Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: tapete - 01.02.17 - klo:19:15
-
Mitä porukka mieltä?Pelto ollut luomukesantona Jokusen vuoden.Kylvääkkö vehnä,rypsi tai joku muu vilja?Cl rypsillä sais juolavehnän hyvin kuriin,samoin vehnällä Broadway toimis .
-
Jos siinä on vankka juolas ja muu roska, häviää siinä niin rypsit kuin viljatkin kilpailun heti alkuunsa. Glyfoa pari kertaa kesän aikana, sitten jotain syysjuttua.
-
Kesanto vielä ensi kesänä. 10 l hehtaarille glyfoa keskellä kesää ja kyntö syksyllä.
-
entä jos ei haluta klyfoa?
-
Sain vuokrattua nuo pellot sen takia,että niitä viljellään oikeasti.Ei kehtaisi kesantona pitää edes yhtä kesää.
-
Keväällä glyfo ja sit aikasta viljaa.
-
Keväällä glyfo ja sitten suorakylvöllä jotain muuta kuin kauraa. Pinta pitää saada jotenkin ihan vähän edes rikki ennen kylvöä jotta saa itämisen mahdollistavan murun irti ennen kylvöä. Kesällä tankkiseokseen hukkisainetta niin lopputulema voi olla ihan ok.
-
Keväällä odotetaan maan kuivumista ja lämpiämistä. Oleellista on saada ohralle hyvä ja nopea lähtö. Sitten kyntö kuorimilla huolellisesti ja suhteellisen aikaisen ohran kylvö aika pian kynnön jälkeen. Kasvukaudella jotakin myrkkyä juolaan hillitsemiseksi. Ohran puinnin jälkeen glyfosaattikäsittely.
Jollet sitten innostu luomusitoumuksen tekemiseen.
-
Voi olla aika hilpeetä touhua kyntää tuollaista vuosia vanhaa juolavehnäturilasta kuorimet paikallaan. Jos tuosta aikoo satoakin saada, niin kyllä se on syytä jo keväällä glyfottaa. Äitienpäivän aikoihin ruiskutus, parin viikon hermoilu, kyntö ja sitten aikainen ohra.
-
Ja kun laitatte sitä ohraa niin siitähän ei sitten kasvukaudella ruiskutella juolaa. Ja juola tuskin kuolee yhteen glyforuiskutukseen. Pukkaa iloisesti läpi ohrasta :D
-
Kyllä on onnistunut menetelmällä Glyfosaatti maksimiannoksella, kyntö (kuorimia ei ollut), äestys pyörivällä ja kylvö kiekkovannaskoneella. Ohraa tuli tosi hyvin. Glyfon pitää antaa vaikuttaa kunnolla, eikä sitä pidä tehdä liian aikaisin. Kyntö onnistui hyvin, mutta joustopiikillä äestämisestä ei tullut mitään. Lapiorullalla ajettiin. Moneen kertaan. Kynnön irroittama maa ja turpeet eivät oikein sovi yhteen. Kylvöäkään laahavannaskoneella ei voinut oikeastaan ajatella. Aikainen ohra kesäkuun alkupuoliskolla kasvoi kyllä hyvin normaalilla rikkatorjunnalla.
Oma mielipide on kyllä, että muokkaamalla mieluummin kultivaattorilla useaan kertaan kesällä (kesanto) ja kylvämällä syysvilja, tulisi paras tulos. Tämä olisi siis luomukeino. Kemiallisesti toimien vastaavan tehon voisi saada laittamalla glyfo ensin keväällä, muokkaus ehkä mieluummin kultivaattorilla, jos sopiva sellainen on, juhannuksena. Uusi glyfo heinäkuun puolivälissä ja kyntö elo-syyskuun vaihteessa. Sitten heti rukiin kylvö. Se olisi kyllä juolan tuho pitkäksi aikaa kerralla.
Sinänsä kustannuksien kannalta avokesanto vs kemiallinen kesanto eivät juurikaan toisistaan eroa. Kemiallinen kesanto voi olla varmempi, jos kesä on märkä.
Kyntäen saa kyllä maan nopeasti kylvettävään kuntoon, mutta samalla säilötään juolaa tuleville vuosille. Siksi kyllä etsisin keinoja välttää sitä. Eräs tuttu suorakylväjä glyfotti yli 10 v kesantona olleen palstan ja kylvi sen vieskalaisella heti seuraavana päivänä. Kertoi saaneensa tosi hyvän kaurasadon. Tosin maan pitää olla sopivan kuivaa kylvettäessä. Sekin on nähty, että liian märkään kylvettäessä kylvölautanen nosti palkin nurmea ylös ja heitti siemenet palkin alle. Nurmi kuoli hyvin glyfoon, mutta kauraa ei juurikaan noussut tuon palkin alta.
Vielä yhtenä vaihtoehtona näkisin lohkon ilmoittamisen säilörehunurmena. Niitto kerran tai pari ja kultivointia muutaman kerran heinäkuussa. Ja taas ruista perään. Tämäkin toimisi kemiallisesti, jos niittää kerran, glyfottaa heinäkuussa ja muokkaa jotenkin rukiille.
-
Kyllä on onnistunut menetelmällä Glyfosaatti maksimiannoksella, kyntö (kuorimia ei ollut), äestys pyörivällä ja kylvö kiekkovannaskoneella. Ohraa tuli tosi hyvin. Glyfon pitää antaa vaikuttaa kunnolla, eikä sitä pidä tehdä liian aikaisin. Kyntö onnistui hyvin, mutta joustopiikillä äestämisestä ei tullut mitään. Lapiorullalla ajettiin. Moneen kertaan. Kynnön irroittama maa ja turpeet eivät oikein sovi yhteen. Kylvöäkään laahavannaskoneella ei voinut oikeastaan ajatella. Aikainen ohra kesäkuun alkupuoliskolla kasvoi kyllä hyvin normaalilla rikkatorjunnalla.
Oma mielipide on kyllä, että muokkaamalla mieluummin kultivaattorilla useaan kertaan kesällä (kesanto) ja kylvämällä syysvilja, tulisi paras tulos. Tämä olisi siis luomukeino. Kemiallisesti toimien vastaavan tehon voisi saada laittamalla glyfo ensin keväällä, muokkaus ehkä mieluummin kultivaattorilla, jos sopiva sellainen on, juhannuksena. Uusi glyfo heinäkuun puolivälissä ja kyntö elo-syyskuun vaihteessa. Sitten heti rukiin kylvö. Se olisi kyllä juolan tuho pitkäksi aikaa kerralla.
Sinänsä kustannuksien kannalta avokesanto vs kemiallinen kesanto eivät juurikaan toisistaan eroa. Kemiallinen kesanto voi olla varmempi, jos kesä on märkä.
Kyntäen saa kyllä maan nopeasti kylvettävään kuntoon, mutta samalla säilötään juolaa tuleville vuosille. Siksi kyllä etsisin keinoja välttää sitä. Eräs tuttu suorakylväjä glyfotti yli 10 v kesantona olleen palstan ja kylvi sen vieskalaisella heti seuraavana päivänä. Kertoi saaneensa tosi hyvän kaurasadon. Tosin maan pitää olla sopivan kuivaa kylvettäessä. Sekin on nähty, että liian märkään kylvettäessä kylvölautanen nosti palkin nurmea ylös ja heitti siemenet palkin alle. Nurmi kuoli hyvin glyfoon, mutta kauraa ei juurikaan noussut tuon palkin alta.
Vielä yhtenä vaihtoehtona näkisin lohkon ilmoittamisen säilörehunurmena. Niitto kerran tai pari ja kultivointia muutaman kerran heinäkuussa. Ja taas ruista perään. Tämäkin toimisi kemiallisesti, jos niittää kerran, glyfottaa heinäkuussa ja muokkaa jotenkin rukiille.
Säilörehuna minä kylväisin italialaista jonkun 10-20kg hehtaarille. 2 satoa korjuuseen ja antaisin kasvaa rauhassa syksyllä. Kyntö keväällä. Pieni epäilys että italian raeheinä jos kynnetään, niin se tulee seuraavana kesänä läpi.
-
Niin tuohon edelliseen vastaten. Oletan, ettei tapetella ole karjaa, koska sitä ei mainittu. Säilörehuksi siis ilmoitus, koska korjuuvelvoitetta ei ole. Pelto on nyt nurmella, joten minusta ei kannattaisi tehdä muuta kuin niitto tai pari, ja alkaa sen jälkeen hävittää nurmea vähitellen. Turhaa siihen mitään olisi keväällä kylvää. Kikkailua kyllä, mutta tukijärjestelmä mahdollistaa näin. Eli käyttää ensimmäisen kesän pellon kunnostamiseen ja aloittaa sitten normaalin viljelykierron.
Riippuen siitä, millaisia nurmikasveja siellä kasvaa ja millaista on maalaji, kannattaa pohtia viljelykiertoja. Pellon rakenne voi olla tosi hyvässä kunnossa, joten kannattaa pitää siitä huolta. Tosin kostealla paikalla nurmi saattaa olla ohut kerros pinnalla ja tiikkisavi alla. Silloin kannattaisi etsiä syväjuurisia viljelykasveja kuten ruis tai härkäpapu kunnostamaan maan multavuutta.
-
Onkohan Tapete ottanut sevää, ettei se pelto vaan olisi jo pysyvä nurmi :)
-
Onkohan Tapete ottanut sevää, ettei se pelto vaan olisi jo pysyvä nurmi :)
Mitäs pysyvä nurmi vaikuttaa tässä tilanteessa?
Jos ei olla natura alueella.
-
Keväällä Roundup Ace, kun juolan kasvu lähdössä käyntiin, sitten muualle parik päiväks.
Vehnän suorakylvö ja rikkakasviaineena Broudwayta kasvustoon. Syksyllä puinnin jälkeen taas Roudup.
Toimii.
-
Onkohan Tapete ottanut sevää, ettei se pelto vaan olisi jo pysyvä nurmi :)
Mitäs pysyvä nurmi vaikuttaa tässä tilanteessa?
Jos ei olla natura alueella.
Mitäs natura-alue vaikuttaa tässä tilanteessa?
-
Luomukesantioa se varmaankin oli. Silloin ei pysyvän nurmen ongelmaa liene.
-SS-
-
Luomukesantioa se varmaankin oli. Silloin ei pysyvän nurmen ongelmaa liene.
-SS-
Pysyvä nurmi siitä käsittääkseni tulee, jos lohkolla on ollut nurmikasvi viimeiset viisi vuotta ja se ilmoitetaan tänä vuonna nurmeksi. Kysymys on tavanomaiseen tuotantoon siirtyvästä lohkosta. Viherkesanto luetaan nurmikasvien ryhmään.
Mutta mitä se haittaa, vaikka pysyvän nurmen status sille tulisikin?
-
Mulle tuli lohko joskus joka oli päässyt pusikoitumaan. Jotain 3-4 metristä koivua, leppää ja haapaa. Savimaata. Korjasin puut pois. Sitten kyntämällä syksyllä nurin niin että pahimmat juurakot nousi ylös. Sen mitä auroilla nousi. Sitten sai olla talven yli. Äestys lapiorullaäkeellä ja pahimpien juurakoiden ja kantojen keräys pois. Kylvö tavallisella laahavannaskoneela. Kauraa. Glyfosaatti ennen puintia. Ja sitten kyntö. Hyvä tuli.
Niin kevyillä mailla tuskin toimisi?
-
entä jos ei haluta klyfoa?
Sit jatkaa kesantona. Tää on raaka totuus.
-
riittääkö yks kesä? avokesantona?
-
riittääkö yks kesä? avokesantona?
15 vuoden viljelemättömyys, avokesantokesän jälkeen on luomuporkkanaa kasvatettu menestyksellä. Eiköhän se avokesantokesä enniimmät paskaruohot tapa, näin oman kokemuksen mukaan.
-
jepjep. tulossa kait yks pelto joka heitteillä jo muutamia vuosia ja omistaja ei salli torjunta-aineita mutta haluis pellon säilyvän....
-
Kyllä keväällä glyfolla Aloitan toimenpiteet.Luomu ei ole mulle vaihtoehto,ei kestä katsoa omilla pelloilla juolavehnä ,valvatti viljaseosta .
Karja puolella Luomu toimii jollain tavalla,pelkässä viljanviljelyssä ei .
Tekis mieli kokeilla Aurea Cl rypsiä.clamoxi on tehokas aine,aiemmat kerrat Ollu Pelto täysin puhdas rikoista .(ei kokemusta luomusta rypsille .)
-
jepjep. tulossa kait yks pelto joka heitteillä jo muutamia vuosia ja omistaja ei salli torjunta-aineita mutta haluis pellon säilyvän....
En minä ainakaan ottaisi peltoa edes ilmaiseksi jos ei siellä saa tehdä juuri niitä toimenpiteitä mitkä omasta mielestä tarpeelliset. Jos omistaja haluaa pellon säilyvän ja sulla on pellot olleet ilmeisesti senkin mielestä hyvässä kunnossa jos sulle tarjoaa, niin eikö sille voi varovasti vinkata että ilman torjunta-aineita ne ei ihan tuossa kunnossa ehkä olisi?
-
jepjep. tulossa kait yks pelto joka heitteillä jo muutamia vuosia ja omistaja ei salli torjunta-aineita mutta haluis pellon säilyvän....
Tuollaisia luomutilojen vuokrauksia tiedän jo kaksi. Molemmat vuokraisännät vaativat viljelyn jatkamista luomuna. Molemmat vuokraajat totesivat nopeasti luomun olevan ihan toimiva viljelymenetelmä, ja siirsivät omat, kemiallisesti viljellyt tilansa luomuun. Nyt ovat molemmat hyvin tyytyväisiä ratkaisuihinsa.
-
jepjep. tulossa kait yks pelto joka heitteillä jo muutamia vuosia ja omistaja ei salli torjunta-aineita mutta haluis pellon säilyvän....
Tuollaisia luomutilojen vuokrauksia tiedän jo kaksi. Molemmat vuokraisännät vaativat viljelyn jatkamista luomuna. Molemmat vuokraajat totesivat nopeasti luomun olevan ihan toimiva viljelymenetelmä, ja siirsivät omat, kemiallisesti viljellyt tilansa luomuun. Nyt ovat molemmat hyvin tyytyväisiä ratkaisuihinsa.
Tuota nyt ei usko vanha Erkkikään!
-
jepjep. tulossa kait yks pelto joka heitteillä jo muutamia vuosia ja omistaja ei salli torjunta-aineita mutta haluis pellon säilyvän....
Tuollaisia luomutilojen vuokrauksia tiedän jo kaksi. Molemmat vuokraisännät vaativat viljelyn jatkamista luomuna. Molemmat vuokraajat totesivat nopeasti luomun olevan ihan toimiva viljelymenetelmä, ja siirsivät omat, kemiallisesti viljellyt tilansa luomuun. Nyt ovat molemmat hyvin tyytyväisiä ratkaisuihinsa.
Tuota nyt ei usko vanha Erkkikään!
Totta kai voi uskoa. Lisätuet ei-viljelylle, mukaan vielä sopivasti lampaita, ei tarvitse investoida lisäresursseihin,
vaikka nelinkertaistaisi tukisatoalan. Paras mahdollinen yhdistelmä kulujen pienuutta ja
harvempien tuotetuottojen brändilisää.
-SS-
-
"Totta kai voi uskoa. Lisätuet ei-viljelylle, mukaan vielä sopivasti lampaita, ei tarvitse investoida lisäresursseihin,
vaikka nelinkertaistaisi tukisatoalan. Paras mahdollinen yhdistelmä kulujen pienuutta ja
harvempien tuotetuottojen brändilisää.
-SS-"
Olikos juuri tollasen viljelyn tulos realisoitunut siellä teillä päin ?
-
Jos ihan tosissaan miettii, niin eihän kasvinviljelytilan kannata ikinä alkaa laajentamaan tavanomaisena, jos kuivuri on rajoittava tekijä.
Luomulla saa tupla-alan hoidettua samalla kuivurilla ja vähintään saman tuloksen viivan alle nykyisilläkin hehtaareilla.
-
"Totta kai voi uskoa. Lisätuet ei-viljelylle, mukaan vielä sopivasti lampaita, ei tarvitse investoida lisäresursseihin,
vaikka nelinkertaistaisi tukisatoalan. Paras mahdollinen yhdistelmä kulujen pienuutta ja
harvempien tuotetuottojen brändilisää.
-SS-"
Olikos juuri tollasen viljelyn tulos realisoitunut siellä teillä päin ?
Kyllä siltä näyttäisi. Helsingin läheisyys ja suuret hipsterimarkkinat ovat saaneet useammankin 300 - 1000 ha tilan siirtymään luomuun, on tietenkin lihaeläintä ja lypsykarjaakin, lampaita laiduntamassa, aikaa on jäänyt omien myllytuotteiden lanseeraamiseen, ja aikaisemmin rekkaralli vei tilojen jättisiiloista tuhansia tonneja tavaraa, nyt lienee helpompaa kun menee muutamia kuorma-autollisia kullanhintaista tavaraa suoraan markkinoille. Eihän tuo toimi, jos maata on vain muutamakymmenen hehtaaria. Ammattimaisessa luomuviljelyssä tilakokokin on ammattiluokkaa. Finanssit antavbat periksi vaikka kuusta rahdata kompostia ja Viljoa maan tarpeisiin, ja ruiskuilla ajetaan kuin tavanomaisena aikana peräti, on hiventä ja leväravinnetta jos tusinaa eri sorttia. Laserohjatut rikkakammat tekevät laihosta aivan tavanomaisen näköisen.
Sellaiset 20-30 vuotta luomussa olleet, joiden vuodenkulkua olen seurannut omilla maaseutureisuillani, ovat jääneet vähän jälkijunaan: kasvustot ovat todella harvoja ja hinteliä, maan köyhtyminen ja mullan häviäminen näkyy kynnöksen kiillossa ja liettymistaipumuksessa. Olisiko yleinen jäähdyttely siinä tapauksessa tällaisen riutuneisuuden takana. Mitään maan viljelyä tuo ei ole, vaan maan silleensä olemisen seuraamista.
-SS-
-
"Totta kai voi uskoa. Lisätuet ei-viljelylle, mukaan vielä sopivasti lampaita, ei tarvitse investoida lisäresursseihin,
vaikka nelinkertaistaisi tukisatoalan. Paras mahdollinen yhdistelmä kulujen pienuutta ja
harvempien tuotetuottojen brändilisää.
-SS-"
Olikos juuri tollasen viljelyn tulos realisoitunut siellä teillä päin ?
Kyllä siltä näyttäisi. Helsingin läheisyys ja suuret hipsterimarkkinat ovat saaneet useammankin 300 - 1000 ha tilan siirtymään luomuun, on tietenkin lihaeläintä ja lypsykarjaakin, lampaita laiduntamassa, aikaa on jäänyt omien myllytuotteiden lanseeraamiseen, ja aikaisemmin rekkaralli vei tilojen jättisiiloista tuhansia tonneja tavaraa, nyt lienee helpompaa kun menee muutamia kuorma-autollisia kullanhintaista tavaraa suoraan markkinoille. Eihän tuo toimi, jos maata on vain muutamakymmenen hehtaaria. Ammattimaisessa luomuviljelyssä tilakokokin on ammattiluokkaa. Finanssit antavbat periksi vaikka kuusta rahdata kompostia ja Viljoa maan tarpeisiin, ja ruiskuilla ajetaan kuin tavanomaisena aikana peräti, on hiventä ja leväravinnetta jos tusinaa eri sorttia. Laserohjatut rikkakammat tekevät laihosta aivan tavanomaisen näköisen.
Sellaiset 20-30 vuotta luomussa olleet, joiden vuodenkulkua olen seurannut omilla maaseutureisuillani, ovat jääneet vähän jälkijunaan: kasvustot ovat todella harvoja ja hinteliä, maan köyhtyminen ja mullan häviäminen näkyy kynnöksen kiillossa ja liettymistaipumuksessa. Olisiko yleinen jäähdyttely siinä tapauksessa tällaisen riutuneisuuden takana. Mitään maan viljelyä tuo ei ole, vaan maan silleensä olemisen seuraamista.
-SS-
Joo kyllä se ikävää on seurata tuollaisia tapauksia. Niitä on kyllä molemmissa tuotantosuunnissa. Ja valitettavasti luomussa suhteessa varmaankin enemmän. Onkin tosi hyvä tuo uusi velvoite tuottaa myyntikasveja 30 % pinta-alasta tai sitten nurmea luomueläimille. Onneksi meillä päin näennäisviljelijöitä on kummassakin tuotantotavassa tosi vähän.
Meillä lohkojen ennen tosi tiukka ja kiiltävä savi on alkanut muuttua yllättävän hyvää vauhtia parempaan suuntaan. Lohkoiltahan ei luomussa voi saada kunnon satoja, ellei maasta löydy kasvuvoimaa. Työtä ja oikeiden asioiden tekemistä tämä kyllä vaatii.
Vielä tuo, ettei luomu toimisi muutaman kymmenen hehtaarin tiloilla. En oikein usko että myöskään kemiallinen viljely toimisi ilman lisätuloja tuolla alalla. Ainakin tällä hetkellä hehtaarikohtainen tulos on luomussa parempi, joten parempi tulos voidaan saada pienemmälläkin alalla. Toki näin ei välttämättä aina ole.
Tämä keskustelu kyllä sopisi paremmin tuonne luomuketjuun...