Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Oksa - 16.11.16 - klo:09:11
-
kiva kun peltovalvonta akukesällä sujui hyvin ja nyt tuli kirje jossa pyytävät koko kirjanpidon pelloista, taas! vasta kaksi vuotta sitten oli melkosamanlainen tilanne.. arvonta tuntuu olevan pikkasen epäreilu! noooo, hyvä kun tuli hankittua silloin kunnon kopioiva tulostin niin saabi taas sen paperinivaskan laittaa menemään... tuet hupenee tuohon kalustoon ja paperiin, mutta hyvä kun teollisuus saa asiakkaita.. riisi vuodessa pitää koneet lämpiminä... kiva kun nuo tiedot löytyy jo virmasta ennestään suurelta osin...
-
kiva kun peltovalvonta akukesällä sujui hyvin ja nyt tuli kirje jossa pyytävät koko kirjanpidon pelloista, taas! vasta kaksi vuotta sitten oli melkosamanlainen tilanne.. arvonta tuntuu olevan pikkasen epäreilu! noooo, hyvä kun tuli hankittua silloin kunnon kopioiva tulostin niin saabi taas sen paperinivaskan laittaa menemään... tuet hupenee tuohon kalustoon ja paperiin, mutta hyvä kun teollisuus saa asiakkaita.. riisi vuodessa pitää koneet lämpiminä... kiva kun nuo tiedot löytyy jo virmasta ennestään suurelta osin...
Peltovalvonnan jälkeen erinomaisen suuri mahdollisuus, poikkeus taitaa olla ellei papereitakin valvota ts. kaikkea mahdollista. Kesällä katsoivat paperit ylimalkaan, että kaikki tehty siihen saakka pykälien mukaan.
Nimimerkillä odotellen, jotain mitä ei toivo tapahtuvan :p
-
mutta kun mulla noissa papereissa jo melkein kaikki mitä nytkin... alkaa jopa huvittaa et sama taso kuin ympäristösitoumuksen koulutuspäivät! että joku vaan saa ittensä päteä! noissa kirajuksissa ei aphemmin eroja viime vuoteen...
-
mutta kun mulla noissa papereissa jo melkein kaikki mitä nytkin... alkaa jopa huvittaa et sama taso kuin ympäristösitoumuksen koulutuspäivät! että joku vaan saa ittensä päteä! noissa kirajuksissa ei aphemmin eroja viime vuoteen...
Ei siinä kauaa menny, tänään tuli kirjekuori. Aikaakin ruhtinaallisesti kuun loppuun, ja just ollaan lähdössä reissuun. Entä jos olisin jo reissussa, kaks viikkoa ja paperit jäis laittamatta...
-
On silti kiva olla kadehdittavana. "Maajussit ne vaan kahmii tukiaisia
tekemättä mitään".
-
Paitsi täyttää lomakkeita jatkuvalla syötöllä.
-
noooo, siellähän on net sanktiot selitteyy kirjeen lopulla ja mulla sentäs aikaa se vajaa kaks viikkoa... kuhan jaksan/kerkiän/viitin niin sohasen nuo paperit koneen läpi ja laitan kasaan ja vien samantien...
mutta on se vaan niiiin hienoa saaha tukea!
-
Jaa, koko kesän 2016 peltokirjanpito? Kannattaa tarkistaa että muste ei lopu.
-
Oksaa mitenkään servaamatta, jees jannu kuitenkin, mutta....
Tai ääh, olkoot. No, jos kuitenkin, "ulosanti"...?
-
Jaa, koko kesän 2016 peltokirjanpito? Kannattaa tarkistaa että muste ei lopu.
Kaikki oli ainakin mulla vaatimuksena, ja viime vuodeltakin mikäli oli syyskasveja kylvössä. Lannan vastaanotot ym., saa keräillä papereita ja katella että kaikki oikeen. Ja tehdä muistiinpanot loppuun syksyltä.
Mielenkiintoista, mulla kahdet pinta-alat. Toiset joilla haettiin kevään tuet ja toiset, joilla syksyllä syysilmoitukset. Taidan laittaa kevään pinta-aloilla, niillähän ne työtkin on tehty ja lannoitettu. Kesken kasvukautta muokattu aareja sinne ja tänne, tarkastajien toimesta mutta ainoat toimenpiteet omalta osalta muutokset syyshakuun.
Oli muuten harvinaisen viddumaista selailla lohkoja valvontapöytäkirjoista ja syysilmoituksesta, lohkoja paperilla noin 60. Toisessa lohkot kasvilajeittain sekaisin iloisesti, toisessa kuntakohtaisesti jollain toisella tapaa järjestyksessä. Virheen mahdollisuus "vääränä" pinta-alana ts. omana eikä tarkastettuna, ilmeinen. Varsinkin kun kaikkia lohkoja ei ole kuitenkaan mitattu/tarkastettu, ei välttämättä huomaa omaa virhettä. Tuskin hirtetään, mutta taas huomautetaan :p Kun niitä aarin parin heittoja oli paljon! Niin, edellisessä tarkastuksessa mitattuja, keskellä peltoaukeaa samojen ojien/rajojen sisällä...
-
tuo on se josta jotkut osaa aina valittaa... mutta jos mahollista käyttää ns. maalaisjärkeä niin ei pahemmin pitäs kivestää... nehän periaatteessa noita tekoja ja paskojen määriä noista... miä olen nykyään pyrkinny laittamaan tekstiä noihin lappuihin tarpeeks... asiaa tahi ei... tyhjä paperi kuulema herättää kiinnostusta mutta harakanvarpaita paljon ajaa ohi aika äkkiä... tuo torjuntaaineen täydellinen nimi on hauska kun nyt nuo myrkyt on mitä ihmeellisemmillä nimillä merkattu... ulkolaisetkin *****ilee ihan pikkasen..
-
Paperit voi laittaa menemään sähköpostin liitteenä. Säästyy paperia ja turhaa monistusta.
-
heh, niinpä tietysti mutta mutta kun ........... jo aiemmin käsitelty!
-
Nih, se postilaatikko kun näissä paperijutuissa nykyisin säästää sitä tulostinmustetta.
-
Paperit voi laittaa menemään sähköpostin liitteenä. Säästyy paperia ja turhaa monistusta.
Juu, joutuu vaan hakemaan paperisena joitain tietoja tiloilta ja allekirjoituksia, niin laitan kaikki. Ihan vaan siksikin, että edes vähän puuhaa ihmetellä paperinippua :) Tuleekin melkoinen nippu... Tänään sain jo jotain selvitetyä ja tuossa nuo rötköttää pöydällä odottamassa lisätoimenpiteitä.
-
Oksaa mitenkään servaamatta, jees jannu kuitenkin, mutta....
Tai ääh, olkoot. No, jos kuitenkin, "ulosanti"...?
Sun ,pikkupoika, ulosantisi on ulosteista. Täyttä pas-kaa aamusta iltaan.
-
Oksaa mitenkään servaamatta, jees jannu kuitenkin, mutta....
Tai ääh, olkoot. No, jos kuitenkin, "ulosanti"...?
Sun ,pikkupoika, ulosantisi on ulosteista. Täyttä pas-kaa aamusta iltaan.
Ou jeee.....
Edit:
Kukelanmälli on pressavaalitohinan ohessa ehtiny paskomaan aijaa.comiinkin.
Kehverää..
17.11.2016 21:25
Pikkumiehen photoshoppailut on niiin ***** naurettavia!
Keskenkasvuisen kakara-asteella olevan pölhön vuokrapellot ja ruosteiset romut!
Hanki elämä!
:OOOOOO
17.11.2016 21:27
Puutarhatontun romut, osa 152(cm).
Saatanan kääpiö!
17.11.2016 21:31
Vanha paska kaivurinlousku ja märäntyny seinä.
Ei saaaaaaaatana mikä spede! Voi hellllvetti!!!!
Haaahaaaahaaaa!!
:00000000000
-
Jos käyvät peltoja katsomassa, niin paperit kannattaa koostaa jo kesän/syksyn aikana kun kai aikalailla varmuudella niitä talvella kysyvät.
-
Jos käyvät peltoja katsomassa, niin paperit kannattaa koostaa jo kesän/syksyn aikana kun kai aikalailla varmuudella niitä talvella kysyvät.
Jep, aika varmana pitivät osumista tähänkin. Tuli vain pyyntö pari viikkoa liian aikaisin, ollut olevinaan tekemistä... Onneksi puutteet pieniä, kirjapidosta siirtää tiettyjä viimeksi tehtyjä tapahtumia ja nuo lannan vastaanotot/multaukset työllistää. Toki kaikkien kesän toimenpiteiden tarkastaminen kahteen kertaan, että on jokaisella lohkolla ja kaikilla aineilla mm. sopivat suuttimet, paineet ja suojakaistat merkittyinä lohkokortteihin. Muutama lohko mulla, mitkä ei vastaa vesistöihin eli isoihin ojiin. Kaks lohkoa vastaa jokeen, muut onkin ihan ojan varsissa. Teettää todella paljon ylimääräistä tarkkailua, kun käyttää paljon erilaisia kasvinsuojeluaineita ja vanhoja varastojakin. Käyttöohjeet muuttuu, vaikka kuinka pyrkisi välttämään vesistörajoituksilla merkittyjä jne.
Kyllähän se viduttaa, kun tekee kaiken niin hyvin kuin osaa ja pystyy, silti löytyy aina jotain huomautettavaa. Ois helppoa kun ois vain kymmenen lohkoa, eikä vesistöjä lähelläkään :p No, karjatiloilla sitten taas ihan muuta :D
-
jokaisella lohkolla ja kaikilla aineilla mm. sopivat suuttimet, paineet
Aika mielenkiintoista, että lohkokortteihin vaaditaan nuo ylöskirjatuksi.
-SS-
-
Oksaa mitenkään servaamatta, jees jannu kuitenkin, mutta....
Tai ääh, olkoot. No, jos kuitenkin, "ulosanti"...?
Sun ,pikkupoika, ulosantisi on ulosteista. Täyttä pas-kaa aamusta iltaan.
Ou jeee.....
Edit:
Kukelanmälli on pressavaalitohinan ohessa ehtiny paskomaan aijaa.comiinkin.
Kehverää..
17.11.2016 21:25
Pikkumiehen photoshoppailut on niiin ***** naurettavia!
Keskenkasvuisen kakara-asteella olevan pölhön vuokrapellot ja ruosteiset romut!
Hanki elämä!
:OOOOOO
17.11.2016 21:27
Puutarhatontun romut, osa 152(cm).
Saatanan kääpiö!
17.11.2016 21:31
Vanha paska kaivurinlousku ja märäntyny seinä.
Ei saaaaaaaatana mikä spede! Voi hellllvetti!!!!
Haaahaaaahaaaa!!
:00000000000
Sori pikkuinen, mutta en ole minä käynyt missään aijjaassa kommentoimassa, aikani ei riitä kaiken maailman aijjajijaijai -sivustoihin. joku vedättää sua, mut sehän ei vaikeata ole, kun järjenjuoksusi on kuin pikkulapsella.
kaltaisellasi mitättömyydellä kyllä *****ilijoita riittää muissakin agronettiläisissä. Tietäisitpä vaan... 😀
-
Liittyykö tämä viimeinen kommentti dokumenttivalvontaan ?
Se aikaisempi SKN toteamus mielestäni liittyy, jos arvellaan, että alkuperäisen kysyjän kirjoitustyyli saattaa vaikuttaa tarkastajan mielipiteeseen tarkastettavasta asiasta. Siitä on empiiristä näyttöä, että dokumentin ulkoasu tai kielioppi tai jokin muu seikka aikaansaa erilaisia mielipiteitä itse kirjoittajasta.
Siksi esimerkiksi pedagogiikan tutkimuksessa esseetyyppisten tenttien merkitsevyys opiskelijan osaamisen näyttönä on todettu huomattavasti vähäisemmäksi osaamisen mittariksi, kuin esimerkiksi rastiruutuun-tehtävien, jotka voitiin arvioida automaattisesti.
Eli väittelyt, mitä SKN on ja ei ole, lienee parempi käydä Vapaassa Sanassa.
-SS-
-
Pitäähän ne paperit olla kunnossa vaikka ei ois tarkastusta. Sama kuin autossa, aina pitää olla ajokunnossa, ei vain katsastuksen aikaan.
-
Pitäähän ne paperit olla kunnossa vaikka ei ois tarkastusta. Sama kuin autossa, aina pitää olla ajokunnossa, ei vain katsastuksen aikaan.
Samanlaisia ajatuksia tuli mieleeni, kun tätä viestiketjua luin. Jos ei olisi minkäänlaista valvontasysteemiä, niin meno saattaisi olla kuin "villissä lännessä" :)
-
Pitäähän ne paperit olla kunnossa vaikka ei ois tarkastusta. Sama kuin autossa, aina pitää olla ajokunnossa, ei vain katsastuksen aikaan.
Samanlaisia ajatuksia tuli mieleeni, kun tätä viestiketjua luin. Jos ei olisi minkäänlaista valvontasysteemiä, niin meno saattaisi olla kuin "villissä lännessä" :)
Voi hellan lettas teidän kanssanne, lampaat :(
-
jokaisella lohkolla ja kaikilla aineilla mm. sopivat suuttimet, paineet
Aika mielenkiintoista, että lohkokortteihin vaaditaan nuo ylöskirjatuksi.
-SS-
Kaikki lohkot käytännössä käytävä läpi, kun vain muutama lohko joka ei vastaa vesistöön ja nekin sitten jotain tilkkuja hömpällä. Kirjanpidosta ne on löydyttävä, millä suuttimella on ajettu esim. Folicur expertillä kevätviljoilla suojaetäisyys vesistöihin poikkeuksetta 10 metriä, kevätöljykasveilla 20 metriä. Monet, monet aineet on sellaisia joita saa ajaa lähempänäkin ojia (vesistöjä) mutta tietyillä suuttimilla ja paineilla. Mihin muualle ne merkataan kuin lohkokortteihin eli kirjanpitoon? Paperit kunnossa, kaikki kunnossa...
-
Pitäähän ne paperit olla kunnossa vaikka ei ois tarkastusta. Sama kuin autossa, aina pitää olla ajokunnossa, ei vain katsastuksen aikaan.
Samanlaisia ajatuksia tuli mieleeni, kun tätä viestiketjua luin. Jos ei olisi minkäänlaista valvontasysteemiä, niin meno saattaisi olla kuin "villissä lännessä" :)
Pitää pitää, mutta tarkastuksen sattuessa kaikki kuitenkin käytävä toiseen kertaan läpi. Mukavasti olikin kaikki lähes valmiina, mutta onhan tällä työllistävä vaikutus ja ihan turhasta. Meinaan että ihan jokaikinen vuosi tulee jotain lisää muistettavaa ja kirjattavaa, sääntöjä ja pykäliä, jotka muuttuu. Vuosituhannen vaihteen säännöillä kun tehtäisiin nytkin, saisi vain vihellellen lähetellä paperit, tärkeintä olisi että lannoitteiden käyttö kunnossa.
-
jokaisella lohkolla ja kaikilla aineilla mm. sopivat suuttimet, paineet
Aika mielenkiintoista, että lohkokortteihin vaaditaan nuo ylöskirjatuksi.
-SS-
Missä on määräys, että kirjanpidosta pitää löytyä käytetyt suuttimet ja paineet? Vois laittaa viitteen siihen tukiehtojen kohtaan, missä lukee tämä vaatimus.
Onneksi itsellä ei rajoitu pellot vesistöihin, niin ei tarvi olla noiden kanssa niin tarkka.
-
Joo minäkin ajattelin, että tietysti asiat voi tehdä tarkemminkin kuin vähin vaadittu, mutta valvontaohjeissakaan ei näistä ollut tarkastusmainintaa. Jos niitä omia parempia muistiinpanoja aletaan laajasti tarjota tarkastajille, niin kohta tulevat kaikille pakollisiksi, eli siinä suhteessa pedantit saattavat pissiä toisten viljelijöiden pakkiin.
-SS-
-
Joo minäkin ajattelin, että tietysti asiat voi tehdä tarkemminkin kuin vähin vaadittu, mutta valvontaohjeissakaan ei näistä ollut tarkastusmainintaa. Jos niitä omia parempia muistiinpanoja aletaan laajasti tarjota tarkastajille, niin kohta tulevat kaikille pakollisiksi, eli siinä suhteessa pedantit saattavat pissiä toisten viljelijöiden pakkiin.
-SS-
Joo,kullakin lohkolla käytetyt rengaspaineet kullakin traktorilla ja työkoneella vois tietysti myös merkata muistiinpanoihin.
-
Pitäähän ne paperit olla kunnossa vaikka ei ois tarkastusta. Sama kuin autossa, aina pitää olla ajokunnossa, ei vain katsastuksen aikaan.
Samanlaisia ajatuksia tuli mieleeni, kun tätä viestiketjua luin. Jos ei olisi minkäänlaista valvontasysteemiä, niin meno saattaisi olla kuin "villissä lännessä" :)
Voi hellan lettas teidän kanssanne, lampaat :(
Ei oo aariakaan peltoa, kunhan vaan asiasta mainitsin. Entisessä elämässä tuli paljonkin oltua työn takia noiden asioiden kanssa tekemisissä..
-
jokaisella lohkolla ja kaikilla aineilla mm. sopivat suuttimet, paineet
Aika mielenkiintoista, että lohkokortteihin vaaditaan nuo ylöskirjatuksi.
-SS-
Missä on määräys, että kirjanpidosta pitää löytyä käytetyt suuttimet ja paineet? Vois laittaa viitteen siihen tukiehtojen kohtaan, missä lukee tämä vaatimus.
Onneksi itsellä ei rajoitu pellot vesistöihin, niin ei tarvi olla noiden kanssa niin tarkka.
Niin kuka valvoo onko vesistörajoitteisilla (esim. taitaa viljan tautiaineissa olla kaikissa rajoite) ajettu
suojakaistaan asti, niin ei siinä taida muuta mahdollista välttyä sanktioilta ,kuin selittää kirjanpidossa
miten se on mahdollista. Näin ainakin kasvinsuojelukurssilla neuvottiin toimimaan.
-
jokaisella lohkolla ja kaikilla aineilla mm. sopivat suuttimet, paineet
Aika mielenkiintoista, että lohkokortteihin vaaditaan nuo ylöskirjatuksi.
-SS-
Missä on määräys, että kirjanpidosta pitää löytyä käytetyt suuttimet ja paineet? Vois laittaa viitteen siihen tukiehtojen kohtaan, missä lukee tämä vaatimus.
Onneksi itsellä ei rajoitu pellot vesistöihin, niin ei tarvi olla noiden kanssa niin tarkka.
Niin kuka valvoo onko vesistörajoitteisilla (esim. taitaa viljan tautiaineissa olla kaikissa rajoite) ajettu
suojakaistaan asti, niin ei siinä taida muuta mahdollista välttyä sanktioilta ,kuin selittää kirjanpidossa
miten se on mahdollista. Näin ainakin kasvinsuojelukurssilla neuvottiin toimimaan.
Näinhän siellä sanottiin, ja taisipa tuo tarkastajakin niistä mainita, että pitää löytyä tieto. Ainakin viime vuonna Tukesin tarkastuksessa niistä mainitsi, että ensi vuonna pitää olla merkinnät millä suuttimilla vesistöjen lähellä ajettu.
Mielellään jättäisin nuo maininnat pois, kun en näiden paperien kanssa niin tarkka, jaksa/osaa/halua olla. Tarkoitus päästä eroon tarkastuksista tulevina vuosina, virheitä ei saisi löytyä. Nyt on ollut ihan tarpeeksi tarkastuksia, Tukesin kasvinsuojeluaine tarkastuksesta lähtien.
Tarkastajastakin nämä on paljon kiinni, omalla kohdalla kuuluisan tarkka henkilö, jos virheitä löytyy, ne myös huomataan :)
-
Joo tässäkin pelissä viranomainen siirtelee itse maalia koko ajan.
Tukesin aikaisempi rooli on ollut suojata paikallista
tuotantoa ja teollisuutta, nyt kun on CE-merkinnät ja kansainväliset euronormit
ja tutkimuslaitokset, jää Tukesille itselle varmaankin vähemmän hommaa.
Totta kai maatiloille voidaan nyt aktivoida aika leegio porukkaa
(250 virkamiestä toimistolla !) , kun enää ei tarvitse joka
halpamarketin käsiporakonetta uittaa puolta vuotta vedessä, ja myllätä
betonimyllyssä ja rutata joka suunnasta, jotta jotta saadaan aikaiseksi
joku mittaustulos turvallisuudesta.
-SS-
-
jokaisella lohkolla ja kaikilla aineilla mm. sopivat suuttimet, paineet
Aika mielenkiintoista, että lohkokortteihin vaaditaan nuo ylöskirjatuksi.
-SS-
Missä on määräys, että kirjanpidosta pitää löytyä käytetyt suuttimet ja paineet? Vois laittaa viitteen siihen tukiehtojen kohtaan, missä lukee tämä vaatimus.
Onneksi itsellä ei rajoitu pellot vesistöihin, niin ei tarvi olla noiden kanssa niin tarkka.
Niin kuka valvoo onko vesistörajoitteisilla (esim. taitaa viljan tautiaineissa olla kaikissa rajoite) ajettu
suojakaistaan asti, niin ei siinä taida muuta mahdollista välttyä sanktioilta ,kuin selittää kirjanpidossa
miten se on mahdollista. Näin ainakin kasvinsuojelukurssilla neuvottiin toimimaan.
Näinhän siellä sanottiin, ja taisipa tuo tarkastajakin niistä mainita, että pitää löytyä tieto. Ainakin viime vuonna Tukesin tarkastuksessa niistä mainitsi, että ensi vuonna pitää olla merkinnät millä suuttimilla vesistöjen lähellä ajettu.
Mielellään jättäisin nuo maininnat pois, kun en näiden paperien kanssa niin tarkka, jaksa/osaa/halua olla. Tarkoitus päästä eroon tarkastuksista tulevina vuosina, virheitä ei saisi löytyä. Nyt on ollut ihan tarpeeksi tarkastuksia, Tukesin kasvinsuojeluaine tarkastuksesta lähtien.
Tarkastajastakin nämä on paljon kiinni, omalla kohdalla kuuluisan tarkka henkilö, jos virheitä löytyy, ne myös huomataan :)
Sähän teet ruiskutuksia myös muille? Lähetätkö asiakkaillekkin samat tiedot suuttimista yms. mitä kirjaat omaan kirjanpitoon?
-
heh, mutta kun luin tuon kirjeen niin en löytänny mainintaa apupaskalaskusta joten onko niin että sitä ei enää vaadita paperipinoon? jäljensin moisen kaupan laskusta kyllä mutta liitänkö mukaan? nuo miun käyttämät paska määrä't ei lähelläkään proagrian tahtoa.. miä en ole tehoviljelijä...
-
heh, mutta kun luin tuon kirjeen niin en löytänny mainintaa apupaskalaskusta joten onko niin että sitä ei enää vaadita paperipinoon? jäljensin moisen kaupan laskusta kyllä mutta liitänkö mukaan? nuo miun käyttämät paska määrä't ei lähelläkään proagrian tahtoa.. miä en ole tehoviljelijä...
Eipä tosiaan olekaan...
Pitäskö jättää toimittamatta? Kesällä kyllä kysyivät paljonko jäi lantaa, mulla oli sen verran paljon varastoa etteivät viitsineet edes laskea pitääkö paikkansa. Mitään merkitystähän tuollakaan määrällä ei ole, ellei tiedä paljonko on alunperin ollut ts. ostokuittia:)
-
Aiheeseen liittyen onko keneltäkään koskaan kysytty kasvinsuojeluaineista ostokuittia? Mistä kukaan tietään mitä sinne on ajettu jos ei mainintaan aineesta? Tai sitten ostaa tuollaiset "hankalat" aineet omalle kuitille? Sanokaas miten tämä tälläinen erilaisen lannoitus tai kasvinsuojelu johonkin kohtaan lohkoa merkitään? Eri kasvulohko vai?
Ja sitten aiheen vierestä. Meillä on ainakin sellaiset yleispätevät suuttimet ruiskussa. Ei parhaimmat mihinkään hommaan välttämättä, mutta välttävät jokaiseen hommaan. Kun ei ole niitä käännettäviä suutinrunkoja niin ei jaksa vaihtojen kanssa rassata. Näillä voi aika huoletta ajella ainakin aineita mitä itse on tullut käytettyä. Tosin parilla lohkolla on vesistö lähellä. Näihin tuli jätettyä se 5m nurmikaista joka lannoituksen raja on. Tätä samaa kaistaa pitkin on hyvä ajella paskakärrylläkin sinne lohkon perille, on ainakin parin vuoden ajelut kestänyt ihan hyvin. Oikeastihan tässä ei kai tarvitsi olla sitä kaistaa kun vesistössähän se raja lannoituksessa ja ruiskutuksessa lasketaan siitä veden reunasta kohtisuoraan pellollepäin kai. Tuo 5m täytyy jo kun on niin pitkät luiskat ja vettä pikku noro pohjalla.
-
eikös tuo ole hieman veteen piirretty viiva? veden pintakorkeus vaihtelee jonkun mukaan ... kait net sen mittaa siitä ns. ranna niskasta.. tai mistä pellon loppuminen tai ojan/puron katotaan alkavankaan... itellä ei minkäänlaista käsitystä tuosta kun ei ole edes kunnon ojia... mutta kuullu noista joitain juttua..
-
Aiheeseen liittyen onko keneltäkään koskaan kysytty kasvinsuojeluaineista ostokuittia? Mistä kukaan tietään mitä sinne on ajettu jos ei mainintaan aineesta? Tai sitten ostaa tuollaiset "hankalat" aineet omalle kuitille? Sanokaas miten tämä tälläinen erilaisen lannoitus tai kasvinsuojelu johonkin kohtaan lohkoa merkitään? Eri kasvulohko vai?
jos kyseessä on sama käytäntö kuin maanäytteissä aikanaan eli tarkastavat suoraan sun ostokset kauppojen kuiteista? Myyjiä ei niin kovin montaa ole ja äkkiä selviää se koulutettu henkilö, jonka todistus on kauppaan lähetetty.
-
Aiheeseen liittyen onko keneltäkään koskaan kysytty kasvinsuojeluaineista ostokuittia? Mistä kukaan tietään mitä sinne on ajettu jos ei mainintaan aineesta? Tai sitten ostaa tuollaiset "hankalat" aineet omalle kuitille? Sanokaas miten tämä tälläinen erilaisen lannoitus tai kasvinsuojelu johonkin kohtaan lohkoa merkitään? Eri kasvulohko vai?
jos kyseessä on sama käytäntö kuin maanäytteissä aikanaan eli tarkastavat suoraan sun ostokset kauppojen kuiteista? Myyjiä ei niin kovin montaa ole ja äkkiä selviää se koulutettu henkilö, jonka todistus on kauppaan lähetetty.
Nyt vois pistää tähän HUUTONAURUT. Jep jep meinaat että pengastavat mahdolliset liikkeet ensin , että mitä minä olen ostanut. Vai etsivätkö vain niistä liikeistä johon olen "ostolupani" lähettänyt ( 0kpl) . Ruiskun testaukset tietysti kysellään kaikilta testausluvan haltijoilta. Lannoitteet lannoitevalmistajilja jne ... helppoa sekä sopivasti työllistävää :)
-
Aiheeseen liittyen onko keneltäkään koskaan kysytty kasvinsuojeluaineista ostokuittia? Mistä kukaan tietään mitä sinne on ajettu jos ei mainintaan aineesta? Tai sitten ostaa tuollaiset "hankalat" aineet omalle kuitille? Sanokaas miten tämä tälläinen erilaisen lannoitus tai kasvinsuojelu johonkin kohtaan lohkoa merkitään? Eri kasvulohko vai?
jos kyseessä on sama käytäntö kuin maanäytteissä aikanaan eli tarkastavat suoraan sun ostokset kauppojen kuiteista? Myyjiä ei niin kovin montaa ole ja äkkiä selviää se koulutettu henkilö, jonka todistus on kauppaan lähetetty.
Nyt vois pistää tähän HUUTONAURUT. Jep jep meinaat että pengastavat mahdolliset liikkeet ensin , että mitä minä olen ostanut. Vai etsivätkö vain niistä liikeistä johon olen "ostolupani" lähettänyt ( 0kpl) . Ruiskun testaukset tietysti kysellään kaikilta testausluvan haltijoilta. Lannoitteet lannoitevalmistajilja jne ... helppoa sekä sopivasti työllistävää :)
läpällä heitetty, mutta kuka olisi uskonut näiden maanäytteiden tarkastuksiakaan tehdyksi suoraan tietokannasta. Mitä taas tulee helppouteen ja työn määrään, niin ruiskun testaajat lähettävät Tukesiin yhden kappaleen pöytäkirjasta. Jos lohkokorteista löytyy lista kasvinsuojeluainesta, niin yhdellä vilkaisulla löytyy myyjäliike/ketju josta hankittu.... ja luvanvaraista on myyjienkin toiminta eli kaikki ovat tiedossa viranomaisilla. Jossain pienellä präntillä vielä itse suostut siihen, että valvonnassa tiedot voidaan tarkastaa epäselvissä tapauksissa.
Aikanaan televisiolupiakin vahdittiin niistä osoitteista, joissa lupaa ei oltu maksettu. Kyllä tämäkin valvonta on kattavampaa, kuin me tiedämme :)
-
Kannattaa "hävittää" ostetut kasvinsuojeluaineet keräyspisteisiin, niin ei tarvitse hankalia aineita kirjata minnekään, kunhsn säilyttää jossakin maahan kaivettuna
Tämähän on kuin sotaa...asek...eikun kasvinsuojeluainekätkentäjupakat kohta tuomioistuimissa.
-SS-
-
Kannattaa "hävittää" ostetut kasvinsuojeluaineet keräyspisteisiin, niin ei tarvitse hankalia aineita kirjata minnekään, kunhsn säilyttää jossakin maahan kaivettuna
Tämähän on kuin sotaa...asek...eikun kasvinsuojeluainekätkentäjupakat kohta tuomioistuimissa.
-SS-
Itselläni on ainakin niin paljon erilaisia kasvinsuojeluaineita varastossa ja niin monesta paikasta ostettuina, että ei varastosta eikä kuiteista pysty valvova viranomainen päättelemään mitään. Kirjanpito on se, mikä kertoo, mitä ainetta on minnekin ajettu, kuinka paljon ja kuinka lähellä vesistöjä. Suuttimien ja suojaetäisyyksien perään uteleville voi varmuuden vuoksi sanoa, että ei ruiskutettu reunimmaisella kierroksella, ajettiin vain jäljet, että saadaan GPS oikealle uralle.
Lannoitevarastoa kävi aikoinaan tarkastaja katsomassa sillä mielellä, että laskee säkit. Ihmettelin, mitä hän sillä tiedolla tekee, kun ei tiedä, kenen lannoitteita ne ovat, milloin ovat ostetut ja milloin ne levitetään? Se, ei virkamiestä lannistanut, mutta se. lannisti, että säkkejä oli kolmessa kerroksessa ja kolme seinää ympärillä. Eipä niitä itsekään olisi voinut siitä läjästä laskea.
Eurostoliitossa kaikki on hyvin, kun on paperilla hyvin ja vastaus tulee nikottelematta, kun joku kysyy lisätietoja.
Todellisuus ja teoria - jos jomman kumman pitää olla rempallaan, olkoon se todellisuus.
-
Kannattaa "hävittää" ostetut kasvinsuojeluaineet keräyspisteisiin, niin ei tarvitse hankalia aineita kirjata minnekään, kunhsn säilyttää jossakin maahan kaivettuna
Tämähän on kuin sotaa...asek...eikun kasvinsuojeluainekätkentäjupakat kohta tuomioistuimissa.
-SS-
Itselläni on ainakin niin paljon erilaisia kasvinsuojeluaineita varastossa ja niin monesta paikasta ostettuina, että ei varastosta eikä kuiteista pysty valvova viranomainen päättelemään mitään. Kirjanpito on se, mikä kertoo, mitä ainetta on minnekin ajettu, kuinka paljon ja kuinka lähellä vesistöjä. Suuttimien ja suojaetäisyyksien perään uteleville voi varmuuden vuoksi sanoa, että ei ruiskutettu reunimmaisella kierroksella, ajettiin vain jäljet, että saadaan GPS oikealle uralle.
Lannoitevarastoa kävi aikoinaan tarkastaja katsomassa sillä mielellä, että laskee säkit. Ihmettelin, mitä hän sillä tiedolla tekee, kun ei tiedä, kenen lannoitteita ne ovat, milloin ovat ostetut ja milloin ne levitetään? Se, ei virkamiestä lannistanut, mutta se. lannisti, että säkkejä oli kolmessa kerroksessa ja kolme seinää ympärillä. Eipä niitä itsekään olisi voinut siitä läjästä laskea.
Eurostoliitossa kaikki on hyvin, kun on paperilla hyvin ja vastaus tulee nikottelematta, kun joku kysyy lisätietoja.
Todellisuus ja teoria - jos jomman kumman pitää olla rempallaan, olkoon se todellisuus.
itsellä ei ole koskaan tarkastusta ollut, joten kokemattomuuttani kyselen. Miten esim lannoitteen tasausjaksosta sitten voi saada sanktion, vainko kirjaamalla sen väärin lohkokorttiin? Jos vertailua varastoon ei tehdä, niin sanktio on teoreettinen ja perustuu omaan kirjausvirheeseen?
Torjunta-aineista määrillä ei taida edes tulla sanktioita, paitsi näillä pohjavesi-, vesistö- ja peräkkäiskäyttö rajoitusten osalta. Siinäkin oma moka, jos aine lipsahtaa väärälle lohkolle?
Jos tarkastuksessa kiistää kaikki, niin kenellä sitten on se näyttötaakka, pitääkö tarkastajan kyetä todistelemaan fosforin ylitys.... no toivottavasti eivät innostu tarkastajat tänne tulemaan.
-
Eiköpä kyse ole juurikin siitä kirjoitusvirheestä tai liiasta tunnon tarkkuudesta , jos fosfori esim pamahtaa yli. Tosin esim uusi viljavuusnäyte saattaa nostaa fosfori luokkaa ja pitäis sitten ehkä päästä vähän muokkaamaan edellisiäkin. Tosin erehdyksiä on monen moisia. Yks isäntä oli tehnyt tarkkaa työtä visulla. Harmi vaan että oli pyöristykset päällä, eli 90,4 kg typpeä pyöristyi visussa 90:n. Tarkastaja oli kumminkin tarkkana ja silloin lähti ympistä 10%.
-
Tuo pyöristys onkin vaikea juttu, samoin monet hivenvirkisteet sisältävät fosforia.
Siksi pitäisi pitää muutaman kilon marginaalia, ja täyttää loput sitten pimeällä lannalla.
-SS-
-
Eiköpä kyse ole juurikin siitä kirjoitusvirheestä tai liiasta tunnon tarkkuudesta , jos fosfori esim pamahtaa yli. Tosin esim uusi viljavuusnäyte saattaa nostaa fosfori luokkaa ja pitäis sitten ehkä päästä vähän muokkaamaan edellisiäkin. Tosin erehdyksiä on monen moisia. Yks isäntä oli tehnyt tarkkaa työtä visulla. Harmi vaan että oli pyöristykset päällä, eli 90,4 kg typpeä pyöristyi visussa 90:n. Tarkastaja oli kumminkin tarkkana ja silloin lähti ympistä 10%.
En ehkä ymmärrä mitä tarkoitat, mutta jos aiemman viljavuusnäytteen perusteella on saanut kylvää fosforia 20 kg ja uuden näytteen perusteella saa laittaa 15 kg, niin ei niitä aiempia fosforimääriä tarvi lähteä muuttelemaan, ainahan lannoitus perustuu viimeisimmän viljavuusnäytteen antamiin tuloksiin.
-
Tuo onkin harmillinen juttu kun se punainen huomautus tulee aina Wisussa vaikka on lannoittanut oikeilla.
Siis että fosforiluokka muuttuu kesken tasauksen. Esim ei saa enää laittaa ollenkaan niin ei voi korjata tilannetta.
-
Tuo onkin harmillinen juttu kun se punainen huomautus tulee aina Wisussa vaikka on lannoittanut oikeilla.
Siis että fosforiluokka muuttuu kesken tasauksen. Esim ei saa enää laittaa ollenkaan niin ei voi korjata tilannetta.
Justiin tuota tarkoitin ... kesken tasauksen plussalla ja sitten pamahtaakin nolla vuodet. Alkuperäinen ajattelu miten tasauksen saa nollille ei enää toimikkaan. Mikäs tuossa on se "oikea" tapa välttää sanktiot. Konstit kokolailla vähissä, tietysti voi yrittää ennakoida :)
-
Tuo onkin harmillinen juttu kun se punainen huomautus tulee aina Wisussa vaikka on lannoittanut oikeilla.
Siis että fosforiluokka muuttuu kesken tasauksen. Esim ei saa enää laittaa ollenkaan niin ei voi korjata tilannetta.
Justiin tuota tarkoitin ... kesken tasauksen plussalla ja sitten pamahtaakin nolla vuodet. Alkuperäinen ajattelu miten tasauksen saa nollille ei enää toimikkaan. Mikäs tuossa on se "oikea" tapa välttää sanktiot. Konstit kokolailla vähissä, tietysti voi yrittää ennakoida :)
No tasauksen ja peltonäytteiden synkronointi tuntuisi tehokkaimmalta tavalta välttää yllätykset.
-SS-
-
Tuo onkin harmillinen juttu kun se punainen huomautus tulee aina Wisussa vaikka on lannoittanut oikeilla.
Siis että fosforiluokka muuttuu kesken tasauksen. Esim ei saa enää laittaa ollenkaan niin ei voi korjata tilannetta.
Justiin tuota tarkoitin ... kesken tasauksen plussalla ja sitten pamahtaakin nolla vuodet. Alkuperäinen ajattelu miten tasauksen saa nollille ei enää toimikkaan. Mikäs tuossa on se "oikea" tapa välttää sanktiot. Konstit kokolailla vähissä, tietysti voi yrittää ennakoida :)
No tasauksen ja peltonäytteiden synkronointi tuntuisi tehokkaimmalta tavalta välttää yllätykset.
-SS-
Toki noin, mutta taas mennään ei järjen häivää osastolle. Fosforin tasaukset siis joka lohkolle käytännössä saman pituisiksi ja yhtä aikaiseksi. Taidan kääntyä ennustaja eukon puoleen tulevaisuudessa. Säilyy käytännönläheisyys :)
-
Tuo onkin harmillinen juttu kun se punainen huomautus tulee aina Wisussa vaikka on lannoittanut oikeilla.
Siis että fosforiluokka muuttuu kesken tasauksen. Esim ei saa enää laittaa ollenkaan niin ei voi korjata tilannetta.
Justiin tuota tarkoitin ... kesken tasauksen plussalla ja sitten pamahtaakin nolla vuodet. Alkuperäinen ajattelu miten tasauksen saa nollille ei enää toimikkaan. Mikäs tuossa on se "oikea" tapa välttää sanktiot. Konstit kokolailla vähissä, tietysti voi yrittää ennakoida :)
No tasauksen ja peltonäytteiden synkronointi tuntuisi tehokkaimmalta tavalta välttää yllätykset.
-SS-
Toki noin, mutta taas mennään ei järjen häivää osastolle. Fosforin tasaukset siis joka lohkolle käytännössä saman pituisiksi ja yhtä aikaiseksi. Taidan kääntyä ennustaja eukon puoleen tulevaisuudessa. Säilyy käytännönläheisyys :)
Niin, myös uuden ohjelmakauden sisältö pitää osata ennustaa
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=57483.msg1088703#msg1088703
-
Salpietari ja Axan vaan lannoitteeksi, ei haittaa phosphoorit
-SS-
-
heh, tuli kirje jossa kerrottiin että homma hoidosssa, ei tyukileikkauksia.. vaikka yks lohko jossa korjaus käynnissä mutta ei kopioita neljältä edelliseltä vuodelta... taitaa olla tuo aika läpihuuto juttua jos ei ihan räikeitä väärinkäytöksiä.. btw, kuin alas olette vosvorit saanu ilman huomauttamista?
-
heh, tuli kirje jossa kerrottiin että homma hoidosssa, ei tyukileikkauksia.. vaikka yks lohko jossa korjaus käynnissä mutta ei kopioita neljältä edelliseltä vuodelta... taitaa olla tuo aika läpihuuto juttua jos ei ihan räikeitä väärinkäytöksiä.. btw, kuin alas olette vosvorit saanu ilman huomauttamista?
Miksi ne alhaisista fosforeista huomauttaisivat?
-
heh, tuli kirje jossa kerrottiin että homma hoidosssa, ei tyukileikkauksia.. vaikka yks lohko jossa korjaus käynnissä mutta ei kopioita neljältä edelliseltä vuodelta... taitaa olla tuo aika läpihuuto juttua jos ei ihan räikeitä väärinkäytöksiä.. btw, kuin alas olette vosvorit saanu ilman huomauttamista?
Sait jo nyt tiedon valvonnan tuloksesta? Soitin ELY-keskukseen ja kysyin mitä papereita oikeasti tarvitaan, ja lupasivat kysellä jos jotain jäi vielä uupumaan. Peltovalvonnan tulos tuli aiemmin mutta näistä asiakirjavalvoinnoista, jotka piti olla lähetettetynä 30.11 mennessä, lupasivat tiedot ennen ens kesää tai jotain. Kuulemma ei tartte ihan heti odotella...
-
//Sait jo nyt tiedon valvonnan tuloksesta? Soitin ELY-keskukseen ja kysyin mitä papereita oikeasti tarvitaan, ja lupasivat kysellä jos jotain jäi vielä uupumaan.
//Peltovalvonnan tulos tuli aiemmin mutta näistä asiakirjavalvoinnoista, jotka piti olla lähetettetynä 30.11 mennessä, lupasivat tiedot ennen ens kesää tai jotain. Kuulemma ei tartte ihan heti odotella...
Njottta minä tässä kyselisin että minkä vuoden valvontojen tulokset nyt valmistuivat? Itse en ole vielä saanut 2015 paperivalvontojen tuloksia, tosin ei uskalla kyselläkään perään saattavat ottaa nokkiinsa ja pistää sanktioita ihan piruuttain. Parempi olla hiljaa vaan kusi sukassa. Ehkä joku unohtaa koko asian vielä...
-
//Sait jo nyt tiedon valvonnan tuloksesta? Soitin ELY-keskukseen ja kysyin mitä papereita oikeasti tarvitaan, ja lupasivat kysellä jos jotain jäi vielä uupumaan.
//Peltovalvonnan tulos tuli aiemmin mutta näistä asiakirjavalvoinnoista, jotka piti olla lähetettetynä 30.11 mennessä, lupasivat tiedot ennen ens kesää tai jotain. Kuulemma ei tartte ihan heti odotella...
Njottta minä tässä kyselisin että minkä vuoden valvontojen tulokset nyt valmistuivat? Itse en ole vielä saanut 2015 paperivalvontojen tuloksia, tosin ei uskalla kyselläkään perään saattavat ottaa nokkiinsa ja pistää sanktioita ihan piruuttain. Parempi olla hiljaa vaan kusi sukassa. Ehkä joku unohtaa koko asian vielä...
Ei pitäs tänne kirjoitella mitään valvontaan liittyen, samantien tuli lisäpyyntöä:) Oli vahingossa mennyt yksi viljavuustutkimus kahdesti ja se tutkimus puuttui kokonaan, jossa suuri osa näytteistä. Jospa ne tästä.
Se selvis jo puhelimessa, että kyllä niitä papereita oikeasti tutkitaan, kun tuli ihmettelyä miksi yhdellä 2.4ha:n lohkolla on kaksi voimassa olevaa tutkimusta eri vuosilta. Syystä, että halusin tietää magalabin kasvianalyysillä ja maanäytteellä, mitä vikaa pellossa kun ei kasva kuten muut lohkot.
-
Nuo samaan aikaan voimassa olevat tutkimukset ovat ongelma, jos niissä on eri fosforiluokka.
Olen valinnut uusimman, vaikka edellinenkin on vielä voimassa, jos uudemmassa on alhaisempi
fosfori. Siinä voisi olla mielivaltaa harjoittavalla valvonnalla tuhannen euron paikka päästä rokottamaan.
Vaikka olen käsittänyt, että uusinta voidaan käyttää lannoituksen perusteena, vaikka näytteenottoväli
olisi tiheämpi
-SS-
-
Nuo samaan aikaan voimassa olevat tutkimukset ovat ongelma, jos niissä on eri fosforiluokka.
Olen valinnut uusimman, vaikka edellinenkin on vielä voimassa, jos uudemmassa on alhaisempi
fosfori. Siinä voisi olla mielivaltaa harjoittavalla valvonnalla tuhannen euron paikka päästä rokottamaan.
Vaikka olen käsittänyt, että uusinta voidaan käyttää lannoituksen perusteena, vaikka näytteenottoväli
olisi tiheämpi
-SS-
Tuo sama tuli mieleen kun puhelun jälkeen, kun kysyi noista näytteistä. Aikoi käyttää uudempaa näytettä ja mulla on ollut Agrineuvoksessa molemmat näytteet käytössä ko. lohkolle ja eikös se silloin laske keskiarvon noista? Tarkistin juuri, ja sopivasti oli uudemmassa viljavuustutkimuksessa fosfori luokkaa korkeammalla kuin edellisessä. Tätä en ollut huomannut aiemmin.
Yhtäkaikki, fosforitaso menee yli pelkästään tuolla uusimmalla näytteellä, mikäli agrineuvos laskee keskiarvoa? Pitäisiköhän kirjoittaa sähköpostia perään vai antaa olla, ja katsoa mitä tulemaan pitää. Tää on kyllä niin pilkun viilaamista kuin vain ikinä voi olla, mitä enemmän näytteitä ja lohkoja, sitä suuremmalla todennäköisyydellä löytyy jokin virhe jostakin.
Näin sanotaan oppaissa:
Fosforilannoitusta ei voida laskea keskiarvona koko lohkolle, jos jonkin
maanäytteen fosforin viljavuusluokka on niin korkea, että
fosforilannoitusta ei voida lainkaan antaa viljeltävälle kasville.
Eli normaaleissa luokissa voidaan laskea keskiarvoa, vaikka näytteet on eriaikaan otettukin.
Mulla niin sekavat omistussuhteet kotikylän pelloilla, että niissä voi kosahtaa helpostikin. Pieniä, muutaman hehtaarin lohkoja, vain yksi lohko jolta pitää olla kaksi näytettä ts. noin 7.5ha. Kuitenkin noilla pienilläkin lohkoilla jopa kolme eri omistajaa, ja jossakin fosfori korkealla, samalla pikkulohkolla voi olla matalaakin fosforia riippuen omistuksesta ja viljelyhistoriasta. Yhtenä ja samoina lohkoina näitä tottakai viljellään, maanäytteitä pitää olla papereita varten useita. Myös erilaista kirjanpitoa samalla "kasvulohkolla" maanäytteiden mukaan, kun omistajia useita. Luotan sokeasti Agrineuvokseen, pakko luotttaa, sitä vartenhan nämä on tehty...
-
Eipä ole ikinä tullut mieleen, että olisin tehnyt väärin, kun olen ottanut uusia maanäytteitä alle 5v vanhoilta lohkoilta. Näin on käynyt kun hallintaan on tullut välissä uusia lohkoja ja taas ottanut näistäkin samaan aikaan kuin koko alalta muutenkin. No uusimpia olen aina käyttänyt , vaikka vanhoissa olisikin virtaa.
Sitten nämä pienistä peruslohkoista koostuvat todelliset lohkot ... pppprrrrrr ... No mulla korkeintaan aina vaan kaksi peruslohkoa / todellinen lohko. Syynä omaan liitetyt vuokramaat ja yks kunnan raja, joka jo merkityksetön, mutta ei tässä numeroinnissa :( tarkoituksena on ollut ottaa yhteneväiset maanäytteet samasta sangosta, mutta tällä arvonnalla, en samanlaisille fosfori luokille niitä saa. No tuolla kunnanraja palalla se on onnistunut, mutta toinen ... joka kerta toinen lohko korkeammalla fosforilla, eli täytyy lannoitella toinenkin samalla lailla :)
-
Kannattaako alle puolen hehtaarin pelloillaa jossain hevon*****kuusessa viljelläkään muuta kuin hömppää, niistähän ei tarvi ottaa näytteitä, jos ja kun ei lannoita.
-
Kannattaako alle puolen hehtaarin pelloillaa jossain hevon*****kuusessa viljelläkään muuta kuin hömppää, niistähän ei tarvi ottaa näytteitä, jos ja kun ei lannoita.
Tuossa tilkkuja "paperilla" jossain hevon****kuusessa :)
Laskeskelin että naapurilla tuon mukaan suurimmalla tai toiseksi suurimmalla lohkolla 15 eri peruslohkoa ! Siis yhteinäisiä lohkoja nää, ei ojia välissä, "päistetiet" työteknisistä syistä 600metrin välein... Ei edes tietoa milloin ko. jako tehty, pirstotunut aikojen saatossa. 2006 vuonna, kun unohtui sataa koko kesänä, näkyi vanhoja ojanpaikkoja jne. erikoiseen suuntaan läpi peltojen. Ei ainakaan viime vuosisadalta oo ne vanhat ojanpaikat ja siten myös tuoreemmat jaot. Karttapaikalta löytyy mielenkiintoisia historiakarttojakin http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ .
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7126390.791999999&e=356245.512&title=Tilkkuja&desc=&zoom=9&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%2C%7B%22id%22%3A3%2C%22opacity%22%3A100%7D%2C%7B%22id%22%3A4%2C%22opacity%22%3A75%7D%5D
-
Näin sanotaan oppaissa:
Fosforilannoitusta ei voida laskea keskiarvona koko lohkolle, jos jonkin
maanäytteen fosforin viljavuusluokka on niin korkea, että
fosforilannoitusta ei voida lainkaan antaa viljeltävälle kasville.
Eli normaaleissa luokissa voidaan laskea keskiarvoa, vaikka näytteet on eriaikaan otettukin.
Mää olen ymmärtänyt niin, että viimeisintä kyseiseltä peruslohkolta otetun näyteen tulosta on käytettävä vaikka edellisestä olisikin vähemmän kuin viisi vuotta aikaa. Ja tuo keskiarvon lasketa koskee vain niitä suuria lohkoja, joista on otettava samanaikaisesti useampi näyte ja niistä voidaan laskea keskiarvo per peruslohko. Jos viljavuusluokka on niin korkea ettei fosforilannoitusta saa tehdä, niin tästä kohdasta peruslohkoa on tehtävä oma kasvulohko tai jätettävä fosforilannoitus pois koko peruslohkolta eikä koko peruslohkolle voi laskea keskiarvoa. Eri vuosina otetuista ei voisi laskea keskiarvoa.
-
Nuo samaan aikaan voimassa olevat tutkimukset ovat ongelma, jos niissä on eri fosforiluokka.
Olen valinnut uusimman, vaikka edellinenkin on vielä voimassa, jos uudemmassa on alhaisempi
fosfori. Siinä voisi olla mielivaltaa harjoittavalla valvonnalla tuhannen euron paikka päästä rokottamaan.
Vaikka olen käsittänyt, että uusinta voidaan käyttää lannoituksen perusteena, vaikka näytteenottoväli
olisi tiheämpi
-SS-
Tuo sama tuli mieleen kun puhelun jälkeen, kun kysyi noista näytteistä. Aikoi käyttää uudempaa näytettä ja mulla on ollut Agrineuvoksessa molemmat näytteet käytössä ko. lohkolle ja eikös se silloin laske keskiarvon noista? Tarkistin juuri, ja sopivasti oli uudemmassa viljavuustutkimuksessa fosfori luokkaa korkeammalla kuin edellisessä. Tätä en ollut huomannut aiemmin.
Yhtäkaikki, fosforitaso menee yli pelkästään tuolla uusimmalla näytteellä, mikäli agrineuvos laskee keskiarvoa? Pitäisiköhän kirjoittaa sähköpostia perään vai antaa olla, ja katsoa mitä tulemaan pitää. Tää on kyllä niin pilkun viilaamista kuin vain ikinä voi olla, mitä enemmän näytteitä ja lohkoja, sitä suuremmalla todennäköisyydellä löytyy jokin virhe jostakin.
Näin sanotaan oppaissa:
Fosforilannoitusta ei voida laskea keskiarvona koko lohkolle, jos jonkin
maanäytteen fosforin viljavuusluokka on niin korkea, että
fosforilannoitusta ei voida lainkaan antaa viljeltävälle kasville.
Eli normaaleissa luokissa voidaan laskea keskiarvoa, vaikka näytteet on eriaikaan otettukin.
Mulla niin sekavat omistussuhteet kotikylän pelloilla, että niissä voi kosahtaa helpostikin. Pieniä, muutaman hehtaarin lohkoja, vain yksi lohko jolta pitää olla kaksi näytettä ts. noin 7.5ha. Kuitenkin noilla pienilläkin lohkoilla jopa kolme eri omistajaa, ja jossakin fosfori korkealla, samalla pikkulohkolla voi olla matalaakin fosforia riippuen omistuksesta ja viljelyhistoriasta. Yhtenä ja samoina lohkoina näitä tottakai viljellään, maanäytteitä pitää olla papereita varten useita. Myös erilaista kirjanpitoa samalla "kasvulohkolla" maanäytteiden mukaan, kun omistajia useita. Luotan sokeasti Agrineuvokseen, pakko luotttaa, sitä vartenhan nämä on tehty...
Eikös hollantilaiset ainakin käytä kahta kirjanpitoa,sitä oikeaa ja sitten sitä tarkastajille tarkoitettua.
-
Eikös hollantilaiset ainakin käytä kahta kirjanpitoa,sitä oikeaa ja sitten sitä tarkastajille tarkoitettua.
Voi HUH, toi ei olisi tullut mieleenkään :D ;D ;D
-
ihan miun malliin!
-
Joko osunut tänävuonna? Onko ollut jotain uusia tulkintoja tarkastuksissa?
-
Joko osunut tänävuonna? Onko ollut jotain uusia tulkintoja tarkastuksissa?
Kyllä osui ja osui panokset tarkastajia päähän. Siellä niiden ruumiit viruvat nyt valtaojan pohjalla ja mätänevät ikuisen unohduksen yöhön. MUSTAA MUSTAA KAIKKI ON MYÖS PELTOVALVONNOISSA MUSTAA, VAROKAA TARKASTAJAT, UNOHDUKSEN YÖHÖN ME KAIKKI VAIVUMME, PELTOMME ON LUETUT JA LASKETUT.
-
no niin... nyt net ottaa jo koiratkin mukaan tarkastuksiiin.. kun tuolla lailla pelottelet! ite ihmettelen tuota henkilömäärää moisessa... kun kolme aikuista kyttää jotain pariakymmentä hehtaaria monta tuntia... ei taija valtio luottaa noihin työläisiinkään... ?
-
Osui ensimmäistä kertaa arpaonni kohdalle. Paska jäykkänä koko hommasta, kun ei ollut minkäänlaista käsitystä mitä haluavat ja millaisella asenteella ovat liikkeellä. Kävivät viime viikon lopulla. Ilmoittivat etukäteen mitä papereita haluavat nähdä, että voin etsiä paperit valmiiksi. Viljelysuunnitelman, aloitetut lohkomuistiinpanot, lannoitekuitit, ruiskuttajatutkinnon ja ruiskuntestauspöytäkirjan katsoivat. Viljelysuunnitelmasta katsoivat pinta-alat ja peruslohkot, että täsmäsivät heidän tietoihin. Lannotteista kysyivät, että oliko jotakin jäänyt varastoon. Tätä ei kuitenkaan tarkistettu. Joka lohkolla käytiin ja joka ainut valtaojan tai vesistön piennar käytiin katsomassa, että löytyy. Pientareita ei kävelty läpi vaan todettiin vain, että se löytyy. Yhdessä kohtaa oli hieman kapeampi ja vieressä sitten taas leveämpi kun oja teki mutkan niin kuitenkin ok.
Erään vuokralohkon piennarta mietittiin porukalla, että mitä tehdään. Vuokranantaja kun kasvattaa puita ojassa ja piennar kasvaa pelkkää sammalta. Olivatten sitä mieltä, että puut täytyisi saada pois ja heinää pientareelle kasvamaan tai sitten piennarta täytyisi levittää pellolle päin. Muutenkin samoilla vuokramailla kun noita puita kasvoi ojissa niin olivat sitä mieltä, että pinta-alaa pitäisi pienentää jos puita ei saa poistaa. Yksittäisiä puita saa kuulemma olla mutta ryhmänä ei saa kasvaa yli 2m puita. Eli helpoimmalla pääsee kun kaataa kaikki puut pois.
Yhden kesantopellon merkkasivat, että tulee niittää heinäkuun loppuunmennessä. Toisen kohdalla sain puhuttua, että lopettaisin sen glyfosaatilla syksyllä kun saa ja ottaisin viljelyyn ensivuodeksi niin merkkasi sen papereihin ja sanoi tämän oleva ok. Muuten olisi pitänyt myös niittää, kun oli rikkainen ja kasvoi jo hieman pajuakin.
Meillä oli suorakylvönä paikattuja syysvehniä niin ekaksi olivat sitä mieltä, että pitää mitata kasvulohkot, kun kartalle piirretty kasvulohko ei täsmännyt maastossa olevaan. Seuraavan pellon kohdalla totesivat homman mahdottomuuden ja miettivät mitä tekevät. Antoivat sitten olla niin kuin olin ilmoittanut. Olin siis saanut aikaisemmin ohjeen, että kasvulohkon piirroksen ei tarvitse sijaita kartalla siinä missä kasvulohko on vaan pinta-alan pitää täsmätä. No meillä pinta-ala on otettu kylvökoneen pinta-alamittarista siis se paljon on paikattu syyskylvöjä. Sekasinhan noita tuolla kasvaa eikä niitä kukaan pysty määrittämään. Eivät osanneet oikeen sanoa miksi näitä mitaillaan ja piirrellään kun tuki on kuitenkin sama. Kai se osittain johtuu tosta monipuollistamisesta. Meillä se nyt täytyy muutenkin.
Jos yksi asia pitäisi nostaa esille niin pientareet niitä katsovat eli jos haluaa sanktioita itselle niin jättää pientareet pois. Muutenkin tarkastus meni asiallisessa hengessä eikä minusta pilkun viilaamista ollut havaittavissa. Talvella homma jatkuu mahdollisesti asiakirja valvontana, yleensä kuulemma seuraa peltovalvontaa. Aluksi tuntui,että olivat tarkempia ja kun huomasivat, että kaikki oli niinkuin piti niin homma helpottui. Tuuria sitten, että mentiin sinne vuokralohkoille vikana tai itse sain kyllä ohjailla missä järjestyksessä käytiin ja sinne nyt sattui olemaan pisin matka niin käytiin siellä viimeisenä. Ja siellä nyt tuli juuri noista pientareiden kasvipeitteisyydestä ja puista eniten puhetta/sanomista. Sellaiseen käsitykseen kuitenkin jäin, ettei seuraamuksia tulisi ainakaan tämän osalta. Yhteenveto tarkastuksesta tulee kuulemma perästäpäin postissa.
-
Oliko viljelysuunnitelman päiväyksestä puhetta ? Huomasin juuri, että Peltotuesta jos printtaa paperille vljelysuunnitelman, se tekee päivämääräksi tulostuspäivän. Jos muuttaa tietokoneen päiväystä, jää kuitenkin Peltotuen uusin versionumero sinne reunaan.
-SS-
-
Oliko viljelysuunnitelman päiväyksestä puhetta ? Huomasin juuri, että Peltotuesta jos printtaa paperille vljelysuunnitelman, se tekee päivämääräksi tulostuspäivän. Jos muuttaa tietokoneen päiväystä, jää kuitenkin Peltotuen uusin versionumero sinne reunaan.
-SS-
Ne päiväykset on aivan sama, kunhan lohkotiedot muuten täsmää.
-
Oliko viljelysuunnitelman päiväyksestä puhetta ? Huomasin juuri, että Peltotuesta jos printtaa paperille vljelysuunnitelman, se tekee päivämääräksi tulostuspäivän. Jos muuttaa tietokoneen päiväystä, jää kuitenkin Peltotuen uusin versionumero sinne reunaan.
-SS-
Ei ollut päiväyksestä mitään puhetta. Ei kai sillä mitään merkitystä ole onko sulla paperina se tuloste vai sähköisenä, pääasia että on. Itse tulee ainakin katsottua puhelimesta, että paljon sitä lannotusta tänne sai laittaa jne. Paperit olis aina väärien vaatteiden taskus. Webwisussa tulee huomata ottaa tuloste ennenkuin alkaa kirjaamaan toimenpiteitä lohkoille muuten ei saa tulostettua viljelysuunnitelmaa.. Itse en tätä ollut huomannut ja aiheuttikin harmaita hiuksia vikana iltana....
-
Oliko viljelysuunnitelman päiväyksestä puhetta ? Huomasin juuri, että Peltotuesta jos printtaa paperille vljelysuunnitelman, se tekee päivämääräksi tulostuspäivän. Jos muuttaa tietokoneen päiväystä, jää kuitenkin Peltotuen uusin versionumero sinne reunaan.
-SS-
Mulla oli viime kevääseen asti peltotuesta cd- päivitys. Lopetin sen kun softsalosta meinattiin , että ei ole kuullut että kellekkään olisi tullut penaltia uudemman version käytöstä. Meinasivat , että puhtaaksi saa kirjoittaa sillä nuoremalla versiolla , jos vaikka alkuperäiset on nuhjaantuneet traktorin hytissä. Empä nyt ole turhaan ohjelmaa silti päivittänyt, jospa vaikka sen kellon ja pvän määrän siinä koneessa totutusti kääntäis menneeseen aikaan. Oikeastaan pitäis asentaa muihinkin koneisiin näitä tulevaisuuden vanhoja päivityksiä. Cd ltä se oikea oli helppo asentaa vaikka läppäri vaihtui, versio ei :)
-
Mihin tuo tulostuspäivämäärä sitten vaikuttaa. Itse en ainakaan tulosta paperille
mitään etukäteen, jos ei erikseen käsketä.
-
Mihin tuo tulostuspäivämäärä sitten vaikuttaa. Itse en ainakaan tulosta paperille
mitään etukäteen, jos ei erikseen käsketä.
Joskus muinoin oli tukiehdoissa, että viljelysuunnitelma piti olla kirjallisena eli paperilla viimeistään viimeisenä kylvöpäivänä, joka silloin oli 15.6. En tiedä onko säännöt muuttuneet mutta itselle olen tulostanut jollain toukokuisella päivänmäärällä. vaikka satais lunta ja olis 30 astetta pakkasta .
-
Lypsyukko on tavallaan oikeassa. Tämän vuoden tuki-info materiaalissa sanotaan,
että viljelysuunnitelma säilytetään tilalla. Missä muodossa, siitä ei mainita mutta
pilvipalveluun tallennettuhan ei varsinaisesti ole tilalla. Tietsikan levylle tallennettuna
taasen on.
-
Eikös keväällä ollu siinä byrokratian siivoustalkoiden yhtenä osana se, että sähköinen säilyttäminen riittää.
-
Muuta en ole tulostanut kuin lohkokortit kasvukauden lopussa. Jos tulee muutoksia suunnitelmaan kesken kesän, niin ei tarvitse tulostella lappuja moneen kertaan.
-
Lypsyukko on tavallaan oikeassa. Tämän vuoden tuki-info materiaalissa sanotaan,
että viljelysuunnitelma säilytetään tilalla. Missä muodossa, siitä ei mainita mutta
pilvipalveluun tallennettuhan ei varsinaisesti ole tilalla. Tietsikan levylle tallennettuna
taasen on.
Pilvipalvelu on tilalla säilyttämistä. Nautaeläinluettelon kanssa Mavi/Evira jo aivan selväsanaisesti on ilmoittanut tämän, mutta takuulla käy kaikissa muissakin tapauksissa. Jos viranomainen on ensin eri mieltä, niin kannattaa käyttää käräjien kautta.
-
Pitäähän ne paperit olla kunnossa vaikka ei ois tarkastusta. Sama kuin autossa, aina pitää olla ajokunnossa, ei vain katsastuksen aikaan.
Pikkuusen on eri asia ajella liikenteen seassa vaikkapa jarruttomalla autolla, kuin että lohkopäiväkirjan maanäyte on mennyt vanhaksi tai niitä on yksi liian vähän. Pölvästi.
-
Pitäähän ne paperit olla kunnossa vaikka ei ois tarkastusta. Sama kuin autossa, aina pitää olla ajokunnossa, ei vain katsastuksen aikaan.
Pikkuusen on eri asia ajella liikenteen seassa vaikkapa jarruttomalla autolla, kuin että lohkopäiväkirjan maanäyte on mennyt vanhaksi tai niitä on yksi liian vähän. Pölvästi.
Kummasta rangaistaan enemmän? Se on se suurempi rikos...
-
Peltovalvonnan riskimallista mainittiin raportissa:
Paljon kasvulohkoja peruslohkoihin verrattuna
Hukkakauran esiintyminen jollakin lohkolla
Pohjavesilohkojen osuus
Viherryttämisen kohdentamisalue
Merkitty jossakin vaiheessa tilapäisesti viljelemättömiä aloja
Ilmoitin ensimmäisten EU-tukihakujen yhteydessä valvonnan nyt havaitsemat lohkokoot.
Sittemmin hallinnon digikartat muuttivat pinta-aloja, ja sinnikkäästi pitäydyin
omissa mittauksissani. Kunnes maataloussihteeriltä tuli viesti, että jos vielä
muutat digipinta-aloja, niin valvonta on varma. No joo sitten.
Nyt sitten pinta-alat palautuivat vuoden 1996 lohkokortin mukaiseksi.
Mielenkiintoista on, yhdeltä palstalta digimittauksesta poistunut osa,
jäi valtiontien oikaisun taakse, niin se oli valvonnan havainnoissa:
Kaikkea maatalousmaata ei ole ilmoitettu
Että kaikkea sitä näkee, tutkimattomat ovat rajaojien paikat.
Muuten valvonta oli odotetun mukainen: Ratsasivat kasvinsuojeluainevaraston ja
kirjanpidon, lannoitevarastosta joka pussin. Tutkivat, oliko tietokoneella viljelykirjanpitoa,
oliko viljelysuunnitelma tehty. Mittasivat rullamitalla ojien leveydet.
-SS-
-
Peltovalvonnan riskimallista mainittiin raportissa:
Paljon kasvulohkoja peruslohkoihin verrattuna
Hukkakauran esiintyminen jollakin lohkolla
Pohjavesilohkojen osuus
Viherryttämisen kohdentamisalue
Merkitty jossakin vaiheessa tilapäisesti viljelemättömiä aloja
Ilmoitin ensimmäisten EU-tukihakujen yhteydessä valvonnan nyt havaitsemat lohkokoot.
Sittemmin hallinnon digikartat muuttivat pinta-aloja, ja sinnikkäästi pitäydyin
omissa mittauksissani. Kunnes maataloussihteeriltä tuli viesti, että jos vielä
muutat digipinta-aloja, niin valvonta on varma. No joo sitten.
Nyt sitten pinta-alat palautuivat vuoden 1996 lohkokortin mukaiseksi.
Mielenkiintoista on, yhdeltä palstalta digimittauksesta poistunut osa,
jäi valtiontien oikaisun taakse, niin se oli valvonnan havainnoissa:
Kaikkea maatalousmaata ei ole ilmoitettu
Että kaikkea sitä näkee, tutkimattomat ovat rajaojien paikat.
Muuten valvonta oli odotetun mukainen: Ratsasivat kasvinsuojeluainevaraston ja
kirjanpidon, lannoitevarastosta joka pussin. Tutkivat, oliko tietokoneella viljelykirjanpitoa,
oliko viljelysuunnitelma tehty. Mittasivat rullamitalla ojien leveydet.
-SS-
Siis kyttäskö ne sinun tietokoneen, että onko siellä "epävirallisia" muistiinpanoja? Näytitkö itse vai kyttäsikö ne omin avuin konettasi?
-
Siis kyttäskö ne sinun tietokoneen, että onko siellä "epävirallisia" muistiinpanoja? Näytitkö itse vai kyttäsikö ne omin avuin konettasi?
Oli arviointilomake kädessä ja kysyi, onko tehty muistiinpanoja, sanoin et on tietokoneella, ja tuli katsomaan. Se Peltotuki "Toteutuneet" oli auki siinä tietokoneella, ja yhden palstan muistiinpanot nähtyään laittoi rastin kohtaan. Se minimisuunnitelma olikin jo pöydällä printattuna.
-SS-
-
Pitääkö olla 60 cm piennar joka ojaan? Miten hemmetissä selviää apulannoista kun on vanhaa ja uutta ja kuittia monelta vuodelta?
-
Siis kyttäskö ne sinun tietokoneen, että onko siellä "epävirallisia" muistiinpanoja? Näytitkö itse vai kyttäsikö ne omin avuin konettasi?
Oli arviointilomake kädessä ja kysyi, onko tehty muistiinpanoja, sanoin et on tietokoneella, ja tuli katsomaan. Se Peltotuki "Toteutuneet" oli auki siinä tietokoneella, ja yhden palstan muistiinpanot nähtyään laittoi rastin kohtaan. Se minimisuunnitelma olikin jo pöydällä printattuna.
-SS-
Epäviralliset sitten vaan ruutuvihkoon ylös.
-
Siis kyttäskö ne sinun tietokoneen, että onko siellä "epävirallisia" muistiinpanoja? Näytitkö itse vai kyttäsikö ne omin avuin konettasi?
Oli arviointilomake kädessä ja kysyi, onko tehty muistiinpanoja, sanoin et on tietokoneella, ja tuli katsomaan. Se Peltotuki "Toteutuneet" oli auki siinä tietokoneella, ja yhden palstan muistiinpanot nähtyään laittoi rastin kohtaan. Se minimisuunnitelma olikin jo pöydällä printattuna.
-SS-
Ok. Minä jo meinasin, että menee melkoiseksi stasi touhuksi jos etsivät ominpäiten koneelta jotain laitonta 😁
-
Pitääkö olla 60 cm piennar joka ojaan? Miten hemmetissä selviää apulannoista kun on vanhaa ja uutta ja kuittia monelta vuodelta?
Mulla oli kerran cemagron NS 21-24 lannoitetta, jossa ei ollut säkeissä minkäänlaista lappua tai tekstiä, mistä olisi käynyt ilmi, mitä tavaraa sisältää, piti vaan luottaa siihen mitä lukee rahtilapussa ja laskussa.
-
Pitääkö olla 60 cm piennar joka ojaan? Miten hemmetissä selviää apulannoista kun on vanhaa ja uutta ja kuittia monelta vuodelta?
En tiedä, valvoivat vain valtaojan pientareet ja vesistön suojakaistan, sivusta seuraten. Valtaojan mittasivat tarkkaan, ja o li kuin olikin hiukan yli 3 m pyörtänöstä pyörtänöön, koska alaa hävisi noin 500 m matkalta 1,5 m, 750 m2 . Sitten nähtävästi tarkastivat vähän isomman reunaojan, menikö yli 3 m ja pari sarkaojaa myös.
Apulannoista printtasin 6 v ostot listana, (kuitit myös olivat vuosinippuina) Peltotuki Prossa on lannoitevarastokirjanpito, joten varastokirjanpitoinventaari joka vuoden lopulla täsmää melko hyvin vuosittaisten maatalouskirjanpitojen kanssa. Muistaa vaan merkitä vuotiset ostot saman kalenterivuoden Peltotuen lisäyksiin. Ni ei voi mennä paljon pieleen.
-SS-
-
Siis kyttäskö ne sinun tietokoneen, että onko siellä "epävirallisia" muistiinpanoja? Näytitkö itse vai kyttäsikö ne omin avuin konettasi?
Oli arviointilomake kädessä ja kysyi, onko tehty muistiinpanoja, sanoin et on tietokoneella, ja tuli katsomaan. Se Peltotuki "Toteutuneet" oli auki siinä tietokoneella, ja yhden palstan muistiinpanot nähtyään laittoi rastin kohtaan. Se minimisuunnitelma olikin jo pöydällä printattuna.
-SS-
Ok. Minä jo meinasin, että menee melkoiseksi stasi touhuksi jos etsivät ominpäiten koneelta jotain laitonta 😁
No minä keitin stasille kahvit ja laitoin voileipiä. Ajattelin, että kyllä vanha kirjanpitäjä pedanttisuudessa virkamiehelle vastusta antaa. No se 3,1 m levyinen oja jäi harmittamaan.
-SS-
-
Pitääkö olla 60 cm piennar joka ojaan? Miten hemmetissä selviää apulannoista kun on vanhaa ja uutta ja kuittia monelta vuodelta?
En tiedä, valvoivat vain valtaojan pientareet ja vesistön suojakaistan, sivusta seuraten. Valtaojan mittasivat tarkkaan, ja o li kuin olikin hiukan yli 3 m pyörtänöstä pyörtänöön, koska alaa hävisi noin 500 m matkalta 1,5 m, 750 m2 . Sitten nähtävästi tarkastivat vähän isomman reunaojan, menikö yli 3 m ja pari sarkaojaa myös.
Apulannoista printtasin 6 v ostot listana, (kuitit myös olivat vuosinippuina) Peltotuki Prossa on lannoitevarastokirjanpito, joten varastokirjanpitoinventaari joka vuoden lopulla täsmää melko hyvin vuosittaisten maatalouskirjanpitojen kanssa. Muistaa vaan merkitä vuotiset ostot saman kalenterivuoden Peltotuen lisäyksiin. Ni ei voi mennä paljon pieleen.
-SS-
Olen tehnyt joka vuosi kirjallisen selvityksen, josta selviää mm. mitä lannoitelajeja ja kuinka paljon on jäänyt varastoon edelliseltä vuodelta. Kuluneen kevään/kesän/syksyn käytetyt lannoitteet ja tilanne kasvukauden jälkeen. Sitten kaveriksi viimeisin apulantojen ostokuitti. En tiedä kuinka pitkälle historiaan haluavat mennä. Luulen, että uskottava selvitys ja kirjanpito sen vuoden lannoitteista riittäisi.
-
Pitääkö olla 60 cm piennar joka ojaan? Miten hemmetissä selviää apulannoista kun on vanhaa ja uutta ja kuittia monelta vuodelta?
En tiedä, valvoivat vain valtaojan pientareet ja vesistön suojakaistan, sivusta seuraten. Valtaojan mittasivat tarkkaan, ja o li kuin olikin hiukan yli 3 m pyörtänöstä pyörtänöön, koska alaa hävisi noin 500 m matkalta 1,5 m, 750 m2 . Sitten nähtävästi tarkastivat vähän isomman reunaojan, menikö yli 3 m ja pari sarkaojaa myös.
Apulannoista printtasin 6 v ostot listana, (kuitit myös olivat vuosinippuina) Peltotuki Prossa on lannoitevarastokirjanpito, joten varastokirjanpitoinventaari joka vuoden lopulla täsmää melko hyvin vuosittaisten maatalouskirjanpitojen kanssa. Muistaa vaan merkitä vuotiset ostot saman kalenterivuoden Peltotuen lisäyksiin. Ni ei voi mennä paljon pieleen.
-SS-
Olen tehnyt joka vuosi kirjallisen selvityksen, josta selviää mm. mitä lannoitelajeja ja kuinka paljon on jäänyt varastoon edelliseltä vuodelta. Kuluneen kevään/kesän/syksyn käytetyt lannoitteet ja tilanne kasvukauden jälkeen. Sitten kaveriksi viimeisin apulantojen ostokuitti. En tiedä kuinka pitkälle historiaan haluavat mennä. Luulen, että uskottava selvitys ja kirjanpito sen vuoden lannoitteista riittäisi.
Jos tiettyä lannoitelajia on jäänyt edelliseltä vuodelta esim. 300 kg, niin selvittääkö ne, tai pitääkö se selvitä kirjanpidosta, että se on seuraavana kasvukautena käytetty, vai miten ne selvittää, mihin on edellisen vuoden jämät käytetty. Ongelmia t
tulee, kun peltotuen lannoiteyhteenveto näyttää, että jää varastoon 300 kg tiettyä lajia, mutta jos sitä todellisuudessa jää enemmän tai vähemmän, ei saa millään kiloilleen menemään, niin tulee väkisinkin virtuaalimääriä, joko pellolle tai varastoon, ja jos vajaita pussillisia tulee, niin sekin on arviota, onko siellä pussissa 250 kg vai 400 kg. Tutkiiko ne oikeasti, että sulla pitää olla sitä lajia oikeasti nyt jäljellä se 300 kg, koska kirjanpito sanoo, että jää 300 kg varastoon. Tarkoitan sanoa tällä sekavalla sepustuksellani, että riittääkö että löytyy varastokirjanpito, mutta sen ei tarvi kilolleen täsmätä todellisuuden kanssa, eihän niillä vielä ole mukana vaakaa, jolla punnitaan paljonko on kiloja näissä jämäpusseissa.
-
Minulla pienin varastossa oleva lannoiteyksikkö on 650kg säkki. Kylvöjen jälkeen tarkastan menekin, joka sekin on aina (yllätys, yllätys) kokonaisia säkkejä. Sitten alan tutkia menekkitiedon kanssa wisua ja tarkistan kuinka lannoitus on täsmännyt suunnitelmiin. Korjauksia joutuu tekemään enemmän ja vähemmän, mutta lopputulos on aina se, että kaikki on saatu hävitettyä lohkoille. Sallittuja (satotasokorjattuja) lannoitemääriä ei ikinä ylitetä, eikä fosforintasausta aloiteta. Välillä joutuu laittamaan jollekin lohkolle kahtakin apulantalajia, sitä toista ei välttämättä ole mennyt kuin 100kg tms. mutta pysyy rajoissa ja saadaan hävitettyä ns. paperilla. Se mitä todellisuudessa on tapahtunut on sitten jotain muuta. Tärkeintä on nyt todistaa syyttömyyteensä ympäristörikokseen.
Noin yleensä, suunnittelen lannoitukset niin tappiin kuin mahdollista, satotasokorjauksia hyödyntäen. Käytännössä ei ole järkevää vetää kauralle navetan taakse maksimipanostusta. Tämmöisillä jutuilla saa pelivaraa, jota sitten voi hyödyntää muualta tulevien ylilannoitusten hävittämisessä.
-
Peltotuessa kannattaa väli-inventaariossa täsmäyttää ne muutamat kilot. Helpointa on tehtdä silloin kun siirtää suunnitellut toteutuneiksi ja korjaa käytetyt lannoitemäärät vastaamaan varastomääriä. Pienet virtuaalikilot olen laittanut hävikkiin, jotta täsmäytyy. Siitä jouduinkin selvittämään, kun olin 15 kg laittanut hävikkiin, et mihin on mennyt. Sanoin, et tuohon pihalle vähän läikkyi, katsokaa kosteata läiskää sannassa, tuossa täytin konetta.
Että helpompi on vaan laittaa toteutuneet niin tarkkaan vaikka jonkun peltolohkon yhteydessä, että mene tasan. Peltotuen "Muuta" - kohdassa näkyy ruudussa varaston tilanne samalla kun laittelet käyttömääriä. Totta kai sitten kun alkaa olla 100 gramman tarkkuudella käyttömäärät tapissa, ei pysty mihinkään hävittämään.
Ainahan voi laittaa bulvaanin hankkimaan puutarhakaupasta muutaman säkin ja rapistella ne suursäkin pohjalle, jos pelkää valvontaa. Eivät varmaankaan tee analyysia, että onko se rae siellä pohjalla salpeetaria vai puutarhan yleislannosta ? Pidän kyllä Peltotuen siemen-, kasvinsuojeluaine - ja varastokirjanpitoa yhtenä parhaimmista ominaisuuksista kyseisessä ohjelmassa, vaikka käyttöliittymän tyyli oli muotia noin 30 v sitten.
-SS-
-
Eikös kylällä ole sen vertaa sopua että "tarvittaessa" muutama säkki löytyy.
-
Kait kaikilla on pala metsääkin, kirjaa puuttuvat apulannat metsän lannoitukseen :D
-
Pitääkö olla 60 cm piennar joka ojaan? Miten hemmetissä selviää apulannoista kun on vanhaa ja uutta ja kuittia monelta vuodelta?
Rikkomaton piennar 0,6m täytyy löytyä kaikista viljelyalueen reunoista. Vesiensuojelulaki.
Tämän toteuttamatta jättämisestä saa suoraan kutsun käräjäoikeuteen.
-
Eikös kylällä ole sen vertaa sopua että "tarvittaessa" muutama säkki löytyy.
Asian ytimessä...
Kuvitellaan 100ha:n vilja-ala, jolla apulantaa 40 tonnia. Hehtaarille 400kg ja jos toteutuma 390kg, heittoa tonni tilatasolla. Ihan hirveetä, 2.5% erotusta koneilla, joilla lähes aina säätöjen jälkeen arvontaa mitä menee, sitten kun pelto vaihtuu ja maalaji, jo pelkkä luisto syötössä voi olla 10% enemmän tai vähemmän. On tää uskomatonta pilkun viilausta. Itsellä oli ko. valvonta viime vuonna, puhtain paperein meni, kirjanpidon katsoivat ja varastoon vilkaisivat että paljon on säkkejä jäänyt yli. Talvella tarkempi selvitys, mutta tuli se selväksi lisäpyynnössä, että oikeasti laskevat ja viljavuusanalyysien mukaan. Olin ottanut kahden näytteen keskiarvon 2.4ha:n lohkolla, kun toisessa matalampi fosfori. Uudemmassa oli korkeampi, ja sitä olisi pitänyt käyttää. Uudemman olin ottanut kasvustonäytteiden yhteydessä lohkon satoerojen selvittelyssä, ois pitänyt hukata ko. näyte eikä laittaa Agrinevuokseen...
-
Eihän noita 60 cm pientareita ole juuri kellään takapyörämiehillä. Valvooko tarkastajat muka myös vesiensuojelulakia. Noudatettiinko tarkastuksessa vesistöjen määritelmiä niin kuin ne ovat vipukartoissa netissä?
EHK tarkastuksessa tuli kans vähä kiire. Onneks ilmoitus tulee pari vuorokautta ennen.. ja saatiin täydet tuet sieltäkin.
-
Eihän noita 60 cm pientareita ole juuri kellään takapyörämiehillä. Valvooko tarkastajat muka myös vesiensuojelulakia. Noudatettiinko tarkastuksessa vesistöjen määritelmiä niin kuin ne ovat vipukartoissa netissä?
EHK tarkastuksessa tuli kans vähä kiire. Onneks ilmoitus tulee pari vuorokautta ennen.. ja saatiin täydet tuet sieltäkin.
Nähtävästi noudattivat vipukartan määritelmää. Eli ei saisi tottumuksesta pitää kansan suussa kulkenutta valtaojan uraa valtaojana, ja pitää liian leveillä pientareilla, saattaa tulla turhia miinustuksia kasvulohkon alaan.
-SS-
-
Eihän noita 60 cm pientareita ole juuri kellään takapyörämiehillä. Valvooko tarkastajat muka myös vesiensuojelulakia. Noudatettiinko tarkastuksessa vesistöjen määritelmiä niin kuin ne ovat vipukartoissa netissä?
EHK tarkastuksessa tuli kans vähä kiire. Onneks ilmoitus tulee pari vuorokautta ennen.. ja saatiin täydet tuet sieltäkin.
Nähtävästi noudattivat vipukartan määritelmää. Eli ei saisi tottumuksesta pitää kansan suussa kulkenutta valtaojan uraa valtaojana, ja pitää liian leveillä pientareilla, saattaa tulla turhia miinustuksia kasvulohkon alaan.
Minunlla ainakin on tuollaisia mutkapaikoissa, metsänreunoissa ja naapurin kuusiaidan vieressä:
" Peruslohkon muille kuin vesistöihin rajoittuville reunoille voidaan perustaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi keskimäärin enintään kolme metriä leveät viljelykasvin pintaalaan sisältyvät monimuotoisuuskaistat."
Eivät edes syö kasvulohkoja.
-
Ei kai valtaojaan tarvitse 3 metrin piennarta jättää?
-
Minulla pienin varastossa oleva lannoiteyksikkö on 650kg säkki. Kylvöjen jälkeen tarkastan menekin, joka sekin on aina (yllätys, yllätys) kokonaisia säkkejä. Sitten alan tutkia menekkitiedon kanssa wisua ja tarkistan kuinka lannoitus on täsmännyt suunnitelmiin. Korjauksia joutuu tekemään enemmän ja vähemmän, mutta lopputulos on aina se, että kaikki on saatu hävitettyä lohkoille. Sallittuja (satotasokorjattuja) lannoitemääriä ei ikinä ylitetä, eikä fosforintasausta aloiteta. Välillä joutuu laittamaan jollekin lohkolle kahtakin apulantalajia, sitä toista ei välttämättä ole mennyt kuin 100kg tms. mutta pysyy rajoissa ja saadaan hävitettyä ns. paperilla. Se mitä todellisuudessa on tapahtunut on sitten jotain muuta. Tärkeintä on nyt todistaa syyttömyyteensä ympäristörikokseen.
Noin yleensä, suunnittelen lannoitukset niin tappiin kuin mahdollista, satotasokorjauksia hyödyntäen. Käytännössä ei ole järkevää vetää kauralle navetan taakse maksimipanostusta. Tämmöisillä jutuilla saa pelivaraa, jota sitten voi hyödyntää muualta tulevien ylilannoitusten hävittämisessä.
kaikki muut pl. luomuviljelijät ovat juuri tätä mieltä. Nykyiset lannoitustasot alkaa olla ehdottomia minimitasoja niin typen kuin fosforinkin osalta.
Jos tämän suunnittelun tekee käänteisesti. Hommaa lannoitetta, jossa kalia tulee pienelläkin määrällä tarpeeksi. Peltotuella laskettaa ja laittaa lohkojen fosforin tappiin, laskee täydet säkit ja se annetaan kylvöille....typestä saa jäädä vajausta. Seuraavaksi salpietarit, sillä typpi maksimiin, taas "säkit riviin" ja pintalevittimellä kullekin lohkolle kasvukaudella. Näin saa rehellisesti ja oikein levitettyä maksimit kolmesta pääravinteesta, eikä jää mitään nyssäköitä sinne "kirjanpitoon tai nurkkiin". Myös ylitysten riski on pieni eli ei vahingossa lannoita liikaa. Joskus voi kasvukaudella todeta lisätypen turhaksi jolloin se onkin viisasta käyttää parempaan aikaan tai paikaan :)
Tämä toimii pienelläkin tilalla, isolla vielä helpompaa....kulutusta vaan pitää seurata ja verrata kylvöaloihin.
-
Ei kai valtaojaan tarvitse 3 metrin piennarta jättää?
Ei ehkä kannata edes. Oheistamani valvontaohjeen sanamuoto on lievästi sanottuna sekava.
On olemassa "piennar" ja on olemassa "piennar" , toisesta saa tukipinta-alan, toisesta ei.
Lisäksi ojan niskasta niskaan etäisyydellä on merkitystä, onko yli 3 m. Sarkaojassa
ratkaiseen viljelemättömästä viljelemättömään kokonaisleveys. "Viljelemätön piennar"
on määritelty tarkasti, mutta ei sitä toisenlaista "piennarta", joka oikeuttaa kasvulohkon alaan
lisättäväksi
Minä ainakin otan nyt jälleenkäyttöön lapsuuden traumat tuoneen kyntötavan: viimeinen viilu
leikataan ojan niskasta siten, että valo näkyy läpi vaon sivusta ojaan päin katsottaessa.
Siinä oli aina ojaan lipsahdus lähellä, jollei se toiseksi viimeinen kyntö osunut sentilleen oikein.
Mittailevat siinä sitten.
"Peruslohkon rajalta mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys saa olla
enintään 2 m, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan. Viljelemättömällä pientareella
tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia. Jos reunaojan leveys pientareineen
on yli 2 m, mitattuna kasvulohkon reunasta reunaojan keskikohtaan, reunaoja on digitoitava
pois kasvulohkon alasta. Kasvulohkon alaan voidaan hyväksyä 2 m leveämpikin viljelemätön alue, jos
lohkon reunassa on piennar, monimuotoisuuspiennar, suojakaista tai kohdassa 9.5 tarkoitettu viljelytekninen
päiste.
Pientareen, monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen,
monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta,
jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään."
-SS-
-
Ei kai valtaojaan tarvitse 3 metrin piennarta jättää?
Ei ehkä kannata edes. Oheistamani valvontaohjeen sanamuoto on lievästi sanottuna sekava.
On olemassa "piennar" ja on olemassa "piennar" , toisesta saa tukipinta-alan, toisesta ei.
Lisäksi ojan niskasta niskaan etäisyydellä on merkitystä, onko yli 3 m. Sarkaojassa
ratkaiseen viljelemättömästä viljelemättömään kokonaisleveys. "Viljelemätön piennar"
on määritelty tarkasti, mutta ei sitä toisenlaista "piennarta", joka oikeuttaa kasvulohkon alaan
lisättäväksi
Minä ainakin otan nyt jälleenkäyttöön lapsuuden traumat tuoneen kyntötavan: viimeinen viilu
leikataan ojan niskasta siten, että valo näkyy läpi vaon sivusta ojaan päin katsottaessa.
Siinä oli aina ojaan lipsahdus lähellä, jollei se toiseksi viimeinen kyntö osunut sentilleen oikein.
Mittailevat siinä sitten.
"Peruslohkon rajalta mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys saa olla
enintään 2 m, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan. Viljelemättömällä pientareella
tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia. Jos reunaojan leveys pientareineen
on yli 2 m, mitattuna kasvulohkon reunasta reunaojan keskikohtaan, reunaoja on digitoitava
pois kasvulohkon alasta. Kasvulohkon alaan voidaan hyväksyä 2 m leveämpikin viljelemätön alue, jos
lohkon reunassa on piennar, monimuotoisuuspiennar, suojakaista tai kohdassa 9.5 tarkoitettu viljelytekninen
päiste.
Pientareen, monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen,
monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta,
jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään."
-SS-
Kyl nyt on vaikeeta tekstiä. Mikä olen elänyt siinä luulossa, että valtaojaan metrin piennar ja muihin 60 cm.
-
Peltotuella laskettaa ja laittaa lohkojen fosforin tappiin, laskee täydet säkit ja se annetaan kylvöille....
Tuo toimii, jos jokaiselle lohkolle voi laittaa edes jotain fosforia.
Fosforin louhiminen näennäisesti fosforilla kyllästetystä maaperästä
on vaikeaa. Vaikka pH:t ovat yli 7, ei varsinkaan kylmillä ilmoilla
tahdo saada kasvin fosforinkeruuta käyntiin ilman helppoliuoksta
siinä kasvin saatavilla.
Eli voi tarvita myös NK-lannosta, sitten paria eri PK-suhteella
NPK-lannosta, salpietaria, typpi-rikki-lannosta. Ja typen
pintalannoitus ei toimi kaikkina vuosina ollenkaan. Eli pitää
varautua rivilannoittamaan kahdella eri kerralla. Silloin kun
oli enemmän harrastusta, parhaat tulokset sai yhdistämällä eri-
laatuisia PK-lannoksia 1. rivilannoitukseen ja typpilannoitusta
kylvölannoituksessa.
Pintalannoituksen teho on ollut lannoitevalmistajien omissakin kokeissa
heikompi kuin sijoituslannoituksen.
-SS-
-
Kyl nyt on vaikeeta tekstiä. Mikä olen elänyt siinä luulossa, että valtaojaan metrin piennar ja muihin 60 cm.
Se ohje on todella kapulakieltä. Kyseisen valvontaohjeen kuvatkaan eivät sisällä kaikkia
mahdollisia vaihtoehtoja. Kyllä minä ainakin toivotin tervetulleeksi seuraavana vuonna
uudelleen, kyntöarvostelijoiksi, että näkyykö ojan niskasta läpi kyntövaon puolelta.
Tai sitten hankin varsinaisen piennarkyntölaitteen ja Fiskarssin Kyntäjä siihen.
Kun aikansa kyntää sieltä ojan pohjalta asti , niin ojakin mukavasti kapenee sopivaksi.
Loppuviimeistely mulloksella sitten lanaamalla.
Semmoinen piennarjyrsin olisi myös hyvä, kallistaisi pellon vaikka 50 m matkalta
viivasuoraan niin, että ojan terävä niska olisi vain jotain 50 cm ojan pohjasta.
Tulisi kapea ja siisti ojan leveys eikä sellaista 15 metriä leveää horsmaryteikköä.
-SS-
-
Peltotuella laskettaa ja laittaa lohkojen fosforin tappiin, laskee täydet säkit ja se annetaan kylvöille....
Tuo toimii, jos jokaiselle lohkolle voi laittaa edes jotain fosforia.
Fosforin louhiminen näennäisesti fosforilla kyllästetystä maaperästä
on vaikeaa. Vaikka pH:t ovat yli 7, ei varsinkaan kylmillä ilmoilla
tahdo saada kasvin fosforinkeruuta käyntiin ilman helppoliuoksta
siinä kasvin saatavilla.
Eli voi tarvita myös NK-lannosta, sitten paria eri PK-suhteella
NPK-lannosta, salpietaria, typpi-rikki-lannosta. Ja typen
pintalannoitus ei toimi kaikkina vuosina ollenkaan. Eli pitää
varautua rivilannoittamaan kahdella eri kerralla. Silloin kun
oli enemmän harrastusta, parhaat tulokset sai yhdistämällä eri-
laatuisia PK-lannoksia 1. rivilannoitukseen ja typpilannoitusta
kylvölannoituksessa.
Pintalannoituksen teho on ollut lannoitevalmistajien omissakin kokeissa
heikompi kuin sijoituslannoituksen.
-SS-
juuri tämän arveluttavan korkean ongelman tämä ratkaisee... jos lohko on kovin vilkkaasti liikennöidyn tien varressa ja säkkien kyljet näkyvät tielle, niin salpietari säkkejä siinä kohtaa pitää olla.
Näitä lohkoja ei kohta ole enää kenelläkään...
Onko kokeissa otettu huomioon se, että jokaisella lannoituskerralla vallitsee erilainen lähtötilanne ja viljelijä voi vaikuttaa pintalannoituksen määrään ja aikaan? Tarkoitan tällä sitä, että sateisen kevään jälkeen rehevälle kasvustolle lannoitus voi olla runsaampi kun typpivaje tulisi oikeasti rajoittamaan satoa merkittävästi. Joskus kuivana keväänä taas ei sitä kasvupotentiaalia löydy, jolloin lannoitus menee hukkaan. Muualla käsittääkseni hyvin tavallista levittää typpi oraille ja kasvustoon, varsinkin jos kasvuaika on pitkä.
-
Onko kokeissa otettu huomioon se, että jokaisella lannoituskerralla vallitsee erilainen lähtötilanne ja viljelijä voi vaikuttaa pintalannoituksen määrään ja aikaan? Tarkoitan tällä sitä, että sateisen kevään jälkeen rehevälle kasvustolle lannoitus voi olla runsaampi kun typpivaje tulisi oikeasti rajoittamaan satoa merkittävästi. Joskus kuivana keväänä taas ei sitä kasvupotentiaalia löydy, jolloin lannoitus menee hukkaan. Muualla käsittääkseni hyvin tavallista levittää typpi oraille ja kasvustoon, varsinkin jos kasvuaika on pitkä.
Ei välttämättä ole pintalannoitettu raetyppi yleistä. Yleisintä on kuivilla alueilla upottaa nesteammoniakki semmoisella sijoituskoneella peltoon kylmänä kautena, tai sitten sijoitetaan kylväessä, vedetään perässä semmoista säiliövaunua. Sitten maissit tahi muut kylvetään kun alkaa hiukan lämmetä, kali ja fosfaatit saatetaan ajaa rakeena pintalevittimellä. Uudessa Seelannissa kastellut vehnäpellot tietenkin saavat raelannoitetta pintaan pitkin kasvukautta. Brittein Saarilla ei liene vaikea arvata, miksi pintalannoitus toimii. Kuivana kevätkesänä nimenomaan sijoituslannoitus tuottaisi parhaan kuivuudenkestävyyden.
Olen tehnyt puolikkaalla palstalla kokeita, ja ero on suorastaan järkyttävä. Se hailakan kellertavä kasvusto ei oikeastaan lähde kasvuun ollenkaan, ja heinä-elokuun sateiden jälkeen on semmoista jälkiversovaa ryjää se kasvusto. Tämäpä on syysviljallakin suurin satovaihtelun aiheuttaja, tänä vuonna tuli riittävä sade huhtikuulla, jos sai lannoitukset tehdyksi heti huhtikuun alussa. Oli minulla pari raitaa toukokuulle, tyhjensin täydet säkit saroille silloin huhtikuun alussa, ja jäi semmoisia siivuja ilman, ja sitten tuli sade, vein levittimen suojaan ja lähdin työkeikalle, seuraavan kerran ehdin vasta kolmen viikon päästä, lähempänä vappua, ja ero oli puidessakin selvä, rukiilla käytännössä ei oikein tullut tähkää kunnolla ollenkaan.
-SS-
-
Mä olen ollut siinä luulossa, että vipukarttaan piirretyn valtaojan piennar saa olla 3m. Eli pitää olla 1m ,mutta saa olla 2,99 metriäkin. Kaikkihan sen kumminkin sentin tarkkuudella mittaa. Mulla ainakin on reilun metrin pientareita kait joka valtaojan varrella - toivottavasti - mitattunakin. Jos se ei ole yli metriä, niin sitten se on alle ja se käy kukkaron päälle.
-
Lannan menekistä mä olen käyttänyt ajatusta, että 90-95% sallitusta maksimista on ihan hyvä täsmätä. Tai siis vaikka ei olisi maksimikaan ... 700 mennyt, niin yhdellä säkillä pärjää. Tämä siksi että lohkokoko vaan on jossain 1,5ha:n paikkeilla keskimäärin, noista vähentää pientareet ja haukipäät ... En tiedä olenko väärässä, mutta yhdessä valvonnassa ainakin sanottiin , että saa se noin päin olla.
-
Meilläpäin oli valtaoja muuttunu yks kaks vesistöksi. Naspurilla kävi valvoja ja sanktiota tuli kun oli vain metrin piennar. Olis pitäny olla kolme. Sama oja muuttuu minun maiden jälkeen taas valtaojaksi. Täytyy näköjään joka kerta ennen pellolle menoa käydä vipusta tarkistamassa että mikäs oja se siellä tänään virtaa.
-
Meilläpäin oli valtaoja muuttunu yks kaks vesistöksi. Naspurilla kävi valvoja ja sanktiota tuli kun oli vain metrin piennar. Olis pitäny olla kolme. Sama oja muuttuu minun maiden jälkeen taas valtaojaksi. Täytyy näköjään joka kerta ennen pellolle menoa käydä vipusta tarkistamassa että mikäs oja se siellä tänään virtaa.
Ja ne on aikoinaan ilmoitettu sinne miten sattuu. Ennenkin kirjoitellut ... mulla oli alajuoksulla normi oja, se nousi ylemmäs metsänläpi seuraavalle aukealle ja muuttui vesistöksi. saapui taas toisen mun toiselle lohkolle ... normi oja jatkuu muiden maanomistajien maille ja mulla taas siihen laskee "valtaoja" :). No nyt olen korjannut tuon alajuoksun, mutta tuskin se metrin levyinen ura mikään vesistökään ole .
-
Meilläpäin oli valtaoja muuttunu yks kaks vesistöksi. Naspurilla kävi valvoja ja sanktiota tuli kun oli vain metrin piennar. Olis pitäny olla kolme. Sama oja muuttuu minun maiden jälkeen taas valtaojaksi. Täytyy näköjään joka kerta ennen pellolle menoa käydä vipusta tarkistamassa että mikäs oja se siellä tänään virtaa.
Ja ne on aikoinaan ilmoitettu sinne miten sattuu. Ennenkin kirjoitellut ... mulla oli alajuoksulla normi oja, se nousi ylemmäs metsänläpi seuraavalle aukealle ja muuttui vesistöksi. saapui taas toisen mun toiselle lohkolle ... normi oja jatkuu muiden maanomistajien maille ja mulla taas siihen laskee "valtaoja" :). No nyt olen korjannut tuon alajuoksun, mutta tuskin se metrin levyinen ura mikään vesistökään ole .
Ei ole ainutkertainen juttu... Vieressä kulkee valtaoja joka on ihan samanlainen pitkältä matkalta. Ylemmällä "juoksulla" on merkitty valtaojaksi, mutta lähempänä loppu päästä muuttuu normaaliksi ojaksi. Kyllä näiden kanssa pitää olla niin saakelin tarkkana.
-
Meilläpäin oli valtaoja muuttunu yks kaks vesistöksi. Naspurilla kävi valvoja ja sanktiota tuli kun oli vain metrin piennar. Olis pitäny olla kolme. Sama oja muuttuu minun maiden jälkeen taas valtaojaksi. Täytyy näköjään joka kerta ennen pellolle menoa käydä vipusta tarkistamassa että mikäs oja se siellä tänään virtaa.
Ei tullut sanktiota viime kesänä samasta syystä, tilanteen mukaan yksi oja vaihdellut latvoiltaan vesistöstä valtaojaan. Viime kesänä oli metrin piennar, riitti että tein tälle kesälle kolmimetrisen. En tiedä onko kukaan käynyt tarkastamassa, ainakaan ei ole kuulunut mitään. Samalla lohkolla jatkuu myös tienlaidassa 3m:n pientareena, luonnollisesti ei ollut sitäkään tien takana pellolla. Nyt on, silläkin lohkolla noin 700m turhaakin turhaa vihreää kaistaa roskapankkina. Toki tuo tien vieressä oleva kaistale helppo, voi tieltä niittä sekä kanavan laitaa että takaisin tullessa "suojakaistaa", kesälläkin :/
-
Kuuluukohan biosidi-kirjanpitovalvonta peltovalvontaan vai mihin?
-
Mulla on myös yksi loimijokeen laskeva valtaoja joka on kilometrin matkalta joesta merkitty vesistöksi vaikka on kyllä niin valtaoja kuin voi olla. Vuokramaitten välissä mutta entinen käyttänyt metriä. Mää jätin nyt sitten kolme. Aika paljon syö pinta-alaa niiltä lohkoilta.
-
Kuuluukohan biosidi-kirjanpitovalvonta peltovalvontaan vai mihin?
Tuohon voisi vastata että kuuluu ja ei kuulu. Selvemmin sanottuna ainakin tavallisilla, ei kasvinsuojeluruiskutuksia tai jyrsijöiden yms ammattimaista torjuntaa tekevillä tiloilla valvonnan suorittavat samat henkilöt kuin peltovalvonnan siinä samalla kun käyvät. Mutta kaikki peltovalvontaan joutuneet eivät juodu biosidivalvontaan. Olikohan se jotain sinne päin että 5% valvotaan pellot ja vain 1% biosidit. Ammattimaisesti ruiskuttavia saattaa valvojat entisen Eviran toimesta käydä katsomassa vaikkei peltoja tarkistettaisi.
-
Kuuluukohan biosidi-kirjanpitovalvonta peltovalvontaan vai mihin?
Ei ole itseltä tarkastettu mutta luulis, että katsotaan vain pöydän ääressä.
-
Mulla on myös yksi loimijokeen laskeva valtaoja joka on kilometrin matkalta joesta merkitty vesistöksi vaikka on kyllä niin valtaoja kuin voi olla. Vuokramaitten välissä mutta entinen käyttänyt metriä. Mää jätin nyt sitten kolme. Aika paljon syö pinta-alaa niiltä lohkoilta.
Kaistat huono juttu Joozepille. Niille, joilla on matalampi satotaso, on eduksi koska suojakaistasta
saa saman tuen kuin viljelykasvista. Noottaa semmoosta.
-
Mulla on myös yksi loimijokeen laskeva valtaoja joka on kilometrin matkalta joesta merkitty vesistöksi vaikka on kyllä niin valtaoja kuin voi olla. Vuokramaitten välissä mutta entinen käyttänyt metriä. Mää jätin nyt sitten kolme. Aika paljon syö pinta-alaa niiltä lohkoilta.
Oiskohan 6 kilometriä tuollaista 3 metrin kaistaa. Tie siirretty noin puolelle matkaa ojanlaitaan, ettei mee turhaan hukkaan se suojakaista. No, ny se taas menee ku tien takanakin pitää olla 3 metrin suojakaista. Ihan idiotismia näillä tasaisilla mailla, jos kaltevuudet promilleja, miten ne ravinteet tien yli hyppää ku tukkoinen apulantavannaskin näkyy pellossa....
-
Se että onko oja valtaoja vai vesistö ei ole siitä kiinni millainen liru vettä siinä menee vaan kyse on valuma-alueen koosta. Jos riittävän iso niin vesistö automaattisesti. Ja tämä ei sitten alajuoksulla saisi kyllä enää muuttua valtaojaksi eli jos näin on niin virhe. Tämä vaatii sen 3m pientareen ja mittaus tapahtuu veden rajasta. Muistakaa, että lannotus saa alkaa vasta 5m päästä ja karjanlantapoikkeus ei ole käytössä 25m lähempänä. Wisu ainakin herjaa näistä jos on raksittu "vesistö" kohta.
Valtaojissa sitten metrin piennar ja muissa 60cm. Meillä kesän tarkastuksessa kävivät katsomassa joka ainoan valtaojan pientareen, että metri löytyy. Katsoivat silmämääräisesti, eivätkä kävelleet jokaista piennarta läpi. Mutta jos ongelmia haluaa niin jätä pientareet pois niin sanktioita tulee.
-
Piennar on 1 metri ojan varrella, joka paikassa.
-
Se että onko oja valtaoja vai vesistö ei ole siitä kiinni millainen liru vettä siinä menee vaan kyse on valuma-alueen koosta. Jos riittävän iso niin vesistö automaattisesti. Ja tämä ei sitten alajuoksulla saisi kyllä enää muuttua valtaojaksi eli jos näin on niin virhe. Tämä vaatii sen 3m pientareen ja mittaus tapahtuu veden rajasta. Muistakaa, että lannotus saa alkaa vasta 5m päästä ja karjanlantapoikkeus ei ole käytössä 25m lähempänä. Wisu ainakin herjaa näistä jos on raksittu "vesistö" kohta.
Valtaojissa sitten metrin piennar ja muissa 60cm. Meillä kesän tarkastuksessa kävivät katsomassa joka ainoan valtaojan pientareen, että metri löytyy. Katsoivat silmämääräisesti, eivätkä kävelleet jokaista piennarta läpi. Mutta jos ongelmia haluaa niin jätä pientareet pois niin sanktioita tulee.
Kyllä toi mittaus tapahtuu pellonpinnan ja ojaluiskan taitekohdasta.
-
Se että onko oja valtaoja vai vesistö ei ole siitä kiinni millainen liru vettä siinä menee vaan kyse on valuma-alueen koosta. Jos riittävän iso niin vesistö automaattisesti. Ja tämä ei sitten alajuoksulla saisi kyllä enää muuttua valtaojaksi eli jos näin on niin virhe. Tämä vaatii sen 3m pientareen ja mittaus tapahtuu veden rajasta. Muistakaa, että lannotus saa alkaa vasta 5m päästä ja karjanlantapoikkeus ei ole käytössä 25m lähempänä. Wisu ainakin herjaa näistä jos on raksittu "vesistö" kohta.
Valtaojissa sitten metrin piennar ja muissa 60cm. Meillä kesän tarkastuksessa kävivät katsomassa joka ainoan valtaojan pientareen, että metri löytyy. Katsoivat silmämääräisesti, eivätkä kävelleet jokaista piennarta läpi. Mutta jos ongelmia haluaa niin jätä pientareet pois niin sanktioita tulee.
Kyllä toi mittaus tapahtuu pellonpinnan ja ojaluiskan taitekohdasta.
Ja se 5m lannoitusraja sekä 25m karjanlantapoikkeusraja katsotaan keskivedenkorkeudesta.
-
Piennar on 1 metri ojan varrella, joka paikassa.
Niin mäkin luulin mutta ei kuulemma ole.
Tämä vaatii sen 3m pientareen ja mittaus tapahtuu veden rajasta
Kyllä toi mittaus tapahtuu pellonpinnan ja ojaluiskan taitekohdasta.
Totta ei pitäisi kirjoittaa noin nopeasti ajattelematta. Hyvä että korjasit.
Ja se 5m lannoitusraja sekä 25m karjanlantapoikkeusraja katsotaan keskivedenkorkeudesta.
Tästä on sellainenkin näkemys, että mittaushetken veden korkeuden mukaan. En sitten tiedä mikä on oikein. Itse tein 5m pientareet vesistön varteen. Onpahan helpompi ajaa paskavaunulla sitä nurmi kaistaa pitkin...
-
Piennar on 1 metri ojan varrella, joka paikassa.
Toi perustuu vesilakiin; http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587.
Eivät peltovalvontatarkastajat Suomen lakien noudattamista valvokkaan, kun tarkkoja ollaan.
-
Tästä on sellainenkin näkemys, että mittaushetken veden korkeuden mukaan. En sitten tiedä mikä on oikein. Itse tein 5m pientareet vesistön varteen. Onpahan helpompi ajaa paskavaunulla sitä nurmi kaistaa pitkin...
Saahan sitä näkemyksiä vapaassa maassa olla, mutta säännöt sanovat näin. Lue kohdasta Huomioi lannoitusrajoitukset vesistöjen reunoilla http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/syysilmoitukset.aspx
Tuo 5m etäisyys tulee helposti, koska suojakaistasta tulee jo 3m ja keskivedenkorkeus ei usemmissa tapauksissa ole heti suojakaistan taitteessa.
-
Piennar on 1 metri ojan varrella, joka paikassa.
Toi perustuu vesilakiin; http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587.
Eivät peltovalvontatarkastajat Suomen lakien noudattamista valvokkaan, kun tarkkoja ollaan.
Tuo 1 m piennar liittyy vesilain 5. lukuun. Siellä vain pykälään nro 10.
Pykälä 10: Ojituksen toteuttaminen toisen alueella
Eli lyhyesti, jos kaivaa toisen alueelle tarvittavan ojan, silloin
tarvittavaan uomaan kuuluu myös vähintään yhden metrin
levyinen piennar, jollei tarpeen ole käyttää leveämpää piennarta.
Tämä siis vastaa vähän niin kuin tierasitetta.
-SS-
-
Hyvä selvennys.
Eli pientareen on oltava 1 metri, jos ojaan tulee vettä oman peltolohkon ulkopuolelta (toisen omistamalta maalta). Koska tää ulkopuolisen alueen omistaja siis johtaa veden toisen alueelle ja tätä kautta on velvollinen myös hoitamaan veden eteenpäin. Vai onko se sittenkään näin ?
-
Peltovalvonnassa ei vahdita sitä, että onko 1 metrin piennar vai ei. Jossain niissä tukioppaissa oli ne pykälät lueteltu mitkä koskeavat tukia ja niistä puuttui tuo vesilain pykälä. 2015 oli liikkeellä sellainen käsitys, että oltava metri. Myöhemmin se sitten "kumottiin" ja palauduttiin takaisin siihen 60cm.
Tästä on sellainenkin näkemys, että mittaushetken veden korkeuden mukaan. En sitten tiedä mikä on oikein. Itse tein 5m pientareet vesistön varteen. Onpahan helpompi ajaa paskavaunulla sitä nurmi kaistaa pitkin...
Saahan sitä näkemyksiä vapaassa maassa olla, mutta säännöt sanovat näin. Lue kohdasta Huomioi lannoitusrajoitukset vesistöjen reunoilla http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/syysilmoitukset.aspx
Tuo 5m etäisyys tulee helposti, koska suojakaistasta tulee jo 3m ja keskivedenkorkeus ei usemmissa tapauksissa ole heti suojakaistan taitteessa.
Joo tästä olikin eriävä näkemys. Ei omalle kohdalle sattunut vaan toiselle viljelijälle tarkastuksessa. Tarina ei kerro sitä, että kuinka oli käynyt, mutta isä tuon viljelijän kanssa oli jutellut ja tuli sitten kyselemään meidän tilannetta pientareiden suhteen. Eli tarinan opetus on se, että eivät ne tarkastajatkaan kaikkea tiedä ja mikäli sanktioita on luvassa niin kannattaa ainakin itse selvittää oikea tulkinta.
Mitä tuohon 5m etäisyyteen tulee niin tuo "vesistö" mikä vaikuttaa itsellekkin niin ei kyllä jokaisella viljelijällä joka kohdalla vaikka on se 3m kaista jätetty niin täyty tuo 5 metriä. Kasvustosta ei huomaa, että lannoitus olisi jäänyt tekemättä, mutta voihan se olla. Mutta mitäpä sitä muiden asioihin sotkeutumaan. Itse koin helpoimmaksi tuon 5m suojakaista ja sillä selvä. Ainut mikä tuossa oli niin joutuu tekemään eri kasvulohkon kun 3 metrinen menee samalla.
-
Peltovalvonnassa ei vahdita sitä, että onko 1 metrin piennar vai ei. Jossain niissä tukioppaissa oli ne pykälät lueteltu mitkä koskeavat tukia ja niistä puuttui tuo vesilain pykälä. 2015 oli liikkeellä sellainen käsitys, että oltava metri. Myöhemmin se sitten "kumottiin" ja palauduttiin takaisin siihen 60cm.
60cm piennar vaatimusta ei ole enää missään peltoviljelyyn liittyvässä asiassa. Ei tukiehdoissa eikä vesilaissa.
Tästä on sellainenkin näkemys, että mittaushetken veden korkeuden mukaan. En sitten tiedä mikä on oikein. Itse tein 5m pientareet vesistön varteen. Onpahan helpompi ajaa paskavaunulla sitä nurmi kaistaa pitkin...
Saahan sitä näkemyksiä vapaassa maassa olla, mutta säännöt sanovat näin. Lue kohdasta Huomioi lannoitusrajoitukset vesistöjen reunoilla http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/syysilmoitukset.aspx
Tuo 5m etäisyys tulee helposti, koska suojakaistasta tulee jo 3m ja keskivedenkorkeus ei usemmissa tapauksissa ole heti suojakaistan taitteessa.
Joo tästä olikin eriävä näkemys. Ei omalle kohdalle sattunut vaan toiselle viljelijälle tarkastuksessa. Tarina ei kerro sitä, että kuinka oli käynyt, mutta isä tuon viljelijän kanssa oli jutellut ja tuli sitten kyselemään meidän tilannetta pientareiden suhteen. Eli tarinan opetus on se, että eivät ne tarkastajatkaan kaikkea tiedä ja mikäli sanktioita on luvassa niin kannattaa ainakin itse selvittää oikea tulkinta.
Se on kyllä totta että nämä umpiluupäiset ELY:n tarkastajat eivät kyllä todellakaan tiedä tukiehtoja. Pelottavinta tietämättömyydessä on se, että he tekevät tukileikkauksia omaan olemattomiiin tietoihin perustuen, eikä kukaan vahdi heidän toimintaansa. Mavista kyllä tehdään tarkastuksen tarkastuksia, että varmasti on sanktioitu jostain, mutta kukaan ei vahdi sitä, että minkälaisia sanktioita on tehty ja että onko ne mennyt tukiehtojen mukaan.
Valitusoikeus tukileikkauksista on täysi vitsi, reklamaatiot lyödään silppuriin ja vastuu kaadetaan maaseutuasimiehille, jotka eivät voi muuta kuin levitellä käsiään.
Mitä tuohon 5m etäisyyteen tulee niin tuo "vesistö" mikä vaikuttaa itsellekkin niin ei kyllä jokaisella viljelijällä joka kohdalla vaikka on se 3m kaista jätetty niin täyty tuo 5 metriä. Kasvustosta ei huomaa, että lannoitus olisi jäänyt tekemättä, mutta voihan se olla. Mutta mitäpä sitä muiden asioihin sotkeutumaan. Itse koin helpoimmaksi tuon 5m suojakaista ja sillä selvä. Ainut mikä tuossa oli niin joutuu tekemään eri kasvulohkon kun 3 metrinen menee samalla.
Ennen kuin tästä voitaisiin sankitoida, niin valvontaviranoimaisen on pysytyttävä osoittamaan keskivedenkorkeus kyseisellä kohtaa vesistöä kyseisenä kasvukautena. Epäilen vahvasti.
-
Peltovalvonnassa ei vahdita sitä, että onko 1 metrin piennar vai ei. Jossain niissä tukioppaissa oli ne pykälät lueteltu mitkä koskeavat tukia ja niistä puuttui tuo vesilain pykälä. 2015 oli liikkeellä sellainen käsitys, että oltava metri. Myöhemmin se sitten "kumottiin" ja palauduttiin takaisin siihen 60cm.
60cm piennar vaatimusta ei ole enää missään peltoviljelyyn liittyvässä asiassa. Ei tukiehdoissa eikä vesilaissa.
Joo voi olla ettei sitä piennarvaatimusta enää missään ole. Tarkastuksen yhteydessä tuli kyllä puhetta pientareista ja niissä kasvavista rikoista. Tarkastajat olivat sitä mieltä, että voi ajaa milloin vain ja niin taidan nyt tehdäkkin, että nykäsen heti kylvöjen jälkeen murskaimella kaikki pientareet josko se vähän hillitsi tuota rikkojen rehottamista. Itse en silti uskaltaisi jättää kokonaan pientareita pois.
-
Kasvipeitteisyysvalvonnat ovat alkaneet. Näitähän joutuu vielä tarkastamaan uudelleen, koska kyntöaikaa on vielä pitkään ? Vai onko niin, jos nyt saa synninpäästön, saa kyntää joulu-tammikuulla vaikka kaikki ?
-SS-
-
höh, menit nyt tuonkin sanomaan.. tietty, kun kelit vaan paranee..
-
2016 konttivat tarkastajat mittanauhan kanssa pitkin ojan piennarta,hukkaan meni koulutus kun tuli kirvesmiehiä.Viiden vuoden opiskelu ammattiin missä turhuuksien turhuus paistaa.
Sanktioita tuli 1% (jokunen kilometri 80 sentin piennarta)että sillain.Kasvipeitteisyyttä tarkistetaan huhtikuussakin,kyntäkää varoen.
-
Kasvipeitteisyyttä tarkistetaan huhtikuussakin,kyntäkää varoen.
Tarkoittaako tämä käytännösä kylvökieltoa ennen toukokuuta ? Vai suorakylvöpakkoa aikaisissa kylvöissä ?
-SS-
-
Puhuttiinko joissain ohjeissa kylvömuokkauksesta ?
-
ei kait! nehä on seuraavan kesän murheita.. kyl on hianoa etttä virkakoneisto saa töitä.
-
Kasvipeitteisyysvalvonnat ovat alkaneet. Näitähän joutuu vielä tarkastamaan uudelleen, koska kyntöaikaa on vielä pitkään ? Vai onko niin, jos nyt saa synninpäästön, saa kyntää joulu-tammikuulla vaikka kaikki ?
-SS-
Synninpäästöstä en tiedä, mutta itsellä kävi viime talvena tarkastaja tekemässä kasvipeitteisyysvalvonnan kun edellisenä päivänä oli satanut lunta senverran ettei enää erottanut tonkimatta onko sänkeä, kevytmuokattua vaiko kynnettyä. Itse olin työmaalla sinä päivänä, tarkastaja soitti ja kertoi olevansa kohteessa ja kyseli mitä mistäkin löytyy. Työpäivän jälkeen kiersin saman reitin mitä tarkastajakin oli autollaan ajanut eikä yksiäkään kengänjälkiä näkynyt lumessa.
-
Puhuttiinko joissain ohjeissa kylvömuokkauksesta ?
Kyllä kyllä , mutta mikä on sen perusmuokkauksen ja kylvömuokkausken suurin mahdollinen väliaika ? Tätä asiaa mietin jo toimenpiteen ehtojen tultua julkisiksi: "Säilytä kasvipeitteisyys kevään kylvömuokkaukseen tai vastaavaan toimenpiteeseen saakka." Olen olettanut "vastaavan toimenpiteen" koskevan tätä kevätkyntöä, joskus satelee vielä huhtikuussakin, jolloin kylvämään ei välttämättä pääse heti.
-SS-
-
Kasvipeitteisyysvalvonnat ovat alkaneet. Näitähän joutuu vielä tarkastamaan uudelleen, koska kyntöaikaa on vielä pitkään ? Vai onko niin, jos nyt saa synninpäästön, saa kyntää joulu-tammikuulla vaikka kaikki ?
-SS-
Synninpäästöstä en tiedä, mutta itsellä kävi viime talvena tarkastaja tekemässä kasvipeitteisyysvalvonnan kun edellisenä päivänä oli satanut lunta senverran ettei enää erottanut tonkimatta onko sänkeä, kevytmuokattua vaiko kynnettyä. Itse olin työmaalla sinä päivänä, tarkastaja soitti ja kertoi olevansa kohteessa ja kyseli mitä mistäkin löytyy. Työpäivän jälkeen kiersin saman reitin mitä tarkastajakin oli autollaan ajanut eikä yksiäkään kengänjälkiä näkynyt lumessa.
Ja mulla sama tarkastus, ei mitään ilmoitusta milloin ovat tulossa ja kävivät, papereista näkyi että kasvipeitteisyys putosi 60-> 40%. Erotus muutaman kymmenen aaria, oli hitusen yli vaaditun ja jäi saman hitusen alle... Eli prosentin osia koko pinta-alasta. Tämän erotuksen mittasivat isolta, reilun 25ha:n lohkolta jossa osa oli kynnettyä ja syksyllä tasattua, muu sängellä. Ihan oikeen mitattu, mutta vähän korpeaa jossei muualla edes mittailla :/ Tänä vuonna särkymävaraa enemmän, ku yksi toinen iso lohko jäikin kyntämättä, em. syystä. Sai prosentin isommaksi, ja sen lohkon kyntää keväälläkin äkkiä.
Sattumalta tänään tulikin postissa takaisinperinnän paperit, juuri tästä asiasta. On nuo helvatan paljon myöhässä, kun homma on ollut viime vuonna, papereissa ja kansioissa. Vielä kysellään hyväksytkö vai valitatko :/ Ei ihme että tuet pienenee, kun asioita vatvotaan ja vellotaan vaikka kuinka kauan!
-
Kasvipeitteisyysvalvonnat ovat alkaneet. Näitähän joutuu vielä tarkastamaan uudelleen, koska kyntöaikaa on vielä pitkään ? Vai onko niin, jos nyt saa synninpäästön, saa kyntää joulu-tammikuulla vaikka kaikki ?
-SS-
Synninpäästöstä en tiedä, mutta itsellä kävi viime talvena tarkastaja tekemässä kasvipeitteisyysvalvonnan kun edellisenä päivänä oli satanut lunta senverran ettei enää erottanut tonkimatta onko sänkeä, kevytmuokattua vaiko kynnettyä. Itse olin työmaalla sinä päivänä, tarkastaja soitti ja kertoi olevansa kohteessa ja kyseli mitä mistäkin löytyy. Työpäivän jälkeen kiersin saman reitin mitä tarkastajakin oli autollaan ajanut eikä yksiäkään kengänjälkiä näkynyt lumessa.
Ja mulla sama tarkastus, ei mitään ilmoitusta milloin ovat tulossa ja kävivät, papereista näkyi että kasvipeitteisyys putosi 60-> 40%. Erotus muutaman kymmenen aaria, oli hitusen yli vaaditun ja jäi saman hitusen alle... Eli prosentin osia koko pinta-alasta. Tämän erotuksen mittasivat isolta, reilun 25ha:n lohkolta jossa osa oli kynnettyä ja syksyllä tasattua, muu sängellä. Ihan oikeen mitattu, mutta vähän korpeaa jossei muualla edes mittailla :/ Tänä vuonna särkymävaraa enemmän, ku yksi toinen iso lohko jäikin kyntämättä, em. syystä. Sai prosentin isommaksi, ja sen lohkon kyntää keväälläkin äkkiä.
Sattumalta tänään tulikin postissa takaisinperinnän paperit, juuri tästä asiasta. On nuo helvatan paljon myöhässä, kun homma on ollut viime vuonna, papereissa ja kansioissa. Vielä kysellään hyväksytkö vai valitatko :/ Ei ihme että tuet pienenee, kun asioita vatvotaan ja vellotaan vaikka kuinka kauan!
Joo kyllä mittaamassa käydään Varsinais-Suomen ELY-keskus ainakin käy. Onneksi jäi suunniteltuja muokkauksia hiukan vajaaksi, pari siivua lohkon syrjästä, ja muita. Olkoot siinä sitten vaikka talven yli. Saako siitä tietoa mitenkin pian, meneekö prosentit kohdalleen.
-SS-
-
Koska talvi katsotaan olevan ohitse?
Silloin kun "kevään kylvömuokkaus tai vastaava toimenpide" voidaan aloittaa. Tämä ajankohta on kyläkohtaisesti paljonkin vaihteleva, ja siinä on mahdollisuuksia valvonnan mielivaltaan. Olihan Inkoossakin jo maaliskuulla kevätviljan kylväjiä tässä joku vuosi sitten. 1990-luvuilla ja osin 2000-luvulla päästiin säännönmukaisesti viljat kylvämään huhtikuun kolmannella viikolla. Nyt parina keväänä on ollut hiukan nihkeämpää, vaikka olihan tänäkin vuonna siinä vapun jälkeen rapsin kylvölle sopiva jakso.
-SS-
-
Miten kasvipeitteisyysvalvonnassa suhtaudutaan ojasaviin? Vaikka siellä savikasan alla on sänkeä, niin vähennetäänkö siitä huolimatta kasan alla oleva pinta-ala kasvipeitteisyydestä?
-
Miten kasvipeitteisyysvalvonnassa suhtaudutaan ojasaviin? Vaikka siellä savikasan alla on sänkeä, niin vähennetäänkö siitä huolimatta kasan alla oleva pinta-ala kasvipeitteisyydestä?
PP?
Mistä moinen into eritteeseen? Mustuuko kana? Muska kostuu?
-
Miten kasvipeitteisyysvalvonnassa suhtaudutaan ojasaviin? Vaikka siellä savikasan alla on sänkeä, niin vähennetäänkö siitä huolimatta kasan alla oleva pinta-ala kasvipeitteisyydestä?
PP?
Mistä moinen into eritteeseen? Mustuuko kana? Muska kostuu?
Ois hyvä, jos tänne sais jonkun eston, ettet sä pysty lainaamalla vastaamaan mun viesteihin.
-
Miten kasvipeitteisyysvalvonnassa suhtaudutaan ojasaviin? Vaikka siellä savikasan alla on sänkeä, niin vähennetäänkö siitä huolimatta kasan alla oleva pinta-ala kasvipeitteisyydestä?
Ei kai siinä mitään. On mullakkin kaikki ilmoitettu aidoksi kasvipeitteseksi, koska onhan se sänki kiivun alla.
-
Vähennetään kasvipeitteisyydestä. Onhan kynnössäkin sänki alla.
-
>mitä tarkastajakin oli autollaan ajanut eikä yksiäkään kengänjälkiä näkynyt lumessa.
Joskus silloin kun vielä erehdyin elukoita pitämään tuli tyyppi tsekkaamaan paikkoja.Sillä hetkellä kun jannu astui autosta kiinnitin huomiota hepun nappanahkakenkiin totesin mielessäni että tämähän onkin helppo setti.
8)
-
>Koska talvi katsotaan olevan ohitse?
Pajunkissoja bongasin tänään,niinettä eiköhän se kohta jo ole.
-
Miten kasvipeitteisyysvalvonnassa suhtaudutaan ojasaviin? Vaikka siellä savikasan alla on sänkeä, niin vähennetäänkö siitä huolimatta kasan alla oleva pinta-ala kasvipeitteisyydestä?
Ei kai siinä mitään. On mullakkin kaikki ilmoitettu aidoksi kasvipeitteseksi, koska onhan se sänki kiivun alla.
Juu, käry käy tuolla tavoin, tai siis nuo ei ole kasvipeitteistä. Kannattaisi olla reilusti "särkymävaraa" tuollaisia tilanteita varten, miten on itse ilmoittanut ja kuinka mittaavat. Montaa neliötä ei kuormasta tuu, ellei kovin pitkälle ole vedetty mutta satakin kuormaa on jo aika iso alue.
Sama koskee syksyllä tehtyjä lisäsalaojia, ne on mustalla maalla ja pitää vähentää kasvipeitteisyydestä vaikka mitättömistä asioista onkin kyse. Pärseestä nää on, ja virheen tekeminen todella helppoa kenelle vain, kun tarpeeksi tarkkaan syynätään ja muutakin maata kuin kynnen aluset.
-
Miten kasvipeitteisyysvalvonnassa suhtaudutaan ojasaviin? Vaikka siellä savikasan alla on sänkeä, niin vähennetäänkö siitä huolimatta kasan alla oleva pinta-ala kasvipeitteisyydestä?
Ei kai siinä mitään. On mullakkin kaikki ilmoitettu aidoksi kasvipeitteseksi, koska onhan se sänki kiivun alla.
Juu, käry käy tuolla tavoin, tai siis nuo ei ole kasvipeitteistä. Kannattaisi olla reilusti "särkymävaraa" tuollaisia tilanteita varten, miten on itse ilmoittanut ja kuinka mittaavat. Montaa neliötä ei kuormasta tuu, ellei kovin pitkälle ole vedetty mutta satakin kuormaa on jo aika iso alue.
Sama koskee syksyllä tehtyjä lisäsalaojia, ne on mustalla maalla ja pitää vähentää kasvipeitteisyydestä vaikka mitättömistä asioista onkin kyse. Pärseestä nää on, ja virheen tekeminen todella helppoa kenelle vain, kun tarpeeksi tarkkaan syynätään ja muutakin maata kuin kynnen aluset.
Sitä tarkoitin, että perataan esim. piiriojaa ja ne savet jää "jonoon" siihen ojan viereen, ja levitetään vasta seuraavana keväänä.
-
nooh tukirahoja tullu tilille ja postilaatikkoon muutama kirjeki 2016
-
Miten kasvipeitteisyysvalvonnassa suhtaudutaan ojasaviin? Vaikka siellä savikasan alla on sänkeä, niin vähennetäänkö siitä huolimatta kasan alla oleva pinta-ala kasvipeitteisyydestä?
Ei kai siinä mitään. On mullakkin kaikki ilmoitettu aidoksi kasvipeitteseksi, koska onhan se sänki kiivun alla.
Juu, käry käy tuolla tavoin, tai siis nuo ei ole kasvipeitteistä. Kannattaisi olla reilusti "särkymävaraa" tuollaisia tilanteita varten, miten on itse ilmoittanut ja kuinka mittaavat. Montaa neliötä ei kuormasta tuu, ellei kovin pitkälle ole vedetty mutta satakin kuormaa on jo aika iso alue.
Sama koskee syksyllä tehtyjä lisäsalaojia, ne on mustalla maalla ja pitää vähentää kasvipeitteisyydestä vaikka mitättömistä asioista onkin kyse. Pärseestä nää on, ja virheen tekeminen todella helppoa kenelle vain, kun tarpeeksi tarkkaan syynätään ja muutakin maata kuin kynnen aluset.
Ovatko nuo ojasavi- ja salaojatulkitsemat oikeasti vain omaa johtopäättelyä, vai virkaihmiseltä kuultuna? Itsellä ainakin on kokoalan hyväksyntä kasvipeitteiseksi tämän syksyn ojituksesta, joka on "hiukan" ikävän näköinen jäljiltään. :-X
-
Tämä kasvipeitteisyys asiakin on saatu monimutkaiseksi, kun tarve on ilmoitella millä lohkolla on tehty mitäkin. Helpoin olisi ollut kun jokainen olisi valinnut vain prosentin millä rahaa haluaa ja loppualan olisi sitten saanut muokkailla mistä haluaa. Vastaten itse tietenkin, että pinta-ala ei mene yli. Nyt kun pitää merkata lohkokohtaisesti, että mitä muokataan ja jos vielä sattuu, että tulee samalle lohkolle sänkeä, kultivoitua ja kyntöä niin siinähän sitten arvotaan aloja, että onko oikein. Tilatasolla helpompaa on katsoa ettei kyntöä tule liikaa, vaikka lohkokohtaisesti pinta-alat eivät täsmäisikään. Lisäksi vielä jos tulee tälläisiä yllättäviä ojanperkaus ym juttuja niin jos ei ole ajatellut papereita tehdessä niin en ainakaan itse uskaltaisi maakasoja pellolle ottaa. Mitään järkeähän tässä ei ole. Hölmöläisten hommaa...
-
Ovatko nuo ojasavi- ja salaojatulkitsemat oikeasti vain omaa johtopäättelyä, vai virkaihmiseltä kuultuna? Itsellä ainakin on kokoalan hyväksyntä kasvipeitteiseksi tämän syksyn ojituksesta, joka on "hiukan" ikävän näköinen jäljiltään. :-X
Ja sitten sitä faktaa. Toivottavasti olet saanut kirjallisesti tuon. Aikoinaan väännettiin siitä, että onko sänkipellon jankkurointi hyväksytty kasvipeitteiseksi. En muista kuin tuo silloin katsottiin mutta sen muistan, että itse tuli nuo silloin vähennettyä aloista pois kun varaa oli.
-
Pellon pitää olla aidosti kasvipeitteinen valvontaohjeen mukaan. Jankkuroinnit, multaukset, ajourat, maakasat ovat täysin valvojasta kiinni, että hyväksytäänkö ne kasvipeitteisyyteen. Eli toisin sanoen tämänkin on puhdasta arpaonnea minkälainen pykylärunkkari tulee valvomaan kasvipeitteisyyttä.
Kasvipeitteisyysvalvonnassakin viljelijä on täysin ilman oikeusturvaa. Päätökset tulevat asiasta sitten, kun seuraavan vuoden ilmoitukset on jo pitkälti tehty. Sana virkamiehen sanaa vastaan ei ole minkään arvoinen. Kuvata pitäisi joka ikinen toimenpide pellolla.
-
Miten kasvipeitteisyysvalvonnassa suhtaudutaan ojasaviin? Vaikka siellä savikasan alla on sänkeä, niin vähennetäänkö siitä huolimatta kasan alla oleva pinta-ala kasvipeitteisyydestä?
Ei kai siinä mitään. On mullakkin kaikki ilmoitettu aidoksi kasvipeitteseksi, koska onhan se sänki kiivun alla.
Juu, käry käy tuolla tavoin, tai siis nuo ei ole kasvipeitteistä. Kannattaisi olla reilusti "särkymävaraa" tuollaisia tilanteita varten, miten on itse ilmoittanut ja kuinka mittaavat. Montaa neliötä ei kuormasta tuu, ellei kovin pitkälle ole vedetty mutta satakin kuormaa on jo aika iso alue.
Sama koskee syksyllä tehtyjä lisäsalaojia, ne on mustalla maalla ja pitää vähentää kasvipeitteisyydestä vaikka mitättömistä asioista onkin kyse. Pärseestä nää on, ja virheen tekeminen todella helppoa kenelle vain, kun tarpeeksi tarkkaan syynätään ja muutakin maata kuin kynnen aluset.
Ovatko nuo ojasavi- ja salaojatulkitsemat oikeasti vain omaa johtopäättelyä, vai virkaihmiseltä kuultuna? Itsellä ainakin on kokoalan hyväksyntä kasvipeitteiseksi tämän syksyn ojituksesta, joka on "hiukan" ikävän näköinen jäljiltään. :-X
Ihan on tarkastajilta kuultua viime vuodelta, ilman noita em. aloja olisi kasvipeitteisyys riittänyt suurempaan prosenttiin. Viherkesannoissa ym. saa salaojittaa nätisti ym. mutta nää kasvipeitteisyydet sitten selviä tapauksia. TAI mulla on ollut astetta tarkempi tulkinta käytössä tarkastajilla. Tarkastus oli kyllä tarkka, huomasivat mm. yhdellä pienellä lohkolla väärin käytetys maanäytteen. Lohkolla oli kaksi voimassa olevaa näytettä ja käytin keskiarvoa, kun olisi pitänyt käyttää VAIN uusinta. Tämä kymmenien lohkojen joukosta. Ja muutakin pikkujuttua huomasivat, siis tarkastus oli pilkun tarkka.
Vaikka huomasivat puutteita, ei tänä vuonna uusintatarkastusta. Ehkä tarkastajat huomasivat puutteiden tahattomuuden/vähäisyyden, kun muuten paperit oli kunnossa ja kasvustot ym. kohdillaan. Ehkä haetaan tällä hetkellä oikeasti niitä tukien väärinkäyttäjiä, kun resurssit vähenee? Vai väheneekö? Tarkastukset ainakin muuttuneet hiton paljon tarkemmiksi kuin alkuvuosina!
-
Vaikka huomasivat puutteita, ei tänä vuonna uusintatarkastusta. Ehkä tarkastajat huomasivat puutteiden tahattomuuden/vähäisyyden, kun muuten paperit oli kunnossa ja kasvustot ym. kohdillaan. Ehkä haetaan tällä hetkellä oikeasti niitä tukien väärinkäyttäjiä, kun resurssit vähenee? Vai väheneekö? Tarkastukset ainakin muuttuneet hiton paljon tarkemmiksi kuin alkuvuosina!
Minusta tarkastuksissa paistaa läpi, että merkintöjä täytyy nyt papereihin kerätä, eikä sillä niin väliä, mistä ne tulee, kunhan havaintoja tulee. Tarkastaja on epäonnistunut työssään, jos ei jotain huomautettavaa löydy. Ja näinhän se onkin, tuskin mikään tila on täydellinen ainakaan paperilla. Meillä pellot juostaan melkein joka syksy läpi ja papereista sitten etsimällä etsitään puutteita. Minulle tämä on sopinut hyvin. Kirjoittakoon vaan huomautuksia, kunhan ei tule sanktioita. Näin kaikki on tyytyväisiä...kai.
-
Vaikka huomasivat puutteita, ei tänä vuonna uusintatarkastusta. Ehkä tarkastajat huomasivat puutteiden tahattomuuden/vähäisyyden, kun muuten paperit oli kunnossa ja kasvustot ym. kohdillaan. Ehkä haetaan tällä hetkellä oikeasti niitä tukien väärinkäyttäjiä, kun resurssit vähenee? Vai väheneekö? Tarkastukset ainakin muuttuneet hiton paljon tarkemmiksi kuin alkuvuosina!
Minusta tarkastuksissa paistaa läpi, että merkintöjä täytyy nyt papereihin kerätä, eikä sillä niin väliä, mistä ne tulee, kunhan havaintoja tulee. Tarkastaja on epäonnistunut työssään, jos ei jotain huomautettavaa löydy. Ja näinhän se onkin, tuskin mikään tila on täydellinen ainakaan paperilla. Meillä pellot juostaan melkein joka syksy läpi ja papereista sitten etsimällä etsitään puutteita. Minulle tämä on sopinut hyvin. Kirjoittakoon vaan huomautuksia, kunhan ei tule sanktioita. Näin kaikki on tyytyväisiä...kai.
Juurikin näin.On joskus tullut jouduttua lisätarkastukseen,ei ollut löytynyt Suomen pelloista tarpeeksi huomautettavaa,Tarkastetaan sitten lisää niin löytyy tarpeksi.Tuohon aikaan meni vielä kaikkien tukien maksu jäihin heti,vaikka ei ollut mitään sanktioitavaakaan.
-
Vaikka huomasivat puutteita, ei tänä vuonna uusintatarkastusta. Ehkä tarkastajat huomasivat puutteiden tahattomuuden/vähäisyyden, kun muuten paperit oli kunnossa ja kasvustot ym. kohdillaan. Ehkä haetaan tällä hetkellä oikeasti niitä tukien väärinkäyttäjiä, kun resurssit vähenee? Vai väheneekö? Tarkastukset ainakin muuttuneet hiton paljon tarkemmiksi kuin alkuvuosina!
Minusta tarkastuksissa paistaa läpi, että merkintöjä täytyy nyt papereihin kerätä, eikä sillä niin väliä, mistä ne tulee, kunhan havaintoja tulee. Tarkastaja on epäonnistunut työssään, jos ei jotain huomautettavaa löydy. Ja näinhän se onkin, tuskin mikään tila on täydellinen ainakaan paperilla. Meillä pellot juostaan melkein joka syksy läpi ja papereista sitten etsimällä etsitään puutteita. Minulle tämä on sopinut hyvin. Kirjoittakoon vaan huomautuksia, kunhan ei tule sanktioita. Näin kaikki on tyytyväisiä...kai.
Tuokin kai riippuu paljolti tarkastajista miten reagoivat mihinkin, itsellä oli silloin naapurin ikikesannot toistavuotta vuokralla ja tarkastaja katseli vanhaa ilmakuvaa todeten että onhan täällä paljon saatu vuodessa tehtyä. Tarkastajalla oli mukana nuorempi, ilmeisesti tuleva tarkastaja joka katseli hölmistyneenä kun toinen sanoi ettei me tähän puututa kun selvästi aikomus on ottaa pelto viljelykäyttöön. Tämä aputarkastaja olisi varmaan nuohonnut kaikki ojanpohjatkin jos olisi yksin päässyt touhuamaan. Samaisella reisulla kun valtaojan reunassa käytiin katseli tämä aputarkastaja karttaa ja sanoi pitäiskös tuo toinenkin oja käydä katsomassa vaikkei valtaojan statuksella olekkaan, tarkastaja totesi että mene sinä vaan jos haluat ja mennääs me isännän kanssa tänne jo lopettelemaan paperitöitä.
Papereista senverran pääsivät sanomaan kun olin täydentänyt vuosittaisen viljelysuunnitelman samaan lappuun kun viisivuotisen kiertosuunnitelman, pitäisi kuulemma olla erillinen paperi vaikka molemmista löytyisi täsmälleen samat tiedot.
-
Pikainen kysymys asiakirjavalvontaan liittyen. Pitäisikö peittausaine merkitä kasvinsuojeluun, jos käyttää sertifioitua siementä joka on valmiiksi peitattu? Paljon arvotaan aineen määräksi?
-
Pikainen kysymys asiakirjavalvontaan liittyen. Pitäisikö peittausaine merkitä kasvinsuojeluun, jos käyttää sertifioitua siementä joka on valmiiksi peitattu? Paljon arvotaan aineen määräksi?
En ole laittanut, eikä muistaakseni valvonnassa kysytty. Tietty jos liimaa sertilappusen lohkokorttiin, niin siitähän sen näkee.
-
Merkitsen siemen-toimenpiteeseen vakuustodistuksesta tiedot, mitkä ovat käytettävissä. On turha alkaa säveltänään asioita, joita ei ole tarkasti tiedossa.
-
Vieläkö sitä monimuotoisuus vai mikä lie ympäristöpaperisuunnitelmaa kysellään?
-
>kun viisivuotisen kiertosuunnitelman
Tuota lappua ei pitänyt silloin jäädä tilalle kun niitä tehtiin.Taidat keksiä itse noitta juttuja.
-
>kun viisivuotisen kiertosuunnitelman
Tuota lappua ei pitänyt silloin jäädä tilalle kun niitä tehtiin.Taidat keksiä itse noitta juttuja.
Niin, eihän sitä exelillä tehtyä lappua tietenkään kukaan vahingossakaan mene tallentamaan koneelle jos yksi tarvitsee toimittaa eteenpäin pykälien täyttämiseksi. Se nyt sattui vaan olemaan sopivasti koneella valmiina ja tuli täytettyä parille lisäriville se siihen ja tämä innokkaampi tarkastaja kysyi onko sama lappu kuin se vilejlykiertolappu. Kuitenkin kaikki vaadittava löytyi siitä lappusesta mitä viljelysuunnitelmaan kuuluu vaikkakin siellä perässä oli useampi täyttämätön vuosi. Itsellä ainakin on kaikista lapuista oma kopio jollain tavalla jemmassa jotta muistaa mitä on tullut ilmoitettua.
-
Kai sertilappunen pitäisi liittää lohkokirjanpitoon. Siinä on numero, jonka perusteella esivaltamme voi jäljittää käytetyn peittausaineen ja maailma pelastuu.
-
Kai sertilappunen pitäisi liittää lohkokirjanpitoon. Siinä on numero, jonka perusteella esivaltamme voi jäljittää käytetyn peittausaineen ja maailma pelastuu.
Ootsä sukua Lemmy Kilmisterille?
Pitäskö lähteä taas Lemmyä kattoon, kun tulevat Motorheäd seuraavan kerran keikalle Suomeen.
-
Kai sertilappunen pitäisi liittää lohkokirjanpitoon. Siinä on numero, jonka perusteella esivaltamme voi jäljittää käytetyn peittausaineen ja maailma pelastuu.
Ootsä sukua Lemmy Kilmisterille?
Pitäskö lähteä taas Lemmyä kattoon, kun tulevat Motorheäd seuraavan kerran keikalle Suomeen.
Kilmister lähti Elvistä kattoon, jolla on nykyään kuulemma pieni maapaikka Loimaalla.
https://www.youtube.com/watch?v=CzaATgGHmy0&t=61s (https://www.youtube.com/watch?v=CzaATgGHmy0&t=61s)
-
Kai sertilappunen pitäisi liittää lohkokirjanpitoon. Siinä on numero, jonka perusteella esivaltamme voi jäljittää käytetyn peittausaineen ja maailma pelastuu.
Ei ole tarpeen aprikoida, mitä tarvitsee kirjata, ohje löytyy valmiina..
http://mmm.fi/documents/1410837/2191243/Maataloustuotannon_kirjaamisvaatimukset_2016-2017.pdf/ceb457f0-9391-4670-8252-fed5180c1707
-SS-
-
Kuinka moni muistaa kirjata ylös laidunnuksen?
Sen että montako päivää ja monta eläintä on milläkin lohkolla laiduntanut.
En ole ajatellut että tämä kuuluuisi kirjaamisiin....
-
kuuluuko tuo oikeesti? itellä ei ole kui se minä päivänä alkoi ja millo loppu.
-
Kai sertilappunen pitäisi liittää lohkokirjanpitoon. Siinä on numero, jonka perusteella esivaltamme voi jäljittää käytetyn peittausaineen ja maailma pelastuu.
Ei ole tarpeen aprikoida, mitä tarvitsee kirjata, ohje löytyy valmiina..
http://mmm.fi/documents/1410837/2191243/Maataloustuotannon_kirjaamisvaatimukset_2016-2017.pdf/ceb457f0-9391-4670-8252-fed5180c1707
-SS-
Eipä tuolla missään lue, että sertilappua tarvitsi liittää mihinkään. Mutta kasvinsuojeluaineesta joksi peittausainekin luetaan sanotaan kyllä, että tulee merkata. Mitä laitetaan syyksi miksi ajettu, ennakoiva tarve?
Entäs hukkakauran torjunta, jos on ainetta ajettu niin miten merkkaatte havainnon? Eli edelliselle vuodelle havainto vai ennakoiva tarve tms?
-
Kaikkia koskeva kirjaamisvelvoite:
Laidunnus
Laidunnuksen päivämäärän kirjaaminen
koskee kaikkia maatalousyrittäjiä silloin,
kun lohkolla on käytetty muuta eläinperäistä
lannoitetta kuin lantaa, ja kun tällaista
lohkoa laidunnetaan.
Ymmärränkö tämän liturgian, että ei normaalia laidunnusta tarvi kirjat?
-
Kai se kirjata täytyy, kun on sadonkorjuuta,tai jos ei ilmoita niin, vähentää seuraavan vuoden lannoitusta
-
kuuluuko tuo oikeesti? itellä ei ole kui se minä päivänä alkoi ja millo loppu.
Mulla on sitten joskus talvella täydennetty arvotulla/ muistellulla alkupäivänmäärällä. Ei todellaakaan montako eläintä, montako päivää jne ... lannoitukset ja niitot suurin piirtein. Toisaalta ei mun lippuset ja lappuset ole ketään ikinä kiinnostanut, vaikka ne olis täytetty kuinka tip top.
-
Kai sertilappunen pitäisi liittää lohkokirjanpitoon. Siinä on numero, jonka perusteella esivaltamme voi jäljittää käytetyn peittausaineen ja maailma pelastuu.
Ei ole tarpeen aprikoida, mitä tarvitsee kirjata, ohje löytyy valmiina..
http://mmm.fi/documents/1410837/2191243/Maataloustuotannon_kirjaamisvaatimukset_2016-2017.pdf/ceb457f0-9391-4670-8252-fed5180c1707
-SS-
Eipä tuolla missään lue, että sertilappua tarvitsi liittää mihinkään. Mutta kasvinsuojeluaineesta joksi peittausainekin luetaan sanotaan kyllä, että tulee merkata. Mitä laitetaan syyksi miksi ajettu, ennakoiva tarve?
Entäs hukkakauran torjunta, jos on ainetta ajettu niin miten merkkaatte havainnon? Eli edelliselle vuodelle havainto vai ennakoiva tarve tms?
Jos alat olettaa jotakin, saat olettaa maailman loppuun, ja solmit itsesi turhaan umpisolmuihin. Siemenestä tarvitsee tietää, onko TOS vai serti, hakemuksessa, ja muistiinpanoihin vähimmäisvaatimus on laittaa kasvilaij ja lajike. Sertisiemenen peittausaineen sotkeminen kasvinsuojeluohjelmaan ja omiin kasvinsuojeluainevarastoihin on ehkä ajattelematonta. Kannattaa ennemmin vaikka mennä hyppäämään saunan katolta naamalleen, ennen kuin alkaa potkia itseään leukaan yliorganisoiduilla muistiinpanoilla.
Hukkakauran etsintätoimen laitan tuntitoimenpiteenä, hukkakauran ruiskutus tuleekin normaalisti ruiskutusmuistiinpanoihin. Hukkakauratilanne tulee jo hakemukseen, kuten hyvin tiedät.
Kielletyt peittausaineet ovat pohjavesialueella ikävät, siksi olen ostanut rypsiä ja rapsia peittaamattomana. Varmuuden vuoksi, enkä kerro miksi.
-SS-
-
Ilman muuta saa tehdä kaikesta vaikeaa jos haluaa
Sitten voi tehdä myös näin:
- Jätä ne peittausaineet merkitsemättä vaikka peittaatkin. Ei valvonta niitä siemeniä ala maasta ylös kaivaamaan. Sertilappuja/kuitteja ei tarvitse olla kuin peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpiteen kasveista. (kerääjäkasvit, vln yms.)
- TOS-vapaat lajikkeet käyttöön. Ohrasta Hankkijana 673-lajike ja Kaurasta veli-lajike. Ei valvonnalle ole merkitystä, kuin että ilmoitettu LAJI on sitä mitä pellossa kasvaa. Lajikkeita ei tarkasta kukaan.
-Tukihakemukseen ilmoitetetulla hukkakaura tilanteella ei ole mitään merkitys hukkakauran torjuntatarpeeseen. Hukkakaurarekisteri vaikuttaa ainoastaan virallisessa siemenviljelyssä.
Valintojen mailmassa eletään.
-
Kasvinsuojelutoimenpiteissähän pitää olla peruste, miksi ruiskutettu. Koska en ole mikään kättä lippaan -mies, niin minulle riittää vähimmäisvaatimusten täyttäminen kirjanpidossa. Rikkaruiskutuksissa olen merkinnyt joka lohkolle että runsaasti eri ristikkukkaisia rikkakasveja sekä jonkin verran heinämäisiä ja monivuotisia juuririkkakasveja. Tämä siis joka vuosi ja joka lohkolle. Tautitorjunnassa kans, että havaittu erilaisia laikkutauteja, jos tuhoeläintorjuntaa, niin sitten merkinnät, että kirvoja, kirppoja, kuoriaisia. Turha tehdä enempää kuin vaaditaan.
Sillä, pitääkö havaintomerkinnät yhtä todellisuuden kanssa, ei ole mitään merkitystä.
-
oho, ite en moisia ole milloinkaan merkannu ja menny läpi tarkastus ilman kiroomista... paitti tuo sanktioton fosvoriylitys...
-
"Sillä, pitääkö havaintomerkinnät yhtä todellisuuden kanssa, ei ole mitään merkitystä."
Ehkä ei olekaan mutta miksi kirjata havainnot stetsonmenetelmällä. Ruiskutuksiahan
saa tehdä vain tarpeeseen ja tarkoituksenmukaisella aineella. Eli havainto ja käytetty
aine täytyy stemmata. Jos siis sattuu nipo tarkastaja. Noottaa sanktioo pukkaa.
-
saat olettaa maailman loppuun,
Tota pdf voi lukea vuoden loppuun ja sitten on taas uusi kaivettava jostain tai vaan olettaa, että mikään ei muutu.
Kahden erillisen kirjanpidon pitäminen itselle ja viranomaisille on ainakin vaikeaa. Myyntiin kasvatan viljaa ym. niin sanon kuitenkin mitä tavaraa olen myymässä, joten ei huvita lappuihin laittaa eri lajikkeita kuin todellisuudessa on.
En ole mikään diginatiivi, joten viljelyohjelmistoja ei ole. Kirjanpidot on paperilla, joten sertilappu on helppo niitata siihen taakse.
-
ja tuo käsin kirjaaminen on vaan niin varma tapa. ei käyttisonkelmaa jos jotain leviää. ja toimii joka paikassa.
-
Jos alat olettaa jotakin, saat olettaa maailman loppuun, ja solmit itsesi turhaan umpisolmuihin. Siemenestä tarvitsee tietää, onko TOS vai serti, hakemuksessa, ja muistiinpanoihin vähimmäisvaatimus on laittaa kasvilaij ja lajike. Sertisiemenen peittausaineen sotkeminen kasvinsuojeluohjelmaan ja omiin kasvinsuojeluainevarastoihin on ehkä ajattelematonta. Kannattaa ennemmin vaikka mennä hyppäämään saunan katolta naamalleen, ennen kuin alkaa potkia itseään leukaan yliorganisoiduilla muistiinpanoilla.
Hukkakauran etsintätoimen laitan tuntitoimenpiteenä, hukkakauran ruiskutus tuleekin normaalisti ruiskutusmuistiinpanoihin. Hukkakauratilanne tulee jo hakemukseen, kuten hyvin tiedät.
Kielletyt peittausaineet ovat pohjavesialueella ikävät, siksi olen ostanut rypsiä ja rapsia peittaamattomana. Varmuuden vuoksi, enkä kerro miksi.
-SS-
En nyt halua vänkätä asiasta, mutta peittausaine on kyllä kasvinsuojeluaine ja se velvoitetaan ilmoittamaan. Itse nyt laitoin sen tuonne, voihan nuo tietenkin vielä poistaakkin. Mitään ylimääräisiä merkkauksia en kaipaa enkä kättä lippaan asennetta, mutta ei myöskään huvita ottaa sanktioita turhan takia. TOS siementen peittauksesta ei tietysti tarvitisi mainita kun ei sitä aineiden ostokuittia ole kukaan kysellyt, sertit on sitten eri juttu ne tiedot kun sinne on jo lähetetty kesällä. Tosin taisi olla niin ettei siemenen alkuperää ole silloin kesälläkään pakko ilmoittaa, mutta itse taisin laittaa, että sertifioitua on. Tietysti sertifioitua siementäkin saa peittaamattomana. Ongelmahan tulee ainoastaa silloin, jos jostakin syystä alkavat penkaamaan tarkemmin, mutta onko heillä sitten valtuuksia niin sitä en osaa sanoa. Samalla ajattelutavallahan voisi kasvinsuojelut jättää merkitsemättä. Ostokuitteja ei kukaan kysele, ainakaan vielä.
Tuosta hukkakaurasta niin itse olen hakemukseen laittanut yleensä, että lievä saastunta jos joskus on jotain löytynyt. En ole muuttanut tietoa puhtaaksi vaikkei edellisenä vuonna mitään olisi löytynytkään. En sitten tiedä olenko kuinka väärin toiminut. Nyt tuli merkattua pelloille havainnot hukkakaurasta 2016 vuodelle, jotka tänä vuonna ajoin hukkakaura-aineella.
Muistakaan muuten, että muistiinpanoissa tulee ilmetä aineiden tehoaminen, tästä tarkastajat kesällä mainitsivat ja ehdoistakin löytyy. Webwisussa ei vain oikein luontevaa kohtaa löydy tähän toteamiseen. Kirjoitin sitten muistiinpanoihin toteamisesta.
Ilman muuta saa tehdä kaikesta vaikeaa jos haluaa
Sitten voi tehdä myös näin:
- Jätä ne peittausaineet merkitsemättä vaikka peittaatkin. Ei valvonta niitä siemeniä ala maasta ylös kaivaamaan. Sertilappuja/kuitteja ei tarvitse olla kuin peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpiteen kasveista. (kerääjäkasvit, vln yms.)
- TOS-vapaat lajikkeet käyttöön. Ohrasta Hankkijana 673-lajike ja Kaurasta veli-lajike. Ei valvonnalle ole merkitystä, kuin että ilmoitettu LAJI on sitä mitä pellossa kasvaa. Lajikkeita ei tarkasta kukaan.
-Tukihakemukseen ilmoitetetulla hukkakaura tilanteella ei ole mitään merkitys hukkakauran torjuntatarpeeseen. Hukkakaurarekisteri vaikuttaa ainoastaan virallisessa siemenviljelyssä.
Valintojen mailmassa eletään.
Totta, mutta mitä enemmän säveltää ja alkaa oikomaan niin monimutkaista siitäkin tulee. Olettaen tietenkin, että pitää kirjaa oikeista tekemisistä. Ja näiden juttujen toimivuuteen tulee niin vedenpitävyyshän testataan sillloin kun tarkastus osuu kohdalle. Itselle nyt ekaa kartaa sattui arpa osumaan niin aikaisempaa kokemusta ei ole.
ja tuo käsin kirjaaminen on vaan niin varma tapa. ei käyttisonkelmaa jos jotain leviää. ja toimii joka paikassa.
Itsellä käynyt ja mielessä siirtyä kokonaan käsin tehtyyn paperikirjanpitoon, mutta hieman epäilyttää, että saisiko tuon itse toimimaan. Parasta olisi kuin olisi jokin YKSINKERTAINEN ohjelma mikä ei pitäisi sisällään mitään muuta kuin juuri tarpeellisen. Webwisu on ainakin liian monimutkainen. Pitäisi taas talvella ehtiä tutkimaan muita ohjelmia löytyiskö sieltä sopivaa, mutta tutkimattahan tuo varmaan jää ja keväällä taas kiroillaan webbiwisun kanssa...
-
Uusimmassa talouselämässä oli s 43 maatilojen yrittäjätulojen kehitys viimeiseltä 3 vuodelta.. yritän graafista lukea keskituloja, eli nämä ovat ungefär-arvoja ja ennusteita vuodelle 2017 joten ei ihan täsmällistä mutta suuntaa antavia kuiteskin..
Lypsykarjatilat 26 000 €
Sikataluostilat 24 000 €
Muu nautakarja 17 000 €
Viljanviljelytilat 7 000 €
Siis p€rk€l€.. täytyy lippalakkia nostaa että jaksatte näillä tuloilla räntäsateessa viljaa puida ja sitten marraskuussa tulee joku näsäviisas nokkela tarkastaja tms valvoja viisasteleen teille jostain v@tun kirpoista..
-
tuo muutenkin totta. tuota miä sanoisin maauskoks. vaikka kuin raipataan niin ei ku joka kevät vaan pää pystyssä yhä uusia pettymyksiä kohti. vai onko se sitä jääräpäisyyttä josta suomalaisia toisinaan kehutaan/moititaan?
-
Just luen Santeri Alkion elämänkertaa.. itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Hänen ehdotuksestaan eduskunta otti 15.11.1917 ylimmän vallan itselleen äänin 127 - 68 ja maamme julistautui 6.12.1917 itsenäiseksi Alkion aloitteesta niukinnaukin äänienemmistöllä 100-88.. Santeri Alkio oli itsenäisyytemme kätilö. Hänen tavoitteenaan oli maaseudun olojen ja talonpoikien aseman parantaminen alkaen valistuneiden isänmaallisten kirjojen kirjoittamisesta jatkuen nuorisokasvatuksen parissa ja edeten eduskuntaan ja valtion päämiesten joukkoon.. sitä kautta saatiin maaseudun olot paranemaan ja siinä sivussa Suomi itsenäiseksi ja taapero tukevasti jaloilleen. No oli siinä jotain synnytystuskiakin alussa.. Nuoruusvuodet Suomella meni puukkojunkkarina tapellessa ryssää vastaan ja samalla yhdistyi kansamme Alkion perinnön jakoon. Niistä hedelmistä saikin maamme nauttia pitkälti kahdeksatta kymmenettä vuotta, kunnes nuo saatanan tunarit, ottivat ja hukkasivat tämän perinnön.. Suomi vanhus on valmis haudan lepoon.
Tässä sitä ollaan.. taas lähtöruudussa. Nyt tarvis taas joku istuttamaan uuden "alkion".. maaperä ainaskin on hedelmällinen kun niin paljon on p@skaa viime vuosina puhuttu.
-
En nyt halua vänkätä asiasta, mutta peittausaine on kyllä kasvinsuojeluaine ja se velvoitetaan ilmoittamaan. Itse nyt laitoin sen tuonne, voihan nuo tietenkin vielä poistaakkin.
Kasvinsuojeluainehan se peittausainekin on, ei siitä pääse mihinkään. Itse olen aineiden nimet muistiinpanoihin merkannut ja itse peitatuista myös määrän. Sertisiemenistä vain aineen mutta en mitään määrästä koska sitä en tiedä enkä sen käyttömäärään ole millään tavoin vaikuttanut. Jos määrä pitäisi merkitä niin kyllä peittattuja siemeniä myyvät ilmoittaisivat sen asiakkaalle tavalla tai toisella viimeistään toimituksen tai laskutuksen yhteydessä jo pelkästään omia vaivojaan säästääkseen.
Ainakaan vielä ei kasvinsuojeluaineiden kuitteja haluta nähdä. Joten siinä mielessä on ihan sama mitä sinne sepitää kunhan kirjattu käyttö on ollut säädösten mukainen. Mutta helpommalla voi päästä kun käyttö on nytkin ollut säädösten mukaista ja kirjaa myös määrät muistiinpanoihin kaikkine kotkotuksineen. Kyllähän niitä jälkikäteenkin voi kirjoitella mikäli aikaa on jos tarkastuksen osuessa ilmoitetaan, että myös kasvinsuojeluaineiden kuitit halutaan nähdä. Vaivaa on vaan paljon enemmän eikä käyttöä välttämättä saa millään täsmäämään jos on ollut paljon sellaisia aineita, joita ei suurimmalla osalla pelloistaan saa käyttää.
-
Onko todella niin, että kerääjäkasvin siemen pitää olla sertiä?
Webwisussa on aikapaljon puutteita ruiskutuksiin liittyvien havaintojen
ja tehoamisen kirjaamisessa. Nykyiset ohjelmat on nörttien tekemiä ja
vaatii käyttäjältä uutta ajattelutapaa. Paperille tehty suunnitelma ym tai
itsetehty ohjelma ovat ihan päteviä. Vaatii kylläkin huomattavaa seuraamista
muutoksiin ja vaatimuksiin. Noottaa Kemiran lannootekortit esiillen.
-
Onko todella niin, että kerääjäkasvin siemen pitää olla sertiä?
Webwisussa on aikapaljon puutteita ruiskutuksiin liittyvien havaintojen
ja tehoamisen kirjaamisessa. Nykyiset ohjelmat on nörttien tekemiä ja
vaatii käyttäjältä uutta ajattelutapaa. Paperille tehty suunnitelma ym tai
itsetehty ohjelma ovat ihan päteviä. Vaatii kylläkin huomattavaa seuraamista
muutoksiin ja vaatimuksiin. Noottaa Kemiran lannootekortit esiillen.
Sertiä tai tossia. Siemenkauppalaki.
-
Joo niin on
-
tuo muutenkin totta. tuota miä sanoisin maauskoks. vaikka kuin raipataan niin ei ku joka kevät vaan pää pystyssä yhä uusia pettymyksiä kohti. vai onko se sitä jääräpäisyyttä josta suomalaisia toisinaan kehutaan/moititaan?
Maamies muista missä onnesi on..
https://m.youtube.com/watch?v=u-eI6eEU2jM
Hyvää itsenäisyyspäivää
-
Peltovalvonnassa (kaikki lohkot) ei huomautettavaa, miten muilla on mennyt?
-
Ei kannata jännittää. Tuskin kenelläkään paremmin olisi mennyt.
-
Peltovalvonnassa (kaikki lohkot) ei huomautettavaa, miten muilla on mennyt?
Siis voiko nykysäännöillä puhtaalla luomu nurmitilalla olla huomautettavaa?Muusta kuin papereista siis.
-
Peltovalvonnassa (kaikki lohkot) ei huomautettavaa, miten muilla on mennyt?
Siis voiko nykysäännöillä puhtaalla luomu nurmitilalla olla huomautettavaa?Muusta kuin papereista siis.
Tuntuuhan tuo mukavalle, kun tietää, että on tehty asioita oikein🙂.
-
Tarkkailkaa uutta Ruokaviraston Vipua. Siellä on valtaojia ja vastaavia keltaisella värillä merkittyjä uomia tullut vuodentakaiseen verrattuna lisää. Myös täysin ilmaan päättyviä uomia on, joissa onkin nyt merkintä.
Varmaan Agronet-kirjoituksia ovat sielä karttapiirtämössä seuranneet, ja kynä on kostoksi piirrellyt sopivasti. Nyt sitten kun entinen piirioja, nyt valtaojaksi merkitty, on kaltevassa paikassa poikittain, onko myös ojanuoman alapuolella oleva pellon yläreuna valtaojapientareeksi tuomittu ? On vaikea ymmärtää, miten se piennar auttaa, kun vesi tulee siitä penkasta yli pellolle ja jatkaa matkaansa parinsadan metrin päässä olevaan oikeaan valtaojaan, jos paannejää on esimerkiksi tukkinut vesiuran. Vesiuomakin on suurimman osan aikaa vuodesta kuiva, lisäksi se on ollut vain semmoinen harakan ylihypättävä matala ura.
Viljelyä voisi jatkaa, jos koko uran äestäisi umpeen, talvivedet se ura ohjaa lähinnä sivuun, yhteen sarkaojista. Siinä lähinnä olisi semmoinen kosteahko paikka keväällä hetken, muuten siitä voisi ajella mukavasti yli.
-SS-
-
Uusi Vipuun uudestisyntynyt valtaojauoma kaivettu auki noin 70 cm syväksi ja kylvetty pikanurmi ojamaiden päälle. Samalla käveltiin 250 m valtaojan reunaa, mittakepin kanssa tarkkuutettiin ja täytettiin vanhoja takavantaan viilunkuoppia ja raiheinää kasa päälle. On rento olo, mahdollinen valvonta ei paljon stressaa. Kävin kasvinsuojelukokeessakin, nippa nappa ensimmäisellä kerralla läpi. Kummallisia kysymyksiä olivat. Ei vanhan vartalolle tenttiminen oikein sovi.
-SS-
-
Tarkkailkaa uutta Ruokaviraston Vipua. Siellä on valtaojia ja vastaavia keltaisella värillä merkittyjä uomia tullut vuodentakaiseen verrattuna lisää. Myös täysin ilmaan päättyviä uomia on, joissa onkin nyt merkintä.
Kiitos vinkistä, piti käydä tarkistamassa tilanne ja pari hassua muutaman metrin pätkää jotka on aikaisemmin olleet papereissa valtaojia olivat jossain vaiheessa kadottaneet statuksensa.
-
Itellä tuli yhdelle "keltaiselle" valtaojalle joku vuosi sitten lisäksi sininen viiva. Ei oikein neuvojakaan osannut varmaksi sanoa, kumpaa väriä pitäisi totella. Valvontaa odotellessa.
-
Itellä tuli yhdelle "keltaiselle" valtaojalle joku vuosi sitten lisäksi sininen viiva. Ei oikein neuvojakaan osannut varmaksi sanoa, kumpaa väriä pitäisi totella. Valvontaa odotellessa.
Mitä se valvonta nyt muka ratkaisee? Kun tietää, millainen tausta ja koulutus niillä valvojilla on, niin se on ihan nopanheittoon verrattavissa, mitä ne päättää. Ei niillä yksinkertisesti asiantuntemus riitä, liian teoreettisia ovat. Sellaiset henkilöt, jotka oikeasti tietää asioista, eivät ramppaa saappaat jalassa pitkin peltojen pientareita,on ne sen verran isopalkkaisia herroja.
-
Tuli hetki ihmeteltyä taas vipu karttoja. Taas ne oli löytäneet lisää pinta-alaa , puusilmät :( Korjausdigitoinnit kait saa tehdä viimeiseen hakupäivään saakka?