Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Paskervilleri - 22.02.17 - klo:17:12
-
Hei.
Kaverien puolesta kyselen, onko kokemusta moisista? Alle 20 hehtaarin viljatila jota veljekset haluaa jatkaa. Yhtymäksi vai kerralla?
-
Haluaa jatkaa mutta miksi? Eihän 20 hehtaaria ole edes yhdelle?
-
Lahjakirja ja sit joku tonni lahjaveroa
-
Aikasemmin asuntotilakauppaan sai vähän korkotukilainaa,mahtaako vielä saada?
-
kauppa kirjalla jos lähisuvussa (hinnat ja maksut sopivaksi) tai jos menee perheen sisällä ni normi perintönä (starttiraha+korkotukilaina+perintövero helpotus tai ainaki itse sain). omasta mielestä ei ole mitää järkeä jatkaa noin pientä tilkkua ja vielä vähemmän järkeä jakaa kahteen mieheen.. tietysti harrastus mielessä joo mutta rahallisesti ei.. lahja veroa ei kannata missään nimessä maksella. valtiolle saa muutenki maksella turhan paljon..
tosin kannattaa miettie vielä OY jne ettei sotke omaa veroprosenttia kun töissä käytävä tienaamassakin mutta ei tuollasella hehtaari määrällä kyllä mitään tuloja saa aikaiseksi..
-
Mitenkähän tuon starttirahan laita on? Saako noin pienelle tilalle sitä katetta kuitenkaan riittävästi..tai no, jos tyrniä viljelee niin sitten.
-
Vuokraa ulos tai myy ja tekee jotain järkevämpää harrastetta. Tietennii jos vuokrattuna esmes parisataa ha, niin sitten ehken jotain voisi puuhastella, mut ei siitä vieläkään kahdelle jää elinkeinoa.
-
Alkuperäinen kysyjä ei kysynyt onko järkee vai ei.
-
Osta sinä paskervilleri se tila.
-
Osta sinä paskervilleri se tila.
Vuokralle kysyin. Tiesin tosin vastauksen etukäteen. Nämä kaksi henkilöä siinä jatkaa :D
-
Onnistuu jos luopuja jää suoraan vanhuuseläkkeelle, eikä jatkaja(t) hae mitään aloittamisavustuksia tai korkotukilainaa. Ehkä tuossakin tapauksessa on sitä karkeampaa ruohikkoa parturoitavaksi asti ja se kasvinviljely on vaan osa harrastusta.. :-X
-
Niin tollaseen ei käsittääkseni saa mitään starttirahoja, korkotukilainoja, yms. Yrittäjätulon raja on muistaakseni nykyään 25000e. Mutta eipä ole liika byrokratiakaan haittaamassa. Eli joko lahjaveroa tai sellainen kauppahinta jolla ei joudu maksamaan lahjaveroa. Voi myös olla, että koska kyseessä ei ole spv:n piiriin kuuluva kauppa niin helpotuksia ei verottajan puolelta tule arvostukseen, eli korkeampi kauppahinta tai kovempi lahjavero
-
Niin tollaseen ei käsittääkseni saa mitään starttirahoja, korkotukilainoja, yms. Yrittäjätulon raja on muistaakseni nykyään 25000e. Mutta eipä ole liika byrokratiakaan haittaamassa. Eli joko lahjaveroa tai sellainen kauppahinta jolla ei joudu maksamaan lahjaveroa. Voi myös olla, että koska kyseessä ei ole spv:n piiriin kuuluva kauppa niin helpotuksia ei verottajan puolelta tule arvostukseen, eli korkeampi kauppahinta tai kovempi lahjavero
Ihan mutuna en tietona ajattelisin, että kyllä niitä helpotuksia on jostain tulossa. Täs kylällä ainakin on tila , varmaan alle 10ha. Oli ollut vuokralla jo iät ja ajat, mutta omistajan vaihdoksessa seuraavalle polvelle jatkaja ilmoitti vuokralaiselle, että sen pitää viljellä itse, että saa verohelpotuksia. Eli tuet hakee "viljelijä" työt sitten taas saattaa tehdä ihan joku muu ;) Tämäkin tieltäpäin seurattuna ja entisen vuokralaisen puheisiin nojaten. Mutta tällä kuviolla sitäkin sukupolven vaihdosta valmisteltiin vuosia ja lopulta toteutuikin. Kannattaa ainakin kysellä jostain muualtakin kuin agronetista neuvoja. Mukava ennakko perintöhän tuo tila ... tulevaisuudessahan voi tehdä sitten sillä ihan vaikka mitä. Vuokrata vaikka jollekkin joka ei koko aikaa ole sitä kärkkynyt eikä muutenkaan suureen ääneen ihmetellyt :)
-
Olin vuokralaisena vastaavanlaisessa tilanteessa. n.15 v. oli pellot vuokralla ja ilmoitettiin, että verohuojennuksen vuoksi pitää viljellä itse. Ihan kiltisti kävin tekemässä tukiluovutuspaperit maataloustoimistossa. Tosin saattoi tulla yllätyksenä , kun laskutin tilatuen lisäosat ensimmäistä kertaa. Sovittiin , että ostan pystyyn sadon ja osa kuitataan lisäosilla. Parina vuotena tais pihalla olla apulantaaki tilattuna, mutta lopulta sato meni semmoseks ,ettei sitä kannattanut enää kerätä. Paalimäärä tippui 1/4 osaan parhaasta.
-
Heti tämmösiin vastataan negatiivisesti, että "ei kannata" ja "laita vuokralle". yms. Mistä sitä tietää mitä suunnitelmia heillä on, jos vaikka laajentaa tai laittaa puutarhakasvia tai ihan viljanviljelyä ja muita töitä lisäks. Monta muuta vaihtoehtoo on. Itellä vähän enemmän peltoo, mutta ei kuitenkaan alotustukia yms. myönnetty muutamia vuosia sitten. Eikä harmita kyllä yhtään. Lahjaverohuojennuksen silti sai ihan normaalisti, alhaisen kauppasumman takia kun sitä joutuu vähän maksamaan.
-
Niin, moni viljatilallinen kokee yllätyksen
Isompikaan, miten laskelmilla kannattavaksi, ainakin luopujan turhahaaveilla isoista voitoista.
Maatalouspolitiikka ajettu tarkoituksella siihen malliin, jotta ne etuudet on jo ennalta ajateltu ihan muualle.
-
Heti tämmösiin vastataan negatiivisesti, että "ei kannata" ja "laita vuokralle". yms. Mistä sitä tietää mitä suunnitelmia heillä on, jos vaikka laajentaa tai laittaa puutarhakasvia tai ihan viljanviljelyä ja muita töitä lisäks. Monta muuta vaihtoehtoo on. Itellä vähän enemmän peltoo, mutta ei kuitenkaan alotustukia yms. myönnetty muutamia vuosia sitten. Eikä harmita kyllä yhtään. Lahjaverohuojennuksen silti sai ihan normaalisti, alhaisen kauppasumman takia kun sitä joutuu vähän maksamaan.
Jos nyt yleistäisi tämänkin esimerkin, niin eiköhän se naapuri joka on vuosia laskenut pellot kuuluvaksi omaan etupiiriinsä aloita tälläiset "kannattamaton", "ei järkeä" keskustelut. Kaikki ei vaan tanssi naapurin pillin mukaan. Jos vanhemmat lahjoittavat / myyvät 200 000 euron pellot kahdelle lapselleen, niin sitä pidetään vähintään järjettömänä ja kannattamattomana. Jos kyse olisi omakotitalosta tai vaikka kalliista sijoitusasunnosta kasvukeskuksessa, niin tuskin sitä edes kade naapuri alkaisi nettien palstoilla ihmettelemään. Peltoakin saa omistaa ja viljellä pienemmässäkin mittakaavassa. Itte muuten olen kökkä pohjalta täytellyt tuki hakemukset 2 yrittäjän maatalousyhtymälle vuodesta -95 lähtien. Ko. tilalla hallinnassa oleva pinta-ala on vakiintunut 5,12ha:n. Halpa harrastus tuossa mittakaavassa :)
Ei muuta kuin tietoa hankkimaan (muualta kuin agronetistä) ja sukupolven vaihdosta suunnittelemaan !
-
Minulle on ollut selvää jo vuosia se että he jatkavat joko perinnön tai muun aikaisemman vaihtoehdon kautta. Ja sanottakoon se että toisen veljeksen luvalla tein tämän aloituksen tänne. Enkä etupiirikateudesta
-
Joo ei siihen mitään starttirahoja tai korkotukilainoja saa. Ite makselen n. 2,5% koko ajan. Ja omista tarttee pistää kaikki hankinnat!
Jos asennoituu ettei odotakaan paljoa viljelyltä niin ei tuu pettymystä. Moni asiahan tähän tilalliseksi rupeamiseen ajaa. Ehkä suurimpana halu nähdä edes jollain lailla hoidetut nurkat ja pellot, joihin toki osa tuotosta menee. Mutta turha väitellä laadun kanssa vs isot tilat. Multa on lähteny jo monta vuotta hyvä laatuista kauraa eteenpäin. Kun tekee työt silloin kun on keli, eikä silloin kun muilta töiltä ehtii!
-
Maksaa pelloista niin vähän mihin vanhemmat tyytyy ja sitte verottajalle lahjaveroa, pitäis saada huojennusta mm. maksuaikaan. Tämän jälkeen välit on selvät verottajan kanssa.
Jos kaksi "jatkaa" niin ehkä yhtymäksi suoraan. Hamassa tulevaisuudessa mikäli yhteisymmärrys veljesten välillä häviää, hoitelee maanmittauslaitos oikeudenmukaisen jakamisen.
-
Olin vuokralaisena vastaavanlaisessa tilanteessa. n.15 v. oli pellot vuokralla ja ilmoitettiin, että verohuojennuksen vuoksi pitää viljellä itse. Ihan kiltisti kävin tekemässä tukiluovutuspaperit maataloustoimistossa. Tosin saattoi tulla yllätyksenä , kun laskutin tilatuen lisäosat ensimmäistä kertaa. Sovittiin , että ostan pystyyn sadon ja osa kuitataan lisäosilla. Parina vuotena tais pihalla olla apulantaaki tilattuna, mutta lopulta sato meni semmoseks ,ettei sitä kannattanut enää kerätä. Paalimäärä tippui 1/4 osaan parhaasta.
Isällä oli ollut pitkään naapurin pellot vuokralla kun sille isännälle alkoi tulla ikää. Ilmoitti lopulta muuttavansa pihamökkiin ja talo meni tyttärelle, jonka mies alkoi viljellä itse peltoja. Eipä siinä sitten mitään, luomuun kun siirtyi niin sai so*****a tarpeen mukaan nurmisadon vaihtoa lietteeseen. Muutaman vuoden päästä pappa kuoli ja nuoren väen lapset tulivat teini-ikään ja halusivat asumaan kylille. Ostin toisen naapurin kanssa pellot pois ja asuinrakennuksen myivät muualle. Välttämättä viljelyltä ei kovasti välissä rikastunut, mutta toisaalta aika hyvin sai luultavasti veroja minimoitua ja pappa sai asua loppuvuodet jälkikasvunsa lähellä.
-
Kannattavinta lienee odottaa siihen asti, että luopujat pääsevät normaaleille eläkkeille. Sen jälkeen he voivat vaikka lahjoittaa tilan halukkaille ottajille. Lahjaveron huojennukseen riittää muistaakseni 5 ha peltoa ja viljelyvelvoite taitaa olla vain 5 vuotta. Nuo pitää kyllä tarkistaa verottajalta. Näin ei jatkajatkaan joudu byrokratian rattaisiin. Starttirahat tietysti voi hakea, jos täyttää ehdot, mutta sekin taitaa tuoda byrokraatin asumaan tilalle. -Luopujien asumisolosuhteet pitää tietysti turvata. Jos heillä ei ole itsellä siihen varallisuutta, niin jatkajien pitää se hoitaa.
-
Kyllä tuollainen tila on nykyään täysin elinkelvoton, jos sitten jatkaja tai jatkajat joko osta tai vuokraa lisää peltoa. Lainotusta ei SPV:n saa. Paras neuvo on että nykyiset yrittäjät jatkavat eläkeikään saakka ja sitten käytännössä lahjoittavat tilan jatkajille, jotka vetävät parerille suostumuksen, että jatkavat viljelyä vähintään 5 vuotta. Lahjavero tuolloin on varsin pieni. Hallintatestamentti on toinen vaihtoehto, saattaa ollavanhemmille turvallisempi vaihtoehto.
-
Sanokaa nyt sitten kerralla mikä on se hehtaariraja jonka jälkeen kannattaa tehdä jotain tässä maailmassa?
-
Sanokaa nyt sitten kerralla mikä on se hehtaariraja jonka jälkeen kannattaa tehdä jotain tässä maailmassa?
Mielellään 100 hehtaaria salaojissa ja yhtenä palasena, siihen lisukkeeksi se 500 hehtaaria hakkaamatonta tukkimetsää..niillä pärjää.
-
Sanokaa nyt sitten kerralla mikä on se hehtaariraja jonka jälkeen kannattaa tehdä jotain tässä maailmassa?
Jos on tarpeeks uskovaanen niin pärjäähän sitä vaikka pyhällä hengellä.
Vakavasti ottaen kyllä tuo 50 hehtaaria viljaa höystettynä vuosittaisella metsänhakkuulla on itselle riittänyt.
-
Kyllä hyvä pohja on sellaiset 50-60 ha peltoa ja vähintään 100 ha metsää. Silloinkin ainakin toisen perheestä pitää käydä tilan ulkopuolella ansiossa tai sitten voimaperäistä kotieläintuotantoa tai erikoisviljelyä, joka työllistää kaksi henkilöä. Kyllä varmaankin moni saittilainen tulee nyt vähemmällä toimeen, mutta syynä on, että tila on suhteellisen velaton.
-
Ei semmoista rajaa olekaan. Riippuu täysin siitä mitä ja miten tekee ja jalostaako tuotteet itse. Mutta silloin tulot tulevat siitä jalostamisesta eikä viljelystä. Pikkutilakin voi kannattaa jos siitä tekee toimivan turistipyydyksen tai jotain sen sorttista. Suuri puolestaan menee perseelleen jos tekee tyhmyyksiä, sählää liian monessa suunnassa tai paikassa yhtä aikaa itse, unohtaa miettiä etukäteen eikä ymmärrä kellon ja kalenterin päälle.
-
20 ha kasvihuoneita.
-SS-
-
No paljonkos pitäisi tehdä tulosta vuosittain että saa sanoa että kannattaa? Ilmeisesti jos alle 50ha niin sitten pitäisi periaatteessa unohtaa koko homma ja mahdollisesti siirtyä kokonaan toisenlaisten tukien saajaksi. Eikä tehdä välttämättä mitään. Uskonsa kutakin auttakoon.
-
Niin sehän on kaksi eri asiaa mikä on oikeasti kannattava ja mikä on ely keskuksen silmissä kannattava. Oliko se näin, että elyn silmissä pitää olla on 70 ha perusviljapeltoa, että saa tuon 25000€ yrittäjätuloa aikaiseksi. Joku voi tämän tehdä sitten pienemmällä määrällä jne. Erikoiskasvinviljely ja eläimet siellä taidettiin huomioida, mutta ei muita virityksiä esim. jatkojalostusta. Tämä nyt menee ihan mutulla, tarkemmat tiedot löytyvät kyllä sieltä ohjeista.
-
En tiedä, mutta olen kuullut että tavisviljatilalla taytyy olla aloitustukiin 80ha ja luomulla reilu 50 riittää..
-
Puutarhatuotannolla pärjää aika pienelläkin pinta-alalla, mutta se onkin aika eri laji viljanviljelyyn verrattuna...
-
Puutarhatuotannolla pärjää aika pienelläkin pinta-alalla, mutta se onkin aika eri laji viljanviljelyyn verrattuna...
Varmaan myös perunalla.
-
Ei semmoista rajaa olekaan. Riippuu täysin siitä mitä ja miten tekee ja jalostaako tuotteet itse. Mutta silloin tulot tulevat siitä jalostamisesta eikä viljelystä. Pikkutilakin voi kannattaa jos siitä tekee toimivan turistipyydyksen tai jotain sen sorttista. Suuri puolestaan menee perseelleen jos tekee tyhmyyksiä, sählää liian monessa suunnassa tai paikassa yhtä aikaa itse, unohtaa miettiä etukäteen eikä ymmärrä kellon ja kalenterin päälle.
samaa mieltä....meillä taipumusta tavoitella kasvavia tuotantomääriä ja unohtaa muuten hyvät ideat. Kerran oli jossain aviisissa juttua Itävaltalaisesta pientilasta, jossa isäntä ulkoilutti karjaa vuorten rinteillä, peltoa oli alle 20 ha ja mitään suunnitelmaa kasvusta ei ollut, oli maatilamatkailua, suoramyyntiä ja juustonvalmistusta.
Isäntä vaikutti kovin tyytyväiseltä nykyiseen tilaansa. Voi tietysti olla ettei paikallisen proagrian konsultti ollut vielä käynyt tilalla ja avannut isännän silmiä suuruuden autuudesta ja ekonomiasta :)
-
Ei semmoista rajaa olekaan. Riippuu täysin siitä mitä ja miten tekee ja jalostaako tuotteet itse. Mutta silloin tulot tulevat siitä jalostamisesta eikä viljelystä. Pikkutilakin voi kannattaa jos siitä tekee toimivan turistipyydyksen tai jotain sen sorttista. Suuri puolestaan menee perseelleen jos tekee tyhmyyksiä, sählää liian monessa suunnassa tai paikassa yhtä aikaa itse, unohtaa miettiä etukäteen eikä ymmärrä kellon ja kalenterin päälle.
samaa mieltä....meillä taipumusta tavoitella kasvavia tuotantomääriä ja unohtaa muuten hyvät ideat. Kerran oli jossain aviisissa juttua Itävaltalaisesta pientilasta, jossa isäntä ulkoilutti karjaa vuorten rinteillä, peltoa oli alle 20 ha ja mitään suunnitelmaa kasvusta ei ollut, oli maatilamatkailua, suoramyyntiä ja juustonvalmistusta.
Isäntä vaikutti kovin tyytyväiseltä nykyiseen tilaansa. Voi tietysti olla ettei paikallisen proagrian konsultti ollut vielä käynyt tilalla ja avannut isännän silmiä suuruuden autuudesta ja ekonomiasta :)
Siis onhan näitä 10-30ha:n viljatilan isäntiä, jotka vaihtavat autot, traktorit, lasten autot jne. kateellisen silmin ajallaan. Vaimotkin jossain normi töissä, joten huippu tienestejä sieltäkään ei ole tiedossa. Joten pro saa repiä laskelmansa .Metsässäkin käydään polttopuut hakkaamassa ja vähän ensiharvennuksia ... Rahansa voi käyttää monella tavalla, jotkut kait osaavat monistaa ne vähätkin. Laillisesti tuskin onnistuu muuten kuin pörssissä ;)
-
20 ha ja 23 lehmää. Ja Foorti.
https://www.youtube.com/channel/UC6oCrNmc0JHfhs6jjTjdgYg
-SS-
-
taivaspaikka taattu!!!
-
Jumala armahtaa, kun käynyt jo läpi maanpäällisen helvetin foortin kanssa.
-
Jumala armahtaa, kun käynyt jo läpi maanpäällisen helvetin foortin kanssa.
Kyllä sitä vähän kärsiikin kun ei tarvi salkkumiestä kaapelin kanssa tilata ohjaamoon istumaan.
-
Itse viljellyt 35ha tilaa parisenkymmentä vuotta. Mielenkiintoinen yhtälö, että kaikki naapurikärkkyjät yms. jotka odottivat meikän kuprua aikoinaan ovat joko kuolleet, lopettaneet toiminnan "kannattamattomana", avioeroineet tai tulleet hulluksi. ;D
-
tervetuloa kerhoon! kyllä on kiva olla "kannattamaton" pitkään ja siitä huolimatta porskuttaa vaan....
-
Itse viljellyt 35ha tilaa parisenkymmentä vuotta. Mielenkiintoinen yhtälö, että kaikki naapurikärkkyjät yms. jotka odottivat meikän kuprua aikoinaan ovat joko kuolleet, lopettaneet toiminnan "kannattamattomana", avioeroineet tai tulleet hulluksi. ;D
Eikös se jo nikki kerro, että duunari sitä ollaan ja farmari siinä sivussa. Tuskin sitä ihan pelkällä maanviljelyllä enää tuollaisilla hehtaareilla elää. Tiedän minäkin monta samantyylistä tapausta. Ollaan tultu jatkamaan sitä kotitilan viljelyä, kenties vuokrattu hieman jostakin lisää peltoa tai ehkä jopa ostettu. Kaikki päivätöistä liikenevät lomat käytät tilan töihin, otat kenties omaa lomaa ja varsinkin silloin kun se toukokuun tokalle viikolle osunut toukoloma sataa vettä koko ajan. Syksyllä kiireesti töistä kotiin, että ehtii kuivurillesin puimaan viljaa ennen kastetta. Yön valvot kuivurilla satsia vaihtaen. Ja jos jotain hajoaa niin yöllähän se remppa on tehtävä päivät kun olet töissä.
Jos oikeasti aletaan laskemaan niin sen päivätyön lisäksi saatava tulo jonka saat korvausta käytetyistä lomista ja yö valvomisista niin jos sitä vertaa tämän hetken vuokratuloihin tai vaikka kerran saatavaan myyntituloon niin ainakaan itseni ei tarvitsi miettiä käytänkö lomat töihin vai lomailuun. Monella vaan tuntuu olevan se velvollisuus ja/tai halua tulla tonkimaan sitä multaa.
-
Itse viljellyt 35ha tilaa parisenkymmentä vuotta. Mielenkiintoinen yhtälö, että kaikki naapurikärkkyjät yms. jotka odottivat meikän kuprua aikoinaan ovat joko kuolleet, lopettaneet toiminnan "kannattamattomana", avioeroineet tai tulleet hulluksi. ;D
Eikös se jo nikki kerro, että duunari sitä ollaan ja farmari siinä sivussa. Tuskin sitä ihan pelkällä maanviljelyllä enää tuollaisilla hehtaareilla elää. Tiedän minäkin monta samantyylistä tapausta. Ollaan tultu jatkamaan sitä kotitilan viljelyä, kenties vuokrattu hieman jostakin lisää peltoa tai ehkä jopa ostettu. Kaikki päivätöistä liikenevät lomat käytät tilan töihin, otat kenties omaa lomaa ja varsinkin silloin kun se toukokuun tokalle viikolle osunut toukoloma sataa vettä koko ajan. Syksyllä kiireesti töistä kotiin, että ehtii kuivurillesin puimaan viljaa ennen kastetta. Yön valvot kuivurilla satsia vaihtaen. Ja jos jotain hajoaa niin yöllähän se remppa on tehtävä päivät kun olet töissä.
Jos oikeasti aletaan laskemaan niin sen päivätyön lisäksi saatava tulo jonka saat korvausta käytetyistä lomista ja yö valvomisista niin jos sitä vertaa tämän hetken vuokratuloihin tai vaikka kerran saatavaan myyntituloon niin ainakaan itseni ei tarvitsi miettiä käytänkö lomat töihin vai lomailuun. Monella vaan tuntuu olevan se velvollisuus ja/tai halua tulla tonkimaan sitä multaa.
duunariviljelijän arjen voi kuvata hyvinkin karuksi, jos niin haluaa. Karjatiloilla on ihan sama vuodenkulku eli kesällä pukkaa ruuhkaa, eikä ne työt suju tekijän toiveiden mukaan. Monet työpaikat mahdollistavat joustavasti viljelyn ja lomat on sovittavissa toiveiden mukaan, sekä lisääntyvä etätyö auttaa rytmittämään päivänkulkua.
Duunariviljelijä on tämän yhteiskunnan tukipilari. Ahkera puurtaja, joka vaivojaan säästellen tekee kaikkensa bruttokansantuotteen ja verokertymän kasvattamisen eteen. Tämä kannattaisi myös tuottajajärjestön huomioida, nostaa joskus jalustalle ja jakaa mitaleja juhlapäivinä. Niin ja etelässä voitaisiin taksimiesten keskuudesta valita vuoden suhari-viljelijä :)
-
Itse viljellyt 35ha tilaa parisenkymmentä vuotta. Mielenkiintoinen yhtälö, että kaikki naapurikärkkyjät yms. jotka odottivat meikän kuprua aikoinaan ovat joko kuolleet, lopettaneet toiminnan "kannattamattomana", avioeroineet tai tulleet hulluksi. ;D
Eikös se jo nikki kerro, että duunari sitä ollaan ja farmari siinä sivussa. Tuskin sitä ihan pelkällä maanviljelyllä enää tuollaisilla hehtaareilla elää. Tiedän minäkin monta samantyylistä tapausta. Ollaan tultu jatkamaan sitä kotitilan viljelyä, kenties vuokrattu hieman jostakin lisää peltoa tai ehkä jopa ostettu. Kaikki päivätöistä liikenevät lomat käytät tilan töihin, otat kenties omaa lomaa ja varsinkin silloin kun se toukokuun tokalle viikolle osunut toukoloma sataa vettä koko ajan. Syksyllä kiireesti töistä kotiin, että ehtii kuivurillesin puimaan viljaa ennen kastetta. Yön valvot kuivurilla satsia vaihtaen. Ja jos jotain hajoaa niin yöllähän se remppa on tehtävä päivät kun olet töissä.
Jos oikeasti aletaan laskemaan niin sen päivätyön lisäksi saatava tulo jonka saat korvausta käytetyistä lomista ja yö valvomisista niin jos sitä vertaa tämän hetken vuokratuloihin tai vaikka kerran saatavaan myyntituloon niin ainakaan itseni ei tarvitsi miettiä käytänkö lomat töihin vai lomailuun. Monella vaan tuntuu olevan se velvollisuus ja/tai halua tulla tonkimaan sitä multaa.
Semmoinenkin on keksitty kuin urakoitsija. Heiltä voi ostaa palveluita oman tarpeen mukaan.
-
Itse viljellyt 35ha tilaa parisenkymmentä vuotta. Mielenkiintoinen yhtälö, että kaikki naapurikärkkyjät yms. jotka odottivat meikän kuprua aikoinaan ovat joko kuolleet, lopettaneet toiminnan "kannattamattomana", avioeroineet tai tulleet hulluksi. ;D
Eikös se jo nikki kerro, että duunari sitä ollaan ja farmari siinä sivussa. Tuskin sitä ihan pelkällä maanviljelyllä enää tuollaisilla hehtaareilla elää. Tiedän minäkin monta samantyylistä tapausta. Ollaan tultu jatkamaan sitä kotitilan viljelyä, kenties vuokrattu hieman jostakin lisää peltoa tai ehkä jopa ostettu. Kaikki päivätöistä liikenevät lomat käytät tilan töihin, otat kenties omaa lomaa ja varsinkin silloin kun se toukokuun tokalle viikolle osunut toukoloma sataa vettä koko ajan. Syksyllä kiireesti töistä kotiin, että ehtii kuivurillesin puimaan viljaa ennen kastetta. Yön valvot kuivurilla satsia vaihtaen. Ja jos jotain hajoaa niin yöllähän se remppa on tehtävä päivät kun olet töissä.
Jos oikeasti aletaan laskemaan niin sen päivätyön lisäksi saatava tulo jonka saat korvausta käytetyistä lomista ja yö valvomisista niin jos sitä vertaa tämän hetken vuokratuloihin tai vaikka kerran saatavaan myyntituloon niin ainakaan itseni ei tarvitsi miettiä käytänkö lomat töihin vai lomailuun. Monella vaan tuntuu olevan se velvollisuus ja/tai halua tulla tonkimaan sitä multaa.
Semmoinenkin on keksitty kuin urakoitsija. Heiltä voi ostaa palveluita oman tarpeen mukaan.
Joo, ja urakoitsijat on keksinyt ostaa laskutuksen palveluna, saa joskus rahatkin.
-
Itse viljellyt 35ha tilaa parisenkymmentä vuotta. Mielenkiintoinen yhtälö, että kaikki naapurikärkkyjät yms. jotka odottivat meikän kuprua aikoinaan ovat joko kuolleet, lopettaneet toiminnan "kannattamattomana", avioeroineet tai tulleet hulluksi. ;D
Eikös se jo nikki kerro, että duunari sitä ollaan ja farmari siinä sivussa. Tuskin sitä ihan pelkällä maanviljelyllä enää tuollaisilla hehtaareilla elää. Tiedän minäkin monta samantyylistä tapausta. Ollaan tultu jatkamaan sitä kotitilan viljelyä, kenties vuokrattu hieman jostakin lisää peltoa tai ehkä jopa ostettu. Kaikki päivätöistä liikenevät lomat käytät tilan töihin, otat kenties omaa lomaa ja varsinkin silloin kun se toukokuun tokalle viikolle osunut toukoloma sataa vettä koko ajan. Syksyllä kiireesti töistä kotiin, että ehtii kuivurillesin puimaan viljaa ennen kastetta. Yön valvot kuivurilla satsia vaihtaen. Ja jos jotain hajoaa niin yöllähän se remppa on tehtävä päivät kun olet töissä.
Jos oikeasti aletaan laskemaan niin sen päivätyön lisäksi saatava tulo jonka saat korvausta käytetyistä lomista ja yö valvomisista niin jos sitä vertaa tämän hetken vuokratuloihin tai vaikka kerran saatavaan myyntituloon niin ainakaan itseni ei tarvitsi miettiä käytänkö lomat töihin vai lomailuun. Monella vaan tuntuu olevan se velvollisuus ja/tai halua tulla tonkimaan sitä multaa.
Mulla vähän enempi viljeltyä, mutta samaa luokkaa tulot viljelystä ja päivätyöstä. Aika tutulta muuten kuulostaa tuo selostus, mutta yhtään yötä en oo eläissäni kuivurilla valvonu enkä satsia vaihtanu, eikä kukaan muukaan sinä aikana (20v) kun tuo reilu 100 hl:n siilokuivuri tilalla ollu. Rahtiakin kuivattu vähän. Remonttien kanssa sama juttu. Ei maatalouden kanssa nyt yöunia kannata pilata.
-
Itse viljellyt 35ha tilaa parisenkymmentä vuotta. Mielenkiintoinen yhtälö, että kaikki naapurikärkkyjät yms. jotka odottivat meikän kuprua aikoinaan ovat joko kuolleet, lopettaneet toiminnan "kannattamattomana", avioeroineet tai tulleet hulluksi. ;D
Eikös se jo nikki kerro, että duunari sitä ollaan ja farmari siinä sivussa. Tuskin sitä ihan pelkällä maanviljelyllä enää tuollaisilla hehtaareilla elää. Tiedän minäkin monta samantyylistä tapausta. Ollaan tultu jatkamaan sitä kotitilan viljelyä, kenties vuokrattu hieman jostakin lisää peltoa tai ehkä jopa ostettu. Kaikki päivätöistä liikenevät lomat käytät tilan töihin, otat kenties omaa lomaa ja varsinkin silloin kun se toukokuun tokalle viikolle osunut toukoloma sataa vettä koko ajan. Syksyllä kiireesti töistä kotiin, että ehtii kuivurillesin puimaan viljaa ennen kastetta. Yön valvot kuivurilla satsia vaihtaen. Ja jos jotain hajoaa niin yöllähän se remppa on tehtävä päivät kun olet töissä.
Jos oikeasti aletaan laskemaan niin sen päivätyön lisäksi saatava tulo jonka saat korvausta käytetyistä lomista ja yö valvomisista niin jos sitä vertaa tämän hetken vuokratuloihin tai vaikka kerran saatavaan myyntituloon niin ainakaan itseni ei tarvitsi miettiä käytänkö lomat töihin vai lomailuun. Monella vaan tuntuu olevan se velvollisuus ja/tai halua tulla tonkimaan sitä multaa.
Mulla vähän enempi viljeltyä, mutta samaa luokkaa tulot viljelystä ja päivätyöstä. Aika tutulta muuten kuulostaa tuo selostus, mutta yhtään yötä en oo eläissäni kuivurilla valvonu enkä satsia vaihtanu, eikä kukaan muukaan sinä aikana (20v) kun tuo reilu 100 hl:n siilokuivuri tilalla ollu. Rahtiakin kuivattu vähän. Remonttien kanssa sama juttu. Ei maatalouden kanssa nyt yöunia kannata pilata.
Pääsääntöisesti samalla periatteella mennään, yöt on nukkumista varten muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Kylvöaikaan kun aamulla kuuden aikoihin heräilee niin ennen 7 on jo traktorinratissa kiinni ja päivälle tulee mittaa vaikkei yhtään vielä joutuisi valoja päälle laittamaan pimeyden takia. Ruiskutukset nyt joutuu melkeimpä tekemään yöaikaan, onneksi päivätyönantajalle sopii työpäivän alun liukuminen niin voi hieman paikata aamusta jos menee pitkäksi. Puintiaikaankin työnantaja joustaa siten että saan pitää puolikkaita kesälomapäiviä, eli 6-10 töissä (tai taas hieman liukumaa hyödyntäen myöhemmin)ja siitä sitten puintihommiin. Jos kuivaus loppuu ennen puoltayötä olen tavannut vaihtaa uuden satsin kuivaukseen muutoin sitten ennen töihinlähtöä aamulla.
Eli melko hyvin antaa mahdollisuuksia viljelyyn palkkatoimen ohella, tosin monen mielestä tälläiset viljelijät on niitä pahimpia rosvoja kun saadaan sekä palkkatuloja että tukia ja vielä viljastakin jotain...ja näin ajattelee muuten sekä pelkät palkansaajat että päätoimiset viljelijät jotka odottaa kieli pitkällä lisää maata myyntiin
-
Itse viljellyt 35ha tilaa parisenkymmentä vuotta. Mielenkiintoinen yhtälö, että kaikki naapurikärkkyjät yms. jotka odottivat meikän kuprua aikoinaan ovat joko kuolleet, lopettaneet toiminnan "kannattamattomana", avioeroineet tai tulleet hulluksi. ;D
Eikös se jo nikki kerro, että duunari sitä ollaan ja farmari siinä sivussa. Tuskin sitä ihan pelkällä maanviljelyllä enää tuollaisilla hehtaareilla elää. Tiedän minäkin monta samantyylistä tapausta. Ollaan tultu jatkamaan sitä kotitilan viljelyä, kenties vuokrattu hieman jostakin lisää peltoa tai ehkä jopa ostettu. Kaikki päivätöistä liikenevät lomat käytät tilan töihin, otat kenties omaa lomaa ja varsinkin silloin kun se toukokuun tokalle viikolle osunut toukoloma sataa vettä koko ajan. Syksyllä kiireesti töistä kotiin, että ehtii kuivurillesin puimaan viljaa ennen kastetta. Yön valvot kuivurilla satsia vaihtaen. Ja jos jotain hajoaa niin yöllähän se remppa on tehtävä päivät kun olet töissä.
Jos oikeasti aletaan laskemaan niin sen päivätyön lisäksi saatava tulo jonka saat korvausta käytetyistä lomista ja yö valvomisista niin jos sitä vertaa tämän hetken vuokratuloihin tai vaikka kerran saatavaan myyntituloon niin ainakaan itseni ei tarvitsi miettiä käytänkö lomat töihin vai lomailuun. Monella vaan tuntuu olevan se velvollisuus ja/tai halua tulla tonkimaan sitä multaa.
duunariviljelijän arjen voi kuvata hyvinkin karuksi, jos niin haluaa. Karjatiloilla on ihan sama vuodenkulku eli kesällä pukkaa ruuhkaa, eikä ne työt suju tekijän toiveiden mukaan. Monet työpaikat mahdollistavat joustavasti viljelyn ja lomat on sovittavissa toiveiden mukaan, sekä lisääntyvä etätyö auttaa rytmittämään päivänkulkua.
Duunariviljelijä on tämän yhteiskunnan tukipilari. Ahkera puurtaja, joka vaivojaan säästellen tekee kaikkensa bruttokansantuotteen ja verokertymän kasvattamisen eteen. Tämä kannattaisi myös tuottajajärjestön huomioida, nostaa joskus jalustalle ja jakaa mitaleja juhlapäivinä. Niin ja etelässä voitaisiin taksimiesten keskuudesta valita vuoden suhari-viljelijä :)
Juuri tällaisista työntekijöistä, jotka haluavat pitää vuosilomansa aikaisin keväällä ja myöhemmin syksyllä, työnantajat tykkäävät.
-
Itse viljellyt 35ha tilaa parisenkymmentä vuotta. Mielenkiintoinen yhtälö, että kaikki naapurikärkkyjät yms. jotka odottivat meikän kuprua aikoinaan ovat joko kuolleet, lopettaneet toiminnan "kannattamattomana", avioeroineet tai tulleet hulluksi. ;D
Eikös se jo nikki kerro, että duunari sitä ollaan ja farmari siinä sivussa. Tuskin sitä ihan pelkällä maanviljelyllä enää tuollaisilla hehtaareilla elää. Tiedän minäkin monta samantyylistä tapausta. Ollaan tultu jatkamaan sitä kotitilan viljelyä, kenties vuokrattu hieman jostakin lisää peltoa tai ehkä jopa ostettu. Kaikki päivätöistä liikenevät lomat käytät tilan töihin, otat kenties omaa lomaa ja varsinkin silloin kun se toukokuun tokalle viikolle osunut toukoloma sataa vettä koko ajan. Syksyllä kiireesti töistä kotiin, että ehtii kuivurillesin puimaan viljaa ennen kastetta. Yön valvot kuivurilla satsia vaihtaen. Ja jos jotain hajoaa niin yöllähän se remppa on tehtävä päivät kun olet töissä.
Jos oikeasti aletaan laskemaan niin sen päivätyön lisäksi saatava tulo jonka saat korvausta käytetyistä lomista ja yö valvomisista niin jos sitä vertaa tämän hetken vuokratuloihin tai vaikka kerran saatavaan myyntituloon niin ainakaan itseni ei tarvitsi miettiä käytänkö lomat töihin vai lomailuun. Monella vaan tuntuu olevan se velvollisuus ja/tai halua tulla tonkimaan sitä multaa.
Semmoinenkin on keksitty kuin urakoitsija. Heiltä voi ostaa palveluita oman tarpeen mukaan.
Tuossa ja101 jutussa on jotakin hämmästyttävän tutunoloista... Siihen kun lisää vielä oikeaan väliin urakoitsijoiden käyttövaiheen. Niin päätyy kehityskaaressa mihin vaiheeseen?
-
duunariviljelijän arjen voi kuvata hyvinkin karuksi, jos niin haluaa. Karjatiloilla on ihan sama vuodenkulku eli kesällä pukkaa ruuhkaa, eikä ne työt suju tekijän toiveiden mukaan. Monet työpaikat mahdollistavat joustavasti viljelyn ja lomat on sovittavissa toiveiden mukaan, sekä lisääntyvä etätyö auttaa rytmittämään päivänkulkua.
Duunariviljelijä on tämän yhteiskunnan tukipilari. Ahkera puurtaja, joka vaivojaan säästellen tekee kaikkensa bruttokansantuotteen ja verokertymän kasvattamisen eteen. Tämä kannattaisi myös tuottajajärjestön huomioida, nostaa joskus jalustalle ja jakaa mitaleja juhlapäivinä. Niin ja etelässä voitaisiin taksimiesten keskuudesta valita vuoden suhari-viljelijä :)
Juuri tällaisista työntekijöistä, jotka haluavat pitää vuosilomansa aikaisin keväällä ja myöhemmin syksyllä, työnantajat tykkäävät.
Kyllä ja ei. Toisilla aloilla joilla homman pitää pyöriä koko ajan niin tykkävät kyllä. Sitten o n taloja jotka mielellään pistävätä putiikin lähes kiinni heinäkuuksi ja toivovat että mahdollisimman moni pitää lomansa silloin.
-
duunariviljelijän arjen voi kuvata hyvinkin karuksi, jos niin haluaa. Karjatiloilla on ihan sama vuodenkulku eli kesällä pukkaa ruuhkaa, eikä ne työt suju tekijän toiveiden mukaan. Monet työpaikat mahdollistavat joustavasti viljelyn ja lomat on sovittavissa toiveiden mukaan, sekä lisääntyvä etätyö auttaa rytmittämään päivänkulkua.
Duunariviljelijä on tämän yhteiskunnan tukipilari. Ahkera puurtaja, joka vaivojaan säästellen tekee kaikkensa bruttokansantuotteen ja verokertymän kasvattamisen eteen. Tämä kannattaisi myös tuottajajärjestön huomioida, nostaa joskus jalustalle ja jakaa mitaleja juhlapäivinä. Niin ja etelässä voitaisiin taksimiesten keskuudesta valita vuoden suhari-viljelijä :)
Juuri tällaisista työntekijöistä, jotka haluavat pitää vuosilomansa aikaisin keväällä ja myöhemmin syksyllä, työnantajat tykkäävät.
Kyllä ja ei. Toisilla aloilla joilla homman pitää pyöriä koko ajan niin tykkävät kyllä. Sitten o n taloja jotka mielellään pistävätä putiikin lähes kiinni heinäkuuksi ja toivovat että mahdollisimman moni pitää lomansa silloin.
No kyllä minä suhtaiutusin epäillen sivutoimisiin viljeliöihin ynm. Saikun todenäköisyys kasvaa potenssiin heti. Näki kunnan lomitus hommissa kun alkoi heppa ihmisella ravit lähestyä, niin alko polvi kipeytyä. Tai kun pukkas koiranäyttelyä, niin iskias vaivasi.
-
duunariviljelijän arjen voi kuvata hyvinkin karuksi, jos niin haluaa. Karjatiloilla on ihan sama vuodenkulku eli kesällä pukkaa ruuhkaa, eikä ne työt suju tekijän toiveiden mukaan. Monet työpaikat mahdollistavat joustavasti viljelyn ja lomat on sovittavissa toiveiden mukaan, sekä lisääntyvä etätyö auttaa rytmittämään päivänkulkua.
Duunariviljelijä on tämän yhteiskunnan tukipilari. Ahkera puurtaja, joka vaivojaan säästellen tekee kaikkensa bruttokansantuotteen ja verokertymän kasvattamisen eteen. Tämä kannattaisi myös tuottajajärjestön huomioida, nostaa joskus jalustalle ja jakaa mitaleja juhlapäivinä. Niin ja etelässä voitaisiin taksimiesten keskuudesta valita vuoden suhari-viljelijä :)
Juuri tällaisista työntekijöistä, jotka haluavat pitää vuosilomansa aikaisin keväällä ja myöhemmin syksyllä, työnantajat tykkäävät.
Kyllä ja ei. Toisilla aloilla joilla homman pitää pyöriä koko ajan niin tykkävät kyllä. Sitten o n taloja jotka mielellään pistävätä putiikin lähes kiinni heinäkuuksi ja toivovat että mahdollisimman moni pitää lomansa silloin.
No kyllä minä suhtaiutusin epäillen sivutoimisiin viljeliöihin ynm. Saikun todenäköisyys kasvaa potenssiin heti. Näki kunnan lomitus hommissa kun alkoi heppa ihmisella ravit lähestyä, niin alko polvi kipeytyä. Tai kun pukkas koiranäyttelyä, niin iskias vaivasi.
No en kyllä rajaisi pelkästään maajusseihin, ravi- tai koiraihmisiin, kyllä se tuntuu välistä siltä että ne "perus" duunarit eniten saikuttelee kun pari kertaa aivastaa tai hiukan jostain kolottaa. Itsellä ei luonto anna periksi sairaslomalla hoitaa tilan töitä, jos pystyn tekemään töitä kotonakin niin pystyn niitä tekemään työmaallakin.
-
duunariviljelijän arjen voi kuvata hyvinkin karuksi, jos niin haluaa. Karjatiloilla on ihan sama vuodenkulku eli kesällä pukkaa ruuhkaa, eikä ne työt suju tekijän toiveiden mukaan. Monet työpaikat mahdollistavat joustavasti viljelyn ja lomat on sovittavissa toiveiden mukaan, sekä lisääntyvä etätyö auttaa rytmittämään päivänkulkua.
Duunariviljelijä on tämän yhteiskunnan tukipilari. Ahkera puurtaja, joka vaivojaan säästellen tekee kaikkensa bruttokansantuotteen ja verokertymän kasvattamisen eteen. Tämä kannattaisi myös tuottajajärjestön huomioida, nostaa joskus jalustalle ja jakaa mitaleja juhlapäivinä. Niin ja etelässä voitaisiin taksimiesten keskuudesta valita vuoden suhari-viljelijä :)
Juuri tällaisista työntekijöistä, jotka haluavat pitää vuosilomansa aikaisin keväällä ja myöhemmin syksyllä, työnantajat tykkäävät.
Kyllä ja ei. Toisilla aloilla joilla homman pitää pyöriä koko ajan niin tykkävät kyllä. Sitten o n taloja jotka mielellään pistävätä putiikin lähes kiinni heinäkuuksi ja toivovat että mahdollisimman moni pitää lomansa silloin.
No kyllä minä suhtaiutusin epäillen sivutoimisiin viljeliöihin ynm. Saikun todenäköisyys kasvaa potenssiin heti. Näki kunnan lomitus hommissa kun alkoi heppa ihmisella ravit lähestyä, niin alko polvi kipeytyä. Tai kun pukkas koiranäyttelyä, niin iskias vaivasi.
No en kyllä rajaisi pelkästään maajusseihin, ravi- tai koiraihmisiin, kyllä se tuntuu välistä siltä että ne "perus" duunarit eniten saikuttelee kun pari kertaa aivastaa tai hiukan jostain kolottaa. Itsellä ei luonto anna periksi sairaslomalla hoitaa tilan töitä, jos pystyn tekemään töitä kotonakin niin pystyn niitä tekemään työmaallakin.
oon kyllä tavannut selaisiakin liiton ihmisiä että ilmoitavat viiko pari ennen työnantajalle että hakee kortisooni piikin ja siitä tulee viikon saikku. oon nähnyt myös sen toisen ääripään. Olen navetalla tiennyt viikkoa ennen saikun kun lomittaja on kertonut menevänsä piikille ja kunnassa eivät ole tienneet asiasta ennen kuin on saikku lappu johtavalla kourassa. kumpikin oli niitä LIITON ihmisiä jotka keskellä yötä herätettynä osasivat kertoa mitä liiton kirjan sivulla 36 ja siitä 5 rivillä lukee.
-
duunariviljelijän arjen voi kuvata hyvinkin karuksi, jos niin haluaa. Karjatiloilla on ihan sama vuodenkulku eli kesällä pukkaa ruuhkaa, eikä ne työt suju tekijän toiveiden mukaan. Monet työpaikat mahdollistavat joustavasti viljelyn ja lomat on sovittavissa toiveiden mukaan, sekä lisääntyvä etätyö auttaa rytmittämään päivänkulkua.
Duunariviljelijä on tämän yhteiskunnan tukipilari. Ahkera puurtaja, joka vaivojaan säästellen tekee kaikkensa bruttokansantuotteen ja verokertymän kasvattamisen eteen. Tämä kannattaisi myös tuottajajärjestön huomioida, nostaa joskus jalustalle ja jakaa mitaleja juhlapäivinä. Niin ja etelässä voitaisiin taksimiesten keskuudesta valita vuoden suhari-viljelijä :)
Juuri tällaisista työntekijöistä, jotka haluavat pitää vuosilomansa aikaisin keväällä ja myöhemmin syksyllä, työnantajat tykkäävät.
Kyllä ja ei. Toisilla aloilla joilla homman pitää pyöriä koko ajan niin tykkävät kyllä. Sitten o n taloja jotka mielellään pistävätä putiikin lähes kiinni heinäkuuksi ja toivovat että mahdollisimman moni pitää lomansa silloin.
No kyllä minä suhtaiutusin epäillen sivutoimisiin viljeliöihin ynm. Saikun todenäköisyys kasvaa potenssiin heti. Näki kunnan lomitus hommissa kun alkoi heppa ihmisella ravit lähestyä, niin alko polvi kipeytyä. Tai kun pukkas koiranäyttelyä, niin iskias vaivasi.
No en kyllä rajaisi pelkästään maajusseihin, ravi- tai koiraihmisiin, kyllä se tuntuu välistä siltä että ne "perus" duunarit eniten saikuttelee kun pari kertaa aivastaa tai hiukan jostain kolottaa. Itsellä ei luonto anna periksi sairaslomalla hoitaa tilan töitä, jos pystyn tekemään töitä kotonakin niin pystyn niitä tekemään työmaallakin.
oon kyllä tavannut selaisiakin liiton ihmisiä että ilmoitavat viiko pari ennen työnantajalle että hakee kortisooni piikin ja siitä tulee viikon saikku. oon nähnyt myös sen toisen ääripään. Olen navetalla tiennyt viikkoa ennen saikun kun lomittaja on kertonut menevänsä piikille ja kunnassa eivät ole tienneet asiasta ennen kuin on saikku lappu johtavalla kourassa. kumpikin oli niitä LIITON ihmisiä jotka keskellä yötä herätettynä osasivat kertoa mitä liiton kirjan sivulla 36 ja siitä 5 rivillä lukee.
Tuskin sekään vaikuttaa kuuluuko liittoon vaiko ei (itse kuulun metalliliittoon eikä se kyllä mitenkään vaikuta sairasherkkyyteen), ihan yhtälailla ytk tai liittoon/kassaan kuulumattomien omatunto sallii niiden "pitämättömien" saikkupäivien pidon jos se on salliakseen. Tai sitten satun olemaan sellaisella työmaalla jossa potentiaalisia motivaatiovemppoja on harvinaisen vähän.
-
duunariviljelijän arjen voi kuvata hyvinkin karuksi, jos niin haluaa. Karjatiloilla on ihan sama vuodenkulku eli kesällä pukkaa ruuhkaa, eikä ne työt suju tekijän toiveiden mukaan. Monet työpaikat mahdollistavat joustavasti viljelyn ja lomat on sovittavissa toiveiden mukaan, sekä lisääntyvä etätyö auttaa rytmittämään päivänkulkua.
Duunariviljelijä on tämän yhteiskunnan tukipilari. Ahkera puurtaja, joka vaivojaan säästellen tekee kaikkensa bruttokansantuotteen ja verokertymän kasvattamisen eteen. Tämä kannattaisi myös tuottajajärjestön huomioida, nostaa joskus jalustalle ja jakaa mitaleja juhlapäivinä. Niin ja etelässä voitaisiin taksimiesten keskuudesta valita vuoden suhari-viljelijä :)
Juuri tällaisista työntekijöistä, jotka haluavat pitää vuosilomansa aikaisin keväällä ja myöhemmin syksyllä, työnantajat tykkäävät.
Kyllä ja ei. Toisilla aloilla joilla homman pitää pyöriä koko ajan niin tykkävät kyllä. Sitten o n taloja jotka mielellään pistävätä putiikin lähes kiinni heinäkuuksi ja toivovat että mahdollisimman moni pitää lomansa silloin.
No kyllä minä suhtaiutusin epäillen sivutoimisiin viljeliöihin ynm. Saikun todenäköisyys kasvaa potenssiin heti. Näki kunnan lomitus hommissa kun alkoi heppa ihmisella ravit lähestyä, niin alko polvi kipeytyä. Tai kun pukkas koiranäyttelyä, niin iskias vaivasi.
No en kyllä rajaisi pelkästään maajusseihin, ravi- tai koiraihmisiin, kyllä se tuntuu välistä siltä että ne "perus" duunarit eniten saikuttelee kun pari kertaa aivastaa tai hiukan jostain kolottaa. Itsellä ei luonto anna periksi sairaslomalla hoitaa tilan töitä, jos pystyn tekemään töitä kotonakin niin pystyn niitä tekemään työmaallakin.
oon kyllä tavannut selaisiakin liiton ihmisiä että ilmoitavat viiko pari ennen työnantajalle että hakee kortisooni piikin ja siitä tulee viikon saikku. oon nähnyt myös sen toisen ääripään. Olen navetalla tiennyt viikkoa ennen saikun kun lomittaja on kertonut menevänsä piikille ja kunnassa eivät ole tienneet asiasta ennen kuin on saikku lappu johtavalla kourassa. kumpikin oli niitä LIITON ihmisiä jotka keskellä yötä herätettynä osasivat kertoa mitä liiton kirjan sivulla 36 ja siitä 5 rivillä lukee.
Tuskin sekään vaikuttaa kuuluuko liittoon vaiko ei (itse kuulun metalliliittoon eikä se kyllä mitenkään vaikuta sairasherkkyyteen), ihan yhtälailla ytk tai liittoon/kassaan kuulumattomien omatunto sallii niiden "pitämättömien" saikkupäivien pidon jos se on salliakseen. Tai sitten satun olemaan sellaisella työmaalla jossa potentiaalisia motivaatiovemppoja on harvinaisen vähän.
Julkisen puolen hommissa on sairastaminen herkempää. Yksityiseltä puolen sairastavat änkyrät lähtee melko vikkelään.
-
duunariviljelijän arjen voi kuvata hyvinkin karuksi, jos niin haluaa. Karjatiloilla on ihan sama vuodenkulku eli kesällä pukkaa ruuhkaa, eikä ne työt suju tekijän toiveiden mukaan. Monet työpaikat mahdollistavat joustavasti viljelyn ja lomat on sovittavissa toiveiden mukaan, sekä lisääntyvä etätyö auttaa rytmittämään päivänkulkua.
Duunariviljelijä on tämän yhteiskunnan tukipilari. Ahkera puurtaja, joka vaivojaan säästellen tekee kaikkensa bruttokansantuotteen ja verokertymän kasvattamisen eteen. Tämä kannattaisi myös tuottajajärjestön huomioida, nostaa joskus jalustalle ja jakaa mitaleja juhlapäivinä. Niin ja etelässä voitaisiin taksimiesten keskuudesta valita vuoden suhari-viljelijä :)
Juuri tällaisista työntekijöistä, jotka haluavat pitää vuosilomansa aikaisin keväällä ja myöhemmin syksyllä, työnantajat tykkäävät.
Kyllä ja ei. Toisilla aloilla joilla homman pitää pyöriä koko ajan niin tykkävät kyllä. Sitten o n taloja jotka mielellään pistävätä putiikin lähes kiinni heinäkuuksi ja toivovat että mahdollisimman moni pitää lomansa silloin.
Itse touhuttiin maataloutta reilu kymmenen vuotta niin että kumpikin kävi muualla töissä. Ja näin jälkikäteen huomaa että työnantajat suhtautui varsin ymmärtäväisesti tähän puuhailuun.
Myötätunto olisi varmaan ollut laimeampaa jos olisivat tienneet kuinka välillä tuli oltua työmaalla lähes täysin nollat taulussa.
-
Itellä loppu duunariviljelijän hommat tänä keväänä, 3 vuotta tuota annettiin harrastaa. Totuttuun tapaan menin pyytämään kylvölomaa, mutta enää ei tippunut, samoin kesälomat olis pitäny pitää heinäkuussa, kun koko pulju menee kiinni. Muutaman päivän päästä vein sitten irtisanomislapun pomon pöydälle. Muutama vuosi olis vielä SPV velvoitetta jäljellä, ollaan nyt siihen asti kokopäiväviljelijä, ja tehdään sen jälkeen uusia päätöksiä. Samalla täs vois tosin talvella käydä koulujakin, jos vaan keksis mikä musta tulee isona. Vaimo tosin käy töissä, että ei leipä aivan maataistelun varassa ole.
-
duunariviljelijän arjen voi kuvata hyvinkin karuksi, jos niin haluaa. Karjatiloilla on ihan sama vuodenkulku eli kesällä pukkaa ruuhkaa, eikä ne työt suju tekijän toiveiden mukaan. Monet työpaikat mahdollistavat joustavasti viljelyn ja lomat on sovittavissa toiveiden mukaan, sekä lisääntyvä etätyö auttaa rytmittämään päivänkulkua.
Duunariviljelijä on tämän yhteiskunnan tukipilari. Ahkera puurtaja, joka vaivojaan säästellen tekee kaikkensa bruttokansantuotteen ja verokertymän kasvattamisen eteen. Tämä kannattaisi myös tuottajajärjestön huomioida, nostaa joskus jalustalle ja jakaa mitaleja juhlapäivinä. Niin ja etelässä voitaisiin taksimiesten keskuudesta valita vuoden suhari-viljelijä :)
Juuri tällaisista työntekijöistä, jotka haluavat pitää vuosilomansa aikaisin keväällä ja myöhemmin syksyllä, työnantajat tykkäävät.
Kyllä ja ei. Toisilla aloilla joilla homman pitää pyöriä koko ajan niin tykkävät kyllä. Sitten o n taloja jotka mielellään pistävätä putiikin lähes kiinni heinäkuuksi ja toivovat että mahdollisimman moni pitää lomansa silloin.
No kyllä minä suhtaiutusin epäillen sivutoimisiin viljeliöihin ynm. Saikun todenäköisyys kasvaa potenssiin heti. Näki kunnan lomitus hommissa kun alkoi heppa ihmisella ravit lähestyä, niin alko polvi kipeytyä. Tai kun pukkas koiranäyttelyä, niin iskias vaivasi.
Kyllä hevosmies toisen tuntee, vai mitä? :D
-
No kyllä minä suhtaiutusin epäillen sivutoimisiin viljeliöihin ynm. Saikun todenäköisyys kasvaa potenssiin heti. Näki kunnan lomitus hommissa kun alkoi heppa ihmisella ravit lähestyä, niin alko polvi kipeytyä. Tai kun pukkas koiranäyttelyä, niin iskias vaivasi.
No en kyllä rajaisi pelkästään maajusseihin, ravi- tai koiraihmisiin, kyllä se tuntuu välistä siltä että ne "perus" duunarit eniten saikuttelee kun pari kertaa aivastaa tai hiukan jostain kolottaa. Itsellä ei luonto anna periksi sairaslomalla hoitaa tilan töitä, jos pystyn tekemään töitä kotonakin niin pystyn niitä tekemään työmaallakin.
oon kyllä tavannut selaisiakin liiton ihmisiä että ilmoitavat viiko pari ennen työnantajalle että hakee kortisooni piikin ja siitä tulee viikon saikku. oon nähnyt myös sen toisen ääripään. Olen navetalla tiennyt viikkoa ennen saikun kun lomittaja on kertonut menevänsä piikille ja kunnassa eivät ole tienneet asiasta ennen kuin on saikku lappu johtavalla kourassa. kumpikin oli niitä LIITON ihmisiä jotka keskellä yötä herätettynä osasivat kertoa mitä liiton kirjan sivulla 36 ja siitä 5 rivillä lukee.
Tuskin sekään vaikuttaa kuuluuko liittoon vaiko ei (itse kuulun metalliliittoon eikä se kyllä mitenkään vaikuta sairasherkkyyteen), ihan yhtälailla ytk tai liittoon/kassaan kuulumattomien omatunto sallii niiden "pitämättömien" saikkupäivien pidon jos se on salliakseen. Tai sitten satun olemaan sellaisella työmaalla jossa potentiaalisia motivaatiovemppoja on harvinaisen vähän.
Julkisen puolen hommissa on sairastaminen herkempää. Yksityiseltä puolen sairastavat änkyrät lähtee melko vikkelään.
sul on varmaan heittää jotain tilastoa tuohon tueksi? meinaan ettei jää vaan tuohon ilmaan lepattamaan tämä "tosiasia"??
Mun mielestä sivutoimiviljelyssä on "talvisodan-henkeä", siinä voimia säästämättä, omasta vapaa-ajasta tinkien laitetaan kaikki peliin. Arjen sankareita, taistelevat kahdella rintamalla, tuottajajärjestön suurimmat sylkykupit, jotka joutuvat lisäksi työpaikoillaan yltämään keskivertoa parempiin suorituksiin muiden kadehtivien silmien alla. Sivutoimiviljelijät nuo nykypäivän Koskelan Jussit....
-
No kyllä minä suhtaiutusin epäillen sivutoimisiin viljeliöihin ynm. Saikun todenäköisyys kasvaa potenssiin heti. Näki kunnan lomitus hommissa kun alkoi heppa ihmisella ravit lähestyä, niin alko polvi kipeytyä. Tai kun pukkas koiranäyttelyä, niin iskias vaivasi.
No en kyllä rajaisi pelkästään maajusseihin, ravi- tai koiraihmisiin, kyllä se tuntuu välistä siltä että ne "perus" duunarit eniten saikuttelee kun pari kertaa aivastaa tai hiukan jostain kolottaa. Itsellä ei luonto anna periksi sairaslomalla hoitaa tilan töitä, jos pystyn tekemään töitä kotonakin niin pystyn niitä tekemään työmaallakin.
oon kyllä tavannut selaisiakin liiton ihmisiä että ilmoitavat viiko pari ennen työnantajalle että hakee kortisooni piikin ja siitä tulee viikon saikku. oon nähnyt myös sen toisen ääripään. Olen navetalla tiennyt viikkoa ennen saikun kun lomittaja on kertonut menevänsä piikille ja kunnassa eivät ole tienneet asiasta ennen kuin on saikku lappu johtavalla kourassa. kumpikin oli niitä LIITON ihmisiä jotka keskellä yötä herätettynä osasivat kertoa mitä liiton kirjan sivulla 36 ja siitä 5 rivillä lukee.
Tuskin sekään vaikuttaa kuuluuko liittoon vaiko ei (itse kuulun metalliliittoon eikä se kyllä mitenkään vaikuta sairasherkkyyteen), ihan yhtälailla ytk tai liittoon/kassaan kuulumattomien omatunto sallii niiden "pitämättömien" saikkupäivien pidon jos se on salliakseen. Tai sitten satun olemaan sellaisella työmaalla jossa potentiaalisia motivaatiovemppoja on harvinaisen vähän.
Julkisen puolen hommissa on sairastaminen herkempää. Yksityiseltä puolen sairastavat änkyrät lähtee melko vikkelään.
sul on varmaan heittää jotain tilastoa tuohon tueksi? meinaan ettei jää vaan tuohon ilmaan lepattamaan tämä "tosiasia"??
Mun mielestä sivutoimiviljelyssä on "talvisodan-henkeä", siinä voimia säästämättä, omasta vapaa-ajasta tinkien laitetaan kaikki peliin. Arjen sankareita, taistelevat kahdella rintamalla, tuottajajärjestön suurimmat sylkykupit, jotka joutuvat lisäksi työpaikoillaan yltämään keskivertoa parempiin suorituksiin muiden kadehtivien silmien alla. Sivutoimiviljelijät nuo nykypäivän Koskelan Jussit....
Kas kun ei Otto Wille Kuusiset?
-
tosin kannattaa miettie vielä OY jne ettei sotke omaa veroprosenttia kun töissä käytävä tienaamassakin mutta ei tuollasella hehtaari määrällä kyllä mitään tuloja saa aikaiseksi..
Saahan Loimaan Samikin...😀
Sen verran jää viivan alle, että voi ostaa jonkun kuusen alle hylkäämän raadon pois. Ja laittaa siitä kuvia Agronettiin😀😀
-
Jos joku kadehtii kuutamoviljelijöitä, ratkaisu on helppo. -menee tilanpidon ohessa myös töihin.