Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: matso - 01.10.17 - klo:20:09
-
Mihin tiukkuuteen vedätte elevaattorin hihnan ohjekirja käskee momentilla vai mutu tuntumako on ihan hyvä. nyt kun on painavaa ja märkää niin hihna on tiukilla ..
-
Antti A-sarjassa säätö on hihnan pituutta lyhentämällä. Niin tiukalle pitää kiristettävän, ettei rapise elevaattorin pohjaan.
-
kyseessä on mepu ja skandian elevaattori.
-
Jos hylsyräikällä väännettävä kiristin, niin tiukalle kun normaalilla räikällä saa.
-
Itse laitan niin, että luukusta käännän hihnaa ja kun kääntyy 1/4 kierrosta ja ei juuri siitä yli, niin on hyvä. Tuntee myös siitä, kun päästää hihnan irti kääntyneenä, niin palautuu takaisin jämäkästi. Luulisin, että liikakiristys ei ole kovinkaan hyvä laakereille pitemmän päälle. Onko vetopyörä silee vai uritettu?
-
vetopyörä on uritettu
ja tuolleen tein minäkin että luukusta väännin syrjälleen ja siitä katsoin. nyt on märkää tavaraa niin hihnat on tiukilla
-
Jos vinkasee liikkeelle lähties niin kiristä, muuten anna olla siinä kireydes. Pohjosempana se vuosi on kostea kuin täällä, mutta jos ne hihnat vetää soimaan puimuris ja kuivuris, niin eiköhän joku muu paikka sit antaudu väistämättömän edessä. Ei se kai syötöl ole kovil, kun märkä mössö ei aluksi hyvin edes kierrä, vai olenko vääräs.
-
Vaikeeta on saada märkää mössöä kauhean nopeasti elevaattoriin syötettyä. Kuivalla saa helpostikin tukkoon.
-
Ostin Halikon Kumipalvelusta uuden remmin, hyvä on ollut, oikein hyvä. Laitettiin se lopulta paikalleen niin, että poistetiin luukusta kupit vanhasta, sitten liitettiin uusi remmi vanhan pultinreikiin, katkaistiin ja alettiin vetää alhaalta vanhaa kasalle ja syötettiin uutta ylös. Sitten kun uusi oli ympäripaikallaan, kiristin kiinni ja sitten poikki.
Aika hyvin meni. Kuppeja kyllä sai ruuvailla ihan riittävästi.
-SS-
-
Ostin Halikon Kumipalvelusta uuden remmin, hyvä on ollut, oikein hyvä. Laitettiin se lopulta paikalleen niin, että poistetiin luukusta kupit vanhasta, sitten liitettiin uusi remmi vanhan pultinreikiin, katkaistiin ja alettiin vetää alhaalta vanhaa kasalle ja syötettiin uutta ylös. Sitten kun uusi oli ympäripaikallaan, kiristin kiinni ja sitten poikki.
Aika hyvin meni. Kuppeja kyllä sai ruuvailla ihan riittävästi.
-SS-
Vaihdoin kanssa omaan toissa kesänä hihnan ja uudet kupit, mutta vedin sen narulla. Jouduin vaihtamaan Jaakkolaiseen elevaattoriin alalähdön putket, missä on myös kannet kiinni, hihna oli ne kalvanu puhki sivuista, onneksi Hakalan metalli tekee vielä sopivia osia, Ostin sieltä osat ja hihna samaa kuin Jaakon alkuperäinenkin, limiliitoksella täällä mennään yhä.
-
Jos hylsyräikällä väännettävä kiristin, niin tiukalle kun normaalilla räikällä saa.
Tälläisen ohjeen pohojammaalainen maajussi yleensä käsittää niin että siihen "normaaliin" (suurin mikä löytyy)-räikkään etsitään metrinen putki jatkoksi ja väännetään toinen jalka takaseinää vasten, selkä 60-asteen kulmassa taaksepäin, niin kovaa että räikän varsi vääntyy ja lopulta katkee. Sitten on momentissa.
-
Jos hylsyräikällä väännettävä kiristin, niin tiukalle kun normaalilla räikällä saa.
Tälläisen ohjeen pohojammaalainen maajussi yleensä käsittää niin että siihen "normaaliin" (suurin mikä löytyy)-räikkään etsitään metrinen putki jatkoksi ja väännetään toinen jalka takaseinää vasten, selkä 60-asteen kulmassa taaksepäin, niin kovaa että räikän varsi vääntyy ja lopulta katkee. Sitten on momentissa.
Teil onkin siel ne isommat toleranssit käytös joka paikas, eteläs ollaan vaatimattomia pienesti ;D
-
Jos vinkasee liikkeelle lähties niin kiristä, muuten anna olla siinä kireydes. Pohjosempana se vuosi on kostea kuin täällä, mutta jos ne hihnat vetää soimaan puimuris ja kuivuris, niin eiköhän joku muu paikka sit antaudu väistämättömän edessä. Ei se kai syötöl ole kovil, kun märkä mössö ei aluksi hyvin edes kierrä, vai olenko vääräs.
ei se aluksi kyllä kierrä hyvin oikeessa olet nyt on pelittänä hyvin kun maltilla oon täyttänä
-
Hyödynnetään tätä vanhaa ketjua.
Onko kokemuksia arskan "uusista" elevaattoreista. Tarkoitan siis näitä suoravetomoottorilla varustettuja malleja. Onko niin hyviä/tehokkaita/huoltovapaita mitä myyjät lupaa? Itellä pieni kuivurin päivitys/ehostus ensi kesänä edessä ja olemassa olevaan arska elevaattoriin saisi vaihdettua tuon suoravetomoottorin järkevällä työ/rahamäärällä.
Parasta tietysti olisi jos jollakulla olisi vertalukokemus vanhasta hihnavedosta ja uudesta suoravetomoottorista!
-
Tarkista ainakin Arskan vaihteesta öljyt. Ei mitään mainintaa ohjekirjassa tai vaihteessa, ettei ole öljyjä.
-
Hyödynnetään tätä vanhaa ketjua.
Onko kokemuksia arskan "uusista" elevaattoreista. Tarkoitan siis näitä suoravetomoottorilla varustettuja malleja. Onko niin hyviä/tehokkaita/huoltovapaita mitä myyjät lupaa? Itellä pieni kuivurin päivitys/ehostus ensi kesänä edessä ja olemassa olevaan arska elevaattoriin saisi vaihdettua tuon suoravetomoottorin järkevällä työ/rahamäärällä.
Parasta tietysti olisi jos jollakulla olisi vertalukokemus vanhasta hihnavedosta ja uudesta suoravetomoottorista!
Tällähän poistuu ongelmat, jotka johtuvat luistavista/ kuluvista kiilahihnoista. Kysynkin onko niitä?
-
Ei ole ollut ongelmia kiilahihnoista. Ei ole kovin tehokas elevaattorikaan, joten ei ne hihnat kauheen nopeasti pyörikään.
-
Hyödynnetään tätä vanhaa ketjua.
Onko kokemuksia arskan "uusista" elevaattoreista. Tarkoitan siis näitä suoravetomoottorilla varustettuja malleja. Onko niin hyviä/tehokkaita/huoltovapaita mitä myyjät lupaa? Itellä pieni kuivurin päivitys/ehostus ensi kesänä edessä ja olemassa olevaan arska elevaattoriin saisi vaihdettua tuon suoravetomoottorin järkevällä työ/rahamäärällä.
Parasta tietysti olisi jos jollakulla olisi vertalukokemus vanhasta hihnavedosta ja uudesta suoravetomoottorista!
Tällähän poistuu ongelmat, jotka johtuvat luistavista/ kuluvista kiilahihnoista. Kysynkin onko niitä?
Alennusvaihteita ei aikoinaan käytetty koska ne oli olevinaan kalliita , kiilahihnat tais tulla kalliimmaksi todellisuudessa . Alennusvaihteella toimivat elevaattorit ei ole uus juttu ja kuljettimissa niitä käytettiin -80 luvulla .
Taajuusmuuttajalla saa helposti kierroslukua muutettua joten sen alennusvaihteen tarvii kaksinen olla .
Elevaattorit alkaa olla korkeita joten kiilahihnavetoisten aika on ohi .
-
Muistaakseni aikoinaan Teijon kuivurien elevaattoreissa oli jo alennusvaihderatkaisu.
En tiedä onko nykyaikainen vaihde edes painavampi kuin vastaavat isot ja leveät hihnapyörät.
Melkoinen murikkahan esim 100 t elevaattorin vaihde + moottori paketti kyllä on. Painaa paljon.
-
Muistaakseni aikoinaan Teijon kuivurien elevaattoreissa oli jo alennusvaihderatkaisu.
En tiedä onko nykyaikainen vaihde edes painavampi kuin vastaavat isot ja leveät hihnapyörät.
Melkoinen murikkahan esim 100 t elevaattorin vaihde + moottori paketti kyllä on. Painaa paljon.
Ironista , Antti osti Teijon kuivurin valmistuksen mutta hihnapyöräsouvi jatkui . Kunnon uunit tuli Teijolta .
-
Melkoinen murikkahan esim 100 t elevaattorin vaihde + moottori paketti kyllä on. Painaa paljon.
Kuivaajaa rakentaessa olisi pitänyt tehdä kattoon kiskot tuon paketin liikuttelua varten, näin jälkiviisaana... Meni heti toisena vuonna hihnapyörä rikki ja moottori+vaihdelaatikko paketti piti irroittaa ja olihan hankalaa ahtaassa tilassa kattotuolien välissä. Kattotuolejakin piti modata rakennusvaiheessa, kun kaikki tila otettiin käyttöön, rakennuslupa loppui ylöspäin ja siitä oli jo hiukan lipsuttukin.
-
Ei rullaketjuvetokaan luista.
Voi siihenkin tehdä voitelulaitteen.
-SS-
-
Viurilassa oli suoravetoinen 60-luvulla. Meillä on semmoinen laijtelijan tavaran poistossa.
-
Hyödynnetään tätä vanhaa ketjua.
Onko kokemuksia arskan "uusista" elevaattoreista. Tarkoitan siis näitä suoravetomoottorilla varustettuja malleja. Onko niin hyviä/tehokkaita/huoltovapaita mitä myyjät lupaa? Itellä pieni kuivurin päivitys/ehostus ensi kesänä edessä ja olemassa olevaan arska elevaattoriin saisi vaihdettua tuon suoravetomoottorin järkevällä työ/rahamäärällä.
Parasta tietysti olisi jos jollakulla olisi vertalukokemus vanhasta hihnavedosta ja uudesta suoravetomoottorista!
Tällähän poistuu ongelmat, jotka johtuvat luistavista/ kuluvista kiilahihnoista. Kysynkin onko niitä?
Ei mitenkään mainittavia/ylitsepääsemättömiä. Mutta tottakaihan sitä luistoa aina vähän on.
-
Hyödynnetään tätä vanhaa ketjua.
Onko kokemuksia arskan "uusista" elevaattoreista. Tarkoitan siis näitä suoravetomoottorilla varustettuja malleja. Onko niin hyviä/tehokkaita/huoltovapaita mitä myyjät lupaa? Itellä pieni kuivurin päivitys/ehostus ensi kesänä edessä ja olemassa olevaan arska elevaattoriin saisi vaihdettua tuon suoravetomoottorin järkevällä työ/rahamäärällä.
Parasta tietysti olisi jos jollakulla olisi vertalukokemus vanhasta hihnavedosta ja uudesta suoravetomoottorista!
Tällähän poistuu ongelmat, jotka johtuvat luistavista/ kuluvista kiilahihnoista. Kysynkin onko niitä?
Ei mitenkään mainittavia/ylitsepääsemättömiä. Mutta tottakaihan sitä luistoa aina vähän on.
Jos sillä ei teho parane, tai muuten varmuus parane onko rahan ja vaivan arvoista? Saattaa laakerin vaihto vaikeutua kuppihihnapyörälle, meteli lisääntyä yms. Minkä tehoinen elevaattori kyseessä.
-
Ei rullaketjuvetokaan luista.
Voi siihenkin tehdä voitelulaitteen.
-SS-
Semmosia kokosin Antilla ollessani . Teollisuuteen niitä meni muutama .
-
Arskan ohjeet löytyy osoitteesta
http://fi.arskametalli.fi/asennus-ja-k%C3%A4ytt%C3%B6ohjeet
sivulta 15
Käytössä olevien vaihteiden öljyn riittävyys tulee tarkistaa
säännöllisesti ja tarvittaessa lisätä öljyä. Öljyn määrän tulee
4kW:n vaihteissa kaikissa tilanteissa olla vähintään 1,8 litraa.
5,5kW:n ja 7,5kW:n vaihteissa öljyn määrä on 3,5 litraa.
Mepun
Asennus- ja käyttöohjekirjat
http://www.mepu.fi/ru/materialy/asennus-ja-kayttoohjekirjat-installation-and-operating-manuals-instrukcii-po-ustanovke-i-ekspluatacii/
-
Ei rullaketjuvetokaan luista.
Voi siihenkin tehdä voitelulaitteen.
-SS-
Semmosia kokosin Antilla ollessani . Teollisuuteen niitä meni muutama .
Mulla on Myllykonepaja Pherssonin tekemä pienitehoinen elevaattori missä on kanssa rullaketjulla veto.
-
Hyödynnetään tätä vanhaa ketjua.
Onko kokemuksia arskan "uusista" elevaattoreista. Tarkoitan siis näitä suoravetomoottorilla varustettuja malleja. Onko niin hyviä/tehokkaita/huoltovapaita mitä myyjät lupaa? Itellä pieni kuivurin päivitys/ehostus ensi kesänä edessä ja olemassa olevaan arska elevaattoriin saisi vaihdettua tuon suoravetomoottorin järkevällä työ/rahamäärällä.
Parasta tietysti olisi jos jollakulla olisi vertalukokemus vanhasta hihnavedosta ja uudesta suoravetomoottorista!
Tällähän poistuu ongelmat, jotka johtuvat luistavista/ kuluvista kiilahihnoista. Kysynkin onko niitä?
Alennusvaihteita ei aikoinaan käytetty koska ne oli olevinaan kalliita , kiilahihnat tais tulla kalliimmaksi todellisuudessa . Alennusvaihteella toimivat elevaattorit ei ole uus juttu ja kuljettimissa niitä käytettiin -80 luvulla .
Taajuusmuuttajalla saa helposti kierroslukua muutettua joten sen alennusvaihteen tarvii kaksinen olla .
Elevaattorit alkaa olla korkeita joten kiilahihnavetoisten aika on ohi .
Kaikki uskoo että tamulla kun kierroksia pudotetaan putoaa myös teho .
-
Kaikki uskoo että tamulla kun kierroksia pudotetaan putoaa myös teho .
Pitää aika pitkälle paikkansa - toki asiaa voi kompensoida helposti hieman isommalla (=ylimitoitetulla) moottorilla.
Jos ala/yläkierrosten teho ja vääntö ovat erityisen merkityksellisiä, voidaan myös moottori valita ertyisesti ao. käyttöön sopivaksi. Esim matalilla kierroksilla tehoa saadaan lisää laittamalla moottorin magneettipiiriin enemmän rautaa. Tavallinen 'yleisoikosulkumoottori' ei ole paras valinta vaativaan tamukäyttöön, vaan siihen löytyy omat tyyppinsä.
-
Hyödynnetään tätä vanhaa ketjua.
Onko kokemuksia arskan "uusista" elevaattoreista. Tarkoitan siis näitä suoravetomoottorilla varustettuja malleja. Onko niin hyviä/tehokkaita/huoltovapaita mitä myyjät lupaa? Itellä pieni kuivurin päivitys/ehostus ensi kesänä edessä ja olemassa olevaan arska elevaattoriin saisi vaihdettua tuon suoravetomoottorin järkevällä työ/rahamäärällä.
Parasta tietysti olisi jos jollakulla olisi vertalukokemus vanhasta hihnavedosta ja uudesta suoravetomoottorista!
Tällähän poistuu ongelmat, jotka johtuvat luistavista/ kuluvista kiilahihnoista. Kysynkin onko niitä?
1 hihna jouduttu uusiman 80-lukuisesta elevaattorista, onko tuo nyt sitten paljon.
-
Hyödynnetään tätä vanhaa ketjua.
Onko kokemuksia arskan "uusista" elevaattoreista. Tarkoitan siis näitä suoravetomoottorilla varustettuja malleja. Onko niin hyviä/tehokkaita/huoltovapaita mitä myyjät lupaa? Itellä pieni kuivurin päivitys/ehostus ensi kesänä edessä ja olemassa olevaan arska elevaattoriin saisi vaihdettua tuon suoravetomoottorin järkevällä työ/rahamäärällä.
Parasta tietysti olisi jos jollakulla olisi vertalukokemus vanhasta hihnavedosta ja uudesta suoravetomoottorista!
Tällähän poistuu ongelmat, jotka johtuvat luistavista/ kuluvista kiilahihnoista. Kysynkin onko niitä?
1 hihna jouduttu uusiman 80-lukuisesta elevaattorista, onko tuo nyt sitten paljon.
Ei . Lyhyissä elevaattoreissa hihnat kyllä kestää . Korkeissa alkaa ehkä ongelmaa tulla myös kuppihihnan kanssa .
-
Kaikki uskoo että tamulla kun kierroksia pudotetaan putoaa myös teho .
Pitää aika pitkälle paikkansa - toki asiaa voi kompensoida helposti hieman isommalla (=ylimitoitetulla) moottorilla.
Jos ala/yläkierrosten teho ja vääntö ovat erityisen merkityksellisiä, voidaan myös moottori valita ertyisesti ao. käyttöön sopivaksi. Esim matalilla kierroksilla tehoa saadaan lisää laittamalla moottorin magneettipiiriin enemmän rautaa. Tavallinen 'yleisoikosulkumoottori' ei ole paras valinta vaativaan tamukäyttöön, vaan siihen löytyy omat tyyppinsä.
Ne tehon laskut on pientä . Kulmavaihteita säädettävillä kierroksilla löytyy jos tamujen kanssa ei tykkää touhuta . Antilla piti kehittää elevaattori säädettävillä kierroksilla , en tiedä toteutuko se .
-
Kaikki uskoo että tamulla kun kierroksia pudotetaan putoaa myös teho .
Pitää aika pitkälle paikkansa - toki asiaa voi kompensoida helposti hieman isommalla (=ylimitoitetulla) moottorilla.
Jos ala/yläkierrosten teho ja vääntö ovat erityisen merkityksellisiä, voidaan myös moottori valita ertyisesti ao. käyttöön sopivaksi. Esim matalilla kierroksilla tehoa saadaan lisää laittamalla moottorin magneettipiiriin enemmän rautaa. Tavallinen 'yleisoikosulkumoottori' ei ole paras valinta vaativaan tamukäyttöön, vaan siihen löytyy omat tyyppinsä.
Ne tehon laskut on pientä . Kulmavaihteita säädettävillä kierroksilla löytyy jos tamujen kanssa ei tykkää touhuta . Antilla piti kehittää elevaattori säädettävillä kierroksilla , en tiedä toteutuko se .
Pientä ja pientä - 50% taajuudella vakiomoottorista saadaan vain noin 50% normaalin taajuuden tehosta.
Teho on periaatteessa kulmanopeus x vääntömomentti. Vääntömomentti riippuu virrasta, mutta sitä ei vakiomoottorilla pidemmässä käytössä voida (jännitettä nostamalla) ilman käämin lämpöongelmia paljoa kasvattaa. Virran kasvaessa magneettipiirin tähän sopimaton rauta alkaa kyllästyä, ja lisävirta aiheuttaa lähinnä vain lämmöntuottoa käämin resistanssissa.
Periaatteessa vajaalla taajuudella nollasta ylöspäin - aina normaaliin saakka - saadaan vakiovääntömomentti ja lineaarisesti nouseva teho. Taajuuden edelleen noustessa momentti alkaa pudota mutta teho pysyy vakiona.
Hetkellisesti virtaa (=momenttia) voidaan suurentaa, moottorin termisen hitauden sallimissa rajoissa, mutta ei jatkuvassa käytössä ilman moottorin ylikuumenemista.
-
Kaikki uskoo että tamulla kun kierroksia pudotetaan putoaa myös teho .
Pitää aika pitkälle paikkansa - toki asiaa voi kompensoida helposti hieman isommalla (=ylimitoitetulla) moottorilla.
Jos ala/yläkierrosten teho ja vääntö ovat erityisen merkityksellisiä, voidaan myös moottori valita ertyisesti ao. käyttöön sopivaksi. Esim matalilla kierroksilla tehoa saadaan lisää laittamalla moottorin magneettipiiriin enemmän rautaa. Tavallinen 'yleisoikosulkumoottori' ei ole paras valinta vaativaan tamukäyttöön, vaan siihen löytyy omat tyyppinsä.
Ne tehon laskut on pientä . Kulmavaihteita säädettävillä kierroksilla löytyy jos tamujen kanssa ei tykkää touhuta . Antilla piti kehittää elevaattori säädettävillä kierroksilla , en tiedä toteutuko se .
Pientä ja pientä - 50% taajuudella vakiomoottorista saadaan vain noin 50% normaalin taajuuden tehosta.
Teho on periaatteessa kulmanopeus x vääntömomentti. Vääntömomentti riippuu virrasta, mutta sitä ei vakiomoottorilla pidemmässä käytössä voida (jännitettä nostamalla) ilman käämin lämpöongelmia paljoa kasvattaa. Virran kasvaessa magneettipiirin tähän sopimaton rauta alkaa kyllästyä, ja lisävirta aiheuttaa lähinnä vain lämmöntuottoa käämin resistanssissa.
Periaatteessa vajaalla taajuudella nollasta ylöspäin - aina normaaliin saakka - saadaan vakiovääntömomentti ja lineaarisesti nouseva teho. Taajuuden edelleen noustessa momentti alkaa pudota mutta teho pysyy vakiona.
Hetkellisesti virtaa (=momenttia) voidaan suurentaa, moottorin termisen hitauden sallimissa rajoissa, mutta ei jatkuvassa käytössä ilman moottorin ylikuumenemista.
Mitään järkevän kokoista/tehoista elevaattoria ei pysty/ kannata tehdä suoravetoisena, vai onko kaikki eri mieltä?
-
Kaikki uskoo että tamulla kun kierroksia pudotetaan putoaa myös teho .
Pitää aika pitkälle paikkansa - toki asiaa voi kompensoida helposti hieman isommalla (=ylimitoitetulla) moottorilla.
Jos ala/yläkierrosten teho ja vääntö ovat erityisen merkityksellisiä, voidaan myös moottori valita ertyisesti ao. käyttöön sopivaksi. Esim matalilla kierroksilla tehoa saadaan lisää laittamalla moottorin magneettipiiriin enemmän rautaa. Tavallinen 'yleisoikosulkumoottori' ei ole paras valinta vaativaan tamukäyttöön, vaan siihen löytyy omat tyyppinsä.
Ne tehon laskut on pientä . Kulmavaihteita säädettävillä kierroksilla löytyy jos tamujen kanssa ei tykkää touhuta . Antilla piti kehittää elevaattori säädettävillä kierroksilla , en tiedä toteutuko se .
Pientä ja pientä - 50% taajuudella vakiomoottorista saadaan vain noin 50% normaalin taajuuden tehosta.
Teho on periaatteessa kulmanopeus x vääntömomentti. Vääntömomentti riippuu virrasta, mutta sitä ei vakiomoottorilla pidemmässä käytössä voida (jännitettä nostamalla) ilman käämin lämpöongelmia paljoa kasvattaa. Virran kasvaessa magneettipiirin tähän sopimaton rauta alkaa kyllästyä, ja lisävirta aiheuttaa lähinnä vain lämmöntuottoa käämin resistanssissa.
Periaatteessa vajaalla taajuudella nollasta ylöspäin - aina normaaliin saakka - saadaan vakiovääntömomentti ja lineaarisesti nouseva teho. Taajuuden edelleen noustessa momentti alkaa pudota mutta teho pysyy vakiona.
Hetkellisesti virtaa (=momenttia) voidaan suurentaa, moottorin termisen hitauden sallimissa rajoissa, mutta ei jatkuvassa käytössä ilman moottorin ylikuumenemista.
Mitään järkevän kokoista/tehoista elevaattoria ei pysty/ kannata tehdä suoravetoisena, vai onko kaikki eri mieltä?
Erimieltä .
Isommat kannattaa tehdä alennusvaihteella .
-
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taajuusmuuttaja
-
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taajuusmuuttaja
Sorkka on taas sillä alueella, että kehoitan hidastamaan tahtia. Voi tulla muuten laitettua luonnonlait taas uusiksi.
Voishan tuossa hihnakimpussa olla ihan automaattinen jousi kiristys. Voisko?
Kova juttuhan olisi olla joku KERS-systeemi mekaanisella vauhtipyörällä, joka kytkeytyisi pois heti tarvittaessa. Ja sitten mopo tai mielummin polkupyörä tai veivi, jolla saataisiin käynnistysmomenttia saatanasti kuormallakin, jos on pysähtynyt.
Mut ku pitää olla digi digi mobiili kuukle.
-
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taajuusmuuttaja
Sorkka on taas sillä alueella, että kehoitan hidastamaan tahtia. Voi tulla muuten laitettua luonnonlait taas uusiksi.
Voishan tuossa hihnakimpussa olla ihan automaattinen jousi kiristys. Voisko?
Kova juttuhan olisi olla joku KERS-systeemi mekaanisella vauhtipyörällä, joka kytkeytyisi pois heti tarvittaessa. Ja sitten mopo tai mielummin polkupyörä tai veivi, jolla saataisiin käynnistysmomenttia saatanasti kuormallakin, jos on pysähtynyt.
Mut ku pitää olla digi digi mobiili kuukle.
Itte olet alueella josta et ymmärrä mitään .
-
Kuinka paljon säästää sähköä taajuusmuuttajalla ? Jos ajaa jollain esim 75 % taajuudella vrt 100 %, tää menee kyl viljaelevaattorin ulkopuolel.
-
Hyödynnetään tätä vanhaa ketjua.
Onko kokemuksia arskan "uusista" elevaattoreista. Tarkoitan siis näitä suoravetomoottorilla varustettuja malleja. Onko niin hyviä/tehokkaita/huoltovapaita mitä myyjät lupaa? Itellä pieni kuivurin päivitys/ehostus ensi kesänä edessä ja olemassa olevaan arska elevaattoriin saisi vaihdettua tuon suoravetomoottorin järkevällä työ/rahamäärällä.
Parasta tietysti olisi jos jollakulla olisi vertalukokemus vanhasta hihnavedosta ja uudesta suoravetomoottorista!
Tällähän poistuu ongelmat, jotka johtuvat luistavista/ kuluvista kiilahihnoista. Kysynkin onko niitä?
1 hihna jouduttu uusiman 80-lukuisesta elevaattorista, onko tuo nyt sitten paljon.
Ei . Lyhyissä elevaattoreissa hihnat kyllä kestää . Korkeissa alkaa ehkä ongelmaa tulla myös kuppihihnan kanssa .
Jos on 3 kiilahihnaa rinnakkain, niin hihnojen pitää olla täsmälleen samanpituisia. Kuppihihna luistaa
ennen kiilahihnoja. Noottaa, ei suoravetokaan huono ole
-
Hyödynnetään tätä vanhaa ketjua.
Onko kokemuksia arskan "uusista" elevaattoreista. Tarkoitan siis näitä suoravetomoottorilla varustettuja malleja. Onko niin hyviä/tehokkaita/huoltovapaita mitä myyjät lupaa? Itellä pieni kuivurin päivitys/ehostus ensi kesänä edessä ja olemassa olevaan arska elevaattoriin saisi vaihdettua tuon suoravetomoottorin järkevällä työ/rahamäärällä.
Parasta tietysti olisi jos jollakulla olisi vertalukokemus vanhasta hihnavedosta ja uudesta suoravetomoottorista!
Tällähän poistuu ongelmat, jotka johtuvat luistavista/ kuluvista kiilahihnoista. Kysynkin onko niitä?
1 hihna jouduttu uusiman 80-lukuisesta elevaattorista, onko tuo nyt sitten paljon.
Ei . Lyhyissä elevaattoreissa hihnat kyllä kestää . Korkeissa alkaa ehkä ongelmaa tulla myös kuppihihnan kanssa .
Jos on 3 kiilahihnaa rinnakkain, niin hihnojen pitää olla täsmälleen samanpituisia. Kuppihihna luistaa
ennen kiilahihnoja. Noottaa, ei suoravetokaan huono ole
Jep.
-
Kuinka paljon säästää sähköä taajuusmuuttajalla ? Jos ajaa jollain esim 75 % taajuudella vrt 100 %, tää menee kyl viljaelevaattorin ulkopuolel.
Ei varmaan pysty noilla tiedoilla suoraan sanomaan. Voidaanhan sitä moottoria kuormittaa 75% taajuudella max virralla. Esim tämä kuivurin puhaltimiin tamuja myyvä firma mainostaa sähkönkulutuksen pienenevän, mikä ei pidä paikkaansa. Ilmaa kun kuristetaan puhallin kavitoi ja käy kevyemmin.
Hieno ja toimiva systeemi tämä on, saa pannun käymään vaikka kokoajan max teholla, tai miten itse haluaa.
http://www.calefa.fi/fi/ratkaisut/maatalous/tehoa-viljakuivuriin-puhku/
-
Puhaltimessa ei tamua kannata käyttää . Ilman säätö kannattaa tehdä imupuolelta , moottori kuormittuu vähemmän ja sähköä säästyy .
Kyse oli kuitenkin elevaattorin kierrosnopeuden säädöstä . Viljan ollessa märkää voi kierrättää hitaammin , kuivauksen edistyessä voi nopeuttaa .
-
Puhaltimessa ei tamua kannata käyttää . Ilman säätö kannattaa tehdä imupuolelta , moottori kuormittuu vähemmän ja sähköä säästyy .
Kyse oli kuitenkin elevaattorin kierrosnopeuden säädöstä . Viljan ollessa märkää voi kierrättää hitaammin , kuivauksen edistyessä voi nopeuttaa .
Siihen ei elevaattorin kierrokset vaikuta, sitten täytyy laittaa tamu syöttölaitteeseen, mikä monissa onkin. Syöttö nopeutuu kyllä kun tavara kuivuu.
-
Puhaltimessa ei tamua kannata käyttää . Ilman säätö kannattaa tehdä imupuolelta , moottori kuormittuu vähemmän ja sähköä säästyy .
Kyse oli kuitenkin elevaattorin kierrosnopeuden säädöstä . Viljan ollessa märkää voi kierrättää hitaammin , kuivauksen edistyessä voi nopeuttaa .
Siihen ei elevaattorin kierrokset vaikuta, sitten täytyy laittaa tamu syöttölaitteeseen, mikä monissa onkin. Syöttö nopeutuu kyllä kun tavara kuivuu.
No juu . Tamuja syöttölaitteissa onkin , vähemmin tai paremmin onnistuneina .
-
Kaikki uskoo että tamulla kun kierroksia pudotetaan putoaa myös teho .
Pitää aika pitkälle paikkansa - toki asiaa voi kompensoida helposti hieman isommalla (=ylimitoitetulla) moottorilla.
Jos ala/yläkierrosten teho ja vääntö ovat erityisen merkityksellisiä, voidaan myös moottori valita ertyisesti ao. käyttöön sopivaksi. Esim matalilla kierroksilla tehoa saadaan lisää laittamalla moottorin magneettipiiriin enemmän rautaa. Tavallinen 'yleisoikosulkumoottori' ei ole paras valinta vaativaan tamukäyttöön, vaan siihen löytyy omat tyyppinsä.
Ne tehon laskut on pientä . Kulmavaihteita säädettävillä kierroksilla löytyy jos tamujen kanssa ei tykkää touhuta . Antilla piti kehittää elevaattori säädettävillä kierroksilla , en tiedä toteutuko se .
Pientä ja pientä - 50% taajuudella vakiomoottorista saadaan vain noin 50% normaalin taajuuden tehosta.
Teho on periaatteessa kulmanopeus x vääntömomentti. Vääntömomentti riippuu virrasta, mutta sitä ei vakiomoottorilla pidemmässä käytössä voida (jännitettä nostamalla) ilman käämin lämpöongelmia paljoa kasvattaa. Virran kasvaessa magneettipiirin tähän sopimaton rauta alkaa kyllästyä, ja lisävirta aiheuttaa lähinnä vain lämmöntuottoa käämin resistanssissa.
Periaatteessa vajaalla taajuudella nollasta ylöspäin - aina normaaliin saakka - saadaan vakiovääntömomentti ja lineaarisesti nouseva teho. Taajuuden edelleen noustessa momentti alkaa pudota mutta teho pysyy vakiona.
Hetkellisesti virtaa (=momenttia) voidaan suurentaa, moottorin termisen hitauden sallimissa rajoissa, mutta ei jatkuvassa käytössä ilman moottorin ylikuumenemista.
Mitään järkevän kokoista/tehoista elevaattoria ei pysty/ kannata tehdä suoravetoisena, vai onko kaikki eri mieltä?
Mä en ole Kaikki mutta vastaus on ehdollinen.
Jos tarkoitetaan tavallista vakiotyyppistä oikosulkumoottoria niin ei pysty. Tai siis pystyy ylimitoittamalla moottorin hurjasti ja käyttämällä tamua, mutta ei ole järkevää/kannattavaa.
Jos taas sallitaan moottorin olevan jokin vähän erikoisempi vekotin niin varmasti pystyy. Hinta saattaa tulla esteeksi. Esim pwm-säädetty DC-moottori vääntää sen sähköveturinkin liikkeelle.
Myös hidaskäyntinen tahtikone toimisi hienosti sellaisenaan. Mutta tämmöiset ihmeet on kyllä hintansa puoleen varattu vaativampiin käyttöihin kuin joku kuivurin elevaattori.
-
Kaikki uskoo että tamulla kun kierroksia pudotetaan putoaa myös teho .
Pitää aika pitkälle paikkansa - toki asiaa voi kompensoida helposti hieman isommalla (=ylimitoitetulla) moottorilla.
Jos ala/yläkierrosten teho ja vääntö ovat erityisen merkityksellisiä, voidaan myös moottori valita ertyisesti ao. käyttöön sopivaksi. Esim matalilla kierroksilla tehoa saadaan lisää laittamalla moottorin magneettipiiriin enemmän rautaa. Tavallinen 'yleisoikosulkumoottori' ei ole paras valinta vaativaan tamukäyttöön, vaan siihen löytyy omat tyyppinsä.
Ne tehon laskut on pientä . Kulmavaihteita säädettävillä kierroksilla löytyy jos tamujen kanssa ei tykkää touhuta . Antilla piti kehittää elevaattori säädettävillä kierroksilla , en tiedä toteutuko se .
Pientä ja pientä - 50% taajuudella vakiomoottorista saadaan vain noin 50% normaalin taajuuden tehosta.
Teho on periaatteessa kulmanopeus x vääntömomentti. Vääntömomentti riippuu virrasta, mutta sitä ei vakiomoottorilla pidemmässä käytössä voida (jännitettä nostamalla) ilman käämin lämpöongelmia paljoa kasvattaa. Virran kasvaessa magneettipiirin tähän sopimaton rauta alkaa kyllästyä, ja lisävirta aiheuttaa lähinnä vain lämmöntuottoa käämin resistanssissa.
Periaatteessa vajaalla taajuudella nollasta ylöspäin - aina normaaliin saakka - saadaan vakiovääntömomentti ja lineaarisesti nouseva teho. Taajuuden edelleen noustessa momentti alkaa pudota mutta teho pysyy vakiona.
Hetkellisesti virtaa (=momenttia) voidaan suurentaa, moottorin termisen hitauden sallimissa rajoissa, mutta ei jatkuvassa käytössä ilman moottorin ylikuumenemista.
Mitään järkevän kokoista/tehoista elevaattoria ei pysty/ kannata tehdä suoravetoisena, vai onko kaikki eri mieltä?
Mä en ole Kaikki mutta vastaus on ehdollinen.
Jos tarkoitetaan tavallista vakiotyyppistä oikosulkumoottoria niin ei pysty. Tai siis pystyy ylimitoittamalla moottorin hurjasti ja käyttämällä tamua, mutta ei ole järkevää/kannattavaa.
Jos taas sallitaan moottorin olevan jokin vähän erikoisempi vekotin niin varmasti pystyy. Hinta saattaa tulla esteeksi. Esim pwm-säädetty DC-moottori vääntää sen sähköveturinkin liikkeelle.
Myös hidaskäyntinen tahtikone toimisi hienosti sellaisenaan. Mutta tämmöiset ihmeet on kyllä hintansa puoleen varattu vaativampiin käyttöihin kuin joku kuivurin elevaattori.
Hinta tulee esteeksi jos kuivurilla ei paljoa käyttöä mutta koot suurenee , tilakoko suurenee (enkä) .
Käytin taajuus muuttajaa monta vuotta ilman ongelmaa jotta sain hydr.koneikon pyörimään valovirralla . Valovirta moottori ( ilman taajuusmuuttajaa ) ei kestänyt kuin parivuotta .
-
Kaikki uskoo että tamulla kun kierroksia pudotetaan putoaa myös teho .
Pitää aika pitkälle paikkansa - toki asiaa voi kompensoida helposti hieman isommalla (=ylimitoitetulla) moottorilla.
Jos ala/yläkierrosten teho ja vääntö ovat erityisen merkityksellisiä, voidaan myös moottori valita ertyisesti ao. käyttöön sopivaksi. Esim matalilla kierroksilla tehoa saadaan lisää laittamalla moottorin magneettipiiriin enemmän rautaa. Tavallinen 'yleisoikosulkumoottori' ei ole paras valinta vaativaan tamukäyttöön, vaan siihen löytyy omat tyyppinsä.
Ne tehon laskut on pientä . Kulmavaihteita säädettävillä kierroksilla löytyy jos tamujen kanssa ei tykkää touhuta . Antilla piti kehittää elevaattori säädettävillä kierroksilla , en tiedä toteutuko se .
Pientä ja pientä - 50% taajuudella vakiomoottorista saadaan vain noin 50% normaalin taajuuden tehosta.
Teho on periaatteessa kulmanopeus x vääntömomentti. Vääntömomentti riippuu virrasta, mutta sitä ei vakiomoottorilla pidemmässä käytössä voida (jännitettä nostamalla) ilman käämin lämpöongelmia paljoa kasvattaa. Virran kasvaessa magneettipiirin tähän sopimaton rauta alkaa kyllästyä, ja lisävirta aiheuttaa lähinnä vain lämmöntuottoa käämin resistanssissa.
Periaatteessa vajaalla taajuudella nollasta ylöspäin - aina normaaliin saakka - saadaan vakiovääntömomentti ja lineaarisesti nouseva teho. Taajuuden edelleen noustessa momentti alkaa pudota mutta teho pysyy vakiona.
Hetkellisesti virtaa (=momenttia) voidaan suurentaa, moottorin termisen hitauden sallimissa rajoissa, mutta ei jatkuvassa käytössä ilman moottorin ylikuumenemista.
Mitään järkevän kokoista/tehoista elevaattoria ei pysty/ kannata tehdä suoravetoisena, vai onko kaikki eri mieltä?
Mä en ole Kaikki mutta vastaus on ehdollinen.
Jos tarkoitetaan tavallista vakiotyyppistä oikosulkumoottoria niin ei pysty. Tai siis pystyy ylimitoittamalla moottorin hurjasti ja käyttämällä tamua, mutta ei ole järkevää/kannattavaa.
Jos taas sallitaan moottorin olevan jokin vähän erikoisempi vekotin niin varmasti pystyy. Hinta saattaa tulla esteeksi. Esim pwm-säädetty DC-moottori vääntää sen sähköveturinkin liikkeelle.
Myös hidaskäyntinen tahtikone toimisi hienosti sellaisenaan. Mutta tämmöiset ihmeet on kyllä hintansa puoleen varattu vaativampiin käyttöihin kuin joku kuivurin elevaattori.
Sitä kannattavuutta juuri ajattelin. Mennään taas vähän sivummalle kuivureista, tuli tuosta pwmästä mieleen. Tasavirtakäytöt ovat ikään kuin vanhaa tekniikkaa, mutta entäs hiilirajattomat?
-
Kuivurit taitaakin ainoita jossa taajuusmuuttajia ei käytetä jatkossa , vai onko .
-
Nyt sorkka sekoittaa tamun talmuun. Sähkömoottoreista tässä on vähän keskusteltu.
https://bit.ly/2TRCVQL
Jos ajatellaan vaikka pwm ohjattua askelmoottoria, niin sen vääntöä voi säätää ihan softalla.
Askelmoottorit joka elevaattoriin.
-
Nyt sorkka sekoittaa tamun talmuun. Sähkömoottoreista tässä on vähän keskusteltu.
https://bit.ly/2TRCVQL
Jos ajatellaan vaikka pwm ohjattua askelmoottoria, niin sen vääntöä voi säätää ihan softalla.
Askelmoottorit joka elevaattoriin.
Minkä tahansa sähkömoottorin vääntöä voi säätää softalla ja elektroniikalla... mutta se ei pelasta siltä että jos moottori on rakennettu vakionopeudelle X niin saman tehon saaminen siitä vaikkapa nopeudella X/2 ei ole ollenkaan triviaali juttu. Se vaatii moottorilta vähintään kaksinkertaista virtaa ja sitähän ei normaalille virralle rakennettu moottori pitkään kestä.
Eri juttu on sitten moottori joka on (yli)mitoitettu tuplavirralle (tai pyörii jo luonnostaan nopeudella X/2).
Tamun olen nähnyt ainakin alipainekuivurin pääpuhaltimen säädössä. Osannee pitää kuivauslämmön vakiona vaikka ulkolämpötila jne vaihtelisi.
(Sen verran korjausta että ihan kaikkien moottorityyppien kohdalla momenttisäätö ei onnistu mielekkäästi. Esimerkkejä ovat nimenomaan juuri stepperit ja tahtikoneet. Jos momenttia lasketaan niin paljon että ne tipahtavat tahdista, niin säädöllä ei saavuteta ainakaan sitä mitä haetaan eli juohevaa kierrosluvun säätöä. Stepperin kierrosulukua voidaan kyllä säätää tarkasti mutta ei momenttia, ja moottorityyppinä se ei taas ole hyötysuhteeltaankaan järkevä isompien tehojen tuottamiseen). Noh, tämä on nyt pilkunviilausta.
-
Elevaattorin kierrosluvun säädöstä on hyötyä täytön ja tyhjennyksen aikana . Parilla tutulla on käytössä tuollainen systeemi , toimii .