Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: Larppa - 15.07.17 - klo:10:18
-
Alkoivat kovasti MHYn konttorilla lannoitusta kaupittelemaan ja aivan mahdottomia tuottoprosentteja sijoitetulle pääomalla lupaamaan tolla touhulla.
Onko raadilla kokemuksia metsän lannoittamisesta? Sen verran tiedän että lannoitetusta ei välttämättä kannata omia rakennuspuita ottaa mutta mitä näkemyksiä ylipäätään...
Lisääkö esim lahoriskiä, onko nuo sijoitetun pääoman tuottoprosentit ihan huuhaata vai pitääkö paikkansa, kauanko lannoituksen jälkeen olisi hyvä pitää metsä vielä pystyssä ettei tuleva taimikko ole ihan heinien vallassa? ymym
Kiitos jo etukäteen!
-
Se näissä tuottolaskelmissa kiinnostaa, että ehtiikö se lannoituksen maksaja itse hyötyä nopeutuneesta kasvusta, vai korjaako hyödun vasta seuraava sukupolvi? Ehtiikö edes lannoitukseen sijoitettuja rahoja saamaan takaisin, nettovoitosta puhumattakaan?
-
Semmoinen yaramainosten pylväspetäjikkö, sinne roiskisin salttua sopivasti ennen viimeistä väljennystä. Toisen kierros sitten edeltäen lopullista sadonkorjuuta, jotain 5-10 vuotta edellä päätehakkuuta. Tarvi niitä korkojakaan odotella ja on varaa maksaa salttuvipit.
-
Alkoivat kovasti MHYn konttorilla lannoitusta kaupittelemaan ja aivan mahdottomia tuottoprosentteja sijoitetulle pääomalla lupaamaan tolla touhulla.
Onko raadilla kokemuksia metsän lannoittamisesta? Sen verran tiedän että lannoitetusta ei välttämättä kannata omia rakennuspuita ottaa mutta mitä näkemyksiä ylipäätään...
Lisääkö esim lahoriskiä, onko nuo sijoitetun pääoman tuottoprosentit ihan huuhaata vai pitääkö paikkansa, kauanko lannoituksen jälkeen olisi hyvä pitää metsä vielä pystyssä ettei tuleva taimikko ole ihan heinien vallassa? ymym
Kiitos jo etukäteen!
Ite oon lannottanu kuusikoita ensin taimikko vaiheessa boorilla, ja sitten viimesen harvennuksen jälkeen kasvulannoitusta. Päätehakkuu näyttäs tulevan noin 10 vuotta lannoitukse jälkeen. Omat maat on semmosia, että boorin kylvö on pakko tehdä, ja nuo varttuneen metsän lannoitukset on tullu mukaan vasta viime vuosina, enkä nytkään ole kaikkia kohteita lannottanu, koska aika kallista touhua. Mutaman vuoden päästä saa sitten vertailukohteita lannoitetun ja lannoittamattoman välillä, nin näkee kannattaako lannoittaa. Näyttäs nuo lannoitus kuviot kasvavan nopeammin päätehakkuu kuntoon.
Metsälehden keskustelupalstalta saattaa löytyä paremmin tietoa tästäkin asiasta.
-
Vain harvennushakkuun jälkeen,esim. puolukkatyypin männiköt. Mutta jos on harvennus tekemättä,ei kannata lannottaa.
Ojitetut suot,jossa harvennushakkuu on juuri tehty, ovat tuhkalannoituksen hyviä kohteita.Tuhkan vaikutus suolla on
noin 20 vuotta. Noin 30 vuotta sitten noin hehtaari suota paloi metsäpalon seurauksena.Nyt siinä on parempi männikkö
kuin vastaavana aikana kivennäismaalla.
Lentolevitys; kohde pitää olla vähintään 30 ha.Lastauspaikan tulee sijaita ennintään 1,5 km etäisyydellä kohteesta.
Ainakin itä-suomessa tehdään helikopterilla lannoituksia,mutta kohteet pitää olla vähintään 30 ha.
-
Terveyslannoitukseen ja soiden tuhkalannoitukseen on saatavissa Kemera-avustusta 30% kustannusarviosta.
Avustus on haettava ennen työn tekemistä.
-
Onko lisää kokemuksia lannoituksista? Tuli ilmi, että lähistölle tulossa lannoitus, pääsis ehkä hitusen halvemmalla jos samaan porukkaan lähtisi. Olis kangas-mäntymettää ja suota jota vois harkita lannoittaa.. Pääte on jossain +/- 10 vuoden päässä suurinpiirtein. Käsittääkseni tässä vaiheessa siitä ilmeisesti sais parhaan hyödyn, jos milloinkaan?
-
Minkälaisia taksoja? Täällä yhdistys kauppasi männikön lannoitusta hintaan 370e/ha alv.0 ja kuusikon 420e/ha alv.0.
-
UPM alotteellinen, https://www.satakunnankansa.fi/kaupallinen-yhteistyo/valta-tuhansien-eurojen-menetykset-lannoita-metsaa-nsedi0017847/
-
Umppi laittoi ihan kirjepostissa mainoksen metsälannoituksista. Levittävät ilmeisesti omille mailleen ja siinä siivellä pääsisi mukaan. En ole kymmeneen vuoteen asioinut kyseisen firman kanssa, enkä taida asioida vastakaan.
Reilu kymmenen vuotta sitten tuli lannoitettua vanhempi kuusikko muistaakseni metsän np:llä. Lähitulevaisuudessa olisi tarkoitus laittaa kyseinen palsta kumolleen, joten sitten näkee, oliko järkevää. Toteutus omatoimisesti pikkutraktorilla ja perus-bögballella kesäaikaan.
-
Tuli umpin mainos mullekin, vaikka niiden metsiä taida olla koko pitäjässä. Muutenkin vain kerran pyytänyt tarjouksen sieltä. Mielenkiinnosta viime kesänä itse lannoitin 10ha vt-männikön.
-
Tuossa hakkasi urakoitsija parikyt vuotta sitten kuuselle istutetut pellot ensimmäistä kertaa, ja nyt siellä olis varmaan kovat urat leväyttää terveyslantaa hakkuu-urilta käsin.
No kahtoo nyt jaksako ryhtyä. Periaatteessa kemera ehdotkin täyttyis ja boorilannoite kyseessä, mut mennyt jotenkin niin juutalaiseksi niiden avustusten hakeminen, että helpompi taitaisi olla ostaa pari suursäkkiä apulantaa, roilauttaa ne pershuiskalla metsään urilta käsin ja pistää ne vaan mehtävähennyksiin.
En käsitä miksi se umppi pitäis sotkea tuohon lannoitukseen, eihän ne ole koskaan ole olleet halukkaita puustakaan mitään maksamaan. (koska savutupajako)
-
Sitä ei tiedä, maksetaanko sellupuusta parinkymmenen vuoden päästä niin paljoa, että kannattaisi sitä yrittää tuottaa.
Luulisi, että laadukkaalla tukilla tulee olemaan kysyntää. Puusta joka lykkää sentin vuosikasvua, ei sellaista saa.
Sellubuumi uhkaa sahateollisuutta kun huonosta ja hyvästä maksetaan sama - "Huoli raaka-aineen laadun kehityssuunnasta on todellinen"
https://www.tekniikkatalous.fi/kaikki_uutiset/sellubuumi-uhkaa-sahateollisuutta-kun-huonosta-ja-hyvasta-maksetaan-sama-huoli-raaka-aineen-laadun-kehityssuunnasta-on-todellinen-6699730
-
Sitä ei tiedä, maksetaanko sellupuusta parinkymmenen vuoden päästä niin paljoa, että kannattaisi sitä yrittää tuottaa.
Luulisi, että laadukkaalla tukilla tulee olemaan kysyntää. Puusta joka lykkää sentin vuosikasvua, ei sellaista saa.
Sellubuumi uhkaa sahateollisuutta kun huonosta ja hyvästä maksetaan sama - "Huoli raaka-aineen laadun kehityssuunnasta on todellinen"
https://www.tekniikkatalous.fi/kaikki_uutiset/sellubuumi-uhkaa-sahateollisuutta-kun-huonosta-ja-hyvasta-maksetaan-sama-huoli-raaka-aineen-laadun-kehityssuunnasta-on-todellinen-6699730
Sahateollisuudella ja Selluteollisuudella on eri näkökulmat puun kasvatukseen, se selitttää sellufirman innon metsälannoitukseen, bulkkia pitää tuottaa jo metsässä, eli nopeasti kasvanutta höttöpuuta. Tuo puun hidas kasvuvauhti suomessa on suomessa sijaitsevan selluteollisuuden isoin ongelma, siksi etelä-amerikkaan mieluiten rakennetaan sellutehtaita.
-
Sitä ei tiedä, maksetaanko sellupuusta parinkymmenen vuoden päästä niin paljoa, että kannattaisi sitä yrittää tuottaa.
Luulisi, että laadukkaalla tukilla tulee olemaan kysyntää. Puusta joka lykkää sentin vuosikasvua, ei sellaista saa.
Sellubuumi uhkaa sahateollisuutta kun huonosta ja hyvästä maksetaan sama - "Huoli raaka-aineen laadun kehityssuunnasta on todellinen"
https://www.tekniikkatalous.fi/kaikki_uutiset/sellubuumi-uhkaa-sahateollisuutta-kun-huonosta-ja-hyvasta-maksetaan-sama-huoli-raaka-aineen-laadun-kehityssuunnasta-on-todellinen-6699730
Sahateollisuudella ja Selluteollisuudella on eri näkökulmat puun kasvatukseen, se selitttää sellufirman innon metsälannoitukseen, bulkkia pitää tuottaa jo metsässä, eli nopeasti kasvanutta höttöpuuta. Tuo puun hidas kasvuvauhti suomessa on suomessa sijaitsevan selluteollisuuden isoin ongelma, siksi etelä-amerikkaan mieluiten rakennetaan sellutehtaita.
Ei puun lujuudessa ole tapahtunut vuosisadassa merkittävää muutosta, vuosilustojen harvuus eli kasvunopeus ei ole ainoa merkittävä tekijä, Kärkkäisen puutiedekirjoissa on paljon mittaustuloksia, tukin tyviosan ja latvan välillä ja rungon etelä- ja pohjoisreunan välillä on isompia eroja kuin lannoitetun ja lannoittamattoman välillä.
Vaikka puun tiheys ja lujuus pohjoisessa on isompi, vuosilustot sellaisenaan ovat korkealla ja pohjoisessa heikommat. Kasvuaika on etelässä hieman pitempi, jolloin puuta kerkiää muutenkin muodostua enemmän.
-SS-
-
Tapahtui niinä päivinä että Metlalta pääsi muunneltu, uuden symbioosityypin typensitojabakteeri luontoon ja Yaran metsälannoiteyksikössä alkoivat pian yt:t.
-
Tapahtui niinä päivinä että Metlalta pääsi muunneltu, uuden symbioosityypin typensitojabakteeri luontoon ja Yaran metsälannoiteyksikössä alkoivat pian yt:t.
Metsänlannoitustuotteilla on aina kysyntää. Niitä tarvitaan orgaanisen maailman lietekaivoihin liukenemaan sekä satokilpailupalstoille hämärälevityksenä.
-SS-
-
Boorilannosta on levitetty sekä kopterilla että ihan käsityönä pieniä aloja. Käsittääkseni boorilannoitus olisi järkevintä aloittaa jo pienistä taimista, jolloin tulevat tyvitukit olisivat laadukkaampia ja ylipäänsä saanto olisi parempi. Varttunutta kasvatusmetsää tuskin enää kannattaa boorilla lannoittaa, ellei se sitten paranna paksuuskasvua. En tosin ole mikään asiantuntija tässä(kään) asiassa.
-
Mulla oli tamikko, jossa oli huomattavan paljon monilatavaisia, eli jäi pituuskasvi nousematta. Booripuutos joo, mutta kun tää on rannikko, ei ole semmosia vaivoja. Neulasnäyte sanoi fosfori ja oliko mangaanipuutetta. Niukasti kirjalista tietoo, mutta fosforipuute antaa semmosia vikoja. Kemeratuen terveyslannoitusta hain, ostin norjalaista, nelitonnisella ja pytylla rivienvälistä leväleen. Rahat sain nyt syksyllä, hakemus oli hyväksytty 4 v sitten....
Loput levitin n. 30v harvennettuun mustikkatyypiseen kuusikkoon joka oli aika riukuinen ja latvat lyhyet. Ne latvat muutuivat selvästi terveemän näköiseksi.
Kuusikko nyt tosi tumman vihreä, maa on joku lehtotyyppinen ja kun se sai sitten lisää typpeä se on tosi oksaista. Sen ymmärsin tosta terveyslannoituksesta että se on aika pitkäaikainen, ne lisätyt ravinteet jää kiertoon, pääosa on neulasissa, jotka sitten puotavat maahan ja kierto jatkuu. Ja sitten kun metsä harvenetaan, oksat jäävät metsään ja ravitsevat jäävä puusto.
Tää taimikko oli niin paljon monihaaraisia että siitä jos se olisi jatkunut ei olis ensimäistäkään tukkipuuta tullut tulevaisuudessa. Se monihaaraisuus on lieventynyt ja ne vialliset puut poistuu sitten kun harvennetaan. Toinen asia, näkeekö missä ne mutkat ja monihaarat on, niin runsasoksaisia nyt.
-
liian pieniä taimia ei kannata lannoittaa mutta kyllä tuo poori on ollu hyvää nuille ekaharvennuksen kohilla, huomaa eron kun jää aina jokunen laita heikommallle levityksessä. mutta tuo hinta vaan hieman jarruttaa..
-
Täälläpäin kun on maissa boorinpuutetta, niin peltojen istutuksissa ja vanhojen laidun- ja kaskimaiden uudistamisissa kuuselle käytetään säännönmukaisesti boorilannoitusta. Yleensä booripitoinen metsälannoite lannoitteena.
Kuusikossa kasvuhäiriöt vaivaavat eniten taimivaiheessa, mitä savisempi ja raskaampi maalaji, sen pahempi tuntuu olevan ongelma. Toki silloin kasvuhäiriöitä on myös koivuissa ja männyissä. Boorilannoitus kannattaa tehdä myös ensiharvennuksen jälkeen, kuusi reagoi lannoitukseen ja korjautuu hyvin jos boorinpuutos ei ole ollut paha. Jotku oksakiehkuroiden tihentymäkohdat on helppo jakaa pois tukkirungosta jos rungossa ei ole muuta vikaa.
-
Tuhkalla on saatu metsän kasvunlisää kovastikin. Jos vaikka kannotkin ja
oksat on myyty hakkuussa, tuhka tuo ravinteita takaisin.
-SS-
-
Tuhkalla on saatu metsän kasvunlisää kovastikin. Jos vaikka kannotkin ja
oksat on myyty hakkuussa, tuhka tuo ravinteita takaisin.
-SS-
Juu ja nykysin on ainakin rakeistettuna tuhkana saatavana boorilla terästettyjä tuotteita. Itsekkin harkitsen jos moisia kokeilisin parilla metsitetyllä peltokuviolla. Huiskalla leviäisi ajourilta.
-
Boorilannosta on levitetty sekä kopterilla että ihan käsityönä pieniä aloja. Käsittääkseni boorilannoitus olisi järkevintä aloittaa jo pienistä taimista, jolloin tulevat tyvitukit olisivat laadukkaampia ja ylipäänsä saanto olisi parempi. Varttunutta kasvatusmetsää tuskin enää kannattaa boorilla lannoittaa, ellei se sitten paranna paksuuskasvua. En tosin ole mikään asiantuntija tässä(kään) asiassa.
TäälläpäinTM yksi tuttu tuota boorinlevitystä taimille harjoittaa (tai ainakin suunnitteli joskus). Nestemäistä tavaraa reppuruiskulla levittäen.
-
Tuhkalla on saatu metsän kasvunlisää kovastikin. Jos vaikka kannotkin ja
oksat on myyty hakkuussa, tuhka tuo ravinteita takaisin.
-SS-
Juu ja nykysin on ainakin rakeistettuna tuhkana saatavana boorilla terästettyjä tuotteita. Itsekkin harkitsen jos moisia kokeilisin parilla metsitetyllä peltokuviolla. Huiskalla leviäisi ajourilta.
Juu.
Ja jos on polvet ja nilkat huonot niin parempi proteesi vaan tilalle. Kestää ja on selvästi moderni, ei kutia ja varpaankynsiäkään ei tarvitse leikata.
Revitään kannot maasta, viedään laitokseen ja poltetaan, sitten tuodaan tuhkat takaisin ja levitetään. Mikä voisi olla fiksumpaa?
-
Kierrätysajatushan siinä tuhkalannoitteessa kiinnostaa, toki myös suometsään sopivat hivenet. Enoo koskaan myynyt oksia tai kantoja, sulaa hulluutta.
Bortrakkiä vois tosiaan huiskia reppuruiskulla, mut tuo laiskuus on niin hyvä lahja ja arvokas että ei ole vielä tullut alettua nestelannoitukseen :D
-
Paljonko kustantaa tuo nestemäinen boori? Onko markkinoilla muita valmisteita kun jaaralaista metsään?
-
Hankkija tarjoaa
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/Kasviravinteet/lehtilannoitteet/yaravita-bortrac-150/
-
Paljonko kustantaa tuo nestemäinen boori? Onko markkinoilla muita valmisteita kun jaaralaista metsään?
Kasvinsuojelu.fi:llä Maatilan booriliuos 34€/10 l. Alv. 0. Booria 150g/1 litrassa.
Viljelijän Bernerillä kans hiukan halvempi boorivalmiste kuin hankkijalla yaran valmiste, joka on kallein. Kaikissa sama määrä booria litrassa.
-
Joo, kuusentaimet, 3v näytti jo viime kesänä vikoja fosfori mangaanipuutoksesta. Ohisilmällä näin yaralla olevan fosfori mangaani liuosta. Onko joku ruiskuttanut kuusia terveyslannoiteilla? Yks pieni ala lannoitin ihan tavalisella metsä lannoiteella, puoli dl per kuusi jo toisena kesänä. Siinä oli ennen rytäkkö missä ei ollut ensimäistäkään puu olis ikinä täyttänyt tukin laatukriteerit. Nyt on suoria ja on nyt 5v vanhoja.
-
itellä eka lannoituskokeilu tänä keväänä. tuolla metsissä poori näkyy olevan vajaa ja siinä sitten kun kopteri kylillä, laitetaan tuhkaakin kuusikkoon. saa nähdä mktä tekee?. kemerat jo valmiina.
-
Kävin taimikossa joka istutettu 17. Osa tullut hyvin ruohikosta yli, mutta nää selvästi puutos tilassa, monihaaraiset tai ilman ylintä vuosikasvua. mulla on neulasnäyte viereiseltä kuviolta joka on fosfori ja mangaani puutosta. Yksi toinen kuvion missä ei ollut mitään järkeviä puita ja lehumus paskaa vallaut isutin uudestaan ja joka vuosi lannoitanut rakeisella metsä lannoiteella kuusen ymäriltä ja se on tehnyt suoria vahvoja puita missä ei ollut ensimäistä kuusta joka olisi ollut suora tai ilman monihaaraisuutta. Tää on etelä, ei ole boorin puutos, lehto tyyppinen pohja.
Nyt toi kolme vuotias, hoitoleikata? ei kai nyt keskellä kesää? ostaa se reppuruisku ja kannulline fosforia vielä ja yrittäis pelastaa ne suorimmat? Minkälanen seos olis sopiva? Voiko sen tehä keskellä kesää? Ihan raasti repiä irti ja uusi taimi lannoiteen kera? Kattoa vierestä ei tule kelvollista mettää
-
Useiten puheluitten jälkeen sain kiinni joku joka tietää mistä puhuu. Rupes heti kyselee sijaiti ja kenen taimitarhan tavaraa. Alavaa se on ja ei ihan tarkaleen mitä luki taimilaatikotten päällä. Voi olla hallan vioitus, kun se ylöspäin työntyvä on tuloilaan se on herkkä ja puron vieressä alajuoksua pelloista ja vielä alaspäin on tihempää metsää eli voi olla tosi kylmä paikka. Se metsäkeskus henkilö tulee tarkistaa vioutumat juhannuksen jälkeen
-
Ensiharvennettuun kuusikkoon levittelin metsän NP lannosta siinä kait vähän booriakin. Huiskalla meni ihan kivuttomasti. Saako sitten koskaan rahoja takaisin toinen juttu. Kustanti jotain rapiat 400 tonni lanoitetta. Laskeskelin että levitin jotain 460 kilo hehtaari.
-
ja muutaman vuoten päästä kun kattelet mettää, et tunnista entiseks.. kyl tuo jotain teköö...