Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: 4viljanpuuro - 21.05.17 - klo:21:40
-
Julkistaloutemme on rakenteellisesti syvästi alijäämäinen, ja varsinainen väestön ikääntyminen on vasta edessä.
Siksi koko julkistaloutemme on käytävä armottoman kriittisesti läpi ja karsittava epätarkoituksenmukaisia menoja. Tämä koskee myös ja ehkä aivan erityisesti maatalouspolitiikkaa, jossa kunnostaudumme tällä hetkellä Euroopan avokätisimpänä tukien maksajana. Maatalouspolitiikkamme on selvästikin nukkunut samanlaista Ruususen unta kuin työmarkkinamme. Heikot hallituksemme eivät ole uskaltaneet toteuttaa sellaisia reformeja, joilla saamme itsellemme kestävän ja kannattavan maatalouden. Veronmaksajien rahallinen tuki yhtä maatalouden työllistä kohden on uskomattomat 30-40 tuhatta euroa per vuosi.
Olen saanut myös muutamia tukiviestejä ja puheluja suurten tilojen omistajilta, suurtuottajilta, jotka ovat suorastaan kehuneet artikkeliani. Tukijärjestelmässämme on mitä ilmeisimmin ominaisuuksia, jotka estävät tilojen ja sitä kautta tuottavuuden kasvua. Ilmeisesti ainakin luonnonhaittakorvaus toimii juuri näin, koska se laskee portaittain tilakoon kasvaessa. Tämä on tietysti aivan epätarkoituksenmukaista.
Olemme auttamatta jäljessä muita pohjoismaita tilakoon kasvattamisessa ja että tukipolitiikkamme on tähän syypää. Aluepoliittisista syistä on haluttu tuottavuudenkin kustannuksella ylläpitää suurta määrää pieniä ja elinkelvottomia tiloja Pohjois-Suomessa. Kannattamatonta tuotantoa pitää uskaltaa ajaa alas, ilmeisesti erityisesti Pohjois-Suomesta.
Hömppäperustelu on usein se, että maatalous ”työllistää”. Sehän siinä onkin vikana. Se työllistää aivan liikaa työkykyisiä ihmisiä kannattamattomaan tuotantoon, joka vaatii veronmaksajain tukea. Meillä on ylipäänsä aivan liian vähän aktiivisiä työikäisiä työllisiä, jotta julkistaloutemme voitaisiin rahoittaa.
Maataloustukikeskustelussa näyttää monille olevan myös aivan uutta sellainen ajatus, että maataloustuki on jostain muualta pois. Meillä on huutava pula julkisista resursseista ja se tulee pahenemaan edelleen. Onko todella niin, että sokerijuurikkaan kuljetustuki ja maatalouden lomitustuki ovat tärkeämpiä kuin Helsingin Yliopiston resurssit? Kuin lastensuojelu? Kuin takuueläkeläisen elintaso? Kuin poliisin resurssit? Kuin päihdeäitien hoito? Kuin ammattikoulujen opettajien määrä? Kuin puolustusvoimien hankinnat? Kuin työnvälityksen resurssit? Kuin päiväkotien opettajien määrä? Kuin vanhainkotien hoitajien määrä? Kuin työnteon kannustimet?
-Juhana Vartiainen
https://juhanavartiainen.fi/2017/maatalouspolitiikka-tarvitsee-aimo-ravistelun/ (https://juhanavartiainen.fi/2017/maatalouspolitiikka-tarvitsee-aimo-ravistelun/)
-
Harvinaisen asiallista ja todenperäistä tarinaa.
Noin se vaan menee, ei sille mitään voi vaikka kuinka kieltää.
-
kakokakokakokakokako
Kyllä kekkonen olisi pannut tollaset järjestykseen.
kokkarekokkare.......
No katotaan kun rahat loppuu mistä leikataan.
Pohjoisen kannalta surkeeta, että reilu 90 % kotimaisesta maataloustuesta maksetaan C-alueelle.
Jos säästötarve olisi esim 25 %, olisiko C-alueen tukileikkaus 22,5 % ja muilta 2,5 % ?
-
Tuossakin isot tilat ovat ottaneet yhteyttä vartiaiseen ja valittaneet laajentamisen tuskaansa kun lähialueen pienet tilat eivät luovuta vastikkeetta peltojaan heille ja ovat siksi kuin kiviä kengässä tahi lasikuituveneestä saatuja tikkuja persiissä.
-
No kyl se lfa leikkaus 150ha --> on ihan perseestä.
-
No kyl se lfa leikkaus 150ha --> on ihan perseestä.
Mikä tuossa on perseestä?
-
Mies on täydellinen ääliö
-
Mies on täydellinen ääliö
Ketä, mun lisäksi?
-
No kyl se lfa leikkaus 150ha --> on ihan perseestä.
Mikä tuossa on perseestä?
Se että tiloja eriarvoistetaan niiden kokoluokan mukaan. Tuo hidastaa rakennukehitystä kun isompi tila saa vähemmän tukea samasta viljelystä.
-
No kyl se lfa leikkaus 150ha --> on ihan perseestä.
Mikä tuossa on perseestä?
Se että tiloja eriarvoistetaan niiden kokoluokan mukaan. Tuo hidastaa rakennukehitystä kun isompi tila saa vähemmän tukea samasta viljelystä.
Eiks nää tuet olleet tarkoitetut eeyyhyn siirtymisen jälkeen vaan siks aikaa että siirtymäkauden jälkeen tilat pärjäävät omillaan...
Jo 40- luvulla eräs myöhemmin korkeaankin asemaan noussut nuori poliitikko eräässä puheessaan lausui että Suomessa ei pidä mennä kolhooseihin eikä suurtiloihin, vaan on pidettävä mielessä puolustuksellinen ja poliittinen optimikoko.KO. puolue ajoi sitä politiikkaa niin kauan kuin pystyi eurostoliittoon liittymiseen asti.
Vieläkin tervettä kehitystä jarrutetaan tukipolitiikalla, epäonniset ja saamattomat laskutaidottomat isännät pidetään mukana erilaisten kriisi-ja velkojen saneerausohjelmien kanssa.
Se suuruuden ekonomiakaan kun ei aina näytä olevan ratkaisu, monet näistä kriisitiloistakin ovat juuri näitä omien rahkeitten kestävyyden väärin arvioineita, luotetaan valtion apuun jos ylihintaisten investointien kanssa tuleekin vaikeuksia.
Eivät nämä hehtaarituet pidä pellon hintaa korkeana ,vaan luottamus siihen että ehkä pääsee saneeraukseen ja lainojen vakauttamiseen jos vaikka joutuukin vaikeuksiin, vasta silloin pellon hinta asettuu tuottoarvon mukaiseksi kun nuo kriisi-ja muut vakavissa vaikeuksissa olevat tilat, kokoon katsomatta, annetaan mennä konkkaan ja isännät kortistoon, monelle se vaihtoehto olisi henkilökohtainen helpotuskin elämässä..
-
kakokakokakokakokako
Kyllä kekkonen olisi pannut tollaset järjestykseen.
kokkarekokkare.......
No katotaan kun rahat loppuu mistä leikataan.
Pohjoisen kannalta surkeeta, että reilu 90 % kotimaisesta maataloustuesta maksetaan C-alueelle.
Jos säästötarve olisi esim 25 %, olisiko C-alueen tukileikkaus 22,5 % ja muilta 2,5 % ?
Kuten olen todennut,kyllä se pohjoiselle käy,EU:n maksamien tukien maksaminen myös täällä,mutta käykö etelälle EU-tukipotin jakaminen ilman kansallista korvausta.Eu ei salli maksaa kansallisia etelässä,ettäs tiedät.
-
[/quote]Kuten olen todennut,kyllä se pohjoiselle käy,EU:n maksamien tukien maksaminen myös täällä,mutta käykö etelälle EU-tukipotin jakaminen ilman kansallista korvausta.Eu ei salli maksaa kansallisia etelässä,ettäs tiedät.
[/quote]
Eu ei salli... Muistellaanpa keillä oli kiire euuhun liittymiseen niin hätäisesti että jätettiin maataloustukihomma kansallisen tuen varaan. Oli vaan niin kova hinku päättäviin pöytiin kuulemaan muitten päätöksiä että oman edun saaminen jäi taka-alalle..
-
Kenelläkään tuskin olisi mitään pahaa sanottavaa jos toteutettaisiin seuraavaa..
Koko suomessa lohkon minimikooksi 5ha, jolla saisi tuet nostettua. Tätä pienemmät menisi jonkun poistuman piiriin, ja metsitys yms.
Joku ehdottaisi jotain reservissäpitoniittoa, ei sillä ihmeitä tehdä noille vanhoille hakamaille jotka olleet kesannolla 80-luvulta asti.
Samoin toivottamat järvenpohjat, surutta metsälle..
Lisäksi näille jääville +5ha lohkoille tilakohtainen kesannointipakko tai muu vastaava vaikka 10% vanhan mallin mukaan,
kun aina joku kusee omiin muroihin. Viljaa on jokapaikka täynnä, eikä hintojen noususta ole tietoa. Lopettavia pieniä karjatiloja on B-C1 alueella runsaasti,
ja nämäkin alat vielä viljalle. Tokihan sitä nurmea tulee jossain muualla tilalle, mutta onko niillä pelloilla kasvanut edellisenä vuonna mänty?
Politiikka on ämpyilevää kaikin puolin, täytyisi olla selkeämpi focus mitä haluttaisiin.
Nyt joku älähtää että mitä sivutoimiviljelijä huutaa, minulle ei ole ongelma lopettaa vaikka heti kun syksyllä puinnit tehtynä.
En ymmärrä miksi koko maata yritetään keinotekoisesti pitää yllä,
senvuoksi että ollaan niin kunnanvaltuustossa. Näiden periferioiden väestörakenne on sellainen että sairaanhoidon parissa töitä riittää, muutaman motokuskin veroäyrillä tuskin rahoitetaan tätä toimintaa.
Kun paskat on jo housussa, niin räpiköinti on turhaa. Harmi että myös täällä PK-seudulla näkemys riittää aina vain poliittisen kauden ajaksi, mitään korkealentoisempia ajatuksia ei tunnu löytyvän joilla asiaa saadaan ajettua yhtenä kokonaisuutena eteenpäin.
-
Mikä tuossa on perseestä?
Se että tiloja eriarvoistetaan niiden kokoluokan mukaan. Tuo hidastaa rakennukehitystä kun isompi tila saa vähemmän tukea samasta viljelystä.
Se että tiloja eriarvoistetaan niiden tuotantosuunnan mukaan. Tuo hidastaa rakennukehitystä kun toisen tuotantosuunnen tila saa vähemmän tukea samasta viljelystä.
Se että tiloja eriarvoistetaan niiden sijainnin mukaan. Tuo hidastaa rakennukehitystä kun toisen tukialueen tila saa vähemmän tukea samasta tuotannosta.
Näähän ei ole hanurista? Ne on saavutettuja etuja.
-
Marina on mun mielestä turhaa niinkauan kun noin puolet maataloustuista kulkeutuu viranomaisille, kaikenmaailman instituutioille ja neuvojille.
Oman osansa vievät tuotantopanosten myyjät, koneliikkeet ym. unohtamatta valtiota verottajana. Miten helvetissä traktori ja puimuri voi täällä pohjantähden alla maksaa omakotitalon verran, kun muualla ne on melkein puolet edullisempia. Onko niissäkin joku itämerijuttu, niinkuin viljan hinnassakin?
-
Eipä ne traktorit ole sen halvempia muuallakaan jos rehellisesti asiaa tarkastelee. Amerikassa käytetytkin on järkyttävän hintaisia.
Se että tiloja eriarvoistetaan niiden tuotantosuunnan mukaan. Tuo hidastaa rakennukehitystä kun toisen tuotantosuunnen tila saa vähemmän tukea samasta viljelystä.
Se että tiloja eriarvoistetaan niiden sijainnin mukaan. Tuo hidastaa rakennukehitystä kun toisen tukialueen tila saa vähemmän tukea samasta tuotannosta.
Näähän ei ole hanurista? Ne on saavutettuja etuja.
Kotieläinlisä on kyllä hieman arveluttava, mihin sitä tarvitaan? Luomussa se vielä melkeen tuplaa luomupotin vaikka sitä luomulisää saadaan sieltä tuotteen puoleltakin.
Tuo sijainnin mukaan eriarvoistuminen on kyllä ihan yleistä muuallakin euroopassa, se on sitä aluepolitiikkaa.
-
Se että tiloja eriarvoistetaan niiden kokoluokan mukaan. Tuo hidastaa rakennukehitystä kun isompi tila saa vähemmän tukea samasta viljelystä.
[/quote]
Eiks nää tuet olleet tarkoitetut eeyyhyn siirtymisen jälkeen vaan siks aikaa että siirtymäkauden jälkeen tilat pärjäävät omillaan...
Jo 40- luvulla eräs myöhemmin korkeaankin asemaan noussut nuori poliitikko eräässä puheessaan lausui että Suomessa ei pidä mennä kolhooseihin eikä suurtiloihin, vaan on pidettävä mielessä puolustuksellinen ja poliittinen optimikoko.KO. puolue ajoi sitä politiikkaa niin kauan kuin pystyi eurostoliittoon liittymiseen asti.
Vieläkin tervettä kehitystä jarrutetaan tukipolitiikalla, epäonniset ja saamattomat laskutaidottomat isännät pidetään mukana erilaisten kriisi-ja velkojen saneerausohjelmien kanssa.
Se suuruuden ekonomiakaan kun ei aina näytä olevan ratkaisu, monet näistä kriisitiloistakin ovat juuri näitä omien rahkeitten kestävyyden väärin arvioineita, luotetaan valtion apuun jos ylihintaisten investointien kanssa tuleekin vaikeuksia.
Eivät nämä hehtaarituet pidä pellon hintaa korkeana ,vaan luottamus siihen että ehkä pääsee saneeraukseen ja lainojen vakauttamiseen jos vaikka joutuukin vaikeuksiin, vasta silloin pellon hinta asettuu tuottoarvon mukaiseksi kun nuo kriisi-ja muut vakavissa vaikeuksissa olevat tilat, kokoon katsomatta, annetaan mennä konkkaan ja isännät kortistoon, monelle se vaihtoehto olisi henkilökohtainen helpotuskin elämässä..
[/quote]
Jos vaan riittää pellolle tuon jälkeen ostajia, vaikka tuottoarvolla saisikin, ostajat voi olla vähissä. En itse ostaisi edes tuottoarvolla.
-
Hauska juttu, lisää rahaa helsingin yliopistolle. Lisää kallispalkkaisia puhuvia päitä ja akateemisia työttömiä tämä maa tarviaakin.
-
Kenelläkään tuskin olisi mitään pahaa sanottavaa jos toteutettaisiin seuraavaa..
Koko suomessa lohkon minimikooksi 5ha, jolla saisi tuet nostettua. Tätä pienemmät menisi jonkun poistuman piiriin, ja metsitys yms.
Joku ehdottaisi jotain reservissäpitoniittoa, ei sillä ihmeitä tehdä noille vanhoille hakamaille jotka olleet kesannolla 80-luvulta asti.
Samoin toivottamat järvenpohjat, surutta metsälle..
Lisäksi näille jääville +5ha lohkoille tilakohtainen kesannointipakko tai muu vastaava vaikka 10% vanhan mallin mukaan,
kun aina joku kusee omiin muroihin. Viljaa on jokapaikka täynnä, eikä hintojen noususta ole tietoa. Lopettavia pieniä karjatiloja on B-C1 alueella runsaasti,
ja nämäkin alat vielä viljalle. Tokihan sitä nurmea tulee jossain muualla tilalle, mutta onko niillä pelloilla kasvanut edellisenä vuonna mänty?
Politiikka on ämpyilevää kaikin puolin, täytyisi olla selkeämpi focus mitä haluttaisiin.
Nyt joku älähtää että mitä sivutoimiviljelijä huutaa, minulle ei ole ongelma lopettaa vaikka heti kun syksyllä puinnit tehtynä.
En ymmärrä miksi koko maata yritetään keinotekoisesti pitää yllä,
senvuoksi että ollaan niin kunnanvaltuustossa. Näiden periferioiden väestörakenne on sellainen että sairaanhoidon parissa töitä riittää, muutaman motokuskin veroäyrillä tuskin rahoitetaan tätä toimintaa.
Kun paskat on jo housussa, niin räpiköinti on turhaa. Harmi että myös täällä PK-seudulla näkemys riittää aina vain poliittisen kauden ajaksi, mitään korkealentoisempia ajatuksia ei tunnu löytyvän joilla asiaa saadaan ajettua yhtenä kokonaisuutena eteenpäin.
Mä tiedän muutamia 300-350 hehtaarin maitotiloja, joilla ei ole yhtään yli 5 hehtaarin lohkoa
-
Marina on mun mielestä turhaa niinkauan kun noin puolet maataloustuista kulkeutuu viranomaisille, kaikenmaailman instituutioille ja neuvojille.
Kannattaa tarkistaa ensin valtion toteutuneen talousarvion kirjasta, ettei se ihan ole noin.
-SS-
-
Marina on mun mielestä turhaa niinkauan kun noin puolet maataloustuista kulkeutuu viranomaisille, kaikenmaailman instituutioille ja neuvojille.
Kannattaa tarkistaa ensin valtion toteutuneen talousarvion kirjasta, ettei se ihan ole noin.
-SS-
Unohdit lihavoinnista tärkeimmän... mutta....
(https://media2.riemurasia.net/albumit/mmedia/bq/38/axg/139348/1735161645.jpg)
-
Arvasinkin, että hommamatematiikka kyseessä.
-SS-
-
Arvasinkin, että hommamatematiikka kyseessä.
-SS-
Joillakin voi mennä kaikkikin tuet asiantuntijoille ja neuvojille, kun ne neuvoo käyttämään tukirahat järkevästi.
-
No kyl se lfa leikkaus 150ha --> on ihan perseestä.
Mikä tuossa on perseestä?
Se että tiloja eriarvoistetaan niiden kokoluokan mukaan. Tuo hidastaa rakennukehitystä kun isompi tila saa vähemmän tukea samasta viljelystä.
Joopa joo, 250 hehtaarin tila saa hurjat 2500 euroa vähemmän luonnonhaittakorvausta kuin "kuuluisi". Mun tukipotista puuttuu tuosta vielä ykkönen edestä kun liki puolet pelloista eivät ole koskaan päässeet ihaniin LFA ja ympäristökorvauksiin käsiksi..
-
No kyl se lfa leikkaus 150ha --> on ihan perseestä.
Mikä tuossa on perseestä?
Se että tiloja eriarvoistetaan niiden kokoluokan mukaan. Tuo hidastaa rakennukehitystä kun isompi tila saa vähemmän tukea samasta viljelystä.
ensin luulin, että alkuperäisessä kirjoituksessa ehdotettiin tukien leikkaamista....mutta siinä ehdotettiinkin tukien lisäämistä, suurille tiloille lisää eli lfa-leikkaus pois.
Ei tässä mitään kummallisia toimia tarvittaisi, investointituet pois ylituotantoaloilta, lopetetaan pellon raivaaminen, sekä näitä viljelyyn kelpaamattomia (mm suojavyöhykkeet, pienet lohkot) tukiautomaatteja pysyvästi pois viljelystä, metsitetään vaikka ne.
....niin ja ajetaan vaikka taksia :)
-
No kyl se lfa leikkaus 150ha --> on ihan perseestä.
Mikä tuossa on perseestä?
Se että tiloja eriarvoistetaan niiden kokoluokan mukaan. Tuo hidastaa rakennukehitystä kun isompi tila saa vähemmän tukea samasta viljelystä.
ensin luulin, että alkuperäisessä kirjoituksessa ehdotettiin tukien leikkaamista....mutta siinä ehdotettiinkin tukien lisäämistä, suurille tiloille lisää eli lfa-leikkaus pois.
Ei tässä mitään kummallisia toimia tarvittaisi, investointituet pois ylituotantoaloilta, lopetetaan pellon raivaaminen, sekä näitä viljelyyn kelpaamattomia (mm suojavyöhykkeet, pienet lohkot) tukiautomaatteja pysyvästi pois viljelystä, metsitetään vaikka ne.
....niin ja ajetaan vaikka taksia :)
Max 0,5 ha tuettua säilörehualaa/lypsylehmä olisi hyvä leikkuri ;D
Nämä 150 hehtaaria säilörehua/ 50 lehmää -kotitaloudet ovat kehityksen käsijarruja ;D
-
No kyl se lfa leikkaus 150ha --> on ihan perseestä.
Mikä tuossa on perseestä?
Se että tiloja eriarvoistetaan niiden kokoluokan mukaan. Tuo hidastaa rakennukehitystä kun isompi tila saa vähemmän tukea samasta viljelystä.
ensin luulin, että alkuperäisessä kirjoituksessa ehdotettiin tukien leikkaamista....mutta siinä ehdotettiinkin tukien lisäämistä, suurille tiloille lisää eli lfa-leikkaus pois.
Ei tässä mitään kummallisia toimia tarvittaisi, investointituet pois ylituotantoaloilta, lopetetaan pellon raivaaminen, sekä näitä viljelyyn kelpaamattomia (mm suojavyöhykkeet, pienet lohkot) tukiautomaatteja pysyvästi pois viljelystä, metsitetään vaikka ne.
....niin ja ajetaan vaikka taksia :)
Max 0,5 ha tuettua säilörehualaa/lypsylehmä olisi hyvä leikkuri ;D
Nämä 150 hehtaaria säilörehua/ 50 lehmää -kotitaloudet ovat kehityksen käsijarruja ;D
Joo peltoviljelykasvien hinnanalennuskorvaukset nimenomaan ohjattiin MYÖS säilörehunurmille, jotta nautatalous ei kärsisi liikaa. Nyt sitten järjestelmävirheeksi jäi se, että CAP - tuet saa myös kesannoille ja latauskesannoille. Minkä tuotteen hinnan alennusta oikeastaan kesannosta pitäisi korvata ?
Sama vika luonnonhaittakorvauksella: Mitä luonnonhaittaa syntyy täällä Suomessa joutomaan katselemisesta ?
-SS-
-
No kyl se lfa leikkaus 150ha --> on ihan perseestä.
Mikä tuossa on perseestä?
Se että tiloja eriarvoistetaan niiden kokoluokan mukaan. Tuo hidastaa rakennukehitystä kun isompi tila saa vähemmän tukea samasta viljelystä.
ensin luulin, että alkuperäisessä kirjoituksessa ehdotettiin tukien leikkaamista....mutta siinä ehdotettiinkin tukien lisäämistä, suurille tiloille lisää eli lfa-leikkaus pois.
Ei tässä mitään kummallisia toimia tarvittaisi, investointituet pois ylituotantoaloilta, lopetetaan pellon raivaaminen, sekä näitä viljelyyn kelpaamattomia (mm suojavyöhykkeet, pienet lohkot) tukiautomaatteja pysyvästi pois viljelystä, metsitetään vaikka ne.
....niin ja ajetaan vaikka taksia :)
Max 0,5 ha tuettua säilörehualaa/lypsylehmä olisi hyvä leikkuri ;D
Nämä 150 hehtaaria säilörehua/ 50 lehmää -kotitaloudet ovat kehityksen käsijarruja ;D
Totta, ei pääse neuvontajärjestöt tekemään tiloille budjetointia. ;D
-
ensin luulin, että alkuperäisessä kirjoituksessa ehdotettiin tukien leikkaamista....mutta siinä ehdotettiinkin tukien lisäämistä, suurille tiloille lisää eli lfa-leikkaus pois.
Ei tässä mitään kummallisia toimia tarvittaisi, investointituet pois ylituotantoaloilta, lopetetaan pellon raivaaminen, sekä näitä viljelyyn kelpaamattomia (mm suojavyöhykkeet, pienet lohkot) tukiautomaatteja pysyvästi pois viljelystä, metsitetään vaikka ne.
....niin ja ajetaan vaikka taksia :)
Investointituet tosiaan joutaisi kokonaan pois. Varsinkin kaikilta koneilta.
Toinen mistä vois leikata ainakin 100 miljoonaa on tuo lomitus.
-
No kyl se lfa leikkaus 150ha --> on ihan perseestä.
Mikä tuossa on perseestä?
Se että tiloja eriarvoistetaan niiden kokoluokan mukaan. Tuo hidastaa rakennukehitystä kun isompi tila saa vähemmän tukea samasta viljelystä.
ensin luulin, että alkuperäisessä kirjoituksessa ehdotettiin tukien leikkaamista....mutta siinä ehdotettiinkin tukien lisäämistä, suurille tiloille lisää eli lfa-leikkaus pois.
Ei tässä mitään kummallisia toimia tarvittaisi, investointituet pois ylituotantoaloilta, lopetetaan pellon raivaaminen, sekä näitä viljelyyn kelpaamattomia (mm suojavyöhykkeet, pienet lohkot) tukiautomaatteja pysyvästi pois viljelystä, metsitetään vaikka ne.
....niin ja ajetaan vaikka taksia :)
Max 0,5 ha tuettua säilörehualaa/lypsylehmä olisi hyvä leikkuri ;D
Nämä 150 hehtaaria säilörehua/ 50 lehmää -kotitaloudet ovat kehityksen käsijarruja ;D
Totta, ei pääse neuvontajärjestöt tekemään tiloille budjetointia. ;D
Näin on, homma toimii niin kauan kuin tehokkuudesta ei tarvitse huolehtia. Pääasia on se, että joku maksaa ne tuet tilille ;D
-
ensin luulin, että alkuperäisessä kirjoituksessa ehdotettiin tukien leikkaamista....mutta siinä ehdotettiinkin tukien lisäämistä, suurille tiloille lisää eli lfa-leikkaus pois.
Ei tässä mitään kummallisia toimia tarvittaisi, investointituet pois ylituotantoaloilta, lopetetaan pellon raivaaminen, sekä näitä viljelyyn kelpaamattomia (mm suojavyöhykkeet, pienet lohkot) tukiautomaatteja pysyvästi pois viljelystä, metsitetään vaikka ne.
....niin ja ajetaan vaikka taksia :)
Investointituet tosiaan joutaisi kokonaan pois. Varsinkin kaikilta koneilta.
Toinen mistä vois leikata ainakin 100 miljoonaa on tuo lomitus.
ollaan pirun hyviä keksimään kohteita, mistä pitäisi leikata :)
helpointa ja kivuttominta, sekä oikeudenmukaisinta olisi aloittaa niistä tukimuodoista, joissa tuki myönnetään ennen toiminnan aloittamista/laajentamista. Pahinta on tukea sellaista investointia, jossa kannattavuus on huono tai epävarmalla pohjalla. Sen yhden konkurssiin menneen maitotilan juttua kun luki, niin sääliksi kävi. Investointi kannattaa näillä koroilla ihan omallakin rahalla, jos bisnes vaan on kunnossa.
Lomitus jo pahempi, siinä juuri koeteltaisiin nuoria yrittäjiä, joilla laajentaminen ja oma jaksaminen on laskettu nykysysteemin mukaan. Siirtymäaikaa tarvittaisiin...
-
ensin luulin, että alkuperäisessä kirjoituksessa ehdotettiin tukien leikkaamista....mutta siinä ehdotettiinkin tukien lisäämistä, suurille tiloille lisää eli lfa-leikkaus pois.
Ei tässä mitään kummallisia toimia tarvittaisi, investointituet pois ylituotantoaloilta, lopetetaan pellon raivaaminen, sekä näitä viljelyyn kelpaamattomia (mm suojavyöhykkeet, pienet lohkot) tukiautomaatteja pysyvästi pois viljelystä, metsitetään vaikka ne.
....niin ja ajetaan vaikka taksia :)
Investointituet tosiaan joutaisi kokonaan pois. Varsinkin kaikilta koneilta.
Toinen mistä vois leikata ainakin 100 miljoonaa on tuo lomitus.
ollaan pirun hyviä keksimään kohteita, mistä pitäisi leikata :)
helpointa ja kivuttominta, sekä oikeudenmukaisinta olisi aloittaa niistä tukimuodoista, joissa tuki myönnetään ennen toiminnan aloittamista/laajentamista. Pahinta on tukea sellaista investointia, jossa kannattavuus on huono tai epävarmalla pohjalla. Sen yhden konkurssiin menneen maitotilan juttua kun luki, niin sääliksi kävi. Investointi kannattaa näillä koroilla ihan omallakin rahalla, jos bisnes vaan on kunnossa.
Lomitus jo pahempi, siinä juuri koeteltaisiin nuoria yrittäjiä, joilla laajentaminen ja oma jaksaminen on laskettu nykysysteemin mukaan. Siirtymäaikaa tarvittaisiin...
Lomituksen varaan kyllä tuntuvat enemmän luottavan eläkeikää lähestyvät viljelijät. Kaikki mahdolliset maksulliset ja maksuttomat lomituspäivät täysillä ja pitkiäkin sairaslomia aina välillä päälle. Nuoremmat tietämäni viljelijät käyttävät rankemmin lomitusta lähinnä vanhempainvapaisiin. Vuosilomien ajan itse ja edellistä sukupolvea pyörii nurkissa, vaikka lomittaja onkin paikalla.
-
ollaan pirun hyviä keksimään kohteita, mistä pitäisi leikata :)
helpointa ja kivuttominta, sekä oikeudenmukaisinta olisi aloittaa niistä tukimuodoista, joissa tuki myönnetään ennen toiminnan aloittamista/laajentamista. Pahinta on tukea sellaista investointia, jossa kannattavuus on huono tai epävarmalla pohjalla. Sen yhden konkurssiin menneen maitotilan juttua kun luki, niin sääliksi kävi. Investointi kannattaa näillä koroilla ihan omallakin rahalla, jos bisnes vaan on kunnossa.
Lomitus jo pahempi, siinä juuri koeteltaisiin nuoria yrittäjiä, joilla laajentaminen ja oma jaksaminen on laskettu nykysysteemin mukaan. Siirtymäaikaa tarvittaisiin...
Lomituksen varaan kyllä tuntuvat enemmän luottavan eläkeikää lähestyvät viljelijät. Kaikki mahdolliset maksulliset ja maksuttomat lomituspäivät täysillä ja pitkiäkin sairaslomia aina välillä päälle. Nuoremmat tietämäni viljelijät käyttävät rankemmin lomitusta lähinnä vanhempainvapaisiin. Vuosilomien ajan itse ja edellistä sukupolvea pyörii nurkissa, vaikka lomittaja onkin paikalla.
lomitus on laajempi kokonaisuus, siinä hoidetaan valvontaa ja eläinsuojelua samalla eli eläintiloilla käy joku ulkopuolinen aina välillä. Samalla nämä työntekijät muodostavat koulutettujen, korkean ammattitaidon omaavien eläintenhoitajien ringin, jolla mahdollisiin kriiseihin voidaan varautua. Lomituksen jättäminen kustannussyistä pois vaatisi jotain muuta tilalle.
Lasten varhaiskasvatusta perustellaan lapsen edulla....samoin lomitus on tuotantoeläinten edun mukaista.
-
Mitä mitä. Täällähän jotkut ehdottelee, että hömpiltä pitäisi saada tuet pois. Mikäs nyt on kelkan kääntänyt?
-
Mitä mitä. Täällähän jotkut ehdottelee, että hömpiltä pitäisi saada tuet pois. Mikäs nyt on kelkan kääntänyt?
Hömpille tietenkin omat tukensa, mutta nyt hömppä - varsinkin hylätyillä peltoheitoilla - lähinnä on rahatienausta, ennen kesannointipalkkio oli se mikä se oli, ja ainakin oli vähätuottoisempaa verrattuna viljelyyn. Tämän kannattavuusvertailun kääntyminen päälaelleen on järjestelmään jäänyt virhe, jonka kaikki näkevät, mutta nähtävästi joillakin kellokkailla, joilla on sananvaltaa, on ollut oma lehmä ojassa. Tai 100 ha suojavyöhykettä suunnitellussa portfoliossa.
On ideologinen päätös ollut ottaa käytännössä joutokesannot CAP-tuen ja luonnonhaittakorvauksen piiriin. Jos ja kun nänä hömpät ovat väitetyksi hyödyksi viljelypelloille ja niiden kasvukunnolle, niin tukea pitäisi maksaa kalkitukselle, täydennysojitukselle, maan tasaukselle, hivenlannoituskorjauksille ja rikkaruohontorjunnallekin.
-SS-
-
ollaan pirun hyviä keksimään kohteita, mistä pitäisi leikata :)
helpointa ja kivuttominta, sekä oikeudenmukaisinta olisi aloittaa niistä tukimuodoista, joissa tuki myönnetään ennen toiminnan aloittamista/laajentamista. Pahinta on tukea sellaista investointia, jossa kannattavuus on huono tai epävarmalla pohjalla. Sen yhden konkurssiin menneen maitotilan juttua kun luki, niin sääliksi kävi. Investointi kannattaa näillä koroilla ihan omallakin rahalla, jos bisnes vaan on kunnossa.
Lomitus jo pahempi, siinä juuri koeteltaisiin nuoria yrittäjiä, joilla laajentaminen ja oma jaksaminen on laskettu nykysysteemin mukaan. Siirtymäaikaa tarvittaisiin...
Lomitusta käyttää lähinnä vanhat sairaslomakierteessä olevat tilat. Nykyaikaista karjatilaa ei pysty lomittajan käsiin jättämään kuten Maakalle totesikin. Lomituksessa on edelleen myös aika raskas hallinto ja suojatyöpaikkoja myös lomittajien keskuudessa.
-
Harvinaisen asiallista ja todenperäistä tarinaa.
Noin se vaan menee, ei sille mitään voi vaikka kuinka kieltää.
Asiallista kyllä, jos sitä vertaa niihin kirjoituksiin, joissa itketään, kun maajusseilla on niin hienot autot ja isot talot ja traktorikin on turbo ja neliveto. Todenperäistä... no, eihän siinä nyt paljoa faktoja ollut, lähinnä mielipiteitä.
Noin se menee, jos noin ajattelee, eikä sitä voi tietenkään keneltäkään kieltää.
Vartiaisella on monta ihan pätevää argumenttia, mutta kyllä niitä voi myös yhtä hyvin perustein kyseenalaistaa.
Keskeisin on tämä myytti siitä, että meillä ei tapahtuisi / olisi tapahtunut maataloudessa rakennekehitystä. Meillä on 50 vuodessa maatilojen määrä pudonnut 350 000:sta 50 000:een. Samaan aikaan tuotettujen elintarvikkeiden määrä on pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut. Maatalouden työllisten määrässä muutos on ollut vielä paljon suurempaa. Edelleen 2010-luvulla tilojen määrä putoaa lähes 5 % vuosivauhtia. Mikä olisi oikea rakennemuutoksen vauhti, että se riittäisi? 25 % vuodessa? Miten se muuten tapahtuisi kuin konkurssien kautta? Mitä se vaikuttaisi pankkeihin ja muihin alan sidosryhmiin, millaisia sosiaalisia ongelmia se aiheuttaisi?
Tilojen keskikoko kasvaa Suomessa hehtaarin ja lehmän vuosivauhtia. Kovin paljon nopeampi kasvu lisäisi tarvetta kone- ja rakennusinvestoinneille. Mistä rahat? Hitaampi kasvu mahdollistaa tuotantovälineiden kapasiteetin kasvattamisen sitä mukaa, kun olisi muutenkin tarvetta korvausinvestoinneille. Se, että Suomen suurin tila siirtyy tappiota tuotettuaan paremmin tuettuun luomutuotantoon ja toiseksi suurin (vai kolmanneksi?) hakeutuu velkasaneeraukseen, ei varsinaisesti puhu sen puolesta, että hätäinen tilakoon kasvattaminen yksin takaisi kannattavaa maataloutta.
Rakennekehityksen nopeutta voi olla terveellistä myös suhteuttaa. Vuonna 1990 Suomen maatilojen keskikoko oli neljänneksen pienempi kuin Hollannissa. Vain 20 vuotta myöhemmin Hollannin tilojen keskikoko oli neljänneksen pienempi kuin Suomessa.
Tilojen keskikoolla mitattuna Suomi sijoittuu Euroopassa puolen välin tietämille siitäkin huolimatta, että monissa jäsenmaissa tilakokoa kasvati sosialistisella kaudella suoritettu pakkokollektivisointi, jota sivumennen sanoen on monissa maissa myös purettu, joten ilmeisesti siinäkin oli omat haittapuolensa. Keskimääräisen peltoalan mukaan Suomen alapuolelle sijoittuvat jo mainitun Hollannnin lisäksi mm. Irlanti, Belgia, Espanja, Portugali, Italia, Unkari ja Puola, jotka ovat merkittäviä elintarvikkeiden tuottajia ja myös viejiä. Monissa näistä maista myös maatalouden osuus työllisestä työvoimasta on Suomea suurempi.
Jostain syystä myös sellaiset maat kuin Norja, Itävalta ja Sveitsi katsovat voivansa pitää yllä Suomea pienimuotoisempaa maataloutta. Ovatkohan sikäläiset juhanavartiaiset kuinka huolissaan yhteiskunnan rahojen katoamisesta tähän hyödyttömään ja tuottamattomaan molokinkitaan?
Maataloustukea on leikattu hiljalleen koko EU-jäsenyytemme ajan. Olemme paljon alle vuoden 1995 tason sekä tuen määrässä, että tuottajahinnoissa. Miksi tuettu asuntotuotanto, kehärata tai Stadionin kunnostaminen ovat taloutta piristävää elvytystä, mutta maatalouden investoinnit eivät? Miksi työmarkkinatuen tai asumistuen leikkaaminen vain lisäävät kurjuutta ja voimistavat lamaa, mutta maataloustuen leikkaaminen ei?
Yliopistoissa itketään, kun joudutaan tulemaan toimeen vuoden 2008 tasolla ja poliisitoimi on järkyttynyt, kun pitää tulla toimeen viimevuotisilla määrärahoilla!
Maataloustuki on toki muualta pois, mutta kansantaloudesta se ei ole pois enempää kuin julkisen sektorin palkatkaan. Täällähän se raha kiertää, paitsi tietysti siltä osin kuin panoksia ostetaan ulkomailta. Suurin osa on kuitenkin kotimaista alkuperää ja ilman tilastotukea uskallan kyllä väittää, että maataloustuotteidemme arvo ylittää tuontipanosten arvon. Elintarvikkeiden viennin arvo viime vuonna oli lähes puolitoista miljardia euroa.
Mihin maatalouteen käytetyt rahalliset, aineelliset ja inhimilliset resurssit pitäisi kohdistaa, että ne tuottaisivat paremmin? Vartiaisen mukaan parempia kohteita olisivat ainakin Helsingin Yliopisto, lastensuojelu, eläkeläisen elintaso, poliisin, päihdeäitien hoito, ammattikoulujen opettajat, puolustusvoimien hankinnat, työnvälitys, päiväkotien opettajat, vanhainkotien hoitajat ja työnteon kannustimet(?).
Ainakaan kaikki noista eivät suoranaisesti kasvata kansantalouden kakkua, joten taloustieteilijä Vartiaisen lisäksi myös poliitikko Vartiainen on päässyt osallistumaan artikkelin kirjoittamiseen. Arvostuskysymyksiä, mutta aika monen muun poliitikon mielestä myös ruoan tuotanto on melko korkealla asioita tärkeysjärjestykseen laitettaessa, syöminen kun on edelleen ihmiskunnan pääelinkeino.
Kysymys myös kuuluu, millä aikataululla maatalouden resurssit olisi siirrettävissä muille aloille? Viljelijöiden keski-ikä on 50 vuotta. Ei sieltä uusia poliiseja tule, tuskin ammattikoulujen opettajia tai päihdeäitien auttajiakaan. Kovin nopea ja brutaali maatalouden alasajo vain lisäisi autettavien määrää.
Siinä Vartiainen on kuitenkin oikeassa, että maatalouspolitiikka tarvitsee aimo ravistelun. Samoin aika moni muukin politiikka.
-
Se, että Suomen suurin tila siirtyy tappiota tuotettuaan paremmin tuettuun luomutuotantoon ja toiseksi suurin (vai kolmanneksi?) hakeutuu velkasaneeraukseen, ei varsinaisesti puhu sen puolesta, että hätäinen tilakoon kasvattaminen yksin takaisi kannattavaa maataloutta.
Joo eivät KTG Agrarin 45000 hehtaaria, erikoiskasveja ja luomua, riittäneet pitämään tuottoisana. On pahoissa vaikeuksissa, taisi mennä pankrottiinkin kohta.
https://de.wikipedia.org/wiki/KTG_Agrar
Tämä näyttää olevan ajan henki. Telarunko-ohjattuja traktoreita, isoja koneita ja vauraan näköinen isäntä.
(http://media1.faz.net/ppmedia/aktuell/finanzen/2740306685/1.4459837/article_multimedia_overview/spekulanten-mag-er-nicht.jpg)
-SS-
-
Tämäkin pienviljelijä fundeeraa: "Koska se katastrofi tulee, kun maatalous ajautuu muutamien harvojen käsiin?"
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/aika-lailla-ovat-nuo-koneet-kehittyneet-simo-p%C3%A4mppi-kylv%C3%A4%C3%A4-kotitilansa-peltoja-jo-68-tta-kertaa-1.190397
-
ja kun ei nuo isot tilat maailmallakaan pelaa ihan kuin strömsössä niin passaa varmaan kysyä että miksi ei? ja kyllä täällä kohta aika iso muutos tuloo kun nuo isot ikäluokat todella lopettaa... mutta kuka niitä sitten jatkaa..? eihän koulutuskaan ole enää toiminu vuosikymmeneen... siis, uutta koulutuksesta ei ole huomannu..
-
Joo eivät KTG Agrarin 45000 hehtaaria, erikoiskasveja ja luomua, riittäneet pitämään tuottoisana. On pahoissa vaikeuksissa, taisi mennä pankrottiinkin kohta.
https://de.wikipedia.org/wiki/KTG_Agrar
-SS-
Tuosta voisi suomentaa jonkun pätkän. Menoa voisi kutsua sijoittajien/lainoittajien vedättämiseksi.
Jo 1989 Sigfridin perhe oli aiheuttanut maatalousalalla toimineella yrityksellä 30 miljDM:n vahingot lainoittajille. Kaveri kiersi käräjiltä saamaansa 5 vuoden kieltoa toimia yritysjohdossa avopuolisonsa avulla (kevytmielinen velallinen tms = insolvensverschleppung) ja keräsi tänä aikana sijoittajilta useamman miljoonan. Jne.
-
KTG Agrar ei oikeastaan liity aloitukseen, mutta on toki mielenkiintoinen tarina. Kuvassa keskellä oleva, itäsaksalaistaustainen rouva oli yhtiön pääosakas. Ossit olivat epäluuloisia lännestä tulevia kohtaan, joten ko. rouva (maisemapuutarhuri Beatrice Ams - siis Siegfried Hofreiterin puoliso) neuvotteli yhtiön nimissä maakaupoista ossien kanssa, koska hän puhui samaa kieltä. KTG Agrar liitetään nyttemmin enemmän talousrikollisuuteen kuin luomuun.
http://www.ktg-agrar.com/fileadmin/Bilder/ktg-gruppe/Organe/Aufsichtsrat-KTG-Agrar-SE.jpg
-
Olennaista on, että koko homman takana on toiminut tyhjästä maanviljelyn aloittanut Siegfried Hofreiter. Ennen sitä oli jos jonkinlaista bisnestä, heikohkolla menestyksellä. Maatilan suurentaminen alkoi vuonna 1994; aggressiivinen maanhankinta liittyi senaikaiseen tukipolitiikkaan ja nimenomaan luomuviljelyyn. 80-luvun lopulla oli jo yksi velkasaneeraus.
KTG agrar oli sitten pörssiin viety bisnesyhtiö, joka jalostaa, tekee biokaasua, markkinoi ja varmaan harjoittaa vientiäkin.
Joku homma tuossa suuressa bisneksessä kuitenkin yski, olisiko se kuitenkin palkkatyöväen asennoituminen ja isännän siirtyminen sinne pörssiruudun ääreen.
-SS-
-
Joku homma tuossa suuressa bisneksessä kuitenkin yski, olisiko se kuitenkin palkkatyöväen asennoituminen ja isännän siirtyminen sinne pörssiruudun ääreen.
-SS-
Helikopterilla kuljettiin ja kirjanpitoa kaunisteltiin. Tää on yksi tarina DDR:n jäljiltä jääneistä suurista tiloista ja lännen puolelta haalituista pääomista.
-
Frankfurter Allgemeine kirjoittaa konkurssiinhakeutumisen jälkeen artikkelin : SH:n suuruudenhulluus.
http://www.faz.net/aktuell/finanzen/anleihen-zinsen/wie-siegfried-hofreiter-die-ktg-agrar-in-den-bankrott-fuehrte-14459503.html?printPagedArticle=true#pageIndex_2
Siegfrid on köyhän maalaistalon poika. 1. maatalousyritys oli munituskanala Amerikan malliin (häkkikanala). Hirmuiset lainat tuo ehti saada, koska pakkaselle jäätiin 30 mDM.
Toisaalta fazin kommenttiosiossa sanotaan, että S teki sitä, minkä puolesta oli saarnattu 2 vuosikymmentä.
-
Frankfurter Allgemeine kirjoittaa konkurssiinhakeutumisen jälkeen artikkelin : SH:n suuruudenhulluus.
http://www.faz.net/aktuell/finanzen/anleihen-zinsen/wie-siegfried-hofreiter-die-ktg-agrar-in-den-bankrott-fuehrte-14459503.html?printPagedArticle=true#pageIndex_2
Siegfrid on köyhän maalaistalon poika. 1. maatalousyritys oli munituskanala Amerikan malliin (häkkikanala). Hirmuiset lainat tuo ehti saada, koska pakkaselle jäätiin 30 mDM.
Toisaalta fazin kommenttiosiossa sanotaan, että S teki sitä, minkä puolesta oli saarnattu 2 vuosikymmentä.
Ensiksi, kiitos nimimerkille pig24, että saksankielentaitoisena viitsit avata meille muille näitä saksan ja muun keski-euroopan maatalousjuttuja. Siellä tapahtuu kaikenlaista mielenkiintoista. Ei se näköjään sitten tuo suuruuden ekonomia aina toimi tuolla suuressa Saksassakaan.
-
...kunnostaudumme tällä hetkellä Euroopan avokätisimpänä tukien maksajana...
https://juhanavartiainen.fi/2017/maatalouspolitiikka-tarvitsee-aimo-ravistelun/ (https://juhanavartiainen.fi/2017/maatalouspolitiikka-tarvitsee-aimo-ravistelun/)
Olispa kiva joskus tietää, mitä eri tukia saavat nämä eri Eurooppalaiset kollegaamme. Kyllähän joku cap-tuki on on helppo selvittää, mutta joku Kreikkalaisten kuoleen vasikan hautajaistuki onkin jo hankalampi paikka. Nimikkeitä on paljon, kuten niitten tukisummatkin erilaisine ehtoineen ja jos otetaan eri asioitten verovähennys oikeudet. Niin hieman epäilyttää tämä , että olisimme Euroopan avokätisempiä. Vartiainen kirjoittaa sita mitä Vartiaisen kannattajat haluavat kuulla,
-
Arvasinkin, että hommamatematiikka kyseessä.
-SS-
Onk se sitten jotain Vihreän Langan matematiikkaa väittää, ettei Suomessa ole rikkaita?
-
Useampi Hofreiterin pörssiyhtiöön sijoittaneista (n. 10.000 henkilöä) on laittanut juristeja kaivelemaan omaisuutta ja/tai rahaa takaisin. Tuo oli eräs Saksan sodanjälkeisen ajan suurimpia konkursseja. N. 90 yhtiötä - näistä osa myytiin tutuille halvalla. Kirjanpito oli laiminlyöty.
https://youtu.be/BCLIV7YvsAE
-
Mies on täydellinen ääliö
Ketä, mun lisäksi?
No vaikka Rudolf Rasisti ja Adolf Apilas.
-
...kunnostaudumme tällä hetkellä Euroopan avokätisimpänä tukien maksajana...
https://juhanavartiainen.fi/2017/maatalouspolitiikka-tarvitsee-aimo-ravistelun/ (https://juhanavartiainen.fi/2017/maatalouspolitiikka-tarvitsee-aimo-ravistelun/)
Olispa kiva joskus tietää, mitä eri tukia saavat nämä eri Eurooppalaiset kollegaamme. Kyllähän joku cap-tuki on on helppo selvittää, mutta joku Kreikkalaisten kuoleen vasikan hautajaistuki onkin jo hankalampi paikka. Nimikkeitä on paljon, kuten niitten tukisummatkin erilaisine ehtoineen ja jos otetaan eri asioitten verovähennys oikeudet. Niin hieman epäilyttää tämä , että olisimme Euroopan avokätisempiä. Vartiainen kirjoittaa sita mitä Vartiaisen kannattajat haluavat kuulla,
Sieltä löytyy jos aletaan tonkimaan saksalaista saparotukea sun muuta.
-
Siitähän Brysselin duumalle maksetaan että kehittelevät porsaanreikiä ja tukkeita niille..
-
Eipä kannata enää maajussia kadehtia. Setelirahaa maksetaan pian enää Itä-Euroopaan.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/budjettikomissaari-eu-n-maatalousbudjettiin-jopa-nelj%C3%A4nneksen-leikkaus-1.195050
-
Vartiaisen kirjoitus oli ihan hyvä.
Peilaan tilannetta oman tilani kautta. Me tehdään lähes kaikki työt itse, tilan kate muodostuu monien ketjutettujen katteiden summana, tilan tulos on tyydyttävä. Jos keskityttäisiin yhteen kärkituotteeseen olisi tuotantokustannus kiloa kohden edullinen, käytettäisiin runsaasti ostopalveluja ja panoksia, tulos olisi hyvä. Riski olisi isompi ja ikiaikainen talonpoikainen vapaus kapeampi.
Juuri tässä on Vartiaisen kirjoituksen pihvi skaala on vain koko elinkeinon tasolla. Vartiaisen mielestä elintarvike / alkutuotanto sektorilta saisi porukkaa muihin hommiin joiden arvonlisä olisi parempi. Tosin maatalouden arvonlisä on huono koska eri subventioilla sen arvo pidetään alhaalla.
-
ja eiks tuo jussin osa ole ympäri maailmaa yhtä alhainen? ei taija jussia arvostaa etets pimeimmässä avrikassa.. vaikka nälkää näkevät.. mutta kun kaikki pitää saaha halvalla ja kuitenkii joku aina rikastuu sillä....
-
Hofreiterin juttuja lukiessa nousi yksi uusi asia esiin: Entiset itä-saksalaiset arvostavat enemmän tekemistä kuin hienoja visioita ja puheita. Osaltaan tämän takia Sigfrid pystyi aloittamaan bisnekset uudelleen vararikon jälkeen.
-
Mitäs se Britanian ero mahtaa Suomelle maksaa?
Äkkiä jos arvaa, niin joku 150-200 miljoonaa EU-tukea putoaa pois? 50-80€/hehtaari?
-
Mitäs se Britanian ero mahtaa Suomelle maksaa?
Äkkiä jos arvaa, niin joku 150-200 miljoonaa EU-tukea putoaa pois? 50-80€/hehtaari?
Perustelut..
-
Mitäs se Britanian ero mahtaa Suomelle maksaa?
Äkkiä jos arvaa, niin joku 150-200 miljoonaa EU-tukea putoaa pois? 50-80€/hehtaari?
Perustelut..
Britannia on 15 miljardin nettomaksaja ja EU:n budjetista liki 50% kohdistuu maatalouden tukemiseen.
-
Mitäs se Britanian ero mahtaa Suomelle maksaa?
Äkkiä jos arvaa, niin joku 150-200 miljoonaa EU-tukea putoaa pois? 50-80€/hehtaari?
Perustelut..
Britannia on 15 miljardin nettomaksaja ja EU:n budjetista liki 50% kohdistuu maatalouden tukemiseen.
Ei oo kuin vain n. 10 miljardin nettomaksaja ja budjetista taitaa mennä 70-80% maatalouteen.
Jos Suomen osuus on tosta 2% niin siitä tulee sit se 200 miljoonaa joka jää puuttumaan. Jos hehtaareja on 2,5 miljoonaa niin suunnilleen tulee se mitä lonkalta heitin.
-
Karjatalouden ei tarvitse huolestua, mikä EU:lta jää puuttumaan,
se kansallisella tuella korvataan. Ja koska velanotto onnistuu,
sillä voidaan paikata valtion omaa kassaa, käytännössä aina löytyy
piruparkoja, jotka ovat valmiit lainaamaan sellaiselle, joka ei
meinaakaan maksaa koskaan velkojansa pois.
Että tukiaisluukut valuvat mirhaa ja hunajaa tästä eteenkin päin.
Viljanviljelijät siirtyvät teholuomuun ja australialainen rehuvilja ja
brasilialainen soija ruokkivat nämä eläinhallien asukit.
Ja kaikki voittavat.
-SS-
-
Mitäs se Britanian ero mahtaa Suomelle maksaa?
Äkkiä jos arvaa, niin joku 150-200 miljoonaa EU-tukea putoaa pois? 50-80€/hehtaari?
Perustelut..
Britannia on 15 miljardin nettomaksaja ja EU:n budjetista liki 50% kohdistuu maatalouden tukemiseen.
Ei oo kuin vain n. 10 miljardin nettomaksaja ja budjetista taitaa mennä 70-80% maatalouteen.
Jos Suomen osuus on tosta 2% niin siitä tulee sit se 200 miljoonaa joka jää puuttumaan. Jos hehtaareja on 2,5 miljoonaa niin suunnilleen tulee se mitä lonkalta heitin.
Jaa. Mä luin noi luvut muistaakseni jonkun alan lehden kolumnista. Oisko ollu koneviesti kun tuli ilmaisnumero.
-
Tuet alenevat, kyttäys ja byrokratia lisääntyvät... tasapaino siis pysyy. :) :)
-
Tuet alenevat, kyttäys ja byrokratia lisääntyvät... tasapaino siis pysyy. :) :)
Ei ei ei...
Pari vuotta menee, niin tuet tulevat automaattisesti viljelysuunnitelman perusteella. Homma kevenee ja helpottuu ☺☺
-
Jösse Jäniksellä olikin hyviä pointteja tuolla aiemmin. Olen ollut hiukan pihalla tästä keskustelusta, mutta eilen tuli jotain sönkkö-vartiaisen sivustoa lueskeltua. Vartiainen on siinä oikeassa, että suursiivousta tarvitaan valtion rahanjaossa, mutta miksi ainoastaan maataloussektorilla. Mutta oliko siellä mitään konkreettista esimerkkiä laskelmineen, että miten homma pitäisi tehdä. Eikös taloustiede kuitenkin pitäisi perustua joihinkin laskelmin osoitettaviin teorioihin eikä tuuleen huuteluun.
Miksei kaikilla sektoreilla oteta käyttöön bisnesajattelu. Yliopistomaailma voisi aloittaa, kun sieltä niin äänekkäästi huudellaan ihan nobelistin säestämänä. Kaikki tuki pois ja yritysmaailma rahoittaa sitä sektoria, mikä tarpeelliseksi nähdään. Jokainen opiskelija maksaa omat opiskelunsa jollakin muulla rahalla kuin verovaroin. Näitäkin "ilmaisia" asioita perustellaan yhtä lailla "hömppäperustein" kuin maataloustukia. Monta muutakin sektoria voitaisiin kilpailuttaa ja ostaa palvelu halvemmista maista. Tarvittaessa voisi siirtää kyseistä palvelua kuluttava kansaosa siihen kilpailutuksen voittaneeseen maahan. Mutta ei siitä sen enempää, koska voi muuten syyllistyä johonkin raastuvassa punnittavaan rikokseen.
Elossa olevan mummoni muistelee sitä aikaa, kun täysi vatsa ei kaikkille ollut itsestäänselvyys. Suomi kansakuntana on rikastunut liian nopeasti, yhden ihmisiän aikana, joten ruuan ja sen tuotannon arvostus on sen myötä poljettu maanrakoon. Kaupassa on joka päivä kaikkea ja suurimmalla osalla ihmisistä on vara sitä sieltä ostaa, jopa hiukan liikaa kun katsoo kesäkansan keskimääräistä kuntoluokkaa.
Omalta kohdalta on vahvistunut entisestään ajatus siitä, että maksellaan velat pois ja katellaan, mitä tulee tapahtumaan tällä sektorilla. Tuotantokoneiston hitaimmin ylösajettava osuus eli tekijät, pellot ja lehmät pidetään iskussa, mutta konekantaan ei hirveästi satsata, koska jos tilanne paranee, niin konekannan saa nopeammin uudistettua. Rouva tosin aikoo lopettaa jollakin aikavälillä tämän sektorin hommat ja siirtyä oikeisiin ja kansakunnan kannalta tuottavampiin töihin. Mulle jää sitten tää tukielätin ja tuhlaajapojan rooli yksin kannettavaksi.
-
Ehkä Vartiainen vainoaa siksi, että maatalousala on silti melko pieni työllistäjä, ja tuotannon lisäarvoon sekä kokoonsa nähden kohtuuttoman suuri kansallisen budjetin rahaimuri. Ns. varsinaiset yritystuet yritystuet, joista iso osa on ns. verotukia, suuruus on pienempi, mutta työllistettyjen määrä sekä yritysten määrä on moninkertainen, puhumattakaan saaduista vientituloista per tukiaiseuro.
Maataloustuet ovat budjetin suurin yksittäinen yritystukien momentti, jos ne olisivat samassa budjettimomentissa. Mutta ovat omassa suojatussa maatalousministeriön momentissa.
Niin tätä vasten voisi jopa ymmärtää noiden kaupunkilaispoliitikkojen asiasta taivastelu, vaikka siis osaksi on kyse aluepolitiikasta, sille olisi pitänyt jo aikoja sitten laittaa oma budjettimomentti, ja osa kansallisista maataloustuista ja etenkin melkoinen osa yritystuista olisi ollut laitettava rehellisesti aluepolitiikan kulunkeihin (osin työllisyyspolitiikan myös) .
-SS-
-
Mutta eikö tuo pääkaupunkikeskeinen keskittäminenkin ole aluepolitiikkaa, vaikka sitä ei sillä nimellä saakaan kutsua. Monet poliittiset päätökset kuitenkin ohjaavat työpaikkojen siirtymisiä ja sen myötä ihmisiä.
-
Ration uutisissa tuli äsken että 100 miljoonaa vuodessa tippuisi suomen maataloustuet. Juuri brexitin takia.
-
Ration uutisissa tuli äsken että 100 miljoonaa vuodessa tippuisi suomen maataloustuet. Juuri brexitin takia.
Sitä luokkaa se sit varmaan on. Ehkä n. 40€ hehtaari jos viedään kaikilta tasan, mut käytännössä pelloista leikataan 100€/ha ja elukoille siirretään sit jotenkin.
-
Ration uutisissa tuli äsken että 100 miljoonaa vuodessa tippuisi suomen maataloustuet. Juuri brexitin takia.
Ei tunnu missään antaa mennä vaan jos EU sillä pelastuu.
-
Poliitikot on huolissaan ja mtk vaatii kovia toimia. Tuumaakaan ei anneta
periksi. Lopuksi iloitaan torjuntavoitosta. Poliitikkojen pakastevirkoja eu:ssa
ei menetetty.
-
Ration uutisissa tuli äsken että 100 miljoonaa vuodessa tippuisi suomen maataloustuet. Juuri brexitin takia.
Sen verranko britit ovat maksaneet meidän tukiaisiamme..
-
Ration uutisissa tuli äsken että 100 miljoonaa vuodessa tippuisi suomen maataloustuet. Juuri brexitin takia.
Sen verranko britit ovat maksaneet meidän tukiaisiamme..
Joo. Siksi on ollutkin ihan oikeudenmukaista syödä joskus brittiläisiä juustoja tms..välillä..
-
Ration uutisissa tuli äsken että 100 miljoonaa vuodessa tippuisi suomen maataloustuet. Juuri brexitin takia.
Sen verranko britit ovat maksaneet meidän tukiaisiamme..
Suurin piirtein noin. Asia ei tosin ole ihan noin yksiselitteinen. Mutta Britannia on ollut nettomaksaja ja kun EUn budjetista häviää kyseinen tulo niin sen verran sitten on vähennyttävä menojenkin. Tai muuten maksuja pitää nostaa. Ja siihen ei varmaan oikein kukaan ole valmis.
-
Ration uutisissa tuli äsken että 100 miljoonaa vuodessa tippuisi suomen maataloustuet. Juuri brexitin takia.
Sitä luokkaa se sit varmaan on. Ehkä n. 40€ hehtaari jos viedään kaikilta tasan, mut käytännössä pelloista leikataan 100€/ha ja elukoille siirretään sit jotenkin.
Jos ja kun tämä Mäkelän ennuste toteutuu
Ilkka Mäkelä arvioi raportissaan, että suomalaisten tilojen määrä laskee 50 000:sta noin 10 000 tilaan seuraavan 20 vuoden aikana.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/selvitysmiehen-karu-ennuste-vain-joka-viides-tila-toiminnassa-2030-luvulla-1.197074
niin tukien pysyessä kokonaismäärältään samana niin jokainen jäljellejäävä saa vuonna 2030 keskimäärin viisi kertaa niin paljon tukea kun nykyään. Kuka uskoo näin käyvän?
-
EI kukaan usko niin käyvän.
KUn maatilojen määrä putoaa, putoaa myös tukipotin kokonaissumma.
-
Loimaalaisella PIENvuokraviljelijällä koittaa vielä köyhemmät ajat, ei saa faariin ja hankmoon laakereita.
:DDDDDDD
-
Ration uutisissa tuli äsken että 100 miljoonaa vuodessa tippuisi suomen maataloustuet. Juuri brexitin takia.
Sen verranko britit ovat maksaneet meidän tukiaisiamme..
Suurin piirtein noin. Asia ei tosin ole ihan noin yksiselitteinen. Mutta Britannia on ollut nettomaksaja ja kun EUn budjetista häviää kyseinen tulo niin sen verran sitten on vähennyttävä menojenkin. Tai muuten maksuja pitää nostaa. Ja siihen ei varmaan oikein kukaan ole valmis.
Eikö Suomikin ole nettomaksaja..
-
Ration uutisissa tuli äsken että 100 miljoonaa vuodessa tippuisi suomen maataloustuet. Juuri brexitin takia.
Sitä luokkaa se sit varmaan on. Ehkä n. 40€ hehtaari jos viedään kaikilta tasan, mut käytännössä pelloista leikataan 100€/ha ja elukoille siirretään sit jotenkin.
Noin se varmaan menee. Miksi muuten kotieläimet saavat erisuuruisia tukia? Nehän käyttävät jo valmiiksi subventoitua evästä?
Nautapuoli etupäässä.
Yhdistettynä erillaisten kesannointikorvausten vähenemiseen tukien degressio varmaan ohjaa vilelyä Suomessa vain edullisille alueille.
-
Ration uutisissa tuli äsken että 100 miljoonaa vuodessa tippuisi suomen maataloustuet. Juuri brexitin takia.
Sitä luokkaa se sit varmaan on. Ehkä n. 40€ hehtaari jos viedään kaikilta tasan, mut käytännössä pelloista leikataan 100€/ha ja elukoille siirretään sit jotenkin.
Noin se varmaan menee. Miksi muuten kotieläimet saavat erisuuruisia tukia? Nehän käyttävät jo valmiiksi subventoitua evästä?
Nautapuoli etupäässä.
Yhdistettynä erillaisten kesannointikorvausten vähenemiseen tukien degressio varmaan ohjaa vilelyä Suomessa vain edullisille alueille.
Kyl elukoita täytyykin tukea, eihän niitä muuten pitäisi kukaan
-
Ration uutisissa tuli äsken että 100 miljoonaa vuodessa tippuisi suomen maataloustuet. Juuri brexitin takia.
Sitä luokkaa se sit varmaan on. Ehkä n. 40€ hehtaari jos viedään kaikilta tasan, mut käytännössä pelloista leikataan 100€/ha ja elukoille siirretään sit jotenkin.
Noin se varmaan menee. Miksi muuten kotieläimet saavat erisuuruisia tukia? Nehän käyttävät jo valmiiksi subventoitua evästä?
Nautapuoli etupäässä.
Yhdistettynä erillaisten kesannointikorvausten vähenemiseen tukien degressio varmaan ohjaa vilelyä Suomessa vain edullisille alueille.
Kyl elukoita täytyykin tukea, eihän niitä muuten pitäisi kukaan
Totanoinniin, miksi elukoita pitäisi pitää ?
-
Ration uutisissa tuli äsken että 100 miljoonaa vuodessa tippuisi suomen maataloustuet. Juuri brexitin takia.
Sitä luokkaa se sit varmaan on. Ehkä n. 40€ hehtaari jos viedään kaikilta tasan, mut käytännössä pelloista leikataan 100€/ha ja elukoille siirretään sit jotenkin.
Noin se varmaan menee. Miksi muuten kotieläimet saavat erisuuruisia tukia? Nehän käyttävät jo valmiiksi subventoitua evästä?
Nautapuoli etupäässä.
Yhdistettynä erillaisten kesannointikorvausten vähenemiseen tukien degressio varmaan ohjaa vilelyä Suomessa vain edullisille alueille.
Kyl elukoita täytyykin tukea, eihän niitä muuten pitäisi kukaan
Totanoinniin, miksi elukoita pitäisi pitää ?
Vaikka syömään kasvinviljelytuotteita.
-
Ration uutisissa tuli äsken että 100 miljoonaa vuodessa tippuisi suomen maataloustuet. Juuri brexitin takia.
Siis jääkö se summa sekä brittien muillekin EU- maille maksama tuki sitten kuningaskunnan viljelijöille..
Olisikoha suomenkin syytä harkita eroa, mitä sitä me suotta tuemme joitain tuhatvuotisia oliivipuita sun muita rysselin keskuskomitean viemiä juttuja.
-
Ration uutisissa tuli äsken että 100 miljoonaa vuodessa tippuisi suomen maataloustuet. Juuri brexitin takia.
Sitä luokkaa se sit varmaan on. Ehkä n. 40€ hehtaari jos viedään kaikilta tasan, mut käytännössä pelloista leikataan 100€/ha ja elukoille siirretään sit jotenkin.
Noin se varmaan menee. Miksi muuten kotieläimet saavat erisuuruisia tukia? Nehän käyttävät jo valmiiksi subventoitua evästä?
Nautapuoli etupäässä.
Yhdistettynä erillaisten kesannointikorvausten vähenemiseen tukien degressio varmaan ohjaa vilelyä Suomessa vain edullisille alueille.
Eli huonompaan suuntaan mennään, milloinhan tuottajahinnat rupeaa nousemaan.
-
http://www.ts.fi/uutiset/talous/3575615/EUn+maataloustuet+liipasimella+brexitin+takia
-
Ei tarjosi monta bryssän byrokratttia vähentää kun olis satamilliä säästössä
-
Ei tarjosi monta bryssän byrokratttia vähentää kun olis satamilliä säästössä
Parlamentti istuu kerran per kk Strasbourgissa. Muun aikaa eu-kolossi seisoo tyhjänä. Tämä järjetön rekkaralli ja väen ramppaus lopettamalla säästyisi 115 miljoona vuodessa. Mutta ei, Ranska panee vastaan ja kun vaaditaan yksimielinen päätös niin se on siinä.
-
Ei tarjosi monta bryssän byrokratttia vähentää kun olis satamilliä säästössä
Parlamentti istuu kerran per kk Strasbourgissa. Muun aikaa eu-kolossi seisoo tyhjänä. Tämä järjetön rekkaralli ja väen ramppaus lopettamalla säästyisi 115 miljoona vuodessa. Mutta ei, Ranska panee vastaan ja kun vaaditaan yksimielinen päätös niin se on siinä.
Noin tärkeissä asioissa pitääkin olla yksimielinen päätös. Sellaset vähähäpätöiset asiat kuin Suomen maksuosuuden lisäämiset tai hiilidioksidimäärien leikkaamiset, siihen riittääkin kun Merkell käskee.
-
ja eiks se että meillä oma porukka laittaa rahat uusjakoon ja leikkaukset voimaan... riitä laittamaan jussit ahtaalle? huolimatta siitä mitä eu herrat keksii.. taas.