Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Kalevi Paskaperse - 16.10.17 - klo:11:34
-
Jos nyt sitten jollakin, jolla on katovakuutus, jää viljaa puimatta, eikä kuitenkaan ehdot täyty, vaan jää korvaukset saamatta, niin pirun huonoa mainosta tälle vakuutustyypille.
-
Vakuutusehdoissa se lukee mitä se korvaa. Kai vakuutuksenottaja on tajunnut ehdot lukea 😂😂
Jos parilla eurollla/ha saisi vakuutuksen joka korvaa täydellä arvolla sen ettei viljaa puida, niin itte en ainakaan puisi kuin just sen määrän mitä siemeneksi tarttee 😂😂
-
Että oikeen tämmöstä katohjelppiä Leppis suunnittelee.
Eihän tuo vakuutusyhtiöiden katovakuutus edes korvaa mitään tämän kesän kaltaista menetystä.
https://yle.fi/uutiset/3-9924394 (https://yle.fi/uutiset/3-9924394)
Toinen katohjelppi mitä saadaan on se että saadaan tukirahat vähempi myöhässä kun viimevuonna :-\
-
Että oikeen tämmöstä katohjelppiä Leppis suunnittelee.
Eihän tuo vakuutusyhtiöiden katovakuutus edes korvaa mitään tämän kesän kaltaista menetystä.
https://yle.fi/uutiset/3-9924394 (https://yle.fi/uutiset/3-9924394)
Toinen katohjelppi mitä saadaan on se että saadaan tukirahat vähempi myöhässä kun viimevuonna :-\
Niinpä. Tarpeellisiin toimiin on ryhdytty. Esim. kiinteistöveron poisto katuverkon ulkopuolella
olis jo parempi. Tai niin tietysti olis muillekin kuin viljelijöille. Eihän sillä rahalla saa mitään
vastinetta. Taajamassa tämä korvaa entisen katumaksun.
-
Vakuutusehdoissa se lukee mitä se korvaa. Kai vakuutuksenottaja on tajunnut ehdot lukea 😂😂
Jos parilla eurollla/ha saisi vakuutuksen joka korvaa täydellä arvolla sen ettei viljaa puida, niin itte en ainakaan puisi kuin just sen määrän mitä siemeneksi tarttee 😂😂
pitäisi uskoa, että tämän vuoden tapaisiin sääoloihin varautumisessa ei ole helppoa ratkaisua. Jos tämä vakuutus olisi ollut laajemmin käytössä tänä vuonna, niin näillä vahinkoja kärsineillä tiloilla olisi muiden menetysten lisäksi myös vakuutusmaksut riesanaan. Joskus vakuutushommia tehneenä voisi sanoa, ettei tämäkään bisnes perustu yhtiön hyväntahtoisuuteen tai pohjattomaan kassaan, vaan tarkkaan laskettuun riskianalyysiin ja ihan kohtuulliseen tuottoon. Napapiirin pohjoispuolella kylvetyllä myöhäisellä kevätvehnällä voi maksu olla korkea, jos kylvöille mennään kesäkuun alkupäivinä. Toisin oli valtion budjetista myönnetyt katokorvaukset....
Monia muita hyviä keinoja löytyy ja käytetäänkin.... lähinnä vakuutusta vastaisi rahastointi eli laitetaan johonkin jemma-nimiseen paikkaan joku prosentti vuotuisesta tulosta, tästä voisi tulla jopa tuloa jos on monta hyvää vuotta....
-
Amerikkalaisen tyylin satovakuutus on valtion subventoima piilotuki. Siellä voi sadon vakuuttaa jopa hintojen laskun varalta. No vakuutettu itse ei pystyisi nettoamaan semmoisesta vakuutuksesta, mutta jos ja kun siihen vakuutusmaksuun tulee mukaan ulkpuolinen sponsori (valtio), niin siitä vakuutuksesta voikin olla jotakin hyötyä.
-SS-
-
Paras katovakuutus on riittävän paksu pankkitili.
-
Paras katovakuutus on riittävän paksu pankkitili.
Näinhän se on. Maanviljelyssä pitää varautua katovuosiin. Paikallinen vakuutusasiamieskin sanoi, että katovakuutukset on täyttä huuhaata.
-
OY-oskarit kärvistelee velkakurimuksessa katovuonna.
Pienvuokraviljelijä jättää hankmon laakerit uusimatta ja paskaisen takin pesemättä, kuittaa kadon sitten sillä.
😂😂😂😂
-
Vuoden nettotulon verran pitää olla tililtä nostettavissa koska tahansa tällaisten vuosien varalta. Vakuutuksia on turhaa maksella. ;D
-
Vuoden nettotulon verran pitää olla tililtä nostettavissa koska tahansa tällaisten vuosien varalta. Vakuutuksia on turhaa maksella. ;D
Mullakin on noin pieni nettotulos 😂😂 Ja vähemmänkin 😂😂😂
-
Vakuutusehdoissa se lukee mitä se korvaa. Kai vakuutuksenottaja on tajunnut ehdot lukea 😂😂
Jos parilla eurollla/ha saisi vakuutuksen joka korvaa täydellä arvolla sen ettei viljaa puida, niin itte en ainakaan puisi kuin just sen määrän mitä siemeneksi tarttee 😂😂
pitäisi uskoa, että tämän vuoden tapaisiin sääoloihin varautumisessa ei ole helppoa ratkaisua. Jos tämä vakuutus olisi ollut laajemmin käytössä tänä vuonna, niin näillä vahinkoja kärsineillä tiloilla olisi muiden menetysten lisäksi myös vakuutusmaksut riesanaan. Joskus vakuutushommia tehneenä voisi sanoa, ettei tämäkään bisnes perustu yhtiön hyväntahtoisuuteen tai pohjattomaan kassaan, vaan tarkkaan laskettuun riskianalyysiin ja ihan kohtuulliseen tuottoon. Napapiirin pohjoispuolella kylvetyllä myöhäisellä kevätvehnällä voi maksu olla korkea, jos kylvöille mennään kesäkuun alkupäivinä. Toisin oli valtion budjetista myönnetyt katokorvaukset....
Monia muita hyviä keinoja löytyy ja käytetäänkin.... lähinnä vakuutusta vastaisi rahastointi eli laitetaan johonkin jemma-nimiseen paikkaan joku prosentti vuotuisesta tulosta, tästä voisi tulla jopa tuloa jos on monta hyvää vuotta....
Niinhän sitä luulisi
paitsi että maksu ei riipu kylvöpäivästä eikä pellon sijainnista
Tällaistahan se vakuuttaminen alunperin oli. Maailma vain tuppaa monimutkaistumaan.
-
Vakuutusehdoissa se lukee mitä se korvaa. Kai vakuutuksenottaja on tajunnut ehdot lukea 😂😂
Jos parilla eurollla/ha saisi vakuutuksen joka korvaa täydellä arvolla sen ettei viljaa puida, niin itte en ainakaan puisi kuin just sen määrän mitä siemeneksi tarttee 😂😂
pitäisi uskoa, että tämän vuoden tapaisiin sääoloihin varautumisessa ei ole helppoa ratkaisua. Jos tämä vakuutus olisi ollut laajemmin käytössä tänä vuonna, niin näillä vahinkoja kärsineillä tiloilla olisi muiden menetysten lisäksi myös vakuutusmaksut riesanaan. Joskus vakuutushommia tehneenä voisi sanoa, ettei tämäkään bisnes perustu yhtiön hyväntahtoisuuteen tai pohjattomaan kassaan, vaan tarkkaan laskettuun riskianalyysiin ja ihan kohtuulliseen tuottoon. Napapiirin pohjoispuolella kylvetyllä myöhäisellä kevätvehnällä voi maksu olla korkea, jos kylvöille mennään kesäkuun alkupäivinä. Toisin oli valtion budjetista myönnetyt katokorvaukset....
Monia muita hyviä keinoja löytyy ja käytetäänkin.... lähinnä vakuutusta vastaisi rahastointi eli laitetaan johonkin jemma-nimiseen paikkaan joku prosentti vuotuisesta tulosta, tästä voisi tulla jopa tuloa jos on monta hyvää vuotta....
Niinhän sitä luulisi
paitsi että maksu ei riipu kylvöpäivästä eikä pellon sijainnista
Tällaistahan se vakuuttaminen alunperin oli. Maailma vain tuppaa monimutkaistumaan.
kyllä vakuutusmaksu melkein aina on porrastettu riskin suuruuden tai yleisyyden mukaan, annetaan bonuksia tai muita alennuksia jos vahinkoja ei satu tai sitten alennetaan korvauksia mm ikäpoistoja tekemällä...siis muissa vakuutustyypeissä
jos tämän vuoden tilannetta ajatellaan eli säästä johtuen tehoisaa lämpösummaa ei kerry riittävästi ja normaali syyssää pilaa keskeneräiset kasvustot korjuukelvottomiksi....ei ylitä nykyisellään korvauskynnystä eli tähän pitäisi luoda uusi tuote, jossa vahinko korvataan ankaran vastuun periaatteen mukaisesti riippumatta vallitsevista säistä tai viljelijän omasta toiminnasta. Korvauksen saadakseen pitää vaan osoittaa sato menetetyksi.
Kuten aiemmin todettu, niin nykyinen vakuutustyyppi ei varmista korvausta edes 100%:n kadosta, jota nyt ollaan vaatimassa vanhojen "harkinnan varaisten" valtion maksamien katokorvausten tilalle
-
Kyllä vakuutukset ovat hyviä olla olemassa, koska suuri osa vakuutusmaksun maksajista makselee vuosikaudet jopa tuhansia euroja vapaaehtoisia vakuutuksia, välttämättä asioimatta koskaan vakuutusyhtiön puheilla, niin sitten kun isommalla riskillä tolskaajat ajautuvat tahtomattaan vahinkoon johtavien päätösten ketjuun, niin on sentään joku turva, ettei perhe sentään joudu mieron tielle.
Niinhän se on, maksamme kaikki yhden puolesta ja yksi riskeeraa kaikkien puolesta.
-SS-
-
Kyllä vakuutukset ovat hyviä olla olemassa, koska suuri osa vakuutusmaksun maksajista makselee vuosikaudet jopa tuhansia euroja vapaaehtoisia vakuutuksia, välttämättä asioimatta koskaan vakuutusyhtiön puheilla, niin sitten kun isommalla riskillä tolskaajat ajautuvat tahtomattaan vahinkoon johtavien päätösten ketjuun, niin on sentään joku turva, ettei perhe sentään joudu mieron tielle.
Niinhän se on, maksamme kaikki yhden puolesta ja yksi riskeeraa kaikkien puolesta.
-SS-
Noinhan tuossa on päässyt käymään. Toisten vahinkoja ja vakuutusyhtiön henkilöstö- ja kiinteistökuluja maksettu vaan.
Jos perustaisi vaan itse jonkinlaisen puskurirahaston, siirtäisi tilille vuosittain sen summan mitä maksaa vakuutuksista.
-
Joo vapaaehtoisista autovakuutuksista, siis niiden "hukkaan menneistä" maksuista, on jo kertynyt semmoinen mukava auton hinta, mutta uskallapas jättää pois, niin heti auto kiusallansa pillastuu ja laukkaa lähimpään siltarumpuun.
-SS-
-
Joo vapaaehtoisista autovakuutuksista, siis niiden "hukkaan menneistä" maksuista, on jo kertynyt semmoinen mukava auton hinta, mutta uskallapas jättää pois, niin heti auto kiusallansa pillastuu ja laukkaa lähimpään siltarumpuun.
-SS-
ajaa vaan sen hintaluokan autoilla, että parin vuoden kaskoilla voi vaihtaa taas vähän vetreämpään... Mutta noin oikeasti on todella vaikea tehdä taloudellisesti järkevää katovakuutusta ilman jatkuvaa käräjäoikeuskierrettä (vakuutuksenantajan näkökulma)
-
Vakuutusehdoissa se lukee mitä se korvaa. Kai vakuutuksenottaja on tajunnut ehdot lukea 😂😂
Jos parilla eurollla/ha saisi vakuutuksen joka korvaa täydellä arvolla sen ettei viljaa puida, niin itte en ainakaan puisi kuin just sen määrän mitä siemeneksi tarttee 😂😂
pitäisi uskoa, että tämän vuoden tapaisiin sääoloihin varautumisessa ei ole helppoa ratkaisua. Jos tämä vakuutus olisi ollut laajemmin käytössä tänä vuonna, niin näillä vahinkoja kärsineillä tiloilla olisi muiden menetysten lisäksi myös vakuutusmaksut riesanaan. Joskus vakuutushommia tehneenä voisi sanoa, ettei tämäkään bisnes perustu yhtiön hyväntahtoisuuteen tai pohjattomaan kassaan, vaan tarkkaan laskettuun riskianalyysiin ja ihan kohtuulliseen tuottoon. Napapiirin pohjoispuolella kylvetyllä myöhäisellä kevätvehnällä voi maksu olla korkea, jos kylvöille mennään kesäkuun alkupäivinä. Toisin oli valtion budjetista myönnetyt katokorvaukset....
Monia muita hyviä keinoja löytyy ja käytetäänkin.... lähinnä vakuutusta vastaisi rahastointi eli laitetaan johonkin jemma-nimiseen paikkaan joku prosentti vuotuisesta tulosta, tästä voisi tulla jopa tuloa jos on monta hyvää vuotta....
Niinhän sitä luulisi
paitsi että maksu ei riipu kylvöpäivästä eikä pellon sijainnista
Tällaistahan se vakuuttaminen alunperin oli. Maailma vain tuppaa monimutkaistumaan.
kyllä vakuutusmaksu melkein aina on porrastettu riskin suuruuden tai yleisyyden mukaan, annetaan bonuksia tai muita alennuksia jos vahinkoja ei satu tai sitten alennetaan korvauksia mm ikäpoistoja tekemällä...siis muissa vakuutustyypeissä
jos tämän vuoden tilannetta ajatellaan eli säästä johtuen tehoisaa lämpösummaa ei kerry riittävästi ja normaali syyssää pilaa keskeneräiset kasvustot korjuukelvottomiksi....ei ylitä nykyisellään korvauskynnystä eli tähän pitäisi luoda uusi tuote, jossa vahinko korvataan ankaran vastuun periaatteen mukaisesti riippumatta vallitsevista säistä tai viljelijän omasta toiminnasta. Korvauksen saadakseen pitää vaan osoittaa sato menetetyksi.
Kuten aiemmin todettu, niin nykyinen vakuutustyyppi ei varmista korvausta edes 100%:n kadosta, jota nyt ollaan vaatimassa vanhojen "harkinnan varaisten" valtion maksamien katokorvausten tilalle
Lämpösumman kertymättömyys ei tosiaan ole Suomessa myytävien satovahinkovakuutusten ehtojen mukaan korvattava tapahtuma. Ei myöskään Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Italiassa... Useimmissa Euroopan maissa tärkein vakuutuksesta korvattavan vahingon aiheuttava ilmiö on raesade. Se on mielekäs vakuutettava, koska se varsinkin viinitarhoilla voi aiheuttaa täydellisen katastrofin, mutta esiintyy vain satunnaisesti ja hyvin paikallisesti. Riittävän moni ottaa vakuutuksen, jonka maksut voidaan pitää kohtuullisina.
Jos taas ajatellaan sellaista ilmiötä kuin matala lämpösumma, kasvukauden venyminen tai että kylvöille päästään vasta juhannuksena, kyseessä on raesateeseen verrattuna täysin päinvastainen ilmiö. Ilmiö kattaa usein koko maan. Vakuutusmaksussa pitää varautua siihen, että kerran kymmenessä vuodessa maksetaan satoja miljoonia ja kerran sadassa vuodessa menee kaikki. Kun kyse on laajamittaisesta tuhosta, pelkästään jälleenvakuutusmaksut nostavat kustannukset korkealle. Jälleenvakuutusyhtiö kysyy, minkälaisia satovahinkoja maassanne on esiintynyt viimeksi kuluneiden 200 vuoden aikana?
Ja Suomi-poika kertoo:
- 1857 tuhoutui sato Oulun läänissä Lappia myöten. Syynä märkyys ja halla. Britteinsaarilla kerättiin avustuksia nälkiintyneitä suomalaisia varten.
- 1862 sato menetettiin Pohjois-Suomessa Pohjanmaalta ja Savosta ylös päin. Keski- ja Etelä-Suomessa sato oli hyvä.
- 1865 elokuussa halla tuhosi viljan. Kansaa muutti Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle. Maan väestöstä kuoli noin 8 prosenttia.
- 1866 kesä oli erittäin sateinen; peruna ja juurekset mätänivät peltoon ja syysvilja kylvettiin surkeissa oloissa. Talvi oli pitkä ja ankara, kesä tuli kuukauden myöhässä. Kevätkylvöt myöhästyivät ja karjanrehusta tuli puute. Elokuussa oli ensimmäinen halla. Syyskuun 3. päivänä alkoi pakkaskausi, joka hävitti kypsymättömän viljan melkein kokonaan. Perunasato hukkui sateisiin.
- 1867 talvi oli taas ankara ja kevät tuli myöhässä. Helsingin toukokuun keskilämpötila oli 8 astetta normaalia kylmempi. Jäät lähtivät etelässäkin vasta kesäkuussa, pellot olivat paksujen kinosten alla toukokuussa. Se vähä, mitä aiemmilta vuosilta oli jäänyt siemenviljaa, osoittautui huonosti itäväksi, varsinkin kaura ja ohra. Elokuun ja syyskuun ankarat hallat veivät rukiit ja perunat. Kaikkia edellisiä vuosia täydellisempi kato koetteli koko Suomea muutamia rannikkokaistaleita lukuunottamatta. Satakunta, Häme, Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala menettivät 20 % väestöstään.
Tässä kohtaa raporttia jälleenvakuuttaja toteaa, että näin siis 150 vuotta sitten. Mites sitä edeltäneet 150 vuotta?
- 1695 kevät ja kesä olivat hyvin kylmiä. Vilja kasvoi tavallisesta hitaammin. Ruis heilimöi Uudellamaalla vasta 6. elokuuta, ja varhainen halla tuhosi viljan ennen kuin se oli kypsynyt. Pohjanmaalla saatiin paras sato, mutta halla vei itävyyden.
- 1696 kesä tuli talven keskelle. Jäät lähtivät Etelä-Suomen järvistä 11. helmikuuta. Syysviljat lähtivät kasvuun ja eturivin viljelijät hyökkäsivät kevätkylvöille. Maaliskuun 7. päivänä alkoivat pakkaset uudestaan ja tuhosivat rukiin ja sen, mikä oli jo kevätkylvetty. Lunta alkoi tulla tolkuttomasti ja kun se lopulta suli, alkoivat tulvat. Kylvöt myöhästyivät kesäkuulle ja sitten alkoi sataa kaatamalla kaatamalla. 19. elokuuta halla viimeisteli kadon.
- 1697 vuosi oli jokseenkin normaali, mutta ei ollut itävää siementä ja karja oli lahdattu ruoan ja rehun puutteessa. Kolmessa vuodessa kuoli 28 % kansasta.
Nykyisin kansaa ei kuolisi samoissa määrin, mutta koska sadot ovat paljon suurempia ja lajikkeet herkempiä, taloudellisesti menetykset tällaisissa sääilmiöissä olisivat edelleen mittavat. Onneksi edes vilja on halpaa.
Sitten seuraa kysymys: paljonko olisit valmis maksamaan vakuutuksesta, joka korvaisi vv. 1695 - 1696 ja vv. 1865 - 1867 kaltaisten vuosien aiheuttaman kadon? Ei ole nimittäin mitää syytä siihen, miksei tuollainen voisi toistua. Ehkä tämä vuosi oli vasta vuoden 1862 kaltainen esinäytös?
Tulevalla EU:n ohjelmakaudella tulee jonkinlaisia riskienhallintainstrumentteja maatalouspolitiikan työkalupakkiin. Nyt on ihan oikea hetki miettiä, millaisia vakuutuksia haluamme ja mitä olemme niistä valmiit maksamaan?
Ajatus siitä, että "vahinko korvataan riippumatta vallitsevista säistä tai viljelijän omasta toiminnasta" tuskin voi mitenkään olla toteuttamiskelpoinen, vaikka epäilemättä niitäkin löytyisi, jotka mielellään olisivat vuosittain saamapuolella. Mutta kun jonkun pitäisi maksaakin se lysti.
-
Joo vapaaehtoisista autovakuutuksista, siis niiden "hukkaan menneistä" maksuista, on jo kertynyt semmoinen mukava auton hinta, mutta uskallapas jättää pois, niin heti auto kiusallansa pillastuu ja laukkaa lähimpään siltarumpuun.
-SS-
ajaa vaan sen hintaluokan autoilla, että parin vuoden kaskoilla voi vaihtaa taas vähän vetreämpään... Mutta noin oikeasti on todella vaikea tehdä taloudellisesti järkevää katovakuutusta ilman jatkuvaa käräjäoikeuskierrettä (vakuutuksenantajan näkökulma)
Prosessiltaan yksinkertainen taitaisi olla ns. indeksipohjainen vakuutus. Siinä määritellään tarkasti sääilmiö tai sen vaihteluväli (esim. heinäkuun sademäärä Itä-Uudellamaalla), jonka ylitys tai alitus johtaa korvaukseen riippumatta siitä, onko juuri kyseisellä tilalla sattunut vahinkoa. Lisäksi tämä voidaan sitoa toiseenkin indeksiin, kuten vakuutuskauden alueelliseen keskisatoon. Sitten vakuutuksenottaja valitsisi esimerkiksi kolmesta vaihtoehdosta itselleen korvauksen, jonka haluaa. Jos sitten Itä-Uudellamaalla sataa enemmän tai vähemmän kuin on sovithu ja alueellinen keskisato jää pienemmäksi kuin 85 % keskiarvosta, tulee uusmaalaiselle viljelijälle korvaus kaikista vakuuttamistaan hehtaareista, oli siellä sitten kato tai sato.
Tariffitaso määrittyy sitten joka vuosi päivittyvän säädatan antamien todennäköisyyksien ja tietysti myöhemmin myös kertyvän korvausdatan mukaan.
Kun on vielä etukäteen sowittu, kenen sademittaria ja satotilastoa seurataan, on homma selvä kaiken muun paitsi juridiikan osalta. Tähän asti EU ei ole kelpuuttanut indeksivakuuttamista tukikelpoiseksi vakuutusmuodoksi ja taitaa omakin lainsäädäntömme pitää tällaista enemmän veikkaamisena kuin vakuuttamisena.
-
Ongelma on, että vakuutusyhtiöiden säädata ei ole paikkakohtaista.
-
Helpompi olisi räätälöidä rahasto mihin viljeliä esim. 100€/kk säästää. Sitten kun tulee kato lunastaa rahaston. Tämmöisiä kesiä kun sattuu kerran 30 vuoteen, niin rahastossa on pääomaa 36000€ pelkästään ja siihen korot. Se voisi olla vielä tilakohtainen että SPV:ssä siirtyy ilman veroseuraumuksia eteen päin. Rahaston saisi lunastaa vain kun tulee kato.
-
Helpompi olisi räätälöidä rahasto mihin viljeliä esim. 100€/kk säästää. Sitten kun tulee kato lunastaa rahaston. Tämmöisiä kesiä kun sattuu kerran 30 vuoteen, niin rahastossa on pääomaa 36000€ pelkästään ja siihen korot. Se voisi olla vielä tilakohtainen että SPV:ssä siirtyy ilman veroseuraumuksia eteen päin. Rahaston saisi lunastaa vain kun tulee kato.
Tuo on hyvä ajatus. Lisäksi kaikki siihen sijoitetut rahat pitäisi voida tietenkin vähentää verotuksessa, koska se on satovahinkovakuutusrahasto. Melkein tuon voisi jopa lakisääteiseksi määrätä.
Ei toimisi, koska rahaston hoitajana oleva välikäsi, esim. vaikkapa juuri vakuutusyhtiö, ottaisi niin kovat palkkiot, että se veisi homman kannattamattomaksi.
-
Helpompi olisi räätälöidä rahasto mihin viljeliä esim. 100€/kk säästää. Sitten kun tulee kato lunastaa rahaston. Tämmöisiä kesiä kun sattuu kerran 30 vuoteen, niin rahastossa on pääomaa 36000€ pelkästään ja siihen korot. Se voisi olla vielä tilakohtainen että SPV:ssä siirtyy ilman veroseuraumuksia eteen päin. Rahaston saisi lunastaa vain kun tulee kato.
Tuo on hyvä ajatus. Lisäksi kaikki siihen sijoitetut rahat pitäisi voida tietenkin vähentää verotuksessa, koska se on satovahinkovakuutusrahasto. Melkein tuon voisi jopa lakisääteiseksi määrätä.
Ei toimisi, koska rahaston hoitajana oleva välikäsi, esim. vaikkapa juuri vakuutusyhtiö, ottaisi niin kovat palkkiot, että se veisi homman kannattamattomaksi.
Noinhan vakuutusyhtiöt toimii jo nykyisin, sijoittavat vakuutusrahoja osakkeisiin ja tekevät omia rahastoja. Samaten pankit.
Tämän pakollisen satovahinkovakuutusrahaston saa kukin viljelijä itse valita tuhansista rahastoista, jos valitsee huonon riskirahaston saa syyttää itseään, jos menettää kaiken ja ei saa katokorvausta, jos taas on tuottoisa rahasto, ei ole väliksi vaikka joka toinen vuosi jäisi sato korjaamatta. Jos viljelijä ei kohtaa katovuotta koskaan, ja rahasto paisuu miljoonien arvoisiksi elkkeelle päästyään, voi rahoilla sitten viettää eläkepäiviään vaikka paratiisisaarilla.
Itseasiassa, noinhan minulla asiat jo onkin.
Kyllä siihen kilpailua tulee. Sen pitäisi olla vapaaehtoinen, mutta maksun voisi verotuksessa tosiaan vähentää. Se mitenkä lunastus määritellään että onko se kato vai voisiko myös tarpeen vaatiessa suorittaa ulosnoston olisi pohtimisen arvoinen asia. Sillähän voisi pienentää tilan rahoitus riskiä investoitaessa. Siinä pitäisi olla myös tuo SPV siirto ilman veroseuraamuksia, mutta voisi olla myös haluttaessa etytä luopuja voi nostaa sen ulos vaikka 10-15 vuoden aikana lisä "eläkkeenä".
-
Helpompi olisi räätälöidä rahasto mihin viljeliä esim. 100€/kk säästää. Sitten kun tulee kato lunastaa rahaston. Tämmöisiä kesiä kun sattuu kerran 30 vuoteen, niin rahastossa on pääomaa 36000€ pelkästään ja siihen korot. Se voisi olla vielä tilakohtainen että SPV:ssä siirtyy ilman veroseuraumuksia eteen päin. Rahaston saisi lunastaa vain kun tulee kato.
Tuo on hyvä ajatus. Lisäksi kaikki siihen sijoitetut rahat pitäisi voida tietenkin vähentää verotuksessa, koska se on satovahinkovakuutusrahasto. Melkein tuon voisi jopa lakisääteiseksi määrätä.
Ei toimisi, koska rahaston hoitajana oleva välikäsi, esim. vaikkapa juuri vakuutusyhtiö, ottaisi niin kovat palkkiot, että se veisi homman kannattamattomaksi.
Niinpä. On vaikea löytää ketään, joka ilmaiseksi laatisi ehdot, pitäisi yllä jäsenrekisteriä, huolehtisi varainhoidosta, arvioisi vahingot ja maksaisi korvaukset. Tälle jollekin tarvittaisiin kesäloma- ja sairauslomasijainen, ICT-järjestelmä ja lopulta itse toimintakin pitäisi vakuuttaa henkilö-, vastuu-, oikeusturva- ja esinevahinkojen varalta. Montako ihmistä riittää pyörittämään tätä, jos rahastossa on esimerkiksi 10 000 jäsentä?
-
Helpompi olisi räätälöidä rahasto mihin viljeliä esim. 100€/kk säästää. Sitten kun tulee kato lunastaa rahaston. Tämmöisiä kesiä kun sattuu kerran 30 vuoteen, niin rahastossa on pääomaa 36000€ pelkästään ja siihen korot. Se voisi olla vielä tilakohtainen että SPV:ssä siirtyy ilman veroseuraumuksia eteen päin. Rahaston saisi lunastaa vain kun tulee kato.
Tuo on hyvä ajatus. Lisäksi kaikki siihen sijoitetut rahat pitäisi voida tietenkin vähentää verotuksessa, koska se on satovahinkovakuutusrahasto. Melkein tuon voisi jopa lakisääteiseksi määrätä.
Ei toimisi, koska rahaston hoitajana oleva välikäsi, esim. vaikkapa juuri vakuutusyhtiö, ottaisi niin kovat palkkiot, että se veisi homman kannattamattomaksi.
Niinpä. On vaikea löytää ketään, joka ilmaiseksi laatisi ehdot, pitäisi yllä jäsenrekisteriä, huolehtisi varainhoidosta, arvioisi vahingot ja maksaisi korvaukset. Tälle jollekin tarvittaisiin kesäloma- ja sairauslomasijainen, ICT-järjestelmä ja lopulta itse toimintakin pitäisi vakuuttaa henkilö-, vastuu-, oikeusturva- ja esinevahinkojen varalta. Montako ihmistä riittää pyörittämään tätä, jos rahastossa on esimerkiksi 10 000 jäsentä?
Tämä sama ilmiö on näissä "villeissä" maataloustuotteiden välittäjäportaissa. Yksi mies ja läppäri hoitaa kahdenkymmenen 1000 ha tilan viljat hienosti. Mutta sitten jos tuleekin niiden loppuejen 30000 tilan viljat, nuppikuormasta satoihin tonneihin, niin se tekee 250 työpäivänä, yhden päivän aikana 120 kauppaa / välitystä, soittoa, rahtihommaa, aikataulun soittoa. En usko, että ilman puhelinta asioita pelkästään pystyy hoitamaan. Että jos tarjouksen katsominen, kuljetusliikkeen informoiminen, ostajapuoleen kontaktin otto ja varattujen ja poissaolevien kollegojen metsästäminen vievät keskimäärin kolme puhelua/sähköpostia per viljelijä, niin puolitoista minuuttia on aikaa jokaisena vuoden työpäivänä tuollainen asiointisoitto/puhelu/sähköposti tehdä. Ja tässä oletetaan, että kaiki vilja tulee hienosti tasan joka vuoden viikolle kaupan, ja sitä voi viedä tasan joka tuntina samalla tavalla. Voi jäädä rohkealla läppärimiehellä pissatauotkin väliin puintiaikana. Tai sitten tuleekin jo aluemyyntipäälliköitä ja sihteereitä ja joku toimitilakin pitäs, useampaan maakuntaan, ja on siivous ja it kulut ja liittymät, ja ja ja . Sitten voidaankin sitä ennen niin ohuilla kuluilla toiminutta välittäjää nimittää lasipalatsiväliportaaksi, joka vain elää maanviljelijöiden selkänahasta.
-SS-
-
Helpompi olisi räätälöidä rahasto mihin viljeliä esim. 100€/kk säästää. Sitten kun tulee kato lunastaa rahaston. Tämmöisiä kesiä kun sattuu kerran 30 vuoteen, niin rahastossa on pääomaa 36000€ pelkästään ja siihen korot. Se voisi olla vielä tilakohtainen että SPV:ssä siirtyy ilman veroseuraumuksia eteen päin. Rahaston saisi lunastaa vain kun tulee kato.
Tuo on hyvä ajatus. Lisäksi kaikki siihen sijoitetut rahat pitäisi voida tietenkin vähentää verotuksessa, koska se on satovahinkovakuutusrahasto. Melkein tuon voisi jopa lakisääteiseksi määrätä.
Ei toimisi, koska rahaston hoitajana oleva välikäsi, esim. vaikkapa juuri vakuutusyhtiö, ottaisi niin kovat palkkiot, että se veisi homman kannattamattomaksi.
Niinpä. On vaikea löytää ketään, joka ilmaiseksi laatisi ehdot, pitäisi yllä jäsenrekisteriä, huolehtisi varainhoidosta, arvioisi vahingot ja maksaisi korvaukset. Tälle jollekin tarvittaisiin kesäloma- ja sairauslomasijainen, ICT-järjestelmä ja lopulta itse toimintakin pitäisi vakuuttaa henkilö-, vastuu-, oikeusturva- ja esinevahinkojen varalta. Montako ihmistä riittää pyörittämään tätä, jos rahastossa on esimerkiksi 10 000 jäsentä?
Tämä sama ilmiö on näissä "villeissä" maataloustuotteiden välittäjäportaissa. Yksi mies ja läppäri hoitaa kahdenkymmenen 1000 ha tilan viljat hienosti. Mutta sitten jos tuleekin niiden loppuejen 30000 tilan viljat, nuppikuormasta satoihin tonneihin, niin se tekee 250 työpäivänä, yhden päivän aikana 120 kauppaa / välitystä, soittoa, rahtihommaa, aikataulun soittoa. En usko, että ilman puhelinta asioita pelkästään pystyy hoitamaan. Että jos tarjouksen katsominen, kuljetusliikkeen informoiminen, ostajapuoleen kontaktin otto ja varattujen ja poissaolevien kollegojen metsästäminen vievät keskimäärin kolme puhelua/sähköpostia per viljelijä, niin puolitoista minuuttia on aikaa jokaisena vuoden työpäivänä tuollainen asiointisoitto/puhelu/sähköposti tehdä. Ja tässä oletetaan, että kaiki vilja tulee hienosti tasan joka vuoden viikolle kaupan, ja sitä voi viedä tasan joka tuntina samalla tavalla. Voi jäädä rohkealla läppärimiehellä pissatauotkin väliin puintiaikana. Tai sitten tuleekin jo aluemyyntipäälliköitä ja sihteereitä ja joku toimitilakin pitäs, useampaan maakuntaan, ja on siivous ja it kulut ja liittymät, ja ja ja . Sitten voidaankin sitä ennen niin ohuilla kuluilla toiminutta välittäjää nimittää lasipalatsiväliportaaksi, joka vain elää maanviljelijöiden selkänahasta.
-SS-
Tuossa tulikin pitkä litania syitä, miksi nämä Viljatavastiat ja Agroyt ei kuitenkaan ole yleistyneet. Ideana paperilla ja ja juhlapuheissa vlljelijöiden yhteismyynti ja yhteisostoringit kuulostavat hienoilta ja vaihtoehtona maatalouskauppojen toiminnalle, mutta käytännön toteutuksessa tulevat esiin nuo SS:n mainitsemat seikat, jotka kaventavat marginaaleja maatalouskauppoihin nähden, jos vertailua aletaan tehdä.
-
Näissä toimii vain talkootyö. Se voi toimia johonkin kokoluokkaan saakka. Eikä se välttämättä ole ollenkaan huono asia. Pientoimijat kuormittavat kohtuuttomasti tällaista systeemiä, tuomatta sitä hintakilpailun mahdollistavaa volyymia mukaan.
Hyvä asia sinänsä, siksihän aikanaan hankintaosuuskuntia syntyikin. Esimerkkinä nykyisistä: http://www.hansunet.fi
Vanhoista, kauppias Osonen perusti Hämeen maanviljelijäin Kauppa Osake-Yhtiön, josta tuli SMK ( Meillä oli vielä Sampo Kympin kyljessä tuo SMK-merkki, nähtävästi Rosenlew omisti osaa SMK:sta) Juuri sen Kympin hankkimisen aikoihin Osuuskaupat tulivat SMK:n suuromistajaksi. Siitä eivät kaikki SMK:laiset pitäneet. Ainakin mutinaa kuului vanhojen isäntien tuvanpenkkipuheissa.
Sitten SMK:n maataloustoiminta siirtyikin kokonaan SOK:lle ja puimureihin tuli se lyhteen kuva kulkeen. Ja vanha SMK firma muuttui Finvestiksi ja kaiken mailman pörsikeinotteluksi.
Ja nyt on SSO maatalous mut ei myy Sampoja enää.
-SS-
-
Kyllä siihen kilpailua tulee. Sen pitäisi olla vapaaehtoinen, mutta maksun voisi verotuksessa tosiaan vähentää. Se mitenkä lunastus määritellään että onko se kato vai voisiko myös tarpeen vaatiessa suorittaa ulosnoston olisi pohtimisen arvoinen asia. Sillähän voisi pienentää tilan rahoitus riskiä investoitaessa. Siinä pitäisi olla myös tuo SPV siirto ilman veroseuraamuksia, mutta voisi olla myös haluttaessa etytä luopuja voi nostaa sen ulos vaikka 10-15 vuoden aikana lisä "eläkkeenä".
terminaattorin toiveiden tynnyri.... saa vähentää verosta, mutta siirtyy ilman veroseuraamuksia, voi ottaa kun haluaa ulos....koska sua voi äänestää ja missä vaaleissa
Verovähennys voidaan tehdä monella tapaa, joko jostain tulosta tai suoraan verosta. Yleensä kuitenkin kaikista tuloista maksetaan vero eli jos maksun vähentää, niin katokorvaus on sitten verotettavaa tuloa. Muuten olisi oiva verosuunnittelun väline, jos osakesijoituksessa pystyisi operoimaan bruttotuloilla...vapaaehtoiset eläkevakuutukset oli joskus hyvillä ehdoilla. Sitten perintö- ja lahjaverovapaus, siihenkin tulisi toivottu lisä... isän verottamatta jäänyt tulo siirtyy korkoineen seuraavalle sukupolvelle ja samalla vanha "verorästikin" annetaan anteeksi.
-
Helpompi olisi räätälöidä rahasto mihin viljeliä esim. 100€/kk säästää. Sitten kun tulee kato lunastaa rahaston. Tämmöisiä kesiä kun sattuu kerran 30 vuoteen, niin rahastossa on pääomaa 36000€ pelkästään ja siihen korot. Se voisi olla vielä tilakohtainen että SPV:ssä siirtyy ilman veroseuraumuksia eteen päin. Rahaston saisi lunastaa vain kun tulee kato.
Tuo on hyvä ajatus. Lisäksi kaikki siihen sijoitetut rahat pitäisi voida tietenkin vähentää verotuksessa, koska se on satovahinkovakuutusrahasto. Melkein tuon voisi jopa lakisääteiseksi määrätä.
Ei toimisi, koska rahaston hoitajana oleva välikäsi, esim. vaikkapa juuri vakuutusyhtiö, ottaisi niin kovat palkkiot, että se veisi homman kannattamattomaksi.
Niinpä. On vaikea löytää ketään, joka ilmaiseksi laatisi ehdot, pitäisi yllä jäsenrekisteriä, huolehtisi varainhoidosta, arvioisi vahingot ja maksaisi korvaukset. Tälle jollekin tarvittaisiin kesäloma- ja sairauslomasijainen, ICT-järjestelmä ja lopulta itse toimintakin pitäisi vakuuttaa henkilö-, vastuu-, oikeusturva- ja esinevahinkojen varalta. Montako ihmistä riittää pyörittämään tätä, jos rahastossa on esimerkiksi 10 000 jäsentä?
Jos tuo satovahinkovakuutusrahasto tehtäisiin noin että se olisisi kaikkien viljelijöiden yhteisesti omistama, on melko varmaa että maidontuottajat tyhjentäisi rahaston varat joka vuosi.
Kyllä se rahasto pitää ehdottomasti olla henkilökohtainen ja isännän itse valitsema, jonkin pankin hallinoima.
Kyllä.
-
Karjatilan paras katovakuutus on viljan tuoresäilöntä.
-
Eikö jokainen voi tuon oman katovakuutuksen järjestää ihan itse? Tarviiko siihen nyt mitään sen kummempaa? Siirtää rahaa sivuun niin silloin tällöin iskevä kato kun tulee niin syö sitä vararahastoa silloin. Verot joudut kuitenkin maksamaan niin eikö se ole sama jos maksaa niitä vuosittain hieman enemmän? Nykyjärjestelmässä on kuitenkin tuet turvaamassa toimintaa. Tukisummalla hankkii tarvittavat tuotantopanokset, jos ei nyt ihan tappiinsa asti ole vuokraan tai lyhennykseen käytössä. Mutta eihän sille porukalle koskaan kato tule joka näin on tehnyt.
-
Eikö jokainen voi tuon oman katovakuutuksen järjestää ihan itse? Tarviiko siihen nyt mitään sen kummempaa? Siirtää rahaa sivuun niin silloin tällöin iskevä kato kun tulee niin syö sitä vararahastoa silloin. Verot joudut kuitenkin maksamaan niin eikö se ole sama jos maksaa niitä vuosittain hieman enemmän? Nykyjärjestelmässä on kuitenkin tuet turvaamassa toimintaa. Tukisummalla hankkii tarvittavat tuotantopanokset, jos ei nyt ihan tappiinsa asti ole vuokraan tai lyhennykseen käytössä. Mutta eihän sille porukalle koskaan kato tule joka näin on tehnyt.
erittäin hyvä keino pienentää riippuvuutta sadonkorjuun onnistumisesta on käydä tilan ulkopuolella töissä. Palkkatulo paikkaa kadon aiheuttamaa lovea ja normaaleina vuosina taas voi käyttää tilan kilpailuasetelman parantamiseen.
-
>erittäin hyvä keino pienentää riippuvuutta sadonkorjuun onnistumisesta on käydä tilan ulkopuolella töissä
Monille on vain ***** vaikea käsittää ettei se ole mahdollista kaikille.
-
>erittäin hyvä keino pienentää riippuvuutta sadonkorjuun onnistumisesta on käydä tilan ulkopuolella töissä
Monille on vain ***** vaikea käsittää ettei se ole mahdollista kaikille.
Ainakaan tämänkaltaisena syksynä palkkatyö ei lisää sadonkorjuun onnistumis
mahdollisuutta. Poikkeuksia voi olla, esim. todella joustava työaika ja lyhyt
työmatka. Palkkatulo on sitten eri asia, jos sen käyttää maatalouden tappion
paikkaamiseen. Noottaa, onko siinä sitten järkee....
-
Hyvin näkyy se, että jonkun pitäisi taas olla maksamassa viljelijälle korvausta, jos ei mene hommat ns. putkeen.
Tässä juttelin just kolleegan kanssa, ovat isommalla porukalla menossa vakuutusyhtiön puheille. Miettivät yhdessä millainen pitäisi olla hyvä satovahinkovakuutus.
Eka vuosi monelle koko uran aikana, kun jotain on jäänyt puimatta. Täysi katastrofi päällänsä. Nyt kovat halut maksella vakuutusmaksuja. Entä sitten jos seuraavat kymmenen vuotta meneekin taas hyvin. Vakuutusinnostus laskee kuin lehmän häntä.
On tämä aika touhua joillakin. Itse lupaan, etten ota ikinä mitään satovakuutusta.
-
No taas on tämän syksyn vuokratarjousaika. Miksiköhän 5 v sopimuksia on tullut vuoden jälkeen uusjakoon ? Kun ilmoitettiin nimenomaan, että maksuvalmiutta ja luottokelpoisuutta tarkistetaan. Itse liitin tarjoukseen 5 v vuokranmaksumahdollisuuden etukäteen.
No nyt näkee sitten, tuleeko hintatasoon taas 20-50 euroa lisää. Kiusallanikin katson muiden kortit.
-SS-
-
Tuossa äskettäin kun kokoomuksen ja demareiden nuorisojohtajat kritisoivat maataloudelle kadon takia annettua kriisitukea, että miksi ei tueta samalla tavalla vaikka laskettelukeskuksia, jos ei tule lunta, tai huvipuistoja, joihin ei väkeä tule kylmän sään takia, niin maatalouspiireissä kovasti tuohduttiin tästä, mutta en ole huomannut minkään tahon pystyneen kunnolla perustelemaan, miksi vain maataloutta pitää tukea säiden aiheuttamien haittojen takia, mutta muita aloja ei. Tai myös toisinpäin, kun ei muutkaan alat saa kriisitukea,niin miksi pitää maatalouden saada. Säiden aiheuttamiin haittoihin.
Ja entäs silloin kun tulee oikein superkuiva vuosi, ja ha- sadot jää tonnin paikkeille, niin vaaditaanko silloinkin kriisitukia?
-
Ja entäs silloin kun tulee oikein superkuiva vuosi, ja ha- sadot jää tonnin paikkeille, niin vaaditaanko silloinkin kriisitukia?
Ei niitä kyllä tuu kuin meillä.
-SS-
-
Eihän mitään kriisiä olisi, jos tilalta myytävien tuotteiden hinta olisi ja
olisi ollut edes siedettävällä tasolla. Silloin olisi puskuria huonoille vuosille.
Vaan kauhea on parku eräässä eteläsuomalaisessa pikkukaupungissa, kun
teatterin rahoitusta uhattiin vähentää. Nämä hyppelijät sentään kokonaan
tukiaisten varassa, aina joku muu maksaa kaiken. Mutkamäen tai sirkuksen
puuttumista ei huomaa mutta nälkäinen on vihainen. Noottaa kööllää.
-
Kyllä siihen kilpailua tulee. Sen pitäisi olla vapaaehtoinen, mutta maksun voisi verotuksessa tosiaan vähentää. Se mitenkä lunastus määritellään että onko se kato vai voisiko myös tarpeen vaatiessa suorittaa ulosnoston olisi pohtimisen arvoinen asia. Sillähän voisi pienentää tilan rahoitus riskiä investoitaessa. Siinä pitäisi olla myös tuo SPV siirto ilman veroseuraamuksia, mutta voisi olla myös haluttaessa etytä luopuja voi nostaa sen ulos vaikka 10-15 vuoden aikana lisä "eläkkeenä".
terminaattorin toiveiden tynnyri.... saa vähentää verosta, mutta siirtyy ilman veroseuraamuksia, voi ottaa kun haluaa ulos....koska sua voi äänestää ja missä vaaleissa
Verovähennys voidaan tehdä monella tapaa, joko jostain tulosta tai suoraan verosta. Yleensä kuitenkin kaikista tuloista maksetaan vero eli jos maksun vähentää, niin katokorvaus on sitten verotettavaa tuloa. Muuten olisi oiva verosuunnittelun väline, jos osakesijoituksessa pystyisi operoimaan bruttotuloilla...vapaaehtoiset eläkevakuutukset oli joskus hyvillä ehdoilla. Sitten perintö- ja lahjaverovapaus, siihenkin tulisi toivottu lisä... isän verottamatta jäänyt tulo siirtyy korkoineen seuraavalle sukupolvelle ja samalla vanha "verorästikin" annetaan anteeksi.
SIIRTÄÄ EI LUNASTAA! Lunastuksesta normaalit verot tietysti.
-
Eihän mitään kriisiä olisi, jos tilalta myytävien tuotteiden hinta olisi ja
olisi ollut edes siedettävällä tasolla. Silloin olisi puskuria huonoille vuosille.
Vaan kauhea on parku eräässä eteläsuomalaisessa pikkukaupungissa, kun
teatterin rahoitusta uhattiin vähentää. Nämä hyppelijät sentään kokonaan
tukiaisten varassa, aina joku muu maksaa kaiken. Mutkamäen tai sirkuksen
puuttumista ei huomaa mutta nälkäinen on vihainen. Noottaa kööllää.
Jos tuotteista saisi oikeudenmukaisen hinnan, eli suuremman, pistäisi viljelijät ne rahat samallalailla menemään uusiin koneisiin. Ostettaisiin vain isompia ja kalliimpia sekä enempi. Joka maatyökalun eteen olisi mukava kun olisi oma Fendtti. Sama rahapularuikutus jatkuisi silti.
Jos ei sitten lahjoitettaisi lisää rahaa vuokrapellon omistajille. Viljan hinnan päättää ostaja ja lannoitteiden hinnan myyjä, mutta pellon hinnan päättää viljelijä. On aika paradoksaalista, että kun pelto on ainoa tuotantopanos, jonka hinnan viljelijät päättävät itse, he vapaaehtoisesti nostavat tämän hinnan pilviin. Aika paljon pitäisi keskisatojen tai viljan hinnan nousta, että se kompensoisi vuokran nousun 300 eurosta / ha 500 euroon / ha.
-
Eikö jokainen voi tuon oman katovakuutuksen järjestää ihan itse? Tarviiko siihen nyt mitään sen kummempaa? Siirtää rahaa sivuun niin silloin tällöin iskevä kato kun tulee niin syö sitä vararahastoa silloin. Verot joudut kuitenkin maksamaan niin eikö se ole sama jos maksaa niitä vuosittain hieman enemmän? Nykyjärjestelmässä on kuitenkin tuet turvaamassa toimintaa. Tukisummalla hankkii tarvittavat tuotantopanokset, jos ei nyt ihan tappiinsa asti ole vuokraan tai lyhennykseen käytössä. Mutta eihän sille porukalle koskaan kato tule joka näin on tehnyt.
Tällaiset rahastot unohtuu, kun tuet tipahtaa tilille ja Hankkijan konekataloogi postilaatikkoon. Sit kevättalvella voi taas alkaa vinkumaan kriisitukea, kun halla vei sadon ja konekauppias rahat.
-
Tuossa äskettäin kun kokoomuksen ja demareiden nuorisojohtajat kritisoivat maataloudelle kadon takia annettua kriisitukea, että miksi ei tueta samalla tavalla vaikka laskettelukeskuksia, jos ei tule lunta, tai huvipuistoja, joihin ei väkeä tule kylmän sään takia, niin maatalouspiireissä kovasti tuohduttiin tästä, mutta en ole huomannut minkään tahon pystyneen kunnolla perustelemaan, miksi vain maataloutta pitää tukea säiden aiheuttamien haittojen takia, mutta muita aloja ei. Tai myös toisinpäin, kun ei muutkaan alat saa kriisitukea,niin miksi pitää maatalouden saada. Säiden aiheuttamiin haittoihin.
Ja entäs silloin kun tulee oikein superkuiva vuosi, ja ha- sadot jää tonnin paikkeille, niin vaaditaanko silloinkin kriisitukia?
jos ajatus lähtee siitä, että elintarvikkeiden saatavuus on turvattu ja kaupan hyllyt pysyvät täysinä, vaikka täällä ei korren kortta kasvaisi, niin silloin kysymys on oikeutettu. Omavaraisuus, huoltovarmuus, kriisitietoisuus... ovat vain sanoja muiden joukossa, vailla merkitystä tai uhkaa. Maataloustuen määrällä saisi monta päivähoitopaikkaa....
Kun maataloustuotteet ovat kaikkialla maailmassa tukien varassa, niin houkutus käyttää muiden maiden veronmaksajien avokätisyyttä oman kansan ruokkimiseen nousee. Vasemmiston ideologian ymmärtää, mutta kokoomuksen kritiikki on otettava vakavammin....miksi tuen tarve näyttää vaan lisääntyvän, vaikka tilakoot kasvaa ja tuotanto tehostuu. Onko se vaan niin, että halpaa tavaraa ei kannata tuottaa suhteessa ylihintaisilla koneilla ja pelloilla...eli tähän kulurakenteeseen pitäisi pyrkiä vaikuttamaan, jos tavaran hintaa ei saa millään nostettua.
-
> ylihintaisilla koneilla ja pelloilla...eli tähän kulurakenteeseen pitäisi pyrkiä vaikuttamaan
Miten silloin pitää toimia jos jo valmiiksi toimii iänikuisilla romuilla ja pellot on omia?
-
> ylihintaisilla koneilla ja pelloilla...eli tähän kulurakenteeseen pitäisi pyrkiä vaikuttamaan
Miten silloin pitää toimia jos jo valmiiksi toimii iänikuisilla romuilla ja pellot on omia?
näin se menee, jos ylläpitoinvestointeja ei tee, niin satanen jää enemmän, jolla sitten korjailee noita romuja ja ellei ole lainaa, niin jää vielä toinen satanen..... 450€ x pinta-ala on tulo, jos asiantuntijoihin on uskominen.
lähde proagria
http://www.vyr.fi/document/1/233/06b03fb/tapaht_8c4d093_Riittavatko_viljatilalla_rahat_vuonna_2016_Ja.pdf
Viljatilan kassavirta 2016
Rahaa tilille 1.000 €/ha
- Juoksevat menot 500 €/ha
- Ylläpitoinvestoinnit 100 €/ha
- Lainanhoitomenot 100 €/ha
- Verot 50 €/ha
= Nettotuloa itselle 250 €/ha
-
***** kun oon tehnyt jotain väärin, minne hukkaan loput?
-
***** kun oon tehnyt jotain väärin, minne hukkaan loput?
Varmaan helpottais tilannetta, jos saisit edes jotain puitua. :D :D :D
-
***** kun oon tehnyt jotain väärin, minne hukkaan loput?
Varmaan helpottais tilannetta, jos saisit edes jotain puitua. :D :D :D
Pui nyt vaikka "seniorille" nyrkkiä :D
-
***** kun oon tehnyt jotain väärin, minne hukkaan loput?
Varmaan helpottais tilannetta, jos saisit edes jotain puitua. :D :D :D
Pui nyt vaikka "seniorille" nyrkkiä :D
Mitäs se ny on menny tekemään?
-
ei mitään, just sen takia. kun ei edes sellasta aikaan..
-
Mites, korvaako nää katovakuutukset poikkeuksellista kuivuutta? Poikkeukselliset ilmatieteenlaitoksen todistamat sateethan saatiin jotenkin ehtoihin, kuka todistaa kuivuuden? :D
-
Kyllä taitaa tällaisten vakuutuksien korvaukset olla kuin se veteen piirretty viiva. Varmasti tulee riitaa yhtiöiden kanssa joka noita ottaa. Entäs vakuutuksien hyväksikäyttö? Jos on vaikka vilja lakoontunutta, laatu menny huonoksi, mutta olis kuitenkin jotenkin puitavaa. Silloin voi viljelijä ajatella, että annetaan nyt tulla vielä yks sade, ja otan vakuutusrahat. Jos on paljon alaa ja kehno kalusto ja miehitys, niin voi jäädä puimatta usein vain siksi ettei ehdi ja jäävät syyssateisiin, mutta vakuutus pelastaa! Kyllä vakuutusyhtiöt varmasti tajuaa tämän eikä korvauksia vähällä heru. En varmasti ota mitään vakuutuksia.
Viljelijät kun hyvän vuoden jälkeeen marssii koneliikkeeseen kun pitäis pistää se raha säästöön huonon vuoden varalle.
-
Mites, korvaako nää katovakuutukset poikkeuksellista kuivuutta? Poikkeukselliset ilmatieteenlaitoksen todistamat sateethan saatiin jotenkin ehtoihin, kuka todistaa kuivuuden? :D
Ei se poikeuksellista kuivuutta korvaa, mutta poikkeuksellisesta kuivuudesta johtuvan sadon menettämisen kylläkin.
Toinen satovahonkoja vakuuttavista yhtiöistä lisäsi poikkeuksellisten sateiden aiheuttamat sadon menettämiset ehtoihinsa tälle kasvukaudelle. Sen toisen yhtiön vakuutuksissa taas tämä ominaisuus on ollut alusta pitäenkin. Sillä perusteella myös suurin osa korvauksista on siellä maksettu.
Sademäärä kysytään Ilmatieteenlaitokselta, oli se sitten suuri tai pieni.
-
Sademäärä kysytään Ilmatieteenlaitokselta, oli se sitten suuri tai pieni.
Miten hyvin paikallisiin muutaman kymmenen millin ukkoskuuroihin suhtaudutaan, jotka eivät näy Ilmatieteenlaitoksen tilastoissa? Piisaako esim. kuva, jossa vesitipunen tyytyväisenä uiskentelee tai voisi uida pellolla?
-
Mites, korvaako nää katovakuutukset poikkeuksellista kuivuutta? Poikkeukselliset ilmatieteenlaitoksen todistamat sateethan saatiin jotenkin ehtoihin, kuka todistaa kuivuuden? :D
Mun mielestäni vakuutuksen ei tarviste korvata kuivuutta, koska kastelujärjestelmät on keksitty 😂😂 Sehän ei ole yllättävä vahinko jos kasvusto kuihtuu kuukauden 😂😂
-
Mites, korvaako nää katovakuutukset poikkeuksellista kuivuutta? Poikkeukselliset ilmatieteenlaitoksen todistamat sateethan saatiin jotenkin ehtoihin, kuka todistaa kuivuuden? :D
Mun mielestäni vakuutuksen ei tarviste korvata kuivuutta, koska kastelujärjestelmät on keksitty 😂😂 Sehän ei ole yllättävä vahinko jos kasvusto kuihtuu kuukauden 😂😂
Eikö tolla ajattelumallilla ole märkyyskin estettävissä ojilla? Tai jos ei ojat riitä niin maansiirtotöillä. Nostat sen pellon alueen korkeimmalle paikalle niin ei ole vesistä ongelmaa. ;D
Koko katovakuutus systeemi nyt on sellainen, etten oikein tiedä miten siihen pitäisi suhtautua. Itse en ole ajatellut vakuutusta ottaa ja meinasin nykyisistäkin vakuutuksista osan vähentää. Ehdot niin tiukkoja, että saa tapella aika reippaasti, että mitään korvauksia saa.
-
Voiskohan saada satovakuutuksen. Täälläkin viljatiloilla +300ha on
ha-sadot 6-8t. Kun tuon määrän myy niinettä hinta on ehtinyt pudota,
niin tappio euroissa on valtava. Noottaa, oiskoos sellaasta?
-
Voiskohan saada satovakuutuksen. Täälläkin viljatiloilla +300ha on
ha-sadot 6-8t. Kun tuon määrän myy niinettä hinta on ehtinyt pudota,
niin tappio euroissa on valtava. Noottaa, oiskoos sellaasta?
Tein satovakuutuksen keväällä rypsistä, mallasohrasta ja rukiista. Kuinkahan noiden korvausten laita, kun rukiista tuli noin 1000 kg/ha sato. Nyt katson miten vakuutusyhtiön korvauskäytäntö menee? . Ainiin, täytyy ekana lukea se pienellä präntätty teksti, missä evätään kuivuudesta johtuva kato.
-
> rukiista tuli noin 1000 kg/ha
Ihan hyvin tuli = ei korvauksia
-
Voiskohan saada satovakuutuksen. Täälläkin viljatiloilla +300ha on
ha-sadot 6-8t. Kun tuon määrän myy niinettä hinta on ehtinyt pudota,
niin tappio euroissa on valtava. Noottaa, oiskoos sellaasta?
Tein satovakuutuksen keväällä rypsistä, mallasohrasta ja rukiista. Kuinkahan noiden korvausten laita, kun rukiista tuli noin 1000 kg/ha sato. Nyt katson miten vakuutusyhtiön korvauskäytäntö menee? . Ainiin, täytyy ekana lukea se pienellä präntätty teksti, missä evätään kuivuudesta johtuva kato.
korvauskäytäntö on kiinnostavaa.... jössehän aikaisemmin jo selvitti, että yleisesti vakuutuksen korvauspiiriin kuuluu mm kuivuudesta johtuva sadonmenetys.
Mielenkiintoiseksi asian tekee uusi tieto siitä, että luomuviljelty maa sietää näitä sään ääriolosuhteita tavanomaista kemikaaleilla tuotettuja paremmin. Voidaanko jo pitää viljelijän omana virheenä sitä, ettei ole näitä luomuviljelyn oppeja hakenut ajoissa? Tänään aamuteeveessä asia taas kerran todistettiin ja mielipide oli, että luomuun siirtyminen tulee tapahtumaan väistämättä, jos poikkeukselliset sääilmiöt vaan lisääntyy.
Tämäkin keskusteluketju voi päättyä, kun viimeinenkin hehtaari pelloista on luomussa ja sään aiheuttamat riskit on poistettu, kuin tuhkarokko konsanaan maan päältä.
-
Voiskohan saada satovakuutuksen. Täälläkin viljatiloilla +300ha on
ha-sadot 6-8t. Kun tuon määrän myy niinettä hinta on ehtinyt pudota,
niin tappio euroissa on valtava. Noottaa, oiskoos sellaasta?
Tein satovakuutuksen keväällä rypsistä, mallasohrasta ja rukiista. Kuinkahan noiden korvausten laita, kun rukiista tuli noin 1000 kg/ha sato. Nyt katson miten vakuutusyhtiön korvauskäytäntö menee? . Ainiin, täytyy ekana lukea se pienellä präntätty teksti, missä evätään kuivuudesta johtuva kato.
Tuolla periaatteella kaikilla olisi vakuutus🤣. Tuli vaan 1t vaikka piti tulla 7t-> vakuutuksesta loput👍😎🤣
-
Voiskohan saada satovakuutuksen. Täälläkin viljatiloilla +300ha on
ha-sadot 6-8t. Kun tuon määrän myy niinettä hinta on ehtinyt pudota,
niin tappio euroissa on valtava. Noottaa, oiskoos sellaasta?
Tein satovakuutuksen keväällä rypsistä, mallasohrasta ja rukiista. Kuinkahan noiden korvausten laita, kun rukiista tuli noin 1000 kg/ha sato. Nyt katson miten vakuutusyhtiön korvauskäytäntö menee? . Ainiin, täytyy ekana lukea se pienellä präntätty teksti, missä evätään kuivuudesta johtuva kato.
Ei kait se korvaa kun luonnonkatastrofeista johtuvat täydelliset kadot.
Maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, tornadot, tsunamit ja meteoriitin tai ehkä jonkin ilma-aluksen, ufon, avaruussukkulan/-raketin tai satelliitin tippuminen korjaamattomalle pellolle on tälläisiä katokorvauksen piiriin kuuluvia tapahtumia.
Yksikään kuvailemistasi ilmiöistä ei oikeuta korvaukseen satovahinkovakuutuksista. Poikkeuksellisen kuivuuden aiheuttama sadon menetys kylläkin. Sitä ei kuitenkaan korvata, että sato jää pienemmäksi kuin viljelijä olisi halunnut. Sellaista vakuutusta ei voisi myydä muutamalla eurolla / ha.
Rajoituksia ei kannata vakuutusehdoista etsiä pienellä kirjoitetusta tekstistä. Ne on präntätty aina vähän isommalla. Jos ei ole aikaa perehtyä muuhun, niin lukekaa edes se isolla painettu.