Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: KallePP - 12.02.18 - klo:10:43
-
Mitkä tahot noita suunitelmia tekee?
Ainakin mhy:t ja metsäkeskukset, mutta tekeekö metsäfirmat niitä? Entä muita tahoja, jotka niitä tekis, esim. yksityiset metsäpalveluyritykset, tekeekö ne myös?
Haen tällä kyselyllä sitä, että sittenhän vois kilpailuttaa näitä tekijöitä, kun tietäis kaikki ne tahot, jotka suunnitelmia tekee.
Aika vähän on julkisuudessa tästä asiasta ollut juttua.
Onko sitten hintaerot kuinka isoja, jos oikein kunnolla kilpailuttaisi suunnitelman teon, onko kukaan kilpailuttanut?
-
Hinta riippuu aika pitkälti siitä onko vanhaa suunnitelmaa pohjana ja onko se sähköisessä muodossa. Taitaa kyl viimeiset kymmenen vuotta ainakin kaikki suunnitelmat olla olemassa myös sähköisessä muodossa, jonka saa ymmärtääkseni helposti siirrettyä eri systeemeihin.
Joku yliopisto-opiskelijakin vois ehkä tehdä opinnäytetöinä ? Mut nuo kaikki edellä mainitsemasi tahot tekee noit suunnitelmia. Metsäfirmat varmaan vaatis jonku asiakkuuden jotta alkaavat suunnitelmaa väsäämään ? Netistä luulis löytyvän tietoa noiden osalta ?
Aikoinaan mhy oli minulle selkeästi halvin suunnitelman tekijä, melkein puolet halvempi kuin otso joka sattui kanssa tarjoamaan suunnitelman tekoa just kun olin sen mhy:llä teettänyt. Toki asiaan vaikutti se, että mhy unohti toimeksiantoni vuodeksi ja sain vielä "vanhan hinnan" päälle pikkusen lisää alennusta.
-
Kyllä nuo kaikki tahot tekevät metsäsuunitelmia. Hintaerojakin on aika paljon. Kuitenkin eniten vaikuttaa se, millaisilla kenttätöillä suunnitelma tehdään. Suunnitelma voidaan tehdä vaikka metsään.fi- palvelun laserkeilausaineiston pohjalta. Silloin hinta voi olla jo varsin edullinen, mutta tiedotkin ovat keilausaineistossa vähän sinne päin. Itse teetin yksityisellä metsäpalveluyrityksellä siten, että kävin itse mittaamassa kaikki kuviot, ja lisätukena käytettiin laserkeilausaineistoa. Hinta jäi kohtuulliseksi ja olen ihan tyytyväinen tuloksiin.
Mhyn ja Otson suunnitelmat saattavat olla perinpohjaisempia, mutta hintakin on kohtalaisen kova. Metsäfirmat tekevät ymmärtääkseni myös edullisesti, mutta itse epäilen heillä olevan enemmän omaa lehmää ojassa.
Kilpailuttaminen kannattaa, ja voi pohtia mitä voisi itse tehdä asian eteen. Siinä voi oppia aika paljon uuttakin omista metsistään.
-
Metsäkeskus on viranomainen. Otso on sen lehtolapsi, joka irtautui omaksi osakeyhtiökseen jo vuosia sitten. Otso tekee mm. suunnitelmia ja metsäteitä, metsäkeskus Kemera-juttuja.
Eikä tiedot *helposti* siirry sähköisestä järjestelmästä toiseen. Ei vaikka siitä on olemassa tarkka standardi. Metsäyhtiöillä on omat järjestelmänsä, joista ne näkevät metsäsi ja tarjoavat auttaavaa kättänsä.
Metsään.fi on metsäkeskuksen palvelu, jonne perustiedot siirtyvät metsien inventoinnista automaattisesti. Osalle riittää sekin suunnitelmaksi, vaikkei se tarkka olekaan. Sillä voi pyytää myös tarjouksia myynneistä ja hoitotöistä.
Uusi yhtiöistä riippumaton startup on pyrkimässä markkinoille laserkeilaukseen perustuvalla metsäarviosysteemillä. silvere.com
Mielenkiintoinen kysymys on suunnittelijan vastuu: löytyykö leimikosta se määrä puuta ja varsinkin tukkia, jonka suunnittelija on sunnitelmaan kirjannut? Erilaisissa investointitapauksissa talouslaskelmat perustuvat puunmyyntituloihin. Jos sieltä ei tulekaan sitä mottimäärää, jonka suunnittelija arvioi, saatetaan joutua turvautumaan kalliisiin tilapäisrahoituksiin. Hintalappu niistä kuuluisi suunnittelijalle. Kantohinnat vaihtelevat, mutta mottimäärät kasvavat nopeammin tai hitaammin. Suunnitelmalasku pitää maksaa ilman mitään takuita laadusta.
-
Juu ehkä tärkein ominaisuus tuossa metsään.fi palvelussa on, että metsänkäyttöilmoituksen voi tehdä itse jos vaikka tykkää myydä hankintakaupalla puuta.
Metsägroupin systeemiin olisi ainakin saanut sähköisessä muodossa olevan metsäsuunnitelman siirrettyä, en usko että se muillekaan olisi ongelma. No eipä ole tullut vielä tar*****a minkään instanssin ohjelmaa ja tuo metsään.fi riittää jo aika pitkälle. Eihän se reaalitilanne ole koskaan metsässä sama mitä paperilla lukee, eli miltei kaikki metsätieto on jollain tasolla epätarkkaa.
-
ite teetin upmllä ja aika hyä tuli. on luontokohteet paikoillaan ja puumäärät aika oikeissa lukemissa. ei maksannu hirveesti ja tuli tosi hyvät kansiot mukaan. selkeää tavattavaa.
-
Toi toi.
Mikäs hyöty tommosesta metsänhoitosuunnitelmasta on?
Kyl mää tiedän itsekin mitä metilleni teen ilman mitään ulkopuolisen tekemää suunnitelmaa. Kun lapsuudesta asti ole niissä metsissä kävellyt ja nuoresta asti töitä niissä tehnyt.
En saisi mitään lisäarvoa, että joku tulisi kertomaan mulle asioita, jotka jo tiedän.
-
Juu ehkä tärkein ominaisuus tuossa metsään.fi palvelussa on, että metsänkäyttöilmoituksen voi tehdä itse jos vaikka tykkää myydä hankintakaupalla puuta.
Metsägroupin systeemiin olisi ainakin saanut sähköisessä muodossa olevan metsäsuunnitelman siirrettyä, en usko että se muillekaan olisi ongelma. No eipä ole tullut vielä tar*****a minkään instanssin ohjelmaa ja tuo metsään.fi riittää jo aika pitkälle. Eihän se reaalitilanne ole koskaan metsässä sama mitä paperilla lukee, eli miltei kaikki metsätieto on jollain tasolla epätarkkaa.
Omalla kohdalla tuo metsään.fi kuviot on menneet aika metsään. Voi johtua pienehköstä kuviokoosta tai sitten jostain muusta. Kävin tässä viemässä ihan paperisen metsänkäyttöilmoituksen karttaliitteiden kera. MHY:n tekemässä metsätaloussuunnitelmassa oli aika erilainen kuviojako (lähellä todellisuutta) kuin tuossa laserilla tehdyssä. Metsäkeskuksen kaverin kanssa juteltiin asiasta, mutta itse ei kuulemma voi korjata kuvioita kuten voi peltolohkoja korjailla vipussa.
-
Meillä oli 23 vuotta taukoa, ettei suunnitelmaa ylläpidetty, kun tiedettiin hyvin omat asiamme. Pikku hiljaa kuitenkin homma vaikeutui ja tuli eteen sellainenkin ongelma, ettei pystynyt sanomaan paljonko on puuta mettässä. Puukaupoissa yhtiön miehet kyseli suunnitelman tietojen perään jne. Teetin yhden puunmyyntisuunnitelman yhdistyksen kaverilla. Olin itse merkannut nauhat maastoon ja kaverin piti määritellä puustomäärä ja piirtää kuvio kartalle. No, puustomäärä oli heitetty lonkalta alakanttiin, ei kai osattu sitten arvioida sitä ja leimikko oli piirretty kartalle selkeästi väärään paikkaan. Ehkä huonoin kokemus yhdistyksen puolelta minun urani aikana. Nuori kaveri jne.
Sitten kun sain ajantasaisen suunnitelman, niin sen perusteella on ollut mukava päättää minkälaisia konekauppoja tehdään, samoin omien hommien suunnittelu on helpottunut. Myös harvennusten ajankohtaan on hyvä saada jonkun muunkin näkemys, vaikka itse osaankin nämä hommat parhaiten.
Sanoisin, että jos haluaa säästää, niin tekee juuri noin, että suunnitelma 20 vuodessa. Sillä selviää jo pitkälle.
Tekijöistä turvautuisin ehkä yhdistykseen tai yksityiseen urakoitsijaan, jos pätevyyttä löytyy. Tämä lähinnä sen takia jos metsästä löytyy jotain kiusallista, niin näiden tahojen kautta tieto ei välity niin helposti vääriin käsiin. Ite teetin Metsäkeskuksella ja ei mitään moittimista niiden hommissa, mutta tiedot menee sitten (ainakin siihen aikaan) semmoisiin rekistereihin, että liito-oravat löytyy tarvittaessa. Uskalsin kuitenkin ottaa Metsäkeskuksen suunnitelman, koska tiesin, että omissa metsissä ei kymppikohteita ole. Tosin jälkeenpäin tuli yksi soitto eräästä ikikuusikosta, joka olisi kelvannut Metso-ohjelmaan. Se luonnollisesti hakattiinkin sitten kohta puoliin pois.
-
joo tuntuu välillä että toi liito-oravajuttukin alkaa kääntyä itseään vastaan. Tuskin kellään on mitään liito-oravaa vastaan olisi kiva kun sellainen eläisi nurkilla tai metsässä. Mutta jos sen takia määrätään vaikka kuinka isoja hakkuu ja toimenpide kieltoja niin parasta kun niitä ei löydy. Vapaaehtoisesti tai jotenkin kumppikohteiden kaltaisesti kun saisi huomioida niiden elinympäristöt. kuitenkin oravilla on jalat ja liito.oravilla siivetkin niin voivat vaihtaa maisemaa jos ei paikka miellytä ja tulla sitten vaikka takaisin kun metsä on kasvanut.
-
Meillä oli 23 vuotta taukoa, ettei suunnitelmaa ylläpidetty, kun tiedettiin hyvin omat asiamme. Pikku hiljaa kuitenkin homma vaikeutui ja tuli eteen sellainenkin ongelma, ettei pystynyt sanomaan paljonko on puuta mettässä. Puukaupoissa yhtiön miehet kyseli suunnitelman tietojen perään jne. Teetin yhden puunmyyntisuunnitelman yhdistyksen kaverilla. Olin itse merkannut nauhat maastoon ja kaverin piti määritellä puustomäärä ja piirtää kuvio kartalle. No, puustomäärä oli heitetty lonkalta alakanttiin, ei kai osattu sitten arvioida sitä ja leimikko oli piirretty kartalle selkeästi väärään paikkaan. Ehkä huonoin kokemus yhdistyksen puolelta minun urani aikana. Nuori kaveri jne.
Sitten kun sain ajantasaisen suunnitelman, niin sen perusteella on ollut mukava päättää minkälaisia konekauppoja tehdään, samoin omien hommien suunnittelu on helpottunut. Myös harvennusten ajankohtaan on hyvä saada jonkun muunkin näkemys, vaikka itse osaankin nämä hommat parhaiten.
Sanoisin, että jos haluaa säästää, niin tekee juuri noin, että suunnitelma 20 vuodessa. Sillä selviää jo pitkälle.
Tekijöistä turvautuisin ehkä yhdistykseen tai yksityiseen urakoitsijaan, jos pätevyyttä löytyy. Tämä lähinnä sen takia jos metsästä löytyy jotain kiusallista, niin näiden tahojen kautta tieto ei välity niin helposti vääriin käsiin. Ite teetin Metsäkeskuksella ja ei mitään moittimista niiden hommissa, mutta tiedot menee sitten (ainakin siihen aikaan) semmoisiin rekistereihin, että liito-oravat löytyy tarvittaessa. Uskalsin kuitenkin ottaa Metsäkeskuksen suunnitelman, koska tiesin, että omissa metsissä ei kymppikohteita ole. Tosin jälkeenpäin tuli yksi soitto eräästä ikikuusikosta, joka olisi kelvannut Metso-ohjelmaan. Se luonnollisesti hakattiinkin sitten kohta puoliin pois.
Täh, ei ymmärrä että joku tekee metsärahoilla konekauppoja. Metsäkoneet tietysti hyväksytään.
-
eikös juuri tuo että on tieto mikä saattais kiinnostaa eräitä, ole jo riittävä suunnitelman tekoon? ite ainakin haluan tietää mitä net vahtii jotta saabi moton oikeaan paikkaan ajoissa. kuten nyt on pari kertaa tehty.
-
Meillä oli 23 vuotta taukoa, ettei suunnitelmaa ylläpidetty, kun tiedettiin hyvin omat asiamme. Pikku hiljaa kuitenkin homma vaikeutui ja tuli eteen sellainenkin ongelma, ettei pystynyt sanomaan paljonko on puuta mettässä. Puukaupoissa yhtiön miehet kyseli suunnitelman tietojen perään jne. Teetin yhden puunmyyntisuunnitelman yhdistyksen kaverilla. Olin itse merkannut nauhat maastoon ja kaverin piti määritellä puustomäärä ja piirtää kuvio kartalle. No, puustomäärä oli heitetty lonkalta alakanttiin, ei kai osattu sitten arvioida sitä ja leimikko oli piirretty kartalle selkeästi väärään paikkaan. Ehkä huonoin kokemus yhdistyksen puolelta minun urani aikana. Nuori kaveri jne.
Sitten kun sain ajantasaisen suunnitelman, niin sen perusteella on ollut mukava päättää minkälaisia konekauppoja tehdään, samoin omien hommien suunnittelu on helpottunut. Myös harvennusten ajankohtaan on hyvä saada jonkun muunkin näkemys, vaikka itse osaankin nämä hommat parhaiten.
Sanoisin, että jos haluaa säästää, niin tekee juuri noin, että suunnitelma 20 vuodessa. Sillä selviää jo pitkälle.
Tekijöistä turvautuisin ehkä yhdistykseen tai yksityiseen urakoitsijaan, jos pätevyyttä löytyy. Tämä lähinnä sen takia jos metsästä löytyy jotain kiusallista, niin näiden tahojen kautta tieto ei välity niin helposti vääriin käsiin. Ite teetin Metsäkeskuksella ja ei mitään moittimista niiden hommissa, mutta tiedot menee sitten (ainakin siihen aikaan) semmoisiin rekistereihin, että liito-oravat löytyy tarvittaessa. Uskalsin kuitenkin ottaa Metsäkeskuksen suunnitelman, koska tiesin, että omissa metsissä ei kymppikohteita ole. Tosin jälkeenpäin tuli yksi soitto eräästä ikikuusikosta, joka olisi kelvannut Metso-ohjelmaan. Se luonnollisesti hakattiinkin sitten kohta puoliin pois.
Täh, ei ymmärrä että joku tekee metsärahoilla konekauppoja. Metsäkoneet tietysti hyväksytään.
Täh, en ymmärrä, että konekauppoja tehdään pankista ja/tai luottoyhtiöltä lainatuilla rahoilla. Osakekaupat tietysti hyväksytään. Omaa varallisuuttaanhan ei saa käyttää muussa omassa yritystoiminnassaan hyväksi lainaamalla tulevilta sukupolvilta. Ja onhan se väärin, että korot maksaa auringon säteily ja pohjavesi. Ne pitää kiskoa selkänahasta ja kantaa salkkumiehille :D :D :D
-
Meillä oli 23 vuotta taukoa, ettei suunnitelmaa ylläpidetty, kun tiedettiin hyvin omat asiamme. Pikku hiljaa kuitenkin homma vaikeutui ja tuli eteen sellainenkin ongelma, ettei pystynyt sanomaan paljonko on puuta mettässä. Puukaupoissa yhtiön miehet kyseli suunnitelman tietojen perään jne. Teetin yhden puunmyyntisuunnitelman yhdistyksen kaverilla. Olin itse merkannut nauhat maastoon ja kaverin piti määritellä puustomäärä ja piirtää kuvio kartalle. No, puustomäärä oli heitetty lonkalta alakanttiin, ei kai osattu sitten arvioida sitä ja leimikko oli piirretty kartalle selkeästi väärään paikkaan. Ehkä huonoin kokemus yhdistyksen puolelta minun urani aikana. Nuori kaveri jne.
Sitten kun sain ajantasaisen suunnitelman, niin sen perusteella on ollut mukava päättää minkälaisia konekauppoja tehdään, samoin omien hommien suunnittelu on helpottunut. Myös harvennusten ajankohtaan on hyvä saada jonkun muunkin näkemys, vaikka itse osaankin nämä hommat parhaiten.
Sanoisin, että jos haluaa säästää, niin tekee juuri noin, että suunnitelma 20 vuodessa. Sillä selviää jo pitkälle.
Tekijöistä turvautuisin ehkä yhdistykseen tai yksityiseen urakoitsijaan, jos pätevyyttä löytyy. Tämä lähinnä sen takia jos metsästä löytyy jotain kiusallista, niin näiden tahojen kautta tieto ei välity niin helposti vääriin käsiin. Ite teetin Metsäkeskuksella ja ei mitään moittimista niiden hommissa, mutta tiedot menee sitten (ainakin siihen aikaan) semmoisiin rekistereihin, että liito-oravat löytyy tarvittaessa. Uskalsin kuitenkin ottaa Metsäkeskuksen suunnitelman, koska tiesin, että omissa metsissä ei kymppikohteita ole. Tosin jälkeenpäin tuli yksi soitto eräästä ikikuusikosta, joka olisi kelvannut Metso-ohjelmaan. Se luonnollisesti hakattiinkin sitten kohta puoliin pois.
Täh, ei ymmärrä että joku tekee metsärahoilla konekauppoja. Metsäkoneet tietysti hyväksytään.
Täh, en ymmärrä, että konekauppoja tehdään pankista ja/tai luottoyhtiöltä lainatuilla rahoilla. Osakekaupat tietysti hyväksytään. Omaa varallisuuttaanhan ei saa käyttää muussa omassa yritystoiminnassaan hyväksi lainaamalla tulevilta sukupolvilta. Ja onhan se väärin, että korot maksaa auringon säteily ja pohjavesi. Ne pitää kiskoa selkänahasta ja kantaa salkkumiehille :D :D :D
Eikö se kannattaisi ottaa prosentin korolla (olikohan nhk:n mainos) konelaina ja sijoittaa sama raha pörssiin paremmalle (oletettavasti) tuotolle.
-
Pörssistä saa voittoa tai sitten ei, vrt Rovio -50% osakekurssi tulosjulkistuksen jälkeen.
Korko on korko ja lyhennys on lyhennys. Kuten totesin, metsänmyynnissä korot hoitaa luonto. Mutta mihin lyhennykset maksetaan lainassa ja mihin oman omaisuuden likvidoinnissa?
-
suunnitelmia saa tehdä kuka vaan, jolla vähänkään intoa, ei suuren suuri homma / ha, vaikka ruutupaperille,
näissäkin hommissa pätee vanha sanonta, hyvää ei saa halvalla, halvimmat suoraan metsäkeskuksen inventointi tai jostain muusta keilauksesta saatuja puustotietoja hyödyntämällä, kukaan ei käy metsässä... usein vähintään 5 vuotta vanhoja tietoja...
jos hyvän haluaa, mies metsään ja ohjeistus perään.
-
Juu ehkä tärkein ominaisuus tuossa metsään.fi palvelussa on, että metsänkäyttöilmoituksen voi tehdä itse jos vaikka tykkää myydä hankintakaupalla puuta.
Metsägroupin systeemiin olisi ainakin saanut sähköisessä muodossa olevan metsäsuunnitelman siirrettyä, en usko että se muillekaan olisi ongelma. No eipä ole tullut vielä tar*****a minkään instanssin ohjelmaa ja tuo metsään.fi riittää jo aika pitkälle. Eihän se reaalitilanne ole koskaan metsässä sama mitä paperilla lukee, eli miltei kaikki metsätieto on jollain tasolla epätarkkaa.
Omalla kohdalla tuo metsään.fi kuviot on menneet aika metsään. Voi johtua pienehköstä kuviokoosta tai sitten jostain muusta. Kävin tässä viemässä ihan paperisen metsänkäyttöilmoituksen karttaliitteiden kera. MHY:n tekemässä metsätaloussuunnitelmassa oli aika erilainen kuviojako (lähellä todellisuutta) kuin tuossa laserilla tehdyssä. Metsäkeskuksen kaverin kanssa juteltiin asiasta, mutta itse ei kuulemma voi korjata kuvioita kuten voi peltolohkoja korjailla vipussa.
latautin metsäverkkoon (MetsäForest) metsäkeskuksen palvelusta tiedot. Tilan kohdalla lukee ensin lataa metsäsuunnitelma ja lataamisen jälkeen samaan kenttään tulee teksti siirry metsäsuunnitelmaan, kun kaikkien metsätilojen (jos monta) suunnitelmat on ladattu, niin tulee myös mahdollisuus tehdä tuloste koko suunnitelmasta. Meillä maksullinen metsäsuunnitelma maastokäynteineen on tehty viimeksi 2007 ja hakkuita tehty sen jälkeen, sekä uudistamiset tietysti.
Ihmetystä herättää se, miten ja kenen toimesta suunnitelma on päivitetty ihan viimeisimmillä tiedoilla? Esimerkiksi 2007 istutettu kuvio, jossa puoliksi koivua ja mäntyä on jaettu kahteen eri kuvioon. Kuviorajat on myös korjailtu tehtyjen aukkojen rajoihin, kuviot menevät nyt ilmakuvien kanssa siististi yhteen. Puuston ikätiedoissa on virheitä eli nekin on määritelty uudestaan ilman tietoa istutusajasta. Meneekö määritys sitten puuston pituuden ja kehitysluokan mukaan? Puuston kasvu, puumäärät, hakkuusuositukset, kantorahatulot, hoitotyöt... kaikki on päivitetty. Kiireelliset hakkuut vuodelta 2018 on myös korjattu kiireellisiksi hakkuiksi 2019 :)
Jos joku tuskailee näiden tietojen puutetta, niin kannattaa tarkistaa metsaan.fi (tai metsäverkon) valmiit tiedot. Jos taas kerran tehtyä suunnitelmaa päivitetään maksutta nykyisin, niin taitaa sen ekan suunnitelman tekemistä harkita. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä käytäntö näillä (upm, enso, mg, mhy) on omien tietojensa päivittämisessä metsäkeskuksen suuntaan, meneekö vain metsänkäyttöilmoitus, jolloin esim kuviorajat jää vääriksi?
-
Meillä oli 23 vuotta taukoa, ettei suunnitelmaa ylläpidetty, kun tiedettiin hyvin omat asiamme. Pikku hiljaa kuitenkin homma vaikeutui ja tuli eteen sellainenkin ongelma, ettei pystynyt sanomaan paljonko on puuta mettässä. Puukaupoissa yhtiön miehet kyseli suunnitelman tietojen perään jne. Teetin yhden puunmyyntisuunnitelman yhdistyksen kaverilla. Olin itse merkannut nauhat maastoon ja kaverin piti määritellä puustomäärä ja piirtää kuvio kartalle. No, puustomäärä oli heitetty lonkalta alakanttiin, ei kai osattu sitten arvioida sitä ja leimikko oli piirretty kartalle selkeästi väärään paikkaan. Ehkä huonoin kokemus yhdistyksen puolelta minun urani aikana. Nuori kaveri jne.
Sitten kun sain ajantasaisen suunnitelman, niin sen perusteella on ollut mukava päättää minkälaisia konekauppoja tehdään, samoin omien hommien suunnittelu on helpottunut. Myös harvennusten ajankohtaan on hyvä saada jonkun muunkin näkemys, vaikka itse osaankin nämä hommat parhaiten.
Sanoisin, että jos haluaa säästää, niin tekee juuri noin, että suunnitelma 20 vuodessa. Sillä selviää jo pitkälle.
Tekijöistä turvautuisin ehkä yhdistykseen tai yksityiseen urakoitsijaan, jos pätevyyttä löytyy. Tämä lähinnä sen takia jos metsästä löytyy jotain kiusallista, niin näiden tahojen kautta tieto ei välity niin helposti vääriin käsiin. Ite teetin Metsäkeskuksella ja ei mitään moittimista niiden hommissa, mutta tiedot menee sitten (ainakin siihen aikaan) semmoisiin rekistereihin, että liito-oravat löytyy tarvittaessa. Uskalsin kuitenkin ottaa Metsäkeskuksen suunnitelman, koska tiesin, että omissa metsissä ei kymppikohteita ole. Tosin jälkeenpäin tuli yksi soitto eräästä ikikuusikosta, joka olisi kelvannut Metso-ohjelmaan. Se luonnollisesti hakattiinkin sitten kohta puoliin pois.
Täh, ei ymmärrä että joku tekee metsärahoilla konekauppoja. Metsäkoneet tietysti hyväksytään.
Täh, en ymmärrä, että konekauppoja tehdään pankista ja/tai luottoyhtiöltä lainatuilla rahoilla. Osakekaupat tietysti hyväksytään. Omaa varallisuuttaanhan ei saa käyttää muussa omassa yritystoiminnassaan hyväksi lainaamalla tulevilta sukupolvilta. Ja onhan se väärin, että korot maksaa auringon säteily ja pohjavesi. Ne pitää kiskoa selkänahasta ja kantaa salkkumiehille :D :D :D
oisko konekauppa se jotta isäntä istuu sohvalla, moottorisaha on säilytysöljyssä ja yhtiön moto hakkaa metsässä :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
-
Toi toi.
Mikäs hyöty tommosesta metsänhoitosuunnitelmasta on?
Kyl mää tiedän itsekin mitä metilleni teen ilman mitään ulkopuolisen tekemää suunnitelmaa. Kun lapsuudesta asti ole niissä metsissä kävellyt ja nuoresta asti töitä niissä tehnyt.
En saisi mitään lisäarvoa, että joku tulisi kertomaan mulle asioita, jotka jo tiedän.
No kaikki ei voi tietää kaikkea ja ite oon ostanu jonkin verran metsää joissa hoitotyöt pahasti rästissä niin siitä syystä olen miettinyt että pitäisköhän teettää suunnitelma että sais toisenkin näkökulman oman lisäksi.
-
sehä vähennyskelponen ja antaa selkänojaa jatkossa, saattaa auttaa muutamassa tilanteessakin. ite teetin tuon virmalla ja siitä oon tyytyväinen, eikä ollu pahahintanen. tuli pari kohtettakin joista en tienny aikasemmin. hiton hyä ku en ole menny sorkkimaan..