Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: wolfheartscry - 08.12.17 - klo:13:06
-
Taitaa alkaa paljastumaan seuraava suuri puhallus. Näinä matalan koron aikoina pankit ovat mahdollisesti korkotukilainoissa laskuttaneet ylimääräistä korkoa, kun ovat vanhempien korkotukilainojen osalta nyysineet 2%:n korkoa, vaikka velkakirjassa mainittu korko (viitekorko+marginaali) onkin pienempi. Näin siis sillä edellytyksellä, että velkakirjassa ei ole mainintaa mistään minimikorosta 2%. Omissa papereissa ei moista mainintaa ole, joten huomamatta on pankki niistänyt ylimääräistä. Kannattaa jokaisen, jolla on korkotukilainaa (uudempaa tai vanhempaa) lukea omat paperinsa ja katsoa onko korko alempi kuin korkotukilainan minimi 2% tai 1% ja ettei pankin ja velallisen välisessä velkakirjassa ole mitään minimikorkopykälää. Korkotukipäätöksessä mainittu asiakkaan maksama minimikoron 1 tai 2% määrä ei tarkoita, että se olisi velan minimikorko.
Tätä se on tämä pankkien loputon ahneus. Voi olla, ettei viranomaiset ottaudu asialle (ellei nousta kapinaan), mutta jokainen voi tietysti ottaa omaan pankkinsa yhteyttä, mikäli huoma tulleensa kusetetuksi. Ilmeisesti pankkien tulisi koravata ylimääräinen koronperintä viivästyskoron kera, mutta tuskin siihen vapaaehtoisesti suostuvat.
Jatketaan asian selvittelyä...
-
Niin, sehän näissä korkotukilainoissa tulee vastaan näinä kummallisten korkojen aikana. Tutkin itse samaa asiaa ja tulin siihen tulokseen, että riippumatta lainasopimuksesta, asetusteksti velvoittaa perimään vähintään 1 %. Olisi mielenkiintoista kuulla lakiasiantuntijan näkemys. Ehkä jollakin pankilla löytyy maininta minimikorosta, olisihan se vähintään asiallista.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000044 (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000044)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071476 (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071476)
-
Parin puhelun jälkeen alkaa vahvistumaan käsitys siitä, että meitä on vedätetty osan pankkien toimesta. Korkotukipäätöksissä mainittu minimikorko tarkoittaa korkotuen hyödyntämisen minimiä. Jos korko on sen alle (meikäläisen tapauksessa vanhoja 2% korkotukilainoja), niin velkakirjassa so***** korko on se mitä kuuluisi maksaa pankille, eikä mitään 2%. Toki jos jollakin on velkakirjassa so***** viitekorko plus marginaali yli 2%, niin eihän silloin mitään ongelmaa ole ollut, mutta aika monella tilanne on toinen johtuen matalasta marginaalista ja matalista viitekoroista.
-
Käsittääkseni korkotuen piti olla sellainen systeemi että tukea säästyy kun kokonaiskorko menee alle 2%. Eli mitä pienempi korko, niin sitä pitempään korkotuki riittää.
-
Maidontuottajien keskusjärjestökin on tietoinen asiasta (ainakin yhden henkilön osalta), mutta aika hiljakseen on ollut näköjään. Vai eikö tietoa ole jaettu lihantuottajille?
-
Aikoinaan kun noita kl lainoja oli, niin koin velvollisuudekseni pitää valtion puolta ja vinguttaa marginaalin valmiiksi alas.
Kl lainat ovat olleet hyvää liiketoimintaa pankeille, niissä on käsittääkseni ollut vähän paksumpi marginaali.
-
Korkotuet pitäisi varmaankin maksaa erillistukena niille maatiloille, jotka ovat saaneet lainan lähes ilman korkoa; nehän menevät hukkaan nostamattomina ?
Varmaan tämä maatilojen ykköspankki, Osuuspankki, subventoi maatalousinvestointeja muiden laina-asiakkaittensa marginaaleista, niin olen vähän aavistellut. Kaupunkien yrityslainoissa ei juurikaan alle 2% korkoja näy, ovat tietenkin riskialttiimpiakin.
-SS-
-
Korkotuet pitäisi varmaankin maksaa erillistukena niille maatiloille, jotka ovat saaneet lainan lähes ilman korkoa; nehän menevät hukkaan nostamattomina ?
Varmaan tämä maatilojen ykköspankki, Osuuspankki, subventoi maatalousinvestointeja muiden laina-asiakkaittensa marginaaleista, niin olen vähän aavistellut. Kaupunkien yrityslainoissa ei juurikaan alle 2% korkoja näy, ovat tietenkin riskialttiimpiakin.
-SS-
Yrityslainoissa on riski. siksi 2-4% korko. asuntolainoissa taas korkotuki, valtion takaus ja mahdolinen asumistuki. Missä riski?
-
Korkotuet pitäisi varmaankin maksaa erillistukena niille maatiloille, jotka ovat saaneet lainan lähes ilman korkoa; nehän menevät hukkaan nostamattomina ?
Varmaan tämä maatilojen ykköspankki, Osuuspankki, subventoi maatalousinvestointeja muiden laina-asiakkaittensa marginaaleista, niin olen vähän aavistellut. Kaupunkien yrityslainoissa ei juurikaan alle 2% korkoja näy, ovat tietenkin riskialttiimpiakin.
-SS-
Yrityslainoissa on riski. siksi 2-4% korko. asuntolainoissa taas korkotuki, valtion takaus ja mahdolinen asumistuki. Missä riski?
Hmmm..
ASP lainassa korkotukena maksetaan 70 prosenttia koron siitä osasta, joka
ylittää 3,8 % Aika heikosti asuntomarkkinoille on korkotukia valunut.
Valtiontakauksia ei saa kuin omaan asuntona käytettyyn asuntoon.
APS lainoitettua valitontakauksilla varustettua asuntoa ei voi laittaa tienaamaan
vuokramarkkinoille. Tuo asumistukimaininta jää epäselväksi, koska vain 0,26%
asumistukieuroista maksatetaan omistusasujille, eläkkeensaajia lähes puolet, ymmärrettävää.
Siis sitä minä juuri, että yrityslainoissa pl. maatalous on katsottu olevan riskiä,
mutta ei maatilojen lainoissa, koska korot niissä lienevät käytännössä nolla.
Muuten ei käyttämättömästä korkotukimahdollisuudesta tehtäisi tässäkään asiaa.
Jos taas maatilojen korkotukilainat ovat kalliimpia kuin samaan tarkoitukseen
myönnettävät kovanrahan yrityslainat, miksi ihmeessä maatilalle pitää puoliväkisin ottaa
sellaista lainaa, jonka korkokulut ovat korkeammat, hyödyntämiskelvottoman korkotuki-
ja valtiontakausominaisuuden takia ?
-SS-
-
Korkotuet pitäisi varmaankin maksaa erillistukena niille maatiloille, jotka ovat saaneet lainan lähes ilman korkoa; nehän menevät hukkaan nostamattomina ?
Varmaan tämä maatilojen ykköspankki, Osuuspankki, subventoi maatalousinvestointeja muiden laina-asiakkaittensa marginaaleista, niin olen vähän aavistellut. Kaupunkien yrityslainoissa ei juurikaan alle 2% korkoja näy, ovat tietenkin riskialttiimpiakin.
-SS-
Yrityslainoissa on riski. siksi 2-4% korko. asuntolainoissa taas korkotuki, valtion takaus ja mahdolinen asumistuki. Missä riski?
Hmmm..
ASP lainassa korkotukena maksetaan 70 prosenttia koron siitä osasta, joka
ylittää 3,8 % Aika heikosti asuntomarkkinoille on korkotukia valunut.
Valtiontakauksia ei saa kuin omaan asuntona käytettyyn asuntoon.
APS lainoitettua valitontakauksilla varustettua asuntoa ei voi laittaa tienaamaan
vuokramarkkinoille. Tuo asumistukimaininta jää epäselväksi, koska vain 0,26%
asumistukieuroista maksatetaan omistusasujille, eläkkeensaajia lähes puolet, ymmärrettävää.
Siis sitä minä juuri, että yrityslainoissa pl. maatalous on katsottu olevan riskiä,
mutta ei maatilojen lainoissa, koska korot niissä lienevät käytännössä nolla.
Muuten ei käyttämättömästä korkotukimahdollisuudesta tehtäisi tässäkään asiaa.
Jos taas maatilojen korkotukilainat ovat kalliimpia kuin samaan tarkoitukseen
myönnettävät kovanrahan yrityslainat, miksi ihmeessä maatilalle pitää puoliväkisin ottaa
sellaista lainaa, jonka korkokulut ovat korkeammat, hyödyntämiskelvottoman korkotuki-
ja valtiontakausominaisuuden takia ?
-SS-
Maatilojen kohdalla pitäisi tutkia tuota korkotasoa että miten se jakaantuu tilojen kesken kun verrataan tilan korkotukilainan ja kovan lainan määrää. Onko niillä alempi korkotaso joilla korkotukilainan osuus on korkeampi kaikista veloista.
Puhuin asumistuessa ja lainassa riskistä versus yritys lainoihin. Yritys kun tekee konkan, niin kaikki realisoidaan. Tavan ihminen kun jää työttömäksi juoksee sosiaaliturva.
-
Korkotuet pitäisi varmaankin maksaa erillistukena niille maatiloille, jotka ovat saaneet lainan lähes ilman korkoa; nehän menevät hukkaan nostamattomina ?
Varmaan tämä maatilojen ykköspankki, Osuuspankki, subventoi maatalousinvestointeja muiden laina-asiakkaittensa marginaaleista, niin olen vähän aavistellut. Kaupunkien yrityslainoissa ei juurikaan alle 2% korkoja näy, ovat tietenkin riskialttiimpiakin.
-SS-
Yrityslainoissa on riski. siksi 2-4% korko. asuntolainoissa taas korkotuki, valtion takaus ja mahdolinen asumistuki. Missä riski?
Hmmm..
ASP lainassa korkotukena maksetaan 70 prosenttia koron siitä osasta, joka
ylittää 3,8 % Aika heikosti asuntomarkkinoille on korkotukia valunut.
Valtiontakauksia ei saa kuin omaan asuntona käytettyyn asuntoon.
APS lainoitettua valitontakauksilla varustettua asuntoa ei voi laittaa tienaamaan
vuokramarkkinoille. Tuo asumistukimaininta jää epäselväksi, koska vain 0,26%
asumistukieuroista maksatetaan omistusasujille, eläkkeensaajia lähes puolet, ymmärrettävää.
Siis sitä minä juuri, että yrityslainoissa pl. maatalous on katsottu olevan riskiä,
mutta ei maatilojen lainoissa, koska korot niissä lienevät käytännössä nolla.
Muuten ei käyttämättömästä korkotukimahdollisuudesta tehtäisi tässäkään asiaa.
Jos taas maatilojen korkotukilainat ovat kalliimpia kuin samaan tarkoitukseen
myönnettävät kovanrahan yrityslainat, miksi ihmeessä maatilalle pitää puoliväkisin ottaa
sellaista lainaa, jonka korkokulut ovat korkeammat, hyödyntämiskelvottoman korkotuki-
ja valtiontakausominaisuuden takia ?
-SS-
Ei niitä kalliimpia korkotukilainoja ole väkisin otettu, vaan tämä epänormaali korkotilanne on tehnyt sen, että pankkilainastakin on tullut halvempaa kuin 2%. Nyt vaan paljastui, että korkotukilainoistakin olisi pitänyt maksaa sitä korkoa, joka velkakirjan korko-kohdassa on so***** eikä tuota kahta prosenttia, mikäli velan korko on alle kaksi prossaa. Korkotukipäätöksessä puhutaan minimistä, mutta korkotuki ei ole voimassa, jos velan korko on alle kaksi prosenttia ja jos velkakirjassa ei ole mitään mainintaa mistään minimikorosta, niin silloin pankki on kusettanu. Korkotukena myönnetty avustus jää omalta osalta käyttämättä, mikäli korkotaso pysyy alhaisena. Siitä hyötyy valtio.
-
Ittelläkin oli joskus muutaman vuoden maan hankintaan korkotukilainaa ja jossain koulutuksissakin olen aikoinaan ollut , joissa on puhuttu valtion maksamasta korkotuesta. Aina niissä luennoissa on sanottu, että viljelijän maksama korko on vähintään 2%. Samoin oli mulla ja siksi maksoinkin lainan pois, kun "kahden vuoden talletusten" korko painui tuon alle. Tosin noista ajoista kait 10-15 vuotta, joten onhan ne ehdot voineet muuttua. Mutta epäilisin että jos vaan yks pelaaja polttaa pelihousujaan saattaa luetun ymmärtämisessä olla vikaa , eikä pankissa.
-
Ittelläkin oli joskus muutaman vuoden maan hankintaan korkotukilainaa ja jossain koulutuksissakin olen aikoinaan ollut , joissa on puhuttu valtion maksamasta korkotuesta. Aina niissä luennoissa on sanottu, että viljelijän maksama korko on vähintään 2%. Samoin oli mulla ja siksi maksoinkin lainan pois, kun "kahden vuoden talletusten" korko painui tuon alle. Tosin noista ajoista kait 10-15 vuotta, joten onhan ne ehdot voineet muuttua. Mutta epäilisin että jos vaan yks pelaaja polttaa pelihousujaan saattaa luetun ymmärtämisessä olla vikaa , eikä pankissa.
Mulle taas jäi joskus mielikuva että tavoitekorko on tuo 2%. Sen alle jos korot menee, niin korkotukea ei kulu. Voi olla että siinä on tuo VÄHINTÄÄN ollut myös käytössä.
-
Korkotuet pitäisi varmaankin maksaa erillistukena niille maatiloille, jotka ovat saaneet lainan lähes ilman korkoa; nehän menevät hukkaan nostamattomina ?
Varmaan tämä maatilojen ykköspankki, Osuuspankki, subventoi maatalousinvestointeja muiden laina-asiakkaittensa marginaaleista, niin olen vähän aavistellut. Kaupunkien yrityslainoissa ei juurikaan alle 2% korkoja näy, ovat tietenkin riskialttiimpiakin.
-SS-
Yrityslainoissa on riski. siksi 2-4% korko. asuntolainoissa taas korkotuki, valtion takaus ja mahdolinen asumistuki. Missä riski?
Hmmm..
ASP lainassa korkotukena maksetaan 70 prosenttia koron siitä osasta, joka
ylittää 3,8 % Aika heikosti asuntomarkkinoille on korkotukia valunut.
Valtiontakauksia ei saa kuin omaan asuntona käytettyyn asuntoon.
APS lainoitettua valitontakauksilla varustettua asuntoa ei voi laittaa tienaamaan
vuokramarkkinoille. Tuo asumistukimaininta jää epäselväksi, koska vain 0,26%
asumistukieuroista maksatetaan omistusasujille, eläkkeensaajia lähes puolet, ymmärrettävää.
Siis sitä minä juuri, että yrityslainoissa pl. maatalous on katsottu olevan riskiä,
mutta ei maatilojen lainoissa, koska korot niissä lienevät käytännössä nolla.
Muuten ei käyttämättömästä korkotukimahdollisuudesta tehtäisi tässäkään asiaa.
Jos taas maatilojen korkotukilainat ovat kalliimpia kuin samaan tarkoitukseen
myönnettävät kovanrahan yrityslainat, miksi ihmeessä maatilalle pitää puoliväkisin ottaa
sellaista lainaa, jonka korkokulut ovat korkeammat, hyödyntämiskelvottoman korkotuki-
ja valtiontakausominaisuuden takia ?
-SS-
Ei niitä kalliimpia korkotukilainoja ole väkisin otettu, vaan tämä epänormaali korkotilanne on tehnyt sen, että pankkilainastakin on tullut halvempaa kuin 2%. Nyt vaan paljastui, että korkotukilainoistakin olisi pitänyt maksaa sitä korkoa, joka velkakirjan korko-kohdassa on so***** eikä tuota kahta prosenttia, mikäli velan korko on alle kaksi prossaa. Korkotukipäätöksessä puhutaan minimistä, mutta korkotuki ei ole voimassa, jos velan korko on alle kaksi prosenttia ja jos velkakirjassa ei ole mitään mainintaa mistään minimikorosta, niin silloin pankki on kusettanu. Korkotukena myönnetty avustus jää omalta osalta käyttämättä, mikäli korkotaso pysyy alhaisena. Siitä hyötyy valtio.
Korkotukilainoissa on toki se bonus, että kun valtio mukana niin vakuuksien kanssa ei ole niin justiinsa.
Tarkistin omani ja yhteen prosenttiin ovat korkotukilainojen korot jämähtäneet. Tuettoman lainan korko on tosiaan alhaisempi, mutta olettaisin että jos alkaisin vaihtamaan korkotukilainoja normaaleiksi lainoiksi niin marginaali nousisi kummasti.
-
Korkotukilaina?
Mikä helvetin kammotus se on???
-
Ittelläkin oli joskus muutaman vuoden maan hankintaan korkotukilainaa ja jossain koulutuksissakin olen aikoinaan ollut , joissa on puhuttu valtion maksamasta korkotuesta. Aina niissä luennoissa on sanottu, että viljelijän maksama korko on vähintään 2%. Samoin oli mulla ja siksi maksoinkin lainan pois, kun "kahden vuoden talletusten" korko painui tuon alle. Tosin noista ajoista kait 10-15 vuotta, joten onhan ne ehdot voineet muuttua. Mutta epäilisin että jos vaan yks pelaaja polttaa pelihousujaan saattaa luetun ymmärtämisessä olla vikaa , eikä pankissa.
Mulle taas jäi joskus mielikuva että tavoitekorko on tuo 2%. Sen alle jos korot menee, niin korkotukea ei kulu. Voi olla että siinä on tuo VÄHINTÄÄN ollut myös käytössä.
Kyllä minullakin on semmoinen muistikuva entisistä lainoistani, että viljelijän maksama korko on vähintään 2% ja se sanottiin niin selvästi ettei tulkinnan varaa ollut. Minkään sortin tavoitekorkoa tms ei ollut eikä siitä puhuttu vaan maksettava korko oli lainakoron perustana ollut korko + marginaali - korkotuki TAI vähintään 2%.
Voi olla, että sanamuoto on muuttunut. Mutta automaattisesti maksettavalle alemmelle korolle perusteena ei ole se, että matalan korkotason vuoksi viitekorko+marginaali on alle 2% eikä korkotukea kulu ellei sitä selvästi lainaehdoissa sanota. Tietysti keskustella voi varsinkin jos vähimmäiskorkoakaan ei nykyään mainita.
-
Korkotukilaina?
Mikä helvetin kammotus se on???
Ne on niitä lainoja, joita aikoinaan "neuvoja nilkit" markkinoi periaatteella, että viljelijä ei tarvii omaa rahaa investointeihin. Valtio maksaa ... no maanhankinnassa tuolla tienas sen leimavero vapauden.
-
Korkotukilaina?
Mikä helvetin kammotus se on???
Ne on niitä lainoja, joita aikoinaan "neuvoja nilkit" markkinoi periaatteella, että viljelijä ei tarvii omaa rahaa investointeihin. Valtio maksaa ... no maanhankinnassa tuolla tienas sen leimavero vapauden.
Ja pikkuisen hyötyi myös korkotuen muodossa siihen aikaan kun korot olivat edes hitusen järkevällä tasolla...
-
Korkotukilaina?
Mikä helvetin kammotus se on???
Ne on niitä lainoja, joita aikoinaan "neuvoja nilkit" markkinoi periaatteella, että viljelijä ei tarvii omaa rahaa investointeihin. Valtio maksaa ... no maanhankinnassa tuolla tienas sen leimavero vapauden.
Ai sattana, ei oo tommosta.
Säästöpankissa 0.75%.
(http://images.uncyc.org/fi/thumb/4/41/Paavofinger.jpg/250px-Paavofinger.jpg)(https://pbs.twimg.com/media/CyJMLF4XEAE9YmZ.jpg)
-
Omassa korkotukipäätöksessä lukee
Korko
Tässä päätöksessä tarkoitetun lainan kokonaiskorko muodostuu korkosidonnaisuudesta lisättynä marginaali-%lla. Luottolaitoksen lainasta perimä kokonaiskorko saa olla enintään sen koron suuruinen, jota pankki perii samanlaisiin tarkoituksiin myönnettävistä normaalikorkoisista lainoista lisättynä korkotukilainojen myöntämisestä ja hoitamisesta aiheutuvilla ylimääräissillä kustannuksilla.
Korkotuki
Lainasta maksettavan korkotuen suurus on enintään neljä prosettiyksikköä. Lainansaajan on kuitenkin maksettava lainasta vähintään kahden prosentin vuotuista korkoa. Korkotuen loputtua lainanasaajan on maksettava lainasta kokonaiskoron suuruista korkoa........
Sama teksti löytyy laista 329/1999 johon nojautuen laina on myönnetty.
Kyllä haiskahtaa pahasti kuprulta. Ei lainkirjoittaja liene tarkoittanut, että korkosidonnaisuus+marginaalin painuessa alle kahden prosentin viljelijälle tarkoitettu korkotukilaina muuttuukin viljelijän maksamaksi pankkitueksi??
Palaneen käryä ilmassa.
-
Omassa korkotukipäätöksessä lukee
Korko
Tässä päätöksessä tarkoitetun lainan kokonaiskorko muodostuu korkosidonnaisuudesta lisättynä marginaali-%lla. Luottolaitoksen lainasta perimä kokonaiskorko saa olla enintään sen koron suuruinen, jota pankki perii samanlaisiin tarkoituksiin myönnettävistä normaalikorkoisista lainoista lisättynä korkotukilainojen myöntämisestä ja hoitamisesta aiheutuvilla ylimääräissillä kustannuksilla.
Korkotuki
Lainasta maksettavan korkotuen suurus on enintään neljä prosettiyksikköä. Lainansaajan on kuitenkin maksettava lainasta vähintään kahden prosentin vuotuista korkoa. Korkotuen loputtua lainanasaajan on maksettava lainasta kokonaiskoron suuruista korkoa........
Sama teksti löytyy laista 329/1999 johon nojautuen laina on myönnetty.
Kyllä haiskahtaa pahasti kuprulta. Ei lainkirjoittaja liene tarkoittanut, että korkosidonnaisuus+marginaalin painuessa alle kahden prosentin viljelijälle tarkoitettu korkotukilaina muuttuukin viljelijän maksamaksi pankkitueksi??
Palaneen käryä ilmassa.
Haiskahtaa tai ei, mutta eikö se ole ihan suoraan sanottu, että viljelijä maksaa vähintään 2% vuotuista korkoa. Kuinka tuon käyttää "hyväkseen" muussa pankkitoiminnassa on kait ihan neuvottelukysymys. Kait ne pankit tuollaisen jotenkin palkitsee :) Otin mäkin aikoinaan sen lainan pankista, jossa mulla ei ollut markkaakaan rahaa eikä minkäänlaista tiliä. Sattui vaan hoitamaan myyjän asioita. En enää valita, mutta asiantunteva palvelu,vaikka en enää asiakkaana olekkaan :) Tosin ne lainarahat sijoitin toiseen pankkiin :)
-
Omassa korkotukipäätöksessä lukee
Korko
Tässä päätöksessä tarkoitetun lainan kokonaiskorko muodostuu korkosidonnaisuudesta lisättynä marginaali-%lla. Luottolaitoksen lainasta perimä kokonaiskorko saa olla enintään sen koron suuruinen, jota pankki perii samanlaisiin tarkoituksiin myönnettävistä normaalikorkoisista lainoista lisättynä korkotukilainojen myöntämisestä ja hoitamisesta aiheutuvilla ylimääräissillä kustannuksilla.
Korkotuki
Lainasta maksettavan korkotuen suurus on enintään neljä prosettiyksikköä. Lainansaajan on kuitenkin maksettava lainasta vähintään kahden prosentin vuotuista korkoa. Korkotuen loputtua lainanasaajan on maksettava lainasta kokonaiskoron suuruista korkoa........
Sama teksti löytyy laista 329/1999 johon nojautuen laina on myönnetty.
Kyllä haiskahtaa pahasti kuprulta. Ei lainkirjoittaja liene tarkoittanut, että korkosidonnaisuus+marginaalin painuessa alle kahden prosentin viljelijälle tarkoitettu korkotukilaina muuttuukin viljelijän maksamaksi pankkitueksi??
Palaneen käryä ilmassa.
Kyllä mulla korkotukilainoissa on kokonaiskorko nettipankin mukaan alle 2%. Ei nykyään tahdo saada mitään 0.6% marginaalin lainoja.
Periaatteessa tuossa korkotukea säästyy "pahan päivän varalle". Eli jos kokonsiskorko on 2% tai alle, niin korkotukea säästyy loppuun. Karkeasti saisi korot kolmin kertaistua ja korko meno olisi sama.
Nyt alan ymmärtää miksi 16% lainanlyhennys tahdilla pankit on nihkeitä investointiin. Jos lainapääoma koostuu suurimaksi osaksi kovista lainoista, niin riski on suurempi ja jos tosiaan pankki perii korkotukilainoista 2% koron joka tapauksessa kun kovat lainat on alle 2%, niin pankin tuottohan siinä kärsii.
Taas jos sinulla on lähes kaikki korkotukilainoja, niin pankki saa vähintään tuon 2% ja kokonaiskorko saa kivuta 6% ennen kuin alkaa maksukykyyn vaikuttaa. Kovissa lainoissa tuo 6% alkaa jo tuntumaan.
-
Osa pankeista on perinyt tän korkotuki-asian oikein, joten sen takia asia paljastuikin. Norsunkorva op (ja joku muukin pankki) suurimpana on menetellyt väärin, joten MTK:kin on hipi hiljaa, vaikka ovat tietoisia asiasta.
Mutta ihan turhaan te mun kanssa jankkaatte. Soittakaa ministeriöön ja/tai Maviin, niin alkaa teillekin valjeta totuus. Niin mäkin tein. Ja ainakin op:lle ja jollekin muulle ryhmälle on mennyt ministeriöstä tiedote tai vastaava, joten kyllä tietävät asiasta sielläkin päässä. Se on sitten eri asia, että suostuuko kusettajat korvaamaan asiaa vapaaehtoisesti vai vasta käräjöinnin kautta. Mutta joutuvat ainakin tässä joulunpyhinä miettimään muutakin kuin kinkun paistoa.
-
Osa pankeista on perinyt tän korkotuki-asian oikein, joten sen takia asia paljastuikin. Norsunkorva op (ja joku muukin pankki) suurimpana on menetellyt väärin, joten MTK:kin on hipi hiljaa, vaikka ovat tietoisia asiasta.
Mutta ihan turhaan te mun kanssa jankkaatte. Soittakaa ministeriöön ja/tai Maviin, niin alkaa teillekin valjeta totuus. Niin mäkin tein. Ja ainakin op:lle ja jollekin muulle ryhmälle on mennyt ministeriöstä tiedote tai vastaava, joten kyllä tietävät asiasta sielläkin päässä. Se on sitten eri asia, että suostuuko kusettajat korvaamaan asiaa vapaaehtoisesti vai vasta käräjöinnin kautta. Mutta joutuvat ainakin tässä joulunpyhinä miettimään muutakin kuin kinkun paistoa.
No op:stä tuon uskookin. Kyllä tuon on moraalisesti väärin jos korkotukilainan korko on kovempi kuin kovanlainan. Varsinkin jos laskennalinen korko on alle 2 % ja peritään tuon vähimäiskoron mukaan 2%. Minusta valtio on tarkoitanut jos kokonaiskorko menee alle 2%, niin korkotukea säästyy lainan loppuun. Varsinkin jos korkotukilainaan haetaan lyhennysvapaata korkojen noustessa.
-
Tossa ite pähkäiliun että jos meinaa investoida, niin kannattaa ostaa Lantmännen rahoituksella. Korko vuoden 2018 loppuun 0% ja sinne asti lyhennysvapaata. Samalla maksaa sillä investointiin varatulla rahalla näitä kovankoron/korkotukilainoja pois nopeutetusti, jos mahdolista. Maksaa sitten investoinin vuoden 2018 lopussa pois.
Eli jos on vaikka 40k€ takataskussa. Ostaa koneen. Hakee rahoituksen. Maksaa pankkilainoja pois. Maksaa koneen vuoden päästä pois lyhenyksillä säästyneillä rahoilla.
-
Korkotuet pitäisi varmaankin maksaa erillistukena niille maatiloille, jotka ovat saaneet lainan lähes ilman korkoa; nehän menevät hukkaan nostamattomina ?
Varmaan tämä maatilojen ykköspankki, Osuuspankki, subventoi maatalousinvestointeja muiden laina-asiakkaittensa marginaaleista, niin olen vähän aavistellut. Kaupunkien yrityslainoissa ei juurikaan alle 2% korkoja näy, ovat tietenkin riskialttiimpiakin.
-SS-
Muistan hyvin käyttäneeni tätä korkotukikorttia kun väännettiin pankin "muista eduista", " Vien korkotukikatteen sitten muualle". Sitten tuli niitä pieniä etuja.
-
Nyt sekin selvisi miksi pankit on nihkeitä tähän "laajennus pienin askelin". Tuossa ideassa jää mahdoliset korkotukilainat pois ja investointi tehdään vähin erin. Itse ehdottelin OP:n asiamiehelle joskus että vois lähteä ideasta että mahdolisimman vähän sotkisi elyä ja valtiota hommiin. Heti muuttui suhtautuminen nihkeäksi. Kommenti oli "kyllä avustukset ja korkotukilainai on haettava!" eli käytännössä pankin kanta oli että lainan määrällä ei väliä kun saadaan vain investointituki ja korkotuki juoksemaan pankille.
-
Kyllä mulla korkotukilainoissa on kokonaiskorko nettipankin mukaan alle 2%. Ei nykyään tahdo saada mitään 0.6% marginaalin lainoja.
Kuukausi sitten tein pienen kierroksen tinkaamassa lainaehtoja uusiksi. Nyt marginaali vähän vajaa 0.6 ja kun 12 kk euribor on noin 0.2 miinuksella niin kokonaiskorko jää alle 0.4.
Viimeiset korkotukilainat on maksettu pois muutama vuosi sitten.
-
Kyllä mulla korkotukilainoissa on kokonaiskorko nettipankin mukaan alle 2%. Ei nykyään tahdo saada mitään 0.6% marginaalin lainoja.
Kuukausi sitten tein pienen kierroksen tinkaamassa lainaehtoja uusiksi. Nyt marginaali vähän vajaa 0.6 ja kun 12 kk euribor on noin 0.2 miinuksella niin kokonaiskorko jää alle 0.4.
Viimeiset korkotukilainat on maksettu pois muutama vuosi sitten.
Joko lainamäärä ei ole iso tai on pieni suhteessa liikevaihtoon ja tulokseen. Tarkistitko ettei lue "korko vähintään marginaalin verran"?
-
Aikanaan kun näitä korkotukilainoja hain, niin rahoituspäällikkö yritti vedättää marginaalia ylemmäksi. Perusteena oli se, että te saatte sen korkotuen. Sanoin, että ei käy. Se tuki kuuluu meille, ei pankille. Lisäksi laissa sanotaan (ja tuli ilmi myös näissä puheluissa viranomaisille), että korkotukilainan korko ei saa olla sen korkeampi kuin samaan tarkoitukseen myönnetyn pankkilainan korko.
-
Aikanaan kun näitä korkotukilainoja hain, niin rahoituspäällikkö yritti vedättää marginaalia ylemmäksi. Perusteena oli se, että te saatte sen korkotuen. Sanoin, että ei käy. Se tuki kuuluu meille, ei pankille. Lisäksi laissa sanotaan (ja tuli ilmi myös näissä puheluissa viranomaisille), että korkotukilainan korko ei saa olla sen korkeampi kuin samaan tarkoitukseen myönnetyn pankkilainan korko.
Eli tuolla perusteella kaikki pankit on vedättäneet. Eli jos esim. Navettalainaa on myönetty miljoona. 200k€ 0.6% marginaalin kovaa rahaa ja loppu 800k€ jollain 2.0% marginaalin korkotukilainana, niin pankin pitäisi tiputtaa tuo korko 0,6% ja korvata ylimääräisen maksetun koron pääomasta.
-
Kyllä mulla korkotukilainoissa on kokonaiskorko nettipankin mukaan alle 2%. Ei nykyään tahdo saada mitään 0.6% marginaalin lainoja.
Kuukausi sitten tein pienen kierroksen tinkaamassa lainaehtoja uusiksi. Nyt marginaali vähän vajaa 0.6 ja kun 12 kk euribor on noin 0.2 miinuksella niin kokonaiskorko jää alle 0.4.
Viimeiset korkotukilainat on maksettu pois muutama vuosi sitten.
Joko lainamäärä ei ole iso tai on pieni suhteessa liikevaihtoon ja tulokseen. Tarkistitko ettei lue "korko vähintään marginaalin verran"?
Nettipankkisovelluksessa näkyy erikseen marginaali < 0.6 ja korko yhteensä < 0.4
-
Osa pankeista on perinyt tän korkotuki-asian oikein, joten sen takia asia paljastuikin. Norsunkorva op (ja joku muukin pankki) suurimpana on menetellyt väärin, joten MTK:kin on hipi hiljaa, vaikka ovat tietoisia asiasta.
Mutta ihan turhaan te mun kanssa jankkaatte. Soittakaa ministeriöön ja/tai Maviin, niin alkaa teillekin valjeta totuus. Niin mäkin tein. Ja ainakin op:lle ja jollekin muulle ryhmälle on mennyt ministeriöstä tiedote tai vastaava, joten kyllä tietävät asiasta sielläkin päässä. Se on sitten eri asia, että suostuuko kusettajat korvaamaan asiaa vapaaehtoisesti vai vasta käräjöinnin kautta. Mutta joutuvat ainakin tässä joulunpyhinä miettimään muutakin kuin kinkun paistoa.
Pystyyköhän pankki tuossa tapauksessa sanomaan luoton irti? Eli pistämään heti maksuun?
-
En oikein ymmärrä, miksei voisi siirtyä ihan vapaisiin yrityslainoihin, eikä haikailla korkotukia ja korkotukien saamattomuutta ? Onko siinä jokin muukin etu sitten, onhan näiden markkinakorkojen alhainen taso ollut tiedossa jo kohta kaksikymmentä vuotta ?
-SS-
-
En oikein ymmärrä, miksei voisi siirtyä ihan vapaisiin yrityslainoihin, eikä haikailla korkotukia ja korkotukien saamattomuutta ? Onko siinä jokin muukin etu sitten, onhan näiden markkinakorkojen alhainen taso ollut tiedossa jo kohta kaksikymmentä vuotta ?
-SS-
Mähän sanoin että ehdotin pankille että jos lähtis ajatuksella ettei ELYÄ sotkisi koko hommaan. Suhtautuminen muuttui lievästi nihkeäksi.
-
Niin, taisi korkotukilaina tuoda varainsiirtoverovapautuksen vai kuinka se oli ? Siinäkö olisi syy kärsiä hiukan suuremmista koroista hetken ?
-SS-
-
Niin, taisi korkotukilaina tuoda varainsiirtoverovapautuksen vai kuinka se oli ? Siinäkö olisi syy kärsiä hiukan suuremmista koroista hetken ?
-SS-
ihan hyvä ja työllistävä ketju...vältyt 4% verolta, jos otat lainaa. Lainaa saadaksesi sun pitää kuvailla mihin rahaa tarvitaan ja siihen pitää toimitella lausuntoja eräiltä hyviksi todetuilta "asiantuntijoilta". Turhaa ja tarpeetonta työtä, eikä tunnu oikeudenmukaiseltakaan...... veroa maksaa eniten se joka kuluttaa vähiten.
-
Niin ja sitten maatilan yhtiöittämisellä alkaa laajeneminen sujua, koska osakeyhtiössä on merkittäviä veroetuja juuri silloin kun mätetään peltolainaa lainan päälle ihan tärviölle asti, taitaa olla pellon arvostus eri lailla laskettu kuin elinkeinonharjoittajalla.
Sitten konkurssipesästä ostetaan pellot halvalla takaisin, ja sukukartano on syntynyt ?
https://www.farmit.net/talous/2017/12/07/maatilan-yhtioittaminen-antaa-lisaa-mahdollisuuksia-maatalouden-verosuunnitteluun
-SS-
-
Aikanaan kun näitä korkotukilainoja hain, niin rahoituspäällikkö yritti vedättää marginaalia ylemmäksi. Perusteena oli se, että te saatte sen korkotuen. Sanoin, että ei käy. Se tuki kuuluu meille, ei pankille. Lisäksi laissa sanotaan (ja tuli ilmi myös näissä puheluissa viranomaisille), että korkotukilainan korko ei saa olla sen korkeampi kuin samaan tarkoitukseen myönnetyn pankkilainan korko.
Eli tuolla perusteella kaikki pankit on vedättäneet. Eli jos esim. Navettalainaa on myönetty miljoona. 200k€ 0.6% marginaalin kovaa rahaa ja loppu 800k€ jollain 2.0% marginaalin korkotukilainana, niin pankin pitäisi tiputtaa tuo korko 0,6% ja korvata ylimääräisen maksetun koron pääomasta.
Näinkin sen voi nähdä. Valtio ja lainanottaja häviävät, tosin velallinen on tähän suostunut "vapaaehtoisesti" eli on voinut olla se koko rahoituspaketti siitäkin kiinni. Tämänkin takia voi olla, että monella ne korkotukilainojen korot ei ole painuneet alle kahteen, joten siltä osin asiat ok.
Tuosta lainojen irtisanomisesta tällä perustella en osaa sanoa. Pitää vielä lukea velkakirjan ehtoja uudelleen läpi. Voihan olla, että pankit pystyisi senkin tekemään. Kuukausi aikaa etsiä uusi rahoittaja siinä tilanteessa, jos muistan oikein. No mä olen opettanutkin jälkikasvulle, että uhkapelissä pankki voittaa aina. Uhkapeliä se tämä maataistelukin velallisena on. Se on on hyvä muistaa itsekin.
Omalta osalta meinaan kyllä katsoa tämän asian pohjamutia myöten, mutta siihen voi mennä aikaa.
-
Aikanaan kun näitä korkotukilainoja hain, niin rahoituspäällikkö yritti vedättää marginaalia ylemmäksi. Perusteena oli se, että te saatte sen korkotuen. Sanoin, että ei käy. Se tuki kuuluu meille, ei pankille. Lisäksi laissa sanotaan (ja tuli ilmi myös näissä puheluissa viranomaisille), että korkotukilainan korko ei saa olla sen korkeampi kuin samaan tarkoitukseen myönnetyn pankkilainan korko.
Eli tuolla perusteella kaikki pankit on vedättäneet. Eli jos esim. Navettalainaa on myönetty miljoona. 200k€ 0.6% marginaalin kovaa rahaa ja loppu 800k€ jollain 2.0% marginaalin korkotukilainana, niin pankin pitäisi tiputtaa tuo korko 0,6% ja korvata ylimääräisen maksetun koron pääomasta.
Näinkin sen voi nähdä. Valtio ja lainanottaja häviävät, tosin velallinen on tähän suostunut "vapaaehtoisesti" eli on voinut olla se koko rahoituspaketti siitäkin kiinni. Tämänkin takia voi olla, että monella ne korkotukilainojen korot ei ole painuneet alle kahteen, joten siltä osin asiat ok.
Tuosta lainojen irtisanomisesta tällä perustella en osaa sanoa. Pitää vielä lukea velkakirjan ehtoja uudelleen läpi. Voihan olla, että pankit pystyisi senkin tekemään. Kuukausi aikaa etsiä uusi rahoittaja siinä tilanteessa, jos muistan oikein. No mä olen opettanutkin jälkikasvulle, että uhkapelissä pankki voittaa aina. Uhkapeliä se tämä maataistelukin velallisena on. Se on on hyvä muistaa itsekin.
Omalta osalta meinaan kyllä katsoa tämän asian pohjamutia myöten, mutta siihen voi mennä aikaa.
Tuossahan on selvästi rikottu tukiehtoja. Eli peritäänkö korkotuki takaisin pankilta vai isännältä? Veikkaan isäntää kun periaatteessa isäntä on saanut korkotuen ja on sopinut pankin kanssa korkeqammasta korosta.
-
Korkotukilainan voi maksaa pois lyhyemmäsäkin ajassa. Siitä mulla on kokemusta. Siis aikoinaan lisämaan kauppaan sai korkotukilainaa ja sillä perusteella kaupalle sai leimaverovapauden. Nykyään lisämaakauppaan ei kait saa ko.lainaa. Pankki meinas aikoinaan , että se laina on pakko nostaa (ei riittänyt oikeutus ja myöntö), muuten ei saa sitä leimaverovapautta. Eli oli pakko maksaa lainan nostokulut pankille. No piruuttaan vein nekin rahat toiseen pankkiin ,kun myöntäneessä pankissa ei taittu edes ymmärtää, että ne saa jäädä tilille, tai sitten täti teki vaan todella huonon tarjouksen. Taisi ainut voittaja olla tässäkin pankki, mutta pojot silloiselle ko. pankin lakimiehelle, joka edes ehdotti moista. Häntä seuraava samassa virassaan olikin sitten niin pilkun viilaaja, että peltomaan kauppaa jossa tuli toista hehtaaria metsää mukana, meinas olla ihan ylipääsemätön ongelmineen. Ongelma nimittäin oli, että miten kyseisen "metsän" metsänhoitomaksu jaetaan kauppakirjaan ko. vuodelta, kun kauppa oli toukokuussa. Hetken mietiskelin päässäni ja sanoin myyjälle että taitaa olla kyse eurosta tai kahdesta korkeintaan. Ei kuulemma tarvinnut ottaa huomioon.
-
Korkotukilainan voi maksaa pois lyhyemmäsäkin ajassa. Siitä mulla on kokemusta. Siis aikoinaan lisämaan kauppaan sai korkotukilainaa ja sillä perusteella kaupalle sai leimaverovapauden. Nykyään lisämaakauppaan ei kait saa ko.lainaa. Pankki meinas aikoinaan , että se laina on pakko nostaa (ei riittänyt oikeutus ja myöntö), muuten ei saa sitä leimaverovapautta. Eli oli pakko maksaa lainan nostokulut pankille. No piruuttaan vein nekin rahat toiseen pankkiin ,kun myöntäneessä pankissa ei taittu edes ymmärtää, että ne saa jäädä tilille, tai sitten täti teki vaan todella huonon tarjouksen. Taisi ainut voittaja olla tässäkin pankki, mutta pojot silloiselle ko. pankin lakimiehelle, joka edes ehdotti moista. Häntä seuraava samassa virassaan olikin sitten niin pilkun viilaaja, että peltomaan kauppaa jossa tuli toista hehtaaria metsää mukana, meinas olla ihan ylipääsemätön ongelmineen. Ongelma nimittäin oli, että miten kyseisen "metsän" metsänhoitomaksu jaetaan kauppakirjaan ko. vuodelta, kun kauppa oli toukokuussa. Hetken mietiskelin päässäni ja sanoin myyjälle että taitaa olla kyse eurosta tai kahdesta korkeintaan. Ei kuulemma tarvinnut ottaa huomioon.
Äkkiä sanoisin että leimaverovapauden sai jos sai korkotukilaina päätöksen, ei siihen varsinaisesti lainaa olisi tar*****.
-
Äkkiä sanoisin että leimaverovapauden sai jos sai korkotukilaina päätöksen, ei siihen varsinaisesti lainaa olisi tar*****.
Noin mäkin uskoin ja uskon vieläkin. Lainanmyöntäjä pankki hoiti kaupan kaikki paperit ja ilmoitti mulle, että olis aika nostaa se laina, jos meinataan hakea leimavero vapautusta. Taisi siis kusettaa mua. No asia on jo vanhentunut. Jollainhan niiden pitää kulunsa peittää, teki ne sen päätöksen eteen töitäkin. "Kannattavuuslaskelmat" riittävät ja ilmaiset, oliskohan joku muu tehnyt - ilmatteeksi?
-
Äkkiä sanoisin että leimaverovapauden sai jos sai korkotukilaina päätöksen, ei siihen varsinaisesti lainaa olisi tar*****.
Noin mäkin uskoin ja uskon vieläkin. Lainanmyöntäjä pankki hoiti kaupan kaikki paperit ja ilmoitti mulle, että olis aika nostaa se laina, jos meinataan hakea leimavero vapautusta. Taisi siis kusettaa mua. No asia on jo vanhentunut. Jollainhan niiden pitää kulunsa peittää, teki ne sen päätöksen eteen töitäkin. "Kannattavuuslaskelmat" riittävät ja ilmaiset, oliskohan joku muu tehnyt - ilmatteeksi?
Periaatteessa inestointiin kannataisi hakea se investointi tuki laina. maksaa investointi käteisellä ja sillä korkotukilainalla maksaa pois kovan koron lainoja. Pankit kilpailee silmät kiiluen niistä korkotuki lainoista. Saa korot triplaantua ennen kuin vaikuttaa koron maksuun. Tämä sillä edelytyksella että jos ei saa kovia korkoja hinattua tarpeaksi alas.
-
Kuinka moni on jo soitellut ministeriöön tai norsunkorvan pääkonttorille. Kannattaa soittaa. Hiukan painetta pankinjohtajille, niin saavat vähän vauhtia asian selvittelyyn. Koittaa pankkikin vaan väistellä asiaa. Katotaan kuis tässä käy.
-
Tää on hyvä ketju!
Tapiola/ S-pankki ilmoittivat korkojensa olevan alle 2% tai 1% jos lainan korko menee alemmaksi. Ja tosiaan, minunkin papereissa lukee, "korkotuen loputtua lainansaajan on maksettava lainasta kokonaiskoron suuruista korkoa"! Lainoistani on korkotuen osuus loppunut jo ajat sitten ja oikea korko on alle 1%, mutta on otettu silti 2% korkoa! Nyt olis oikeesti edunvalvojan paikka toimia! Olen ihmetellyt tätä jo vuosia ja keskustellutkin muiden pankkien edustajien kanssa, mutta ovat olleet korrekteja maalaispankkia kohtaan.
-
Edunvalvojan pitäisi olla paikalla myös lainasopimuksia tehdessä, suurin hyöty tulisi silloin.
-SS-
-
>Edunvalvojan pitäisi olla paikalla myös
Aivan.Monen laajennuksiin hurahtaneiden pitäisi olla virkaholhoojan alaisena.
-
>Kuinka moni on jo soitellut ministeriöön tai norsunkorvan pääkonttorille. Kannattaa soittaa. Hiukan painetta pankinjohtajille, niin saavat vähän vauhtia asian selvittelyyn. Koittaa pankkikin vaan väistellä asiaa. Katotaan kuis tässä käy.
Kieltämättä aika suuret luulot itselläsi.Persaukiset maajussit eivät tosiaankaan kinnosta ketään.Siis ei todellakaan ketään.
-
Täytyy olla talous ihan kuralla,kun edes pystyy lähestymään pienimuotoista asiaa noin kiivaalla mielialalla-ymmärrän jos puhutaan luokkaa 10-50milj.mutta suomen tason pientiloilla,joilla lainakanta on pieni,pitäisi keskittyä enempi oleelliseen.pitääkö se viellä paikkansa,että isännän tärkein työ talvella on päärakennuksen lämmitys?onko hake vielä in?-niinkuin kultasella 80-luvulla kun seurasin vanhempien tilanpitoa hämeen sydämessä.
-
Niin velkaisimmat eturivilaina-asiakkaat ovat käyttäneet perinteisesti nämä erikseen myönnettävät korkovapautukset, että eivät ole makselleet juuri lainkaan korkoa. Osaavat pitää puoliaan näissä asioissa.
Ainakin vielä vajaat kymmenen vuotta sitten oli tämä mahdollisuus muihin kuin rakennepoliittisiin lainoihin.
-SS-
-
Taitaakin olla maajussin paratiisi.olen kohta 20v.ollut muualla,ainoastaan kesäisin käynyt kotipaikkaa katsomassa perään etteivät sisarukset liian pahalla katsoisi.kaveri teki just uuden navetan,1485 lehmää ja rakentaminen kesti 3kk.saakohan sinne tehdä samanlaisen vai onko ne sallittu rakentaa vaan lappiin?ainakin mitä lukenut,niin navetat on siellä tosi pieniä?vielä jos edes veloista tarvi huolehtia niin taivaspaikka odottaa.ainoa huolenaihe on,että se on ainoa maa,missä en tiedä olevan ulkomaisia maajusseja?pitääkö paikkansa?kaikkialla muualla löytyy yrittäjiä eri maista.se on ihan normaalia mennä mihin markkinat johdattaa.kaiken perustana on aina tuotantokustannus-ja maantie on vapaa!isäni mielisanonta?
-
Taitaakin olla maajussin paratiisi.olen kohta 20v.ollut muualla,ainoastaan kesäisin käynyt kotipaikkaa katsomassa perään etteivät sisarukset liian pahalla katsoisi.kaveri teki just uuden navetan,1485 lehmää ja rakentaminen kesti 3kk.saakohan sinne tehdä samanlaisen vai onko ne sallittu rakentaa vaan lappiin?ainakin mitä lukenut,niin navetat on siellä tosi pieniä?vielä jos edes veloista tarvi huolehtia niin taivaspaikka odottaa.ainoa huolenaihe on,että se on ainoa maa,missä en tiedä olevan ulkomaisia maajusseja?pitääkö paikkansa?kaikkialla muualla löytyy yrittäjiä eri maista.se on ihan normaalia mennä mihin markkinat johdattaa.kaiken perustana on aina tuotantokustannus-ja maantie on vapaa!isäni mielisanonta?
No onhan meillä yleissitova TESSIKIN! Kaikki jotka ovesta konttaa Hakaniemeen sisälle saa saman palkan.
-
Tessistä en tiedä.saksassa lypsäjä maksaa n.4€/tunti.ranskassa 7.jotain ja suomessa ilmeisesti 8.29.palkkoja on vaikea vertailla,koska se riippuu ko maan elinkustannuksista.öljy ja kaikki muu määrittää tuotantokustannukset.itse toimin maassa missä huippu työmies tienaa 500€/kk.tosin työaika on enemmän kuin 160h/kk.mutta tuotamme tavaraa samoille markkinoille kilpailukykyiseen hintaan ja määräämme mitä esim.maito tai vilja maksaa-ilman investointiavustuksia.silkkaa markkinataloutta!jos ei kilpailussa pärjää,niin tarvii vaihtaa ammattia.toisaalta kiinnostaa kovasti suomen ylihinnoiteltu tuottajahinta-ilmeisesti helppoa rahaa olisi mahdollista saada pienellä riskillä?
-
Tulipa mieleen:voisiko tuo selittää osaltaan kannattavuuseroja eri maissa? Valtaosa maapallon maista ei kerää tuloveroja,ninkuin esim.suomessa?noin puolessa on nyt käytössä alv-yleensä 4-6% liikevaihdosta.ainakaan sairaanhoito ei voi olla peruste,koska just kävin yksityisellä kuvassa(luusto ja sisäelimet)ja lasku oli 9€.täysin uudet vehkeet maailman huipulta-muistan vieläkin peruskouluajan ja ne museoajan tuolit ja tekniikat.silloin jo isäkin aina kirosi verojaan 64%(oli nähnyt muitakin maita)ja tottakai vertasi näkemäänsä suomen köyhyyteen.voisikohan suomen veroja laskea?japanin tauti esim.siellä on tulovero 13%,ja kaikki niiden valtionvelka on sisäistä-mutta aina suomen uutisissa lukee miten huonosti siellä menee!kävin kerran katsomassa-jopa maaseutu kiilti-kaikki oli rakennettu valmiiksi.
-
Taitaapi olla aika vaikea saada tältä saitilta palautetta keskusteluun?mutta jos kolleegat suomessa on tyytyväisiä vallitsevaan olotilaan-silloin he ovat onnellisia!muistakaa,tie on vapaa-muuten minäkin olisin jäänyt sinne kääntämään hämeen köyhiä mantuja-nyt on elämä täynnä rahaa ja harrastuksia!
-
Taitaapi olla aika vaikea saada tältä saitilta palautetta keskusteluun?mutta jos kolleegat suomessa on tyytyväisiä vallitsevaan olotilaan-silloin he ovat onnellisia!muistakaa,tie on vapaa-muuten minäkin olisin jäänyt sinne kääntämään hämeen köyhiä mantuja-nyt on elämä täynnä rahaa ja harrastuksia!
Vaikka olisit millanen kuningas tahansa, niin opettele kirjottamaan sellasta tekstiä, josta saa selvää
-
Taitaapi olla aika vaikea saada tältä saitilta palautetta keskusteluun?mutta jos kolleegat suomessa on tyytyväisiä vallitsevaan olotilaan-silloin he ovat onnellisia!muistakaa,tie on vapaa-muuten minäkin olisin jäänyt sinne kääntämään hämeen köyhiä mantuja-nyt on elämä täynnä rahaa ja harrastuksia!
Vaikka olisit millanen kuningas tahansa, niin opettele kirjottamaan sellasta tekstiä, josta saa selvää
Trolli kirjoitti aiemmin ilman ääkkösiä, nyt vaan pääsi unohtumaan. :)
-
Taitaapi olla aika vaikea saada tältä saitilta palautetta keskusteluun?mutta jos kolleegat suomessa on tyytyväisiä vallitsevaan olotilaan-silloin he ovat onnellisia!muistakaa,tie on vapaa-muuten minäkin olisin jäänyt sinne kääntämään hämeen köyhiä mantuja-nyt on elämä täynnä rahaa ja harrastuksia!
Niin, kun et viitsi paljastaa, missä maassa vaikutat, tulisi vähän perspektiiviä, jos tietäisimme. Hyvähän se sieltä jostain kaukaa (?) on arvostella meidän meininkejä, varsinkin jos jossain Venäjällä tai muualla Itäisessä Euroopassa touhuat. Vaikka onhan se myönnettävä että ulkopuolelta näkee monet asiat selkeämmin ja toisesta näkökulmasta.
-
En mä mikään trolli ole.ihan keskiukrainassa hommia painan
-
En mä mikään trolli ole.ihan keskiukrainassa hommia painan
No ei Ukrainan maatalous tukiaisvapaata ole. Suhteessa valtion varattomuuteen, ovat mm. verotukina järjestetyt tukiaiset itse asiassa melko merkitykselliset.
-SS-
-
Mitkä tukiaiset??????täällä pelaa vain markkinatalous!!!!
-
Kukaan ei edes vartu valtiolta mutään,koska veroja ei ole!!!!!!!!!!!!!!
-
Kukaan ei edes vartu valtiolta mutään,koska veroja ei ole!!!!!!!!!!!!!!
No ilmankos valtio on siellä konkurssin partaalla!
-
Maailman suurin varjotalous...? Pinkka kunnossa niin kaikki sujuu harasoo.
(https://image.slidesharecdn.com/dataxreformen-140618031214-phpapp02/95/tax-reform-in-ukraine-4-638.jpg?cb=1403081185)
-
Kingi voisi aloittaa Ukrainan maataloutta käsittelevän keskustelun toiseen ketjuun. Ei oikein liity tähän aiheeseen.
Pankkeja ei välttämättä kiinnosta persaukisen maajussin lainoitus, mutta pankkeja kiinnostaa (persaukisemmankin) asiakkaiden tilillä liikkuva rahavirta. Antolainauksella pankit eivät matalilla marginaaleilla tee kummoista voittoa (pankkien itsensä mielestä), mutta sillä saadaan asiakas ja asiakkaan tilillä kulkevat rahat sitoutettua pankin käyttöön. Asiakkaille myydään jos jonkinlaista "lisäarvotuotetta" korkosuojauksesta erilaisiin rahastoihin. Lisäksi asiakkaan tilillä olevilla rahoilla tehdään lain sallimissa rajoissa (venyvä käsite) kaikenlaista bisnestä. Kun täällä nukutaan, niin pankkien välillä (parinkin) yön yli viipyvät rahansiirrot eivät nuku, vaan robotit pelaavat niitä rahoja toisella puolella palloa auki olevissa pörsseissä. Ei pankkitoiminta ole mitään hyväntekeväisyyttä. Kuten Nallekin on asian ilmaissut. Ei sitä hiekkaa sinne eteiseen kaivata, mutta niistä rahoista ollaan kiinnostuneita.
Se mitä tällä ketjulla olen koittanut tuoda esille, on se, että on mahdollista (ei siis ole vielä lainvoimaista päätöstä), että tuotteesta (raha) on peritty väärä hinta ja tätä liikaa perittyä hintaa koitan nyt saada takaisin. En siis ole mitään tukea vonkaamassa, enkä kenenkään taskulle menemässä. Ja jos päätös on minun kannalta myönteinen, on se myös monen muun kannalta. Sen takia kannattaisi niiden muidenkin, joita asia koskee, niin hiukan aktivoitua, jotta saataisiin asia selvitettyä nopsaan ja sen myötä päätös asialle. Jos kaikki on vaan hipihiljaa, niin asia lakaistaan maton alle vaivihkaa ja sinne se myös jää. Ei tämä homma pankeillekaan ihan selvä ole, koska muuten asia olisi tyrmätty ihan yksiselitteisesti. Ja jos tulee minun kannalta huono päätös, niin mitä sitten. Ei maailma siitä hirveästi heilahda, vaan jatkaa pyörimistään edelleen. Asia on sitten sitä myöten selvä ja jatketaan entisellään.
-
Tutkitaan...
-
Kingi voisi aloittaa Ukrainan maataloutta käsittelevän keskustelun toiseen ketjuun. Ei oikein liity tähän aiheeseen.
Pankkeja ei välttämättä kiinnosta persaukisen maajussin lainoitus, mutta pankkeja kiinnostaa (persaukisemmankin) asiakkaiden tilillä liikkuva rahavirta. Antolainauksella pankit eivät matalilla marginaaleilla tee kummoista voittoa (pankkien itsensä mielestä), mutta sillä saadaan asiakas ja asiakkaan tilillä kulkevat rahat sitoutettua pankin käyttöön. Asiakkaille myydään jos jonkinlaista "lisäarvotuotetta" korkosuojauksesta erilaisiin rahastoihin. Lisäksi asiakkaan tilillä olevilla rahoilla tehdään lain sallimissa rajoissa (venyvä käsite) kaikenlaista bisnestä. Kun täällä nukutaan, niin pankkien välillä (parinkin) yön yli viipyvät rahansiirrot eivät nuku, vaan robotit pelaavat niitä rahoja toisella puolella palloa auki olevissa pörsseissä. Ei pankkitoiminta ole mitään hyväntekeväisyyttä. Kuten Nallekin on asian ilmaissut. Ei sitä hiekkaa sinne eteiseen kaivata, mutta niistä rahoista ollaan kiinnostuneita.
Se mitä tällä ketjulla olen koittanut tuoda esille, on se, että on mahdollista (ei siis ole vielä lainvoimaista päätöstä), että tuotteesta (raha) on peritty väärä hinta ja tätä liikaa perittyä hintaa koitan nyt saada takaisin. En siis ole mitään tukea vonkaamassa, enkä kenenkään taskulle menemässä. Ja jos päätös on minun kannalta myönteinen, on se myös monen muun kannalta. Sen takia kannattaisi niiden muidenkin, joita asia koskee, niin hiukan aktivoitua, jotta saataisiin asia selvitettyä nopsaan ja sen myötä päätös asialle. Jos kaikki on vaan hipihiljaa, niin asia lakaistaan maton alle vaivihkaa ja sinne se myös jää. Ei tämä homma pankeillekaan ihan selvä ole, koska muuten asia olisi tyrmätty ihan yksiselitteisesti. Ja jos tulee minun kannalta huono päätös, niin mitä sitten. Ei maailma siitä hirveästi heilahda, vaan jatkaa pyörimistään edelleen. Asia on sitten sitä myöten selvä ja jatketaan entisellään.
Tuossahan periaatteessa säästyisi valtion rahoja jos todetaan väärinkäytös.
-
Se mitä tällä ketjulla olen koittanut tuoda esille, on se, että on mahdollista (ei siis ole vielä lainvoimaista päätöstä), että tuotteesta (raha) on peritty väärä hinta ja tätä liikaa perittyä hintaa koitan nyt saada takaisin. En siis ole mitään tukea vonkaamassa, enkä kenenkään taskulle menemässä. Ja jos päätös on minun kannalta myönteinen, on se myös monen muun kannalta. Sen takia kannattaisi niiden muidenkin, joita asia koskee, niin hiukan aktivoitua, jotta saataisiin asia selvitettyä nopsaan ja sen myötä päätös asialle. Jos kaikki on vaan hipihiljaa, niin asia lakaistaan maton alle vaivihkaa ja sinne se myös jää. Ei tämä homma pankeillekaan ihan selvä ole, koska muuten asia olisi tyrmätty ihan yksiselitteisesti. Ja jos tulee minun kannalta huono päätös, niin mitä sitten. Ei maailma siitä hirveästi heilahda, vaan jatkaa pyörimistään edelleen. Asia on sitten sitä myöten selvä ja jatketaan entisellään.
Tuossahan periaatteessa säästyisi valtion rahoja jos todetaan väärinkäytös.
ei kai tämä valtion rahoihin vaikuttaisi, asiakkaan osuus 0-2% maksusta (tai jopa <0) ja valtion osuus 2-6% (max 4% korkotuki) maksusta eikö? Velanehdot on tulee elyn päätöksestä ja siinä sanottu korkotuen enimmäismäärä ja -kesto, sekä sementoitu ne ehdot joita ei saa laina-aikana muuttaa valtion vahingoksi.
Kiista on siitä, milloin korkotuki loppuu? Jos tulkitaan sen loppuvan siihen kun velan perusteena oleva korko alittaa tämän "valtionrajan" 2% tilapäisesti, niin silloin mennään niillä velan ehdoilla eli maksettavaa voisi olla esim 1,1%. Korkotukipäätöksessä vähimmäiskoroksi on kirjoitettu 2%, kunnes korkotuki päättyy...se voisi päättyä myös koko summan tultua käytetyksi tai määräajan jälkeen?
Tässä ilmeisesti lain säätämisen aikaan näin alhaisiin korkoihin ei uskottu? Olisiko tällä varmistettu ettei tapahdu kikkailua tämän korkotuen kanssa. Pankkihan voisi periä valtiolta alkuun isoa korkoa ja päästää asiakkaan pienemmällä, jos vaan keskenään sopivat niin....siksi asiakkaan korolle on säädetty se 2% vähimmäimäärä koko laina-ajaksi.
-
Se mitä tällä ketjulla olen koittanut tuoda esille, on se, että on mahdollista (ei siis ole vielä lainvoimaista päätöstä), että tuotteesta (raha) on peritty väärä hinta ja tätä liikaa perittyä hintaa koitan nyt saada takaisin. En siis ole mitään tukea vonkaamassa, enkä kenenkään taskulle menemässä. Ja jos päätös on minun kannalta myönteinen, on se myös monen muun kannalta. Sen takia kannattaisi niiden muidenkin, joita asia koskee, niin hiukan aktivoitua, jotta saataisiin asia selvitettyä nopsaan ja sen myötä päätös asialle. Jos kaikki on vaan hipihiljaa, niin asia lakaistaan maton alle vaivihkaa ja sinne se myös jää. Ei tämä homma pankeillekaan ihan selvä ole, koska muuten asia olisi tyrmätty ihan yksiselitteisesti. Ja jos tulee minun kannalta huono päätös, niin mitä sitten. Ei maailma siitä hirveästi heilahda, vaan jatkaa pyörimistään edelleen. Asia on sitten sitä myöten selvä ja jatketaan entisellään.
Tuossahan periaatteessa säästyisi valtion rahoja jos todetaan väärinkäytös.
ei kai tämä valtion rahoihin vaikuttaisi, asiakkaan osuus 0-2% maksusta (tai jopa <0) ja valtion osuus 2-6% (max 4% korkotuki) maksusta eikö? Velanehdot on tulee elyn päätöksestä ja siinä sanottu korkotuen enimmäismäärä ja -kesto, sekä sementoitu ne ehdot joita ei saa laina-aikana muuttaa valtion vahingoksi.
Kiista on siitä, milloin korkotuki loppuu? Jos tulkitaan sen loppuvan siihen kun velan perusteena oleva korko alittaa tämän "valtionrajan" 2% tilapäisesti, niin silloin mennään niillä velan ehdoilla eli maksettavaa voisi olla esim 1,1%. Korkotukipäätöksessä vähimmäiskoroksi on kirjoitettu 2%, kunnes korkotuki päättyy...se voisi päättyä myös koko summan tultua käytetyksi tai määräajan jälkeen?
Tässä ilmeisesti lain säätämisen aikaan näin alhaisiin korkoihin ei uskottu? Olisiko tällä varmistettu ettei tapahdu kikkailua tämän korkotuen kanssa. Pankkihan voisi periä valtiolta alkuun isoa korkoa ja päästää asiakkaan pienemmällä, jos vaan keskenään sopivat niin....siksi asiakkaan korolle on säädetty se 2% vähimmäimäärä koko laina-ajaksi.
Tämä ketjun aloituksen aihe, kokonaiskoron mennessä alle 2% tai 1% ei vaikuta valtion menoihin.
Lainoja on kuitenkin myönnetty kahdella standardilla. Korkotuellisissa on ollut huomattavasti isompi marginaali tavanomaisiin lainoihin verrattuna. Elykeskuksen korkotuki päätös kieltää tämänkaltaisen kikkailun jonka maksajana on valtio silloin kun kokonaiskorko on yli 1 tai 2%.
-
Lainaehdot on tosiaan hyvä tarkistaa, jos epäselvyyttä on. ASP-lainoissa korkotuki on voimassa muistaakseni 10-vuotta, en tiedä miten pitkään korkotuki on muissa lainoissa voimassa. Lainamarkkinat muuttuvat, joten lainojen kilpailutusta on syytä tehdä aina välillä, eikä olettaa, että korkotukilaina on ikuisesti se paras mahdollinen vaihtoehto. Pankeilla on tosiaan keinonsa ottaa mm. lisäpalveluilla hintaa lainoille. Yrityslainoja tullaan varmasti tulevaisuudessa tarjoamaan entistä kilpailukykyisemmin hinnoin netissä, esim. Yrityslainavertailu (http://"https://www.yrityslainat.net/yrityslainavertailu"/). Lainojen hintojen tulisi olla läpinäkyviä, jotta vertailu olisi selkeää. Pankki tarjoaa yrittäjälle usein kokonaisasiakkuutta, missä edut ja toisaalta kulut ja maksut ovat pankin kannalta edullisia, vaikka yksittäinen lainan korko voi olla halpa.
-
Yrityslainoissa on korkeammat korot kuin esimerkiksi asuntolainoissa. Finnvera ym. takaus tulee vielä lisäkuluksi. Samoin kaikenlaiset korkosuojaukset.
Halvat asuntolainat saavat yleisön luulemaan, että firmoissa vasta helppoa on kun lainatkin näin ilmaisia. Uusien yli vuoden pituisten alle miljoonan yrityslainojen keskikorot ovat siinä 2,5%, yli miljoonan noin 1,6%. SP tilastoi lainasopimusten korkoja.
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/taulukot/rati-taulukot-fi/talletusten_ja_lainojen_korot_fi/
-SS-
-
Yrityslainoissa on korkeammat korot kuin esimerkiksi asuntolainoissa. Finnvera ym. takaus tulee vielä lisäkuluksi. Samoin kaikenlaiset korkosuojaukset.
Halvat asuntolainat saavat yleisön luulemaan, että firmoissa vasta helppoa on kun lainatkin näin ilmaisia. Uusien yli vuoden pituisten alle miljoonan yrityslainojen keskikorot ovat siinä 2,5%, yli miljoonan noin 1,6%. SP tilastoi lainasopimusten korkoja.
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/taulukot/rati-taulukot-fi/talletusten_ja_lainojen_korot_fi/
-SS-
Käytännössä asuntolainoissa ei ole pankeilla riskiä. Asumistuenkin saa omistusasumiseen jos lainaa jäljellä.
-
MTK:N TOIMINTA ON VÄHINTÄÄNKIN KUMMALLISTA. SIELLÄ ISTUU RIVI LAKIMIEHIÄ EIKÄ MITÄÄN TAPAHDU. ASIA ON OLLUT KESKUSLIITON TIEDOSSA KUUKAUSITOLKULLA EIKÄ PIHAHDUSTAKAAN MISTÄÄN KUULU. JÄSENMAKSUT KYLLÄ KELPAA MUTTA, KUN OLISI TOIMINNAN JA JÄSENTEN ETUJEN AJAMISEN PAIKKA, EI TEHDÄ MITÄÄN.
JOOJOO, ASIA ON PÖYDÄLLÄÄ ..... JA SIELLÄ PYSYY.
NIIN, VOISIKO OLLA JOTAIN TEKEMISTÄ SILLÄ, ETTÄ KUULEMAN MUKAAN SAMAT HEPUT ISTUU MTK:N ELIMISSÄ JA PANKIN TOIMIKUNNISSA. EI, EN USKO.
KYLLÄ PANKIN MIEHET MEIDÄN ETUA AJAVAT. SAMOIN, KUIN LIHATALOJEN EDUSTAJAT MTK:N VALIOKUNNISSA LIHANTUOTTAJAN...
-
MTK:N TOIMINTA ON VÄHINTÄÄNKIN KUMMALLISTA. SIELLÄ ISTUU RIVI LAKIMIEHIÄ EIKÄ MITÄÄN TAPAHDU. ASIA ON OLLUT KESKUSLIITON TIEDOSSA KUUKAUSITOLKULLA EIKÄ PIHAHDUSTAKAAN MISTÄÄN KUULU. JÄSENMAKSUT KYLLÄ KELPAA MUTTA, KUN OLISI TOIMINNAN JA JÄSENTEN ETUJEN AJAMISEN PAIKKA, EI TEHDÄ MITÄÄN.
JOOJOO, ASIA ON PÖYDÄLLÄÄ ..... JA SIELLÄ PYSYY.
NIIN, VOISIKO OLLA JOTAIN TEKEMISTÄ SILLÄ, ETTÄ KUULEMAN MUKAAN SAMAT HEPUT ISTUU MTK:N ELIMISSÄ JA PANKIN TOIMIKUNNISSA. EI, EN USKO.
KYLLÄ PANKIN MIEHET MEIDÄN ETUA AJAVAT. SAMOIN, KUIN LIHATALOJEN EDUSTAJAT MTK:N VALIOKUNNISSA LIHANTUOTTAJAN...
jos edunvalvonnan kautta ratkaistaan lain soveltamisen epäkohtaa, niin sekin on kyseenalaista....meillähän on käräjäoikeudet sitä varten, vai tarkoitatko jotain ennakkotapauksen ajamista?
Korkotukilainojen asiakkaita on entisiä, nykyisiä ja tulevia....helposti voidaan nykyisiä lainoja muuttaa, sekä tulevien lainaneuvotteluissa varmistaa koron käyttäytyminen. Jos tätä koron omavastuuta on jo laskettu (2% -> 1%), niin on se merkki jostain korkotasojen seurannasta, näinkö lakia säädettäessä on tarkoitettu? Paluu historian vääryyden mahdolliseen korjaamiseen on hankalampi tie...tulisiko suurempi savotta, kuin puukartellista?
Laina-asiat ovat pankkisalaisuuden alaisia, siksi niiden hoitaminen MTK:n edusmiehen välityksellä on hankalaa, jos pankki ei noudattaisi suositusta, so? Korkotukilainoja on myönnetty myös muille kuin MTK:n jäsenille. Voihan olla niin, että asiakas on aikoinaan kilpailuttanut lainat ja kyseessä on juuri voittanut tarjous?
-
MTK:N TOIMINTA ON VÄHINTÄÄNKIN KUMMALLISTA. SIELLÄ ISTUU RIVI LAKIMIEHIÄ EIKÄ MITÄÄN TAPAHDU. ASIA ON OLLUT KESKUSLIITON TIEDOSSA KUUKAUSITOLKULLA EIKÄ PIHAHDUSTAKAAN MISTÄÄN KUULU. JÄSENMAKSUT KYLLÄ KELPAA MUTTA, KUN OLISI TOIMINNAN JA JÄSENTEN ETUJEN AJAMISEN PAIKKA, EI TEHDÄ MITÄÄN.
JOOJOO, ASIA ON PÖYDÄLLÄÄ ..... JA SIELLÄ PYSYY.
NIIN, VOISIKO OLLA JOTAIN TEKEMISTÄ SILLÄ, ETTÄ KUULEMAN MUKAAN SAMAT HEPUT ISTUU MTK:N ELIMISSÄ JA PANKIN TOIMIKUNNISSA. EI, EN USKO.
KYLLÄ PANKIN MIEHET MEIDÄN ETUA AJAVAT. SAMOIN, KUIN LIHATALOJEN EDUSTAJAT MTK:N VALIOKUNNISSA LIHANTUOTTAJAN...
jos edunvalvonnan kautta ratkaistaan lain soveltamisen epäkohtaa, niin sekin on kyseenalaista....meillähän on käräjäoikeudet sitä varten, vai tarkoitatko jotain ennakkotapauksen ajamista?
Korkotukilainojen asiakkaita on entisiä, nykyisiä ja tulevia....helposti voidaan nykyisiä lainoja muuttaa, sekä tulevien lainaneuvotteluissa varmistaa koron käyttäytyminen. Jos tätä koron omavastuuta on jo laskettu (2% -> 1%), niin on se merkki jostain korkotasojen seurannasta, näinkö lakia säädettäessä on tarkoitettu? Paluu historian vääryyden mahdolliseen korjaamiseen on hankalampi tie...tulisiko suurempi savotta, kuin puukartellista?
Laina-asiat ovat pankkisalaisuuden alaisia, siksi niiden hoitaminen MTK:n edusmiehen välityksellä on hankalaa, jos pankki ei noudattaisi suositusta, so? Korkotukilainoja on myönnetty myös muille kuin MTK:n jäsenille. Voihan olla niin, että asiakas on aikoinaan kilpailuttanut lainat ja kyseessä on juuri voittanut tarjous?
Jotenkin ajattelisin, että etujarjestö (jos mtk:ta sellaisena pidetään) voisi ainakin tiedottaa jäseniään asiasta ja menettelytavoista, joilla väryydestä voisi hakea korvausta, jos etujärjestö ei voi lain puitteissa muutoin osallistua asian eteenpäin viemiseen. Niin ja kyllä mtk:ssa asiasta tiedetään. Eli ainoa taho joka ei tiedä mitään, on ne korkotukea saaneet asiakkaat. Nyt kannattaisi jo alkaa herämään.
Soittelin norsunkorvan pääkonttoriin ja kyselin asiasta. Kovin vaivautuneen oloiselta herrashenkilö puhelimen toisessa päässä kuulosti. Ei kieltänyt asiaa. Sanoi asian olevan pohdinnan alla. Ei tosin osannut vastannut kuinka kauan asian käsittely tulee kestämään. Arveli, että pitkäänkin, jos asia menee oikeuskäsittelyyn.
Jatkoa ajatellen suosittelen sammakkomiehen laseja päähän, kun menette lainaneuvotteluihin, ettei pankinjohtaja kuse silmään, edes silmänurkasta.
-
MTK:N TOIMINTA ON VÄHINTÄÄNKIN KUMMALLISTA. SIELLÄ ISTUU RIVI LAKIMIEHIÄ EIKÄ MITÄÄN TAPAHDU. ASIA ON OLLUT KESKUSLIITON TIEDOSSA KUUKAUSITOLKULLA EIKÄ PIHAHDUSTAKAAN MISTÄÄN KUULU. JÄSENMAKSUT KYLLÄ KELPAA MUTTA, KUN OLISI TOIMINNAN JA JÄSENTEN ETUJEN AJAMISEN PAIKKA, EI TEHDÄ MITÄÄN.
JOOJOO, ASIA ON PÖYDÄLLÄÄ ..... JA SIELLÄ PYSYY.
NIIN, VOISIKO OLLA JOTAIN TEKEMISTÄ SILLÄ, ETTÄ KUULEMAN MUKAAN SAMAT HEPUT ISTUU MTK:N ELIMISSÄ JA PANKIN TOIMIKUNNISSA. EI, EN USKO.
KYLLÄ PANKIN MIEHET MEIDÄN ETUA AJAVAT. SAMOIN, KUIN LIHATALOJEN EDUSTAJAT MTK:N VALIOKUNNISSA LIHANTUOTTAJAN...
jos edunvalvonnan kautta ratkaistaan lain soveltamisen epäkohtaa, niin sekin on kyseenalaista....meillähän on käräjäoikeudet sitä varten, vai tarkoitatko jotain ennakkotapauksen ajamista?
Korkotukilainojen asiakkaita on entisiä, nykyisiä ja tulevia....helposti voidaan nykyisiä lainoja muuttaa, sekä tulevien lainaneuvotteluissa varmistaa koron käyttäytyminen. Jos tätä koron omavastuuta on jo laskettu (2% -> 1%), niin on se merkki jostain korkotasojen seurannasta, näinkö lakia säädettäessä on tarkoitettu? Paluu historian vääryyden mahdolliseen korjaamiseen on hankalampi tie...tulisiko suurempi savotta, kuin puukartellista?
Laina-asiat ovat pankkisalaisuuden alaisia, siksi niiden hoitaminen MTK:n edusmiehen välityksellä on hankalaa, jos pankki ei noudattaisi suositusta, so? Korkotukilainoja on myönnetty myös muille kuin MTK:n jäsenille. Voihan olla niin, että asiakas on aikoinaan kilpailuttanut lainat ja kyseessä on juuri voittanut tarjous?
Jotenkin ajattelisin, että etujarjestö (jos mtk:ta sellaisena pidetään) voisi ainakin tiedottaa jäseniään asiasta ja menettelytavoista, joilla väryydestä voisi hakea korvausta, jos etujärjestö ei voi lain puitteissa muutoin osallistua asian eteenpäin viemiseen. Niin ja kyllä mtk:ssa asiasta tiedetään. Eli ainoa taho joka ei tiedä mitään, on ne korkotukea saaneet asiakkaat. Nyt kannattaisi jo alkaa herämään.
Soittelin norsunkorvan pääkonttoriin ja kyselin asiasta. Kovin vaivautuneen oloiselta herrashenkilö puhelimen toisessa päässä kuulosti. Ei kieltänyt asiaa. Sanoi asian olevan pohdinnan alla. Ei tosin osannut vastannut kuinka kauan asian käsittely tulee kestämään. Arveli, että pitkäänkin, jos asia menee oikeuskäsittelyyn.
Jatkoa ajatellen suosittelen sammakkomiehen laseja päähän, kun menette lainaneuvotteluihin, ettei pankinjohtaja kuse silmään, edes silmänurkasta.
Edelisessä eduskunnassa s-ja k-ryhmällä oli enemmän edustajia kuin Keskusta puolueella. Pankeista taisi olla ainoastaan Danske bank jolla ei ollut kytkentää eduskuntaa. Että tarviiko ihmetellä mistä johtuu maanviljeliöiden silmään pissiminen. MTK:ssa on samoja henkilöitä kuin puolueissa, OP edustajistossa ja Valion tai lihatalojen edustajistossa. Missähän kohtaan tulee jo jääviyskysymykset etteen.
-
"********* Osuuspankki on myöntänyt Johannes Kostajalle, 123456-7890 velkakirjalainan (korkotukilaina) 150.000 (sataviisikymmentätuhatta 00/100) euroa. Luoton korko on sidottu Op-prime-korkoon lisättynä 0,xx% marginaalilla. Laina-aika on 20 vuotta."
2% on peritty joka vuosi. >:(
-
"********* Osuuspankki on myöntänyt Johannes Kostajalle, 123456-7890 velkakirjalainan (korkotukilaina) 150.000 (sataviisikymmentätuhatta 00/100) euroa. Luoton korko on sidottu Op-prime-korkoon lisättynä 0,xx% marginaalilla. Laina-aika on 20 vuotta."
2% on peritty joka vuosi. >:(
Sama vika rahikaisella, summakin. Taitaa olla spv-lainaa kymmenen vuoden takaa? Kahden prosentin lainaa taida enää muuta ollakaan, prosentin lainoja loput korkotukilainat. Muistan ku tätä asiaa pankissa ihmettelin, että kuinka voidaan periä korkotukilainasta enemmän ku vapailla markkinoilla saatavista lainoista. Jotain mutinaa tuli ja ettei voi muuttaa ym. Pankille mahtava bisnes... Saa aina vähintään markkinakoron vaikka olisi 6% korot, minimissään tuon 2%. Oikea korkosuojausten äiti, pankin ja valtion välillä ja maksaja ollut jo pitkään lainanottaja, tahtomattaan.
Reilu 10 vuotta sitten korot oli 4%:n nurkilla, silloin puhuttiin vain korkotukilainan riittävyydestä, kuinka kauan riittää kyseessä olevaan lainaan tuki, muistaakseni luokkaa 12vuotta. Näillä nykyisillä hinnoilla pitäs homman pyöriä toisinpäin, lainan loputtua saa kasan kahisevaa käteen liikaa maksetuista koroista :D
Olivatkohan pankeissa niin kettuja, että osasivat peilata tulevaisuuteen riittävän pitkälle järjestelmää luodessa vai oliko vain tuuria? 2% lainoja sai noin kymmenkunta vuotta sitten, kuinka kauan aiemmin? Nousukausi meneillään/lopuillaan ennen pörssiromahdusta ja korkojen putoamista. Vuosikymmenen vaihteessa korkotukilainat putosi tuohon prosenttiin, ja siellä pysynee pitkään.
-
"********* Osuuspankki on myöntänyt Johannes Kostajalle, 123456-7890 velkakirjalainan (korkotukilaina) 150.000 (sataviisikymmentätuhatta 00/100) euroa. Luoton korko on sidottu Op-prime-korkoon lisättynä 0,xx% marginaalilla. Laina-aika on 20 vuotta."
2% on peritty joka vuosi. >:(
Sama vika rahikaisella, summakin. Taitaa olla spv-lainaa kymmenen vuoden takaa? Kahden prosentin lainaa taida enää muuta ollakaan, prosentin lainoja loput korkotukilainat. Muistan ku tätä asiaa pankissa ihmettelin, että kuinka voidaan periä korkotukilainasta enemmän ku vapailla markkinoilla saatavista lainoista. Jotain mutinaa tuli ja ettei voi muuttaa ym. Pankille mahtava bisnes... Saa aina vähintään markkinakoron vaikka olisi 6% korot, minimissään tuon 2%. Oikea korkosuojausten äiti, pankin ja valtion välillä ja maksaja ollut jo pitkään lainanottaja, tahtomattaan.
Reilu 10 vuotta sitten korot oli 4%:n nurkilla, silloin puhuttiin vain korkotukilainan riittävyydestä, kuinka kauan riittää kyseessä olevaan lainaan tuki, muistaakseni luokkaa 12vuotta. Näillä nykyisillä hinnoilla pitäs homman pyöriä toisinpäin, lainan loputtua saa kasan kahisevaa käteen liikaa maksetuista koroista :D
Olivatkohan pankeissa niin kettuja, että osasivat peilata tulevaisuuteen riittävän pitkälle järjestelmää luodessa vai oliko vain tuuria? 2% lainoja sai noin kymmenkunta vuotta sitten, kuinka kauan aiemmin? Nousukausi meneillään/lopuillaan ennen pörssiromahdusta ja korkojen putoamista. Vuosikymmenen vaihteessa korkotukilainat putosi tuohon prosenttiin, ja siellä pysynee pitkään.
Tavoite oli muistaakseni tuo 2% korkotukilainassa ja korkotuki oli enintään 4%. Korko jos meni tuon 2% alle niin korkotukea ei pitäisi kulua vaan säästyä. Nythän viimeiset 10 vuotta onkorot olleet kait jo negatiivisia. Eli korkotukea ei pitäisi kulua ja valtion säästää.
-
Sama vika rahikaisella, summakin. Taitaa olla spv-lainaa kymmenen vuoden takaa?
Sitäpä hyvinkin
-
Sama vika rahikaisella, summakin. Taitaa olla spv-lainaa kymmenen vuoden takaa?
Sitäpä hyvinkin
mikä estää sen lainan maksamisen pois? Ehdoissa lukee jotain korkotuen palauttamisesta, eikö se korkotuki näissä lainoissa ole fiktiivinen summa tai lupaus, maksettua korkoa ei paljon rapsahtaisi edes huonolla tuurilla. Korkotuen vähimmäisaika ja laina-aika on ehdoissa mainittu, sekä ehtojen muuttaminen valtion vahingoksi, jonka voisi tulkita lisämaksuksi valtiolle. Mitään näistä sanktioista ei tarvinne pelätä, eikö?
Ainoa merkittävä asia on 4% verohuojennus, kun kaupasta ei ole maksettu varainsiirtoveroa....sen vanheneminen kestänee enintään 10 vuotta eli siltä oltaisiin suojassa. Kysymys kuuluukin, miksei näin tehdä vaan maksetaan vieläkin ylimääräistä?
-
2003 jo menivät heliboorit kahteen. Jostakin syystä tuossa 2007-2008 tapahtui hyppäys neljään, mutta sitten laski nopeasti noin yhteen ja siitä alaspäin koko ajan. Nyt kipuillaan lähinnä siitä, että korkotukia ei voi saada käteisenä, laskettuna alkuperäisen 4-5%:n ja nykyisen -0.5% : erotuksena.
Alkuperäisen tasoinen korkotuki, maksettuna käteisenä rahana tilalle, auttaisi nyt negatiivisten korkojen aikana jopa lyhennyksissä ?
-SS-
-
2003 jo menivät heliboorit kahteen. Jostakin syystä tuossa 2007-2008 tapahtui hyppäys neljään, mutta sitten laski nopeasti noin yhteen ja siitä alaspäin koko ajan. Nyt kipuillaan lähinnä siitä, että korkotukia ei voi saada käteisenä, laskettuna alkuperäisen 4-5%:n ja nykyisen -0.5% : erotuksena.
Alkuperäisen tasoinen korkotuki, maksettuna käteisenä rahana tilalle, auttaisi nyt negatiivisten korkojen aikana jopa lyhennyksissä ?
-SS-
Korkotuessa oli vain ehto että korkotukea ei kulu jos korot menee tarpeaksi alas. Eli periaatteessa tukea säästyy siihen kun korot taas nousee.
-
2003 jo menivät heliboorit kahteen. Jostakin syystä tuossa 2007-2008 tapahtui hyppäys neljään, mutta sitten laski nopeasti noin yhteen ja siitä alaspäin koko ajan. Nyt kipuillaan lähinnä siitä, että korkotukia ei voi saada käteisenä, laskettuna alkuperäisen 4-5%:n ja nykyisen -0.5% : erotuksena.
Alkuperäisen tasoinen korkotuki, maksettuna käteisenä rahana tilalle, auttaisi nyt negatiivisten korkojen aikana jopa lyhennyksissä ?
-SS-
Korkotuessa oli vain ehto että korkotukea ei kulu jos korot menee tarpeaksi alas. Eli periaatteessa tukea säästyy siihen kun korot taas nousee.
Juuri noin kuten SS kärjistäen kirjoitti :D
Korkotuen säästymisellä ei näissä vanhoissa lainoissa enää mitään merkitystä, alkupääoma jo pieni. Korot eivät hetkeen ole nousemassa, kun pankit kuulemma tarjoaa aktiivisesti korkosuojauksia ts. haluavat nyhtää lisää "korkoa" tällä tavoin.
Turhaan tullut maksettua ylimääräistä korkoa, mutta itse olen noita korkotukilainoja pyrkinyt ottamaan ku mahdollista, sillä mielellä että korko on suojattu. Harmittanut vain nuo 2%:n korot, osassa kuitenkin 1% eli keskimäärin jää tuohon väliin. Ilman pankin maksullisia korkosuojauksia, ellei tätä ylimääräistä koron maksamista sellaiseksi lue.
-
2003 jo menivät heliboorit kahteen. Jostakin syystä tuossa 2007-2008 tapahtui hyppäys neljään, mutta sitten laski nopeasti noin yhteen ja siitä alaspäin koko ajan. Nyt kipuillaan lähinnä siitä, että korkotukia ei voi saada käteisenä, laskettuna alkuperäisen 4-5%:n ja nykyisen -0.5% : erotuksena.
Alkuperäisen tasoinen korkotuki, maksettuna käteisenä rahana tilalle, auttaisi nyt negatiivisten korkojen aikana jopa lyhennyksissä ?
-SS-
Korkotuessa oli vain ehto että korkotukea ei kulu jos korot menee tarpeaksi alas. Eli periaatteessa tukea säästyy siihen kun korot taas nousee.
Juuri noin kuten SS kärjistäen kirjoitti :D
Korkotuen säästymisellä ei näissä vanhoissa lainoissa enää mitään merkitystä, alkupääoma jo pieni. Korot eivät hetkeen ole nousemassa, kun pankit kuulemma tarjoaa aktiivisesti korkosuojauksia ts. haluavat nyhtää lisää "korkoa" tällä tavoin.
Turhaan tullut maksettua ylimääräistä korkoa, mutta itse olen noita korkotukilainoja pyrkinyt ottamaan ku mahdollista, sillä mielellä että korko on suojattu. Harmittanut vain nuo 2%:n korot, osassa kuitenkin 1% eli keskimäärin jää tuohon väliin. Ilman pankin maksullisia korkosuojauksia, ellei tätä ylimääräistä koron maksamista sellaiseksi lue.
Kiinnostaisi tietää kaunko tämä matalan koron aika jatkuu. Epäilen että koron nostosta seuraa vain hillitön devlaatio ja ennallaan pitämisestä hillitön inflaatio. No Iinflaatio on kyllä EKP toivomus, mutta onkohan niin kova mikä mahdolisesti tulee.
-
Kiinnostaisi tietää kaunko tämä matalan koron aika jatkuu. Epäilen että koron nostosta seuraa vain hillitön devlaatio ja ennallaan pitämisestä hillitön inflaatio. No Iinflaatio on kyllä EKP toivomus, mutta onkohan niin kova mikä mahdolisesti tulee.
korkotukilainaan vaikuttavaa koronnousua saa odottaa varmaan pitkään. Jos nyt ollaan tilanteessa, ettei sitä korkotukea mene ollenkaan, niin aika reipas saa korkojen nousu olla.
Enemmän vaikuttaa maataloustuotteiden tuotantokustannusten jatkuva nousu suhteessa tuotteista saatavaan hintaan. Tilojen koko, tuottavuuden kasvu, työn tehostuminen ym pitäisi parantaa jäljellä olevien tilojen kannattavuutta, onko käynyt näin? Maatalous elinkeinona kutistuu ja maatilat ovat menettäneet merkittävästi varallisuutta eu-aikana. Investointeihin on käytetty metsätuloa, palkkatuloa ja reaalisoitu vanhoja säästöjä. Tuonti lisääntyy ja riippuvuus omasta tuotannosta vähenee. Ainoa lohtu tässä on ollut peltomaan jatkuva arvonnousu, joka auttaa lainoituksessa....tai on ainakin auttanut :)
-
Kiinnostaisi tietää kaunko tämä matalan koron aika jatkuu. Epäilen että koron nostosta seuraa vain hillitön devlaatio ja ennallaan pitämisestä hillitön inflaatio. No Iinflaatio on kyllä EKP toivomus, mutta onkohan niin kova mikä mahdolisesti tulee.
korkotukilainaan vaikuttavaa koronnousua saa odottaa varmaan pitkään. Jos nyt ollaan tilanteessa, ettei sitä korkotukea mene ollenkaan, niin aika reipas saa korkojen nousu olla.
Enemmän vaikuttaa maataloustuotteiden tuotantokustannusten jatkuva nousu suhteessa tuotteista saatavaan hintaan. Tilojen koko, tuottavuuden kasvu, työn tehostuminen ym pitäisi parantaa jäljellä olevien tilojen kannattavuutta, onko käynyt näin? Maatalous elinkeinona kutistuu ja maatilat ovat menettäneet merkittävästi varallisuutta eu-aikana. Investointeihin on käytetty metsätuloa, palkkatuloa ja reaalisoitu vanhoja säästöjä. Tuonti lisääntyy ja riippuvuus omasta tuotannosta vähenee. Ainoa lohtu tässä on ollut peltomaan jatkuva arvonnousu, joka auttaa lainoituksessa....tai on ainakin auttanut :)
Älä nyt väitä, että maataloutta pyöritettäisiin jollakin muulla rahalla kuin siitä maataloudesta tulevalla. Täällä on aikaisemmin kai parissakin keskustelussa saanut kuulla, että ei näin tapahdu. ;D
Oikeasti se menee juuri noin. Jäljelle jäävien kannattavuus ei parane juuri siitä syystä, että pellon hinnat on korkealla tuottoon nähden niin osto kuin vuokrahinnat. Eli jos olisi halua laajentaa toimintaa niin monesti se loppuu siihen, ettei vapaata peltoa ole sopuhintaan saatavilla.
Jalostavalle teollisuudellehan tämä on hyvää hommaa hölmöt viljelijät kinaavat keskenään itsensä kuoliaiksi ja siinä sivussa myyvät edullisesti tuotteensa jalostettaviksi.
-
>Jäljelle jäävien kannattavuus ei parane juuri siitä syystä, että pellon hinnat on korkealla tuottoon nähden niin osto kuin vuokrahinnat. Eli jos olisi halua laajentaa toimintaa niin monesti se loppuu siihen, ettei vapaata peltoa ole sopuhintaan saatavilla.
Ja sä meinaat,että että pellot pitäisi antaa ilmaiseksi joillekin peltoelviksille?Nevör gotta happen
-
>Jäljelle jäävien kannattavuus ei parane juuri siitä syystä, että pellon hinnat on korkealla tuottoon nähden niin osto kuin vuokrahinnat. Eli jos olisi halua laajentaa toimintaa niin monesti se loppuu siihen, ettei vapaata peltoa ole sopuhintaan saatavilla.
Ja sä meinaat,että että pellot pitäisi antaa ilmaiseksi joillekin peltoelviksille?Nevör gotta happen
Ei, mutta onko nykyisellä hintatasolla mitään tekoa tuottoarvon kanssa? Ei se kannattavuus tietysti yksin tuosta ole kiinni, mutta kyllä tuolla suuri merkitys on.
-
Jokohan kohta alkaa pajatso kilisemään...
-
Kylläkyllä. Pajatsoo ku heiluttaa nii alkaahan ne korkokolikot kolisemaan.
-
Kylläkyllä. Pajatsoo ku heiluttaa nii alkaahan ne korkokolikot kolisemaan.
No ny kolisee :D Joko joku on laskenut summan, mitä tulee saamaan?
-
Kylläkyllä. Pajatsoo ku heiluttaa nii alkaahan ne korkokolikot kolisemaan.
No ny kolisee :D Joko joku on laskenut summan, mitä tulee saamaan?
Oikeestikko joku saa jotain takaisin :o
-
Kylläkyllä. Pajatsoo ku heiluttaa nii alkaahan ne korkokolikot kolisemaan.
No ny kolisee :D Joko joku on laskenut summan, mitä tulee saamaan?
n. 5000€
-
Kylläkyllä. Pajatsoo ku heiluttaa nii alkaahan ne korkokolikot kolisemaan.
No ny kolisee :D Joko joku on laskenut summan, mitä tulee saamaan?
n. 5000€
Kohta alkaa konekauppiaat soittelemaan, jos sattuvat Agroa lukemaan. :) :)
-
Kylläkyllä. Pajatsoo ku heiluttaa nii alkaahan ne korkokolikot kolisemaan.
No ny kolisee :D Joko joku on laskenut summan, mitä tulee saamaan?
n. 5000€
Kohta alkaa konekauppiaat soittelemaan, jos sattuvat Agroa lukemaan. :) :)
Juu, siirretään rahaa tililtä toiselle :D
-
Ovatko kaikki pankkiryhmät joutuneet tilittämään liikaa perittyjä korkoja takaisin.
Vai onko MMM:ltä löytynyt jokin tukimuoto, sen pitäisi näkyä jo valtion raha-
liikenteessäkin.
-SS-
-
Ovatko kaikki pankkiryhmät joutuneet tilittämään liikaa perittyjä korkoja takaisin.
Vai onko MMM:ltä löytynyt jokin tukimuoto, sen pitäisi näkyä jo valtion raha-
liikenteessäkin.
-SS-
tänään oli jo pankkien rahaliikenteessä ongelmia, koko Euroopassa eli taisivat tulla kauempaa.
Nyt vaan rauhassa odotetaan että MTK ajaa korvauksen myös niille tiloille, joille ei tätä maksua automaattisesti pankista tule.... samassa veneessä tässä kuitenkin ollaan, oli lainaa tai ei
-
Fifa on antanut asiasta ratkaisun ja osuuspankit palauttaa viimeisen 10v ajalta liikaa perimäänsä korkoa! Hyvä Me!
AJANKOHTAISTA
5.3.2018 KLO 10:00
Maatalouden korkotukilainojen vähimmäiskorkokäytäntö OP Ryhmän osuuspankeissa muuttuu
Maatalouden korkotukilainojen vähimmäiskorkokäytäntö OP Ryhmän osuuspankeissa muuttuu 1.5.2018 alkaen. Muutos tehdään vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen antaman ratkaisusuosituksen mukaisesti.
Aiemmin osuuspankeissa on ollut käytäntönä periä korkotukilainoista maatalouselinkeinojen rahoituslaissa määriteltyä 1-2 prosentin vähimmäiskorkoa. Jatkossa maatalouden korkotukilainojen korko määräytyy velkakirjassa so***** kokonaiskoron perusteella vastaavalla tavalla kuin muissa markkinaehtoisissa lainoissa.
Osuuspankit palauttavat liikaa saamansa koron kaikille niille asiakkaille, jotka ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana maksaneet 1 tai 2 prosentin vähimmäiskorkoa tilanteessa, jossa kokonaiskorko on ollut vähimmäiskorkoa alhaisempi. Päätös koskee ainoastaan maatalouden korkotuettuja lainoja.
Osuuspankit ottavat toukokuussa kirjeitse yhteyttä niihin asiakkaisiin, joita asia koskee. Samalla toimitetaan selvitys palautuksen määrästä. Asiakkaiden ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin palautuksen saadakseen.
Asiakkaiden kysymyksiin vastataan numerossa 010 25 29750
OP Ryhmän osuuspankit
-
Osuuspankeilla on 65% maatalouden lainakannasta. Takaisinmaksupäätös vaikuttaa mahdollisesti Osuuspankin tulokseenkin ? Mitäpä nämä Nordeat ja Aktiat mahtavat asiassa tehdä ?
-SS-
-
Taas on onnistuttu löytämään piilotuki velkaelviksille.
-
Taas on onnistuttu löytämään piilotuki velkaelviksille.
Jos tässä joku piilotuki oli, niin se oli pankeille. Kyllä mä omat rahani otan ihan hyvällä omatunnolla takaisin ja vielä viivästyskoron kanssa. Nyt sitten korkotukilainojen korko tästä eteenpäinkin on aiempaa edullisempi, jos vaan on hokannut lainaneuvotteluissa olla tiukkana, eikä ole sortunut pankinjohtajan ehdotuksiin korkeammasta marginaalista, kun sähän saat sitä korkotukea -tyyliin.
Lisätään tähän vielä Finen viime syksyinen ratkaisusuositus
https://www.fine.fi/ratkaisutietokannat/ratkaisu/fine-001996.html (https://www.fine.fi/ratkaisutietokannat/ratkaisu/fine-001996.html)
-
Taas on onnistuttu löytämään piilotuki velkaelviksille.
Jos tässä joku piilotuki oli, niin se oli pankeille. Kyllä mä omat rahani otan ihan hyvällä omatunnolla takaisin ja vielä viivästyskoron kanssa. Nyt sitten korkotukilainojen korko tästä eteenpäinkin on aiempaa edullisempi, jos vaan on hokannut lainaneuvotteluissa olla tiukkana, eikä ole sortunut pankinjohtajan ehdotuksiin korkeammasta marginaalista, kun sähän saat sitä korkotukea -tyyliin.
Lisätään tähän vielä Finen viime syksyinen ratkaisusuositus
https://www.fine.fi/ratkaisutietokannat/ratkaisu/fine-001996.html (https://www.fine.fi/ratkaisutietokannat/ratkaisu/fine-001996.html)
vaihteeksi tuli luettua ajatuksella koko linkki läpi.... molemmilla puolilla perustelut ihan kunnossa, mutta se tärkein ajatus löytyy sieltä ratkaisun perusteluista eli näitä lainoja myönnetään minimoimaan maatilojen lainakustannuksia.... niin on eduskunta aikoinaan päättänyt. Silloin kaikki korkoa korottavat ehdot on kielletty ja ehtoja sovelletaan velallisen eduksi, fine :)
Nyt kopsahtaa myös 18% viivästyskorko vaihteeksi pankin maksettavaksi, ehkä tätäkin mietitään taas uudestaan? Ihan kohtuuton korko ja yleensä koskee vaan muutenkin vaikeuksissa olevaa velallista.
Jos tämä oli sun juttu, niin nostan hattua...rohkea teko, lapsille ei taida tulla norsun mallista säästöastiaa pankista lahjaksi vähään aikaan :)
-
Taas on onnistuttu löytämään piilotuki velkaelviksille.
Jos tässä joku piilotuki oli, niin se oli pankeille. Kyllä mä omat rahani otan ihan hyvällä omatunnolla takaisin ja vielä viivästyskoron kanssa. Nyt sitten korkotukilainojen korko tästä eteenpäinkin on aiempaa edullisempi, jos vaan on hokannut lainaneuvotteluissa olla tiukkana, eikä ole sortunut pankinjohtajan ehdotuksiin korkeammasta marginaalista, kun sähän saat sitä korkotukea -tyyliin.
Lisätään tähän vielä Finen viime syksyinen ratkaisusuositus
https://www.fine.fi/ratkaisutietokannat/ratkaisu/fine-001996.html (https://www.fine.fi/ratkaisutietokannat/ratkaisu/fine-001996.html)
vaihteeksi tuli luettua ajatuksella koko linkki läpi.... molemmilla puolilla perustelut ihan kunnossa, mutta se tärkein ajatus löytyy sieltä ratkaisun perusteluista eli näitä lainoja myönnetään minimoimaan maatilojen lainakustannuksia.... niin on eduskunta aikoinaan päättänyt. Silloin kaikki korkoa korottavat ehdot on kielletty ja ehtoja sovelletaan velallisen eduksi, fine :)
Nyt kopsahtaa myös 18% viivästyskorko vaihteeksi pankin maksettavaksi, ehkä tätäkin mietitään taas uudestaan? Ihan kohtuuton korko ja yleensä koskee vaan muutenkin vaikeuksissa olevaa velallista.
Jos tämä oli sun juttu, niin nostan hattua...rohkea teko, lapsille ei taida tulla norsun mallista säästöastiaa pankista lahjaksi vähään aikaan :)
Ei ollut alunperin mun keksimä tämä juttu, joten kunnia ei kuulu mulle. Nostan hattua itsekin sille tyypille, joka tätä lähti viemään eteenpäin. Satuin vaan viime vuoden puolella kuulemaan asiasta vihiä ja pitihän siitä ottaa selvää. Tarkoitus oli tuoda asia julki näin netin välityksellä, jotta saataisiin hiukan painetta päätöksenteon edistämiseksi ja siksi, että mahdollisimman moni tulisi asiasta tietoiseksi.
Nyt täytyy vielä käydä vaihtamassa viitekorko korkotukilainoihin edullisemmaksi. Koitin sitäkin jo joku vuosi sitten, mutta pankista sanottiin, ettei se ole luvallista. Selvisi sekin tämän asian tiimoilta, että valtiolle käy hyvin viitekoron vaihto, kunhan se menee valtion ja velallisen kannalta edullisempaan suuntaan.
-
Nyt sitten korkotukilainojen korko tästä eteenpäinkin on aiempaa edullisempi, jos vaan on hokannut lainaneuvotteluissa olla tiukkana, eikä ole sortunut pankinjohtajan ehdotuksiin korkeammasta marginaalista, kun sähän saat sitä korkotukea -tyyliin.
Tuo on hyvä, jos maatilalainoissa marginaalit ovat hyvin kilpailtuja. Jotenkin yhtenä pankkina eri rahoituskonsernit nostivat asuntolainamarginaalejaan heti kun viitekorot romahtivat. Hyvä että ei kävisi näin maatilalainoille.
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_631,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-9029602.png)
-SS-
-
>rohkea teko
Tulee mieleen ,että miltei vastaava juttu kuin joku ostaa kämpän jostain pusikosta ja sieltä "löytyy" hometta siinä neljännen vuoden hujakoilla,kun ei ollutkaan kivaa,vaikka ostotilanteessa oli eri fiilikset
-
>rohkea teko
Tulee mieleen ,että miltei vastaava juttu kuin joku ostaa kämpän jostain pusikosta ja sieltä "löytyy" hometta siinä neljännen vuoden hujakoilla,kun ei ollutkaan kivaa,vaikka ostotilanteessa oli eri fiilikset
No ei tässä ole sikäli samaa, että jos pankit ovat huijanneet, onhan se ollut mahdotonta haistaa millään homekoirilla. Mutta yhtä kaikki, asuntolaina- ja kulutusluottoasiakkaat, sekä säästötilitallettajat tämänkin peruutuksen maksanevat. Luulisi ainakin OP:n kiivaasti lisäävän kuukausimaksut ja alentavan säästötilien korkoa. 25 miljardin säästötileistään jos ottaa 0,15 % yksikköä korosta pois, sillä saa kompensoitua viidelletuhannelle maatilalainalle palautukset.
Muuta liikkumavaraa ei Osuuspankillakaan juuri ole.
-SS-
-
Tuskin tuossa mitään huijausta sen kummemmin,kyllä korot+muut ovat olleet kohtuu julkista tietoa jos ei muuten puskaration kautta.
OPsta muistaakseni tuli viestiä,että joistain tileistä ei maksella korkoa ei-jäsenille.
-
Jospa tämä koron tosiasiallinen romahdus aloittaisi näitä lähialueen keskeytyksissä olleitä broiskuhalli- ja navettaprojekteja. Miljoonan lainassa prosenttiyksikön pudotus tekee kymppitonnin vuodessa.
-SS-
-
>aloittaisi näitä lähialueen keskeytyksissä olleitä broiskuhalli- ja navettaprojekteja. Miljoonan lainassa prosenttiyksikön pudotus tekee kymppitonnin vuodessa
Silti ilmainenkaan raha ei ole tae kannattavudesta
-
>aloittaisi näitä lähialueen keskeytyksissä olleitä broiskuhalli- ja navettaprojekteja. Miljoonan lainassa prosenttiyksikön pudotus tekee kymppitonnin vuodessa
Silti ilmainenkaan raha ei ole tae kannattavudesta
No juu ei. Mut kyllä velkavetoisella rakennemuutoksella on ollut pitkät perinteet jo ennen EU-aikaa. Ja ylimääräiset velkatuet useampaankin kertaan. Enimmäkseen ovat nykyään entistä suurempia ja tehokkaampia tiloja. Vähemmistö on mennyt nurin, ja yleensä ovat kiitolliset jatkajat löytyneet ympäriltä.
-SS-
-
>Enimmäkseen ovat nykyään entistä suurempia ja tehokkaampia tiloja. Vähemmistö on mennyt nurin
Pankeille alkaa olemaan melkoisia riskejä jää raktorirahat helposti saamatta jolloin Joulupukki (Santander) rahoittelee romut.Aikansa
-
>rohkea teko
Tulee mieleen ,että miltei vastaava juttu kuin joku ostaa kämpän jostain pusikosta ja sieltä "löytyy" hometta siinä neljännen vuoden hujakoilla,kun ei ollutkaan kivaa,vaikka ostotilanteessa oli eri fiilikset
et varmaan lukenut tätä finen ratkaisun tekstiä kokonaan?
Tässä yksittäinen henkilö on valituksen taustana, hän on lisäksi velkaa pankille jonka toiminnasta tekee valituksen....mahdollisesti lainaa tarvittaisiin joskus lisääkin tai pitää käydä sopimassa lainaehdoista lievennyksiä, jotka ovat yksin pankin harkintavallassa? Valitus sisältää myös melkein kunnianloukkauksen, koska siinä tätä yhtä pankkia syytetään ahneudesta ja koronkiskonnasta, muilla on ollut eri käytäntö. Siinä viitataan myös toiminnan tahallisuuteen eli on tiedetty, mutta ei välitetty. Myöskään muut viranomaiset (mm mavi) eivät ota mitään kantaa asiaan, silti valittaja on jatkanut. Valittajaan olisi kohdistunut varmaan kovia paineita, erityisesti jos valitus olisi hylätty?
Asian tekee kummalliseksi myös se, että juuri tässä pankissa omistuspohjansa takia laaja viljelijäedustus....eipä näytä näitä kiinnostavan muu, kuin ne kuuluisat kampaviinerit. Pörssipankit ovatkin näköjään viljelijän asialla :)
Asiakas on selvittänyt ja toteuttanut tätä valitusprosessia pääosin yksin. Maatilapuolella piirit ovat pienet ja pankista riippumattoman avun saaminen on osoittautunut hankalaksi. Pankkiryhmä sattuu olemaan maatilojen suurin rahoittajataho, jonka varpaille harva haluaa talloa. Asiakas pyytää, että FINE ottaa tämän asian huomioon riita-asiaa asiaa ratkaistessaan.
-
>rohkea teko
Tulee mieleen ,että miltei vastaava juttu kuin joku ostaa kämpän jostain pusikosta ja sieltä "löytyy" hometta siinä neljännen vuoden hujakoilla,kun ei ollutkaan kivaa,vaikka ostotilanteessa oli eri fiilikset
et varmaan lukenut tätä finen ratkaisun tekstiä kokonaan?
Tässä yksittäinen henkilö on valituksen taustana, hän on lisäksi velkaa pankille jonka toiminnasta tekee valituksen....mahdollisesti lainaa tarvittaisiin joskus lisääkin tai pitää käydä sopimassa lainaehdoista lievennyksiä, jotka ovat yksin pankin harkintavallassa? Valitus sisältää myös melkein kunnianloukkauksen, koska siinä tätä yhtä pankkia syytetään ahneudesta ja koronkiskonnasta, muilla on ollut eri käytäntö. Siinä viitataan myös toiminnan tahallisuuteen eli on tiedetty, mutta ei välitetty. Myöskään muut viranomaiset (mm mavi) eivät ota mitään kantaa asiaan, silti valittaja on jatkanut. Valittajaan olisi kohdistunut varmaan kovia paineita, erityisesti jos valitus olisi hylätty?
Asian tekee kummalliseksi myös se, että juuri tässä pankissa omistuspohjansa takia laaja viljelijäedustus....eipä näytä näitä kiinnostavan muu, kuin ne kuuluisat kampaviinerit. Pörssipankit ovatkin näköjään viljelijän asialla :)
Asiakas on selvittänyt ja toteuttanut tätä valitusprosessia pääosin yksin. Maatilapuolella piirit ovat pienet ja pankista riippumattoman avun saaminen on osoittautunut hankalaksi. Pankkiryhmä sattuu olemaan maatilojen suurin rahoittajataho, jonka varpaille harva haluaa talloa. Asiakas pyytää, että FINE ottaa tämän asian huomioon riita-asiaa asiaa ratkaistessaan.
Koko ratkaisu:
https://www.fine.fi/ratkaisutietokannat/ratkaisu/fine-001996.html (https://www.fine.fi/ratkaisutietokannat/ratkaisu/fine-001996.html)
-
On mielenkiintoista, että jotkin toiset pankkiryhmät ovat laskeneet korkoa valmiiksi. Paha PR-tappio maamiehen omalle pankille. Varsinkin kun joillakin kylillä ei edes haeta sitä lainaa muualta kuin Osuuspankista, jos hakisi, niin suku lakkaa puhumasta ja katkaisee välit.
-SS-
-
Iso peukku hänelle, joka on jaksanut taistella tuulimyllyjä vastaan. :D
Wolfheartscrylle myös kiitokset tiedotuksesta ;)
-
Köyhässä itäisessä suomessa ei ole varaa roiskia rahaa ympäriinsä, kaikki eurot kotiin 😁
-
Iso peukku hänelle, joka on jaksanut taistella tuulimyllyjä vastaan. :D
Wolfheartscrylle myös kiitokset tiedotuksesta ;)
Eräs maas.tull. -niminen lehti on ollut kumman hiljaa asiasta. Maanantai-aamulle päivätty op:n tiedote ei ole ilmeisesti vieläkään herättänyt toimitusta. Kaikenlaisista muista vääryyksistä kyllä meuhkataan lähes joka numerossa.
https://uusi.op.fi/op-ryhma/medialle/tiedotteet?id=2837071_PRC (https://uusi.op.fi/op-ryhma/medialle/tiedotteet?id=2837071_PRC)
-
Tästä hyvästä voisi vaikka kampaviinerit tarjota asiaa eteenpäin vieneille.
-
Kuulemma poppi pankit aikoinaan nostanu marginaalit niin korkeelle,että nolla euriborillakin pitää kuluttaa korkotukea :o
-
Kuulemma poppi pankit aikoinaan nostanu marginaalit niin korkeelle,että nolla euriborillakin pitää kuluttaa korkotukea :o
Melko monessa pienemmässä pankissa 2008 jälkeen marginaali pomppasi sinne 4% tietämille. Itselänikin oli tuollla korolla vähän aikaa lainoja. Sitten vaihdoin pankkia. ja korko puolittui. Tosin mihinkään 0,6 % marginaaleihin ei kyllä enää silloin päässyt, mutta euromääräisesti korkomeno pieneni. Tosin se oli helppo pyytää jotain 4% korkoa kun isommat ei lähteneet Kreikka kriisin aikaan rahoittamaan investointeja ja jos tuli maata esimerkiksi sopuhntaan myyntiin sopivasta etäisyydestä.
-
Todella hienoa, että joku jaksaa taistella. Jokuhan kävi oikeutta pitkän kaavan mukaan pääsulakkeiden vaihdosta. Tai näin mulle on kerrottu. Nykyään ottavat muuten vaihdostakin maksun...
-
Pääsulakkeen koko kannattaa vaihtaa itse. Säästyy rahaa.
-
Jos on tullut kusetetuksi, niin silloin on ansainnutkin sen, koska vai tyhmiä pystyy kusettamaan.
-
Pääsulakkeen koko kannattaa vaihtaa itse. Säästyy rahaa.
Joo itehän ne vaihdetaan. Sähkäri tekee ilmoituksen siirtoyhtiölle että "hän" on ne vaihtanut. Mutta nyt on ollut sähkönsiirtolaskuissa lisähinta sulakekoon vaihdosta mitä ei ole ennen ollut.
-
Kovin ollaan asiasta hiljakseen joka puolella.
MT:ssä ensin vaisu juttu OP:n ratkaisusta ja myöhemmin Nordean ja POPin aikeista pohtia asiaa
talon sisällä.
Virhehän on ensisijaisesti epäselvästi laadittu säädösteksti, jota on sitten tulkittu
tahattomasti tai ei pankin eduksi.
Onko tästä nousemassa joku isompi myrsky vai hymistelläänkö asiaa piiloon, koska mukana ovat viranomaisten huono kirjoitustaito
asetuksien osalta, MTK:n ja osuuspankkien ainakin henkilötasolla toimiva kytkös tai/ja asianosaisten pankkien paljastuminen.
Jos OP myöntää (ei myöntänyt auliisti lainkaan aluksi Finen päätösarkiston mukaan) virheen ja korjaa sen oma-aloitteisesti ja joku
toinen pankki ei korjaa virhettä, asetelma menee vieläkin oudommaksi. Nordean johtaja ei taida tietää pankkinsa korkotukilainojen määrää, koska
liikaperinnät olisivat joitain tuhansia. Sopivaan aikaan otetuista lainoista saattaa kertyä 10 - 30 tonnia takaisin maksettavaa pankille ja siihen kaikki pienemmät päälle.
Kuprun kokonaisarvo kaikkien pankkien osalta lienee kymmeniä miljoonia. Jos joku kauppaliike syyllistyisi mokomaan, vaadittaisiin päitä vadille.
-
Kovin ollaan asiasta hiljakseen joka puolella.
MT:ssä ensin vaisu juttu OP:n ratkaisusta ja myöhemmin Nordean ja POPin aikeista pohtia asiaa
talon sisällä.
Virhehän on ensisijaisesti epäselvästi laadittu säädösteksti, jota on sitten tulkittu
tahattomasti tai ei pankin eduksi.
Onko tästä nousemassa joku isompi myrsky vai hymistelläänkö asiaa piiloon, koska mukana ovat viranomaisten huono kirjoitustaito
asetuksien osalta, MTK:n ja osuuspankkien ainakin henkilötasolla toimiva kytkös tai/ja asianosaisten pankkien paljastuminen.
Jos OP myöntää (ei myöntänyt auliisti lainkaan aluksi Finen päätösarkiston mukaan) virheen ja korjaa sen oma-aloitteisesti ja joku
toinen pankki ei korjaa virhettä, asetelma menee vieläkin oudommaksi. Nordean johtaja ei taida tietää pankkinsa korkotukilainojen määrää, koska
liikaperinnät olisivat joitain tuhansia. Sopivaan aikaan otetuista lainoista saattaa kertyä 10 - 30 tonnia takaisin maksettavaa pankille ja siihen kaikki pienemmät päälle.
Kuprun kokonaisarvo kaikkien pankkien osalta lienee kymmeniä miljoonia. Jos joku kauppaliike syyllistyisi mokomaan, vaadittaisiin päitä vadille.
Entäs jos viljellä.ois huijannut tuon verran tukia?
-
Kovasti kehuttiin tän päivän maastullin pääkirjoitussivulla op:n esimerkillistä toimintaa, kun palauttavat liikaa perittyjä korkoja. V.ittu mitä perseennuolemista.
Jos toiminta olisi ollut esimerkillistä, niin elokuulle päivätyn Finen ratkaisukehoituksen jälkeen olisi pitänyt tulla kaapista ulos ja kertoa reilusti, että nyt on käynyt tälleen ja rahat olisi palautettu jo viime syksynä.
-
Kovasti kehuttiin tän päivän maastullin pääkirjoitussivulla op:n esimerkillistä toimintaa, kun palauttavat liikaa perittyjä korkoja. V.ittu mitä perseennuolemista.
Jos toiminta olisi ollut esimerkillistä, niin elokuulle päivätyn Finen ratkaisukehoituksen jälkeen olisi pitänyt tulla kaapista ulos ja kertoa reilusti, että nyt on käynyt tälleen ja rahat olisi palautettu jo viime syksynä.
Mutta muut pankit vieläkin sanovat etteivät palauta.
-
MT:n kirjoituksessa oli, että jos on kyseessä vahinko, se on nolo.
Jospa ei olekaan vahinko?
Siitä ei silloin nolostumalla selviä
-
Tää muuten menee mielenkiintoiseksi. Kaikki korkotukilainat on siirtyneet vanhoina lainoina eteenpäin entisillä ehdoilla. Minä olen kerran vaihtanut pankkia ja sen jälkeen asiakuus on siirtynyt jo kolmanteen pankkiin fuusioiden ja myyntien jälkeen. OP:ltä on lähtenyt hirveästi asiakaita muihin pankkeihin kun rahoituksessa on ollut saanti ongelmia. Näillä kaikilla on yhteistä juuri tämä "2% vähimäiskorko lauseke."
-
Nordea palauttaa myös. Nordean asiakkaille tehtiin sopivasti palvelumaksujen tason muutos, jotta pankin kustannukset eivät muodostuisi kohtuuttomiksi. Suuresta joukosta palkka- ja säästötilejä voidaan ottaa muutama euro kuukaudessa, sillä tämä virhe tulee korjatuksi käytännössä huomaamattomasti.
-SS-
-
Tää muuten menee mielenkiintoiseksi. Kaikki korkotukilainat on siirtyneet vanhoina lainoina eteenpäin entisillä ehdoilla. Minä olen kerran vaihtanut pankkia ja sen jälkeen asiakuus on siirtynyt jo kolmanteen pankkiin fuusioiden ja myyntien jälkeen. OP:ltä on lähtenyt hirveästi asiakaita muihin pankkeihin kun rahoituksessa on ollut saanti ongelmia. Näillä kaikilla on yhteistä juuri tämä "2% vähimäiskorko lauseke."
Mahtaako vähimmäiskorkolausekkeet velkakirjassa painaa mitään, jos noudatetaan tukipäätöstä ja lakia? Tukipäätös
menee velkakirjan yli, jos on ristiriitaisuuksia. Ainakin meidän päätöksessä lukee niin.
Tarkkana pitää nyt olla, ettei pankki yritä jotain kommervenkkiä.
-
Kuulemma poppi pankit aikoinaan nostanu marginaalit niin korkeelle,että nolla euriborillakin pitää kuluttaa korkotukea :o
Se oli se kuuluisa korkolattia. Pop pankkien onnettomat hallintomiehet jotka ovat koulutuksen saaneet parhaimmillaan joissakin maatalousopistoissa eivät aikanaan saneeranneet konttoreitaan kontoon, vaan keksivät ns, korkolattian omia pikkujoulu tarjoiluitaan turvaamaan.
Se oli hyvä kuka tai ketkä tuonkin epäkohdan huomasivat.
-
Maatilalainojen alhaiset korot heijastuvat muiden yrityslainojen selvästi korkeampana korkona. Totta kai yrityslainat sisältävät liiketoiminta- ja suhdanneriskin, mitä maatilalainat eivät juurikaan omaa. Ainoa maatilalainojen riski lienee syyntakeeton isäntä.
-SS-
-
Maatilalainojen alhaiset korot heijastuvat muiden yrityslainojen selvästi korkeampana korkona. Totta kai yrityslainat sisältävät liiketoiminta- ja suhdanneriskin, mitä maatilalainat eivät juurikaan omaa. Ainoa maatilalainojen riski lienee syyntakeeton isäntä.
-SS-
Yleistapauksessa korkotukilainoissa marginaali on ollut suurempi juuri tuon korkotuen vuoksi, korkotukilaina on ollut pankille varsin hyvä asia. Yleensä maatilalla on varsin hyvät reaalivakuudet ja siihen peilaten maatilat ovat ovat maksaneet lainoistaan liian paljon.
Kilpailutuksella tuonkin asian saa kuntoon.
-
Maatilalainojen alhaiset korot heijastuvat muiden yrityslainojen selvästi korkeampana korkona. Totta kai yrityslainat sisältävät liiketoiminta- ja suhdanneriskin, mitä maatilalainat eivät juurikaan omaa. Ainoa maatilalainojen riski lienee syyntakeeton isäntä.
-SS-
Yleistapauksessa korkotukilainoissa marginaali on ollut suurempi juuri tuon korkotuen vuoksi, korkotukilaina on ollut pankille varsin hyvä asia. Yleensä maatilalla on varsin hyvät reaalivakuudet ja siihen peilaten maatilat ovat ovat maksaneet lainoistaan liian paljon.
Kilpailutuksella tuonkin asian saa kuntoon.
Maatilat on yleensä melko hyviä asiakkaita pankeille. Omaisuus massa on iso. Pitää pankin vakavaraisena. Lainat maksetaan melko hyvin pois. Yleensä maatilojen lainat ei herkästi jää maksamatta. Muissa yrityksissä luotto riski on suurempi. Eli pikemminkin maatilalainojen kovalla korolla on paikattu muiden lainojen tappiota.
-
Tää muuten menee mielenkiintoiseksi. Kaikki korkotukilainat on siirtyneet vanhoina lainoina eteenpäin entisillä ehdoilla. Minä olen kerran vaihtanut pankkia ja sen jälkeen asiakuus on siirtynyt jo kolmanteen pankkiin fuusioiden ja myyntien jälkeen. OP:ltä on lähtenyt hirveästi asiakaita muihin pankkeihin kun rahoituksessa on ollut saanti ongelmia. Näillä kaikilla on yhteistä juuri tämä "2% vähimäiskorko lauseke."
Mahtaako vähimmäiskorkolausekkeet velkakirjassa painaa mitään, jos noudatetaan tukipäätöstä ja lakia? Tukipäätös
menee velkakirjan yli, jos on ristiriitaisuuksia. Ainakin meidän päätöksessä lukee niin.
Tarkkana pitää nyt olla, ettei pankki yritä jotain kommervenkkiä.
Mutta onko tuo korkolauseke ollut kaikilla OP:ssä?
-
Luottonne nro FI234567891011 korko on muuttunut velkakirjaehtojen mukaisesti.
Uusi korko 01.05.2018 alkaen on 0,430 prosenttia.
Luoton vanha korko oli 2,000 prosenttia.
-
Luottonne nro FI234567891011 korko on muuttunut velkakirjaehtojen mukaisesti.
Uusi korko 01.05.2018 alkaen on 0,430 prosenttia.
Luoton vanha korko oli 2,000 prosenttia.
Jännä että kuitenki nuo kuun lopus menneet korot meni vielä korkeammalla prosentilla.
-
Luottonne nro FI234567891011 korko on muuttunut velkakirjaehtojen mukaisesti.
Uusi korko 01.05.2018 alkaen on 0,430 prosenttia.
Luoton vanha korko oli 2,000 prosenttia.
Jännä että kuitenki nuo kuun lopus menneet korot meni vielä korkeammalla prosentilla.
Kai siinä on ajatus ettei muuteta välillä vaan palautetaan sitten tasavuosilta.
-
Eli pikemminkin maatilalainojen kovalla korolla on paikattu muiden lainojen tappiota.
Ei ole näin.
Rahoituskate muutenkin on vain 1/3 Nordean tuotoista. Palvelumaksut ja sijoituspalkkiot muodostavat 2/3 tuotoista. Miljoonalle käyttelytilille kympin lisämaksu kuussa, tekee 120 miljoonaa lisää. Sillä ne luottotappiot hoidetaan.
Nordean viime vuoden luottotappiot olivat vain noin 350 miljoonaa. Varsinaisten yrityslainojen (pl. maatilalainat) marginaalit ovat keskimäärin tuplat muihin verrattuna. Näin Nordeassa. Osuuspankeista en tiedä, niillähän ne maatilalainat suurimmaksi osaksi ovat.
-SS-
-
Eli pikemminkin maatilalainojen kovalla korolla on paikattu muiden lainojen tappiota.
Ei ole näin.
Rahoituskate muutenkin on vain 1/3 Nordean tuotoista. Palvelumaksut ja sijoituspalkkiot muodostavat 2/3 tuotoista. Miljoonalle käyttelytilille kympin lisämaksu kuussa, tekee 120 miljoonaa lisää. Sillä ne luottotappiot hoidetaan.
Nordean viime vuoden luottotappiot olivat vain noin 350 miljoonaa. Varsinaisten yrityslainojen (pl. maatilalainat) marginaalit ovat keskimäärin tuplat muihin verrattuna. Näin Nordeassa. Osuuspankeista en tiedä, niillähän ne maatilalainat suurimmaksi osaksi ovat.
-SS-
On ne ollut maatilalainat tuplat esim. Asuntolainoihin.
-
Eli pikemminkin maatilalainojen kovalla korolla on paikattu muiden lainojen tappiota.
Ei ole näin.
Rahoituskate muutenkin on vain 1/3 Nordean tuotoista. Palvelumaksut ja sijoituspalkkiot muodostavat 2/3 tuotoista. Miljoonalle käyttelytilille kympin lisämaksu kuussa, tekee 120 miljoonaa lisää. Sillä ne luottotappiot hoidetaan.
Nordean viime vuoden luottotappiot olivat vain noin 350 miljoonaa. Varsinaisten yrityslainojen (pl. maatilalainat) marginaalit ovat keskimäärin tuplat muihin verrattuna. Näin Nordeassa. Osuuspankeista en tiedä, niillähän ne maatilalainat suurimmaksi osaksi ovat.
-SS-
On ne ollut maatilalainat tuplat esim. Asuntolainoihin.
No enpä ole muuta sanonutkaan. Maatilalainat ovat olleet marginaaleiltaan pienempiä kuin varsinaiset yrityslainat. Kiuruveden konkurssissa ei marginaali tainnut vastata riskiä. Asuntolaina-asiakkaat ovat pankkijärjestelmässä melkoinen rahoittaja, koska viimeisen 10 vuoden aikana asuntoluottotappiot ovat olleet olemattomat, ja useimmiten käyttelytili maksuineen yhdistyy asuntolaina-asiakkuuteen.
Agendasi siitä, että velkavetoiset maitomaatilaprojektit jotenkin kannattelisivat Suomen pankkijärjestelmää, on väärä.
-SS-
-
Luottonne nro FI234567891011 korko on muuttunut velkakirjaehtojen mukaisesti.
Uusi korko 01.05.2018 alkaen on 0,430 prosenttia.
Luoton vanha korko oli 2,000 prosenttia.
Oho... Noilla "erotuksilla" jotain on tulossakin. Todennäköisesti vakavaraisilla pankeilla korkomarginaalit olleet pieniä näissä korkotukilainoissaki. Enemmänkin luottoja antavissa pankeissa eikä rahaa säilövissä, marginaalit todella korkeita, "Kun eihän sun tartte tätä maksaa, menee korkotuesta..." Asiakkaalle se ja sama, mutta tässä tilanteessa kosahtaa kovasti.
-
Minkälaisia on raatilaisilla ollut korkomarginaalit? Nyt kun markkinakorot ovat alhaalla niin tuntuu että pankit nostavat marginaaleja aina kun uutta lainaa hakee. Isännän kanssa on oltu tällä alalla viitisentoista vuotta ja 2% korkotukilaina joka alussa on otettu on nyt muuttunut prosenttiseksi kun korko on sidottu op-Prime joka on nyt 0,25. Eli silloin kun olimme uran alussa oli korko korkeampi mutta marginaalit oli alle yhden. Kohta kymmenen vuotta on siitä kun korot alkoivat pudota ja samalla automaattisesti uudemmat korkotukilainat ovat 1%, mutta marginaalit on näissä 1,5 ja 2% nostoajankohdasta riippuen. Maatalousihmiset ei mielellään sano omia korkojaan mutta alkaa joka tuotantosuunta olla siinä tilanteessa että ei liene keltään pois jos kertoisitte omia marginaalejanne. Marginaalihan ei ole marginaalinen kulu silloin kun lainaa alkaa olla sadoissa tuhansissa/miljoonaluokassa. 0.1% on miljoonassa jo tonni ylimääräistä kulua/vuosi eli ihan turhaa maksaa liikaa. Yksityispuolella marginaalit on yleensä kuitenkin pienemmät kuin maataloudessa vaikka suurin osa viljelijöistä huolehtii ennemmin tai myöhemmin maksunsa eli luottotappiot on aika pienet. Nyt kun saataisiin puhallettua yhteen hiileen niin saataisiinko liha/maito/viljakiloon säästösentti pankkien kilpailutuksilla. Markkinoilta saatavaan hintaan on nyt vaikea ainakaan saada lisää:(
-
Nostethaanpa aihetta ylöspäin. Onko kenellekään tullut vielä euroja tilille tämän asian tiimoilta, meille ei ainakaan vielä ole kuulunut mitään(osuuspankista)
-
Nostethaanpa aihetta ylöspäin. Onko kenellekään tullut vielä euroja tilille tämän asian tiimoilta, meille ei ainakaan vielä ole kuulunut mitään(osuuspankista)
Kyllä son turha pankiilta mitää hyvityksiä odottaa. Kun rikollinen tierethän niin rikoskin keksithän.
-
Älkää nyt hoppuilko. Viivästyskorolla menee, niin hyvin tuottaa koko ajan.
-
Minkälaisia on raatilaisilla ollut korkomarginaalit? Nyt kun markkinakorot ovat alhaalla niin tuntuu että pankit nostavat marginaaleja aina kun uutta lainaa hakee. Isännän kanssa on oltu tällä alalla viitisentoista vuotta ja 2% korkotukilaina joka alussa on otettu on nyt muuttunut prosenttiseksi kun korko on sidottu op-Prime joka on nyt 0,25. Eli silloin kun olimme uran alussa oli korko korkeampi mutta marginaalit oli alle yhden. Kohta kymmenen vuotta on siitä kun korot alkoivat pudota ja samalla automaattisesti uudemmat korkotukilainat ovat 1%, mutta marginaalit on näissä 1,5 ja 2% nostoajankohdasta riippuen. Maatalousihmiset ei mielellään sano omia korkojaan mutta alkaa joka tuotantosuunta olla siinä tilanteessa että ei liene keltään pois jos kertoisitte omia marginaalejanne. Marginaalihan ei ole marginaalinen kulu silloin kun lainaa alkaa olla sadoissa tuhansissa/miljoonaluokassa. 0.1% on miljoonassa jo tonni ylimääräistä kulua/vuosi eli ihan turhaa maksaa liikaa. Yksityispuolella marginaalit on yleensä kuitenkin pienemmät kuin maataloudessa vaikka suurin osa viljelijöistä huolehtii ennemmin tai myöhemmin maksunsa eli luottotappiot on aika pienet. Nyt kun saataisiin puhallettua yhteen hiileen niin saataisiinko liha/maito/viljakiloon säästösentti pankkien kilpailutuksilla. Markkinoilta saatavaan hintaan on nyt vaikea ainakaan saada lisää:(
Maatilojen omaisuusmassa on yleensä suhteelisen iso velkoihin nähden. Eli pankkien vakuudet on sitä kautta hyvät ja vakavaraisuus kunnossa. Yleensä viljeliät maksaa myös luottonsa hyvin, jolloin voi normaalissa kilpailutilanteessa marginaalia tiputtaa. Nyt vuoden 2008 jälkeen marginaalia on järjestään hinattu ylöspäin. Tällä rahoitetaan näitä luottotappio lainoja ja tappiollista asuntolaina bisnestä. Yhdenkään pankin ei tällä eurobori/prime+asuntolainan marginaali alle 1% kannata lainoittaa asuntoja. Sitä vain tehdään kun asiakaskunta on iso ja äkkiä asiakas vaihtaa pankkia ja vie rahansa myös.
-
tappiollista asuntolaina bisnestä.
Perustele nuo tappiot, pankkiryhmät ovat tehneet tulosta asuntolainoituksella.
Esimerkiksi Osuuspankin 82,2 miljardin lainakannasta luottotappioita 0,06% (v. 2017).
50 miljardia on kotitalouksien lainoja.
Korkokate oli 1 miljardin, noin kolmasosan kaikista (palvelu- sijoitus ym) tuotoista,
ja noin sama osuus tuloksesta.
(OP-ryhmän tilinpäätös 2017)
Koko valtionmaatalouden korkotuki- ja valtionlainamääräkantaa on vuosittain myönnetty keskimäärin
200 miljoonalla. Ja onhan noissa valtiontakaus ja lainan mukana tuleva avustusmääräkin ollut
noin 90 miljoonaa vuosittain. Eli koko maatilalainalainakantaa lienee selvästi alle 4 miljardia. Vaikka
kaikki nuo lainat olisivat Osuuspankista, se raha nyt vaan tulee asuntolainoista ja normi yrityslainoista
sekä palveluista.
(Makera vuosikertomus, Maatilojen rahoitusjärjestelyjä valmistelevan
työryhmän loppuraportti, MMM)
Väite siitä, että kiuruvetisillä navettamaatilalainoilla rahoitettaisiin muuta pankkitoimintaa, on harhainen.
-SS-
-
Tänään tuli kirje pankilta, että reilu satanen on palautusta tulossa
-
Tänään tuli kirje pankilta, että reilu satanen on palautusta tulossa
Lappu tuli kans.Eikä sieltä ny mitää ihmeitä ole tulos.
-
Luottonne nro FI234567891011 korko on muuttunut velkakirjaehtojen mukaisesti.
Uusi korko 01.05.2018 alkaen on 0,430 prosenttia.
Luoton vanha korko oli 2,000 prosenttia.
Oho... Noilla "erotuksilla" jotain on tulossakin. Todennäköisesti vakavaraisilla pankeilla korkomarginaalit olleet pieniä näissä korkotukilainoissaki. Enemmänkin luottoja antavissa pankeissa eikä rahaa säilövissä, marginaalit todella korkeita, "Kun eihän sun tartte tätä maksaa, menee korkotuesta..." Asiakkaalle se ja sama, mutta tässä tilanteessa kosahtaa kovasti.
Viitisen tonnia.
-
Onko Säästöpankki ryhmältä mitään päätöksiä asiasta? Nordea ja Op vissiinkin maksaa
-
Onko nordeasta kuulunnut mitään? vai pitääkö tässä ihan itsekkin olla aktiivinen?
-
Osuuspankki ei maksa viivästyskorkoa palautuksille, vaikka fine ratkaisissaan kehottaa pankkia maksamaan liikaa perityt korot viivästyskorkoineen. Op:n Mäkikalli sanoi puhelimessa, että finen päätöksessä on ristiriitoja, että oikeudessa päätös olisi toinen ja MTK on tuottajien puolesta hyväksynyt heidän maksunpalautuksen ilman viivästyskorkoa.
-
Viikolla OP:ta tulleessa kirjeessä on liikaa peritty korko sekä tuottokorko, joka perustuu korkolain mukaiseen korkoon. Ehkä eivät vain halua kutsua sitä viivästyskoroksi.
-
Se tuottokorkon sama kuin tilille makaettava korko. Lainasopimuksessa on vähintään 18 pros. viivästyskorko, joka pitäisi maksaa.
-
tappiollista asuntolaina bisnestä.
Perustele nuo tappiot, pankkiryhmät ovat tehneet tulosta asuntolainoituksella.
Esimerkiksi Osuuspankin 82,2 miljardin lainakannasta luottotappioita 0,06% (v. 2017).
50 miljardia on kotitalouksien lainoja.
Korkokate oli 1 miljardin, noin kolmasosan kaikista (palvelu- sijoitus ym) tuotoista,
ja noin sama osuus tuloksesta.
(OP-ryhmän tilinpäätös 2017)
Koko valtionmaatalouden korkotuki- ja valtionlainamääräkantaa on vuosittain myönnetty keskimäärin
200 miljoonalla. Ja onhan noissa valtiontakaus ja lainan mukana tuleva avustusmääräkin ollut
noin 90 miljoonaa vuosittain. Eli koko maatilalainalainakantaa lienee selvästi alle 4 miljardia. Vaikka
kaikki nuo lainat olisivat Osuuspankista, se raha nyt vaan tulee asuntolainoista ja normi yrityslainoista
sekä palveluista.
(Makera vuosikertomus, Maatilojen rahoitusjärjestelyjä valmistelevan
työryhmän loppuraportti, MMM)
Väite siitä, että kiuruvetisillä navettamaatilalainoilla rahoitettaisiin muuta pankkitoimintaa, on harhainen.
-SS-
Inflaatio kun huomioidaan, niin asuntolainoitus on tappiollista. Ainut asia että Suomessa se on suhteelisen riskitöntä. Valtion takaus, korkovähennys, asumistuki omistusasuntoon ja ynm. asioita. Melko vähän oli asuntoja myynnissä lopulta vaikka parhaillaan tuli 100000 uutta työtöntä Suomeen ja laskusuhdanne kesti 5-6 vuotta.
-
Kaks ja puol tonnia.
-
Kaks ja puol tonnia.
Pitkälle alle tonni :(
-
Inflaatio kun huomioidaan, niin asuntolainoitus on tappiollista. Ainut asia että Suomessa se on suhteelisen riskitöntä. Valtion takaus, korkovähennys, asumistuki omistusasuntoon ja ynm. asioita. Melko vähän oli asuntoja myynnissä lopulta vaikka parhaillaan tuli 100000 uutta työtöntä Suomeen ja laskusuhdanne kesti 5-6 vuotta.
Et ehkä kerinnyt miettiä, että eihän pankille tule inflaatiotappiota: pankki kun voi saman euron lainata viisi kertaa vähintään uudelleen. Tuotot ja kulumaksut kyllä kattavat mahdollisen parin-kolmen prosentin inflaatioriskin pankille.
Omistusasunnon asumistuki on lähinnä teoreettinen: Esim espoolainen 4 hengen perhe voi tienata yhteensä maksimissaan 3660 euroa kuussa. Eli puolisot erikseen maksimissaan 1830 euroa kuussa. Niillä tuloilla eiolsteta 300000 euron asuntoja minkäänkokoisella lainalla. Että voisit lakata jankkaamasta tuotakin luulemaasi harhaa. Tyypillinen omistusasunnon asumistukea saava voisi olla kaupunkiomakotitaloon asumaan jäänyt pieneläkeläinen/leski.
Valtiontakaus ASP-järjestelmässä on vain alle 39-vuotiaille ensiasunnon omaan asumiseen tuleville ostajille. Takauksen maksimimäärä on 25% lainasummasta tai 50000 euroa, kumpi vaan tulee ensin. Takausmaksua peritään takauksen summalle 2,5%. Jos ei ole ASP järjestelmän piirissä, valtiontakauksen vaoi saada enintään 20% tai 25250 euroa, kumpi vain tulee ensin täyteen. Takausmaksu tulee 2,5% takaussummasta. Omaan asumiseen on tultava sen asunnon, ei ole mikään sijoitusasuntotakaus.
Asuntolainojen korkovähennys oli 1990-luvulla merkittävä. Tiedän, koska asuntovähennystä käytin minäkin. Enää se ei ole. Tänä vuonna vähennysoikeus on 35% koroista, eli kun se tehdään alijäänmähyvityksenä, 1000 euron koroista vähennys on vain 105 euroa ! (koska alijäämähyvitys on 0,3 x väh.kelpoiset korot) Ensi vuonna vähennysoikeutettua on vain 25% koroista.
-SS-
-
Inflaatio kun huomioidaan, niin asuntolainoitus on tappiollista. Ainut asia että Suomessa se on suhteelisen riskitöntä. Valtion takaus, korkovähennys, asumistuki omistusasuntoon ja ynm. asioita. Melko vähän oli asuntoja myynnissä lopulta vaikka parhaillaan tuli 100000 uutta työtöntä Suomeen ja laskusuhdanne kesti 5-6 vuotta.
Et ehkä kerinnyt miettiä, että eihän pankille tule inflaatiotappiota: pankki kun voi saman euron lainata viisi kertaa vähintään uudelleen. Tuotot ja kulumaksut kyllä kattavat mahdollisen parin-kolmen prosentin inflaatioriskin pankille.
Omistusasunnon asumistuki on lähinnä teoreettinen: Esim espoolainen 4 hengen perhe voi tienata yhteensä maksimissaan 3660 euroa kuussa. Eli puolisot erikseen maksimissaan 1830 euroa kuussa. Niillä tuloilla eiolsteta 300000 euron asuntoja minkäänkokoisella lainalla. Että voisit lakata jankkaamasta tuotakin luulemaasi harhaa. Tyypillinen omistusasunnon asumistukea saava voisi olla kaupunkiomakotitaloon asumaan jäänyt pieneläkeläinen/leski.
Valtiontakaus ASP-järjestelmässä on vain alle 39-vuotiaille ensiasunnon omaan asumiseen tuleville ostajille. Takauksen maksimimäärä on 25% lainasummasta tai 50000 euroa, kumpi vaan tulee ensin. Takausmaksua peritään takauksen summalle 2,5%. Jos ei ole ASP järjestelmän piirissä, valtiontakauksen vaoi saada enintään 20% tai 25250 euroa, kumpi vain tulee ensin täyteen. Takausmaksu tulee 2,5% takaussummasta. Omaan asumiseen on tultava sen asunnon, ei ole mikään sijoitusasuntotakaus.
Asuntolainojen korkovähennys oli 1990-luvulla merkittävä. Tiedän, koska asuntovähennystä käytin minäkin. Enää se ei ole. Tänä vuonna vähennysoikeus on 35% koroista, eli kun se tehdään alijäänmähyvityksenä, 1000 euron koroista vähennys on vain 105 euroa ! (koska alijäämähyvitys on 0,3 x väh.kelpoiset korot) Ensi vuonna vähennysoikeutettua on vain 25% koroista.
-SS-
Olenko väittänyt että asumistuella ostellaan asuntoja? Tosin tiedän tapauksen joka osti opiskeluaikaan asunnon yliopistokaupungista ja maksoi lainan pois ilman että sai lottovoittoa tai säästöjä. Vanhemmat takasi lainan.
-
Inflaatio kun huomioidaan, niin asuntolainoitus on tappiollista. Ainut asia että Suomessa se on suhteelisen riskitöntä. Valtion takaus, korkovähennys, asumistuki omistusasuntoon ja ynm. asioita. Melko vähän oli asuntoja myynnissä lopulta vaikka parhaillaan tuli 100000 uutta työtöntä Suomeen ja laskusuhdanne kesti 5-6 vuotta.
Et ehkä kerinnyt miettiä, että eihän pankille tule inflaatiotappiota: pankki kun voi saman euron lainata viisi kertaa vähintään uudelleen. Tuotot ja kulumaksut kyllä kattavat mahdollisen parin-kolmen prosentin inflaatioriskin pankille.
Omistusasunnon asumistuki on lähinnä teoreettinen: Esim espoolainen 4 hengen perhe voi tienata yhteensä maksimissaan 3660 euroa kuussa. Eli puolisot erikseen maksimissaan 1830 euroa kuussa. Niillä tuloilla eiolsteta 300000 euron asuntoja minkäänkokoisella lainalla. Että voisit lakata jankkaamasta tuotakin luulemaasi harhaa. Tyypillinen omistusasunnon asumistukea saava voisi olla kaupunkiomakotitaloon asumaan jäänyt pieneläkeläinen/leski.
Valtiontakaus ASP-järjestelmässä on vain alle 39-vuotiaille ensiasunnon omaan asumiseen tuleville ostajille. Takauksen maksimimäärä on 25% lainasummasta tai 50000 euroa, kumpi vaan tulee ensin. Takausmaksua peritään takauksen summalle 2,5%. Jos ei ole ASP järjestelmän piirissä, valtiontakauksen vaoi saada enintään 20% tai 25250 euroa, kumpi vain tulee ensin täyteen. Takausmaksu tulee 2,5% takaussummasta. Omaan asumiseen on tultava sen asunnon, ei ole mikään sijoitusasuntotakaus.
Asuntolainojen korkovähennys oli 1990-luvulla merkittävä. Tiedän, koska asuntovähennystä käytin minäkin. Enää se ei ole. Tänä vuonna vähennysoikeus on 35% koroista, eli kun se tehdään alijäänmähyvityksenä, 1000 euron koroista vähennys on vain 105 euroa ! (koska alijäämähyvitys on 0,3 x väh.kelpoiset korot) Ensi vuonna vähennysoikeutettua on vain 25% koroista.
-SS-
Sä puhut jostain rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton tukijärjestelmästä. Tässä oli asuntolainan tuotto riski suhteesta puhe. Vielä huonompi tuotto rahalle on keskuspankin tilillä. Samat laina kulut on kaikissa lainoissa. Eli rahan tuotto vaikka samalla eurolla 1000 asuntoa lainoitetaisiin on käytännössä tappiollista kun inflaatio huomioidaan.
-
Asp järjestelmä on asuntosäästöpalkkiojärjestelmä ensiasunnon ostajalle. Näissä valtion korkotukea saa suuremmalle summalle kuin muissa asuntolainoissa. Olet nähtävästi kehittänyt jonkin omituisen yhteiskuntakuvan päässäsi, yhdistelet kuulopuheita ja huhuja siitä osasta yhteiskuntaa joka rahoittaa oman elämäntapasi.
Otapa seuraavaksi jokin vanha keskikoulun yhteiskuntaopin kirja käteesi ja lueskele vähän, ennen kuin meinaat julkistaa uusia talousteoreettisia oppirakennelmia.
Että suuruusluokka edes tulisi oikein.
-SS-
-
Op-ryhmän Janne Mäkikalli sanoi, että maatalouden korkotukilainat niin kalliita pankille, ettei niitä kannattaisi heidän antaa. Vähintään pitäisi se 2 pros korkoa saada.
-
Op-ryhmän Janne Mäkikalli sanoi, että maatalouden korkotukilainat niin kalliita pankille, ettei niitä kannattaisi heidän antaa. Vähintään pitäisi se 2 pros korkoa saada.
Tuon verran pitäisi käytännössä saada kaikista lainoista.
-
Asp järjestelmä on asuntosäästöpalkkiojärjestelmä ensiasunnon ostajalle. Näissä valtion korkotukea saa suuremmalle summalle kuin muissa asuntolainoissa. Olet nähtävästi kehittänyt jonkin omituisen yhteiskuntakuvan päässäsi, yhdistelet kuulopuheita ja huhuja siitä osasta yhteiskuntaa joka rahoittaa oman elämäntapasi.
Otapa seuraavaksi jokin vanha keskikoulun yhteiskuntaopin kirja käteesi ja lueskele vähän, ennen kuin meinaat julkistaa uusia talousteoreettisia oppirakennelmia.
Että suuruusluokka edes tulisi oikein.
-SS-
No selitäppä miksi vuokrat heti nousee kun asumistuki nousee? miksi ei rakenneta enempää? Työvoiman saanti ei ole ongelma meillä on lähes 500000 työtöntä? Ansiosidonnainen on luotu juuri rakennusmiehien takia. Ennen rakennettiin pääsäntöisesti Huhti-Lokakuun aikana ja lopun vaikaa rakennusmiehet olivat yleensä ppoikeuksia lukuun ottamatta työttömiä. Tällä ansisidonaisella haluttiin taata toimeentulo näiden työttömyyden ajaksi ettei rakennusmiehet mene muihin hommiin.
Sama on tämä korkovähennys ainoastaan rakennusteolisuuden tukimuoto verotuksen kautta. Toinen millä rakennusteolisuutta rahoitetaan on nämä valtion infra ynm. hankkeet. Metro maksoi mansikoita. Jatko jo nyt neljä vuotta myöhässä. Olympiastadion ei taida valmistua ajoissa. Yksinkertaisesti kun yhteiskunta tilaa, niin fyffeä juoksee loputtomasti.
-
Onko kukaan saanut pankilta tarkkaa laskelmaa palautettavasta summasta? Että mistä palautettava summa tarkalleen muodostuu?
Onko kukaan Nordean asiakas vaatinut palautusta pankilta?
-
Pankista tuli laskelma kuinka paljon palautetaan "liikaa" maksettuja pankin marginaaleja. Se että onko se oikein, niin vaikea on selvittää. Mutta kun nyt jotain palauttaa, niin mahdollisuus siihen ,että neuvotteluyhteys ja tulevat lainaneuvottelut olevat mahdollisia.
-
Pankista tuli laskelma kuinka paljon palautetaan "liikaa" maksettuja pankin marginaaleja. Se että onko se oikein, niin vaikea on selvittää. Mutta kun nyt jotain palauttaa, niin mahdollisuus siihen ,että neuvotteluyhteys ja tulevat lainaneuvottelut olevat mahdollisia.
Eli palautettava summa voi olla mitä tahansa nollan ja oikean summan väliltä...
-
Minä pyysin pankilta koko lainojen ajalta lyhennykset ja korot eroteltuna ja sen hetkisen korko prosentin ja lainan lyhennyspäivät, että voin tarkistaa onko summat oikein ja vaadin maksettavaksi lainasopimuksessa olevan 18% viivästyskoron liikaa perityille koroille.
-
Nordea on ilmoittanut palauttavansa liikaa perityt korot.
Siitä oli MT:ssa.
Palautettavan summan voi laskea itsekin. Suomen Pankin sivuilta löytyy korkonoteeraukset.
Velkakirja käteen ja selvittämään koronmääräytymispäivä ja siitä se alkaa.
Exceliin laskentapohjaa rakentamaan.
-
Kyselin paikallisesta oranssista, milloinka mä saan rahani, niin lupailivat tietoa ennen juhannusta. Kumma, että osalle on jo tieto tullut, vaikka kuulemma keskitetysti keksuspankin kautta hoitaisivat.
-
Omasp ei palauta liikaa perittyjä korkoja
-
Omasp ei palauta liikaa perittyjä korkoja
Koska liikaa perittyä korkoa ei ole. Ainakin omassa paperissa lainan ehtona oli "asiakas maksaa vähintään 2% korkoa" ja nimi alla. Tuntui hyvältä diililtä toistakymmentä vuotta sitten. Ei nyt.
-
Omasp ei palauta liikaa perittyjä korkoja
Koska liikaa perittyä korkoa ei ole. Ainakin omassa paperissa lainan ehtona oli "asiakas maksaa vähintään 2% korkoa" ja nimi alla. Tuntui hyvältä diililtä toistakymmentä vuotta sitten. Ei nyt.
Periaateessa tuokin on väärin jos olet ottanut samaan tarkoitukseen samaan aikaan lainan jonka marginaalikorko onkin 0,6%. Korkotukilainassa on ehto "Korko ei saa olla korkeampi kuin vapailta markkinoilta saatavan normaali lainan korko."
-
Asp järjestelmä on asuntosäästöpalkkiojärjestelmä ensiasunnon ostajalle. Näissä valtion korkotukea saa suuremmalle summalle kuin muissa asuntolainoissa. Olet nähtävästi kehittänyt jonkin omituisen yhteiskuntakuvan päässäsi, yhdistelet kuulopuheita ja huhuja siitä osasta yhteiskuntaa joka rahoittaa oman elämäntapasi.
Otapa seuraavaksi jokin vanha keskikoulun yhteiskuntaopin kirja käteesi ja lueskele vähän, ennen kuin meinaat julkistaa uusia talousteoreettisia oppirakennelmia.
Että suuruusluokka edes tulisi oikein.
-SS-
Vasta oli tullut varoitus että "asuntomarkkinoilla on asuntokuplan vaara. merkit vastaavat samaa kuin Yhdysvalloissa 2000 luvun alussa. Talouskasvun ja matalien korkojen pelätään nostavan asuntojen hintoja. Samalla pelätään sitä että kotitaloudet joilla ei oikeasti olisi varaa asuntolainaan, niin nostavat sitä ja kasvattavat tällä tavoin asuntokuplaa."
-
Asp järjestelmä on asuntosäästöpalkkiojärjestelmä ensiasunnon ostajalle. Näissä valtion korkotukea saa suuremmalle summalle kuin muissa asuntolainoissa. Olet nähtävästi kehittänyt jonkin omituisen yhteiskuntakuvan päässäsi, yhdistelet kuulopuheita ja huhuja siitä osasta yhteiskuntaa joka rahoittaa oman elämäntapasi.
Otapa seuraavaksi jokin vanha keskikoulun yhteiskuntaopin kirja käteesi ja lueskele vähän, ennen kuin meinaat julkistaa uusia talousteoreettisia oppirakennelmia.
Että suuruusluokka edes tulisi oikein.
-SS-
Vasta oli tullut varoitus että "asuntomarkkinoilla on asuntokuplan vaara. merkit vastaavat samaa kuin Yhdysvalloissa 2000 luvun alussa. Talouskasvun ja matalien korkojen pelätään nostavan asuntojen hintoja. Samalla pelätään sitä että kotitaloudet joilla ei oikeasti olisi varaa asuntolainaan, niin nostavat sitä ja kasvattavat tällä tavoin asuntokuplaa."
Kaipa siellä kiuruvedellä sama kuplailmiö navetoihinkin paikoin iski ?
-SS-
-
Omasp ei palauta liikaa perittyjä korkoja
Koska liikaa perittyä korkoa ei ole. Ainakin omassa paperissa lainan ehtona oli "asiakas maksaa vähintään 2% korkoa" ja nimi alla. Tuntui hyvältä diililtä toistakymmentä vuotta sitten. Ei nyt.
Periaateessa tuokin on väärin jos olet ottanut samaan tarkoitukseen samaan aikaan lainan jonka marginaalikorko onkin 0,6%. Korkotukilainassa on ehto "Korko ei saa olla korkeampi kuin vapailta markkinoilta saatavan normaali lainan korko."
Jos korkotukilainan ehdot tuntuivat huonoilta, miksi otit? Kyllä ne on sulle pankissa selvitetty.
-
Koska liikaa perittyä korkoa ei ole. Ainakin omassa paperissa lainan ehtona oli "asiakas maksaa vähintään 2% korkoa" ja nimi alla. Tuntui hyvältä diililtä toistakymmentä vuotta sitten. Ei nyt.
Sama täällä. Mutta ei sinällään haittaa yhtään toimintaa.
-
Koska liikaa perittyä korkoa ei ole. Ainakin omassa paperissa lainan ehtona oli "asiakas maksaa vähintään 2% korkoa" ja nimi alla. Tuntui hyvältä diililtä toistakymmentä vuotta sitten. Ei nyt.
Sama täällä. Mutta ei sinällään haittaa yhtään toimintaa.
Niin mullakin lukee.Mutta ei haittaa vaikka tuleekin takaisin.
-
Omasp ei palauta liikaa perittyjä korkoja
Koska liikaa perittyä korkoa ei ole. Ainakin omassa paperissa lainan ehtona oli "asiakas maksaa vähintään 2% korkoa" ja nimi alla. Tuntui hyvältä diililtä toistakymmentä vuotta sitten. Ei nyt.
Periaateessa tuokin on väärin jos olet ottanut samaan tarkoitukseen samaan aikaan lainan jonka marginaalikorko onkin 0,6%. Korkotukilainassa on ehto "Korko ei saa olla korkeampi kuin vapailta markkinoilta saatavan normaali lainan korko."
nyt kannattaa huomioida se, että korkotukilainassa on vähintään ne kolme osapuolta, velallinen, velkoja, sekä korkotuen maksaja. Vaikea velallisen on vedota tähän lakiin ja sen perusteluihin kirjoitettuun lauseeseen ettei pankit saa rahastaa valtiota perimällä näistä suurempaa korkoa, kuin muistakaan vastaavista lainoista eli pankki ei saa käyttää hyväkseen valtion korkotukea. Tätä lakia kirjoitettaessa tuskin osattiin arvioida korkojen koskaan menevän näiden rajojen (2% ja 1%) alle.
Velallisen ja pankin välillä jos syntyy eripuraa, silloin velallisen pitää vaatia ensin pankilta perustettomasti perityn koron palauttamista korkojen kanssa ja varautua toistamaan vaatimus käräjäoikeudessa. Pankit luultavasti voittaisivat jutut, eikä niiden olisi oikeastaan pakko tähän palautukseen suostua, siksi niitä tehdään pankkien ehdoilla. Velkakirja on kuitenkin lainan tärkein sopimuspaperi ja sen ehtoja noudatetaan, siinä myös sanamuoto on selkeä "lainasta peritään aina vähintään... "
-
Omasp ei palauta liikaa perittyjä korkoja
Koska liikaa perittyä korkoa ei ole. Ainakin omassa paperissa lainan ehtona oli "asiakas maksaa vähintään 2% korkoa" ja nimi alla. Tuntui hyvältä diililtä toistakymmentä vuotta sitten. Ei nyt.
Periaateessa tuokin on väärin jos olet ottanut samaan tarkoitukseen samaan aikaan lainan jonka marginaalikorko onkin 0,6%. Korkotukilainassa on ehto "Korko ei saa olla korkeampi kuin vapailta markkinoilta saatavan normaali lainan korko."
nyt kannattaa huomioida se, että korkotukilainassa on vähintään ne kolme osapuolta, velallinen, velkoja, sekä korkotuen maksaja. Vaikea velallisen on vedota tähän lakiin ja sen perusteluihin kirjoitettuun lauseeseen ettei pankit saa rahastaa valtiota perimällä näistä suurempaa korkoa, kuin muistakaan vastaavista lainoista eli pankki ei saa käyttää hyväkseen valtion korkotukea. Tätä lakia kirjoitettaessa tuskin osattiin arvioida korkojen koskaan menevän näiden rajojen (2% ja 1%) alle.
Velallisen ja pankin välillä jos syntyy eripuraa, silloin velallisen pitää vaatia ensin pankilta perustettomasti perityn koron palauttamista korkojen kanssa ja varautua toistamaan vaatimus käräjäoikeudessa. Pankit luultavasti voittaisivat jutut, eikä niiden olisi oikeastaan pakko tähän palautukseen suostua, siksi niitä tehdään pankkien ehdoilla. Velkakirja on kuitenkin lainan tärkein sopimuspaperi ja sen ehtoja noudatetaan, siinä myös sanamuoto on selkeä "lainasta peritään aina vähintään... "
Palautus tuli eilen tilille.Itte ei tarvinnu tehdä mitään.Ja lainapaperis lukee:Aina vähintään 2%
Ihan kiva.
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.232117 Pasi H Kiteeltä aloitti tuon selvittelyn.
-
Tuli itellekin rahat ja sen lisäksi "viivästyskorkoa" vaivaiset 2,5 euroa. Noi meikäläisen reilu pari tonnia on varmasti olleet pörssipelissä tekemässä osansa op:n miljardivoitosta huomattavasti enemmän kuin tuo kaksi ja puoli euroa. No mä olen tytölle opettanut, että uhkapelissä pankki voittaa aina... En tiedä pitääkö olla tyytyväinen, mutta ainakin luottamus pankkiin meni tämän ja väärän informaation (korkotukilainojen viitekoron vaihtoon liittyen) takia.
-
Tuli itellekin rahat ja sen lisäksi "viivästyskorkoa" vaivaiset 2,5 euroa. Noi meikäläisen reilu pari tonnia on varmasti olleet pörssipelissä tekemässä osansa op:n miljardivoitosta huomattavasti enemmän kuin tuo kaksi ja puoli euroa. No mä olen tytölle opettanut, että uhkapelissä pankki voittaa aina... En tiedä pitääkö olla tyytyväinen, mutta ainakin luottamus pankkiin meni tämän ja väärän informaation (korkotukilainojen viitekoron vaihtoon liittyen) takia.
Minulle tilitettiin kaikenkaikkiaan 2,8 euroa. Taisi tulla aikoinaan neuvoteltua korot kohdilleen. Vaikka syötyhän nuo säästöt on, joten mukavammalta tuntuisi, kun saisi nyt palautusta. Vähän sama juttu kuin verotuksessa. Mätkyt ovat edullisempia kuin palautukset, mutta palautuksia on mukavampi saada.
-
Rahat tuli tilille. Kirjanpito ohjelmasta ei kylläkään löytynyt tiliä tulopuolella: Liikaa maksetun koron palautus. Tuloksi tuo merkitään niin kuin energiaveron palautuskin. Kiitos asiaa hoitaneelle.
-
Palautusta vajaa neljä tonnia. Hartikaiselle kaunis kiitos asian tiimoilta. Voisipa tuosta hyvästä muutaman olusen tarjota.
-
Oliko tää case niin, että säästöpankin asiakkaiden korkotukilainoista maksamat korot ovat samoin kuin muidenkin olleet "liian suuria", mutta velkakirjan teksti on fiksumpi eikä palautusta sen vuoksi tule?
-
Punninnassa on siis se, kumpi on väkevämpi velkakirjateksti vai rahoitustukilaki/-asetus.
Jos laina myönnetään korkotukilainana voisi arvella, että silloin on noudatettava kaikkia korkotukilainaan liittyviä ehtoja.
Pelkästään pankin eduksi olevien pykälien noudattaminen ei taida olla laillista.
Jälleen kerran voi vain ihmetellä Suomen oikeustieteellisen koulutuksen heikkoutta. Pankeilla on iso liuta lakia lukeneita,
mutta ei taida olla lainoppineita. Aivan samoin on todettava valtiosta.
-
Mahtaakohan joku oikeusteitse kokeilla,olisko joukkokanne.
-
Rahat tuli tilille. Kirjanpito ohjelmasta ei kylläkään löytynyt tiliä tulopuolella: Liikaa maksetun koron palautus. Tuloksi tuo merkitään niin kuin energiaveron palautuskin. Kiitos asiaa hoitaneelle.
Jos palautus koskee esim. spv-lainaa, jossa on mukana myös päärakennuksen osuus, ei kai palautusta pelkäksi tuloksi tarvi laittaa.
-
Se palautuksen osa mikä on verotuksessa vähennetty on tuloutettava. onko palautukselle maksettava korko verotettavaa pääomatuloa vai
onko se katsottava vahingonkorvaukseksi. Tuosta tulee varmaan julkisuuteen tiedot viimeistään loppuvuodesta.
Se mikä tässä tapauksessa on erittäin mielenkiintoista on se, onko pankeilla kartelli maatalousrahoituksessa?
Miten kaikki pankit ovat voineet periä korot virheellisesti, kun tukipäätöstekstin ja ilm. lain sanamuodosta voi
tehdä toisenkin tulkinnan? Miksi missään pankissa ei ole huomattu asiaa ja haettu siihen tarkennusta esim. MMM:stä tai
Finestä? Aivan varmasti joku/jotkut pankeissa ovat huomanneet, että koron laskenta ei välttämättä ole oikein.
-
tukipäätöstekstin ja ilm. lain sanamuodosta voi
tehdä toisenkin tulkinnan? Miksi missään pankissa ei ole huomattu asiaa ja haettu siihen tarkennusta esim. MMM:stä tai
Finestä? Aivan varmasti joku/jotkut pankeissa ovat huomanneet, että koron laskenta ei välttämättä ole oikein.
No ainakin säästöpankkien MT artikkeliin lainaaman pykälän mukaan ""kokonaiskorko on enintään sellaisen koron suuruinen, joka vastaa luotonantajan samanlaisiin tarkoituksiin myöntämien normaaliehtoisten lainojen korkoa ja johon on lisätty korkotukilainojen myöntämisestä ja hoitamisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset."
Säästöpankit toteavat samanlaisiin tarkoituksiin myönnettyjen muiden lainojen koron ylittäneen korkotukilainojen tason: "Maatalouden korkotukilainojen keskikorko on nykyisinkin säästöpankkien maatiloille antamien markkinaehtoisten lainojen korkoa matalampi, Suutari huomauttaa."
Mutta todennäköisesti pärstäkerroin on ollut suurempi korkotasoon vaikuttanut tekijä kuin vakioehdot ? Valtiontakaus jos on, niin siinä on takausmaksu, johon pankki ei voi vaikuttaa.
Mutta joka tapauksessa kyllä nuo ylikorot todennäköisesti takaisinmaksuun tulevat, ja maksaja kyllä löytyy, mikään tukimuoto tai ministeriön painostus ei auta ylikorkoja maksamaan joutunutta PK-yritystä.
-SS-
-
Rahat tuli tilille. Kirjanpito ohjelmasta ei kylläkään löytynyt tiliä tulopuolella: Liikaa maksetun koron palautus. Tuloksi tuo merkitään niin kuin energiaveron palautuskin. Kiitos asiaa hoitaneelle.
Jos palautus koskee esim. spv-lainaa, jossa on mukana myös päärakennuksen osuus, ei kai palautusta pelkäksi tuloksi tarvi laittaa.
Käsittääkseni sun lainaehdoissa on päärakennuksen osuus koko lainasummasta niin sen osalta ei tarvitse tulouttaa. Mulla lainat koskee pelkästään maataloutta, niin silloin on helppo laittaa kaikki tuloksi. Silloin kun kyseistä lainaa otin oli 2000 luvun alkupuoli, jolloin maatalouden näkymät olivat valoisat. Pystyi investoimaan koneisiin, ja ykstyistalouden puolella tuloja oli normaalin keskipalkan verran. Tilanne muuttui 2015, jolloin tuet putosivat. Ennakoin sen jo pari vuotta aikaisemmin. Lopettamalla investoinnit, jotta viivan alle jäisi normaalipalkan verran verotettavaa tuloa. Sit tuli vuosi 2017, jäi se normaalipalkkatulokin saamatta. Onneksi säästöjä sen verran että normaalikulut saanut maksettu. Ja nyt vuosi 2018 jos tappio jää normaalin palkkatulon suuruiseksi, niin sekin on jo hyvä. Joten päätelmä..Jos tälläinen "Korkotukilainakusetus" olsi selvinnyt vaikka vuonna 2010 niin nämä palautus rahat olisi mennyt koneinvestointeihin, mutta kun ne tulivat tänä vuonna ne menee ruokakaupan kauppiaalle, joka sinänsä tekee tärkeää työtä ja on rahansa ansainnut
-
Se palautuksen osa mikä on verotuksessa vähennetty on tuloutettava. onko palautukselle maksettava korko verotettavaa pääomatuloa vai
onko se katsottava vahingonkorvaukseksi. Tuosta tulee varmaan julkisuuteen tiedot viimeistään loppuvuodesta.
Se mikä tässä tapauksessa on erittäin mielenkiintoista on se, onko pankeilla kartelli maatalousrahoituksessa?
Miten kaikki pankit ovat voineet periä korot virheellisesti, kun tukipäätöstekstin ja ilm. lain sanamuodosta voi
tehdä toisenkin tulkinnan? Miksi missään pankissa ei ole huomattu asiaa ja haettu siihen tarkennusta esim. MMM:stä tai
Finestä? Aivan varmasti joku/jotkut pankeissa ovat huomanneet, että koron laskenta ei välttämättä ole oikein.
tämähän on ollut valtiojohtoinen kartelli. Varainsiirtoverosta sai vapautuksen, vain kun otti pankista juuri tämän lain mukaisen lainan, muu ei siihen käynyt. Vaikka kauppahinta on tilillä, niin pankin lainaosastolle mars... näin meni ainakin ennen, nykykäytäntö lienee sama edelleen. Siksi ymmärtää osittain pankkien myötämielisen suhtautumisen korkojen palauttamiseen.
Kaksi tulkintaa, joista pankit valitsivat itselleen edullisemman, ei yllätä. Tällä ylikoron perimisen kieltämisellä kaiketi haluttiin estää tämän valtion korko-osuuden ulosmittaamista täysimääräisenä, siksi tilanne tuli yllättäen että se alkaisi koskea myös velallista. Olisihan tässä tilanteessa valveutunut viljelijä vaihtanut lainansa siihen markkinakorkoiseen, jos olisi uskonut korkotason pysyvän pysyvästi näin alhaalla.
Lupaus rahoista on tullut... rahoja ei, kiitokset tälle sankarille joka asian laittoi vireille :)
-
Herranjesta , Nordea lähetti minullekin postia ja tilille oli napsahtanut nelinumeroinen summa koronpalautusta ! En osannut arvata että minullekin olisi moista edes muodostunut suhteellisen pienestä lainasta.
Kiitos vaan minunkin puolesta sille nohevalle kaverille joka laittoi tämän korkolainakusetuksen oikaisun alulle !
-
Minulla svp laina nordeassa ja sillä 2% korolla. Kysyin asiasta, vastaus oli se on valtionlaina ja nordea on vaan välittännyt sen ja korko palautus ei koske valtionlainoja. Nyt kun tämä terminolokia on vähän hukassa niin eikö korkotukilaina ole aina valtion takauksella?
-
Valtionlaina on valtiolta lainattua rahaa ja oma lainatyyppinsä. Pankki välittää lainan ja saa jotain vaivanpalkkaa.
Korkotukilaina on pankin antama laina, jossa korkotuki alentaa lainasta perittävää korkoa, kun lainan kokonaiskorko
ylittää joko 1% tai 2%. Takausta ei taida näissä olla lainkaan. Ei ainakaan meillä.
Vaihda pankkia kuitenkin.
-
Onko muita kuin Poppipankit, jotka ei tilitä? Ja edelleen asiakastyytyväisyys huipussa!!
-
Paikalliset säästöpankit, ainakin sahtipitäjän pankki joka on laajentunut uudellemaalle
-
Onko muita kuin Poppipankit, jotka ei tilitä? Ja edelleen asiakastyytyväisyys huipussa!!
Lienee samanlainen uskonlahko kuin kepulaisuus? ;D Saa pettää omatkin miten päin tahansa ja silti elämä on täynnä pelkkiä torjuntavoittoja. Maatalouden riippakivet.
Maatila-asiakkaat ovat syvällä kusessa ja silti ei röyhkeydellä ole rajaa kun on lypsetty valtio ja asiakas kuiviin. Kuka vielä kehtaa väittää maanviljelijöitä yrittäjiksi? Oikeat yrittäjät eivät ole aatteidensa vietävissä, ainakaan yhtä pitkään.