Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Nolo-Olli - 06.03.17 - klo:18:21
-
Viiherpiipertäjät on taas tuomassa kovin innokkaasti ravinnetasetoimenpidettä takaisin uudistettavaan ympäristökorvausjärjestelmään. Se olisi kyllä inhottava juttu, varsinkin jo siitä tulisi pakollinen toimenpide, eli lannoitus määräytyisi edellisvuosien ravinnetaseiden perusteella. Sitten ainakaan mä en enää sellaiseen lorvaussysteemiin lähtisi mukaan, ellei sitten mahdollista lannoituksen vähentämistä korvattaisi tuntuvalla rahasummalla.
-
Viiherpiipertäjät on taas tuomassa kovin innokkaasti ravinnetasetoimenpidettä takaisin uudistettavaan ympäristökorvausjärjestelmään. Se olisi kyllä inhottava juttu, varsinkin jo siitä tulisi pakollinen toimenpide, eli lannoitus määräytyisi edellisvuosien ravinnetaseiden perusteella. Sitten ainakaan mä en enää sellaiseen lorvaussysteemiin lähtisi mukaan, ellei sitten mahdollista lannoituksen vähentämistä korvattaisi tuntuvalla rahasummalla.
Eikö noi piipertäjätkin ole sitä mieltä että pyrökratia on liian suuri tuolla systeemillä. Eli tarkoittanee sitä että ympäristökorvaus loppuu ja se raha uppoo siihen pakolliseksi tulevien ravinnetaseiden valvontaan. Eikä taida edes piisata. Halla-ahoko pelastaa ? :)
-
Kiva edes yrittää valvoa nurmien taseita
-
Kiva edes yrittää valvoa nurmien taseita
Maidontuottajat vapautetaan tietenkin ravinnetaseiden seurannasta, tilalle tulee joku korotettu hyvinvointituki.
-
Ei sittenkään
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-n-pietola-yll%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4-tavoitteena-ei-ole-en%C3%A4%C3%A4-ravinnetaseet-ymp%C3%A4rist%C3%B6korvaukseen-1.181012
-
Hallinnollisesti helppo ja tehokkaasti kohdentuva juttu olisi vaan reilu haittavero lannoitteille. Vaikka maksettaisiin sitten takaisin tasan kaikille hehtaareille eli olisi elinkeinolle kustannusneutraali. Sen jälkeen viljelijän ammattitaito ratkaisee, että saa vähällä paljon.
-
Hallinnollisesti helppo ja tehokkaasti kohdentuva juttu olisi vaan reilu haittavero lannoitteille. Vaikka maksettaisiin sitten takaisin tasan kaikille hehtaareille eli olisi elinkeinolle kustannusneutraali. Sen jälkeen viljelijän ammattitaito ratkaisee, että saa vähällä paljon.
Myös karjan paskalle sitten myös kunnon haittavero :D
-
Ravinnetaseet seuraavan vuoden lannoituksen perusteella eivät voisi enää olla huonommat ehdokkaat seuraavan vuoden lannoituksen perusteena. Siinä oletetaan, että keinolannoitteista säilyy talven yli 100%, mutta karjanlanta tietenkin voidaan panostaa aina uutena kasvukautena täysimääräisesti. Ja karjalannassa muutenkin hallinnollisella päätöksellä on vain 0% typpeä ja vain 0% fosforia.
Viisi - kuusi tonnia "nollalannoituksella" on tietenkin hieno egobuustin tai peeniksen mittakeskustelun aihe, mutta sitten oikein savimaan sateettomana kesänä 1000 kg 170 kg lannoituspanoksella, se tuo oman taitoarvion takaisin reaalimaailmaan, jollei kastelua ole käytettävissä.
Tietenkin multa- ja turvemaista saadaan useammankymmenen vuoden ajan hienoja ravinnetaseita, maa painuu, kun se valmistaa typpeä, ja sitten kun vanhimmat salaojat ovat pinnassa, voidaan alkaa ihmetellä, mitenkä sitä nyt ei enää tullutkaan kasitonnaria joka vuosi 40 kg typpilannoituksella ?
-SS-
-
Hallinnollisesti helppo ja tehokkaasti kohdentuva juttu olisi vaan reilu haittavero lannoitteille. Vaikka maksettaisiin sitten takaisin tasan kaikille hehtaareille eli olisi elinkeinolle kustannusneutraali. Sen jälkeen viljelijän ammattitaito ratkaisee, että saa vähällä paljon.
Myös karjan paskalle sitten myös kunnon haittavero :D
jos pussilannoitteet maksavat enemmän, loppuu karjanlannan "ilmaisuus" markkinoilla. Olettaen tietysti että viljelijät osaavat laskea.
-
Hallinnollisesti helppo ja tehokkaasti kohdentuva juttu olisi vaan reilu haittavero lannoitteille. Vaikka maksettaisiin sitten takaisin tasan kaikille hehtaareille eli olisi elinkeinolle kustannusneutraali. Sen jälkeen viljelijän ammattitaito ratkaisee, että saa vähällä paljon.
Myös karjan paskalle sitten myös kunnon haittavero :D
jos pussilannoitteet maksavat enemmän, loppuu karjanlannan "ilmaisuus" markkinoilla. Olettaen tietysti että viljelijät osaavat laskea.
Tuota ei pidä ikinä mennä olettamaan
-
kyllä monikin viljelijä osaa laskea! alamäki menee nätisti suksilla... olen ite nähny!
-
Kiva edes yrittää valvoa nurmien taseita
Maidontuottajat vapautetaan tietenkin ravinnetaseiden seurannasta, tilalle tulee joku korotettu hyvinvointituki.
Nurmitilan nykyisellä ympin korvaussummalla,ei alueella,ihan saman vaikka kyseinen raha työnnetään hallin hännä alle,jos velvoitteita ei tarvitsisi noudattaa joka tapauksessa.Hyvinvointitukea kuten myöskään ymppiä, läheskään kaikki karjatilat ei etes hae.
-
Kiva edes yrittää valvoa nurmien taseita
Maidontuottajat vapautetaan tietenkin ravinnetaseiden seurannasta, tilalle tulee joku korotettu hyvinvointituki.
Nurmitilan nykyisellä ympin korvaussummalla,ei alueella,ihan saman vaikka kyseinen raha työnnetään hallin hännä alle,jos velvoitteita ei tarvitsisi noudattaa joka tapauksessa.Hyvinvointitukea kuten myöskään ymppiä, läheskään kaikki karjatilat ei etes hae.
Pitää paikkansa.. Sitten kyseiset tilat ihmettelevät somessa peltotukiensta pienuutta ja vertaavat sitä tukeen jonka viljatila saa..
-
Hallinnollisesti helppo ja tehokkaasti kohdentuva juttu olisi vaan reilu haittavero lannoitteille. Vaikka maksettaisiin sitten takaisin tasan kaikille hehtaareille eli olisi elinkeinolle kustannusneutraali. Sen jälkeen viljelijän ammattitaito ratkaisee, että saa vähällä paljon.
Höpö höpö.
Alkupään verotus tuotannossa ei ole hyväksi juurikaan koskaan.
Laitetaan pikemminkin kaupan kassalle ruuan ostajalle se "haittavero". Ajatuksesi mukaan, soveltaen, voi sitten sossun luukulta hakea "palautuksia" sitä tarvitsevat. Tai automaattisesti kaikille palautettaisiin laskennallinen summa "keskiarvosyöjän" mukaan, ja silloin tehokkaat/taitavat ruuan syöjät/kotikokit pääsisivät näyttämään kyntensä? Vrt. ammattitaitoiset maanviljelijät.
Ruokahävikki saattaisi myös samalla pienentyä, ja liikalihavuus ja...
Ainahan parantaa voi. Ei siinä mitään pahaa ole.
Jokin aika sitten EU julkaisi jonkin vesistöraportin nitraattien(?) osalta. Ainoat hyvän, puhtaan ja kestävän vesitilanteen omaavat oli Ruotsi ja Suomi.
Ruotsissa kaiken lisäksi nitraattidirektiivi ei koske kuin kapeaa kaistaa rannikolta, Suomessa koko maata! Ja jotkut "me ollaan parempia kuin muut" haluavat kiristää vieläkin ruuvia? Miksi?
-
Suomessa ympäristön tila kokonaisuudessaan on erinomainen ja myös vesistöjen tila. Mutta vihreän liikkeen täytyy oikeuttaa olemassaolonsa vääristelemällä asioita ja maalata uhkakuvia ja synkkiä ennusteita.
-
Kiva edes yrittää valvoa nurmien taseita
Maidontuottajat vapautetaan tietenkin ravinnetaseiden seurannasta, tilalle tulee joku korotettu hyvinvointituki.
Nurmitilan nykyisellä ympin korvaussummalla,ei alueella,ihan saman vaikka kyseinen raha työnnetään hallin hännä alle,jos velvoitteita ei tarvitsisi noudattaa joka tapauksessa.Hyvinvointitukea kuten myöskään ymppiä, läheskään kaikki karjatilat ei etes hae.
Pitää paikkansa.. Sitten kyseiset tilat ihmettelevät somessa peltotukiensta pienuutta ja vertaavat sitä tukeen jonka viljatila saa..
Lol...
-
Botille vaan realismia: maatalouden ohjaaminen tulee jatkumaan niin kauan kun ruuasta ei meillä ole absoluuttista puutetta. Ja puutetilanteessa sitten vielä enemmän. Kyse on reaalimaailmassa vain tavasta toteuttaa asia. Hallinnollisen ohjauksen autuutta on nyt harjoiteltu, näin arviolta olisin kyllä mieluummin taloudellisen, ennakoitavissa olevan ohjauksen piirissä.
-
Botille vaan realismia: maatalouden ohjaaminen tulee jatkumaan niin kauan kun ruuasta ei meillä ole absoluuttista puutetta. Ja puutetilanteessa sitten vielä enemmän. Kyse on reaalimaailmassa vain tavasta toteuttaa asia. Hallinnollisen ohjauksen autuutta on nyt harjoiteltu, näin arviolta olisin kyllä mieluummin taloudellisen, ennakoitavissa olevan ohjauksen piirissä.
Voi voi pete, kyllä se puute siitä lisääntyy jos brändityöryhmän utopistinen tavoite toteutuu, siis puute kotimaisesta ruuasta, kasvipuolen siis.
Noh, suottas mää sulle v ittuilen, ihan kehverä ukko sää olet.
-
ja eikös tuossa ole perimmäinen kysymys siitä miten saadaan edes jotain tekemistä noille tuhansille joutaville virkamiähille? ei net muutakaan osais tehä kuin ......
-
ja eikös tuossa ole perimmäinen kysymys siitä miten saadaan edes jotain tekemistä noille tuhansille joutaville virkamiähille? ei net muutakaan osais tehä kuin ......
Tuo lannoitevero vaatisi tasan pari virkahemmoa, jotka asettaisivat sen veron oikealle tasolle ja loput voisivat tehdä jotain tuottavaa.
-
ja eikös tuossa ole perimmäinen kysymys siitä miten saadaan edes jotain tekemistä noille tuhansille joutaville virkamiähille? ei net muutakaan osais tehä kuin ......
Tuo lannoitevero vaatisi tasan pari virkahemmoa, jotka asettaisivat sen veron oikealle tasolle ja loput voisivat tehdä jotain tuottavaa.
Myös karjanlannalle se lannoitevero pitäis sitten myös laittaa, samoin kierrätyslannoitteille, kyllä niistäkin huuhtoutumia tulee.
-
ja eikös tuossa ole perimmäinen kysymys siitä miten saadaan edes jotain tekemistä noille tuhansille joutaville virkamiähille? ei net muutakaan osais tehä kuin ......
Tuo lannoitevero vaatisi tasan pari virkahemmoa, jotka asettaisivat sen veron oikealle tasolle ja loput voisivat tehdä jotain tuottavaa.
Myös karjanlannalle se lannoitevero pitäis sitten myös laittaa, samoin kierrätyslannoitteille, kyllä niistäkin huuhtoutumia tulee.
Petrihän mainitsi aikaisemmin, että kun pussitavara maksaa riittävästi löytyy hinta myös karjanlannalla. Jos sen osaa laskea.
-
ja eikös tuossa ole perimmäinen kysymys siitä miten saadaan edes jotain tekemistä noille tuhansille joutaville virkamiähille? ei net muutakaan osais tehä kuin ......
Tuo lannoitevero vaatisi tasan pari virkahemmoa, jotka asettaisivat sen veron oikealle tasolle ja loput voisivat tehdä jotain tuottavaa.
Myös karjanlannalle se lannoitevero pitäis sitten myös laittaa, samoin kierrätyslannoitteille, kyllä niistäkin huuhtoutumia tulee.
Petrihän mainitsi aikaisemmin, että kun pussitavara maksaa riittävästi löytyy hinta myös karjanlannalla. Jos sen osaa laskea.
Ajatuksena on siis ajaa viljanviljelijät yhä ahtaammalle.
-
Petri jätti vastaamatta kysymykseen, miksi meillä pitäisi verottaa lannoitteita, kun sääntelyn avulla on saavutettu vesistöihin tila, mistä käytännössä kaikki muut euroopan maat voivat vain haaveilla? (tosin Suomen vesistöt ovat aina olleet ravinneköyhiä, mutta on myös ihmistoimin syntyneitä paskalampia tai jokia.
)
Eikö typpiymppibakteerit käy kaupaksi vieläkään tarpeeksi hyvin? Tökkiikö bisnes, voisi mulukumpi kysellä...
Yaran sedät ja tädithän voisi ehdottaa typensitojakasveille haittaveroa per ha, tuleehan sieltäkin valumia.
Ja jos olisi ajatus, että kaikki meidän kanssa kauppaa käyvät maat ottaisivat lannoiteveron käyttöön, niin perusteeksi, että meidänkin täytyy maksaa lannoitevero ainakaan vesiensuojelullisista näkökohdista, olisi hyvin kyseenalainen.
Jos muut ovat paskoneet vetensä, miksi meidän pitäisi menettää taloudellinen hyöty, maksamalla sama "sakko"?
Reaalimaailmaa kun on se, mitä tilalla jää viivan alle. Vieläpä jossain määrin mielekkäästi tehtynä.
Että maataloutta olisi valtion toimesta säädelty... Ajatella, ei olisi uskonut ;)
Keksitään siis lisää maksuja, ihan vain maksujen vuoksi. Tuetaan sitten lisää, jos homma alkaa tökkimään. Tuttua ja turvallista.
Eikö siitä pitäisi pyrkiä pikemminkin eroon, kuin lisätä hallinnollista kuormaa?
Asenteet ja tavat kun ovat muuttuneet viljelyssäkin, mutta jotkut hörhöt luulevat vieläkin keskuskomiteoiden kaikkivoipaisuuteen.
Tanskassa taitaa olla käytössä lannoitevero, 0,60 euroa per typpikilo. Sitä ei tarvitse maksaa/saa palautuksena, jos on ravinnekirjanpito. Joka on pakollinen käytännössä muilla kuin harrastetiloilla. Varmasti Petrin kaksi virkailijaa hoitaa tuonkin. (Vähän kuin meidän energiaveropalautusjärjestelmä, 20-30 miljoonaako se maksoi ekana vuonna? jep jep.)
On myös tutkimuksia, että 200-500% lannoitevero vaikuttaisi jo lannoitteiden käyttöön, mutta kokonaishyöty kansantaloudellisesti olisi mitätön. ts. ei jatkoon... (siinä tutkimuksessa ei kylläkään yksittäisenä kohtana ollut ympäristöasiat mukana, mutta tuotannon koko kuvassa, kokonaistuotannon määrän vähenemä oli muutamia prosentteja, kustannus vei hyödyn kokonaisuuden kannalta "nollille". Jos tietty ympäristönäkökulma olisi ainut asia maailmassa, mutta kun ei ole.)
-
ja 60% tulee itämereen maataloudesta... mutta mitä mahtaa olla se rosentti destialta ja muilta vastaavilta kun kompostilla maisemoi... ja vielä vedenottamon tietä...
-
ja 60% tulee itämereen maataloudesta... mutta mitä mahtaa olla se rosentti destialta ja muilta vastaavilta kun kompostilla maisemoi... ja vielä vedenottamon tietä...
Onkohan kukaan kukkahattutäti ikinä laskeskellut paljonko päästöjä tulee miljoonien lemmikkikoirien polkujen varsille paskomisista päivittäin?
-
Botti selvästikin tietää miten asiat ovat, toimii tältä pohjalta oikein eikä muiden kannata käydä mussuttamassa "vaihtoehtoisia faktoja" asioista. Ei muuta kun onnea ja menestystä valitsemallasi tiellä!
-
Botti selvästikin tietää miten asiat ovat, toimii tältä pohjalta oikein eikä muiden kannata käydä mussuttamassa "vaihtoehtoisia faktoja" asioista. Ei muuta kun onnea ja menestystä valitsemallasi tiellä!
No mut lannoiteverohan olis vaan jatkumoa sille vihreiden politiikalle, missä kaikki teollisuuden alat sekä alkutuotanto halutaan kuristaa hengiltä erilaisilla haittaveroilla. Tää viherpiipertäjien porukka on suureksi haitaksi isänmaalle.
Ja mitä faktoihin tulee, niin ekokatastrofiahan tämä pölhöporukka on ennustanut jo 70-luvulta lähtien, ja aina se vaan odottaa itseään, nämä on yhtä pöljää porukkaa kuin vaikkapa Jehovat, joiden ennustama maailmanloppu olisi pitänyt tulla jo monta kertaa.
-
Ja mitä faktoihin tulee, niin ekokatastrofiahan tämä pölhöporukka on ennustanut jo 70-luvulta lähtien, ja aina se vaan odottaa itseään, nämä on yhtä pöljää porukkaa
Olet ehkä kuitenkin sekoittanut laiskuuttasi useita eri asioita keskenään. Luonnonsuojelujärjestöjä on useita, ja ne voisivatkin olla niitä nimittämiäsi "pölhöjä". Nämä eivät kuitenkaan ole ennustaneet ekokatastrofia vuodelle 1983, 1992, 2001, 2013, tai ihan mille tahansa vuodelle menneinä vuosikymmeninä, niin kuin Jehovan Todistajat omaa Harmageddoniansa. Nämä luonnonsuojelijayhteisöt ovat enemmän tai vähemmän todenneet ja kirjanneet esimerkiksi lajien vähenevää lukumäärää, sademetsien pienenevää pinta-alaa, vesistöjen alentuneita kalansaaliita, nämä alenevat trendit viittaavat ainakin osittain ihmisen liialliseen "sadonkorjuuseen" ja omien viljelykasvien ja kotieläimien valtaavan maapinta-alaa. Ja sehän nyt on nähtävissä ilman "viherpunakommunistihuorra"-silmiäkin ! Voisi olla näin, että monelle ihmiselle historiallisten paikkojen ja kulttuurimuistomerkkien tuhoaminen tuntuu olevan merkki ihmisen pahuudesta, anakin jos ne tuhoajat ovat äärimuslimeja. Häviävät eläin- ja kasvilajit ovat vähän samanlainen symboli, jonka arvostamisen ei tarvitse olla mikään komukka-aatteen julistus, vaan varovainen kysymys, miksi sekin laji pitäisi poistaa maapallolta, jos sitä ei ol ihan pakko poistaa ?
Tuo katastrofin ennustus tulee itsellesi mieleen varmaan Rooman klubin v. 1972 tehtyyn ennustemalliin, joka julkaistiin "Kasvun Rajat" - raporttina. Se on kuitenkin ennustanut melko hyvin tähän päivään tapahtuneen väestönlisäyksen ja luonnonvarojen kulutuksen lisäyksen. Ennustemallin tekijöinä on ollut melko fiksuja MIT:n tutkijoita, ja Rooman klubissa on mukana näiiden megaporvariyhtiöiden johtoa, ja muuta elinkeinoelämän edustajaa. Rooman klubi ennustaa tulevaa katastrofia itse asiassa firmojen oman edun takia, bisnekset kärsii, nähtävästi malli - ja todellisuus - toimii jo nyt niin, että voitot vähenevät ilmankin ympäristöverotusta; jos ympäristö kärsii, tai jos jokin resurssi alkaa loppua, kansa alkaa kuolla saasteisiin, tulvat huuhtelevat tehtaita, vakuutusmaksut nousevat, kustannukset nousevat, väestön ostovoima ei kipua samaa tahtia ylöspäin. Luulisi, että juuri tämä porukka yrittäisi pimittää vallitsevaa kehitystä, mutta ehkä homman juju on siinä, ettei markkinoita ole vielä saatu avatuksi eksoplaneetoille eikä Kuuhun tai Marsiin, joten parhaaseen bisnestulokseen siltikin saattaisi päästä sotkematta tätä omaa pesää liiallisesti.
Ja vanha periaate, että sotkija korvaa, sen kyllä hyväksyy sellainen, jonka oma tontti yhtenä päivänä pilataan jollakin saasteella, tai kaivot myrkytetään, ja pullovesi kaupassa on kallista, mutta siis onhan siinä firmoille - ja ainakin julkiselle vallallle - tulevia piilokuluja, jos emme ollenkaan mieti, miten mahdollinen sotku sitten joskus korvattaisiin ? Jos periaate on se, ettei mitään väliä, kukapa on motivoitunut seulomaan jotakin ympäristömyrkkyjä jostakin maaperästä, kun sen olisi alun perinkin voinut pistää jemmaan, jos olisi ollut halua.
Mutta onhan niitä sellaisiakin aatteen miehiä, jotka edelleen ovat sitä mieltä, että otsonin vähenemisellä ei ollut ihmisen kanssa mitään tekemistä, klooratut hiilivedyt, PCB, DDT, dioksiinit, tai pysyvät bromiyhdisteet, eivät olleetkaan millään tavalla ihmiselle itselleenkin vaarallisia, eikä bensiininlyijy tyhmistänyt kokonaisia ikäluokkia ympäri maailman. En tiedä, voisinko olla kovin ylpeä itsestäni, jos voisin vilpittömästi julistaa kuuluvani juuri tuohon joukkoon ?
-SS-
-
Vanha viisaus, pidä paikat roskattomina, aloita se autostasi avaamalla ikkuna......
-
Ja mitä faktoihin tulee, niin ekokatastrofiahan tämä pölhöporukka on ennustanut jo 70-luvulta lähtien, ja aina se vaan odottaa itseään, nämä on yhtä pöljää porukkaa
Olet ehkä kuitenkin sekoittanut laiskuuttasi useita eri asioita keskenään. Luonnonsuojelujärjestöjä on useita, ja ne voisivatkin olla niitä nimittämiäsi "pölhöjä". Nämä eivät kuitenkaan ole ennustaneet ekokatastrofia vuodelle 1983, 1992, 2001, 2013, tai ihan mille tahansa vuodelle menneinä vuosikymmeninä, niin kuin Jehovan Todistajat omaa Harmageddoniansa. Nämä luonnonsuojelijayhteisöt ovat enemmän tai vähemmän todenneet ja kirjanneet esimerkiksi lajien vähenevää lukumäärää, sademetsien pienenevää pinta-alaa, vesistöjen alentuneita kalansaaliita, nämä alenevat trendit viittaavat ainakin osittain ihmisen liialliseen "sadonkorjuuseen" ja omien viljelykasvien ja kotieläimien valtaavan maapinta-alaa. Ja sehän nyt on nähtävissä ilman "viherpunakommunistihuorra"-silmiäkin ! Voisi olla näin, että monelle ihmiselle historiallisten paikkojen ja kulttuurimuistomerkkien tuhoaminen tuntuu olevan merkki ihmisen pahuudesta, anakin jos ne tuhoajat ovat äärimuslimeja. Häviävät eläin- ja kasvilajit ovat vähän samanlainen symboli, jonka arvostamisen ei tarvitse olla mikään komukka-aatteen julistus, vaan varovainen kysymys, miksi sekin laji pitäisi poistaa maapallolta, jos sitä ei ol ihan pakko poistaa ?
Tuo katastrofin ennustus tulee itsellesi mieleen varmaan Rooman klubin v. 1972 tehtyyn ennustemalliin, joka julkaistiin "Kasvun Rajat" - raporttina. Se on kuitenkin ennustanut melko hyvin tähän päivään tapahtuneen väestönlisäyksen ja luonnonvarojen kulutuksen lisäyksen. Ennustemallin tekijöinä on ollut melko fiksuja MIT:n tutkijoita, ja Rooman klubissa on mukana näiiden megaporvariyhtiöiden johtoa, ja muuta elinkeinoelämän edustajaa. Rooman klubi ennustaa tulevaa katastrofia itse asiassa firmojen oman edun takia, bisnekset kärsii, nähtävästi malli - ja todellisuus - toimii jo nyt niin, että voitot vähenevät ilmankin ympäristöverotusta; jos ympäristö kärsii, tai jos jokin resurssi alkaa loppua, kansa alkaa kuolla saasteisiin, tulvat huuhtelevat tehtaita, vakuutusmaksut nousevat, kustannukset nousevat, väestön ostovoima ei kipua samaa tahtia ylöspäin. Luulisi, että juuri tämä porukka yrittäisi pimittää vallitsevaa kehitystä, mutta ehkä homman juju on siinä, ettei markkinoita ole vielä saatu avatuksi eksoplaneetoille eikä Kuuhun tai Marsiin, joten parhaaseen bisnestulokseen siltikin saattaisi päästä sotkematta tätä omaa pesää liiallisesti.
Ja vanha periaate, että sotkija korvaa, sen kyllä hyväksyy sellainen, jonka oma tontti yhtenä päivänä pilataan jollakin saasteella, tai kaivot myrkytetään, ja pullovesi kaupassa on kallista, mutta siis onhan siinä firmoille - ja ainakin julkiselle vallallle - tulevia piilokuluja, jos emme ollenkaan mieti, miten mahdollinen sotku sitten joskus korvattaisiin ? Jos periaate on se, ettei mitään väliä, kukapa on motivoitunut seulomaan jotakin ympäristömyrkkyjä jostakin maaperästä, kun sen olisi alun perinkin voinut pistää jemmaan, jos olisi ollut halua.
Mutta onhan niitä sellaisiakin aatteen miehiä, jotka edelleen ovat sitä mieltä, että otsonin vähenemisellä ei ollut ihmisen kanssa mitään tekemistä, klooratut hiilivedyt, PCB, DDT, dioksiinit, tai pysyvät bromiyhdisteet, eivät olleetkaan millään tavalla ihmiselle itselleenkin vaarallisia, eikä bensiininlyijy tyhmistänyt kokonaisia ikäluokkia ympäri maailman. En tiedä, voisinko olla kovin ylpeä itsestäni, jos voisin vilpittömästi julistaa kuuluvani juuri tuohon joukkoon ?
-SS-
Noin puhuu tyyppi, joka viime kesänä ruiskutti rapsipeltonsa 8 kertaan, melkoinen kemikaalikuorma pellolle yhteenlaskettuna.
Kumma, että lannoitteille halutaan haittavero, mutta ei torjunta-aineille, niiden käyttöä ei esim. ympäristökorvauksessa mitenkään rajoiteta, toisin kuin lannoitteita, joilla on myös nitraattidirektiivi, milloin saadaan torjunta-aineisiin direktiivit? No toivottavasti glyfosaatti ensi alkuun kielletään.
-
Kumma, että lannoitteille halutaan haittavero, mutta ei torjunta-aineille, niiden käyttöä ei esim. ympäristökorvauksessa mitenkään rajoiteta, toisin kuin lannoitteita, joilla on myös nitraattidirektiivi, milloin saadaan torjunta-aineisiin direktiivit? No toivottavasti glyfosaatti ensi alkuun kielletään.
Eihän glyfosaatti ole vaarallista, vaan sen apuapeaine POEA. Sitä sisältävät glyfosaatithan kiellettiin jo.
Mielestäni resistenssin hallinta sopisi hyvin seuraavaan ympäristöohjelmaan. Paskamaista jos ja kun kaikki loputkin hyvät torjunta-aineet menettää tehonsa. Eläinpuolella on jo tyritty jopa antibioottienkin tehot.
Ja tuo torjunta-aineille kaavailemasi haittavero vain aiheuttaisi sen että torjunta-ainemääriä säästömielessä vain vähennetään/ha.
-
Itse asiassa joissain paikoissa on käytössä vero kasvinsuojeluaineille...
Ja Petri kiertää kuin kissa kuumaa puuroa.
Huuto on kova, veroa lannoitteille.
Suomen kohdalla kysyn , miksi?
Mitä Suomi saavuttaisi lannoiteverolla?
Selität, että palautetaan vaikka osa kerätystä verosta. Mitä piip järkeä siinäkään olisi?
Saataisiin taas paperinpyörittäjille uusia virkoja?
Esitätkö niitä vaihtoehtoisia "faktojasi", miten Suomen luonto hyötyisi merkittävästi ihannoimastasi lannoiteverosta? Vesistöissä sen hyöty olisi ilmeisesti olematon, niin syitä verointoon täytyy löytyä muualta.
Osin jo ymmärsin, että ideologiasi tukemiseksi, lannoitevero olisi hyväksi...
Nyt jos iso paha Yara ehdottaisi typensitojakasviveroa, niin "kaikki" "huutaisivat" kuinka korrutoitunut firma lobbaa päättäjiä omaksi edukseen.
Samaan aikaan kun viherhörhöt uhkailevat päättäjiä, valehtelevat, vääristelevät jne päättäjille, tai valehtelevat eduskunnassa kansanedustajina istunnoissa, niin SS:ää lainatakseni vihervassari*****t taputtavat käsiään! Ja muiden pitäisi olla vain hiljaa?
-
Edellisessä ympissä oli valittuna ravinnetaselaskelma-toimepide. Laskelman mukaan hyvät nurmisadot kuppasivat pellot tyhjiin ja meikäläisen viljasadot jättivät osan ottamatta. Hyvää siinä laskelmassa oli se, että tuli hiukan pohdittua tuota lannoittamisen järkevyyttä huonoimmille lohkoille ja toisaalta v.itutusta nosti hyvien peltojen osalta lannoituksen riittämättömyys. Sitä myös kuvastaa fosforilukujen alavireisyys, kun seuraa saman lohkon viljavuusnäytteitä. Jotenkin koko tilan tase olisi parempi jossain suhteessa, mutta se tietysti aiheuttaisi sen, että jokainen hommaisi niitä "tasauspeltoja" ja osalle alueista menisi ehkä liikaa ravinteita, ainakin lannan muodossa, ei ehkä niinkään säkistä.
Tarkastusta ei sattunut koskaan kohdalle tuossa lisätoimenpiteessä, joten sen valvonnasta en tiedä. Suurin epävarmuushan tuossa on se sadonmäärittäminen varsinkin laidunnurmien osalta ja osin myös säilörehun, kun ei ole ajoneuvovaakaa käytössä. Ja taitaa noissa rehuanalyyseissäkin olla jonkinlaista heittoa tuloksissa, joten enempi sellainen suuntaa-antava toimepide sanoisin. Mutta ihan mielenkiintoinen.
-
Noin puhuu tyyppi, joka viime kesänä ruiskutti rapsipeltonsa 8 kertaan, melkoinen kemikaalikuorma pellolle yhteenlaskettuna.
Niinpä, millä tavalla kiistäisit kirjoitukseni sillä tiedolla, että ruiskutin kahdeksan kertaa rapsipellon ?
Tätä en ymmärrä muuten kuin että olisi ottanut jotenkin luun kurkkuun kirjoituksestani, Ja se on hvä vaan.
Käyttömääräni olivat grammoja per hehtaari, kasvihuonepäästöt ja pysyvät ympäristömyrkyt
loistivat poissaolollaan.
-SS-
-
Noin puhuu tyyppi, joka viime kesänä ruiskutti rapsipeltonsa 8 kertaan, melkoinen kemikaalikuorma pellolle yhteenlaskettuna.
Niinpä, millä tavalla kiistäisit kirjoitukseni sillä tiedolla, että ruiskutin kahdeksan kertaa rapsipellon ?
Tätä en ymmärrä muuten kuin että olisi ottanut jotenkin luun kurkkuun kirjoituksestani, Ja se on hvä vaan.
Käyttömääräni olivat grammoja per hehtaari, kasvihuonepäästöt ja pysyvät ympäristömyrkyt
loistivat poissaolollaan.
-SS-
Niin, juuri SINUN käyttämäsi torjunta-aineet ei ole haitallisia luonnolle, muut ne on jotka tuhoaa luontoa. Tuo, että käyttömäärät on grammoja, ei oo mikään puolustus, kun pieni määrä riittää torjumaan haitalliset kasvit ja eläimet, niin se riittää myös olemaan ympäristölle haitallinen.
-
Noin puhuu tyyppi, joka viime kesänä ruiskutti rapsipeltonsa 8 kertaan, melkoinen kemikaalikuorma pellolle yhteenlaskettuna.
Niinpä, millä tavalla kiistäisit kirjoitukseni sillä tiedolla, että ruiskutin kahdeksan kertaa rapsipellon ?
Tätä en ymmärrä muuten kuin että olisi ottanut jotenkin luun kurkkuun kirjoituksestani, Ja se on hvä vaan.
Käyttömääräni olivat grammoja per hehtaari, kasvihuonepäästöt ja pysyvät ympäristömyrkyt
loistivat poissaolollaan.
-SS-
Hybridi-, vai peräti sähkötraktori? (https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/Themes/Agronet/images/post/cheesy.gif)
-
Jos botti nyt lukisi alusta asti, että kannatan lannoite(ja torjunta-aine)veroja VAIHTOEHTONA nykyisenkaltaiselle hallinnolliselle säätelylle, en sen päälle. Ehkä pohdintani on vaikuttanut aika paljon Soininvaaran jo 80-luvulla kirjoittama "Vihreä markkinatalous", jossa hän jo silloin kirjoitti hallinnollisen säätelyn vahingollisuudesta pienten purojen kontrolloinnissa. Maatalouden osalta elämme sellaisessa byroslaviassa tällä hetkellä ja ainakin itse haluaisin siitä pois.
-
Noin puhuu tyyppi, joka viime kesänä ruiskutti rapsipeltonsa 8 kertaan, melkoinen kemikaalikuorma pellolle yhteenlaskettuna.
Niinpä, millä tavalla kiistäisit kirjoitukseni sillä tiedolla, että ruiskutin kahdeksan kertaa rapsipellon ?
Tätä en ymmärrä muuten kuin että olisi ottanut jotenkin luun kurkkuun kirjoituksestani, Ja se on hvä vaan.
Käyttömääräni olivat grammoja per hehtaari, kasvihuonepäästöt ja pysyvät ympäristömyrkyt
loistivat poissaolollaan.
-SS-
Hybridi-, vai peräti sähkötraktori? (https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/Themes/Agronet/images/post/cheesy.gif)
Neste My
-SS-
-
Noin puhuu tyyppi, joka viime kesänä ruiskutti rapsipeltonsa 8 kertaan, melkoinen kemikaalikuorma pellolle yhteenlaskettuna.
Niinpä, millä tavalla kiistäisit kirjoitukseni sillä tiedolla, että ruiskutin kahdeksan kertaa rapsipellon ?
Tätä en ymmärrä muuten kuin että olisi ottanut jotenkin luun kurkkuun kirjoituksestani, Ja se on hvä vaan.
Käyttömääräni olivat grammoja per hehtaari, kasvihuonepäästöt ja pysyvät ympäristömyrkyt
loistivat poissaolollaan.
-SS-
Niin, juuri SINUN käyttämäsi torjunta-aineet ei ole haitallisia luonnolle, muut ne on jotka tuhoaa luontoa. Tuo, että käyttömäärät on grammoja, ei oo mikään puolustus, kun pieni määrä riittää torjumaan haitalliset kasvit ja eläimet, niin se riittää myös olemaan ympäristölle haitallinen.
Jos päättäisit, oletko fanaattinen ympäristönsuojelija, pahansuopa ilmastodenialisti vai vaan trolli ? En ainakaan ala provosoitua,
koska esimerkiksi jotakin kertoo ongelmien suuruudesta se, että Kiina, todellinen maailmanmoskaajan esimerkki,
on nyt alkanut huomata, että tuulet eivät viekään rikastumisen hajua kaikkea pois.
China admits it still has work to do in war on pollution (http://www.reuters.com/article/us-china-environment-fines-idUSKBN16G0TG)
Onhan eroa, onko aineen puoliintumisaika 15 min, (pyretriini) kaksi viikkoa ( Karate ) , 40 päivää ( glyfosaatti) vai 16 vuotta (DDT) vai PBDE - yhdisteiden käytännössä ikuinen ?
Tai vastaavasti ilmakehässä hiilidioksidi 100 vuotta, CFC-yhdisteet, 50 vuotta, metaani 8 vuotta ?
-SS-
-
Jos botti nyt lukisi alusta asti, että kannatan lannoite(ja torjunta-aine)veroja VAIHTOEHTONA nykyisenkaltaiselle hallinnolliselle säätelylle, en sen päälle. Ehkä pohdintani on vaikuttanut aika paljon Soininvaaran jo 80-luvulla kirjoittama "Vihreä markkinatalous", jossa hän jo silloin kirjoitti hallinnollisen säätelyn vahingollisuudesta pienten purojen kontrolloinnissa. Maatalouden osalta elämme sellaisessa byroslaviassa tällä hetkellä ja ainakin itse haluaisin siitä pois.
Hallinnollinen säätely on nyt kuitenkin aika hyvin saanut typpi ja fosforiylijäämät tiputettua... Muttei ne kai niin pieniä puroja ollutkaan, joten Soininvaaran näkemys ei kai niihin liittynytkään...
Ja koska Suomessa hallinnollinen säätely olisi merkittävästi vähentynyt?
Pahoin pelkään vaan, että lannoitevero tulisi kaiken "hienon" säätelyn lisäksi.
-
Jos botti nyt lukisi alusta asti, että kannatan lannoite(ja torjunta-aine)veroja VAIHTOEHTONA nykyisenkaltaiselle hallinnolliselle säätelylle, en sen päälle. Ehkä pohdintani on vaikuttanut aika paljon Soininvaaran jo 80-luvulla kirjoittama "Vihreä markkinatalous", jossa hän jo silloin kirjoitti hallinnollisen säätelyn vahingollisuudesta pienten purojen kontrolloinnissa. Maatalouden osalta elämme sellaisessa byroslaviassa tällä hetkellä ja ainakin itse haluaisin siitä pois.
Hallinnollinen säätely on nyt kuitenkin aika hyvin saanut typpi ja fosforiylijäämät tiputettua... Muttei ne kai niin pieniä puroja ollutkaan, joten Soininvaaran näkemys ei kai niihin liittynytkään...
Ja koska Suomessa hallinnollinen säätely olisi merkittävästi vähentynyt?
Pahoin pelkään vaan, että lannoitevero tulisi kaiken "hienon" säätelyn lisäksi.
Minkäpäs takia luulit, että lannoiteverot aikanaan tulivat ? Ne siis olivat yleisesti vanhan maatalouden aikana voimassa ! No järjettömän viljan ylituotannon takia, tuli erittäin kalliiksi Valtiolle vielä 500 eurolla tilitettyä viljatonnia 100-150 eurolla ulkomaille. Oli myös markkinoinmismaksut ja kesannointipalkkiot. Kesannointipalkkioilla on mm. kuminan viljely Suomessa opeteltu.
-SS-
-
Joo, nykyisellä säätelyllä on saatu tuloksia, sitä ei voi kieltää. Hinta vaan on aikamoinen, ainakin viljelijän henkiseen hyvinvointiin...
Toisaalta, tänään kolahti sähköpostiin linkki mielenkiintoiseen norjalaistutkimukseen, jonka mukaan ihan pikkulisä lannoitehintoihin ei käytännössä vaikuttaisi käyttömäärin mitenkään. Onhan tässä miettimistä.
http://www.greppa.nu/arkiv/nyhetsarkiv/2017-03-10-skatt-pa-mineralgodselkvave-utredd-i-norge.html
-
Joo, nykyisellä säätelyllä on saatu tuloksia, sitä ei voi kieltää. Hinta vaan on aikamoinen, ainakin viljelijän henkiseen hyvinvointiin...
Toisaalta, tänään kolahti sähköpostiin linkki mielenkiintoiseen norjalaistutkimukseen, jonka mukaan ihan pikkulisä lannoitehintoihin ei käytännössä vaikuttaisi käyttömäärin mitenkään. Onhan tässä miettimistä.
http://www.greppa.nu/arkiv/nyhetsarkiv/2017-03-10-skatt-pa-mineralgodselkvave-utredd-i-norge.html
tulokset alkaa olla jo niin hyviä, että varsinainen asia unohtuu. Viljojen sadot ja laatu kärsii, tulee matalan valkuaisen vehnää joka ei kelpaa kuin afrikkaan. Toivottavasti järjestelmää sorvaavat tunnustavat ihan alkuun sen faktan, ettei tästä enää voi mennä tiukempiin rajoituksiin. Tämä ravinnetaseen seuranta riittävällä aikajaksolla ja vapaaehtoisena toimenpiteenä on hyvä, jos siihen liittää kepin sijasta sopivan porkkanan, niin miksei kelpaisi? Meillä ainakin sadossa poistuu vuosittain tilalta enemmän fosforia, kuin säkeissä tulee tilalle.... maan köyhtymistä ainakin on aika helppo seurata.
Ympäristötuki oli jo viimeksi sillä rajalla, että pelättiin sitoutumisasteen laskua eli tästä ei voida edetä enää huonompaan suuntaan, lisäksi uhka tahallisille ehtorikkomuksille kasvaa, jos sanktiona on vain olemattoman pienen tuen menetys.
-
ja eikös tuossa ole perimmäinen kysymys siitä miten saadaan edes jotain tekemistä noille tuhansille joutaville virkamiähille? ei net muutakaan osais tehä kuin ......
Tuo lannoitevero vaatisi tasan pari virkahemmoa, jotka asettaisivat sen veron oikealle tasolle ja loput voisivat tehdä jotain tuottavaa.
Myös karjanlannalle se lannoitevero pitäis sitten myös laittaa, samoin kierrätyslannoitteille, kyllä niistäkin huuhtoutumia tulee.
Petrihän mainitsi aikaisemmin, että kun pussitavara maksaa riittävästi löytyy hinta myös karjanlannalla. Jos sen osaa laskea.
Tuon takia sitä "lannoite veroa" ei luoda. Sillä jos rahoitettaisiin pintwqa-ala tuen maksut, niin karjan lannan käyttäjät vapautuisi lannoite verosta ja siitä joutuisi maksamaan että joka antaa karjan lantaa. Se rupeais SKN:nää ahistamaan kun siitä 10tonnarista joutuisi jotain maksamaankin.
-
ja eikös tuossa ole perimmäinen kysymys siitä miten saadaan edes jotain tekemistä noille tuhansille joutaville virkamiähille? ei net muutakaan osais tehä kuin ......
Tuo lannoitevero vaatisi tasan pari virkahemmoa, jotka asettaisivat sen veron oikealle tasolle ja loput voisivat tehdä jotain tuottavaa.
Myös karjanlannalle se lannoitevero pitäis sitten myös laittaa, samoin kierrätyslannoitteille, kyllä niistäkin huuhtoutumia tulee.
Petrihän mainitsi aikaisemmin, että kun pussitavara maksaa riittävästi löytyy hinta myös karjanlannalla. Jos sen osaa laskea.
Tuon takia sitä "lannoite veroa" ei luoda. Sillä jos rahoitettaisiin pintwqa-ala tuen maksut, niin karjan lannan käyttäjät vapautuisi lannoite verosta ja siitä joutuisi maksamaan että joka antaa karjan lantaa. Se rupeais SKN:nää ahistamaan kun siitä 10tonnarista joutuisi jotain maksamaankin.
[/color]
Kait joku muukin käyttää karjanlantaa kuin skn.
-
Kyllä karjanlannassa voittopuolisesti on mineraalilannoitteita mukana. Sitä on luujauhossa, sitä on tavanpellolla tuodussa oljessa, sitä voi olla ostorehuissakin. Ja niin edelleen. Karjanlantateollisuus ehkä luulee löytäneensä eräänlaisen alkemian salaisuuden, alkuaineiden luonnin maahengestä.
-SS-
-
Kyllä karjanlannassa voittopuolisesti on mineraalilannoitteita mukana. Sitä on luujauhossa, sitä on tavanpellolla tuodussa oljessa, sitä voi olla ostorehuissakin. Ja niin edelleen. Karjanlantateollisuus ehkä luulee löytäneensä eräänlaisen alkemian salaisuuden, alkuaineiden luonnin maahengestä.
-SS-
Taitaa metaani olla ainoa mikä haihtuu avaruuteen 10 vuodessa syntymisestään. Typpi, fosfori, hiilidiokdsiidi ja happi on aineita jotka kiertää maapallon ilmakehässä ja ilman yhtäkään niistä ei ole elämää.
-
Kyllä karjanlannassa voittopuolisesti on mineraalilannoitteita mukana. Sitä on luujauhossa, sitä on tavanpellolla tuodussa oljessa, sitä voi olla ostorehuissakin. Ja niin edelleen. Karjanlantateollisuus ehkä luulee löytäneensä eräänlaisen alkemian salaisuuden, alkuaineiden luonnin maahengestä.
-SS-
Taitaa metaani olla ainoa mikä haihtuu avaruuteen 10 vuodessa syntymisestään. Typpi, fosfori, hiilidiokdsiidi ja happi on aineita jotka kiertää maapallon ilmakehässä ja ilman yhtäkään niistä ei ole elämää.
Kali ja fosfori eivät ole kaasumaisessa muodossa luonnostaan. Jos fosfori on sidottu johonkin kaasumaiseen muotoon, se on taistelukaasuna silloin.
-SS-
-
Kyllä karjanlannassa voittopuolisesti on mineraalilannoitteita mukana. Sitä on luujauhossa, sitä on tavanpellolla tuodussa oljessa, sitä voi olla ostorehuissakin. Ja niin edelleen. Karjanlantateollisuus ehkä luulee löytäneensä eräänlaisen alkemian salaisuuden, alkuaineiden luonnin maahengestä.
-SS-
Taitaa metaani olla ainoa mikä haihtuu avaruuteen 10 vuodessa syntymisestään. Typpi, fosfori, hiilidiokdsiidi ja happi on aineita jotka kiertää maapallon ilmakehässä ja ilman yhtäkään niistä ei ole elämää.
Kali ja fosfori eivät ole kaasumaisessa muodossa luonnostaan. Jos fosfori on sidottu johonkin kaasumaiseen muotoon, se on taistelukaasuna silloin.
-SS-
Alkuaine. No kali lisää. Ilman näitä alkuaineita maapallolla ei ole elämää. Hiilidioksiidi ei ole alkuaine vaan hiilestä ja hapesta koostuva yhdiste. Ilman Hiilidioksiidia ei myöskään ole elämää.
-
ja eikös tuossa ole perimmäinen kysymys siitä miten saadaan edes jotain tekemistä noille tuhansille joutaville virkamiähille? ei net muutakaan osais tehä kuin ......
Tuo lannoitevero vaatisi tasan pari virkahemmoa, jotka asettaisivat sen veron oikealle tasolle ja loput voisivat tehdä jotain tuottavaa.
Myös karjanlannalle se lannoitevero pitäis sitten myös laittaa, samoin kierrätyslannoitteille, kyllä niistäkin huuhtoutumia tulee.
Petrihän mainitsi aikaisemmin, että kun pussitavara maksaa riittävästi löytyy hinta myös karjanlannalla. Jos sen osaa laskea.
Tuon takia sitä "lannoite veroa" ei luoda. Sillä jos rahoitettaisiin pintwqa-ala tuen maksut, niin karjan lannan käyttäjät vapautuisi lannoite verosta ja siitä joutuisi maksamaan että joka antaa karjan lantaa. Se rupeais SKN:nää ahistamaan kun siitä 10tonnarista joutuisi jotain maksamaankin.
[/color]
Kait joku muukin käyttää karjanlantaa kuin skn.
Nyt en ymmärrä Iso-Jukan vihreetä kirjotusta?
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/03/07/ravinnetaseet-kertovat-ovatko-lannoitus-ja-sato-tasapainossa
Luonnonvarakeskuksen parhaat voimat on valjastettu ravinnetaseita lobbaamaan.
Kyllä se pahasti siltä näyttää, että saamme ravinnetaseporkkanan/piiskan takaisin.
On kummallista, kun artikkelissa mainitaan ravinnetaseeseen vaikuttavat kolme tekijää:
-viljelyhistoria
-maalaji
-tuotantosuunta
Okei. Missä esimerkiksi löytyy kasvukauden sademäärä ?
Eikö mihinkään vaikuta heikosti kirjattavissa oleva (jopa ylirunsas) ja piiloteltukin
karjanlantapaukku.
Ennen kuin taas aletaan peeniksiä mittailla siitä, miten paljon jumalankäsi sinne
Valituille Eturiviläisille typpeä maahan syöttää, pitäisi tulla kaksi asiaa mukaan:
ulkopuolinen lannan ravinnepitoisuuden seuranta ja viherlannoituksen ravinnemäärän
analysointi maahan muokatessa. Se sama 150 kiloa typpeä, joka syksyllä
mullataan, ja keväällä löytyy kahtenakymmenenä kilona maasta, se hävikki
pitää samalla tavalla laskea taseisiin !
Jos siis typpipäästöillä aletaan perustella ravinnetasesekoiluja, pitää löytyä kykyä
tarttua orgaanisen lannoituksen porsasteluun samoilla tarkkuuksilla kuin
pussilantoja käytettäessä.
-SS-
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/03/07/ravinnetaseet-kertovat-ovatko-lannoitus-ja-sato-tasapainossa
Luonnonvarakeskuksen parhaat voimat on valjastettu ravinnetaseita lobbaamaan.
Kyllä se pahasti siltä näyttää, että saamme ravinnetaseporkkanan/piiskan takaisin.
On kummallista, kun artikkelissa mainitaan ravinnetaseeseen vaikuttavat kolme tekijää:
-viljelyhistoria
-maalaji
-tuotantosuunta
Okei. Missä esimerkiksi löytyy kasvukauden sademäärä ?
Eikö mihinkään vaikuta heikosti kirjattavissa oleva (jopa ylirunsas) ja piiloteltukin
karjanlantapaukku.
Ennen kuin taas aletaan peeniksiä mittailla siitä, miten paljon jumalankäsi sinne
Valituille Eturiviläisille typpeä maahan syöttää, pitäisi tulla kaksi asiaa mukaan:
ulkopuolinen lannan ravinnepitoisuuden seuranta ja viherlannoituksen ravinnemäärän
analysointi maahan muokatessa. Se sama 150 kiloa typpeä, joka syksyllä
mullataan, ja keväällä löytyy kahtenakymmenenä kilona maasta, se hävikki
pitää samalla tavalla laskea taseisiin !
Jos siis typpipäästöillä aletaan perustella ravinnetasesekoiluja, pitää löytyä kykyä
tarttua orgaanisen lannoituksen porsasteluun samoilla tarkkuuksilla kuin
pussilantoja käytettäessä.
-SS-
Säätösäilikset on sitten kiva ansa tuossa. Sato pitää käytännössä korjata jos meinaa lannoittaa seuraavaa kasvia kunnolla.
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/03/07/ravinnetaseet-kertovat-ovatko-lannoitus-ja-sato-tasapainossa
Luonnonvarakeskuksen parhaat voimat on valjastettu ravinnetaseita lobbaamaan.
Kyllä se pahasti siltä näyttää, että saamme ravinnetaseporkkanan/piiskan takaisin.
On kummallista, kun artikkelissa mainitaan ravinnetaseeseen vaikuttavat kolme tekijää:
-viljelyhistoria
-maalaji
-tuotantosuunta
Okei. Missä esimerkiksi löytyy kasvukauden sademäärä ?
Eikö mihinkään vaikuta heikosti kirjattavissa oleva (jopa ylirunsas) ja piiloteltukin
karjanlantapaukku.
Ennen kuin taas aletaan peeniksiä mittailla siitä, miten paljon jumalankäsi sinne
Valituille Eturiviläisille typpeä maahan syöttää, pitäisi tulla kaksi asiaa mukaan:
ulkopuolinen lannan ravinnepitoisuuden seuranta ja viherlannoituksen ravinnemäärän
analysointi maahan muokatessa. Se sama 150 kiloa typpeä, joka syksyllä
mullataan, ja keväällä löytyy kahtenakymmenenä kilona maasta, se hävikki
pitää samalla tavalla laskea taseisiin !
Jos siis typpipäästöillä aletaan perustella ravinnetasesekoiluja, pitää löytyä kykyä
tarttua orgaanisen lannoituksen porsasteluun samoilla tarkkuuksilla kuin
pussilantoja käytettäessä.
-SS-
Säätösäilikset on sitten kiva ansa tuossa. Sato pitää käytännössä korjata jos meinaa lannoittaa seuraavaa kasvia kunnolla.
Tämä on asian ydin. Jos rajoituksia tai palkkioita tulee, samat laskusäännöt kaikelle ravinteelle.
-SS-
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/03/07/ravinnetaseet-kertovat-ovatko-lannoitus-ja-sato-tasapainossa
Luonnonvarakeskuksen parhaat voimat on valjastettu ravinnetaseita lobbaamaan.
Kyllä se pahasti siltä näyttää, että saamme ravinnetaseporkkanan/piiskan takaisin.
On kummallista, kun artikkelissa mainitaan ravinnetaseeseen vaikuttavat kolme tekijää:
-viljelyhistoria
-maalaji
-tuotantosuunta
Okei. Missä esimerkiksi löytyy kasvukauden sademäärä ?
Eikö mihinkään vaikuta heikosti kirjattavissa oleva (jopa ylirunsas) ja piiloteltukin
karjanlantapaukku.
Ennen kuin taas aletaan peeniksiä mittailla siitä, miten paljon jumalankäsi sinne
Valituille Eturiviläisille typpeä maahan syöttää, pitäisi tulla kaksi asiaa mukaan:
ulkopuolinen lannan ravinnepitoisuuden seuranta ja viherlannoituksen ravinnemäärän
analysointi maahan muokatessa. Se sama 150 kiloa typpeä, joka syksyllä
mullataan, ja keväällä löytyy kahtenakymmenenä kilona maasta, se hävikki
pitää samalla tavalla laskea taseisiin !
Jos siis typpipäästöillä aletaan perustella ravinnetasesekoiluja, pitää löytyä kykyä
tarttua orgaanisen lannoituksen porsasteluun samoilla tarkkuuksilla kuin
pussilantoja käytettäessä.
-SS-
Säätösäilikset on sitten kiva ansa tuossa. Sato pitää käytännössä korjata jos meinaa lannoittaa seuraavaa kasvia kunnolla.
Tämä on asian ydin. Jos rajoituksia tai palkkioita tulee, samat laskusäännöt kaikelle ravinteelle.
-SS-
Miten sato mitataan tuossa, tuleeko sadon mittausvelvoite, kuka mittaa
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/03/07/ravinnetaseet-kertovat-ovatko-lannoitus-ja-sato-tasapainossa
Luonnonvarakeskuksen parhaat voimat on valjastettu ravinnetaseita lobbaamaan.
Kyllä se pahasti siltä näyttää, että saamme ravinnetaseporkkanan/piiskan takaisin.
On kummallista, kun artikkelissa mainitaan ravinnetaseeseen vaikuttavat kolme tekijää:
-viljelyhistoria
-maalaji
-tuotantosuunta
Okei. Missä esimerkiksi löytyy kasvukauden sademäärä ?
Eikö mihinkään vaikuta heikosti kirjattavissa oleva (jopa ylirunsas) ja piiloteltukin
karjanlantapaukku.
Ennen kuin taas aletaan peeniksiä mittailla siitä, miten paljon jumalankäsi sinne
Valituille Eturiviläisille typpeä maahan syöttää, pitäisi tulla kaksi asiaa mukaan:
ulkopuolinen lannan ravinnepitoisuuden seuranta ja viherlannoituksen ravinnemäärän
analysointi maahan muokatessa. Se sama 150 kiloa typpeä, joka syksyllä
mullataan, ja keväällä löytyy kahtenakymmenenä kilona maasta, se hävikki
pitää samalla tavalla laskea taseisiin !
Jos siis typpipäästöillä aletaan perustella ravinnetasesekoiluja, pitää löytyä kykyä
tarttua orgaanisen lannoituksen porsasteluun samoilla tarkkuuksilla kuin
pussilantoja käytettäessä.
-SS-
Säätösäilikset on sitten kiva ansa tuossa. Sato pitää käytännössä korjata jos meinaa lannoittaa seuraavaa kasvia kunnolla.
Tämä on asian ydin. Jos rajoituksia tai palkkioita tulee, samat laskusäännöt kaikelle ravinteelle.
-SS-
Miten sato mitataan tuossa, tuleeko sadon mittausvelvoite, kuka mittaa
Siinäpä on pohtimista.
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/03/07/ravinnetaseet-kertovat-ovatko-lannoitus-ja-sato-tasapainossa
Luonnonvarakeskuksen parhaat voimat on valjastettu ravinnetaseita lobbaamaan.
Kyllä se pahasti siltä näyttää, että saamme ravinnetaseporkkanan/piiskan takaisin.
On kummallista, kun artikkelissa mainitaan ravinnetaseeseen vaikuttavat kolme tekijää:
-viljelyhistoria
-maalaji
-tuotantosuunta
Okei. Missä esimerkiksi löytyy kasvukauden sademäärä ?
Eikö mihinkään vaikuta heikosti kirjattavissa oleva (jopa ylirunsas) ja piiloteltukin
karjanlantapaukku.
Ennen kuin taas aletaan peeniksiä mittailla siitä, miten paljon jumalankäsi sinne
Valituille Eturiviläisille typpeä maahan syöttää, pitäisi tulla kaksi asiaa mukaan:
ulkopuolinen lannan ravinnepitoisuuden seuranta ja viherlannoituksen ravinnemäärän
analysointi maahan muokatessa. Se sama 150 kiloa typpeä, joka syksyllä
mullataan, ja keväällä löytyy kahtenakymmenenä kilona maasta, se hävikki
pitää samalla tavalla laskea taseisiin !
Jos siis typpipäästöillä aletaan perustella ravinnetasesekoiluja, pitää löytyä kykyä
tarttua orgaanisen lannoituksen porsasteluun samoilla tarkkuuksilla kuin
pussilantoja käytettäessä.
-SS-
Säätösäilikset on sitten kiva ansa tuossa. Sato pitää käytännössä korjata jos meinaa lannoittaa seuraavaa kasvia kunnolla.
Tämä on asian ydin. Jos rajoituksia tai palkkioita tulee, samat laskusäännöt kaikelle ravinteelle.
-SS-
Miten sato mitataan tuossa, tuleeko sadon mittausvelvoite, kuka mittaa
Ajoneuvovaaka ja virallinen valvoja.