka poikkeavat suunnitelluista, enkä myöskään siirrä suunnitelluista niitä, joita en sitten toteutakaan. En ole nyt peltotuen ääressä, joten en voi kaikkia tarkistaa.
Olen kyllä samaa mieltä rivien pomppimisen suhteen. Myöskin suunnittelu-toteutustaulut ovat ajoittain epäselviä. Oma ajatus on asettunut siten, ensin suunnittelu. Sitten sopivana ajankohtana viljelysuunnitelma tulostettuna kansioon viranomaisia varten. Sitten toteutuneet. Tosiaankin. Tässä olisikin tuo kohennuskohta. Eli saisi alkuperäiset suunnitellut jätettyä paikoilleen ja voisi sieltä siirtää tarvittaessa toteutuneisiin. Ja olisi uusi taulu, johon voisi leikkiä uusilla ajatuksilla... Annanpa tuosta itsekin palautetta.
SS:n kriittinen ja analysoiva ote ohjelmaan olisi varmasti kiinnostavaa palautetta kehittäjälle. Kannattaa olla yhteydessä.
-
Toteutuneissahan on tosiaan se lisätoiminnot - hae lohkon suunnitellut- nappula. Eikö sieltä saanutkin valita rastilla (poista valinnat ja rastita sitten) vain ne toimenpiteet, jotka haluaa siirtää toteutuneisiin?
Kyllä tuo toiminto tosiaan löytyy, mutta sen kohdistuminen on siihen sisään tullessa jo valmiiksi epäselvä: "Poista Valinnat" poistaa aktivoidun kasvulohkon toimenpiteiden/suunnittelujen rastit, mutta ei muilta lohkoilta. Muut lohkot kuitenkin näkyvät siinä listassa. Nähtävästi ei tämä siirto muuta niitä muita, mutta miksi ne sitten näkyvät siinä ylemmässä listassa, jos ei voi tehdä poimintaa koko lohkokasasta esimerkiksi ? Lohkoja ei saa valituksi monta yhtaikaa. Nyt kun kuittaa OK, mitä siirtyy ? Jos hyväksyy, että poistetaan vanhat siitä lohkon taulusta, johon siirretään, poistuvat silloin KAIKKI vanhat. Jos ei hyväksy, tulevat täysin SAMANLAISETKIN USEAAN KERTAAN, jos on vahingossa rastin aktivoinut. Sitten jos suunnittelussa on eri arvot, mutta sama tapahtuma, jokainen yksinkertainen tiedostonkopiointiohjelma osaa kertoa hakemistosta toiseen kopioidessa, samaniminen tiedosto, mutta vanhempi/uudempi / erilainen ? korvataanko - kopioidaanko toinen versio viereen - ohitetaanko ? Ohjelma siis ei osaa monissa ohjelmissa yleistä merge tai sync - toimintoa suunnittelu- ja toteutunut- taulujen välillä.
Eli kyseinen toiminto ei oikeastaan palvele niin hyvin kuin sen on ajateltu palvelevan. Ongelmahan on se, että kasvinviljelylohkolla ovat suunnittelut ja toteutumat tavallaan erillisinä toimintoryppäinä, joita ei vielä edellisenä kesänä voi lyödä lukkoon, riippuen esimerkiksi säistä. Ensimmäinen toimintoryhmä ovat tietenkin perusmuokkaukset, kyntö tms. Sitten toukotyöt. Sitten rikkaruiskutuskierros. Sitten korrenvahvistus, tauti- ja lisälannoituskierrokset. Lopuksi tähkän käsittelyt ja lisävalkuaiskierrokset. Ja sitten kolme viikkoa ja puinti.
Eli suunniteltavia kokonaisuuksia ja näistä tallennettavia toteutumia on mahdollisesti edellisen vuoden syyskuusta kuluvan vuoden lokakuuhun. Suunnittelumallit sekä suunnittelu-taulu ovat siihen toimintaan kömpelöitäJos suunitelu ja toteutuskin tehdään yleisten ehtojen vastaisesti, etukäteen, kukkaron sallimat täydet kasvinsuojelupanokset, aina ja kaikkialla, silloin nekin voi jo suunnitella edellisenä kesänä ja hankkia aineitakin sopiva määrä. Tai sitten käyttää kesällä vain toteutunut-taulua, siellähän ne kaikki toiminnot löytyvät kilometrin pituisissa vaihtoehtolistoissa , hiiri kyllä liikkuu pöydällä vikkelään siuh siuh.
Jos suunnittelutaulu ajatellaankin läkähdyttävän pitkäksi kaikkien mahdollisien dopinkien listaksi, voisi niissä ainakin olla mahdollisuus aliotsikointiin tai kasvuastekuvion mukaiseen projekti kuvaukseen, esim. oheistamani kuvan mukaisesti ryhmitellen, ei toimintolistoista tulisi rasittavan pitkiä ja sekavia.
(http://www3.syngenta.com/country/fi/su/kasvinsuojelu/kasvit/PublishingImages/Vete_FI_FI_500_633.JPG)
-SS-
-
Itse kaipaisin siemenseosten tekomahdollisuutta. Siis siten, että suunnittelu tai toteutuskohdassa käyttäisin vain esim. "kerääjäkasviseos"- nimikettä. Ja silti saisin tarvikelistaan määrät kustakin siemenestä erikseen. Kasvinsuojelussa näin ilmeisesti voi tehdä? (itse luomussa).
Jos nyt näin meidän kesken, se tankkiseos-toiminto on aika haistapas.ka-systeemi. Käytännössä ruiskutuskerran numero on sen tankkiseoksen kasvisnsuojelutapahtumien eri rivien välinen kiinnittävä tekijä. Eroa varsinaisessa suunnittelutaulussa olevaan kasvinsuojeluaineiden keruuseen ei ole muuta kuin sen ruiskutuskerran numeron voi valita sitten koko listalle kerralla. Se, mikä tankkiseoksesta puuttuu vastineeksi, on tietenkin varastonhallinta, jota käytän varsinaisessa suunnittelutaulussa aktiivisesti. Eli näen, mikä purkki on loppumassa, ja milloin tulee aineen vaihdon aika. Eli tankkiseos ehkä toimii silloin kun viljelijällä on muutama peruskuvio, jota menee kaikkialle, varasto on kooltaan ja monipuolisuudeltaan kuin maatalouskaupan varasto, niin mikäs siinä, laskettelee seoksia vaan menemään ja varastomiehet ja rengit roudaavat hilukseilla tavaraa tukusta lisää automaattivarastoon.
Eli pikkutiloilla sen tankkiseoksen voi yhtä hyvin laittaa post-it - lapulle eteen, ettei vaan unohdu sitten siitä 18 aineen seoksesta jotakin pois. Nimittäin, silloin kun tehdyn toiminnallisen "tankkiseoksen" "pudottaa" suunnittelutauluun tai toteutunut-tauluun, "irtautuvat" ne juurikin erillisiksi "kasvins" - tapahtumiksi, varustettuna samalla järjestysnumerolla. Esimerkiksi tankkiseosta ei voine enää editoida tankkiseoksena suunnittelussa, vaan ne erilliset kasvinsuojelutoimenpiteet pitää poimia listalta. Poiston kyllä voi tehdä kokonaisuutena, koska poisto-toiminto kysyy, haluaako poistaa kaikki samalla kertanumerolla varustetut rivit.
Eli itse asiassa voi tehdä suunnittelussa tai toteutuneissa samalla tavalla, pitää vaan mielessä kokonaisuutta ruiskutuskerta-numeroista. Päivämääräkin ne sitoisi jo melko hyvin yhteen, mutta tietenkin voi saman päivän aikana tehdä montakin seosta, jos on ruiskutusneuroottinen luonne. Siksi tuo ruiskutuskerta on käyttökelpoinen. Ja niitä on melko riittävästi, eikös viime vuoden satokisavoittajakin käynyt kahdeksan kertaa ? Ruiskutuskertojahan Peltotuessa on 9. Ja yhden voi jättää numeroimatta, eli yhteensä
kymmenen.
Eli kerääjä - siemenseoksenkin olen tehnyt, käyttämällä esim. viittä "Siemen 2" - tapahtumaa, ja kaikille hakenut siemennurmi - lajikkeen ja käyttömäärän /ha. Nyt kun kylvin kolme kertaa siemenseoksia, on Siemen - tapahtumia listassa vajaat kaksikymmentä, kylvötapahtumia neljä, ryhmitellen lähinnä päivämäärän mukaan, selväpiirteistä ja pelkistettyä, eikö. No ei. Päässä laskien sitten suhteet ja kokonaismäärän jakanut käyttömääriksi. Tällöin säkit varastossa pitävät paikkansa. Olenkin miettinyt, miksei Siemen-toimenpiteelle voi laittaa "kerta" koodia myös ?
Yleensäkin näiden "toimenpiteiden" irrallisuus on melko sekaannuttavaa. Mutta suurella näytöllä ja ulospäin karsastavilla silmillä kokonaiskuvan kyllä saa.
-SS-
-
Olen tehnyt tankkiseoksia suunnittelumalleihin. Sieltä sitten muuttaa päivämäärät ja tekee hienosäädöt määriin on helppo napsia niitä eri kasvulohkoille. Täytyy vaan olla tarkkana, ettei poista vanhoja tapahtumia.
-
Olen tehnyt tankkiseoksia suunnittelumalleihin. Sieltä sitten muuttaa päivämäärät ja tekee hienosäädöt määriin on helppo napsia niitä eri kasvulohkoille. Täytyy vaan olla tarkkana, ettei poista vanhoja tapahtumia.
Joo suunnittelumalli on tavallaan toinen työkalu, johon on tankkiseokset tehtäväkin suunnittelmalla eikä tankkiseos-toiminnolla, tavallaan sellainen esisuunnittelutyökalu, jota hainkin. Nyt sitten kuitenkin suunnittelumallin ja suunnittelu-taulun limittäisyys alkaa ärsyttää. Kumpikaan ei kuitenkaan kunnolla kelpaa siihen hallinnon kevätsuunnitelman pohjaksi. Eikä vipuhakemuksen pohjaksi muutenkaan. Eikä toteutunut - viljelymuistiinpanojen pohjaksi myöskään.
Tuosta käyttöliittymästä, jonkin verran ongelmia koko ajan aiheuttaa sellainen poikkeuksellinen käyttöliittymä joissakin ohjelman toiminnoissa, eli ne lisänappulat, jotka "ilmestyvät" sinne pääruudun yläreunaan, jos vaikka olemme muuten melko tiiviisti kontaktissa vain siihen ikkunaan. Esimerkkinä "Perustiedot" -> "Viljeltävät kasvit ja lajikkeet", niin suurin osa omituisuuksista olisi kuittautunut sillä, että olisi haeskellut ne napit, uuden lajikkeen luominen olikin täysin mahdotonta aluksi, kun katse ei ollut siirtynyt ruudulla aivan toisaalle, missä oltiin tekemässä sitä viljelykasvien luetteloa. Ensimmäisellä käyttökerralla tuosta varoitetaan, ja kasvilajikkeiden ruudussa on mainittu asia pienellä tekstillä. Mutta esimerkiksi varasto-toiminnossa tätä muistutusta ei ole, vaan pitää olettaaa, että se esille pomppaava nappirivi näkyy silmäkulmassa. Miksei se ribboni voi tulla siihen työn alla olevan toimintoruutuun ? Koska esimerkiksi varasto-toiminnossa on sieltä kaksi nappia paikalla jo valmiiksi, "lisää" ja "tallenna"
Yksi kantapään kautta opittu asia itsella on ollut, kun on tehnyt jonkin teollisen laitteen käyttöliittymää, että ei saa vaatia ihmistä siirtymään kriittisen ohjauksen käyttöpaneelilta katsomaan jonnekin toisaalle, kaikkien käsillä olevien nappien ja merkkivalojen pitää olla siinä missä hommia tehdään. Nykyaikaiseksi katsottavia lentokoneita on pudonnut tämän asian takia, ettei ole pidetty saatua ja syötettävää informaatiota kasassa ja yhtaikaa hallinnassa.
-SS-
-
Jos kevätviljoilla haluaa käyttää jaettua lannoitusta, niin kaipaan Peltotuen lannoitelaskentaan sellaista ominaisuutta, että kylvölannoituksessa käytettävän lannoitteen määrän ja lannoitelajin voisi optimoida pelkästään suurimman sallitun fosforimäärän perusteella, kun toisella lannoituskerralla annetaan kuitenkin pelkkää typpeä.
Olis näin helpompaa säätää tokalla kerralla annettavan typen määrä, kyllähän se laskeminen nytkin onnistuu, mutta joutuu vaan enenmän tekemään pöytälaskinhommia ja laittamaan asioita ruutupaperille muistiin.
Nyt tulee hankaluuksia monella sellaisella lohkolla, missä fosforitaso on luokassa hyvä. Kun on fosforitasoja useita, välttävästä korkeaan, niin joutuu ostamaan montaa eri lannoitelaatua, jaetulla lannoituksella vois laatujen määrää saada vähemmäksi ja hommia yksinkertaistettua, ja sais typetkin helpommin mahtumaan lohkoille, ei viittis typestä tinkiä sen takia, että fosforit ylittyy.
Ja mitä olen tässä muutamana vuonna muutamalle lohkolle kokeillut jaettua lannoitusta siten, että se loppu 20-30 kg typpeä annetaan orasvaiheessa tai heti rikkaruisutuksen jälkeen, niin tulokset on ihan lupaavia ja käytäntöä pitää tulevaisuudessa laajentaa melkein kaikille lohkoille.
-
Jos kevätviljoilla haluaa käyttää jaettua lannoitusta, niin kaipaan Peltotuen lannoitelaskentaan sellaista ominaisuutta, että kylvölannoituksessa käytettävän lannoitteen määrän ja lannoitelajin voisi optimoida pelkästään suurimman sallitun fosforimäärän perusteella, kun toisella lannoituskerralla annetaan kuitenkin pelkkää typpeä.
Olis näin helpompaa säätää tokalla kerralla annettavan typen määrä, kyllähän se laskeminen nytkin onnistuu, mutta joutuu vaan enenmän tekemään pöytälaskinhommia ja laittamaan asioita ruutupaperille muistiin.
Nyt tulee hankaluuksia monella sellaisella lohkolla, missä fosforitaso on luokassa hyvä. Kun on fosforitasoja useita, välttävästä korkeaan, niin joutuu ostamaan montaa eri lannoitelaatua, jaetulla lannoituksella vois laatujen määrää saada vähemmäksi ja hommia yksinkertaistettua, ja sais typetkin helpommin mahtumaan lohkoille, ei viittis typestä tinkiä sen takia, että fosforit ylittyy.
Ja mitä olen tässä muutamana vuonna muutamalle lohkolle kokeillut jaettua lannoitusta siten, että se loppu 20-30 kg typpeä annetaan orasvaiheessa tai heti rikkaruisutuksen jälkeen, niin tulokset on ihan lupaavia ja käytäntöä pitää tulevaisuudessa laajentaa melkein kaikille lohkoille.
Täytä kesälannoitukset käsin ENSIN, luulisin, että Peltotuki osaa optimoida sen jälkeen kevätlannoitukset.
Ainakin toimii paljon paremmin syysviljoilla kuin WebKuvatus. Itsellänikin on Y1, NK, SS, NS, Y5 Y6 ollut valikoimassa,
-SS-
-
Jos kevätviljoilla haluaa käyttää jaettua lannoitusta, niin kaipaan Peltotuen lannoitelaskentaan sellaista ominaisuutta, että kylvölannoituksessa käytettävän lannoitteen määrän ja lannoitelajin voisi optimoida pelkästään suurimman sallitun fosforimäärän perusteella, kun toisella lannoituskerralla annetaan kuitenkin pelkkää typpeä.
Olis näin helpompaa säätää tokalla kerralla annettavan typen määrä, kyllähän se laskeminen nytkin onnistuu, mutta joutuu vaan enenmän tekemään pöytälaskinhommia ja laittamaan asioita ruutupaperille muistiin.
Nyt tulee hankaluuksia monella sellaisella lohkolla, missä fosforitaso on luokassa hyvä. Kun on fosforitasoja useita, välttävästä korkeaan, niin joutuu ostamaan montaa eri lannoitelaatua, jaetulla lannoituksella vois laatujen määrää saada vähemmäksi ja hommia yksinkertaistettua, ja sais typetkin helpommin mahtumaan lohkoille, ei viittis typestä tinkiä sen takia, että fosforit ylittyy.
Ja mitä olen tässä muutamana vuonna muutamalle lohkolle kokeillut jaettua lannoitusta siten, että se loppu 20-30 kg typpeä annetaan orasvaiheessa tai heti rikkaruisutuksen jälkeen, niin tulokset on ihan lupaavia ja käytäntöä pitää tulevaisuudessa laajentaa melkein kaikille lohkoille.
Täytä kesälannoitukset käsin ENSIN, luulisin, että Peltotuki osaa optimoida sen jälkeen kevätlannoitukset.
Ainakin toimii paljon paremmin syysviljoilla kuin WebKuvatus. Itsellänikin on Y1, NK, SS, NS, Y5 Y6 ollut valikoimassa,
-SS-
Juu, onnistuu tuolla tavalla. Itse tein laskennan starttifosforin kanssa samalla periaatteella. Ensin suunnitelmaan 60kg/ha starttia ja ohjelma laski sitten päälle sopivan peruslannoitteen. Sitten kun tuloksia katseli vähän ja tarvittaessa muutti starttiP:n määrää niin ei tarvinut oikein montaa lannoitelajia käyttää.
-
Peltotuen kanssa on hiukan hankala toteuttaa "suunnittele jo edellisenä kesänä" - toimintaa. Nytkin olin piirrellyt Vipuun lohkot, ja siirsin ne Peltotukeen, tavallaan lohkot tulivat lohkojen päälle, muutaman aarin erot korjattiin. Homma toimi hyvin. Sitten sain kuulla kollegalta, että pohjavesialueen kasvinsuojelua ei hyväksytä pelkillä osa-aloilla vaan pitää aina tehdä piirtämällä kasvulohko pohjavesialueen rajaa noudattaen.
No sitten kun jaoin Vipussa ne kasvulohkot, joissa oli osa pohjavesialuetta (koska Nutikka on edelleen juuri niin psska kuin ennenkin) , niin päivitettäessä Peltotukeen ne syntyneet lohkot, niin jo suunnitellut toiminnot lannoitukset, ym. pomppasivat jotenkin väärille lohkoille. Kopioin hädissäni peruslohkon sisällä kasvulohkolta toiselle toiminnolla "tuo toimenpiteet toiselta lohkolta" , mutta aina peruslohkolta jäi yksi kasvulohko käsin täydennettäväksi, koska sitä ei saanut mihinkään väliaikais-säilöön kun niitä toimenpiteitä kierrätin lohkolta toiselle.
Melko työläs oli homma. Mutta siis tuo pohjavesialueen rajaa pitkin tehtävä kasvulohkojen jako oli tehtävä, jotta on turvassa sitten valvonnassa.
Hiukan tuli myös lannoitusrajoissa hykhäkkiä, kun uudet jaetut kasvulohkot tietty eivät osanneet kopioida itseensä äitikasvulohkon viljavuustietoja, eikä tietenkään lannoitussuunnitelu toiminut ja rajat menivät punaiselle. Herää kyllä kysymys, miksi ei voisi esim. kasvulohkoa A jakaa kahdeksi, A:ksi ja B:ksi, ja viljavuustiedot menisivät sitten A:sta A:lle ja B:lle automaattisesti.
Nutikkaan muuten ei Vipusta pystynyt siirtämään kasvulohkokarttoja ollenkaan. Toivottavasti viikonlopun Vipu-päivitys korjaa ongelmat...tai mihin minä niitä Nutikan karttoja oikeastaan tarvitsen, koska se Vipun piirtelyohjelma on todella nopea ja toimiva. 20 lohkoa on Vipussa piirretty siinä ajassa kun saa selville, miten Nutikassa yleensä pääsee piirtämään yhden viivan.
-SS-
-
On siellä vaihtoehtona siemen kerääjäkasvi.
Mielellään ovat ainakin ennen Softsalolla ottaneet kehitysehdotuksia vastaan. Ovat myös toteuttaneet niitä.
Toimenpide "SIEMEN KER" ei sisällä kaikkia vaihtoehtoja, koska pitää laittaa yksivuotiset rehunurmet - siemen, ja lajikkeet puuttuvat. Siemennurmet - siementyyppi sisältää enemmän oikeita vaihtoehtoja, mutta niiden yhdistäminen ei oikein onnistu helposti, ei ole siemenseos-toimintoa.
-SS-
-
Nyt taas ruiskutuksia talletettu Peltotuki Pro - ohjelmaan. Todellakin, erittäin heikosti on järjestetty se tilanteen mukaan tehtävä suunnittelu, useinhan se menee niin, että tulet tilalle, alat miettimään, mitä sulla on, mitä kirppuja ja likaruohoja pellolta löytyi, ja sitten sijoittelet suunnitelmaksi ne ruiskutukset. Sitten ruiskutat ja kirjaat suunnitellut toteutuneiksi, jos hyvin kävi, kulutukset tietty saattavat poiketa suunnittelusta, kun pullot punnitaan.
Mutta mitä helevettiä sillä "Suunnittelu" - välilehdellä oikeastaan tehdään, koska saman suunnitelman voi tehdä siihen "Toteutunut"-välilehdelle ? Toteutunut-välilehti näyttää olevan aivan sama asia, kun ei kirjaa päivämäärää toimenpiteeseen. Tulosteissakin lukee vain "toteutunut" sen "suunnittelu" - sanan tilalla, muuten ne traktoritulosteet ovat samanlaiset. Jos osa vuodesta on "Suunniteltu" - välilehdellä ja sitten jostakin pisteestä alkaen lisätoimenpiteet vain "Toteutunut"-välilehdellä, on esimerkiksi varastotaulukko sekainen sörsseli "suunniteltuja" ja "toteutuneita" varastosaldoja. Niillä suunniteltu - saldoilla muuten ei tee wittuakaan, koska niistä ei saa oikeaa inventaaritulostetta ulos.
Mutta-mutta- onko niin, että suunnittelu-välilehteä pitää täyttää lannoitusten osalta, jos haluaa viranomaistulosteet ? Pitääpä kysyä, niin siis jos suunnittelu voidaan tehdä toteutuneet-ruudussa,(lannoitelaskenta toimii ainakin) ja tulosteet saa normaalisti, voi koko suunnittelu-välilehdellä heittää vesilintua. Se on silloin täysin turha. Turha. Siis turha. Sanoinko turha. Joo, turha.
Hyvä esimerkki oli, kun kävin jonkun tarpeen takia kurkkaamassa viime vuoden lohkokirjanpitoa; aikani siinä sitten muikistelin ja sydäntä kylmäsi kun huomasin, että satotiedot ja syksyn glyfosaatit puuttuivat tyystin, puhumattakaan puinnin jälkeen tehdystä kerääjäkasvitäydennyksistä. Pala kurkussa aloin niksutella tarinaa sinne lomakkeelle, avasin tietenkin lukitukset ensin, kaivoin valokuvia, papereita , ryppyisiä muistiinpanolappuja, tarkastin päivämääriä, päätä alkoi särkeä muutaman tunnin päästä aivan vietävästi.
Ja sitten huomasin.
Olin napsaissut vahingossa "Suunnittelu" - välilehden aktiiviseksi. Ja olin juurikin tehnyt sen vaihdon joskus kesällä "Toteutuneet" - välilehdelle, että en sitten ollut enää täyttänyt toimenpiteitä kumpaankin sivuun. Kyllä siinä vähän tuli haistateltua ohjelman toiminnallisuudelle: Nyt sitten oli tarkistettava hätäpäissäni täyttämäni ristiriitaiset tiedot, ja päänsärky jyskytti ohimoilla siinä entistä kipakammin.
Eli tällaisten havaintovirheiden takia suunnittelu-välilehden pitää olla täysin identtinen Toteutunut-välilehden kanssa, loppuun asti, tai sitten tyhjä. Tällä hetkellä täytän kummatkin taulut erikseen yksi kerrallaan samaan aikaan, koska talletetut toimenpiteet ovat ties missä järjestyksessä ympäri taulukkoa, joten on vaikea muistaa siinä "Nouda tämän lohkon suunnitellut" - toiminnossa rastittaa, että mitäpä kaikkea juuri suunnittelin.
Ensi vuonna ehkä jätän "Suunnittelu"-välilehden rivit tyhjäksi ja suunnittelen kaiken "Toteutuneet" - välilehdelle, ja käytän "todellisen toteutuneen" toimenpiteenä merkkinä päivämääräkentän täyttöä. Saas nähdä, miten toimii.
-SS-
-
Joo nyt taas riepoo tuo Peltotuen kummallinen suunnittelu / toteutunut - taulujen erillisyys. Jos siirtää taulusta toiseen vaikka yhden ainoan rivin, joka on muuttunut, ei voi korvata sitä, koska korvaaminen tarkoittaa, että se toinen taulu tyhjenee ja sitten se yksi rivi siirtyy vain sinne ?
Eli kaikki siirrot käytännössä menevät niin, että siirretään aina kaikki tapahtumat suunnitelluista toteutuneiksi ja tuhotaan sieltä toteutuneet-taulusta kyseiseltä lohkolta kaikki rivit, siis ihan kaikki, koska muuten tulevat moninkertaisiksi siellä toisessa taulussa.
Onhan siellä erinäisiä valintoja Lisätoiminnot-valikossa, mutta oikeasti esimerkiksi toimenpiteen kopiointi toiselle lohkolle on aika toimimaton systeemi, vaikka esimerkiksi ajoin Avauntin seoskumppaneineen yhdellä ruiskuntäydellä samana päivänä kaikille neljälle rapsilohkolle, niin esimerkiksi ruiskutuskerran numero eikä kasvinsuojelutarpeen havainnon teksti ollut lohkoilla sama.
Eli neljälle lohkolle kolmen aineen seoksella tekee yhteensä kaksitoista klikkailtavaa toimenpidettä. Itse ruiskutukseen puomien nosteluineen ja ruiskun huuhteluineen saattaa jopa mennä vähemmän aikaa kuin klik klik kliketi klik ruutujen täyttelyyn kunkin toimenpiteen osalta. Tankkiseoksen rakentaminen ehkä olisi auttanut, mutta kun päätös seoskumppanista ja hivenistä oli pikainen ja mielijohteenomainen, eipä tullut vuonna 2015 mieleen, rapsille Bortrac Avauntin kanssa 2015 kesäkuun puolivälissä ?
Ei hlvetti tätä dinosaurusten aikaista ohjelmaa.
Kuitenkin, tällä pystyy sentään jotain tekemään, niin kuin olisi rautapyöräfortsonni tullut pellon päähän, kun vaan ponnistelee, niin vähän saa tehdyksikin, vaikka on se krouvimpaa.
Mutta esim. Webwisu on kuin hieno kiiltävä moderni traktori, jossa kuitenkin toimii kytkin vain rattia kääntämällä, käynnistysavain on nokkapellissä, ohjaus vasemmassa kääntöjarrussa, tasauspyörästön lukko vaihdekepissä, valot nostolaitevivussa ja nostolaite lämmityslaitteen nupissa.
Ja radion saa päälle vain katkaisemalla traktorin verstaalla, kun se nappi on piilotettu kytkinkopan sisäpuolelle.
-SS-
-
Excel^ - lohkotoimenpiteiden kopiointi käy helpolla ja kontrolloidusti.
Hyvän kasvinsuojelutaulun laatiminen on tosin pirullisen haastava tehtävä, niin jotta notta kaikki tulisi huomioonotettua... peräkkäiskäyttö, vesistöetäisyydet, resistenssin ehkäisy....
Toteutuneet vs suunnittelu - niin, mulla ei ole excelissä ainakaan kuin yksi varastokirjanpito, mutta siihen on nyt rakenteilla 'simulaatio' ts. varastosaldotolpissa tulevaisuuteen kirjatut tapahtumat näkyy eri värillä kuin toteutuneet, ja Excel rääkäisee varastosaldoista vasta jos toteutuneisiin yritetään kirjata jotain sellaista tuotantopanosta, jota sillä päivämäärällä ei oikeesti ole olemassa varastossa. Eli samalla syntyy myös varastotilanteen backtrackkaus mille tahansa päivämäärälle menneessä ajassa - löytyykö peltotuesta?
-
Excel^ - lohkotoimenpiteiden kopiointi käy helpolla ja kontrolloidusti.
Hyvän kasvinsuojelutaulun laatiminen on tosin pirullisen haastava tehtävä, niin jotta notta kaikki tulisi huomioonotettua... peräkkäiskäyttö, vesistöetäisyydet, resistenssin ehkäisy....
Toteutuneet vs suunnittelu - niin, mulla ei ole excelissä ainakaan kuin yksi varastokirjanpito, mutta siihen on nyt rakenteilla 'simulaatio' ts. varastosaldotolpissa tulevaisuuteen kirjatut tapahtumat näkyy eri värillä kuin toteutuneet, ja Excel rääkäisee varastosaldoista vasta jos toteutuneisiin yritetään kirjata jotain sellaista tuotantopanosta, jota sillä päivämäärällä ei oikeesti ole olemassa varastossa. Eli samalla syntyy myös varastotilanteen backtrackkaus mille tahansa päivämäärälle menneessä ajassa - löytyykö peltotuesta?
Peltotuessa on suunnittelutaulussa varastosaldo juokseva, eli esimerkiksi toimenpidettä tehdessä näkee, paljonko siitä varastosaldosta otetaan, miinusmerkkisenä näkee sitten ostotarpeen. Sitten toteutuneissa on omansa. Lannoituslaskenta myös ottaa huomioon varastot. Varastonhallinnassa näkyy eri näkymissä suunnitelltu ja toteutunut varastotilanne. Varastonhallinta onkin paras osa Peltotuessa, kunhan asettelee varastolisäykset aina paikalleen ja tarkkailee inventaarien avulla todellista tilannetta. Myös toleranssit ja hävikit ja jääneet pohjat voi sitten kuittailla inventaaripäivänä esim. Ekokem-poistoina.
-SS-
-
Excel^ - lohkotoimenpiteiden kopiointi käy helpolla ja kontrolloidusti.
Ihmettelen juuri tuota, että jossakin Peltotuessa juurikin tuo kopiointi on tehty niin hankalaksi. Excelissä ottaa käsiteltäväksi data-alueen, jonka haluat kopioida, sitten hyppäät kohteeseen ja näytät paikan mihin sen kopion pitäisi vilahtaa; lennossa hiiren alla vilahtaa myös, halutaanko muotoilut, kaavat, ym. säilyttää vai hylätä.
Peltotuessa menet sinne kohdetauluun, haet jonkin epämääräisen lisätoiminnot - napin, sitten määräät kopioitumaan, saat pikkuruudun, jossa on kaikki mahdolliset lohkot ja kaikki mahdolliset toimenpiteet, joista sitten rastitetaan, mikä haluttaisiin kopioida. No, pienenä huomiona, se näkymä siinä kopiointitoiminnossa on muuten sama kuin varsinaisessa taulussa, mutta lajittelu ei ole päivämäärän mukaan, eli lsita on aivan eri näköinen, joten siinä sitten rullailet ja yrität muistella, mikä kylvötoimenpide se olikaan niistä useammasta, joka piti kopioida. Niksuttelua myös riittää, pitää valita korvataanko, lisätäänkö, haukotellaanko, vaihdetaanko istumessa kankkua, ym ym. eli tosiaankin helpoimmalla pääsee kun on iso paperi vieressä, kirjoittaa sen toimenpiteen arvot ja parametrit, ja kirjoittaa uudestaan sitten toteutuneet -taulussa ! Ja tämä siis on tosi, aina kun jokin toiminto keskeytyy jonkun rastin tihruiluun jossakin ihan muussa ruudun kulmassa kuin siellä, missä ollaan tekemässä hommia, on parempi painaa esc ja tehdä homma siihen ohjemaan ihan vaan uudestaan tallettamalla, aikaa ja vaivaa säästyy.
MIten voikaan olla näin, että noin 35 vuoden palkitsevan ja innostavan tietotekniikan maailmaan perehtymisen jälkeen paperi ja käsin tallettaminen toimii nyt 2016 vuonna näissä suunnitteluohjelmissa parhaiten ?
-SS-
-
Excel^ - lohkotoimenpiteiden kopiointi käy helpolla ja kontrolloidusti.
Ihmettelen juuri tuota, että jossakin Peltotuessa juurikin tuo kopiointi on tehty niin hankalaksi. Excelissä ottaa käsiteltäväksi data-alueen, jonka haluat kopioida, sitten hyppäät kohteeseen ja näytät paikan mihin sen kopion pitäisi vilahtaa; lennossa hiiren alla vilahtaa myös, halutaanko muotoilut, kaavat, ym. säilyttää vai hylätä.
Peltotuessa menet sinne kohdetauluun, haet jonkin epämääräisen lisätoiminnot - napin, sitten määräät kopioitumaan, saat pikkuruudun, jossa on kaikki mahdolliset lohkot ja kaikki mahdolliset toimenpiteet, joista sitten rastitetaan, mikä haluttaisiin kopioida. No, pienenä huomiona, se näkymä siinä kopiointitoiminnossa on muuten sama kuin varsinaisessa taulussa, mutta lajittelu ei ole päivämäärän mukaan, eli lsita on aivan eri näköinen, joten siinä sitten rullailet ja yrität muistella, mikä kylvötoimenpide se olikaan niistä useammasta, joka piti kopioida. Niksuttelua myös riittää, pitää valita korvataanko, lisätäänkö, haukotellaanko, vaihdetaanko istumessa kankkua, ym ym. eli tosiaankin helpoimmalla pääsee kun on iso paperi vieressä, kirjoittaa sen toimenpiteen arvot ja parametrit, ja kirjoittaa uudestaan sitten toteutuneet -taulussa ! Ja tämä siis on tosi, aina kun jokin toiminto keskeytyy jonkun rastin tihruiluun jossakin ihan muussa ruudun kulmassa kuin siellä, missä ollaan tekemässä hommia, on parempi painaa esc ja tehdä homma siihen ohjemaan ihan vaan uudestaan tallettamalla, aikaa ja vaivaa säästyy.
MIten voikaan olla näin, että noin 35 vuoden palkitsevan ja innostavan tietotekniikan maailmaan perehtymisen jälkeen paperi ja käsin tallettaminen toimii nyt 2016 vuonna näissä suunnitteluohjelmissa parhaiten ?
-SS-
pari kymmentä vuotta Peltotukea näpytelleenä en oikein tunnista noita ongelmia. Ohjelmahan on helppokäyttöinen ja toimii varmasti, kuin junan vessa. Suunnittelu/toteutus- ongelmaan vaikuttaa varmaan se, että viljelysuunnitelma on niitä viranomaistulosteita. Sen kun saa pihalle, niin sitten siirtää suunnitelman toteumaan ja näpyttelee päivämäärät. Loput voi tehdä sinne toteumaan.
Mitä tulee exeliin, niin taulukkolaskentaohjelmana ok, mutta siihen jos yrittää vastaavaa viljelyohjelmaa rakennella itse, niin aika velho saa olla.
-
pari kymmentä vuotta Peltotukea näpytelleenä en oikein tunnista noita ongelmia. Ohjelmahan on helppokäyttöinen ja toimii varmasti, kuin junan vessa. Suunnittelu/toteutus- ongelmaan vaikuttaa varmaan se, että viljelysuunnitelma on niitä viranomaistulosteita. Sen kun saa pihalle, niin sitten siirtää suunnitelman toteumaan ja näpyttelee päivämäärät. Loput voi tehdä sinne toteumaan.
Mitä tulee exeliin, niin taulukkolaskentaohjelmana ok, mutta siihen jos yrittää vastaavaa viljelyohjelmaa rakennella itse, niin aika velho saa olla.
No mulla oli Excelissä taulukkomuotoinen suunnittelu + muistiinpano-ohjelma, ja ravinnetaseet - laskenta, joka meni täsmälleen viranomaisohjeen mukaan, mm. siemenessä olevat typet ja fosforit otettiin mukaan !
Mutta mitään taloustietoja ei tietenkään ollut tehty, lisäksi koin häiritsevänä tukijärjestelmän ja ehtojen muutokset, eli piti olla varpaillaan koko ajan. Totta kai suunnitteluohjelmatkin vetäytyvät vastuusta tukijärjestelmien osalta, mutta on kuitenkin siinä suhteessa vähentänyt työtä nämä automaattiset päivitykset.
Mutta juurikin tuo lähtökohta, että suunnitellaan vaan joku muotovaatimukset täyttävä lista joka lohkolle ja printataan, se meni melko hyvin vanhassa systeemissä, kun piti olla viimeinen päivä huhtikuuta printattuna, niin sitten lähdettiin niin kuin tyhjältä pöydältä sinne toteutuneet - tauluun täyttämään. En kuitenkaan tunne oloani hyväksi, jos olen suunnitellut suunnittelutauluun jotakin puutaheinää, ja säät vääntävät lennossa esim. kasvilajin ja muun uusiksi, juurikin viime keväänä kun myöhäiset siemenet jäivät vajaan, niin silloin toteutuneet taulu on ihan eri näköinen eri kasvit, eri toimenpiteet jne.
Sama syysviljoilla, luvattoman hajalleen menee tiedot sinne ohjelmaan kun on parit lannoitukset kolmet hivenet ja kolmet kasvinsuojelut marraskuun loppuun mennessä jo suunniteltu ja myös toteutettu. Hauskan näköinen on sitten lannoitelaskentakin kun ajaa syysviljan ylös keväällä ja vaihtaa kevätkylvöiseksi. Lannoitussuunnittelu ainakin menee vituralleen, koska eipä osaa Peltotuki ottaa syyslannoksia typpilaskennasta pois, jos kevätvilja on lopullisena kasvina.
Jos tilan vuodenkulku on suoraviivainen, koko ala mallasohralla, seuraavana vuonna koko ala kevätvehnää, seuraavana koko ala öljykasvia, ja kerkiää koko alan myös kiertämään maailmanennätysvauhtia maantievaihteella aina yhden ja saman päivämäärän aikana, mikään ei voisi silloin olla helpompaa kuin Peltotuen käyttö.
Mutta toisaalta, mahtuisi varmaan pienimmälle kaupasta saatavalla Post-It-lipukkeelle koko tilan vuodenkierto myös.
-SS-
-
Niin, moni moittii Vipusovellusta, mutta sen toimivuudesta peltokäytössä olen sitä mieltä, että sama käyttöliittymä karttoineen noihin suunnitteluohjelmiin , niin olisi jo paljon edistystä ! Vipusovelluksella tein lohkot ja kasvit ensin, koska se oli nopea ja simppeli. Siirsin vain sieltä sitten Peltotukeen. Peltotuen Nutikassa en olisi yhden yhtäkään viivaa saanut paikoilleen siinä ajassa kun oli kasvit ja valitut tukimuodot ja kesannot ja EFAt ja muut lohkorajat Vipussa paikallaan. Ehkä aamuneljä on nopea ajankohta Mavissa, eli joillakin muilla on voinut etanoida todella kovasti. Enkä harrasta mitään contour-viljelyä erikoisen muotoisine lohkoliuskoineen.
En edes yrittänyt siirrellä karttoja, enkä edes yrittänyt siirtää lohkotietoja Peltotuesta Vipuun päin, niin kuin vielä 2015, koska kumminkin olisi joutunut kartalla kasvulohkot näyttämään erikseen, ja häiriöitäkin kuulemma esiintyi raportoidusti suunnitteluohjelmien ja Vipun välillä.
Mutta siinä myönnän, että eihän Peltotuki ole epäonnistunut, jos sillä saa sentään kasvulohkot ja toimenpiteet talletetuksi, siinä yhdessä toisessa kun ei yksinkertaisinkaan toiminto onnistunut itseohjautuvasti niin, että se olisi tullut oikein tehdyksi, niin että seuraavaan vaiheeseen olisi päässyt tuhoamatta koko tilan tietoja ja aloittamalla uudelleen.
-SS-
-
pari kymmentä vuotta Peltotukea näpytelleenä en oikein tunnista noita ongelmia. Ohjelmahan on helppokäyttöinen ja toimii varmasti, kuin junan vessa. Suunnittelu/toteutus- ongelmaan vaikuttaa varmaan se, että viljelysuunnitelma on niitä viranomaistulosteita. Sen kun saa pihalle, niin sitten siirtää suunnitelman toteumaan ja näpyttelee päivämäärät. Loput voi tehdä sinne toteumaan.
Mitä tulee exeliin, niin taulukkolaskentaohjelmana ok, mutta siihen jos yrittää vastaavaa viljelyohjelmaa rakennella itse, niin aika velho saa olla.
No mulla oli Excelissä taulukkomuotoinen suunnittelu + muistiinpano-ohjelma, ja ravinnetaseet - laskenta, joka meni täsmälleen viranomaisohjeen mukaan, mm. siemenessä olevat typet ja fosforit otettiin mukaan !
Mutta mitään taloustietoja ei tietenkään ollut tehty, lisäksi koin häiritsevänä tukijärjestelmän ja ehtojen muutokset, eli piti olla varpaillaan koko ajan. Totta kai suunnitteluohjelmatkin vetäytyvät vastuusta tukijärjestelmien osalta, mutta on kuitenkin siinä suhteessa vähentänyt työtä nämä automaattiset päivitykset.
Mutta juurikin tuo lähtökohta, että suunnitellaan vaan joku muotovaatimukset täyttävä lista joka lohkolle ja printataan, se meni melko hyvin vanhassa systeemissä, kun piti olla viimeinen päivä huhtikuuta printattuna, niin sitten lähdettiin niin kuin tyhjältä pöydältä sinne toteutuneet - tauluun täyttämään. En kuitenkaan tunne oloani hyväksi, jos olen suunnitellut suunnittelutauluun jotakin puutaheinää, ja säät vääntävät lennossa esim. kasvilajin ja muun uusiksi, juurikin viime keväänä kun myöhäiset siemenet jäivät vajaan, niin silloin toteutuneet taulu on ihan eri näköinen eri kasvit, eri toimenpiteet jne.
Sama syysviljoilla, luvattoman hajalleen menee tiedot sinne ohjelmaan kun on parit lannoitukset kolmet hivenet ja kolmet kasvinsuojelut marraskuun loppuun mennessä jo suunniteltu ja myös toteutettu. Hauskan näköinen on sitten lannoitelaskentakin kun ajaa syysviljan ylös keväällä ja vaihtaa kevätkylvöiseksi. Lannoitussuunnittelu ainakin menee vituralleen, koska eipä osaa Peltotuki ottaa syyslannoksia typpilaskennasta pois, jos kevätvilja on lopullisena kasvina.
Jos tilan vuodenkulku on suoraviivainen, koko ala mallasohralla, seuraavana vuonna koko ala kevätvehnää, seuraavana koko ala öljykasvia, ja kerkiää koko alan myös kiertämään maailmanennätysvauhtia maantievaihteella aina yhden ja saman päivämäärän aikana, mikään ei voisi silloin olla helpompaa kuin Peltotuen käyttö.
Mutta toisaalta, mahtuisi varmaan pienimmälle kaupasta saatavalla Post-It-lipukkeelle koko tilan vuodenkierto myös.
-SS-
päivitys maksaa 60€/v ja sillä tulee varastoihin uudet tuotteet, tukijärjestelmät pysyvät ajan tasalla, saa optimoitua tuet, tulosteet ovat määräysten mukaisia ym ym. Sen oman exelin kanssa ei sama onnistu... ellei sitten harrastuksesta sitä tee.
Ei siinä suunnitelmassa mitään puuta heinää lue, suunnitelmaa muutetaan, jos esim kasvia joutuu vaihtamaan. Samalla lannoitus on suunniteltava kanssa uudestaan. Jonain päivänä se on ehtojen mukaan tulostettava ja säilytettävä tilalla. Kasvinsuojelutoimenpiteiden suunnittelu.... on pikemminkin ennustamista.
Mitä tähän pinta-alaan tulee, niin voishan sitä kokeilla, jos lisäsin jokaisen lohkon pinta-alan perään yhden nollan.... muuttuiskohan ohjelma ihan kököksi :)
-
Niin, sehän riittää että viljelysuunnitelmassa on suunniteltu viljelykasvi ja sille lannoitussuunnitelma, enempää ei tarvi tietää, koska ei se suunnitelma ole sitova, ja tulkitsen asian niin, että jos kasvi ja sitä myöden lannoitus muuttuu, ei suunnitelmaa tarvi jälkikäteen muuttaa,merkitsee vaan toteutuneisiin, mitä kasvia laittoi ja sen toteutuneen lannoituksen, ei siitä viljelysuunnitelmasta kannata stressata sen enempää, se on vain aiesuunnitelma. Oikeasti tarkastukseen jos joutuu, niin lohkokirjanpitoa ne syynää, ei viljelysuunnitelmaa.
-
päivitys maksaa 60€/v ja sillä tulee varastoihin uudet tuotteet, tukijärjestelmät pysyvät ajan tasalla, saa optimoitua tuet, tulosteet ovat määräysten mukaisia ym ym. Sen oman exelin kanssa ei sama onnistu... ellei sitten harrastuksesta sitä tee.
Ei siinä suunnitelmassa mitään puuta heinää lue, suunnitelmaa muutetaan, jos esim kasvia joutuu vaihtamaan. Samalla lannoitus on suunniteltava kanssa uudestaan. Jonain päivänä se on ehtojen mukaan tulostettava ja säilytettävä tilalla. Kasvinsuojelutoimenpiteiden suunnittelu.... on pikemminkin ennustamista.
Niin siis se on kyllä juurikin vastenmielistä käyttää suunnittelu- ja toteutuneet puolta aina kahteen kertaan. Toteutuneet-osiolla voi aloittaa aivan alusta, suunnitella samalla kun lähtee vetäisemään pellolle, siitä toteutuneet - taulusta saa ihan samalla tavalla tehdyksi sen "viljelysuunnitelma" - viranomaistulosteen, kunhan vaan sen "toteutuneet" - sanan saisi siitä suunnitelmasivun yläreunasta jätetyksi pois. PDF - tiedostoa toisaalta saa editoiduksi sopivilla ohjelmilla, eli voisihan senkin muuttaa sitten tulostaessa. Nyt olen tavallaan ylläpitänyt kahta viljelysuunnitelmaa koko ajan, suunnittelu- ja toteutunut-viljelysuunnitelmaa eli samalla suunniteltu ja toteutunut-lohkokorttia. Varsinkin kun toimenpiteiden rivi pitenee yli sen normi-ikkunan korkeuden, on aika mahdoton vertailla, mitä on kummassakin, ja lisäksi päivämäärien puuttuminen tekee toimenpidelistalle lajittelun eri tavalla kuin päivämäärien ollessa mukana.
Semmoisia pieniä kummallisuuksia: Esim. 31.12.2015 loppunut kasvinsuojelutuotteen käyttölupa, käytetty 2015 marraskuussa syysviljalle, joka mukana kesällä tämän vuoden kasvina, ohjelma kitisee varoituksia yhteenvetoon, ei tajua yhdistää käyttöpäivää ja Tukes hyväksyntää.
Toinen hieno piirre: Glyfocan 480 SL "pohjavesirajoitus" lukee myyntipäällysteen tekstissä:
"Viljelemättömillä alueilla, jotka sijaitsevat tärkeillä tai muilla vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla (pohjavesialueluokat I ja II), valmistetta tulee käyttää vain pesäkekäsittelynä. " No Peltotuki Pro varoittaa saman tien kun yrittää laittaa normaalia sänkikäsittelyä. Eli pohjvesialueella saisi käyttää vain kasvustoruiskutukseen, puitavaan viljaan, näinkö ?
Sänki ei siltikään taida olla viljelemätön alue.
Tulee ihan turhaan sivukaupalla noita varoituksia.
-SS-
-
Niin itse asiassa kasvinsuojelun valmiiksisuunnittelu Peltotuessa - ja myös kaikissa muissa perinteisissä viljelyohjelmistoissa - ennen havaintoja on yleisten ehtojen vastainen toimenpide. Ruiskutuksen tulee nyt perustua tarpeeseen ja havaintoihin. Nykyinen suunnitelmatalouden korostaminen viljelytoimenpiteissä johtaa siihen, että aineet hankitaan viljelysuunnittelun perusteella, ja ne ruiskutetaan keinoja kaihtamatta juurikin suunnitelman mukaisesti, valmiina tankkiseoksina, ja sitten tarinoidaan bullshittiä sinne havaintoruutuun.
Näihin keskusliikkeiden Kasvuohjelmiin tulikin pikkuteksti uuden tukikauden alussa: "Tarkasta lohkokohtaisesti että ne täyttävät ympäristötuen ehdot."
-SS-
-
Ei mielestäni ole väärin suunnitella valmiiksi kasvinsuojelua perustaen suunnitelman edellisten vuosien kokemuksiin. Olen aina lisännyt suunnitelman puolelle tekstin "tarvittaessa".
Toteutus sitten todettuun tarpeeseen.
-
Miksiköhän tankkiseoksia ei voi käsitellä peltotuen suunnittelumalli-toiminnossa ?
Täytyy varmistaa myös mitä viljavuustietoa suunnittelumalli käyttää, jos mitään. Ei todennäköisesti käytä, jollloin lannoitustoimenpiteetkin on melko turha sinne tallettaa.
Samoin muokkaukset, jos on käytössä esim kyntö, kevytmuokkaus ja suoraankylvö, riippuen säistä ja muista kiireistä. Jos ne laittaa kaikki, on homma pelkkää poistamista ja vahvistukseen vastaamista, sama sitten vaan suunnitella se yksi, sään mukaan sinne varsinaiseen suunnitteluun.
Eli mikä tahansa ns. toistuvia hommia automatisoiva toiminto peltotuessa kaatuu siihen, että yhtenä vuotena pitäisi olla kokotila samalla kasvilla samalla muokkauksilla ja kasvinsuojeluilla. Se ei kuitenkaan enää onnistu viherryttämistuen takia.
Nyt kun ajattelin kiertää saman tulevan viikon päivän aikana rapsipalstat lannoitteenlevittimellä ja kahdella ruiskukierroksella, eipä vaan onnistu suunnitella ne 5-6-7 riviä yhdelle lohkolle ja kopioida koko nippu toisille lohkoille. Kopiointitoiminto on niin kömpelö, että voi vain kopioida yhden toimintorivin kerrallaan yhdeltä lohkolta toiselle.
Tällainen toimintoryppään kopiointi lennossa kasvulohkolta toiselle on siis peltotuessa katsottu täysin tarpeettomaksi.
Ehkäpä pitää tehdä suunnittelumalleja rajoitetulla ajallisesti määrätyllä toimintojoukolla. Suunnittelumallityökalu kuitenkin on aneeminen, johtuisikohan toimintoikkunan pienuudesta.
Yksi peltotuen ajattelullista jäykkyyttä kuvaava tilanne on tosiaan se, että ruiskulla käydään pellolla kerran ja tehdään samalla kerralla 1) lannoitus 2) hivenlannoitus 3) kasvinsuojelutoimenpide. Näitä ei voi joustavasti yhdistää ellei sitten luo uutta kasvisuojelutapahtumaa, johon kuuluu esimerkiksi urea. "Ravinnepuutetauti" olisi varmaankin tuo torjuttava kasvintuhooja ?
Joukkomuokkaus on kovasti mainostettu toiminto, mutta en kyllä keksi kovin yrittämälläkään, mihin sitä oikeastaan voisi käyttää ? Yritin jopa sitä useamman lohkon tapahtumarypästä viedä kakille lohkoille joukkomuokkauksen avulla, mutta näyttää siltä, että ne tapahtumat on oltava jo olemassa lohkoilla niin sitten voi muuttaa yhden lohkon tapahtuman jonkun parametrin voimaan muillekin valituille lohkoille. Ehkä jokin yöllä kierretty lohkolista niin päivänääränkö voi sitten viedä kaikille taitaa kuitenkin olla samanlainen raakile kuin tapahtuman kopiointi varmaankin yksi tapahtumarivi kerrallaan voidaan joukkomuokata. Ja se nyt sitten on ihan yhtä tyhjän kanssa.
Eli edelleenkin usean lohkon tiedot helpoin tehdä siten, että raapustaa kaikki yhden lohkon kopioitavia tai muutettavia tietoja koskevat kohdat paperinpalalle ja käy siitä paperista katsoen sitten joka lohkon sivulla luomassa ne rivit erikseen.
Koska peltotuen ikkunointi on vähintään rajoitettu, välilehtiratkaisun takia, mietin vakavasti kahden eri koneen asennusta (mahdollisesti wmware) joissa on eri peltotuet asennettuna, näin voisi seurata vierekkäin mm suunniteltua ja toteutunutta, sekä kahta eri kasvulohkoa, joissa sama kasvi. Hurjaa, vai mitä, ollaan sentään vuodessa 1979, tai jotain.
-SS-
-
Nyt huomasin, että SS:n mainitsema suunnittelu ja toteutus systeemi löytyy webwisustakin. Kumpaakohan olisi syytä käyttää? Jos syöttää molempiin tiedot niin tulee tuplana. Suunnittelupuolella valitaan ensiksi havainnot ja sitten aineet, määrät jne. Toteutuspuolella ei taas kysellä havaintojen perään mitään. Kuinka tuo tehdään niin, että täyttää viranomaisvaatimuksen? Havainto pitää kai aina kuitenkin nykyään olla kirjattu?
-
Tuo havaintojen liittäminen suunnitteluun ei oikein toimi silloin kun suunnitellaan esimerkiksi seuraavan vuoden viljelyitä, ja tämä nykyinen vuosi on vielä loppuun havainnoimatta.
Suunnittelun tekeminen erikseen klo 22 rapsiruiskutusta varten klo 02:ksi ja ruiskutushavaintojen kirjaaminen vapaasanakenttään, toteutuneet- toiminnossa, sekin on vähän kahteenkertaan tappamista. Muutenkin rapsimaasta pois lompsiessa painuu saman tien traktorille eikä mihinkään toimistolle laiskanlinnaan hiirikättä vispaamaan.
Sitten vielä toteutuneen tehon kirjaaminen. Niks naks eikä mikään ole silti luontevasti.
Olenkin miettinyt parhaaksi tavaksi tehdä näitä tilanteen mukaisia muistiinpanoja vedenkestävällä tussilla tietokoneen näytölle. Sitten vuoden lopussa näyttö viedään vinttiin talteen ja ostetaan uusi. On muuten jopa edullisempi viisivuotiskauden menetelmä kuin esim Peltotuen lisenssi päivityksineen.
-SS-
-
Pitääks jotain havaintojakin merkata muistiinpanoihin? Tää on menny ihan ohitte, ikinä en oo havaintoja mihinkään ylös laittanut.
-
Yleisissä ehdoissa. Kasvinsuojelun pitää perustua havaintojen perusteella todettuun tarpeeseen. Pitää noudattaa IP viljelyn periaatteita.
Havainto - tarpeen arviointi - torjuntakynnys - ruiskutus - torjunnan tehon arviointi
-SS-
-
Niin itse asiassa kasvinsuojelun valmiiksisuunnittelu Peltotuessa - ja myös kaikissa muissa perinteisissä viljelyohjelmistoissa - ennen havaintoja on yleisten ehtojen vastainen toimenpide. Ruiskutuksen tulee nyt perustua tarpeeseen ja havaintoihin. Nykyinen suunnitelmatalouden korostaminen viljelytoimenpiteissä johtaa siihen, että aineet hankitaan viljelysuunnittelun perusteella, ja ne ruiskutetaan keinoja kaihtamatta juurikin suunnitelman mukaisesti, valmiina tankkiseoksina, ja sitten tarinoidaan bullshittiä sinne havaintoruutuun.
Kyllähän suunnitelma on hyvä olla, joskus on ollut etukäteen tehnynä kaksi tai kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa, ja tilanteen mukaan voi muuttaa. Ja ainakin osa havainnoista pitäisi kyllä olla jo valmiina edelliseltä vuodelta, aika vahva perusta havainnoille on että mitä rikkoja lohkolla on edellisinä vuosina ollut. Ja nyt vaikka yhdellä lohkolla on parina edellisenä vuonna olllut jo aika pahasti juolavehnää, se ei sieltä itsekseen katoa ja viime vuonna oli suunnitelmassa että kelien salliessa ajetaan rounduppia. No - lokakuulla puidessa ei ollut järkeä enää ruiskuttaa joten aineet on tallessa ja taas sama suunnitelma. Tänä vuonna aika todennäköisesti saa toteutettuakin.
Ja joku vuosi on vehnälle suunniteltu tautitorjunta, mutta kun rapsin jälkeen tauteja ei näkynyt niin aineet jemmaan seuraavaksi vuodeksi.
-
Niin itse asiassa kasvinsuojelun valmiiksisuunnittelu Peltotuessa - ja myös kaikissa muissa perinteisissä viljelyohjelmistoissa - ennen havaintoja on yleisten ehtojen vastainen toimenpide. Ruiskutuksen tulee nyt perustua tarpeeseen ja havaintoihin. Nykyinen suunnitelmatalouden korostaminen viljelytoimenpiteissä johtaa siihen, että aineet hankitaan viljelysuunnittelun perusteella, ja ne ruiskutetaan keinoja kaihtamatta juurikin suunnitelman mukaisesti, valmiina tankkiseoksina, ja sitten tarinoidaan bullshittiä sinne havaintoruutuun.
Kyllähän suunnitelma on hyvä olla, joskus on ollut etukäteen tehnynä kaksi tai kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa, ja tilanteen mukaan voi muuttaa. Ja ainakin osa havainnoista pitäisi kyllä olla jo valmiina edelliseltä vuodelta, aika vahva perusta havainnoille on että mitä rikkoja lohkolla on edellisinä vuosina ollut. Ja nyt vaikka yhdellä lohkolla on parina edellisenä vuonna olllut jo aika pahasti juolavehnää, se ei sieltä itsekseen katoa ja viime vuonna oli suunnitelmassa että kelien salliessa ajetaan rounduppia. No - lokakuulla puidessa ei ollut järkeä enää ruiskuttaa joten aineet on tallessa ja taas sama suunnitelma. Tänä vuonna aika todennäköisesti saa toteutettuakin.
Ja joku vuosi on vehnälle suunniteltu tautitorjunta, mutta kun rapsin jälkeen tauteja ei näkynyt niin aineet jemmaan seuraavaksi vuodeksi.
Ovatko nuo etukäteissuunnitelmat olleet talletettuina Peltotuki Prohon tai johonkin muuhun viljelysuunnitteluohjelmaan ? Peltotuki Prossa on suunnittelumalli-toiminto, se tietenkin ajatellen tehtynä voisi olla tämmöinen skenaariovalikoima, vaikkakin on ehkä kuppainen käyttää, koska ruutu on erilaisilla kokosuhteilla ja informaatio jotenkin ahtaasti.
-SS-
-
Yleisissä ehdoissa. Kasvinsuojelun pitää perustua havaintojen perusteella todettuun tarpeeseen. Pitää noudattaa IP viljelyn periaatteita.
Havainto - tarpeen arviointi - torjuntakynnys - ruiskutus - torjunnan tehon arviointi
-SS-
Mitenhän tuo tarpeen arviointi, torjuntakynnys ja tehon arviointi tulisi kirjata?
-
Webwisuun olen kirjannut havainnot kohtaan kasvinsuojelutarpeista ja onnistumisesta. Lisätieto kenttään voi runoilla sanallisesti toimenpiteistä lisää.
-
Onko joku saanut moitteita tarkastuksen yhteydessä puutteellisista havainnoista kirjanpidossa? Mielestäni tukikoulutuksissa ei ole juurikaan otettu kantaa lohkokirjanpidon laadukkuuteen. Tulkitsen asian siltä pohjalta niin, että valvonnoissa ei ole asiaan juuri kiinnitetty huomiota. Jos sinne joku on malttanut raapustaa, että oli tautia, pakko myrkyttää, niin paha kai sitä on lähteä kumoamaan.
-
Peltotuki proota voi nyt käyttää myös mobiilisti
"Synkronointi Sirppi-pilvipalvelun kanssa. Sirppi-mobiilisovellus näyttää kännykässä sen lohkon tiedot, jolla olet. Tapahtumia voi kuitata yhdellä klikkauksella. Sovelluksella voi katsoa lohkokarttoja, tehdä karttamerkintöjä (hukkakaura, laskuaukko ...) ja halutessaan jakaa niitä esim. WhatsApp-viestinä. Sirpin saa Play-kaupasta, tunnukset saa tehtyä itse Peltotuella. Huom! Softsalo ei vastaa Sirppi-pilvipalvelun toiminnasta tai käyttäjätuesta. Kaikki Sirppiin liittyvät asiat hoitaa asiakaspalvelu@sirppi.fi. Lisätietoja sivulla www.sirppi.fi . "
-
Voiko siitä sirppiohjelmasta tarttua hukkakaura puhelimeen.
Tai jotain.
-SS-
-
Oliskos toi sitten askel eteenpäin - vähän jotain tohon suuntaan menevää taisin visioida...
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=66785.msg1202346#msg1202346
-
Voiko siitä sirppiohjelmasta tarttua hukkakaura puhelimeen.
Tai jotain.
-SS-
Dippaat axiaaliin aina ennen pellolle menua.
-
Peltotuki proota voi nyt käyttää myös mobiilisti
"Synkronointi Sirppi-pilvipalvelun kanssa. Sirppi-mobiilisovellus näyttää kännykässä sen lohkon tiedot, jolla olet. Tapahtumia voi kuitata yhdellä klikkauksella. Sovelluksella voi katsoa lohkokarttoja, tehdä karttamerkintöjä (hukkakaura, laskuaukko ...) ja halutessaan jakaa niitä esim. WhatsApp-viestinä. Sirpin saa Play-kaupasta, tunnukset saa tehtyä itse Peltotuella. Huom! Softsalo ei vastaa Sirppi-pilvipalvelun toiminnasta tai käyttäjätuesta. Kaikki Sirppiin liittyvät asiat hoitaa asiakaspalvelu@sirppi.fi. Lisätietoja sivulla www.sirppi.fi . "
Tuohan on beta versio, muuttuu maksulliseksi jossain vaiheessa, ilmeisesti sitten, jos ilmenee enemmän kiinnostusta sovellukseen.
-
Onko joku saanut moitteita tarkastuksen yhteydessä puutteellisista havainnoista kirjanpidossa? Mielestäni tukikoulutuksissa ei ole juurikaan otettu kantaa lohkokirjanpidon laadukkuuteen. Tulkitsen asian siltä pohjalta niin, että valvonnoissa ei ole asiaan juuri kiinnitetty huomiota. Jos sinne joku on malttanut raapustaa, että oli tautia, pakko myrkyttää, niin paha kai sitä on lähteä kumoamaan.
Täytyiskin viimeistellä lohkokirjanpito havaintotarinoilla, kesällä en merkinnyt rikoista yhtään mitään havaintoja. Eihän niitä juttuja tosiaan kukaan pysty enää vääriksi osoittamaan.
-
Onko joku saanut moitteita tarkastuksen yhteydessä puutteellisista havainnoista kirjanpidossa? Mielestäni tukikoulutuksissa ei ole juurikaan otettu kantaa lohkokirjanpidon laadukkuuteen. Tulkitsen asian siltä pohjalta niin, että valvonnoissa ei ole asiaan juuri kiinnitetty huomiota. Jos sinne joku on malttanut raapustaa, että oli tautia, pakko myrkyttää, niin paha kai sitä on lähteä kumoamaan.
Täytyiskin viimeistellä lohkokirjanpito havaintotarinoilla, kesällä en merkinnyt rikoista yhtään mitään havaintoja. Eihän niitä juttuja tosiaan kukaan pysty enää vääriksi osoittamaan.
Mavi hälyttää mikroskooppimiehet ja DNA analysaattorit paikalle. Ja kohta törkeästä avustuspetoksesta häkki heilahtaa.
(http://jeffbowser.com/wp-content/uploads/2014/09/csi.jpg)
-SS-
-
Onko joku saanut moitteita tarkastuksen yhteydessä puutteellisista havainnoista kirjanpidossa? Mielestäni tukikoulutuksissa ei ole juurikaan otettu kantaa lohkokirjanpidon laadukkuuteen. Tulkitsen asian siltä pohjalta niin, että valvonnoissa ei ole asiaan juuri kiinnitetty huomiota. Jos sinne joku on malttanut raapustaa, että oli tautia, pakko myrkyttää, niin paha kai sitä on lähteä kumoamaan.
Täytyiskin viimeistellä lohkokirjanpito havaintotarinoilla, kesällä en merkinnyt rikoista yhtään mitään havaintoja. Eihän niitä juttuja tosiaan kukaan pysty enää vääriksi osoittamaan.
Mavi hälyttää mikroskooppimiehet ja DNA analysaattorit paikalle. Ja kohta törkeästä avustuspetoksesta häkki heilahtaa.
(http://jeffbowser.com/wp-content/uploads/2014/09/csi.jpg)
-SS-
Ei siitä synny avustuspetosta, vaikka kirjaa havainnot lohkokortteihin vasta puoli vuotta havainnon teon jälkeen. Muistissa ne rikat on säilyneet.
-
No eikai sitten. Mut CIA näkee satelliitissa vesiheinätkin. Ja pillikkeet.
Google Mapsissakin löytyy siis uskomattoman tarkkoja ilmakuvia vai mitä
ne on, kyllä vaan on nyt helppo löytää salaojat...naapurien lohkoista.
Tai jotain.
-SS-
-
Peltotuki proota voi nyt käyttää myös mobiilisti
"Synkronointi Sirppi-pilvipalvelun kanssa. Sirppi-mobiilisovellus näyttää kännykässä sen lohkon tiedot, jolla olet. Tapahtumia voi kuitata yhdellä klikkauksella. Sovelluksella voi katsoa lohkokarttoja, tehdä karttamerkintöjä (hukkakaura, laskuaukko ...) ja halutessaan jakaa niitä esim. WhatsApp-viestinä. Sirpin saa Play-kaupasta, tunnukset saa tehtyä itse Peltotuella. Huom! Softsalo ei vastaa Sirppi-pilvipalvelun toiminnasta tai käyttäjätuesta. Kaikki Sirppiin liittyvät asiat hoitaa asiakaspalvelu@sirppi.fi. Lisätietoja sivulla www.sirppi.fi . "
Tiedot vilahtaa pilveen... Nyt odotellaan selainpohjaista versiota, millä viranomainen voi tarkistaa tiedot väliaikaisella käyttäjätunnuksella. Veikkauksia, kauanko menee, että moinen saadaan käyttöön?
-
Peltotuki proota voi nyt käyttää myös mobiilisti
"Synkronointi Sirppi-pilvipalvelun kanssa. Sirppi-mobiilisovellus näyttää kännykässä sen lohkon tiedot, jolla olet. Tapahtumia voi kuitata yhdellä klikkauksella. Sovelluksella voi katsoa lohkokarttoja, tehdä karttamerkintöjä (hukkakaura, laskuaukko ...) ja halutessaan jakaa niitä esim. WhatsApp-viestinä. Sirpin saa Play-kaupasta, tunnukset saa tehtyä itse Peltotuella. Huom! Softsalo ei vastaa Sirppi-pilvipalvelun toiminnasta tai käyttäjätuesta. Kaikki Sirppiin liittyvät asiat hoitaa asiakaspalvelu@sirppi.fi. Lisätietoja sivulla www.sirppi.fi . "
Tiedot vilahtaa pilveen... Nyt odotellaan selainpohjaista versiota, millä viranomainen voi tarkistaa tiedot väliaikaisella käyttäjätunnuksella. Veikkauksia, kauanko menee, että moinen saadaan käyttöön?
MobiWisulla on näppärä kuitatu hommat tehdyksi heti pellolla, tai sitten vaikka kun istuu vessassa paskalla tai on muuta joutoaikaa. Vebwisussa on sekin hyvä puoli, että kun olet valtuuttanut sinne haluamasi neuvojan, niin ei tarvii juosta pikkuasioiden vuoksi, katso sielta tai tee se.
-
Webwisun ongelma lienee vanhan suunnittelun pohjana oleva käyttötapa, joka ei aukea sellaiselle, joka on joskus käyttänyt yhtäkään muuta tietokanta- tai muuta ohjelmaa. Jossakin vaiheessa varmaan tulee viljelysuunnitteluun jokin sellainen tuote, joka on enemmän alan käytäntöjen mukainen. Nimimuutos Maatalouden Laskentakeskus -> Mtech viittaisi ihan ohjelmistotaloksi ryhtymisen haaveiluun.
-SS-
-
Webwisun ongelma lienee vanhan suunnittelun pohjana oleva käyttötapa, joka ei aukea sellaiselle, joka on joskus käyttänyt yhtäkään muuta tietokanta- tai muuta ohjelmaa. Jossakin vaiheessa varmaan tulee viljelysuunnitteluun jokin sellainen tuote, joka on enemmän alan käytäntöjen mukainen. Nimimuutos Maatalouden Laskentakeskus -> Mtech viittaisi ihan ohjelmistotaloksi ryhtymisen haaveiluun.
-SS-
Tää on kyllä totta, onhan sen käytettävyys aika hanurista.
-
Heh, Peltotuen 2016.2 versioon on lisätty:
"Ohjelmaan on lisätty Tapahtumien joukkolisäys, jolla voi nopeasti kopioida monta tapahtumaa monelle lohkolle."
Eli en sitten ollut ihan käsi, kyseistä toimintoa ei sitten ollutkaan ennestään. Nyt sitten voinee jättää
pöydällä lojuvat paperinpalat ja niistä joka lohkoon erikseen kirjoittamisen historiaan ? No en varmasti
jätä, nyt olen taas jo tottunut manuaaliseen ATK:hon[/n]. Että en rupee hyvää ketutusta pilaamaan.
-SS-
-
Heh, Peltotuen 2016.2 versioon on lisätty:
"Ohjelmaan on lisätty Tapahtumien joukkolisäys, jolla voi nopeasti kopioida monta tapahtumaa monelle lohkolle."
Eli en sitten ollut ihan käsi, kyseistä toimintoa ei sitten ollutkaan ennestään. Nyt sitten voinee jättää
pöydällä lojuvat paperinpalat ja niistä joka lohkoon erikseen kirjoittamisen historiaan ? No en varmasti
jätä, nyt olen taas jo tottunut manuaaliseen ATK:hon[/n]. Että en rupee hyvää ketutusta pilaamaan.
-SS-
tapahtumien joukkolisäys.... nyt ei ole enää mitään rajaa pinta-alan kasvattamiselle niillä tiloilla, joilla lohkokirjanpito on ennen aiheuttanut pullonkaulaa kiireisinä aikoina :)
-
En ole koskaan vielä saanut yhtään mitään aikaiseksi Nutikka Prolla. Eikö sitä voisi poistaa siitä pluspaketista, voisi vaikka maksaa enempi kyseinen ohjelma ilman Nutikkaprota, menee vatsa sekaisin sen ohjelman kyvyttömyydestä ja siitä, että siitä nyt sitten on maksettu vaikka ei ole pskalortin arvoinen. Pthyi !
Ei varmaan tullut Peltotuen ja Nutikan yhdistämisessä mieleen, että voisi jotenkin kopioida karttoja vuodesta toiseen ohjelman sisällä. Uusi Kartta-toiminnolla kyllä antaa tehtä kartan joo, mutta peruslohkotasot ovat tyhjät, niiitä ei siis voiu tuoda vuodelta 2016 Peltotuesta, vaan pitää aina hakea hallinnon järjestelmästä. MIssän ei ole mitään valikkoa millään hiiren klikkauksella, josta voisi valita, että tuo viime vuodelta ?
No, nyt sitten on kaksi päivää Vipu alhaalla, eli aika hankalaksi menee. Olisin vaan sovitellut EFA-alan minimimäärää. Vuoden 2016 peruslohkot ovat kyllä Nutikassa, en muista miksi ne sinne otin, eli toivotaan jos voisin piirrellä ja sitten heti poistua tallettamatta, ettei sentään 2016 enää muuttuisi. (No, on niissä lukitukset päällä)
Mutta kyllä sylettää tuommoinen kuvatus, koska Vipun piirto-ohjelma oikeasti on 30 sekunnin harjoittelulla aivan tämmäselle vajakillekin selväpiirteinen käyttää !
-
Ei paljon tarvinnut harjoitella, kun aloin piirrellä Kansalaisen Karttapaikalla.
Olisikohan kolme minuuttia mennyt, ja pari minuuttia tähän ihan muualta
otettuun esimerkkikuvaan. Hieno palvelu. Ja yksinkertainen.
(http://www.viistonninen.com/muut/Karttapaikka.jpg)
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
-SS-
-
Ei paljon tarvinnut harjoitella, kun aloin piirrellä Kansalaisen Karttapaikalla.
Olisikohan kolme minuuttia mennyt, ja pari minuuttia tähän ihan muualta
otettuun esimerkkikuvaan. Hieno palvelu. Ja yksinkertainen.
(http://www.viistonninen.com/muut/Karttapaikka.jpg)
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
-SS-
Hyvä rypsi lohko.
-
Mennään nyt vipun moittimiseen tai voi vika olla läppärissäkin ... yhtenä iltana naapuri soitteli tukihausta ja sanoi, että kasvulohkon piirtäminen on todella epämääräistä vipussa. Ihmettelin , sillä edellisvuosina en tuohon ollut itse törmännyt. Nyt tietysti en ollut siellä käynytkään. Myöhemmin illalla kokeilin ja tarkasta piirtämisestä ei todellekaan tullut mitään. Pallukka pompsahti ehkä 5m hyppäyksin. Etsin pari langallista hiirtäkin kosketuslevyn tueksi. Sama toteamus, ei mahdollista piirtää tarkasti kerralla. Ehkä joka 10 aloitus saattoi osua vähän sinne päin. Onkohan vika nyt läppärissä, selaimessa vai ... ? täytyy nuo kaks ensimmäistä vaihtoehtoa vielä kokeilla eri vehkeellä ja selaimella, muuten on taas kirosanojen paikka.
-
Mennään nyt vipun moittimiseen tai voi vika olla läppärissäkin ... yhtenä iltana naapuri soitteli tukihausta ja sanoi, että kasvulohkon piirtäminen on todella epämääräistä vipussa. Ihmettelin , sillä edellisvuosina en tuohon ollut itse törmännyt. Nyt tietysti en ollut siellä käynytkään. Myöhemmin illalla kokeilin ja tarkasta piirtämisestä ei todellekaan tullut mitään. Pallukka pompsahti ehkä 5m hyppäyksin. Etsin pari langallista hiirtäkin kosketuslevyn tueksi. Sama toteamus, ei mahdollista piirtää tarkasti kerralla. Ehkä joka 10 aloitus saattoi osua vähän sinne päin. Onkohan vika nyt läppärissä, selaimessa vai ... ? täytyy nuo kaks ensimmäistä vaihtoehtoa vielä kokeilla eri vehkeellä ja selaimella, muuten on taas kirosanojen paikka.
Muistaakseni se oli viimevuonnakin niin ettei pientä rajansiirtoa pystynyt tekemään, pallukat pomppi takaisin tai meni liikaa. Piti siirtaa ensin se raja reilusti sivuun ja sitten tuoda vasta oikeaan kohtaan.
-
Mennään nyt vipun moittimiseen tai voi vika olla läppärissäkin ... yhtenä iltana naapuri soitteli tukihausta ja sanoi, että kasvulohkon piirtäminen on todella epämääräistä vipussa. Ihmettelin , sillä edellisvuosina en tuohon ollut itse törmännyt. Nyt tietysti en ollut siellä käynytkään. Myöhemmin illalla kokeilin ja tarkasta piirtämisestä ei todellekaan tullut mitään. Pallukka pompsahti ehkä 5m hyppäyksin. Etsin pari langallista hiirtäkin kosketuslevyn tueksi. Sama toteamus, ei mahdollista piirtää tarkasti kerralla. Ehkä joka 10 aloitus saattoi osua vähän sinne päin. Onkohan vika nyt läppärissä, selaimessa vai ... ? täytyy nuo kaks ensimmäistä vaihtoehtoa vielä kokeilla eri vehkeellä ja selaimella, muuten on taas kirosanojen paikka.
Muistaakseni se oli viimevuonnakin niin ettei pientä rajansiirtoa pystynyt tekemään, pallukat pomppi takaisin tai meni liikaa. Piti siirtaa ensin se raja reilusti sivuun ja sitten tuoda vasta oikeaan kohtaan.
Ei mulla ollut viimevuonna ongelmia, mutta silloin oli käytössä eri läppäri paljon parjattu internet exploder. Nyt tämä edge. Tätäkin kirjoittaessa heittä välillä mihin sattuu. Johtuukohan se promille määrästä, näppisvirheistä, vai edgestä? Vai onko täs Asuksen näppikses jotain outoa?
-
jeeeee, jollakin toisella piruparalla on onklemia tuon kanssa... kyllä nyt ittetunto nousi monta senyttiä... en ookaan ihan tunpelo... tai sit meitä on moooonta..
-
Syysviljojen ja keväällä tapahtuvien uusintakylvöjen osalta ei Peltotuessa ole kunnollista ratkaisua. Jos tekee syysviljan suunnittelut ja toteutuman lannoitteineen, silloin kun ne oikeasti tehdäänkin, näyttää kevätlannoitus punaista, vaikka syystyppilannoitus ei ole enää keväällä mukana. Ja se punainen on jotakin täysin mielivaltaista, jos syksyn ja kevään kasvulohkot eivät ole samat ! Jos saisikin laittaa jonkin rastin ruutuun ("lohkon alueella syyskylvetty kasvusto tuhottu keväällä, fosforit jaetaan uusille lohkoille"), niin voisi alkaa niin kuin nollasta keväällä, mutta oikeasti tehdyt viljelytoimenpiteet syksyltä saisi jätetyksi sinne muistiinpanoihin. Syysviljasuunnittelussa lannoitekerratkin on rajoitettu vähemmäksi, koska siellä on se syyslannoitus "S" jo pohjalla. Kasvinsuojeluaineiden käyttökerratkin on juoksutettava eri järjestysnumerosta, vaikka keväällä lähdettäisiin "puhtaalta pöydältä" . Suunnittelumallit menevät korjailuksi näillä syysviljojen rikkoaloilla.
Jos taas tyhjentää koko suunnittelutaulun ja toteutuneet-taulun (en kyllä löytänyt, miten sen saisi tehdyksi helposti kertakomennolla) , eivät syksyn fosforit tule oikein, ja lannoitelisäyksenä (siis lannoitettahan sinne peltoon laitettiin !) niitä ei voi keväälle tehdä, koska taaskin typpi menee yli ! Suunnittelutaulun siirron toteutuneeseen sanotaan poistavan ennestään olevat rivit toteutuneet - näytöllä, mutta siihen ei aina uskalla lähteä noin vain. Varmaa etukäteistietoa ei tuosta asiasta käyttöliittymässä ole. Eli tyhjensin toteutuneet taulut hakkaamalla hiirtä ja näppäimistöä, valitsin ylimmän rivin, painoin "poista", ja enter, ja samaa niks-täp niks täp koko rivin pois, ja joka kasvulohkolle . (Niks-täps x n) . Varmuuden vuoksi näin. Enkä koske ennen syksyä sinne toteutuneet - tauluun.
Olen tänä vuonna päätynyt tekemään suunnittelu-taulussa KAIKKI toimenpiteet, päivämäärineen ja ainekäyttöineen. Sitten sadonkorjuun yhteydessä siirrän koko kasan toteutuneet - tauluun, lisätään toteutuneet -puolella puinti, kuivaus ja varastointititedot, mahdollinen sänkiglyfosaatti, ja toteutunut satomäärä muutetaan pääsato-kohtaan. Silloin on edes jotenkin hallinnassa se, mitä on suunnittelutaulussa ja mitä toteutuneet-taulussa. Olen tullut yhä enemmän vakuuttuneeksi siitä, että suunnittelutaulun ja hyvin saman näköisen toteutuneet - taulun erillisyys on suorastaan idioottimaista, koska suunnittelutaulussa luotuihin tietueisiin voisi yhtä hyvin tulla esimerkiksi YKSI AINOA RASTI: TOTEUTUIKO VAI EI ? Nyt sitten suunnittelutaulussa tehdyt aineotot tulevat Suun. käyttö - sarakkeeseen, inventaareja ei voi tehdä, koska ohjelman varasto-toiminnossa ei ole "suunniteltua inventaaria" , vain "toteutunut inventaari" . Melkoisen paljon joutuu tekemään paperilistaa ruudussa näkyvistä asioista !
Koska suunnittelu on vielä aivan kesken kesäkuun alussa, riippu säistä, kasvusta, esiintyvistä kasvintuhoojista ym. ei varhaisessa suunnittelun siirtämisessä toteutuneet-tauluun ole järkeä. Tai sitten pitää jättää suunnittelu-taulu heti alusta asti tyhjäksi ja käyttää vain toteutuneet eli muistiinpano-osastoa "suunnitteluun" . Päivämäärät tyhjäksi jättämällä olisi "suunniteltu", ja päivämäärä lisäämällä olisi "toteutunut". Tuo strategia ei vaan oikein toimi, koska "toteutunut" varasto-otto tehdään AINA pois tosi-inventaarista, vaikka päivämäärä olisi tyhjä !
Lannoitelaskut ja hivenlannoitelaskut kumminkin vaativat rakentamaan lannoitesuunnittelun ERIKSEEN jossakin muualla, jotta voi valita tulevaan varastoon tulevat sopivat lannoitteet, jotka sitten voi laskettaa Peltotuessa. Jos lannoitteita ei ole hankittu, ja omassa varastossa on vain jotakin jämiä Nitraboria ja Hiven NK:ta, lannoitelaskennasta tulee hölmö, eikä se johda mihinkään järkevään. Sitten jos avaa laskentaan koko markkinoilla olevan lannoitevalikoiman, tuleekin mielenkiintoinen ostoslista, joka ei koskaan järkevästi voi toteutua. "Oma lannoitevalikoima" on välimuoto tästä, joka ei viikonloppuna eikä lähellä kylvöaikaa voi toteutua kumminkaan. Jos tavaraa ei ole varastossa, ei sitä ole lähikaupassakaan. Joskus ennen vanhaan oli.
Eli lannoitteiden erillissuunnittelu on ensin tehtävä omalla realistisella ja toteuttamiskelpoisella systeemillä, joka toimii vaikkapa paperinpalasilla, joihin merkitsee suursäkillisen joka paperiin kutakin lajia, niin monta kuin meinaa (ja on varaa) ostaa ja niin monta kuin mettänreunassa on presujen alla, ja asettelemalla niitä sitten vaikka karttakopiolle. Ajatella, tonnin ohjelma, ja hommat silti tehtävä kuin 1500-luvulla !
Kun lista on valmis, on nin hienoa sitten alkaa pudottelemaan edeltäkäsin laskettuja lannoitelajeja ja määriä MAKSETTUUN suunnitteluohjelmaan ! Nutikkaa en ole saanut toimimaan ollenkaan, syksyllä kun lohkot rajattiin, ei Vipu ollut vielä valmis vuoden 2017 lohkotallennuksiin, joten nyt sitten kesällä on vielä piirrettävä lohkot Vipuun, esimerkiksi pohjavesirajojen sivuja pitkin, ja sovitettava aarit kohdalleen katsomalla, miten monta niitä on tässä Peltotuessa. Tämä suunta on kömpelömpi malli ajatella asiaa, verrattuna siihen, että kartta- ja lohkotiedot koordinaatteineen ja rajoineen saisi tässä Peltotuessa järkevästi ja helposti suunniteltua jo syksyllä, ja lataisi nyt sitten kesäkuussa Vipuun ne lohkot paikkatietoineen valmiiksi. En usko, että tuota karttatiedon siirtoa Vipuun päin on mitenkään vielä mahdollista toteuttaa oikein ? Piirsin lohkot ja palstat Karttapaikalla, eli niitä ei voi ollenkaan liittää Peltotukeen tahi Vipuun, vaikka Karttapaikan käyttöliittymä olisi erinomainen ! Se, että Peltotuessa voi tehdä sähköisen tukihaun lohkokasvien ja pinta-alojen kera, on laimea korvaus siitä puutteesta, että Vipussa joutuu lennossa piirtelemään oikeita rajoja ja vertailemaan omiin karttakuviin. En halua sitä arpomista vipuyhteyden aikana tehdä. Siksi olen käyttänyt Vipua erillisenä, kopioimalla käsin paperimuistiinpanoista joka kasvulohkon Vipuun puhtaalta pöydältä, kirjoittamalla kasvit ja muut tiedot itse, ja sitten vasta siirtänyt lohkotiedot Peltotukeen päin, jotta näen, onko ristiriitaisuuksia. Jos olisi satoja kasvulohkoja, viiltäisin kurkkuni auki tylsällä puukolla.
Hiukan riipii sellaisen toiminnon puuttuminen, että kasvinsuojeluainevalinta tulisi sen perusteella näkyviin, onko ainetta ostettu tilalle. Eli siellä voi suodattaa kahden eri menetelmän mukaisesti: markkinoilla olevat valmisteet ja käytössä olevat valmisteet. Ne täpitetään perustiedoissa, ja ohjelma ei osaa tehdä sellaista suodatusta, jossa olisi "käytössä olevat, mutta vain ne, joita on varastossa jäljellä ". Valintalistassa vaikka olisi joku +-merkki rivin lopussa, mikä näyttäisi, että kyseistä tavaraa oikeasti on otettavissa. Pullonpohjien metsästys on Peltotuessa erittäin aikaa viepää, Reinot jalassa tulee juostua monta kertaa kellariin katsomaan ja kääntelemään pulloja, ja sitten ohjelmaan takaisin, ja paperilta kopioi sen oikean, pullossa kelluvan tuotteen.
Suunnittelussa toisaalta ei ole järkeä laittaa käytössä oleviksi VAIN varastossa olevia, koska lisähankinnat useimmiten ehtii tekemään, ja suunnittelussa jää virheellisesti pois sopivia aineita listalta, jos on suodattanut vain varastotavaran käytössä olevaksi. Jotenkin en edes osaa tässä selittää, miksi ohjelmaan päätetty "oma käytössä oleva kasvinsuojeluainevalikoima" ja "oma käytettävissä oleva kasvinsuojeluvalikoima" ovat kaksi täysin eri asiaa, kello 01 yöllä. Klo 12 arkipäivänä ne käytännössä ovatkin sama asia, pikku automatkan ero välillä.
Neljäs ostetulla ohjelmalla tehty suunnitteluvuosi menossa, viidennessä ehkä palataan taulukkolaskentaan takaisin?
-SS-
-
Syysviljojen ja keväällä tapahtuvien uusintakylvöjen osalta ei Peltotuessa ole kunnollista ratkaisua. Jos tekee syysviljan suunnittelut ja toteutuman lannoitteineen, silloin kun ne oikeasti tehdäänkin, näyttää kevätlannoitus punaista, vaikka syystyppilannoitus ei ole enää keväällä mukana. Ja se punainen on jotakin täysin mielivaltaista, jos syksyn ja kevään kasvulohkot eivät ole samat ! Jos saisikin laittaa jonkin rastin ruutuun ("lohkon alueella syyskylvetty kasvusto tuhottu keväällä, fosforit jaetaan uusille lohkoille"), niin voisi alkaa niin kuin nollasta keväällä, mutta oikeasti tehdyt viljelytoimenpiteet syksyltä saisi jätetyksi sinne muistiinpanoihin. Syysviljasuunnittelussa lannoitekerratkin on rajoitettu vähemmäksi, koska siellä on se syyslannoitus "S" jo pohjalla. Kasvinsuojeluaineiden käyttökerratkin on juoksutettava eri järjestysnumerosta, vaikka keväällä lähdettäisiin "puhtaalta pöydältä" . Suunnittelumallit menevät korjailuksi näillä syysviljojen rikkoaloilla.
Jos taas tyhjentää koko suunnittelutaulun ja toteutuneet-taulun (en kyllä löytänyt, miten sen saisi tehdyksi helposti kertakomennolla) , eivät syksyn fosforit tule oikein, ja lannoitelisäyksenä (siis lannoitettahan sinne peltoon laitettiin !) niitä ei voi keväälle tehdä, koska taaskin typpi menee yli ! Suunnittelutaulun siirron toteutuneeseen sanotaan poistavan ennestään olevat rivit toteutuneet - näytöllä, mutta siihen ei aina uskalla lähteä noin vain. Varmaa etukäteistietoa ei tuosta asiasta käyttöliittymässä ole. Eli tyhjensin toteutuneet taulut hakkaamalla hiirtä ja näppäimistöä, valitsin ylimmän rivin, painoin "poista", ja enter, ja samaa niks-täp niks täp koko rivin pois, ja joka kasvulohkolle . (Niks-täps x n) . Varmuuden vuoksi näin. Enkä koske ennen syksyä sinne toteutuneet - tauluun.
Olen tänä vuonna päätynyt tekemään suunnittelu-taulussa KAIKKI toimenpiteet, päivämäärineen ja ainekäyttöineen. Sitten sadonkorjuun yhteydessä siirrän koko kasan toteutuneet - tauluun, lisätään toteutuneet -puolella puinti, kuivaus ja varastointititedot, mahdollinen sänkiglyfosaatti, ja toteutunut satomäärä muutetaan pääsato-kohtaan. Silloin on edes jotenkin hallinnassa se, mitä on suunnittelutaulussa ja mitä toteutuneet-taulussa. Olen tullut yhä enemmän vakuuttuneeksi siitä, että suunnittelutaulun ja hyvin saman näköisen toteutuneet - taulun erillisyys on suorastaan idioottimaista, koska suunnittelutaulussa luotuihin tietueisiin voisi yhtä hyvin tulla esimerkiksi YKSI AINOA RASTI: TOTEUTUIKO VAI EI ? Nyt sitten suunnittelutaulussa tehdyt aineotot tulevat Suun. käyttö - sarakkeeseen, inventaareja ei voi tehdä, koska ohjelman varasto-toiminnossa ei ole "suunniteltua inventaaria" , vain "toteutunut inventaari" . Melkoisen paljon joutuu tekemään paperilistaa ruudussa näkyvistä asioista !
Koska suunnittelu on vielä aivan kesken kesäkuun alussa, riippu säistä, kasvusta, esiintyvistä kasvintuhoojista ym. ei varhaisessa suunnittelun siirtämisessä toteutuneet-tauluun ole järkeä. Tai sitten pitää jättää suunnittelu-taulu heti alusta asti tyhjäksi ja käyttää vain toteutuneet eli muistiinpano-osastoa "suunnitteluun" . Päivämäärät tyhjäksi jättämällä olisi "suunniteltu", ja päivämäärä lisäämällä olisi "toteutunut". Tuo strategia ei vaan oikein toimi, koska "toteutunut" varasto-otto tehdään AINA pois tosi-inventaarista, vaikka päivämäärä olisi tyhjä !
Lannoitelaskut ja hivenlannoitelaskut kumminkin vaativat rakentamaan lannoitesuunnittelun ERIKSEEN jossakin muualla, jotta voi valita tulevaan varastoon tulevat sopivat lannoitteet, jotka sitten voi laskettaa Peltotuessa. Jos lannoitteita ei ole hankittu, ja omassa varastossa on vain jotakin jämiä Nitraboria ja Hiven NK:ta, lannoitelaskennasta tulee hölmö, eikä se johda mihinkään järkevään. Sitten jos avaa laskentaan koko markkinoilla olevan lannoitevalikoiman, tuleekin mielenkiintoinen ostoslista, joka ei koskaan järkevästi voi toteutua. "Oma lannoitevalikoima" on välimuoto tästä, joka ei viikonloppuna eikä lähellä kylvöaikaa voi toteutua kumminkaan. Jos tavaraa ei ole varastossa, ei sitä ole lähikaupassakaan. Joskus ennen vanhaan oli.
Eli lannoitteiden erillissuunnittelu on ensin tehtävä omalla realistisella ja toteuttamiskelpoisella systeemillä, joka toimii vaikkapa paperinpalasilla, joihin merkitsee suursäkillisen joka paperiin kutakin lajia, niin monta kuin meinaa (ja on varaa) ostaa ja niin monta kuin mettänreunassa on presujen alla, ja asettelemalla niitä sitten vaikka karttakopiolle. Ajatella, tonnin ohjelma, ja hommat silti tehtävä kuin 1500-luvulla !
Kun lista on valmis, on nin hienoa sitten alkaa pudottelemaan edeltäkäsin laskettuja lannoitelajeja ja määriä MAKSETTUUN suunnitteluohjelmaan ! Nutikkaa en ole saanut toimimaan ollenkaan, syksyllä kun lohkot rajattiin, ei Vipu ollut vielä valmis vuoden 2017 lohkotallennuksiin, joten nyt sitten kesällä on vielä piirrettävä lohkot Vipuun, esimerkiksi pohjavesirajojen sivuja pitkin, ja sovitettava aarit kohdalleen katsomalla, miten monta niitä on tässä Peltotuessa. Tämä suunta on kömpelömpi malli ajatella asiaa, verrattuna siihen, että kartta- ja lohkotiedot koordinaatteineen ja rajoineen saisi tässä Peltotuessa järkevästi ja helposti suunniteltua jo syksyllä, ja lataisi nyt sitten kesäkuussa Vipuun ne lohkot paikkatietoineen valmiiksi. En usko, että tuota karttatiedon siirtoa Vipuun päin on mitenkään vielä mahdollista toteuttaa oikein ? Piirsin lohkot ja palstat Karttapaikalla, eli niitä ei voi ollenkaan liittää Peltotukeen tahi Vipuun, vaikka Karttapaikan käyttöliittymä olisi erinomainen ! Se, että Peltotuessa voi tehdä sähköisen tukihaun lohkokasvien ja pinta-alojen kera, on laimea korvaus siitä puutteesta, että Vipussa joutuu lennossa piirtelemään oikeita rajoja ja vertailemaan omiin karttakuviin. En halua sitä arpomista vipuyhteyden aikana tehdä. Siksi olen käyttänyt Vipua erillisenä, kopioimalla käsin paperimuistiinpanoista joka kasvulohkon Vipuun puhtaalta pöydältä, kirjoittamalla kasvit ja muut tiedot itse, ja sitten vasta siirtänyt lohkotiedot Peltotukeen päin, jotta näen, onko ristiriitaisuuksia. Jos olisi satoja kasvulohkoja, viiltäisin kurkkuni auki tylsällä puukolla.
Hiukan riipii sellaisen toiminnon puuttuminen, että kasvinsuojeluainevalinta tulisi sen perusteella näkyviin, onko ainetta ostettu tilalle. Eli siellä voi suodattaa kahden eri menetelmän mukaisesti: markkinoilla olevat valmisteet ja käytössä olevat valmisteet. Ne täpitetään perustiedoissa, ja ohjelma ei osaa tehdä sellaista suodatusta, jossa olisi "käytössä olevat, mutta vain ne, joita on varastossa jäljellä ". Valintalistassa vaikka olisi joku +-merkki rivin lopussa, mikä näyttäisi, että kyseistä tavaraa oikeasti on otettavissa. Pullonpohjien metsästys on Peltotuessa erittäin aikaa viepää, Reinot jalassa tulee juostua monta kertaa kellariin katsomaan ja kääntelemään pulloja, ja sitten ohjelmaan takaisin, ja paperilta kopioi sen oikean, pullossa kelluvan tuotteen.
Suunnittelussa toisaalta ei ole järkeä laittaa käytössä oleviksi VAIN varastossa olevia, koska lisähankinnat useimmiten ehtii tekemään, ja suunnittelussa jää virheellisesti pois sopivia aineita listalta, jos on suodattanut vain varastotavaran käytössä olevaksi. Jotenkin en edes osaa tässä selittää, miksi ohjelmaan päätetty "oma käytössä oleva kasvinsuojeluainevalikoima" ja "oma käytettävissä oleva kasvinsuojeluvalikoima" ovat kaksi täysin eri asiaa, kello 01 yöllä. Klo 12 arkipäivänä ne käytännössä ovatkin sama asia, pikku automatkan ero välillä.
Neljäs ostetulla ohjelmalla tehty suunnitteluvuosi menossa, viidennessä ehkä palataan taulukkolaskentaan takaisin?
-SS-
joskus on tätä ohjelman logiikkaa mietitty ennenkin....
miksi kirjata suunnitteluun takautuvasti tapahtumia, jotka on jo tehty? Niiden paikka on toteutuneissa, etteivät sekoita esimerkiksi varastojen saldoja ym. Pellossa oleva lannoite ei ole näin enää varastossa, ok? Suunnitelmaa kannattaa toki muokata, jos siihen on aikaa ja tarvetta, muttei jo tehtyjen osalta.
Toteumaan saa haettua listalta X-ruutuun kaikki suunnitelmassa olevat tapahtumat eli mikä siitä puuttuu? Myös massalisäys on olemassa jolloin samoille kasvilajeille tai monivalinnassa lohkoille voi lisätä/kopioida jonkun tapahtuman.
Lannoitesuunnittelun ja jopa hankinnan voi tehdä peltotuessa vaivatta. Tarvikeyhteenvedoissa löytyy myös suunnitelman tulostus eli ensin suunnittelee ja sitten tulostaa omamyyjälle ostoslistan. Nyt pitää aloittaa jo 2018 suunnittelu, kun tämä kausi on kylvöjen osalta paketissa ja kauppa odottaa jo lannoitetilausta.
Vuosipäivitys on melkein ilmainen, kannattaako enää vaihtaa, taulukkolaskenta ei taida olla edes järkevin vaihtoehto? Välillä tulee mieleen, että onko meillä sama ohjelma käytössä? Tämä alkaa kohta nakertamaan sun uskottavuutta palstan ykköskirjoittajana.... :)
-
Syysviljojen ja keväällä tapahtuvien uusintakylvöjen osalta ei Peltotuessa ole kunnollista ratkaisua. Jos tekee syysviljan suunnittelut ja toteutuman lannoitteineen, silloin kun ne oikeasti tehdäänkin, näyttää kevätlannoitus punaista, vaikka syystyppilannoitus ei ole enää keväällä mukana. Ja se punainen on jotakin täysin mielivaltaista, jos syksyn ja kevään kasvulohkot eivät ole samat ! Jos saisikin laittaa jonkin rastin ruutuun ("lohkon alueella syyskylvetty kasvusto tuhottu keväällä, fosforit jaetaan uusille lohkoille"), niin voisi alkaa niin kuin nollasta keväällä, mutta oikeasti tehdyt viljelytoimenpiteet syksyltä saisi jätetyksi sinne muistiinpanoihin. Syysviljasuunnittelussa lannoitekerratkin on rajoitettu vähemmäksi, koska siellä on se syyslannoitus "S" jo pohjalla. Kasvinsuojeluaineiden käyttökerratkin on juoksutettava eri järjestysnumerosta, vaikka keväällä lähdettäisiin "puhtaalta pöydältä" . Suunnittelumallit menevät korjailuksi näillä syysviljojen rikkoaloilla.
Jos taas tyhjentää koko suunnittelutaulun ja toteutuneet-taulun (en kyllä löytänyt, miten sen saisi tehdyksi helposti kertakomennolla) , eivät syksyn fosforit tule oikein, ja lannoitelisäyksenä (siis lannoitettahan sinne peltoon laitettiin !) niitä ei voi keväälle tehdä, koska taaskin typpi menee yli ! Suunnittelutaulun siirron toteutuneeseen sanotaan poistavan ennestään olevat rivit toteutuneet - näytöllä, mutta siihen ei aina uskalla lähteä noin vain. Varmaa etukäteistietoa ei tuosta asiasta käyttöliittymässä ole. Eli tyhjensin toteutuneet taulut hakkaamalla hiirtä ja näppäimistöä, valitsin ylimmän rivin, painoin "poista", ja enter, ja samaa niks-täp niks täp koko rivin pois, ja joka kasvulohkolle . (Niks-täps x n) . Varmuuden vuoksi näin. Enkä koske ennen syksyä sinne toteutuneet - tauluun.
Olen tänä vuonna päätynyt tekemään suunnittelu-taulussa KAIKKI toimenpiteet, päivämäärineen ja ainekäyttöineen. Sitten sadonkorjuun yhteydessä siirrän koko kasan toteutuneet - tauluun, lisätään toteutuneet -puolella puinti, kuivaus ja varastointititedot, mahdollinen sänkiglyfosaatti, ja toteutunut satomäärä muutetaan pääsato-kohtaan. Silloin on edes jotenkin hallinnassa se, mitä on suunnittelutaulussa ja mitä toteutuneet-taulussa. Olen tullut yhä enemmän vakuuttuneeksi siitä, että suunnittelutaulun ja hyvin saman näköisen toteutuneet - taulun erillisyys on suorastaan idioottimaista, koska suunnittelutaulussa luotuihin tietueisiin voisi yhtä hyvin tulla esimerkiksi YKSI AINOA RASTI: TOTEUTUIKO VAI EI ? Nyt sitten suunnittelutaulussa tehdyt aineotot tulevat Suun. käyttö - sarakkeeseen, inventaareja ei voi tehdä, koska ohjelman varasto-toiminnossa ei ole "suunniteltua inventaaria" , vain "toteutunut inventaari" . Melkoisen paljon joutuu tekemään paperilistaa ruudussa näkyvistä asioista !
Koska suunnittelu on vielä aivan kesken kesäkuun alussa, riippu säistä, kasvusta, esiintyvistä kasvintuhoojista ym. ei varhaisessa suunnittelun siirtämisessä toteutuneet-tauluun ole järkeä. Tai sitten pitää jättää suunnittelu-taulu heti alusta asti tyhjäksi ja käyttää vain toteutuneet eli muistiinpano-osastoa "suunnitteluun" . Päivämäärät tyhjäksi jättämällä olisi "suunniteltu", ja päivämäärä lisäämällä olisi "toteutunut". Tuo strategia ei vaan oikein toimi, koska "toteutunut" varasto-otto tehdään AINA pois tosi-inventaarista, vaikka päivämäärä olisi tyhjä !
Lannoitelaskut ja hivenlannoitelaskut kumminkin vaativat rakentamaan lannoitesuunnittelun ERIKSEEN jossakin muualla, jotta voi valita tulevaan varastoon tulevat sopivat lannoitteet, jotka sitten voi laskettaa Peltotuessa. Jos lannoitteita ei ole hankittu, ja omassa varastossa on vain jotakin jämiä Nitraboria ja Hiven NK:ta, lannoitelaskennasta tulee hölmö, eikä se johda mihinkään järkevään. Sitten jos avaa laskentaan koko markkinoilla olevan lannoitevalikoiman, tuleekin mielenkiintoinen ostoslista, joka ei koskaan järkevästi voi toteutua. "Oma lannoitevalikoima" on välimuoto tästä, joka ei viikonloppuna eikä lähellä kylvöaikaa voi toteutua kumminkaan. Jos tavaraa ei ole varastossa, ei sitä ole lähikaupassakaan. Joskus ennen vanhaan oli.
Eli lannoitteiden erillissuunnittelu on ensin tehtävä omalla realistisella ja toteuttamiskelpoisella systeemillä, joka toimii vaikkapa paperinpalasilla, joihin merkitsee suursäkillisen joka paperiin kutakin lajia, niin monta kuin meinaa (ja on varaa) ostaa ja niin monta kuin mettänreunassa on presujen alla, ja asettelemalla niitä sitten vaikka karttakopiolle. Ajatella, tonnin ohjelma, ja hommat silti tehtävä kuin 1500-luvulla !
Kun lista on valmis, on nin hienoa sitten alkaa pudottelemaan edeltäkäsin laskettuja lannoitelajeja ja määriä MAKSETTUUN suunnitteluohjelmaan ! Nutikkaa en ole saanut toimimaan ollenkaan, syksyllä kun lohkot rajattiin, ei Vipu ollut vielä valmis vuoden 2017 lohkotallennuksiin, joten nyt sitten kesällä on vielä piirrettävä lohkot Vipuun, esimerkiksi pohjavesirajojen sivuja pitkin, ja sovitettava aarit kohdalleen katsomalla, miten monta niitä on tässä Peltotuessa. Tämä suunta on kömpelömpi malli ajatella asiaa, verrattuna siihen, että kartta- ja lohkotiedot koordinaatteineen ja rajoineen saisi tässä Peltotuessa järkevästi ja helposti suunniteltua jo syksyllä, ja lataisi nyt sitten kesäkuussa Vipuun ne lohkot paikkatietoineen valmiiksi. En usko, että tuota karttatiedon siirtoa Vipuun päin on mitenkään vielä mahdollista toteuttaa oikein ? Piirsin lohkot ja palstat Karttapaikalla, eli niitä ei voi ollenkaan liittää Peltotukeen tahi Vipuun, vaikka Karttapaikan käyttöliittymä olisi erinomainen ! Se, että Peltotuessa voi tehdä sähköisen tukihaun lohkokasvien ja pinta-alojen kera, on laimea korvaus siitä puutteesta, että Vipussa joutuu lennossa piirtelemään oikeita rajoja ja vertailemaan omiin karttakuviin. En halua sitä arpomista vipuyhteyden aikana tehdä. Siksi olen käyttänyt Vipua erillisenä, kopioimalla käsin paperimuistiinpanoista joka kasvulohkon Vipuun puhtaalta pöydältä, kirjoittamalla kasvit ja muut tiedot itse, ja sitten vasta siirtänyt lohkotiedot Peltotukeen päin, jotta näen, onko ristiriitaisuuksia. Jos olisi satoja kasvulohkoja, viiltäisin kurkkuni auki tylsällä puukolla.
Hiukan riipii sellaisen toiminnon puuttuminen, että kasvinsuojeluainevalinta tulisi sen perusteella näkyviin, onko ainetta ostettu tilalle. Eli siellä voi suodattaa kahden eri menetelmän mukaisesti: markkinoilla olevat valmisteet ja käytössä olevat valmisteet. Ne täpitetään perustiedoissa, ja ohjelma ei osaa tehdä sellaista suodatusta, jossa olisi "käytössä olevat, mutta vain ne, joita on varastossa jäljellä ". Valintalistassa vaikka olisi joku +-merkki rivin lopussa, mikä näyttäisi, että kyseistä tavaraa oikeasti on otettavissa. Pullonpohjien metsästys on Peltotuessa erittäin aikaa viepää, Reinot jalassa tulee juostua monta kertaa kellariin katsomaan ja kääntelemään pulloja, ja sitten ohjelmaan takaisin, ja paperilta kopioi sen oikean, pullossa kelluvan tuotteen.
Suunnittelussa toisaalta ei ole järkeä laittaa käytössä oleviksi VAIN varastossa olevia, koska lisähankinnat useimmiten ehtii tekemään, ja suunnittelussa jää virheellisesti pois sopivia aineita listalta, jos on suodattanut vain varastotavaran käytössä olevaksi. Jotenkin en edes osaa tässä selittää, miksi ohjelmaan päätetty "oma käytössä oleva kasvinsuojeluainevalikoima" ja "oma käytettävissä oleva kasvinsuojeluvalikoima" ovat kaksi täysin eri asiaa, kello 01 yöllä. Klo 12 arkipäivänä ne käytännössä ovatkin sama asia, pikku automatkan ero välillä.
Neljäs ostetulla ohjelmalla tehty suunnitteluvuosi menossa, viidennessä ehkä palataan taulukkolaskentaan takaisin?
-SS-
joskus on tätä ohjelman logiikkaa mietitty ennenkin....
miksi kirjata suunnitteluun takautuvasti tapahtumia, jotka on jo tehty? Niiden paikka on toteutuneissa, etteivät sekoita esimerkiksi varastojen saldoja ym. Pellossa oleva lannoite ei ole näin enää varastossa, ok? Suunnitelmaa kannattaa toki muokata, jos siihen on aikaa ja tarvetta, muttei jo tehtyjen osalta.
Toteumaan saa haettua listalta X-ruutuun kaikki suunnitelmassa olevat tapahtumat eli mikä siitä puuttuu? Myös massalisäys on olemassa jolloin samoille kasvilajeille tai monivalinnassa lohkoille voi lisätä/kopioida jonkun tapahtuman.
Lannoitesuunnittelun ja jopa hankinnan voi tehdä peltotuessa vaivatta. Tarvikeyhteenvedoissa löytyy myös suunnitelman tulostus eli ensin suunnittelee ja sitten tulostaa omamyyjälle ostoslistan. Nyt pitää aloittaa jo 2018 suunnittelu, kun tämä kausi on kylvöjen osalta paketissa ja kauppa odottaa jo lannoitetilausta.
Vuosipäivitys on melkein ilmainen, kannattaako enää vaihtaa, taulukkolaskenta ei taida olla edes järkevin vaihtoehto? Välillä tulee mieleen, että onko meillä sama ohjelma käytössä? Tämä alkaa kohta nakertamaan sun uskottavuutta palstan ykköskirjoittajana.... :)
Ite en laita suunnittelu-välilehdelle muut kuin pääsato, lannoitus ja siemen, viranomaisetkaan ei muuta vaadi viljelysuunnitelmaan. Turha tehdä liian monimutkaisesti.
-
En nyt malta paneutua noihin SS mainitsemiin ongelmiin kovin syvällisesti. Mitta vaikka nykyisin luomussa olenkin, muistan lannoitpuolelta fosforin osalta seuraavaa: jollain välilehdellä voi korjata ainakin fosforitasetta. Eli jos tulee muutoksia, voi korjauksia tehdä jo kasvukauden alkutaseisiin. En muista, oliko se typen osalta mahdollista. Silloin voisi korjata typen alkutaseen syyslannoituksen verran pienemmäksi ja fosforista merkitä ehtojen mukaisen alkuarvon. Simloin saa varastotkin täsmäämään. Täytyy katsoa, kun seuraavan kerran ehtii koneelle.
-
Kannattaa webwisussa olla tarkkana kun pyyhkii kasvulohkoja. Jos sattuu olemaan kaikki raksittuna ja automaattinen tallennus sivua vaihdettaessa päällä, voin sanoo et joskus yksi klikkaus tulee kovin työlääksi....
Vai voiko sen klik-oho-jutun peruuttaa?
-
joskus on tätä ohjelman logiikkaa mietitty ennenkin....
miksi kirjata suunnitteluun takautuvasti tapahtumia, jotka on jo tehty? Niiden paikka on toteutuneissa, etteivät sekoita esimerkiksi varastojen saldoja ym. Pellossa oleva lannoite ei ole näin enää varastossa, ok? Suunnitelmaa kannattaa toki muokata, jos siihen on aikaa ja tarvetta, muttei jo tehtyjen osalta.
Suunnittelun tapahtumat eivät ole takautuneita, vaan ennen toteutumistaan odottavia oikeita toimenpiteitä. Ne vain muuttuvat toteutuneiksi. kun pellolle lähdetään. Niiden pitää syödä varastoja, vain vuotta aikaisemmin suunnitellessa voi sitten ostoslistoja tehdä. On olemassa lisätoiminnot-kohta, jossa voi suunniteltuja viedä toteutuneiksi, päivämäärällä tai ilman. Ongelma on, että lista, josta rastitetaan, on pieni, eikä ole kronologisessa järjestyksessä. Kun on poiminut muutamankin vietäväksi toteutuneisiin, onkin suunniteltu ja toteutunut ei-synkronissa, eikä yhdellä silmäyksellä verrattavaa suunniteltu <> toteutunut - näkymää ole. Tämä on juurikin se sekaannuttavin osa koko ohjelmassa, suunnitellut ja toteutuneet ovat aina erillisissä liittymissä, eikä kokonaisvertailua lohkolle ole, aina eri välilehti aktiivisena ruudussa. Tulosteet osassa Suunniteltu-toteutunut - vertailu ei anna sitä kuvaa, jonka haluaisin. Siellä on vain suunnitellut kulu-rivit, sitten toteutuneet vastaten suunniteltua riviä. Jos toteutuneet - tauluun tekee uuden toimenpiteen, joka ei ole suunnitelluissa, ei se rivi näy vertailussa. Äsken juuri kokeilin.
Varastosaldot ovat jo suunnittelussa käytössä, kuten varmaan olet huomannut. Suunnittelun varastosaldo on tavoitteellisesti aina pienempi kuin toteutuneiden, paitsi sitten kun vuosi on päätöksessä, silloin pitää olla samat. hieman eri luvut korjataan esim. hävikin avulla. Suunnittelua siis voi hyvin juoksuttaa varastokirjanpidon pohjaksi, kunhan siitä vain saisi inventaarin.
Toteumaan saa haettua listalta X-ruutuun kaikki suunnitelmassa olevat tapahtumat eli mikä siitä puuttuu? Myös massalisäys on olemassa jolloin samoille kasvilajeille tai monivalinnassa lohkoille voi lisätä/kopioida jonkun tapahtuman.
Totta kai minä kyseiset toiminnot olen treenaillut, niissä ei vain ole kovin paljon järkeä, sen sijaan tauluun tarvittaisiin ehkäpä vain muutama lisäkenttä, toteutunut/toteutumaton/muutettu, ja muutosloki. Niin kuin sanoit, ei sitä suunniteltua toimenpidettä enää missään tarvita, kun se on toteutunut, mahdollisin pienin muutoksin. Sitä minä ei ole vielä keksinyt, mihin tarvitsisin suunnittelutaulussa toimintoa "Lisätoiminnot -> Nouda tämän lohkon toteutuneet" ? Tämä jos mikä on jälkikäteistä suunnittelua. Toteutuneet - taulussa sama symmetrinen toiminta on "Lisätoiminnot -> Nouda tämän lohkon suunnitellut." No hyvä, jos sinne poimii suunniteltuja, ja muuttaa toteutuneita määriä, seuraavalla kopioinnilla ohjelma huomaa, että siellä on jo toteutuneita, se kysyy, poistetaanko , no ei hemmetissä, no sitten taas voi vahingossa tulla valittua jokin jo siirretty , ja silloin se suunniteltu on kahteen kertaan siellä toteutuneet-taulussa, eri arvoilla peräti. Näiden poimiminen ja poistaminen on käyttöliittymän takia vaikeaa. Jos tekee Tiedosto-valikon pikatoiminnolla, "Suunnittelu->Toteutunut" -toiminnolla, on mahdollisuus pitää vanhat tiedot (tarkoittaa kahden- tai useammankertaisia samoja toimenpiteitä toteutuneissa) tai sitten toteutunut korvautuu suunnittelutaulun sisällöllä. Tällöin toteutuneet - tauluun tehdyt yksittäiset toimenpiteiden muutokset häviävät ! Tässähän siis tarvittaisiin taulujen toimenpidelistojen yhdistämis-toimintoa, jossa kopiointi menisi lomittain. Tai sitten suunnittelu-taulussa olisi siirrä- eikä kopioi - toiminto. Sekin olisi helpommin ylläpidettävä, kun suunnittelutaulusta häviäisi "käytetty" toimenpide sinne toteutuneisiin. Integroitu kasvinsuojelu kun ei oikein tue edellisenä vuonna suunniteltuja ruiskutustapahtumia, eli niitä suunnitellaan sadekauden jälkeen , itikkasyöntijälkien ym perusteella, muutaman päivän jänteellä. Jos taas pysyy tiukasti "vuosi ennen" suunnittelussa, on vaarana, että kasvinsuojeluainevarastot paisuvat ja osa aineista menee vanhaksi.
Lannoitesuunnittelun ja jopa hankinnan voi tehdä peltotuessa vaivatta. Tarvikeyhteenvedoissa löytyy myös suunnitelman tulostus eli ensin suunnittelee ja sitten tulostaa omamyyjälle ostoslistan. Nyt pitää aloittaa jo 2018 suunnittelu, kun tämä kausi on kylvöjen osalta paketissa ja kauppa odottaa jo lannoitetilausta.
Niin, lannoitesuunnittelu onnistuu, kun ei ole omia vanhoja missään, tosiaan suunnittelee sen ohran sinne ja tekee ostoslistan lannoitteet ja siemenet sitten autolla mukavasti kylvöajan alkuun. En kyllä ymmärrä, mihin sitä Peltotuen suunnittelu- laskenta tai varastonhallintaa silloin tarvittaisikaan edes ? Siis vuotta aikasiemmin syksyllä on hallissa keko, ja toukouun lopussa keko on pois. Yaran ym. lannoitelajeissa kyllä löytyy valikoimaa, tällaisessa pienimuotoisesa toiminnassa ohjelman lannoitesuunnittelu ei pääse järkevään lopputulokseen. Ainoa, missä ohjelma auttaa, on suunnitellessa tehtävä ravinnerajojen ylitysten vahtiminen. "Laske lannoite" ei anna järkevää tulosta, jos ja kun sopivaa lannoitetta ei löydy kokonaiselle lohkolle tasan.
Tarvikeyhteenveto ei ole sovelias inventaarilista, se on lähinnä pitkä lista eri lohkojen käyttömääriä, ja lopuksi sitten kokonaismäärä, paljonko jää varastoon ja paljonko tarvitaan lisää. Mutta kun suunnittelua tekee plan B pohjalta, vasta keväällä, eipä siinä enää järkeville lannoitekaupoille pääse. Varsinaisen varastoinventaarin voi tulostaa vain varasto-toiminnossa, ja sen voi kiinnittää vain toteutuneet-käyttöön. Se on hankala, nyt teen niin, että teen varmuuskopion, siirrän kaikki suunnitellut toteutuneisiin, tulostan varaston ja lataan tehdyn varmuuskopion uudelleen päälle. Se on turvallinen tapa tehdä tyhmiä kokeiluja.
Vuosipäivitys on melkein ilmainen, kannattaako enää vaihtaa, taulukkolaskenta ei taida olla edes järkevin vaihtoehto? Välillä tulee mieleen, että onko meillä sama ohjelma käytössä? Tämä alkaa kohta nakertamaan sun uskottavuutta palstan ykköskirjoittajana.... :)
Ehkäpä löydät häiveen omasta näkemyksestäni kokeilemalla enemmän sellaista tyyliä, että kylvät vuoden 2018 kasveja valtaosalle alasta jo nyt heinäkuulla-elokuulla, ja mietit kaiken uudelleen vuoden 2018 huhtikuun lopussa, kun selviää, etteipä onnistunutkaan. Syysrapsillakin on jo täyden kesäviljelyn rivit edellisen vuoden syyskuussa, ne ovat oikeasti tehtyjä, Pari erillistä kylvökertaa, lannoitettakin on mennyt puoli tonnia, kasvinsuojeluaineita neljä kierrosta, Sluxxit, ym.
Eli jos tulee muutoksia, voi korjauksia tehdä jo kasvukauden alkutaseisiin. En muista, oliko se typen osalta mahdollista.
Vain fosforin ja kalin osalta, siinäpä se onkin. Fosforille on olemassa taseen korjaukset ja erillinen rasti, että "satoa ei ole korjattu". Tällöin ohjelma vie fosforit seuraavalle vuodelle. Typpi kuitenkin jää itsepintaisesti kummittelemaan syysviljoilta. Tällä ominaisuudella ei olisi mitään tarvetta, jos kylväisi vain yksinkertaisia peruslohkon kevätviljoja ja kerääjäkasveja, eikä olisi joka ikinen peruslohko kulmasta halki osittain pohjavesialuetta.
-SS-
-
Ite en laita suunnittelu-välilehdelle muut kuin pääsato, lannoitus ja siemen, viranomaisetkaan ei muuta vaadi viljelysuunnitelmaan. Turha tehdä liian monimutkaisesti.
Mihin sitten oikeastaan tarvitset viljelysuunnitteluohjelmaa ?
Viranomaisvaatimukset täyttävä viljelysuunnitelma olisi
Lohko kasvi lannoitus siemen
1 Ohra 400 kg SS Kaarle
2 Ohra 400 kg SS Kaarle
3 Ohra 400 kg SS Kaarle
4 Ohra 400 kg SS Kaarle
5 Ohra 400 kg SS Kaarle
6 Ohra 400 kg SS Kaarle
.......
n Ohra 400 kg SS Kaarle
Tämän voi kohdistaa kaikille vuosille nyt ... nyt+n
-SS-
-
Ite en laita suunnittelu-välilehdelle muut kuin pääsato, lannoitus ja siemen, viranomaisetkaan ei muuta vaadi viljelysuunnitelmaan. Turha tehdä liian monimutkaisesti.
Mihin sitten oikeastaan tarvitset viljelysuunnitteluohjelmaa ?
Viranomaisvaatimukset täyttävä viljelysuunnitelma olisi
Lohko kasvi lannoitus siemen
1 Ohra 400 kg SS Kaarle
2 Ohra 400 kg SS Kaarle
3 Ohra 400 kg SS Kaarle
4 Ohra 400 kg SS Kaarle
5 Ohra 400 kg SS Kaarle
6 Ohra 400 kg SS Kaarle
.......
n Ohra 400 kg SS Kaarle
Tämän voi kohdistaa kaikille vuosille nyt ... nyt+n
-SS-
Olenkin harkinnut ohjelmasta luopumista, toisaalta, lannoitelaskenta ja fosforitaseet on helpompi tehä ohjelmalla, ei tarvi vaivata päätään. Ja myös, jos seuraavalle tukikaudelle ymppikorvaus pienenee ja ehdot tiukentuu, luovun koko ymppikorvauspelleilystä, enkä laske enää yhtään mitään, sitten alkaakin varsinaiset fosforibileet pelloillani.😁😎
-
Kyllä nykysillä fosforirajoilla on syytä olla edes joku alkeellinen suunnitteluhässäkkä ainakin lannoitteiden suhteen. Esmes kaikki syksyllä peltoon paiskittu paska täyttää talven jäljiltä tuoreen arvot.
Nopeesti menee sekasin jos ei pidä KIRJANPITOJA typpi/fosforimääristä....
Kumma kyllä että sonta on kaiken syksyisen, talvisen ja keväisen likoomisen jälkeen yhtä tehokasta kun altaasta tai ruumasta otettu. Laitappa nurmikolle syksyllä kasa paskaa ja muhimaan talveksi, viereen samalainen kasa keväällä tuoretta. Kumman kasan vieressä on seuraavana kesänä nurmikko tummaa ja tuuheaa?
-
Kyllä nykysillä fosforirajoilla on syytä olla edes joku alkeellinen suunnitteluhässäkkä ainakin lannoitteiden suhteen. Esmes kaikki syksyllä peltoon paiskittu paska täyttää talven jäljiltä tuoreen arvot.
Nopeesti menee sekasin jos ei pidä KIRJANPITOJA typpi/fosforimääristä....
Kumma kyllä että sonta on kaiken syksyisen, talvisen ja keväisen likoomisen jälkeen yhtä tehokasta kun altaasta tai ruumasta otettu. Laitappa nurmikolle syksyllä kasa paskaa ja muhimaan talveksi, viereen samalainen kasa keväällä tuoretta. Kumman kasan vieressä on seuraavana kesänä nurmikko tummaa ja tuuheaa?
Kyllä patterin paikat ennen vanhaan olivat neljäkin vuotta laossa. Sulla on jotakin nopeasti hajoavaa lantaa siellä.
Fosforitasot eivät omasta mielestäni oikeastaan ole mikään kiinnostava suunnittelun kohde, kun on arveluttavan korkeat luvut joillain osa osilla lohkoa, niin sulfania, salpeetaria, nitraboria ja ureaa, silloin tällöin NK-lannosta.
Kalia näkyy riittävän. Pitoisuudet eivät ole laskeneet. Hiven NK:ta olen käyttänyt multamaalla. Kaliumilla näyttäisi olevan selvä lisäsadon tuottokyky, ja kaliumia sisältävät lannoitteetkin ovat melko hintavia salpeetariin nähden, niiden pitääkin tuottaa reippaasti sadonlisää:
(http://www.yara.fi/images/431-124923OPTIMAL%20RATES%200.png)
Laskin tuossa lannoituksen hintaeron Belor premiumtypen ja premium-NK:n välillä, niin 95 EUR/ha tulee kuluihin lisää, jos käyttää NK:ta salpeetarin sijasta, typpitaso 150 kg, toisessa K = 0 , toisessa se 120 kg. Satoero kuivaamatta olisi 480 kg. Eli vasta noin 200 euron tonnihinnasta lähtien kalilisäyksellä ansaitsee taloudellista voittoa.
No, on meillä tuohon kaavioon nähden tuplat nuo kaliumluvut.
-SS-
-
Hmm...eipä löytynyt uudesta Peltotuki Prosta valmiina reaaliaikaista kasvipeitteisyyysprosenttia, senhän olisi voinut laskea kyntö- ja kevytmuokkaustapahtumista. Myös piti tapahtumalistasta tukirivit muuttaa isommalle prosentille ja eri summalle manuaalisesti, millään en löytänyt kyseistä kohtaa, ja joukkomuokkauksen yrittäminen meni ainakin kerran niin, etteivät olleetkaan muuttuneet. Onkohan päivämäärän puuttuminen kyseisistä riveistä se syy, miksi ei muuttunut ?
No, Kansalaisen Karttapaikalla on supernopea pinta-alan mittaus, siellä suurpiirteinen hiirellä piirtely, ja sitten vain Vipuun tekemään käsin syysilmoitus.
Aina vaan vähemmän automatiikkaa tuntuu automaattisessa tietojenkäsittelyssä olevan.
-SS-
-
Peltotuki Pro ei sovi sellaisille syyskylvöisille kasveille, joiden talvehtiminen on epävarmaa, ja ainakin fosfori ja typpi pitää syksyllä kylvettynä olla eri lannoitevalmisteista, silloin niiden uudelleenaktivointi on mahdollista tilalle tulleelle kevätviljalle ilman kommervenkkeja.
Nyt lienee mahdollista esimmäisen kerran suunnitella tarkkaan ensi vuosi, pitää kokeilla, jos saisi yhdenkin vaikkapa suunnittelumallin aikaiseksi, ja näkisi, onko sille mitään käytännön sovellusta, tai sitten tankkiseoksen, sekin on kovin teoreettinen nykyisten IP-viljelysäännösten aikana. Onhan toki ohjelmassa mahdollisuus jo vuotta aikaisemmin laittaa suunnittelumalliin torjuttavien kasvien havainnot. Ohjelmasta pitäisi voida myös printata näiden havaintojen tarrat liimattavaksi rillien linssin sisäpintaan.
-SS-
-
Meni taas hermo, kun yritin suunnitella webwisulla syksyisiä lietteenlevityksiä. Miksi pirussa tuo ohjelma täytyy olla tehty noin helvetin monimutkaiseksi. Tai ainakin ohjelman logiikka on jotain sellaista jota en itse tajua.
Onko olemassa mitään sellaista ohjelmaa jossa on vain ja ainoastaan juuri se mitä tukiehdot vaativat. Eli mahdollisimman yksinkertainen. Monimutkaisen kirjanpidon voi sitten pitää vaikka ruutuvihkossa jos tarpeelliseksi näkee.
Toivon oikeastaan samaa kuin joku jo mainitsi, että toivottavasti ensi kaudella ympäristökorvaus järjestelmä muuttuu niin mahdottomaksi ettei siihen tarvi enää sitoutua. Loppuu tämä helvetin pelleily ja voi taas tehdä siellä pellolla sitä mikä on oikeasti tarpeellista.
-
Meni taas hermo, kun yritin suunnitella webwisulla syksyisiä lietteenlevityksiä. Miksi pirussa tuo ohjelma täytyy olla tehty noin helvetin monimutkaiseksi. Tai ainakin ohjelman logiikka on jotain sellaista jota en itse tajua.
Onko olemassa mitään sellaista ohjelmaa jossa on vain ja ainoastaan juuri se mitä tukiehdot vaativat. Eli mahdollisimman yksinkertainen. Monimutkaisen kirjanpidon voi sitten pitää vaikka ruutuvihkossa jos tarpeelliseksi näkee.
Toivon oikeastaan samaa kuin joku jo mainitsi, että toivottavasti ensi kaudella ympäristökorvaus järjestelmä muuttuu niin mahdottomaksi ettei siihen tarvi enää sitoutua. Loppuu tämä helvetin pelleily ja voi taas tehdä siellä pellolla sitä mikä on oikeasti tarpeellista.
Webwisu ei varmastikaan ole monimutkainen, mutta sen toiminta-ajatus on eri kuin yleisesti monissa ohjelmien käyttöliittymissä. Varmaankin tapahtuminen tai toimenpiteiden täyttöjärjestys aiheuttaa umpikujan tai ei. Olen jo muutaman vuoden maksellut tuota Webwisua, mutta en ole saanut aikaiseksi oikeastaan mitään järkevää. Sitten harjoitteluaika on loppunut, kun määräpäivät lähestyvät, ja olen tehnyt vanhanaikaisemman oloisella Peltotuella perusrungon.
Mutta Peltotuen mukana tuleva Nutikka karttaohjelma, enpä ole kauemmas itse kartanpiirtelystä aseteltua ohjelmaa nähnyt. Mikä tahansa muu ohjelma tai nettikäyttöliittymä, jolla voi katsoa ja mittailla jotain, on helpompi ja itsensä selittävä. Miksiköhän ei kansalaisen karttapaikkaan ole kukaan huomannut hankkia sopivaa yhdistyspistettä, sillä on tosi helppo löytää paikat, käyttää tarkkoja koordinaatteja ja piirrellä rajoja ja alueita. Kaupan päälle tilusrajat ja rajapyykit ja kiinteistönumerot siinä.
-SS-
-
Tämä nykyinen WebWisu on kokenut sukupolvenvaihdoksen. Lienee
pelimaailmasta tuttujen nörttien tekemä. Kun ohjelmaa tulee käytettyä
2-3 kertaa vuodessa, joutuu aina miettimään miten toimii. Veikkaan, että
lähes kaikki käyttäjät olisivat tyytyväisempiä pelkistettyyn ohjelmaan, joka
toimii loogisesti. Erijuttu niillä, kenellä kasvulohkoja on esim. yli 100 kpl.
Aika paljon muuttunut ekoista Kemiran lannoitekorteista.
-
Hmm...eipä löytynyt uudesta Peltotuki Prosta valmiina reaaliaikaista kasvipeitteisyyysprosenttia, senhän olisi voinut laskea kyntö- ja kevytmuokkaustapahtumista. Myös piti tapahtumalistasta tukirivit muuttaa isommalle prosentille ja eri summalle manuaalisesti, millään en löytänyt kyseistä kohtaa, ja joukkomuokkauksen yrittäminen meni ainakin kerran niin, etteivät olleetkaan muuttuneet. Onkohan päivämäärän puuttuminen kyseisistä riveistä se syy, miksi ei muuttunut ?
No, Kansalaisen Karttapaikalla on supernopea pinta-alan mittaus, siellä suurpiirteinen hiirellä piirtely, ja sitten vain Vipuun tekemään käsin syysilmoitus.
Aina vaan vähemmän automatiikkaa tuntuu automaattisessa tietojenkäsittelyssä olevan.
-SS-
onhan siinä se kasvipeitteisyys nappi, josta aukeaa melkein vipun kanssa identtinen näkymä, johon ruksitaan koko lohko tai sitten pinta-ala, jos lohkosta vaan osa on kokonaan, osittain tai ei ollenkaan kasvipeitteistä. Ainoa mikä siinä aiheuttaa vähän päänvaivaa, on ne prosenttilaskut....laskentahan muuttui kun jotain höpö-höpö-heiniä ei enää lasketa kasvipeitteisiksi ja sitten on myös vertailuala, jolle sitoumus on aikoinaan tehty.
Todelliset ajetut pinta-alat saat parhaiten telatraktorin satelliittiohjausjärjestelmän näytöltä, siinä juoksee 7-metrisen lautasäkeen muokkaama pinta-ala reaaliajassa 0,01 aarin tarkkuudella....
-
Mulla taitaa olla päivittämättä Peltotuki, ainoa kasvipeitteisyys
löytyy plus-paketin tukioptimoinnin kohdalla, ja siinäkin vain voi
valita sen 20 - 40 - 60 - 80% alasvetovalikosta, ja laskee tuet sen
mukaan, jos ajaa sen laskennan aina uudestaan.
Kasvulohkokohtaisessa suunnittelussa itseltä puuttunee kyseinen nappi,
tai sitten se on toimenpideluettelossa ei-aktivoitu.
Kunhan pääsen koneelle niin alan säätää, jäi korpeamaan, kun oli olo, että sen
tosiaan voisi Peltotuessa tehdä kasvulohkoittain, mutta ei vaan tarpeeseen
löytynyt. Vaikka on aivan turhaa jo, koska Vipussa oli ihan OK käyttöliittymä
itsessään, alat oli helpoin katsoa Karttapaikasta ja summata ruutupaperilla.
-SS-
-
Mulla taitaa olla päivittämättä Peltotuki, ainoa kasvipeitteisyys
löytyy plus-paketin tukioptimoinnin kohdalla, ja siinäkin vain voi
valita sen 20 - 40 - 60 - 80% alasvetovalikosta, ja laskee tuet sen
mukaan, jos ajaa sen laskennan aina uudestaan.
Kasvulohkokohtaisessa suunnittelussa itseltä puuttunee kyseinen nappi,
tai sitten se on toimenpideluettelossa ei-aktivoitu.
Kunhan pääsen koneelle niin alan säätää, jäi korpeamaan, kun oli olo, että sen
tosiaan voisi Peltotuessa tehdä kasvulohkoittain, mutta ei vaan tarpeeseen
löytynyt. Vaikka on aivan turhaa jo, koska Vipussa oli ihan OK käyttöliittymä
itsessään, alat oli helpoin katsoa Karttapaikasta ja summata ruutupaperilla.
-SS-
lohkotietojen käsittely - lohkot välilehdellä (ei suunnittelussa) oikeassa reunassa painike "kasvipeite". Siitä avautuu melkein samanlainen näkymä, kuin vipussa eli voi ruksia aidosti kasvipeitteiset, kevennetysti muokatut ja ilman kasvipeitettä olevat, sekä muuttaa todelliset pinta-alat ellei koko lohko ole samaa. Kuten sanoin, niin prosenttilaskuri ei kerro sitä prosenttia suoraan, josta olin kiinnostunut....vipussa se näkyy siinä tulosteessa oikein.
kuten mainitsit, vipussa on helppo tehdä ilmoitus....ei tätä ominaisuutta peltotuessa välttämättä tarvitse
-
Joo se nappi näköjään ilmaantuu pro-version jossakin päivityksessä.
Se ei ollut peltotuki microssa, latasin sen nyt tänne työmaalle, ja
muistan kyllä kotonakin pro version lohkotietojen käsittelyssä
tutkailleeni tuota nappulariviä, olisi kyllä ottanut silmään.
Mielestäni kyllä kesällä ainakin latasin päivitykset.
Pitää tsekata, jos ei laske prosentteja, ei kyllä voi kehua silloin.
Kyntö- ja kevytmuokkaus-toimenpiteistä saa suodatetuksi niiden
kokonaisalan, paitsi kevätkynnöstä menee laskenta pieleen !
Mutta rahojen kertymä pitää tehdä Ymp.tuki-kasvipeitteisyys xx% -
toimenpiteellä, valiten sen saadun lopullisen kertymäprosentin kanssa,
sen pystyy tekemään tukioptimoinnissa eräajona, kunhan jo valmiiksi tietää
kertymäprosentit.
-SS-
-
Kasvipeite - nappi oli jo vuonna 2016.1 versiossa. Varmaan silloin
kokeilin, mutta en saanut mitään hyödyllistä lisäarvoa vipu-
ilmoitusta varten.
Se lienee toimintona vähän niin kuin ennen 2015 - tilanteen mukainen
kasvipeitteisyys, joka oli paljon suoraviivaisempi, ilman eri pellon käytön
ehtoja.
-SS-
-
Onks Sirppiin tullu tutustuttua?
Tässä kun äherrän Peltotuki ohjelman kanssa näitä kirjanpito ja suunnittelu asioita, niin tuo mobiili Sirppi osui silmään: https://www.sirppi.fi/#tutustu
Tuppaa tää kirallinen puoli pahasti laahaavan perässä, niin olisikohan tuosta mitään hyötyä...
-
Jos se toimii Peltotuen kanssa yhtä hyvin yhteen kuin Nutikkapro, niin - RUN AWAY !
-SS-
-
Onks Sirppiin tullu tutustuttua?
Tässä kun äherrän Peltotuki ohjelman kanssa näitä kirjanpito ja suunnittelu asioita, niin tuo mobiili Sirppi osui silmään: https://www.sirppi.fi/#tutustu
Tuppaa tää kirallinen puoli pahasti laahaavan perässä, niin olisikohan tuosta mitään hyötyä...
Olen ihan vähän kokeillut sitä viime vuonna. Ihan kätevältä vaikutti. Sirppi on eri systeemi, kun Peltotuki, ja sen tiedot pitää synkronoida erikseen. Mikä voi kyllä olla hyväkin asia, voi tiedot vielä tarkistaa. Tehdyt toimet on helppo kuitata ja siirtää Peltotukeen. Uusiakin muistiinpanoja on minusta helppo tehdä. Se löytää lohkon varsin hyvin, jos puhelimen sijainti on päällä. Eli näyttöön tulee aika hyvin sen lohkon tiedot oletuksena, missä sillä hetkellä sijaitsee. Joskus kyllä naapurilohkon.
Kartta on toimiva. Sihen on helppo tehdä havaintoja paikkatiedon kanssa . Kuten laskuaukot, rikkaesiintymät ym. Nutikkaan sitä ei ilmeisesti ole kytketty. Minulla on Micro, joten en nutikkaa oikein tunnekaan. Vaatii älypuhelimen. Muiden, kun Peltotukeen synkronoitavsn tiedon käyttö on minulla aika pahasti hakusessa. Kastalle tehdyt merkinnät löytyivät ainakin vielä viime syksynä vain puhrlimen avulla Sirppi ohjelmasta. Toki helposti, mutta olisi kiva käyttää niitä hyödyksi isommaltakin näytöltä eli pöytätietokoneelta. En kuitenkaan ole ohjelmaa käyttänyt kovin paljoa vielä, ja viime syksyn jälkeen en laisinkaan, joten muutoksia lienee kehitteillä olevaan ohjelmaan tehty jo jonkin verran. Ehkä tuo kaipaamani tietojen käsittely isolllakin näytöllä jo on saatu. Palautetta olen kyllä asiasta antanut.
Meillä Peltotukea käyttää 2 henkilöä. En osaa sanoa, miten sen saisi soviteltua yhteen. Kahdet merkinnät sirpin kautta voisivat aiheuttaa ristiriitoja. Samoin toinen merkintä Sirpistä, toinen Peltotuesta. Siksi olen testannut synkronointia vain hyvin vähän. Teen kyllä merkintöjä Sirppiin, mutta en helposti synkronoi niitä, jottei tulisi ristiriitoja ohjelmaan. En osaa sanoa, tulisiko niitä, mutta varon, kun en ole mikään virtuoosi ongelmien ratkaisuissa tietokoneella. Yksin käytettäessä Sirpin käyttö olisi varmasti aika helppoa.
Nyt kun avasin Sirppiä puhelimesssa, se pyysi käyttäjätunnusta ja salasanaa. Ne ovat toimistossa ja kun käyttäjätunnusta ei voi itse valita (Peltotuen lisenssinro), en sitä muista. Kerran ennenkin on näin käynyt, joten sillä kertaa ei merkintöjä päässyt tekemään. Siis synkronoinnit pitää tehdä (Peltotuki kysyy aina alussa) ja ilmeisesti ohjelma ei saa olla käyttämättä liian kauaa puhelimessa. Sirppi on siis vain puhelimeen asennettava appi, jolla periaatteessa kauko-ohjataan Peltotuen toteutuneet- välilehteä. Vaikuttaa hyvältä tuohon käyttöön, mutta silti se merkintä pitää ylipäätään tehdä. Ja varsinkin jos sen tekee lohkolla vielä ollessa, se vaikuttaa varsin helpolta. Sirppi on toistaiseksi ilmainen, joten kannattaa ladata se ja kokeilla. Aika vaikeaa sillä on koko Peltotuki sotkea.
Vielä tuohon SS:n mainitsemaan Nutikkaan verrattuna. Joskus olen siihen yrittänyt perehtyä menestyksettä (testasin Peltotuki Prota). On tuo Sirppi karttoineen tosi helppo siihen verrattuna. Jopa minä olin suht helposti sinut Sirpin karttaosien kanssa. Enkä ole kovin hyvä näiden sovelluksien oppimisessa. Ehkä tänä kesänä tulee testattua ohjelmaa paremmin.
-
No, tarvii varmaan kokeilla. Päivän päätteeks harvemmin (jos koskaan) tullu syötettyä tietsikalle päivän merkintöjä paperilta. Ja silloin ne vielä on jotenkuten yleensä muistissa, jos kaikkea ei tullut kirjoitettua tai joku virhe eksyny muistiinpanoihin.
-
Nutikka joo. Mikä siinä on niin vaikeaa tehdä simppeliä karttaohjelmaa kuten Vipussa tai Kansalaisen Karttapaikassa ? Ovatko nämä mainitut niin kalliita, ettei niitä rajatietoja ja aloja pystyisi liittämään osaksi sinänsä ihan toimivaan Peltotukeen ? Hiukan riipii se, että jos suunnittelee ennen kuin Vipu aukeaa, joutuu piirtelemään erinomaisen tarkalla ja helpolla Karttapaikalla alat, ja sitten sovittaa samat aarit kohdalleen vipussa ja sitten vasta siirtää lohkot Vipusta Peltotukeen. Ja siinä se Nutikka irvistelee hyödyttömänä sivussa.
Nutikkaan jos koskee, hetken päästä on kartalla epämääräisiä syheröitä ja 30 kasvulohkoa ja punainen varoitus, että pinta-ala on -xx hehtaaria.. joku imaginääriluku vai..hukkaa peruslohkonkin siinä välissä.
-SS-
-
Tämä estää ainakin minulla Sirpin käytön.
Jos samaa Peltotukea käytetään usealla tietokoneella, toinen Peltotuki voi sotkea synkronoinnissa omien tietojensa lisäksi myös pilvipalvelun tiedot! Siksi saman Peltotuki-lisenssin käyttäminen useassa tietokoneessa on ehdottomasti kiellettyä, jos käytössä on myös Sirppi
Usean tietokoneen käyttö menee itsellä tikun välityksellä- Teen aina Peltotuen varmuuskopion tikulle ja palautan siellä toisella tietokoneella ja voin heti jatkaa, sama toisin päin. Ehkä pitää siirtyä yhden tietokoneen nettietäkäyttöön, ja käyttää Peltotukea vain yhdellä laitteella, sillä etäkäytettävällä.
-SS-
-
Ihan hyvin Sirpin synkronoituminen sujui. Ihan kauheasti en sitä viimevuonna käyttänyt. Kännykkä pystyi tunnistamaan lohkon vasta aika myöhään kesällä, kun ne olivat ensin Mavillta saatavissa. Ilman tunnistusta oli aika hankala etsiä lohkoa, kun kuitenkin noita lohkoja on aikamoinen määrä.
Nutikkaa en ole senjälkeen käyttänyt, kun Vipuun joutui kuitenkin kartat piirtämään. Omat konstinsa Nutikassa on, mutta Vivussa on lähes mahdotonta saada piirrettyä kasvulohkoa saarekkeiden väliin.
-
Eikö mikään suunnitteluohjelmista pysty toimittamaan Vipuun päin karttatietoa valmiiksi ? Uskomatonta, että vuonna 2018 ja Google Mapsin ym. helppojen käyttöliittymien aikana ei periaatteessa graafinen data ei pysty siirtymään automaattisesti ?
Vai olisivatko ne Vipuun integroidut järjestelmät semmoisia satojentuhansien systeemejä, ja sitten prentti kun menee pellolla, päivittyy Vipu samalla ?
-SS-
-
Luin Nutikka Pron käyttöohjeen uudestaan ajatuksella. Näin yhdellä huolellisella lukemisella, jäi epäselväksi lähinnä vain yksi asia: Mihin sitä Nutikkaa oikeastaan voisi käyttää ? Useassa ohjeen kohdassa todetaan, että "Karttaohjelman avulla on mahdollista tehdä viljelysuunnittelua karttamuodossa. Esim. kartalla voidaan perustaa uusi kasvulohko, joka syntyy samalla myös Peltotukeen."
Mutta sitten heti seuraavissa kohdissa todetaan, että viljelyssä uuden kartan perustaminen tapahtuu siirrolla hallinnon järjestelmästä. Samoin kasvulohkot perustetaan siirtämällä ne Vipu-palvelun järjestelmästä. Jos tekee jotenkin muuten, pitää olla takymetrit ja GPS:t ja digijärjestelmät ja maanmittaushallituksen amanuenssit hommassa mukana, se kartta-aineisto ei kuitenkaan ole pätevä, vaan vain Vipuun digitoidut kartta-aineistot pätevät tukihaussa. Ja jos hakee Vipusta kartat, ne korvaavat Nutikassa piirretyt ! Lisäksi ongelmat, mitä sen Nutikan kanssa tuntui esiintyvän, johtuvat tästä yhdestä seikasta: "Hallinnolta noudettuja kasvulohkoja ei voi muokata Peltotuen karttaosassa ". Mainitaan kyllä, että voi perustaa uuden kasvulohkotason, johon voi sitten piirrellä syheröitä itse. Mutta miksi ? Eli palataan tuohon ensimmäiseen kysymykseen.
Tässä alkaa näyttää siltä, että se Nutikka on vain ympätty Peltotuki Pro:n laajimpaan-tuotteeseen mukaan, että voidaan sanoa, että sellainen karttaosa siinä on, mutta yhtään mitään karttatukihakuun ja viljelysuunnitteluun liittyvää voi tehdä lähinnä Vipu-palvelun istunnon aikana. Sen yhden kiven ja muutamat laskuaukot voi merkitä seipäällä tai katsoa salaojakartoista.
Oikeasti ohjelmiston markkinoija voisi tehdä galluppia siitä, kuinka moni oikeasti käyttää Nutikkaa, ja kuinka moni pystyy sillä tekemään yhtään mitään lisäarvoa viljelyynsä. Esimerkiksi Kansalaisen karttapaikan karttaliittymä, jossa näkyy myös hyvin ajankohtaiset tonttirajat ja ilmakuvat, tasojen valinta on salamannopea, voi säätää läpinäkyvyysprosenttia, erittäin nopea ja kevyt pituuden ja pinta-alan mittaus, niitä mittauksia voi pudotella vapaasti useampia samalle kartalle, se on harmi, ettei tuollaista käyttöliittymää voisi käyttää viljelysuunnittelussa integroituna edes johonkin, verrattuna selvästikin yliorganisoituun mutta - en sano täysin käyttökelvottomaan, vaikka mieli tekisi - mutta vaikeasti omaksuttavaan NutikkaProhon
-SS-
-
Noilla ominaisuuksilla oli käyttöä ennen Vipukarttoja. Ohjelmantekijän olis kannattanut poistaa Nutikka käytöstä kun Vipu tuli.
-
Luin Nutikka Pron käyttöohjeen uudestaan ajatuksella. Näin yhdellä huolellisella lukemisella, jäi epäselväksi lähinnä vain yksi asia: Mihin sitä Nutikkaa oikeastaan voisi käyttää ? Useassa ohjeen kohdassa todetaan, että "Karttaohjelman avulla on mahdollista tehdä viljelysuunnittelua karttamuodossa. Esim. kartalla voidaan perustaa uusi kasvulohko, joka syntyy samalla myös Peltotukeen."
Mutta sitten heti seuraavissa kohdissa todetaan, että viljelyssä uuden kartan perustaminen tapahtuu siirrolla hallinnon järjestelmästä. Samoin kasvulohkot perustetaan siirtämällä ne Vipu-palvelun järjestelmästä. Jos tekee jotenkin muuten, pitää olla takymetrit ja GPS:t ja digijärjestelmät ja maanmittaushallituksen amanuenssit hommassa mukana, se kartta-aineisto ei kuitenkaan ole pätevä, vaan vain Vipuun digitoidut kartta-aineistot pätevät tukihaussa. Ja jos hakee Vipusta kartat, ne korvaavat Nutikassa piirretyt ! Lisäksi ongelmat, mitä sen Nutikan kanssa tuntui esiintyvän, johtuvat tästä yhdestä seikasta: "Hallinnolta noudettuja kasvulohkoja ei voi muokata Peltotuen karttaosassa ". Mainitaan kyllä, että voi perustaa uuden kasvulohkotason, johon voi sitten piirrellä syheröitä itse. Mutta miksi ? Eli palataan tuohon ensimmäiseen kysymykseen.
Tässä alkaa näyttää siltä, että se Nutikka on vain ympätty Peltotuki Pro:n laajimpaan-tuotteeseen mukaan, että voidaan sanoa, että sellainen karttaosa siinä on, mutta yhtään mitään karttatukihakuun ja viljelysuunnitteluun liittyvää voi tehdä lähinnä Vipu-palvelun istunnon aikana. Sen yhden kiven ja muutamat laskuaukot voi merkitä seipäällä tai katsoa salaojakartoista.
Oikeasti ohjelmiston markkinoija voisi tehdä galluppia siitä, kuinka moni oikeasti käyttää Nutikkaa, ja kuinka moni pystyy sillä tekemään yhtään mitään lisäarvoa viljelyynsä. Esimerkiksi Kansalaisen karttapaikan karttaliittymä, jossa näkyy myös hyvin ajankohtaiset tonttirajat ja ilmakuvat, tasojen valinta on salamannopea, voi säätää läpinäkyvyysprosenttia, erittäin nopea ja kevyt pituuden ja pinta-alan mittaus, niitä mittauksia voi pudotella vapaasti useampia samalle kartalle, se on harmi, ettei tuollaista käyttöliittymää voisi käyttää viljelysuunnittelussa integroituna edes johonkin, verrattuna selvästikin yliorganisoituun mutta - en sano täysin käyttökelvottomaan, vaikka mieli tekisi - mutta vaikeasti omaksuttavaan NutikkaProhon
-SS-
mulla ei ole nutikkaa käytössä, joten ei ole kokemusta sen käytöstä.
Jos olisin tekemässä viljelyyn sopivaa karttaohjelmaa, niin tekisin kaikkea muuta, kuin yhteensopivan vipu-sovelluksen kanssa. Maatilahallinnon pinta-alan mittaus on mukava kombinaatio, jossa käytetään ilmakuvasta digitoituja lohkojen pinta-aloja, sijoitettuna jonkun koordinaatiston karttapohjalle, joita sitten käydään gps:llä ja mittanauhalla tarkistelemassa maastossa. Jokainen ymmärtää, että ilmakuva on tasokuva ilman korkeustietoja, karttakoordinaatistossa taas maapallon pyöreys tasoitetaan neliönmuotoisiksi ruuduiksi, gps:llä kysytään yksittäisten pisteiden absoluuttista sijaintia pallon pinnalla ja mittanauhalla mitataan tämän aika ryppyisen pallon pinnalta pituusmittoja. C-alueen vuoristo-oloissa jokaisella mittaustavalla saadaan eri pinta-alat.
Oman galluppikyselyn tulos on selvä eli en kaipaa karttasovellusta, koska pinta-ala pitää laittaa vipuun numeroilla ja piirtää... kyseessä on "ainoa oikea tapa" ilmoittaa. Viime kesän tilavalvonnassa myös päätin etukäteen, etten mene peltolenkille mukaan kyseenalaistamaan valvojien työtä... riita pellolla olisi tuottanut isomman tukimenetyksen kuin nyt tehty 0.03ha konsanaan.
-
Noilla ominaisuuksilla oli käyttöä ennen Vipukarttoja. Ohjelmantekijän olis kannattanut poistaa Nutikka käytöstä kun Vipu tuli.
Oletettavasti näin on. Silti Nutikasta ehkä olisi voinut rakentaa
Sirppisovelluksen kaltaisen tuotteen jo valmiiksi, nyt sitten pitää
Sirppiä tutkailla erikseen, ja ohjelman hallinta mene vähä hajalleen.
Onkohan Sirpissä vieläkin se rajoitus, ettei saa päivittää useassa eri koneessa
olevia peltotukisovelluksia. Toisaalta, jos päivittää ensin lohkotietokannan ja
version, ei kai se Sirppi tiedä, että se kulloinekin Peltotuki-asennus olisi jotenkin väärä",
jos ovat kopiot toisistaan ?
-SS-
-
Päätin ladata Sirppi-sovelluksen , vaikka käytänkin Peltotukea kolmelta eri tietokoneelta, kolmella eri paikkakunnalla. Päätin keskittyä Sirppi-päivityksiin vain yhdeltä tietokoneelta, silloin ei pitäisi tulla ristiriitaisuuksia ?
Sirppi-palvelun toiminnallisuus muuten vaikuttaa siltä mitä olen Peltotuessa hakenut; esimerkiksi toteutuneet-toiminnon käyttö suunnitteluun JA muistiinpanoihin, juurikin päivämäärää hyväksikäyttäen.
Yksi mikä harmittaa, on uusien lohkojen talvisen suunnittelun hankaluus Peltotuessa, varmaan myös muissa. Eli lohkot naputtelin vaivalloisesti useita lohkotietoja eri paikoissa tallettaen, koska Vipuun ei ole vielä ilmaantunut uusien lohkojen lisäystoimintoa. Eli suunnitella pitäisi, ei ole lohkoja, ja nyt sitten asiat tulee tehdyksi kaksi kertaa, toki hallinnon järjestelmästä ladattuna tulee kaikki valmiiksi sitten, itse tehtyjen päälle. Kartat myöskään eivät päivity, ennen kuin haku avataan. Eli tässäkin on tarpeen ottaa seuraava käytäntö: Tukisuunnittelun pohjana on periaate, että viljelykasvin kasvulohkon pitää olla yksi, ainoa ja yhtenevä peruslohkon kanssa ! Silloin voinee ladata viimevuotisia tietoja, jos haku ei ole vielä auki ? Kasvulohkosuunnittelu tulee kyllä tyhmänoloiseksi, sitä ei juurikaan tarvittaisi. Lohko kuin lohko silloin. Oliko tässä taas esimerkki siitä, että monipuolisen suunnitteluohjelman ja tietotekniikan käyttö jäykistää itse toimintaa ? Lisäksi tulee ongelmaksi pohjavesialue kasvulohkoihin aina mukaan 100% :sesti, kun on näitä osaperuslohkon pohjavesialueita melkein kaikilla lohkoilla.
Toinen ongelma on vuoden 2019 tukitietojen vaillinaisuus ohjelmassa, jolloin tukioptimointi ei ole välttämättä ajan tasalla. Mutta kun vaan laittaa viherkesannon EFA:n kohdalle ja ohraa kaikkialle muualle, niin eiköhän sillä pääse eteenpäin. Lannoitteet laitoin lisäyksenä vuoden 2019 varastoon jo tilauksen mukaan, koska silloin voi suunnitella lannoitukset niin, ettei pääse sitten todellisuudessakaan loppumaan !
Siementen varastossa olen ollut luvattoman saamaton: en ole enää jaksanut niitä tallettaa. Pitäisi ehkä. Edelleen Peltotuen syötteiden naputtelu on anteeksiantamattoman typerästi ratkaistu: aivan satunnaisesti tulee päivämääräkenttiin jotakin aivan muuta, vaikka koittaa naputella varovasti ppkkvvvv, ja aloittaa tunnollisesti kaksi merkkipaikkaa ensimmäisen pisteen vasemmalta puolelta. Nämä siis syysviljojen muistiinpanoissa, ovathan ne kaikki vuodelta 2018.
Sirpin varastotoiminto taitaa olla tyyliä Nutikka Pro, en ohjeesta kyllä saanut selville ensimmäisellä kerralla yhtään mitään. Miksei Sirppi voi vaan synkronoitua Peltotuen varastonhallinnan kanssa ? Ai tälläkö kosiskellaan Peltotuki Micron käyttäjiä ?
Kerääjäkasvin jätin suunnittelusta kokonaan pois. Se on kyllä niin kuspäinen ja hankala uskomushoitopalkkio, ettei paremmasta väliä. Mieluummin viljelen syysvilja-kerääjäkasveja ihan sadon vuoksi, nämä eivät tosiaankaan ole kerääjäkasvikierron kasveja, syysvehnä/ruis, syysrapsi, rapsinsänki, kevätvilja, syysvilja, jne. , jokainen vaatii täyden rikkaruohontorjunnan, kaikissa muokataan ennen lokakuun alkua, apilat ja italoheinät estävät järkevän toiminnan, luoho jos on tilalle kerran tarttunut. Maaseudun uutisessa on riemastuttava lausunto: "ympäristökorvauksen kerääjäkasviala on pudonnut puoleen vuodesta 2015, jolloin nykyisen ohjelmakauden tukijärjestelmä tuli käyttöön. Ylitarkastaja Anna Schulman maa- ja metsätalousministeriön maaseudun kehittämisyksiköstä korostaa, että korvattavan alan voimakas lasku ei johdu viljelijöistä vaan hallinnollisesta päätöksestä."
Hallinnollisesta päätöksestä niinpä ! Eikö muka viljelijä itse päätä, milloin kerääjiä laittaa, jos niissä on korjattavaksi asti rahaa ? Missäpä ne hyödyt nyt sitten olivatkaan, kun tukimatto vedettiin alta ? Enkö sanonutkin, että ilman anteliasta tukiautomaattia ei kerääjiä kenkään laita ! Pthyi !
-SS-
-
Sirppi-pilvipalvelu on ottanut saman kannan suunnittelu- ja toteutuneet-välilehden rooleihin, mikä minullakin oli, kun osuin erinäisiin ajatuksellisiin ristiriitoihin niissä toiminnoissa. Nyt kylvöajan keskellä kun toteutuneissa ei ole vielä mitään, ei Sirppi-palvelulla ole käyttöä, koska se tarvitsee tietoja nimenomaan toteutuneet-välilehdeltä. Eli Sirppi-palvelu erikseen kehottaa tekemään viljelysuunnittelun vuoden alussa Toteutuneet-välilehdelle, ilman päivämääriä, johon tauluun sitten tulevat kännykällä tehdyt kuittaukset, ja päivämäärät täydentyvät paikalleen. Hmmm...
Varastonhallinta Peltotuessa ainakin menee tuolla tavalla ei-synkroniin todellisuuden kanssa. Koska Peltotuki kuittaa varasto-oton Toteutuneet-taulun toimenpoiteen mukaan, ei päivämäärätiedon olemassaolon mukaan.
-SS-
-
Varastonhallinta Peltotuessa ainakin menee tuolla tavalla ei-synkroniin todellisuuden kanssa. Koska Peltotuki kuittaa varasto-oton Toteutuneet-taulun toimenpoiteen mukaan, ei päivämäärätiedon olemassaolon mukaan.
-SS-
Kyllä minulla Sirppi poistaa siemenet varastokirjanpidosta vasta kun päiväys on laitettu. Kylvämättömät on siirretty toteutuneisiin ja päivämäärää ei ole laitettu. Mallasohran siemenet ovat juuri menossa naahan mutta vielä varastokirjanpidon varastossa kun pvm puuttuu.
-
Varastonhallinta Peltotuessa ainakin menee tuolla tavalla ei-synkroniin todellisuuden kanssa. Koska Peltotuki kuittaa varasto-oton Toteutuneet-taulun toimenpoiteen mukaan, ei päivämäärätiedon olemassaolon mukaan.
-SS-
Kyllä minulla Sirppi poistaa siemenet varastokirjanpidosta vasta kun päiväys on laitettu. Kylvämättömät on siirretty toteutuneisiin ja päivämäärää ei ole laitettu. Mallasohran siemenet ovat juuri menossa naahan mutta vielä varastokirjanpidon varastossa kun pvm puuttuu.
No niinpäs olisikin hyvä, mutta ei Peltotukipron varastonhallinnassa. tässä äskön kokeillen varasto-otto tehdään heti kun rivi on siellä toteutuneissa, ilmankin päivämäärää.
Nyt varmaan sitten harjoittelemaan Sirpin omaa varastohommaa. Siis siinä on jokin varastonhallinta ? Mihin minä tätä Pro-versiota tarviin sitten enää ?
-SS-
-
Selvästikin tässä Sirpissä yhdistettynä Peltotukeen voisi olla jokin idea, mutta en vielä oikein ole sisäistänyt, mikä ? Sirpissä yksinäänkin lienee kaikki vastaavat toiminnot kuin Peltotuki Microssa, Vipu-päivityksineen, lisänä varastonhallinta ja karttaosa, joka Maanmittauslaitoksen karttoja ja GPS:ää käyttävänä on varmasti toimivakin. Peltotuki Prossa saa lisäksi varastonhallinnan, joka siis on myös Sirpissä. Karttaosa tulee Peltotuki Prossa, joka Nutikka Pro kuitenkin on käyttökelvoton, eikä paikkatiedot siirry kumminkaan Vipuun päin, joten on Vipussa hakemus piirrettävä silti. Ainoa, minkä peltotuessa sitten saa niinkö lisäksi, on tukioptimointi, eli erilaisten hömppien valinta viljelykasvien sijasta, ja tieto siitä, mistä saa suurimmat tuet. No tietäähän sen optimointiosattakin, eläinluomupuutarhalatausnurmiviljely, täysin omilla lukemillaan.
Lannoitelaskenta toimii Peltotuesssa ja ihan kaikissa muissakin suunnitteluohjelmissa heikommin, mitä voisi luulla, jos lannoitteita ei hanki kylvöpäivänä sitten, jolloin suunnitelmassa voi laskea sopivat ja soittelee omamyyjälle, joka lennättää helikopterilla sen räätälöidyn lannoiteseoksen paikalle. Normaali lannoiteoptimointi on lähinnä pressukasassa olevien satunnaisten pussien mukaan kilojen heittäminen ruutuun ja vain vilkaisee, meneekö ravinnerajat yli. Helpoin ja halvin lannoiteoptimointi on laittaa suomensalpietaria 400 kg/ha.
Turvallisinta kuitenkin lienee käyttää Sirppiä itsenäisenä sovelluksena, jos sillä voi viljelymuistiinpanot tehdä normaalisti. Viljelysuunnitelman haistapaskuus muutenkin voidaan piilotella tupakkiaskin kanteen tehtyyn listaan, esim.:
Lohko 1 Brage Ohra 400 kg SS
Lohko 1 Brage Ohra 400 kg SS
Lohko 1 Brage Ohra 400 kg SS
Lohko 1 Brage Ohra 400 kg SS
Lohko 1 Brage Ohra 400 kg SS
...
Lohko n Kaarle Ohra 400 kg SS
Ja sitten kylväessä kylvää sitä, mitä pihalla on, saahan suunnitelmaa muuttaa eikö.
-SS-
-
Nyt kylvöajan keskellä kun toteutuneissa ei ole vielä mitään, ei Sirppi-palvelulla ole käyttöä, koska se tarvitsee tietoja nimenomaan toteutuneet-välilehdeltä. Eli Sirppi-palvelu erikseen kehottaa tekemään viljelysuunnittelun vuoden alussa Toteutuneet-välilehdelle, ilman päivämääriä, johon tauluun sitten tulevat kännykällä tehdyt kuittaukset, ja päivämäärät täydentyvät paikalleen.
-SS-
Sirpillä pystyy myös lisäämään tapahtumia. Ei tarvi välttämättä mitään "pohjalle". Itse kyllä pyrin lisäämään peltotuessa tapahtumat toteutuneisiin ennen peltotöitä, mutta esim. muokkaukset ja havainnot tulee lisättyä suoraan sirpillä.
-
Nyt on sitten sirpillä kokeiltu viljelymuistiinpanoja. Älypuhelin, vaikka olisi markkinoiden kirkkain amoled-näyttö, niin aamupäivän kirkkaudessa ei tahdo nähdä kuin ryömimällä traktorin alle varjoon. Havainnon kirjaamisessa valokuva on hyvä. Ruiskutusnesteiden täyttely ja muutenkin toimenpiteiden täyttely kännykällä on toivottoman kömpelöä. Lohkolistassa on itsepintaisesti aivan väärä lohko ensimmäisenä vaikka kuinka järjestelee ja päivittää. Etäisyydet kuitenkin menevät oikein eli paikkatieto menee oikein. Eli peltotukeen pitää tehdä toimenpiteet valmiiksi, muuten homma menee pellonreunalla istumiseksi. Pallukoiden kuittaaminen on enin mitä voi kädet tahmassa tai nitriilihanskat kädessä tehdä. Niin kyllä se kuittaaminen kotiin tultuakin on yhtä helppoa ja vaivatonta. No tehoviljelijällä on gps ja autosteer siinä kelpaa ajankulukseen niitä Sirppejä täyttää.
Kerran on Sirpin päivityksen jälkeen yhden lohkon toimenpidelistan päivämäärät nollautuneet tyhjiksi. Eli varmuuskopio tikulle on välttämätön joka kerta. Kyllä kirkaskuvainen näppäimistöläppäri tikkuhiirellä olisi välttämätön, eikä näin ollen Sirppiä tarvittaisi mihinkään, koska Peltotukikin kulkisi mukana.
-SS-
-
Mä kaipaan jotain muuta kuin SS. En tarvii paikkatietoja tai mitään muutakaan ylimääräistä. Ainoastaan sen mitä viranomaiset vaati. Ruutuvihko saa sitten toimia niinä ylimääräisten kirjausten paikkana. Onko ohjelmaa jossa tapahtuisi vain välttämätön?
-
Mä kaipaan jotain muuta kuin SS. En tarvii paikkatietoja tai mitään muutakaan ylimääräistä. Ainoastaan sen mitä viranomaiset vaati. Ruutuvihko saa sitten toimia niinä ylimääräisten kirjausten paikkana. Onko ohjelmaa jossa tapahtuisi vain välttämätön?
Mulla on kans Peltotuki+Sirppi, mut olen kyllä ja101 linjoilla tässä asiassa. Kasvinsuojelun syy kun pitää merkitä, en käytä lainkaan Havinto-toimintoa, vaan kirjoitan sen sinne muistioon. Havainto-toiminnon kätttö tuo yhden lisärivin ja siis lisätyötä ja tekee peltotuesta entistä sotkuisemman ja raskaslukuisen. Ja muutenkin on tuo kasvunsuojelun perustelu vähän hölmön tuntuista, niinpä melkein joka rikkaruiskutuksen perusteluksi kirjoitan: runsaasti monenlaisia rikkakasveja torjuntakynnyksen ylittävä määrä. Näin siksi, että tosiasiassa tuo on ainoa järkevä tapa, kun ei ole järkeä möyriä se pelto läpikotaisin läpi ja luetteloida kaikki havaitut rikat, peltotuen tulostusversiosta tulisi silloin 200-sivua paksu romaani.
-
Tuo uusi "havainto"-toimenpide Peltotuessa on siinä hyvä, että se yhdistää luonnollisesti kasvis. toimenpiteet, samalle ruiskutuskerralle, muotovaatimukset täyttävien havaintojen kanssa. Sirpissä oleva valokuvatoiminto on hyvä havainnon pohjaksi, jos kuivat sormet tms. haittaavat kosketusnäytön käyttöä. Kuvan näppääminen ja OK on helpompaa, niin se kuva menee havainto-kohtaan.
Muuten kyllä Sirppi tuntuu hankalalta käyttää älypuhelimella, ehkä 10 tuuman tai isompi tabletti olisi hyvä ? Myös jos tarvitsee lukulaseja, nehän ovat pyhäpuseron taskussa, eivätkä mukana pellolla välttämättä. Sirppi vaatii hiukan totuttelua Peltotuen käytön muuttamiseen, suunnittelu-lisälehden unohtamista, toteutuneet -välilehden käyttämistä suunnitteluun ilman päivämääriä, silloin homma onnistuu Sirpillä painelemalla niitä pallukoita toimenpide/tapahtumarivien oikeassa reunassa.
-SS-
-
Kasvinsuojelutoimenpieet pitää perustella. Pitää siis lohkokortteihin kirjta peruste aineiden käytölle. Kuinkahan moni viitsii. Itse olen havainnut helpoimmaksi seuraavan käytännön: havaintoon merkitsee:Rikkakasveja torjuntakynnyksen ylittävä määrä, tautiaine jos on kyseessä, niin kirjoitetaan vain että kasvitauteja torjuntakynnyksen ylittävä määrä. Korrenvahvistajan ruiskutusta ei ilmeisesti tarvitse perustella.
Sitten vaan copypastella klikkailee tuon torjuntakynnys-lauseen jokaisen ruiskutustapahtuman perusteluksi. Yksikään tarkastaja ei pysty millään lailla osoittamaan että tuo olisi virheellisesti kirjattu.
Tuon oikeellisuutta on mahdoton kumota.
-
Kai torjunta-aine pitää valita sen mukaan, mitä rikkakasveja on, jotka pitää eritellä varmaan. Ja kai taudit pitää torjua ennen oireiden ilmaantumista olosuhteiden perusteella. Joten ei nuo mihinkään riitä.
-
Kai torjunta-aine pitää valita sen mukaan, mitä rikkakasveja on, jotka pitää eritellä varmaan. Ja kai taudit pitää torjua ennen oireiden ilmaantumista olosuhteiden perusteella. Joten ei nuo mihinkään riitä.
Juuri laitoin talviaikaiseen asiakirjavalvontaan lohkokortit ym. E-P:n ELY-keskukselle havaintoina epämääräisesti rikkakasveja ym. erittelemättä. Aika näyttää, että miten niiden kanssa käy :)
-
Kai torjunta-aine pitää valita sen mukaan, mitä rikkakasveja on, jotka pitää eritellä varmaan. Ja kai taudit pitää torjua ennen oireiden ilmaantumista olosuhteiden perusteella. Joten ei nuo mihinkään riitä.
Kättä lippaan-asennetta piisaa. Siittä vaan möyrimään peltoon ja tunnistamaan ja luetteloimaan kaikki pellolla kasvavat 53 eri rikalajia, ja tarkastajat silittää päätä, toisaalta, kun ne tarkastajat varmasti tekevät saman möyrimiskierroksen ja havaitsevat että siellä onkin luettelossa vaan 52 lajia, niin sanktioita tulee, varmasti. Mutta pilkunnussiminen on se joka kansaa yhdistää korkeimmista virkamiehistä alimpiin alamaisiin, sääntöjen, määräysten, direktiivien, asetusten, ja lakien pilkuntarkka noudattaminen on kaikessa ihmisten toiminnoissa se tärkein asia.
Näköhjään myös hallintoalamaiset haluaa olla samanlaisia pilkunnussijoita kuin direktiivejä rakastavat byrokraatit.
-
hui. ei nyt nuin saa ilmaista. kaikki tehtään vain meitän omaksi hyväksi. ite en kyllä tiedä mitä tuo kaikki kirjaaminen auttaa kun ei nuokaan tikihommana ole luettavissa noin 5 vuoten kuluttua. net on kuitenkin väärässä mootissa.
-
Peltotuella suunnittelen viljelyä..nyt on menossa vuosi 2022..enhän hosu yhtään 😀 mitä tulee kirjauksiin ja päivämäärien, niin ei teen niitä itseäni varten en tarkastajaa. Sieltä on hyvä seurata kuinka minäkin vuonna on touhuttu ja laittaa vähän kalenteriin puintipäiviä 2020..ennakoituja sellaisia..
-
Onhan niitä havaintoja tehty ja kirjattukin jo ennen vaatimuksiakin.
Enemmänkin a-net tyylinen tapa ruiskuttaa se kolme kierrosta ja
mixata pyttyyn kaikkea mahdollista ikään kuin varmuuden vuoksi ja
varmistamaan se 6-8t sato. Pohojanmaallahan ei alle 6 tonnin
viljasatoa edes puida.
-
Kai torjunta-aine pitää valita sen mukaan, mitä rikkakasveja on, jotka pitää eritellä varmaan. Ja kai taudit pitää torjua ennen oireiden ilmaantumista olosuhteiden perusteella. Joten ei nuo mihinkään riitä.
Kättä lippaan-asennetta piisaa. Siittä vaan möyrimään peltoon ja tunnistamaan ja luetteloimaan kaikki pellolla kasvavat 53 eri rikalajia, ja tarkastajat silittää päätä, toisaalta, kun ne tarkastajat varmasti tekevät saman möyrimiskierroksen ja havaitsevat että siellä onkin luettelossa vaan 52 lajia, niin sanktioita tulee, varmasti. Mutta pilkunnussiminen on se joka kansaa yhdistää korkeimmista virkamiehistä alimpiin alamaisiin, sääntöjen, määräysten, direktiivien, asetusten, ja lakien pilkuntarkka noudattaminen on kaikessa ihmisten toiminnoissa se tärkein asia.
Näköhjään myös hallintoalamaiset haluaa olla samanlaisia pilkunnussijoita kuin direktiivejä rakastavat byrokraatit.
Lisätään vielä,kun kirjaat ne 53 lajiketta,niin vaaditaankin 54.Terveisiä pilkunnussija-sanonnan opettaneelle.
-
Eihän kukaan vaadi käyttämään viljelysuunnitteluohjelmaa. Ja jos sillä maailma mustenee, menee kiukuttelemaan vaikka jollekin, jolla edes on sellainen ohjelma.
-
Onhan niitä havaintoja tehty ja kirjattukin jo ennen vaatimuksiakin.
Enemmänkin a-net tyylinen tapa ruiskuttaa se kolme kierrosta ja
mixata pyttyyn kaikkea mahdollista ikään kuin varmuuden vuoksi ja
varmistamaan se 6-8t sato. Pohojanmaallahan ei alle 6 tonnin
viljasatoa edes puida.
Tämä tässä se olennainen asia on. Maatalouskemikaaleihin panostetaan maailmalla miljardeja, kemian ja biologian alan pystyvimmät tiedemiehet tekevät yksityiskohtaisia tutkimuksia tauti- , rikka- ja ötökkälajeista, ja aineista, jotka niihin tehoavat. Kiinnittävät myös huomiota käyttömääriin ja aineiden kierrätysohjelmiin, havaitun resistenssiriskin takia.
Ja sitten käyttäjinä ovat jotkut savimajoissa asuvat lukutaidottomat, jotka eivät ymmärrä mitään siitä, mitä vastaan pitäisi ruiskuttaa, vain sen, että pitää ruiskuttaa.
Mutta, mutta , eiväthän a-netin kasvinsuojeluaineiden käytön tarpeen omaehtoisesta tunnistamisesta, kasvintuhoojien tuntemisesta ja kasvinsuojeluaineiden ohjeiden noudattamisvelvollisuudesta valittavat asu savimajoissa ? Ja osaavat ainakin tänne kirjoittaa siitä, kuinka vaikeaa on tunnistaa saviruohon sirkkalehti ? On vieläpä maatalousoppilaitoksen päästötodistus. Tai jopa agroloogin paperit.
Agronoomille ehkä voitaisiinkin antaa joitakin kyvyttömyyksiä anteeksi...
Nyt kun Farmit.net (https://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvinsuojelu/rikkakasvit_0)issä on 57 erilaisen rikkakasvin tunnistuskuvat, ei tarvitse kuin mennä kännykällä pellonsyrjään ja tunnistaa sitten kännykästä kuva kuvalta, mitä siellä on. Ja Peltotuessa ja sen oheen kaupatussa Sirppiohjelmassa on kummassakin kuvantalletustoiminto, ei tarvitse edes kirjoittaa paljon. Valvonnassa olleena, ei ollut ongelma, jos tunnistetuista kasveista oli vain yksi, kaksi tai kolme yleisintä. Valittu aineyhdistelmä sen jälkeen käy varmasti, ei ollut ongelmaa. Peltotuen havainto-toimenpide olisi sen takia käytettävä erikseen liitettynä ruiskutus-toimenpiteeseen, koska silloin Peltotuen oma valvonnan varalle tehtävä tarkastustoiminto ei turhaan varoittele havainnon puuttumisesta. Minusta se ei ole Peltotuki-ohjelmassa suuri puute, jos vertaa johonkin toiseen, jonne ei saa edes viljelytoimenpiteitä kirjatuksi.
-SS-
-
Onhan niitä havaintoja tehty ja kirjattukin jo ennen vaatimuksiakin.
Enemmänkin a-net tyylinen tapa ruiskuttaa se kolme kierrosta ja
mixata pyttyyn kaikkea mahdollista ikään kuin varmuuden vuoksi ja
varmistamaan se 6-8t sato. Pohojanmaallahan ei alle 6 tonnin
viljasatoa edes puida.
Tämä tässä se olennainen asia on. Maatalouskemikaaleihin panostetaan maailmalla miljardeja, kemian ja biologian alan pystyvimmät tiedemiehet tekevät yksityiskohtaisia tutkimuksia tauti- , rikka- ja ötökkälajeista, ja aineista, jotka niihin tehoavat. Kiinnittävät myös huomiota käyttömääriin ja aineiden kierrätysohjelmiin, havaitun resistenssiriskin takia.
Ja sitten käyttäjinä ovat jotkut savimajoissa asuvat lukutaidottomat, jotka eivät ymmärrä mitään siitä, mitä vastaan pitäisi ruiskuttaa, vain sen, että pitää ruiskuttaa.
Mutta, mutta , eiväthän a-netin kasvinsuojeluaineiden käytön tarpeen omaehtoisesta tunnistamisesta, kasvintuhoojien tuntemisesta ja kasvinsuojeluaineiden ohjeiden noudattamisvelvollisuudesta valittavat asu savimajoissa ? Ja osaavat ainakin tänne kirjoittaa siitä, kuinka vaikeaa on tunnistaa saviruohon sirkkalehti ? On vieläpä maatalousoppilaitoksen päästötodistus. Tai jopa agroloogin paperit.
Agronoomille ehkä voitaisiinkin antaa joitakin kyvyttömyyksiä anteeksi...
Nyt kun Farmit.net (https://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvinsuojelu/rikkakasvit_0)issä on 57 erilaisen rikkakasvin tunnistuskuvat, ei tarvitse kuin mennä kännykällä pellonsyrjään ja tunnistaa sitten kännykästä kuva kuvalta, mitä siellä on. Ja Peltotuessa ja sen oheen kaupatussa Sirppiohjelmassa on kummassakin kuvantalletustoiminto, ei tarvitse edes kirjoittaa paljon. Valvonnassa olleena, ei ollut ongelma, jos tunnistetuista kasveista oli vain yksi, kaksi tai kolme yleisintä. Valittu aineyhdistelmä sen jälkeen käy varmasti, ei ollut ongelmaa. Peltotuen havainto-toimenpide olisi sen takia käytettävä erikseen liitettynä ruiskutus-toimenpiteeseen, koska silloin Peltotuen oma valvonnan varalle tehtävä tarkastustoiminto ei turhaan varoittele havainnon puuttumisesta. Minusta se ei ole Peltotuki-ohjelmassa suuri puute, jos vertaa johonkin toiseen, jonne ei saa edes viljelytoimenpiteitä kirjatuksi.
-SS-
Ookkona tosiaan noin pölöjä? Sitten kun rikat on niin isoja kuin ne on farmitin tunnistuskuvissa, on niiden ruiskuttaminen jo liian myöhäistä, tämä nyt on päivänselvää jokaiselle joka on jotain viljellyt. Sirkkalehtivaihe tai siitä vähän edemmäs, eli siinä vaiheessa kun on oikea ruiskutusajankohta, on rikkoja vielä vaikea tunnistaa, osan pystyy, osaa ei. Mutta joka tapauksessa turha tarkkuus, eli pilkunnussiminen ei hyödytä ketään. Kukaan ei niitä sinun paksuja rikkakasvihavaintoromaanejasi ikinä lue, et sinä itsekään.
-
Ookkona tosiaan noin pölöjä? Sitten kun rikat on niin isoja kuin ne on farmitin tunnistuskuvissa, on niiden ruiskuttaminen jo liian myöhäistä, tämä nyt on päivänselvää jokaiselle joka on jotain viljellyt. Sirkkalehtivaihe tai siitä vähän edemmäs, eli siinä vaiheessa kun on oikea ruiskutusajankohta, on rikkoja vielä vaikea tunnistaa, osan pystyy, osaa ei. Mutta joka tapauksessa turha tarkkuus, eli pilkunnussiminen ei hyödytä ketään. Kukaan ei niitä sinun paksuja rikkakasvihavaintoromaanejasi ikinä lue, et sinä itsekään.
Kai olit niin kiihkossa, ettet osannut klikata rikkakasvin nimen alla olevaa linkkiä, josta löytyy pienet itäneen rikan sirkkalehtikuvat. Eiköhän valittelusi tässä tapauksessa ole täysin keksitty ja keinotekoinen syystään, koska romaaneja ei ole kukaan vaatinut tekemään, ja kasvinsuojeluaineiden haitallisia kemikaaleja ei saisi noin kyvyttömälle edes antaa ollenkaan.
-SS-
-
Jotenkin on yksinkertainen asia heittänyt volttia. Ruiskutetaan
vain tarpeen mukaan, säästyy rahaakin. Mutta mutta . Kohtsillään
alkavat jokatalviset myrkkykauppiaiden hengen nostatusillat. Uutuuksia,
joita ilman on turha edes kylvää mitään, kalliita kylläkin mutta tehon
arvellaan olevan jopa hyvä. Myrkkykauppiaan mukaan aina on kannattavaa
ruiskuttaa useampi aine kerralla, niin tulee säästöä. Kiertueen mukana
kulkeva viljelijäX todistaa kuinka oli helppoa ja sato aivan uskomaton.
-
Nykypäivän rikka-aineet on niin hyviä, että yhdellä tuotteella tai kahden tuotteen yhdistelmällä torjuu kaikki yleiset rikat, lukuunottamatta juolavehnää, luohoa, hukkakauraa ja muutamaa muuta ongelmarikkaa, mutta niillekin on omat aineensa. Kasvinsuojelu ei ole mitään rakettitiedettä, vaikka SS snobbailullaan siitä yrittää sellaista tehdä. Mitä tulee tarpeen mukaiseen ruiskutukseen, niin ainakin rikkoja esiintyy aina, rikkaruohotonta peltoa, jota ei ole ruiskutettu, en ole ikinä nähnyt, eli aina on tarvetta rikkaruiskutuksille.
Tietysti muokkausmenetelmät voi jossain määrin vaikuttaa rikkojen määrään ja rikkalajiston koostumukseen.
Mutta oma kritiikin kärki kohdistui nimenomaan pikkutarkkaan kirjanpitoon, joka on täysin turhaa toimintaa ja ajanhukkaa. Mutta viljelysnobi SS käänsi tämän kritiikin ihan muuksi asiaksi.
-
Mutta oma kritiikin kärki kohdistui nimenomaan pikkutarkkaan kirjanpitoon
Olet keksinyt "pikkutarkan kirjanpidon" aivan omasta päästäsi, sellaista ei ole missään vaadittu, eikä siis tarvitse mitään uhoamista ja vastustusta kehittää jollekin kuvittelemillesi vaatimuksille, joita ei siis ole.
Voit vinkua asiasta maailman tappiin, odota rauhassa valvontaa, ja sitten voit taputella päätäsi, kun ei mitään kauheaa tapahtunutkaan. Jos tapahtuu, kestä sitten tyhmyytesi kuin mies.
-SS-
-
Kyllähän rikkakasvit ja taudit pitäisi viljelijän tuntea. ;)
Ruiskutuksista tarkastuksiin on senverran aikaa, ettei tarkastaja enää pysty tarkastamaan, mitä pellossa kasvoi ennen ruiskutusta, kunhan joku havainto on kirjattu. Itselläni on peltotuen suunnittelumalleissa esim viljan rikkatorjunta, jossa on havainto ja siihen on lueteltu muutama tavanomainen rikkakasvi.
-
Silloinkun kasvulohkoja on 10 - 20, ne muistaa rikkakasveineen
ulkomuistista. Tilanne on toinen, kun kasvulohkoja onkin esim 90 kpl.
Stetson-menetelmä ei toimi. Tulee kalliiksikin, jos neuvoo ruiskuttajaa
vain ajamaan jotain. Ohjelmaan tehty suunnitelma pelastaa paljon.
-
En muista oonko jo tähän ketjuun kirjoittanut, mutta laitetaan nyt kuitenkin. Taannoin oltiin kokotilan valvonnassa ja siinä sitten muistiinpanoista syynättiin noita kasvinsuojelun havaintoja. Olin webbiwisun erittäin paskalla havainnointi systeemillä laittanut havaintoja lohkoille. Aina muutama yleisin rikka ja asteikko jokin epämääräinen vaihtoehdoista per lohko. Näille sitten sopiva aine ja homma kelpasi. Ainoastaan kirjaus havainnosta että aine oli tehonnut puuttui ja tästä tuli sitten "suullinen huomautus". Lisäsin nämä havainnot sitten ennen lopullista papereisen lähetystä talvella.
Kysyin samalla siis silloin kesällä tarkastuksen yhteydessä, että miten havainnot tulee olla kirjattu niin näille tarkastajille olisi kelvannut, että havainnot olisi sanallisesti kirjoitettu lohkokortin muistiinpano kohtaan. Itse tein nyt sitten kuitenkin niin, että laitoin tarkastuskäynnin tietylle pvm ja muistiinpanoihin teksti tyyliin "kasvinsuojelutoimet tehonneet".
Kaikkein helpoimmalla pääsisi kun voisi suorittaa muistiinpanoihin ryhmä syötän siihen kirjoittaisi havainnointi ajankohdan tietylle pvm ja sitten tarkastuksen tehoamisesta toiselle. Ruiskutukset tälle välille ja homma olisi selvä.
-
En muista oonko jo tähän ketjuun kirjoittanut, mutta laitetaan nyt kuitenkin. Taannoin oltiin kokotilan valvonnassa ja siinä sitten muistiinpanoista syynättiin noita kasvinsuojelun havaintoja. Olin webbiwisun erittäin paskalla havainnointi systeemillä laittanut havaintoja lohkoille. Aina muutama yleisin rikka ja asteikko jokin epämääräinen vaihtoehdoista per lohko. Näille sitten sopiva aine ja homma kelpasi. Ainoastaan kirjaus havainnosta että aine oli tehonnut puuttui ja tästä tuli sitten "suullinen huomautus". Lisäsin nämä havainnot sitten ennen lopullista papereisen lähetystä talvella.
Kysyin samalla siis silloin kesällä tarkastuksen yhteydessä, että miten havainnot tulee olla kirjattu niin näille tarkastajille olisi kelvannut, että havainnot olisi sanallisesti kirjoitettu lohkokortin muistiinpano kohtaan. Itse tein nyt sitten kuitenkin niin, että laitoin tarkastuskäynnin tietylle pvm ja muistiinpanoihin teksti tyyliin "kasvinsuojelutoimet tehonneet".
Kaikkein helpoimmalla pääsisi kun voisi suorittaa muistiinpanoihin ryhmä syötän siihen kirjoittaisi havainnointi ajankohdan tietylle pvm ja sitten tarkastuksen tehoamisesta toiselle. Ruiskutukset tälle välille ja homma olisi selvä.
Havainnot ja tehoamiset tietysti kirjoitellaan näin talvella, kun on enemmän aikaa istua koneen ääressä. Ja peltotuessa voi ne kirjoittaa muistio-osaan, havainto-toiminto on kömpelö käyttää.
-
Tuo havainto-toiminnon käyttö ei ole yhtään sen kömpelömpää kuin minkään muunkaan toiminnon käyttö Peltotuessa. Ruiskutustoimintoja, ja niitä vastaavia havainto-toimintoja, voi laittaa valmiiksi tyhjinä useampia sinne toteutuneet-tauluun, ryhmätäytöllä joka ikiseen lohkoon , sitten kun käy pellolla, ottaa kuvan Sirpillä siitä lohkosta, jota meinaa ruiskuttaa, Muuta ei tarvitse, päivämäärätkin menevät oikein. Sitten ruiskuttamaan, ja kuittaa senkin Sirpillä. Viikon päästä menee katomaan, tehosiko, ja laittaa ruiskutus-tapahtumaan tehoasteen, numeroarvostelulla tai hyväksyy sen valmiin oletuksen, olisko se nyt kasi.
Jos ruiskutustoimintoja jää käyttämättä, tappaa ne sieltä pois.
Sirpin ja Peltotuen yhteistyö toimii hyvin, mutta mitään pientä älypuhelinta eivät vanhat silmät oikein pysty hoitelemaan, siksi tabletti tai vastaava toimii paremmin siellä koneessa. Halvimmat tabletit voi laittaa nettiin sillä rintataskussa olevalla älykännykällä wifin kautta ja ruuvata johonkin koukkuun siellä traktorin hytässä. Tuo sitten talveksi pois.
-SS-
-
Kyllähän rikkakasvit ja taudit pitäisi viljelijän tuntea. ;)
Ruiskutuksista tarkastuksiin on senverran aikaa, ettei tarkastaja enää pysty tarkastamaan, mitä pellossa kasvoi ennen ruiskutusta, kunhan joku havainto on kirjattu. Itselläni on peltotuen suunnittelumalleissa esim viljan rikkatorjunta, jossa on havainto ja siihen on lueteltu muutama tavanomainen rikkakasvi.
Kyllä tämä näin on, kumma kun pahimmat vastustajat voivatkin olla maanviljelystaitojen ja tietojen osaamisessaan erittäin vajaakuntoisia ja vielä ylpeilläkin siitä !
Peltotuki on muiden suunnitteluohjelmistojen tavalla ideologialtaan sellainen, että vuotta aikaisemmin jo "tiedetään" rikat ja puutosoireet ja tautiriskin tuovat säätilat, sitten vaan kuitataan rasti, että joo, ruiskutettiin se riski pois. Mutta silti sitä ohjelmaa voi käyttää tilanteen ollessa päällä myös oikean viljelyhallinto-ohjelmiston tavoin, eli kirjaa sitä mitä näkyy, ja ruiskuttaa vain sitä vastaan, mistä on vaaraa.
Maataloustuet selvästikin ovat vielä liian korkeat, jos niiden varassa on varaa haeskella satoennätyksiä ihan vaan varmuuden vuoksi, ilman tarpeen arviointia, ostopanoksia maahan levittämällä.
-SS-
-
Paras ohjelma olisi sellainen joka olisi sisällä tuossa vipupalvelussa. Ohjelmassa olisi ainoastaan pakolliset toimet mitkä on tukien saamisen ehtona. Jos käyttöliittymä olisi ok niin epäilen, että suosio olisi taattu.
-
[/quote]
Maataloustuet selvästikin ovat vielä liian korkeat, jos niiden varassa on varaa haeskella satoennätyksiä ihan vaan varmuuden vuoksi, ilman tarpeen arviointia, ostopanoksia maahan levittämällä.
-SS-
[/quote]
Sanoo herra, joka muutama vuosi sitten kehuskeli eräässä rapsinviljelyketjussa kymmenellä rapsin ruiskutuskierroksella. Olikohan varmasti tarpeenmukaisia kaikki ruiskutukset? Kyllä siinä luontokin jo kuormittuu melkoisesti, kun monta kertaa myrkkyjä levitellään. Kun yleensäkin kasvinviljelyn satoennätysartikkeleissa kerrotaan lukuisista ruiskutuskerroista, ei se ainakaan paranna tehoviljelyn imagoa, joskin on niin, että kun nämä jutut julkaistaan maatalouden ammattilaisille suunnatuissa julkaisuissa, eivät tavan kuluttajat näitä juttuja lue, eivätkä siten tiedä levitetyistä torjunta-ainemääristä. Nuo kovimmat ammattilaiset tietysti halveksivasti tuhahtelevat meille, jotka tekee viljoille vain sen 1-2 ruiskutuskierrosta kasvukaudella.
-
Maataloustuet selvästikin ovat vielä liian korkeat, jos niiden varassa on varaa haeskella satoennätyksiä ihan vaan varmuuden vuoksi, ilman tarpeen arviointia, ostopanoksia maahan levittämällä.
-SS-
Sanoo herra, joka muutama vuosi sitten kehuskeli eräässä rapsinviljelyketjussa kymmenellä rapsin ruiskutuskierroksella. Olikohan varmasti tarpeenmukaisia kaikki ruiskutukset? Kyllä siinä luontokin jo kuormittuu melkoisesti, kun monta kertaa myrkkyjä levitellään. Kun yleensäkin kasvinviljelyn satoennätysartikkeleissa kerrotaan lukuisista ruiskutuskerroista, ei se ainakaan paranna tehoviljelyn imagoa, joskin on niin, että kun nämä jutut julkaistaan maatalouden ammattilaisille suunnatuissa julkaisuissa, eivät tavan kuluttajat näitä juttuja lue, eivätkä siten tiedä levitetyistä torjunta-ainemääristä. Nuo kovimmat ammattilaiset tietysti halveksivasti tuhahtelevat meille, jotka tekee viljoille vain sen 1-2 ruiskutuskierrosta kasvukaudella.
Ja miten tuo nyt sitten todistaa yhtään mitään ? Että et viitsinyt edes tarkistaa, kuinka monta kertaa rapsit ruiskutettiin ? Eli haluat jotenkin selittää, että koska itse et tunne yhtäkään kasvintuhoojaa, etkä muutenkaan halua noudattaa aineiden käyttöohjeita, merkitsee se sitä, että muutkaan eivät silloin saisi noudattaa yhtään mitään tarpeenarviointia, ohjeita ja kirjapitovaatimuksia ?
Ei edes muistaakseni ollut kymmenen, mutta noin kahdeksan. Kaikki olivat tarpeenmukaisia, ja kertoja oli paljon, koska eri rikat ja eri ötökät olivat eri aikaan torjuttavissa, osalla alasta oli vähintään kolmivaikutteinen Clamox, muilla oli erilliset ruiskutukset leveälehtisiä ja heinämäisiä vastaan, lisäksi pesäkekäsittelynä valvatti- ja ohdakeaine. Koska myös hivenlannoitettiin parikin kertaa, sopi jakaa aineita erikseen.
Seuraavan vuoden noin viisi ruiskutusta toivatkin kevätrapsilla - ja noin kolme ruiskutusta syysrapsilla - selvästikin paremman tuoton, vaikka satotaso oli sitä ensimmäisen vuoden 2,7 tonnia alhaisempi, ja syysrapsilla noin sama. Jos käyttäisit Peltotuessa toiminnot loppuun asti, kustannuslaskentoineen, niin voisit nähdä, että Peltotuesta saa suoraan kasvinsuojelukustannukset ja niiden osuuden kokonaiskuluista, voidaan havaita, että CL-öljykasvi on kyllä puhdas ja helppohoitoinen, mutta melkoisen kalliskin viljellä.
Viime kesän säissä ja ötökkäpaineissa nähtävästi eivät pekkästään kalenterin mukaan tehdyt ruiskutukset auttaneet, eikä satoa tullut ollenkaan, elokuulla sitten äestivät pois. Havaitsin kirppojen syövän aikuistakin kasvustoa tehokkaasti, maisemapelto ja riistapelto saivat rapsinsiemenet, ja yhtään rapsia ei säästynyt syksyyn. Eli se siitä ruiskuttamattomuudesta. Ne, jotka menevät päivittäin sinne peltoon tarkastelemaan, mitä ryömijöitä ja hyppijöitä siellä on rouskuttelemassa voitot pois, onnistuvat niissä ruiskutuksissa. Miksei sitten samalla voisi kirjata ne muutamalla sanalla ylöskin ? Mitäpä pahaa siinä nyt sitten on ?
Onneksi ei ollut viime kesänä satoöljykasvia, ja ensi kesäkin todennäköisesti jää väliin, kunhan alkaa öljykasvien vähyys maisemassa vähentää niitä ötököitä. Syysrapsia voisi taas kokeilla, jos vaikka jättäisi avokesantoa. ehkä jopa 120 valkohäntäpeuraa kylältä poistettu kuluneena syksynä, alkaisi olla hiukan mahdollisuuksia edes.
-SS-
-
Maataloustuet selvästikin ovat vielä liian korkeat, jos niiden varassa on varaa haeskella satoennätyksiä ihan vaan varmuuden vuoksi, ilman tarpeen arviointia, ostopanoksia maahan levittämällä.
-SS-
Sanoo herra, joka muutama vuosi sitten kehuskeli eräässä rapsinviljelyketjussa kymmenellä rapsin ruiskutuskierroksella. Olikohan varmasti tarpeenmukaisia kaikki ruiskutukset? Kyllä siinä luontokin jo kuormittuu melkoisesti, kun monta kertaa myrkkyjä levitellään. Kun yleensäkin kasvinviljelyn satoennätysartikkeleissa kerrotaan lukuisista ruiskutuskerroista, ei se ainakaan paranna tehoviljelyn imagoa, joskin on niin, että kun nämä jutut julkaistaan maatalouden ammattilaisille suunnatuissa julkaisuissa, eivät tavan kuluttajat näitä juttuja lue, eivätkä siten tiedä levitetyistä torjunta-ainemääristä. Nuo kovimmat ammattilaiset tietysti halveksivasti tuhahtelevat meille, jotka tekee viljoille vain sen 1-2 ruiskutuskierrosta kasvukaudella.
Ja miten tuo nyt sitten todistaa yhtään mitään ? Että et viitsinyt edes tarkistaa, kuinka monta kertaa rapsit ruiskutettiin ? Eli haluat jotenkin selittää, että koska itse et tunne yhtäkään kasvintuhoojaa, etkä muutenkaan halua noudattaa aineiden käyttöohjeita, merkitsee se sitä, että muutkaan eivät silloin saisi noudattaa yhtään mitään tarpeenarviointia, ohjeita ja kirjapitovaatimuksia ?
Ei edes muistaakseni ollut kymmenen, mutta noin kahdeksan. Kaikki olivat tarpeenmukaisia, ja kertoja oli paljon, koska eri rikat ja eri ötökät olivat eri aikaan torjuttavissa, osalla alasta oli vähintään kolmivaikutteinen Clamox, muilla oli erilliset ruiskutukset leveälehtisiä ja heinämäisiä vastaan, lisäksi pesäkekäsittelynä valvatti- ja ohdakeaine. Koska myös hivenlannoitettiin parikin kertaa, sopi jakaa aineita erikseen.
Seuraavan vuoden noin viisi ruiskutusta toivatkin kevätrapsilla - ja noin kolme ruiskutusta syysrapsilla - selvästikin paremman tuoton, vaikka satotaso oli sitä ensimmäisen vuoden 2,7 tonnia alhaisempi, ja syysrapsilla noin sama. Jos käyttäisit Peltotuessa toiminnot loppuun asti, kustannuslaskentoineen, niin voisit nähdä, että Peltotuesta saa suoraan kasvinsuojelukustannukset ja niiden osuuden kokonaiskuluista, voidaan havaita, että CL-öljykasvi on kyllä puhdas ja helppohoitoinen, mutta melkoisen kalliskin viljellä.
Viime kesän säissä ja ötökkäpaineissa nähtävästi eivät pekkästään kalenterin mukaan tehdyt ruiskutukset auttaneet, eikä satoa tullut ollenkaan, elokuulla sitten äestivät pois. Havaitsin kirppojen syövän aikuistakin kasvustoa tehokkaasti, maisemapelto ja riistapelto saivat rapsinsiemenet, ja yhtään rapsia ei säästynyt syksyyn. Eli se siitä ruiskuttamattomuudesta. Ne, jotka menevät päivittäin sinne peltoon tarkastelemaan, mitä ryömijöitä ja hyppijöitä siellä on rouskuttelemassa voitot pois, onnistuvat niissä ruiskutuksissa. Miksei sitten samalla voisi kirjata ne muutamalla sanalla ylöskin ? Mitäpä pahaa siinä nyt sitten on ?
Onneksi ei ollut viime kesänä satoöljykasvia, ja ensi kesäkin todennäköisesti jää väliin, kunhan alkaa öljykasvien vähyys maisemassa vähentää niitä ötököitä. Syysrapsia voisi taas kokeilla, jos vaikka jättäisi avokesantoa. ehkä jopa 120 valkohäntäpeuraa kylältä poistettu kuluneena syksynä, alkaisi olla hiukan mahdollisuuksia edes.
-SS-
Esität täällä minusta kaksi valheellista väitettä:
1. En tunne kasvintuhoojia
2. En noudata aineiden käyttöohjeita.
Mistäköhön nuo valheet olet keksinyt? Varmasti omasta päästäsi, koska olen sinua kritisoinut ja besserwissereille tyypilliseen tapaan et kestä kritiikkiä, vaikka olet kova kritisoimaan muita, niin sitten kostat keksimällä kritisoijasta valheita. Olet sinä aikamoinen.
-
Esität täällä minusta kaksi valheellista väitettä:
1. En tunne kasvintuhoojia
2. En noudata aineiden käyttöohjeita.
Mestarillisesti olet nuo väitteet itse tänne julkistanut. Muuta hiukan viestintääsi, niin voisi joku jonkun
toisenkin käsityksen saada.
Eli mars mars opettelemaan nyt niitä pakkauksen käyttöohjeita, joita selvästikään et ole lukenut, niin siitä se lähtee.
Havaitset ehkä sitten, että niitä kemikaaleja saa käyttää vain todettuun tarpeeseen. Eli uho vähemmäksi, ja
opettele lukemaan.
-SS-
-
Esität täällä minusta kaksi valheellista väitettä:
1. En tunne kasvintuhoojia
2. En noudata aineiden käyttöohjeita.
Mestarillisesti olet nuo väitteet itse tänne julkistanut. Muuta hiukan viestintääsi, niin voisi joku jonkun
toisenkin käsityksen saada.
Eli mars mars opettelemaan nyt niitä pakkauksen käyttöohjeita, joita selvästikään et ole lukenut, niin siitä se lähtee.
Havaitset ehkä sitten, että niitä kemikaaleja saa käyttää vain todettuun tarpeeseen. Eli uho vähemmäksi, ja
opettele lukemaan.
-SS-
Lopettaisit jo väärän todistuksen antamisen. Olet omassa päässäsi tulkinnut tekstejäni täysin väärin. Etsi kohdat kirjoituksistani, jotka todistavat väitteesi oikeiksi...
Olet rakentanut olkiukon.
-
Aktiivi Pelto tuki loppuu 2022 vuoden loppuun mennessä
Huom! Aktiivi ohjelmat päivittyvät edelleen kuluvan vuoden ajan, joten niillä voi tehdä sekä kuluvan vuoden viljelysuunnitelman, että kirjanpidot.
Uuden EU tukikauden alkaessa 2023, emme tule enää tekemään näitä kauden vaihtumisen vaatimia suuria muutoksia Aktiivi Pelto ohjelmaan,
vaan kohdistamme resurssit MMWisu ohjelmaan, niin että meillä on tarjota teille tulevatkin vaatimukset täyttävä moderni nettipohjainen,
tietokoneella, tabletilla tai kännykälläkin pellolla käytettävissä oleva viljelyohjelmisto.
Aktiivi Pelto ohjelmiston osalta tarjoamme MMWisua käyttöönne loppuvuodeksi 50€ hintaan. Tällä maksulla voitte käyttää
joko Aktiivi Pelto tai MMWisu ohjelmistoa vuoden 2022 loppuun saakka
10v tuli käytettyä tätä Aktiivi peltoa. Onko se nyt Wisuun siirryttävä, vai onko muita järkeviä vaihtoehtoja? Miten mahtaa toimia tietojen siirto uuteen?
Muoks: taitaa olla tuo peltotuki micro mun seuraava ohjelma. Näyttää sopivan yksinkerteiselta ja turhia toimintoja en kaipaa. Hintakin sopiva.
-
Varmaan ihan toimiva, ei kokemusta tuosta peltotuesta. Softsalon tilituki pro:ta käytän ja se on ainakin ihan käteenkäyvä ohjelma. Ei luultavasti kovin suurta eroa tuohon viljelysuunnitteluohjelmaan. Itsellä Wisu käytössä, ei sekään täydellinen ole mutta pidän käytön selkeydestä ja 2020-luvulle päivitetystä käyttöliittymästä.
-
Minulla on ollut Peltotuki micro käytössä jo viitisentoista vuotta. Jossain kohdassa vähän kankea, mutta yksinkertainen ja toimiva. Jos haluaa mobiiliaikaan, voi ladata Sirpin, jolloin saa mobiilikäytön mukaan. Minulla on Sirpissä vähän vielä opettelemista, mutta olen kyllä siitäkin ihan kiinnostunut. Sirpillä voi kirjata tiedot pellolla ja tehdä havaintoja, jotka sitten synkronoidaan peltotukeen. Tuntuu toistaiseksi ihan toimivalta ja suhteellisen yksinkertaiselta.
-
Olen ihmetellyt miksi ei ole tullut jokavuotista päivityslaskua, nyt selvisi sekin! Aktiivi pelto ollut mulla käytössä 17 vuotta. Sitä ennen lohkokirjanpidot meni vihkoon ;D
Kokeilin Softsalon demoa joskus ammoin, ohjelma ladattiin silloin korpuilta, ei tuntunut kätevältä, on varmaan muuttunut itse ohjelmakin paljon sen jälkeen.
Mikä mahtaisi olla seuraava edistysaskel noissa lohkokirjanpidoissa? Kun nyt kerran täytyy joku uusi systeemi opetella, niin voisi loikata samantien kehityksen kärkeen?
-
Tiedoksi nyt muillekkin vielä PeltoW ohjelmaa käyttäville. Varmistin miten ohjelma toimii ensi vuodesta eteenpäin.
"Ohjelmaa voi käyttää arkistona. Vanhoja tietoja pystyy selaamaan ja muuttamaan edelleen. 2023 kasvukautta tai uudempaa ei enää pysty luomaan. Varmuuskopio kannattaa ottaa."
-
Vieläkö Maatilan Pellervon liitteenä tulee lohkokirjanpito vihkonen? Eipä tarvitsisi vuosimaksuja maksella.
-
Eipä tarvitsisi vuosimaksuja maksella.
Aika pieni riesa siitä, että on kunnon kirjanpito ja reaalinen mahdollisuus suunnitella esmes lannoitus kunnolla ja hakea eri vaihtoehtoja. Ruutupaperilla tuota ei viitti tehdä kukaan.
-
Eipä tarvitsisi vuosimaksuja maksella.
Aika pieni riesa siitä, että on kunnon kirjanpito ja reaalinen mahdollisuus suunnitella esmes lannoitus kunnolla ja hakea eri vaihtoehtoja. Ruutupaperilla tuota ei viitti tehdä kukaan.
Luomupelleilyssä tai muuten viljelyssä jossa ei käytetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita tuollainen vihko tai ruutupaperi voi toimia. Noissa kuitenkin kirjattavaa aika vähän..
-
Aktiiviaikanani, josta jo kuitenkin n. 9 vuotta, käytössä oli Suonentiedon-sunnitteluohjelma. Oli mielestäni hyvä, varsinkin kun kirjanpito-ohjelmakin samasta talosta. Päivitykset tulivat ajallaan ja mahdolliset virhetilanteet korjattiin nopeasti, samoin asiakaspalvelu/neuvonta pelasi hyvin. Nyt kirjanpito-ohjelma edelleen käytössä, enkä voi moittia.
Onhan nämä ohjelmat kehittyneet kun muistaa alkuaikojen Dos-versioita, korppuja ja lerppuja. Mutta näissäkin ohjelmisto asioissa pätee se, että yksi tykkää äidistä toinen tyttärestä.
-
Eipä tarvitsisi vuosimaksuja maksella.
Aika pieni riesa siitä, että on kunnon kirjanpito ja reaalinen mahdollisuus suunnitella esmes lannoitus kunnolla ja hakea eri vaihtoehtoja. Ruutupaperilla tuota ei viitti tehdä kukaan.
Petyin sekä Webwisun että Peltotuen lannoitesuunnitteluun. Kumpikin ehdottavat jotakin sekavaa, jos on monta lajia ja pieniä lohkoja. Jos käyttää vain yhtä lannoitelajia tilalla, ohjelmat tekevät hyvää työtä. Mutta jos yksi laji loppuu kesken pellon ja jatketaan toisella, ei niitä ohjelmia saa sellaista edes laskemaan. Peltotuessa on vaikea tehdä oma seos, siis kaliumkloridista, P20 fosfaatista ja salpietarista.
Fosforitasauksessa ohjelmat kyllä ovat hyödyllisiä.
Eli ruutupaperilla (Excelillä) melkein on tehtävä, sitten kun kirjaa lannoitetasot sinne toteutuneeseen, ohjelmat ovat siinä hyviä, että kertovat, paljonko on vielä lisävaroja vai meneekö typpi / fosfori yli. Ainakin Peltotuki laskee reaaliaikaisen varaston vain toteutuneiden tapahtumien perusteella. Sirpin käyttö myös edellyttää toimimista Peltotuen toteutuneet-välilehdellä, silloin Sirppiin tulee ne tapahtumat ja ne voi rastittaa pellolla.
Vipu on kehittynyt niin paljon alkuajoista, että helpointa on suunnitella Vipuun lohkot ja kasvit, sitten siirtää Peltotukeen, ei toisin päin. Tässä kun vähän mietin, viljelysuunnitteluohjelma on vähemmän hyödyllinen, kuin voisi kuvitella.
Jos tilalla ei ole arveluttavan korkeita fosforilohkoja ja toisaalta heikkoja fosforilohkoja, suunnittelu käy helpommin, tasaväkirehuruokinan tapaisella menetelmällä, Y2:sta vaan joka paikkaan.
-SS-
-
Mutta jos yksi laji loppuu kesken pellon ja jatketaan toisella, ei niitä ohjelmia saa sellaista edes laskemaan.
Tämä on vaikea hallita ja en tiedä miten tämä pitäisi oikeoppisesti tehdä, mutta minulla on ollut käytäntö, että lannoitteenlaskentaikkunassa, jos vaikka käytössä Y3 ja sitä on jäljellä 500kg ja lohko on 10ha, niin jaan tuon lannoitemäärän hehtaarille, tässä tapauksessa 50kg/ha. Sitten otetaan Y10 ja lisätään lannoitemäärää siihen asti kunnes alkaa haluttu typpimäärä olla täynnä, eikä fosfori ole menossa yli sallitun. En tiedä taipuuko mikään ohjelma tämän fiksumpiin suorituksiin. On ehkä hyväksyttävä se, että suunnitteluohjelmisto on auttava tekijä, mutta ei täydellinen, taipuen kaikkein taidokkaimpiinkin kiemuroihin.
-
Mutta jos yksi laji loppuu kesken pellon ja jatketaan toisella, ei niitä ohjelmia saa sellaista edes laskemaan.
Tämä on vaikea hallita ja en tiedä miten tämä pitäisi oikeoppisesti tehdä, mutta minulla on ollut käytäntö, että lannoitteenlaskentaikkunassa, jos vaikka käytössä Y3 ja sitä on jäljellä 500kg ja lohko on 10ha, niin jaan tuon lannoitemäärän hehtaarille, tässä tapauksessa 50kg/ha. Sitten otetaan Y10 ja lisätään lannoitemäärää siihen asti kunnes alkaa haluttu typpimäärä olla täynnä, eikä fosfori ole menossa yli sallitun. En tiedä taipuuko mikään ohjelma tämän fiksumpiin suorituksiin. On ehkä hyväksyttävä se, että suunnitteluohjelmisto on auttava tekijä, mutta ei täydellinen, taipuen kaikkein taidokkaimpiinkin kiemuroihin.
Rehellisesti sanoen mun ei ole tullut mieleenkään että tuo homma täytyisi saada tehtyä jotenkin muuten kun noinkin se käy kuitenkin suhteellisen helposti.
-
Mutta jos yksi laji loppuu kesken pellon ja jatketaan toisella, ei niitä ohjelmia saa sellaista edes laskemaan.
Tämä on vaikea hallita ja en tiedä miten tämä pitäisi oikeoppisesti tehdä, mutta minulla on ollut käytäntö, että lannoitteenlaskentaikkunassa, jos vaikka käytössä Y3 ja sitä on jäljellä 500kg ja lohko on 10ha, niin jaan tuon lannoitemäärän hehtaarille, tässä tapauksessa 50kg/ha. Sitten otetaan Y10 ja lisätään lannoitemäärää siihen asti kunnes alkaa haluttu typpimäärä olla täynnä, eikä fosfori ole menossa yli sallitun. En tiedä taipuuko mikään ohjelma tämän fiksumpiin suorituksiin. On ehkä hyväksyttävä se, että suunnitteluohjelmisto on auttava tekijä, mutta ei täydellinen, taipuen kaikkein taidokkaimpiinkin kiemuroihin.
Suonentiedon Neuvos kyllä taipuu tuohon, eihän siihen lohkoon tarvinnut syöttää kuin kokonaismäärä siitä uudesta lannoitteesta niin se otti fosfori- ja typpikertymän huomioon. Eli onko tämä se ongelma vai olenko ymmärtänyt oikein?
-
Peltotuessa voi laittaa toimenpiteen koskemaan osaa lohkoa. Siitä voi sitten jakaa lannoitelaadut.
-
Tähän mennessä jokainen nappasi syöttiin eli suunnittelu myönnetään tehtävän vaikka päässälaskuna, ja sitten tallennetaan etukäteen selvitetty lannoitus sinne suunnitteluohjelmaan.
Aika vaikeaa on ruutupaperia voittaa, ohjelman pitäisi osata iteroida varastoa ja ostoslistaa käyttäen edullisin ja vähiten vaihtoja teettävä lannoitesuunnitelma. Monet automaatin laskemat mahdolliset käyttöjärjestykset ja yhdistelmät edellyttäisivät puolta tusinaa purkuventtiiliä ja tarkkaa täyttöä vajaine säiliöineen.
Ihminen on yllättävän hyvä näissä, koska osaa yhdistellä ja sovitella kokonaisuutta, likimääräisesti, ennen kuin alkaa sijoittamaan tarkkoja arvoja paikalleen. Ja osaa tarvittaessa erottaa toteutuneen ja dokumentoidun asian erilleen, toisin sanoen osaa valehdella.
Tarkoitin siis sitä Peltotuen osiota, jossa käytetään "laske lannoite" - toimintoa käyttäen. Hetken kun tutkii niitä hölmöjä lannoitelaskelmien tulosvaihtoehtoja, ymmärtää painaa "peruuta" , ja kirjaa vain oman mielen mukaan ruutupaperilta, ja tyytyy seuraamaan vihreää numeroa peltohehtaarin typpi- ja fosforimäärässä.
Jos tilalla on vain Y2:sta ja viljavuusnäytteet tehty yhdestä ämpärillisestä multaa kaikille kymmenille lohkoille, on helppoa antaa ohjelman kuin ohjelman laskea joka lohkolle lannoitukset.
-SS-
-
Peltotuessa pystyy rajaamaan käytettävissä olevan lannoitevalikoiman sopivan pieneksi. Esim. 3 kpl "peruslannoksia" ja jos joku sellaista harrastaa, vielä starttifosfori päälle. Suunnittelussa laitetaan ensin starttia vaikkapa 60 kg/ha ja sen jälkeen ohjelman annetaan tarjota peruslannosta. Jos tulee vastaan tilanne, että kylvöjärjestyksestä johtuen tulisi ylimääräisiä koneen tyhjennyksiä, niin katsotaan kokonaisuutta, ja vaihdetaan sitten yhdelle tai muutamalle lohkolle sama "peruslannos". Vielä pystyy viilaamaan fosforin ja typen suhdetta starttifosforin määrää muuttamalla.
En pitänyt kohtuuttoman vaikeana kun aikanaan oli nuo starttifosforilaitteet; nykyään mennään aika pienellä panostuksella ja yhdellä "halvalla" lannoitelaadulla. Ja lisätään säilörehunurmialaa. Vaikkei ole kissaa, koiraa eikä mitään muitakaan elukoita... ;D ;D ;D
-
Yksi asia, mikä Peltotuessa ihmetyttää, on maanäytteiden jatkuva noutaminen kasvulohkoille. Useimmat maanäytteet on tehty peruslohkoittain, toki yli 5 ha peruslohkon näytteet tulevat useampaan kertaan, mutta jos listassa on kymmeniä pikku peruslohkoja, mikseivät ne vaan voisi pysyä sitä viittä vuotta paikallaan ? Onhan niissä näytteenottopäivämääräkin.
No, pieni ärsytys , eipä liene kokonaisuuteen vaikutusta. Edelleen en oikein jaksa Sirpin ja Peltotuen yhteensovittamista tuolla tavalla, että Vipusta siirretään Peltotukeen, Peltotuesta Sirppiin, sitten taas Sirpistä Peltotukeen ja aina on oltava ajankohtaiset ne muutokset. Sirppi ottaa Vipusta suoraankin, ja kummassakin on oma varastokirjanpitonsa. Sirpin käyttö kosketusnäytöltä taasen on tympivää.
-SS-
-
kuin helpolta kynä ja paperi alkaakaan kuulostaa....
-
Sirppi on kyllä kannibalisoinut Peltotuen aika täydellisesti. Nyt kun piirtelyt ja viljelypäätökset pitää joka tapauksessa tehdä Vipu-sovelluksessa, ei viljelysuunnitteluohjelmistolle jää muuta tehtävää kuin toimenpiteiden ja tarvittavien raaka-aineiden dokumentointi. Ja ns. yksin käytettävä Sirppi tekee nuo hommat aivan samalla tavalla, varastonhallintaa ym. myöten. Ja Sirppiä voi käyttää pöytätietokoneella normaalisti.
Mitähän lisäarvoa Peltotuen käyttäjä enää voisi ohjelmistostaan saada, useansadan euron ohjelmistopaketti kuitenkin on, verrattuna 50 euron Sirppiin ? Biosidikirjanpito ? Nyt sitten kun Sirppi on Peltotukeen synkronoitu, Sirpin suunnitteluosio jäänee vaillinaiseksi. Eli pitäisi muuttaa Sirppi itsenäiseksi ohjelmaksi käytöltään. Voi olla, että tulee tehtäväksi. Peltotuen kehitys muutenkin on mennyt taakse päin, koska aikaisemmin valttina olleet ominaisuudet ovat poistuneet tai tulleet tarpeettomiksi. Valmista tukitapahtumavalikoimaa ei enää ole, eikä optimointia siihen. Etukäteissuunnittelu talvella on vaikeampaa, koska lohkosuunnittelu pitää tehdä tavallaan sokkona, käyttäen karttapaikan pinta-alalaskentaa avuksi, ja Vipussa pitää pitää huolta, että piirretty lohkojärjestys A..B..C.....N pysyy samana, muuten Peltotuessa homma menee todella vaikeaksi, hallinnon lohkosiirron jälkeen. Mutta siis Vipu on viljelysuunnittelun perustyökalu, tulee ehdottomasti liian myöhään käyttöön ! Miksiköhän Vipuun ei voisi sallia tulevan vuoden lohkojen laittelua jo talvella ?
Oikeastaan näiden kahden mainitun ohjelmiston (ehkä muidenkin) voimallisia toimintoja korostetaan liikaa: jos tilalla on yhtenäinen lannoitus- ja ruiskutusohjelma kaikille pelloille, esim. Tooler, Balaya, Mangozin, Medax Max, yli koko tilan, silloin se menee, ruiskutuskerrat ovat samat, havainnot ovat samat, pallukoita klikataan tehdyksi.
Viljavuuksien osalta vaatimus on myös suoraviivainen: jos lohkoissa on sama viljavuus ja sama fosfaatintarve, voidaan keskittyä yhteen ja samaan lannoitelajiin, eikä ohjelmistosta tarvitse yrittää laskettaa jotakin typeriä lannoite-ehdotuksia.
Lohkot ja viljelykierrot on nyt tässä uudessa tukijärjestelmässä ehkä sidottava kokotilaan, enintään peruslohkoihin tai alueellisiin peruslohkoryhmiin. Muuten hommasta ei tule mitään. Varsinkin tuo kiertävä 33% viljelykierto on todellisuudessa erittäin hankala, jos kasvulohkot eivät ole samat joka vuosi. Näyttää siltä, että markkinavetoisuus kärsii, koska ainoa lähellekin järkevä kierto on suunnitella nykyinen ja seuraavat vuodet, esimerkiksi jotenkin seuraavasti, kokotilan kevätvehnä, kokotilan kaura, kokotilan ohra, kokotilan syysvehnä, kokotilan rypsi. Tällöin 33% ja 3 vuoden kierrot toteutuvat kummatkin.
-SS-
-
Peltotuessa saa tehtyä kätevästi vaaditun viljelysuunnitelman. Ja haluttaessa/tarvittaessa tekemään sen lannoitelaskelman joko ravinteita tai kustannuksia optimoiden.En ole oikein ikinä ymmärtänyt, että miten SS kokee Peltotuen käytön niin kovin vaikeaksi. Olisko niin että asut liian lähellä ohjelmiston kotia?
-
Peltotuessa saa tehtyä kätevästi vaaditun viljelysuunnitelman. Ja haluttaessa/tarvittaessa tekemään sen lannoitelaskelman joko ravinteita tai kustannuksia optimoiden.En ole oikein ikinä ymmärtänyt, että miten SS kokee Peltotuen käytön niin kovin vaikeaksi. Olisko niin että asut liian lähellä ohjelmiston kotia?
Eipä siitä menneen ajan viljelysuunnitelmasta enää ehdoissa puhuta, vain viljelymuistiinpanoista. "Viljelysuunnitelma" onkin nyt yhtä kuin Vipuun piirretyt kasvit ja niiden lohkot.
Peltotuen lannoitesuunnittelu toimisi, jos olisi vain yhtä lannoitetta ja lannoittaisi vain yhden kerran. Syysviljojen lannoitussuunnittelu on yhtä alkeellisella tasolla kuin kymmenen vuotta sitten, kun otin Peltotuen käyttöön.
Lannoitelaskentatoiminto olettaa, että suunnitelman perusteella tilataan tarvittava määrä lannoitteita, eli ei voi "ajaa varastoa vasten"; jos pari vuotta aikaisemmin on haalinut lannoitteita, joita nyt vaan sattui saamaan, ei oikeastaan minkään asian perusteella voi "optimoida", vaan olen käyttänyt lohkoa tehdessä lannoitus-toimenpiteessä kokeilemista, eli tarkkailen kokonaistyppeä ja varaston määrää. Se sitten jää viljelymuistiinpanoksi.
Todellisuudessa kylvöillä ei juuri voi tehdä muuta kuin aloittaa kylvöt yhdellä asetuksella, lataa koneen kasan reunasta, mihin ne säkit ovat sattuneet purun aikana, kunnes peltoala loppuu tai apulanta loppuu.
-SS-
-
Todellisuudessa kylvöillä ei juuri voi tehdä muuta kuin aloittaa kylvöt yhdellä asetuksella, lataa koneen kasan reunasta, mihin ne säkit ovat sattuneet purun aikana, kunnes peltoala loppuu tai apulanta loppuu.
On sitten tosi ahdas varastopaikka tai kankea kone jos ei voi lantasäkkejä ottaa kuin yhdessä järjestyksessä kasalta pois. Ja sekin järjestys on rekkakuskin luoma...
-
On sitten tosi ahdas varastopaikka tai kankea kone jos ei voi lantasäkkejä ottaa kuin yhdessä järjestyksessä kasalta pois. Ja sekin järjestys on rekkakuskin luoma...
Ahtaan vanhan heinäladon peräsivu. Peltotuesta edelleen, koska viljelysuunnitelmaa ei tarvitse tehdä tai tallettaa johonkin tiettyyn päivämäärään, on oikeastaan keväällä näille myöhäisille kevätvehnille käytettävissä lähinnä vakiotyppilannoitus, esim. 100 kg. Kesän lisälannoituksilla sitten sitä valkuaista. Silloin on enemmän aikaa katsoa, miten paljon sitä typpeä voi käyttää. Fosfaattiarvot kun ovat samalla reitillä sekä arveluttavan korkeat että heikot, eipä siinä tarvitse fosforinkaan optimointia, muuta kuin tietyille lohkoille CAN ja muille Y6 tai Y5, kesällä sitten typpiliuos ja CAN/NS . Jotenkin tuo lannoitussuunnittelu edelleen lähtee tilanteesta, jossa ravinteiden maksimirajat ovat ainoa vahdittava raja. Viime vuonna kun ei ollut varastossa (ei kaupankaan katoksessa ollut) paljon mitään lannoitetta, aika sama, mihin ja kuinka paljon sitä laittoi, alle jäi rajojen kirkkaasti.
Nyt kun laskin varastossa lannoitteiden typpimäärän koko alalle, jäädään noin 150 kiloon hehtaarille. Eli typpiliuos on sitten se, jolla kesän aikana voi säädellä lisää. Mitäpä suunnittelemista tuossa sitten enää on.
Sitähän minä tuossa ihmettelen, että aluksi Peltotuen mukana markkinoitu Sirppi on kehittynyt mobiilileikkikalusta aivan tietokoneella käytettäväksi kaiken toiminnallisuuden sisältäväksi ohjelmaksi, jossa tapahtumat ja niiden käyttö ovat samat kuin Peltotuessa, karttaosa toimii suoraan paikannus mukana ja voi käyttää mobiilisti. Ja hinta 50 €. Ja kelpaa kasvintuhoojasovellukseksi.
Peltotuen esittelysivulla mainittu tukioptimointi ei ole ollut käytössä enää muutamaan vuoteen. Kustannuslaskenta jää vajavaiseksi, jos ei käsin laittele tukimaksatuksia tapahtumiin. Tukimaksatukset pitää rakentaa itse, koska valmiina tapahtumina summat eivät kaikin osin ole 2024 tai edes 2023 mukaiset.
Peltotuki oli aikaisemmin hyödyllisempi, esimerkiksi silloin kun oli ravinnetaseet-toimenpide, ja kun oli erinomaisen alhaisia viljan hintoja, sekä herkästi reagoiva kesantorajoite, niin hömppien ja muiden valittujen toimenpiteiden ja tuotantotukien yhdistely oli ihan kannattavaa, ja vaihtoehtojen punnitseminen oli mahdollista Pro-versiossa olevalla tukioptimointiosalla. Nyt kymmenen vuoden käytön jälkeen Peltotuki on tavallaan varjo entisestään. Hiukan harmittaa, jos Sirpin tekijät ovat omineet Peltotuen ideoita, mutta toimintojen tarpeellisuus, käyttökelpoisuus verrattuna hintaan saa minusta kyllä vaikuttaa hankintapäätökseen. Maksullisen Sirpin ja maksullisen Peltotuen yhteiskäyttö on epäedullisin vaihtoehto hinnaltaan.
Peltotuesta irtautuminen vaatinee viljelymuistiinpanojen säilymisen takia noin muutaman vuoden lisäajan, kuitenkin. Se, voiko Peltotukeen sidottua Sirppiä käyttää pysyvästi erikseen käytettävän Sirpin tapaan, vaikka irtautuisi Peltotuesta, jää vielä selvitettäväksi. Ainakin kokeilin, että nyt pääsee tietokoneella tekemään muistiinpanoja. Tapahtumat ovat identtiset Peltotuen kanssa, pois lukien tukitapahtumat (joita siis ei ole vuosiin enää päivitetty Peltotuessakaan) Ehkä kokeilen varaston rakentamista Sirppiin, se ei siirry Peltotuesta. Varastotoiminto oli Peltotuessa yksi hankinnan syy, mutta esimerkiksi sadon varastotilanne on vain Sirpissä.
-SS-
-
Todellisuudessa kylvöillä ei juuri voi tehdä muuta kuin aloittaa kylvöt yhdellä asetuksella, lataa koneen kasan reunasta, mihin ne säkit ovat sattuneet purun aikana, kunnes peltoala loppuu tai apulanta loppuu.
On sitten tosi ahdas varastopaikka tai kankea kone jos ei voi lantasäkkejä ottaa kuin yhdessä järjestyksessä kasalta pois. Ja sekin järjestys on rekkakuskin luoma...
Meillä kun auto tuo pusseja, suunnitellaan järjestys siten, että etummaiseksi jäävät syyslannoitukseen menevät pussit, sitten kevään pintalannoitukseen menevät pussit ja perälle kevätkylvöille menevät pussit. Toimii, kunnes tulee muuttujia. Kuten toissakeväänä, kun ei ollut syysviljoja lannoitettavana ja tänä keväänä, kun viime syksynä ei mennyt syysviljoille apulantaa jne. Ei sitä silti viitsi koko kasaa purkaa, vaikka sen saisikin purettua aivan kokonaan. Nosturilla miten vain, etukuormaajallakin kolmelta sivulta.
Oikein hyvin kun tekisi, olisi jokainen laatu omassa kasassaan. Mutta sitten olisi useampi pressu köytettävänä ja vahdittavana. :)