Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Luteikko - 18.02.17 - klo:19:35
-
Tuli tuosta toisesta topiikista mieleen kysyä kuivurin säädöistä.
Mikä on oikea ilmamäärä? Ja voisiko tuota ilmamäärää säätää jotenkin paine-eroilla tai jollain? Mikä olisi taloudellisin ilmamäärä?
Mikä on taloudellisin sisäänpuhalluslämpö?
Mikä kierto-aika
Ja muitakin säätöjä saa tyhmälle selventää 😀
-
Helvettiäkö nyt jo helmikuussa kuivurin säädöistä kyselet, aiotko huomenna viljoja kuivata?
-
Helvettiäkö nyt jo helmikuussa kuivurin säädöistä kyselet, aiotko huomenna viljoja kuivata?
Sinutkin voisi laittaa jäähylle pariksi kuukaudeksi, paskaa suollat enimmäkseen.
Valvojille ilmoitettu.
-
Helvettiäkö nyt jo helmikuussa kuivurin säädöistä kyselet, aiotko huomenna viljoja kuivata?
Sinutkin voisi laittaa jäähylle pariksi kuukaudeksi, paskaa suollat enimmäkseen.
Valvojille ilmoitettu.
Jep, ilmoitettu on!
-
Tuli tuosta toisesta topiikista mieleen kysyä kuivurin säädöistä.
Mikä on oikea ilmamäärä? Ja voisiko tuota ilmamäärää säätää jotenkin paine-eroilla tai jollain? Mikä olisi taloudellisin ilmamäärä?
Mikä on taloudellisin sisäänpuhalluslämpö?
Mikä kierto-aika
Ja muitakin säätöjä saa tyhmälle selventää 😀
Ohjekirja ensin esille.
Mikä kuivuri?
-
Ilmaa niin paljon ku mahdollista ilman että lämpö laskee asetetun rajan alle, edellyttää toki että ilma myös poistuu kuivurista eli ylipaineiseen kuivuriin myös imurit. Ei puhalla elevaattorista eikä esiputsarilta/yläluukusta, lievä imu vaikka ilma vaihtuu...
Rypsillä pakko rajoittaa ilmaa että lämpöä, ja huomaa kuinka kuivurista ei kosteus poistu kuten reilulla ilmamäärällä, alkaa hikoilemaan ja keräämään pölyä esim. elevaattorin alapäähän. Reilulla ilmamäärällä ei riitä poistopuolen aukot että palautuisi ilman mukana menevät kiertoon, alkaa (oletettavasti) leijaamaan poistokanavissa ja lopulta tukkii alimmaisia kennoja -> virtaus kasvaa ylemmissä ja poistopuoli täyttyy lisää. Been there, done that :D :D
-
Tuli tuosta toisesta topiikista mieleen kysyä kuivurin säädöistä.
Mikä on oikea ilmamäärä? Ja voisiko tuota ilmamäärää säätää jotenkin paine-eroilla tai jollain? Mikä olisi taloudellisin ilmamäärä?
Mikä on taloudellisin sisäänpuhalluslämpö?
Mikä kierto-aika
Ja muitakin säätöjä saa tyhmälle selventää 😀
Ohjekirja ensin esille.
Mikä kuivuri?
Ei ole ohjekirjaa. Siksi kyselen.
80 luvun Jaakko.
Edit. Oisko jollain ohjekirjaa 😀
-
Tuli tuosta toisesta topiikista mieleen kysyä kuivurin säädöistä.
Mikä on oikea ilmamäärä? Ja voisiko tuota ilmamäärää säätää jotenkin paine-eroilla tai jollain? Mikä olisi taloudellisin ilmamäärä?
Mikä on taloudellisin sisäänpuhalluslämpö?
Mikä kierto-aika
Ja muitakin säätöjä saa tyhmälle selventää 😀
Ohjekirja ensin esille.
Mikä kuivuri?
Ei ole ohjekirjaa. Siksi kyselen.
80 luvun Jaakko.
Okei....
-
Ilmaa niin paljon ku mahdollista ilman että lämpö laskee asetetun rajan alle, edellyttää toki että ilma myös poistuu kuivurista eli ylipaineiseen kuivuriin myös imurit. Ei puhalla elevaattorista eikä esiputsarilta/yläluukusta, lievä imu vaikka ilma vaihtuu...
Rypsillä pakko rajoittaa ilmaa että lämpöä, ja huomaa kuinka kuivurista ei kosteus poistu kuten reilulla ilmamäärällä, alkaa hikoilemaan ja keräämään pölyä esim. elevaattorin alapäähän. Reilulla ilmamäärällä ei riitä poistopuolen aukot että palautuisi ilman mukana menevät kiertoon, alkaa (oletettavasti) leijaamaan poistokanavissa ja lopulta tukkii alimmaisia kennoja -> virtaus kasvaa ylemmissä ja poistopuoli täyttyy lisää. Been there, done that :D :D
Täysillä olen puhaltanut. Täytyypi kokeilla mistä se ilma poistuu...
Olisiko sisäänpuhallus muistaakseni jotain 70 asteenpaikkeilla. Lämpimällä kelillä varmaan voisi nostaa ja kylmällä ei.
-
Tuli tuosta toisesta topiikista mieleen kysyä kuivurin säädöistä.
Mikä on oikea ilmamäärä? Ja voisiko tuota ilmamäärää säätää jotenkin paine-eroilla tai jollain? Mikä olisi taloudellisin ilmamäärä?
Mikä on taloudellisin sisäänpuhalluslämpö?
Mikä kierto-aika
Ja muitakin säätöjä saa tyhmälle selventää 😀
Ohjekirja ensin esille.
Mikä kuivuri?
Ei ole ohjekirjaa. Siksi kyselen.
80 luvun Jaakko.
Edit. Oisko jollain ohjekirjaa 😀
Mulla on kaikenmoista prosyyriä, mutta ei muistaakseni säätämiseen taida olla. Pittää katsoa joskus kun ehtii ja jaksaa.
Mikä malli sulla on, kartano- vai aittajaska (tais olla kolmaskin malli), ja kuinka iso?
-
Tuli tuosta toisesta topiikista mieleen kysyä kuivurin säädöistä.
Mikä on oikea ilmamäärä? Ja voisiko tuota ilmamäärää säätää jotenkin paine-eroilla tai jollain? Mikä olisi taloudellisin ilmamäärä?
Mikä on taloudellisin sisäänpuhalluslämpö?
Mikä kierto-aika
Ja muitakin säätöjä saa tyhmälle selventää 😀
Ohjekirja ensin esille.
Mikä kuivuri?
Ei ole ohjekirjaa. Siksi kyselen.
80 luvun Jaakko.
Edit. Oisko jollain ohjekirjaa 😀
Mulla on kaikenmoista prosyyriä, mutta ei muistaakseni säätämiseen taida olla. Pittää katsoa joskus kun ehtii ja jaksaa.
Mikä malli sulla on, kartano- vai aittajaska (tais olla kolmaskin malli), ja kuinka iso?
Talousjaska.
-
Kannattaa tutkia ovenpielet uunihuoneessa ja kuivaamohuoneessa. Siellä voi olla hyviä muistiinpanoja. Edelliseltä käyttäjältä myös voi kysyä. Sitten parhaimmassa tapauksessa hyvä sähkäri/poltihuoltaja käymään läpi johtotrasselia, että mikä johtaa mihinkin.
Sitten olen myös Arskatehtaalta saanut hyviä neuvoja, koska ohjelmassa on vielä sekä uuni että kuivauskaapin rakenne. Yhden syksyn kun siellä tutkii ja mittailee, seura esipuhdistajan putkea, ja säätää ihan vähän kerrallaan, sitten alkaa kuivauksen katkaisukin mennä kohdalleen useamman erän jälkeen, koska eri viljalajikkeilla se katkaisu tapahtuu eri arvoilla. Ja lopuksi kirjaa arvot ylös mitä kaupan kuitissa tulee.
Onneksi olin semmoisena alle rippikouluikäisenä rakentamassa tuota, niin jos muutamankin kerran vietin siellä aikaa kun naapurin vanhaisäntä esimeriksi ajoi elevaattorin tukkoon. Maalasi isot merkit putkeen, niin niistä on hyvä laittaa maksimiarvo kohdalleen.
Ilmamäärä niin iso kuin uunissa vielä joltinenkin lämpö pysyy. Illalla ja yöllä voi ilmaan hiukan kuristaa; jääkylmä uuni nokeentuu.
-SS-
-
Muistaakeseni aikoinaan Antti ohjeisti ylipainekuivaajan vastapaineeksi 20 mm. Puhalluspäätyyn laitettiin vedellä täytetty, u-muotoon taivutettu kirkas vesiletku, josta paine voitiin todeta. Liian pieni virtaus aiheutti veden tiivistymisen poistokanavaan ja liian suuri heikensi hyötysuhdetta, koska lämmin ilma ei ehtinyt sitoa kaikkea mahdollista kosteutta ennen poistumistaan kennostosta. Noilla ohjeilla on menty kohta 3 vuosikymmentä. En tiedä, toimiiko sama säätö myös alipainekuivaamoissa poistopuolella mutta jos poistoputkisto itkee vettä, imua lisää.
-
Ei ole ohjekirjaa. Siksi kyselen.
80 luvun Jaakko.
Edit. Oisko jollain ohjekirjaa 😀
Oli semmonenkin, lukemattomien kirjojen hyllyssä. 30-sivuinen, liikaa scannattavaa :-\
(http://i3.aijaa.com/t/00532/14337025.t.jpg) (http://aijaa.com/45Wc9m)
-
Ei ole ohjekirjaa. Siksi kyselen.
80 luvun Jaakko.
Edit. Oisko jollain ohjekirjaa 😀
Oli semmonenkin, lukemattomien kirjojen hyllyssä. 30-sivuinen, liikaa scannattavaa :-\
(http://i3.aijaa.com/t/00532/14337025.t.jpg) (http://aijaa.com/45Wc9m)
Kartano-Jaakko näköjään (210 hl).
Mulla on "siilokuivurin asennusohje". Ymmärrän skannaus murheen :-)
Jos jaksaisi penkoa tuon parin kuution kasan mitä kelamieheltä on tänne jäänyt, niin voisi löytyä myös tuollainen "kuivaus opas". Se on vaan niin masentava tuo kasa!!! ja vielä kylmässä ja pölyisiä ja kasassa kaikki mahdolliset kirjat ja liput ja laput ja tuskin siellä sitä on :-)
-
Muistaakeseni aikoinaan Antti ohjeisti ylipainekuivaajan vastapaineeksi 20 mm. Puhalluspäätyyn laitettiin vedellä täytetty, u-muotoon taivutettu kirkas vesiletku, josta paine voitiin todeta. Liian pieni virtaus aiheutti veden tiivistymisen poistokanavaan ja liian suuri heikensi hyötysuhdetta, koska lämmin ilma ei ehtinyt sitoa kaikkea mahdollista kosteutta ennen poistumistaan kennostosta. Noilla ohjeilla on menty kohta 3 vuosikymmentä. En tiedä, toimiiko sama säätö myös alipainekuivaamoissa poistopuolella mutta jos poistoputkisto itkee vettä, imua lisää.
Justiinsa jotain tällaista kaipailen. Kiitos
Onko sillä merkitystä jos paineen mittaa poistokanavasta?
-
Muistaakeseni aikoinaan Antti ohjeisti ylipainekuivaajan vastapaineeksi 20 mm. Puhalluspäätyyn laitettiin vedellä täytetty, u-muotoon taivutettu kirkas vesiletku, josta paine voitiin todeta. Liian pieni virtaus aiheutti veden tiivistymisen poistokanavaan ja liian suuri heikensi hyötysuhdetta, koska lämmin ilma ei ehtinyt sitoa kaikkea mahdollista kosteutta ennen poistumistaan kennostosta. Noilla ohjeilla on menty kohta 3 vuosikymmentä. En tiedä, toimiiko sama säätö myös alipainekuivaamoissa poistopuolella mutta jos poistoputkisto itkee vettä, imua lisää.
Justiinsa jotain tällaista kaipailen. Kiitos
Onko sillä merkitystä jos paineen mittaa poistokanavasta?
On, ei siellä sais mitään vastapainetta olla.
-
Muistaakeseni aikoinaan Antti ohjeisti ylipainekuivaajan vastapaineeksi 20 mm. Puhalluspäätyyn laitettiin vedellä täytetty, u-muotoon taivutettu kirkas vesiletku, josta paine voitiin todeta. Liian pieni virtaus aiheutti veden tiivistymisen poistokanavaan ja liian suuri heikensi hyötysuhdetta, koska lämmin ilma ei ehtinyt sitoa kaikkea mahdollista kosteutta ennen poistumistaan kennostosta. Noilla ohjeilla on menty kohta 3 vuosikymmentä. En tiedä, toimiiko sama säätö myös alipainekuivaamoissa poistopuolella mutta jos poistoputkisto itkee vettä, imua lisää.
Justiinsa jotain tällaista kaipailen. Kiitos
Onko sillä merkitystä jos paineen mittaa poistokanavasta?
On, ei siellä sais mitään vastapainetta olla.
No mutta mikä on puhalluspääty? 😂
-
Muistaakeseni aikoinaan Antti ohjeisti ylipainekuivaajan vastapaineeksi 20 mm. Puhalluspäätyyn laitettiin vedellä täytetty, u-muotoon taivutettu kirkas vesiletku, josta paine voitiin todeta. Liian pieni virtaus aiheutti veden tiivistymisen poistokanavaan ja liian suuri heikensi hyötysuhdetta, koska lämmin ilma ei ehtinyt sitoa kaikkea mahdollista kosteutta ennen poistumistaan kennostosta. Noilla ohjeilla on menty kohta 3 vuosikymmentä. En tiedä, toimiiko sama säätö myös alipainekuivaamoissa poistopuolella mutta jos poistoputkisto itkee vettä, imua lisää.
Justiinsa jotain tällaista kaipailen. Kiitos
Onko sillä merkitystä jos paineen mittaa poistokanavasta?
On, ei siellä sais mitään vastapainetta olla.
No mutta mikä on puhalluspääty? 😂
Se puoli kaapista, mihin puhalletaan.
Olisiko tollasessa ylipainekaapissa järkeä, jos sen tekisi ns. paineettomaksi, laittamalla poistopuolelle jonkinlaisen potkurin imemään ilmaa samalla kun pannun puolelta työnnetään ilmaa. Auttaisiko kuivumisnopeuteen yhtään?
-
Muistaakeseni aikoinaan Antti ohjeisti ylipainekuivaajan vastapaineeksi 20 mm. Puhalluspäätyyn laitettiin vedellä täytetty, u-muotoon taivutettu kirkas vesiletku, josta paine voitiin todeta. Liian pieni virtaus aiheutti veden tiivistymisen poistokanavaan ja liian suuri heikensi hyötysuhdetta, koska lämmin ilma ei ehtinyt sitoa kaikkea mahdollista kosteutta ennen poistumistaan kennostosta. Noilla ohjeilla on menty kohta 3 vuosikymmentä. En tiedä, toimiiko sama säätö myös alipainekuivaamoissa poistopuolella mutta jos poistoputkisto itkee vettä, imua lisää.
Justiinsa jotain tällaista kaipailen. Kiitos
Onko sillä merkitystä jos paineen mittaa poistokanavasta?
On, ei siellä sais mitään vastapainetta olla.
No mutta mikä on puhalluspääty? 😂
Mihin ilma tulee uunista. Sieltä ainakin kuivurin vastapaine mitataan.
-
Mutta kerkeääkö ilma sitomaan kosteutta riittävästi ns. kylläiseksi. Pitäisi seurata poisto ilman kosteutta.
Mikäs firma viimevuonna Okrassa markkinoi tamu säätöä puhaltimelle?
-
Olisiko tollasessa ylipainekaapissa järkeä, jos sen tekisi ns. paineettomaksi, laittamalla poistopuolelle jonkinlaisen potkurin imemään ilmaa samalla kun pannun puolelta työnnetään ilmaa. Auttaisiko kuivumisnopeuteen yhtään?
[/quote]
Auttaahan se varmasti, eikä höyry tiivisty siihen poistoputkeen jos on vähänkin pidempi putki, itse iaitoin pari vuotta sitten omaani, mut olis saanut olla tehokkaampikin
-
Olisiko tollasessa ylipainekaapissa järkeä, jos sen tekisi ns. paineettomaksi, laittamalla poistopuolelle jonkinlaisen potkurin imemään ilmaa samalla kun pannun puolelta työnnetään ilmaa. Auttaisiko kuivumisnopeuteen yhtään?
Auttaahan se varmasti, eikä höyry tiivisty siihen poistoputkeen jos on vähänkin pidempi putki, itse iaitoin pari vuotta sitten omaani, mut olis saanut olla tehokkaampikin
Minkälaisen systeemin laitoit?
-
6 sataseen putkeen laitoin välille nurkissa olleen potkuripuhaltimen, alussa kun vilja on kosteaa tuntuu imu siellä poistopuolen kaapissa, mutta kun on kuivempaa niin uunin puhallin jaksaa painaa vähäistä ylipainetta jo sinnekin.. saisi olla minusta vielä tehokkaampi niin että olis alipaimeinen loppuun saakka.
Olisin kyllä alipainesysteemin kannalla muutenkin, joskus 30- luvulla ainakin saksassa kuivattiin pelkällä alipaineella ilman mitään lämmönlähdettä"harvempi"ilma sitoo kosteutta paremmin kuin ylipaineinen.
Mun mielestäni , jos kylmäilmakuivurinkin virittelis niin että ilma imetään sen viljan läpi eikä puhalleta niin olisi tulos toista luokkaa kun kosteus puhalletaan pois siitä viljasta eikä, niinkuin alkuvaiheessa tapahtuu että se kosteus siirtyy viljakerroksen yläpintään kunnes koko viljakerron kuivuu riittävästi että ilma pääsee kunnolla läpi, ja silloinkin tahtoo kylmällä olmalla kosteus tiivistyä siihen pintakerrokseen.
-
Eli mittaa puhalluspäädyn vastapainetta ja ohjaa sillä tiedolla puhaltimen nopeutta. Alussa hitaampaa ja lopussa lujempaa 😀
-
Eli mittaa puhalluspäädyn vastapainetta ja ohjaa sillä tiedolla puhaltimen nopeutta. Alussa hitaampaa ja lopussa lujempaa 😀
Eikös toisin päin olisi turvallisempi. Ei ala vesi lentää poistokanavissa,
ja sitten kun on vilja kuivempaa, hitaampi nopeus auttaa keräämään
kaiken tarvittavan kosteuden pois jyvistä ?
-SS-
-
Ensiksi täytyy selvittää paljonko voiraan polttaa öljyä kiloja tunnissa. Sitten ilmat kohilleen, katkaisulämpö noin 40 c.
-
Jos liikaa lämpöä poistoilmasssa niin ei ole ehtinyt sitoa kostetta mukaan.
-
Eli mittaa puhalluspäädyn vastapainetta ja ohjaa sillä tiedolla puhaltimen nopeutta. Alussa hitaampaa ja lopussa lujempaa 😀
Eikös toisin päin olisi turvallisempi. Ei ala vesi lentää poistokanavissa,
ja sitten kun on vilja kuivempaa, hitaampi nopeus auttaa keräämään
kaiken tarvittavan kosteuden pois jyvistä ?
-SS-
Juurkin näin minä sekoilin.
-
Sopiva kiertonopeuskin vaikuttaa kuivaustehokkuuteen, mutta mikä sitten juuri se sopiva?
-
Sopiva kiertonopeuskin vaikuttaa kuivaustehokkuuteen, mutta mikä sitten juuri se sopiva?
Juu, sitä kyselin kanssa tuossa aloituksessa. Jostain olen kuullut, että 2 tuntia. En tiedä pitääkö paikkaansa ja mihin perustuu. Mulla on nopeampi kuin tuo 2 h. Tarkkaa aikaa en tiedä, kun viimeinen satsi oli vajaa ja kesken puintien ei siiloon ajaessa muka kerkeä odottamaan.
-
Antin kirja neuvoi aikoinaan n.tunnin kiertonopeuteen.
-
Muistaakeseni aikoinaan Antti ohjeisti ylipainekuivaajan vastapaineeksi 20 mm. Puhalluspäätyyn laitettiin vedellä täytetty, u-muotoon taivutettu kirkas vesiletku, josta paine voitiin todeta. Liian pieni virtaus aiheutti veden tiivistymisen poistokanavaan ja liian suuri heikensi hyötysuhdetta, koska lämmin ilma ei ehtinyt sitoa kaikkea mahdollista kosteutta ennen poistumistaan kennostosta. Noilla ohjeilla on menty kohta 3 vuosikymmentä. En tiedä, toimiiko sama säätö myös alipainekuivaamoissa poistopuolella mutta jos poistoputkisto itkee vettä, imua lisää.
Justiinsa jotain tällaista kaipailen. Kiitos
Onko sillä merkitystä jos paineen mittaa poistokanavasta?
On, ei siellä sais mitään vastapainetta olla.
No mutta mikä on puhalluspääty? 😂
Se puoli kaapista, mihin puhalletaan.
Olisiko tollasessa ylipainekaapissa järkeä, jos sen tekisi ns. paineettomaksi, laittamalla poistopuolelle jonkinlaisen potkurin imemään ilmaa samalla kun pannun puolelta työnnetään ilmaa. Auttaisiko kuivumisnopeuteen yhtään?
Puhallushan tulee keskelle, ja siitä jakautuu kummallekin puoliskolle :)
...Ja näissä puoliskoissa tottakai imuritkin, vaikka ylipainepannu työntää ilmaa :) Niin, Mepu tehnyt näin jo pitkään, toki nuo imurit lisävarusteet mutta ehdottoman hyvät ovat.
Selkeä ero, onko imurit päällä vai ei. Huomaa taas kosteuden kertymisestä. Mepussa haukkaa lämmön hyvin talteen, tarvii olla paljon virtaustakin ettei kosteus tiivisty uudelleen poistopuolelle.
Lämmöt pannulta tulevassa (lyhyessä) putkessa kelin/kuivattavan mukaan yleensä 82-88 astetta, poistopuolella ennen imureita ts. putken lähdössä kennosta alkukuivauksen aikana alle 30 astetta, hiljalleen nousee reiluun 30 asteeseen ja kuivaa kun mittari 33-37 astetta. Tavanomainen säätö noin 34 astetta. Loppulämpö nousee nopeasti, alle 30 asteessa pysyy ehkä 20 prosentin kosteuteen tai jotain, näin mutuna. Kiertonopeuden nosto nostaa luonnollisesti poistuvan ilman lämpöä, kun vilja ei ehdi jäähtyä ts. puhalletaan kuumaa ilmaa kuuman massan läpi, jossa kosteus ei ehdi nousemaan siemenen sisältä, kuten kylmä/kuuma vaihtelu tekisi.
Kiertonopeus reilu tunti, pannu hieman ylitehoinen 500kw, 400kw:n uuniakin joku käyttää. Noista lämpötilaeroista voi päätellä ettei lämpö ainakaan karkaa, vaikka ilmaa reilusti. Ehkä ilmaa voisi olla jopa vieläkin enemmän, eikös Antin kuivureissa lämmöt ole korkeampia poistopuolella? Teoriassa silloin hukkaa lämpötehoa vai onko anturit niin paljon eri tavoin aseteltu. Kun poistoprosenteissa tuskin isoja eroja, kilowattia kohden. Tai sitten joku valehtelee, kuivaustehoista/prosenteista löytyy haulla juttua.
-
Puhallushan tulee keskelle, ja siitä jakautuu kummallekin puoliskolle :)
...Ja näissä puoliskoissa tottakai imuritkin, vaikka ylipainepannu työntää ilmaa :) Niin, Mepu tehnyt näin jo pitkään, toki nuo imurit lisävarusteet mutta ehdottoman hyvät ovat.
Selkeä ero, onko imurit päällä vai ei. Huomaa taas kosteuden kertymisestä. Mepussa haukkaa lämmön hyvin talteen, tarvii olla paljon virtaustakin ettei kosteus tiivisty uudelleen poistopuolelle.
Lämmöt pannulta tulevassa (lyhyessä) putkessa kelin/kuivattavan mukaan yleensä 82-88 astetta, poistopuolella ennen imureita ts. putken lähdössä kennosta alkukuivauksen aikana alle 30 astetta, hiljalleen nousee reiluun 30 asteeseen ja kuivaa kun mittari 33-37 astetta. Tavanomainen säätö noin 34 astetta. Loppulämpö nousee nopeasti, alle 30 asteessa pysyy ehkä 20 prosentin kosteuteen tai jotain, näin mutuna. Kiertonopeuden nosto nostaa luonnollisesti poistuvan ilman lämpöä, kun vilja ei ehdi jäähtyä ts. puhalletaan kuumaa ilmaa kuuman massan läpi, jossa kosteus ei ehdi nousemaan siemenen sisältä, kuten kylmä/kuuma vaihtelu tekisi.
Kiertonopeus reilu tunti, pannu hieman ylitehoinen 500kw, 400kw:n uuniakin joku käyttää. Noista lämpötilaeroista voi päätellä ettei lämpö ainakaan karkaa, vaikka ilmaa reilusti. Ehkä ilmaa voisi olla jopa vieläkin enemmän, eikös Antin kuivureissa lämmöt ole korkeampia poistopuolella? Teoriassa silloin hukkaa lämpötehoa vai onko anturit niin paljon eri tavoin aseteltu. Kun poistoprosenteissa tuskin isoja eroja, kilowattia kohden. Tai sitten joku valehtelee, kuivaustehoista/prosenteista löytyy haulla juttua.
Eli sitä imuria kannattaa alkaa värkkäämään poistoputkeen. Pitääpä mennä penkomaan nurkkia :)
-
Kuivurivalmistamo Oy Pohjanmaalla osui sitten oikeaan jo v. 1960 . Näppärä-siilokuivureissa on potkuripuhallin imukanavassa.
-SS-
-
Kuivurivalmistamo Oy Pohjanmaalla osui sitten oikeaan jo v. 1960 . Näppärä-siilokuivureissa on potkuripuhallin imukanavassa.
-SS-
No perhana mulla oli just semmonen, mutta meni muuhun projektiin jo aikoja sitten. Olisi ollut varmaan sopivan kokoinen Jaakon poistoputkeen :-\
-
Olin 14-vuotiaana vastaamassa kylän kartanon kuivurista, lämpö tuotettiin isolla keskuslämmityskattilalla . oli 2 kaappia rinnakkain niin että se kuumavesiradiaattori oli välissä. Potkuripuhallin imi ilman molempien läpi, luukuilla ohjattiin ilman kulku niin että sai jompikumpi kaappi sitä lämmintä ilmaa, kun satsi tuli kuivaksi käännettiin luukut niin että jäähdytysilma kulki ens sen kuivaatun kaapin läpi ,sitten radiaattorin kautta siihen toiseen kaappiin joka oli täytetty tuoreella viljalla. Kun se kuivattu satsi oli jäähtynyt, kaappi tyhjäksi ja uusi satsi sinne sisään odottamaan valmiiksi tuulen suunnan muutosta..
Jos olisin nuorempi niin virittelisin sellasen systeemin vieläkin, jattila saisi olla kuumana koko ajan, ja jäähdytysilmakin tulisi käytettyä hyödyksi esilämmittämällä ikmaa ennen radiaattorin läpimenoa . Nykyään hakekattilahommana olisi helppo toteuttaa, silloin pelasin halkojen ja muun rojupuun kanssa, piti vahtia että tulet paloivat sopivastikiehumaan jos pääsi niin tuli höyylukko radikkaan ja piti käydä ilmaamassa, ja muuten tietysti vesi riittävän kuumana,
Kosteutta irtosi melko tarkkaan prosentti tunnissa.. Oli Suomen Puhallintehtaan systeemi se kaappi. kattila joku vanha malmihökötys kartanon meijeristä poistettu..