Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: 4viljanpuuro - 13.02.18 - klo:08:58

Otsikko: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 13.02.18 - klo:08:58
Tänään viisaat miehet laittavat viljelijäin asiat ja pankkitilin kuntoon. Kuunnelkaa ja toteltaa!

10.00 Seminaarin avaus
           Uuden CAP:in linjaukset Ahti Hirvonen, MMM
           Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? Kyösti Arovuori, PTT
           Kasvinviljelytilan riskienhallinta Janne Mäkikalli, OP
           Katsaus vilja- ja öljykasvimarkkinoihin Sam Tallberg, Avena Nordic Grain
12.40 – 13.55 Lounas ja näyttelyosastoihin tutustuminen
           Miten kannattavuutta kasvinviljelytilalle? Viljelijäpuheenvuoro
           Kotimaisen valkuaistuotannon näkymät Tarmo Kajander, Hankkija
           Viljan laatu käyttäjän näkökulmasta Heikki Saarinen, Helsingin Mylly
           Rakennekalkki – ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin Kjell Weppling, Nordkalk
15.30 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös

https://www.youtube.com/watch?v=odlODkqfi68
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: maataistelija - 13.02.18 - klo:09:17
Tänään viisaat miehet laittavat viljelijäin asiat ja jaralaisen, nuurdkalkin, Ooopeen, Ahvenan ja muiden kaikkien "maataloudessa viljelijän eduksi toimivan" pankkitilin kuntoon. Kuunnelkaa ja toteltaa!

10.00 Seminaarin avaus
           Uuden CAP:in linjaukset Ahti Hirvonen, MMM
           Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? Kyösti Arovuori, PTT
           Kasvinviljelytilan riskienhallinta Janne Mäkikalli, OP
           Katsaus vilja- ja öljykasvimarkkinoihin Sam Tallberg, Avena Nordic Grain
12.40 – 13.55 Lounas ja näyttelyosastoihin tutustuminen
           Miten kannattavuutta kasvinviljelytilalle? Viljelijäpuheenvuoro
           Kotimaisen valkuaistuotannon näkymät Tarmo Kajander, Hankkija
           Viljan laatu käyttäjän näkökulmasta Heikki Saarinen, Helsingin Mylly
           Rakennekalkki – ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin Kjell Weppling, Nordkalk
15.30 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös

https://www.youtube.com/watch?v=odlODkqfi68


Noin, korjailin sitä, ihan veloituksetta, vähän kun meinas pilkkuvirhettä olla..
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 13.02.18 - klo:09:47
"Kysymyksiä voi laittaa chattiin kirjallisena. Esitän niitä sitten täällä Hämeenlinnassa. Lähetys alkaa klo 10. t. Kata, VYR"
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: Mopomies - 13.02.18 - klo:11:52
Tuo seminaari on täyttä asiaa.

Aiheet, tahot ja koko systeemi ovat ainoastaan täysin epäonnistuneita.


Rakennekalkituksesta on hyvä tuoda tietoa esille. Mutta kun siitä kertoo kalkkikaivos, niin onko reilua. Ja samoin nämä kaikki osapuolet. Nehän ovat kaikki mainostamassa itseään.


Tutkimuksia, faktoja, tieteellisiä näkemyksiä, markkinavaihtoehtoja...  näitä.


Ei mitään propagandaa.



Ai niin, yks kysymys. Mihin helvetin chattiin?
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: Agronautti - 13.02.18 - klo:12:10
Tuo seminaari on täyttä asiaa.

Aiheet, tahot ja koko systeemi ovat ainoastaan täysin epäonnistuneita.


Rakennekalkituksesta on hyvä tuoda tietoa esille. Mutta kun siitä kertoo kalkkikaivos, niin onko reilua. Ja samoin nämä kaikki osapuolet. Nehän ovat kaikki mainostamassa itseään.


Tutkimuksia, faktoja, tieteellisiä näkemyksiä, markkinavaihtoehtoja...  näitä.


Ei mitään propagandaa.



Ai niin, yks kysymys. Mihin helvetin chattiin?
siin suorassa lähetyksessä on yuutuubissa chatti  mukana..
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: maataistelija - 13.02.18 - klo:14:01
Skeptisyys näihin on toisaalta aina ymmärrettävää, ja osaltaan aina noissa onkin sitä propagandaa. Nyt tosin piristävän positiivinen poikkeava yllätys ollut tähän asti, että ihan asiaa ollut ilman mitään oman myymistä.
Paras oli tuon PTTn turinat, vaikkakin heppu varsinainen pointsi olikin mutta..

Pääkohtia jos laittas

-kovasti koitetaan toitottaa niiden taholta jotka tästä maataloudesta on tehneet ja tekee rahaa (=lue, kaikki muut kuin viljelijät) että tämä olisi tulevaisuuden ala ja uskoa pitää vaan olla.
Kun taas toisaalta kaikki tuossa oikeastaan mitä on läpi käyneet, näyttää että on paljon enemmän auringonlaskun ala.
Tulevaisuudessa on paljon suuremmat tummat pilvet, kuin on niiden rakoset.

-Tuet tippuu ainakin 20-30e läpi kaikki ha.
-Öljykasvipuoli on menossa todella synkkiin vesiin
-Sama hinta maailmalla kaikelle viljalle, Suomi vain aina ottaa annelliin koska rahti
-Viljaa tulee aivan liikaa - samalla kun koko ajan koitetaan nostaa kaikin keinoin satoja ym. Nerokasta? Kaikkien muiden kannalta kyllä, ei viljelijän.
-Baltia varsinkin - mutta ympärillä yleensäkin kilpailijat menee kovaa vauhtia eteenpäin -> tulevassa jäädään paljon enemmän jalkoihin koska niillä on todella paljon varaa petrata, ja ne petraa rajua tahtia.
-Ollaan pisara meressä kokonaisuudessa, niin olleen se mitä muilta jää, on meidän osa

Kaura olis varsinkin keihään kärki, kuin myös muutoin oikeasti puhdas antibiootti ja salmonella ym. vapaat tuotteet, muttakun niitä ei osata / saada markkinoitua ulos, että saataisi PAREMPI hinta, eikä sitä samaa hintaa kuin muut bulkista.

Kyllä minä olen peruspessimisti, ja ennustan, että ei tää oo mitään muuta kuin auringonlaskun ala täällä. Tuskin lopettamistahtikaan tuo ois jos tää joku oikeasti tuleva ala olis, hullua minusta väittää muuta. Ei nuoret typeriä ole et jättäs tarttumatta kultakaivokseen.

Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: KallePP - 13.02.18 - klo:14:17
 Nii ja helvetisti pitäs laittaa rahaa kiinni pellon kunnostuksiin, kalkituksiin, ojituksiin, pinnan muotoiluihin, rakenteen parantamisern ym. Varmasti sit kasvais paremmin, mutta saako niitä sijoitettuja rahoja se kunnostaja itse takaisin? Ehkä saa, jos on nuoresta viljelijästä kyse, mutta toisaalta, sit taas myöhemmin pitää tehdä uusi kunnostuskierros.
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 13.02.18 - klo:14:34
Nii ja helvetisti pitäs laittaa rahaa kiinni pellon kunnostuksiin, kalkituksiin, ojituksiin, pinnan muotoiluihin, rakenteen parantamisern ym. Varmasti sit kasvais paremmin, mutta saako niitä sijoitettuja rahoja se kunnostaja itse takaisin? Ehkä saa, jos on nuoresta viljelijästä kyse, mutta toisaalta, sit taas myöhemmin pitää tehdä uusi kunnostuskierros.

Välillä tuo ohitus ei edes vaikuta pellon myyntihintaan kun kouhkaajat tulevat paikalle setelipinkkojen kanssa. Jos tilalla ei ole jatkajaa niin kaikki investoinnit voi lopettaa kun 50-v tulee mittariin.

Joskus tuntuu että viljelijöillä on se harhakuva että viljely jatkuu ikuisesti eikä vanhuus tule omalle kohdalle. Tämän huomaa kaikissa viljelytilaisuuksissa, siellä tuntee itsensä hyvin nuoreksi kun osallistujien keski-ikä on lähempänä kuutta kymmentä kuin viittä.
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: Mopomies - 13.02.18 - klo:16:19
Selvää on, että pohjoisena rannikkoilmastomaana Suomi on altavastaajana kaikissa satoihin ja kasvimääriin nähden.

Suomessa erona on kasvitautien vähäinen määrä ja sitä kautta niiden torjunta. Ja myös tuholaisten vähäinen määrä. Aurinkoakin on suhteessa enemmän kasvukaudella.

Valttina olisi näiden tekijöiden brändääminen. Niin kauan, kun ihmiset eivät kuole ns. ulkomaalaiseen ruokaan, sitä kasvatetaan entistä tehokkaammin ja tuotetaan halvemmalla ja ihmiset ostavat sitä. Jos kaikilla maailman ihmisillä olisi varaa ostaa brändiruokaa (luomua yms.), he saattaisivat katsoa tarkemmin lautasen täytettä.

Meillä ei ole mahdollista kilpailla bulkilla globaaleilla markkinoilla. Siksi viljankin viljely on helpompaa, jos toimeentulo tulee jostain muualta, esim. taksin ajo.

Strategisessa huoltovarmuudessa ensimmäisenä paalupaikalla ei viljat tai eläintuotteet ole lähelläkään. Valitettavasti ekasta ruudusta lähtee sokeri. No, se on heidän ongelma.


Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: kylmis - 13.02.18 - klo:19:26
Ei tuossa nyt niin huonoja puheenvuoroja ollut. Cappiuudistus täytyy katsoa läpi paremmalla ajalla, oli niin unettavan oloista, että ei jaksanut keskittyä. Mutta tulihan tuolla esille mm. se, ettei Suomen maatalous nyt niin tehotonta ole, mitä ehkä annetaan ymmärtää. Eurooppalaisiin verrattuna me olemme tilastojen valossa ihan kohtuullisesti leikissä mukana. Erikoistumiset tiettyihin juttuihin, on ihan hyvä lähtökohta, mutta kaipaisi visioita kuinka niihin käytännössä päästään. Esimerkkinä tämä kauran lajikkeellisuus, kun Ruotsista pystytään viemään tietyn lajikkeen kauraa ulkomaille. Suomesta taas viedään pelkästään "kauraa". No, hommahan kaatuu jo kättelyssä Myllyn (ja tietysti muidenkin) penseyteen maksaa yhtään mitään täkyä siitä, että me tuotamme Niklasta ja Mattyä, mitkä ovat kuulemma Myllylle mieluisia lajikkeita. Plääh. Tämä on sama asia, kuin taannoin Hankkijan mies suri, kun esinäytepussien taustan tietolomaketta ei enää täytetä yhtä aktiivisesti kuin ennen. Esitin, että maksetaan 20e korvaus jos esinäytepussin tiedot on täytetty. Varmasti alkaa vastausprosentti nousta. Ei suostuttu, kun kuulemma jo maksetaan se näytteentutkimus, niin niistä tiedoista jo kuulemma maksettu jne. Mun mielestäni suosikkikauralajikkeesta voisi ihan hyvin maksaa 2e/t bonusta. Taatusti riittäisi lisäämään viljelyalaa radikaalisti, mutta kun.....
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: Jami2004 - 13.02.18 - klo:20:24
Tänään viisaat miehet laittavat viljelijäin asiat ja pankkitilin kuntoon. Kuunnelkaa ja toteltaa!

10.00 Seminaarin avaus
           Uuden CAP:in linjaukset Ahti Hirvonen, MMM
           Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? Kyösti Arovuori, PTT
           Kasvinviljelytilan riskienhallinta Janne Mäkikalli, OP
           Katsaus vilja- ja öljykasvimarkkinoihin Sam Tallberg, Avena Nordic Grain
12.40 – 13.55 Lounas ja näyttelyosastoihin tutustuminen
           Miten kannattavuutta kasvinviljelytilalle? Viljelijäpuheenvuoro
           Kotimaisen valkuaistuotannon näkymät Tarmo Kajander, Hankkija
           Viljan laatu käyttäjän näkökulmasta Heikki Saarinen, Helsingin Mylly
           Rakennekalkki – ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin Kjell Weppling, Nordkalk
15.30 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös

https://www.youtube.com/watch?v=odlODkqfi68

Tuli katsottua ja mielenkiintoista oli.
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: Mopomies - 14.02.18 - klo:11:01
Koko viljaketjun parhaaksi.

http://www.vyr.fi/fin/organisaatio/jasenisto/
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: -SS- - 14.02.18 - klo:11:27
Onpas meille viljelijöille ilmaantunut ystäviä. Logoja oli paljon.

(http://vyr-cdn.eadmin.eu/resources/cache/ImagickResize/17cdbf7102952f5e7f16b0a9593ab350/image.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: Puuha-Pete - 14.02.18 - klo:11:44
Onpas meille viljelijöille ilmaantunut ystäviä. Logoja oli paljon.

(http://vyr-cdn.eadmin.eu/resources/cache/ImagickResize/17cdbf7102952f5e7f16b0a9593ab350/image.jpg)

-SS-

Aika montaa tahoa se maajussi vaan elättää.

 Kannattaisi muistaa Zyckowitsin ja vaikkapa muidenkin kaupunkikokoomuslaisten , kun maataloutta niin vihaavat.
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: Magia - 14.02.18 - klo:12:09
Onpas meille viljelijöille ilmaantunut ystäviä. Logoja oli paljon.

(http://vyr-cdn.eadmin.eu/resources/cache/ImagickResize/17cdbf7102952f5e7f16b0a9593ab350/image.jpg)

-SS-
Tunsitko"ystävien"käden taskulla hamuamassa lompakkoa?
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: maataistelija - 14.02.18 - klo:12:30
Onpas meille viljelijöille ilmaantunut ystäviä. Logoja oli paljon.

(http://vyr-cdn.eadmin.eu/resources/cache/ImagickResize/17cdbf7102952f5e7f16b0a9593ab350/image.jpg)

-SS-
Tunsitko"ystävien"käden taskulla hamuamassa lompakkoa?

Muahhah... kiitos kuukauden parhaista nauruista, vaistomaisesti kopasin povaria, että onhan se vielä...

Ei siinä, tokihan jokaiselle työstä palkka. Mutta on tää nykyään ihan väärässä kenollaan, kun se jonka takia oikeastaan melkein kaikki noi saa sen palkkansa, ei saa oikeastaan mitään.. Hiukan kun säädettäis tuota tulonjakoa kohtuullisemmaksi, niin ainakin täältä yksi ääni hiljenisi paljon..

ps. jatketaan sonnansuoltamisen linjalla (jos joku on nähnyt mies ja alaston ase leffat niin ymmärtää) noihin tilaisuuksiin pitää mennä sellaset lukitut rautakalsarit jalassa, ja mielellään joku kassakaappiauto myös völjyssä, jossa lompakkoa pitää.

Tuli vielä mieleen se kaihoisa laulu "mistä tunneeet sää yystäväään..."
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: Mopomies - 14.02.18 - klo:16:04
Onpas meille viljelijöille ilmaantunut ystäviä. Logoja oli paljon.

(http://vyr-cdn.eadmin.eu/resources/cache/ImagickResize/17cdbf7102952f5e7f16b0a9593ab350/image.jpg)

-SS-

Taitaa Agroy ja VTT olla ainoita, jotka eivät ole käsi ojossa viljelijää kohti. No onhan Agroy tietyllä tavalla, kun myy tavaraa.

Miksi viljelijät yleensä kutsutaan johonkin VYRrin seminaariin, koska eihän se mitään maailmanmarkkinahintaa päätä. Viljelijälle olisi tärkeintä se, että tuotantopanokset ovat halpoja ja sadosta maksetaan mahdollisimman paljon. Ei mikään muu.

Siksi on outoa, että MTK on tuossa mukana. Tai ei se kyllä yhtään outoa ole.
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: Pasi - 15.02.18 - klo:12:24
..... Esimerkkinä tämä kauran lajikkeellisuus, kun Ruotsista pystytään viemään tietyn lajikkeen kauraa ulkomaille. Suomesta taas viedään pelkästään "kauraa". No, hommahan kaatuu jo kättelyssä Myllyn (ja tietysti muidenkin) penseyteen maksaa yhtään mitään täkyä siitä, että me tuotamme Niklasta ja Mattyä, mitkä ovat kuulemma Myllylle mieluisia lajikkeita. Plääh.....    Mun mielestäni suosikkikauralajikkeesta voisi ihan hyvin maksaa 2e/t bonusta. Taatusti riittäisi lisäämään viljelyalaa radikaalisti, mutta kun.....

Lajikkeellisuus vaatisi sitä, että sopimuksissa määritellään lajike mitä halutaan kuten mallasohrissa tehdään. Kyllä suosikkikauralajikkeista tavallaan maksetaan jyväkokohinnoittelun kautta. Ja tuo laadusta maksaminen on melkeinpä parempi tapa kuin suosia tiettyä lajiketta.
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: maataistelija - 15.02.18 - klo:12:46
..... Esimerkkinä tämä kauran lajikkeellisuus, kun Ruotsista pystytään viemään tietyn lajikkeen kauraa ulkomaille. Suomesta taas viedään pelkästään "kauraa". No, hommahan kaatuu jo kättelyssä Myllyn (ja tietysti muidenkin) penseyteen maksaa yhtään mitään täkyä siitä, että me tuotamme Niklasta ja Mattyä, mitkä ovat kuulemma Myllylle mieluisia lajikkeita. Plääh.....    Mun mielestäni suosikkikauralajikkeesta voisi ihan hyvin maksaa 2e/t bonusta. Taatusti riittäisi lisäämään viljelyalaa radikaalisti, mutta kun.....

Lajikkeellisuus vaatisi sitä, että sopimuksissa määritellään lajike mitä halutaan kuten mallasohrissa tehdään. Kyllä suosikkikauralajikkeista tavallaan maksetaan jyväkokohinnoittelun kautta. Ja tuo laadusta maksaminen on melkeinpä parempi tapa kuin suosia tiettyä lajiketta.

Tottakai joo, mutta kyllä tuo validi pointti on. Jos mylläri selvästi nimeää, että tätä. Tästä me halutaan jauhaa, tätä me halutaan. Niin juuri esim. pari ekua per tonni lisää jo siitä, niin kyllähän varmasti lisää tarjontaa.

Sama asia tuosta seminaarista muutenkin, niin kovin toitotetaan että sille ja tälle on kysyntää, on niin helvetisti kysyntää ettei millään riitä. Että kun pitää tuoda ja mielellään kotimaista käytettäisiin, kun vain saisi. Ja kun että tehkää nyt sitä kun sille on niiiiin kova kysyntä. Ja sit joku rukiin hinta 165e/tn. No sanotaanko näin, että siinä on "pieni" ristiriita noissa.. ja se käytännössä näyttää kyllä _ihan täysin_ joltain muulta, kuin siltä et sitä kysyntää niin helevetisti muka on.

Kaikessa muussa on sellanen juttu, jos kysyntää on paljon, tarjontaa ei tarpeeksi, se näkyy siinä tärkeimmässä, hinnassa.
Minun näkökulmasta heillä saa olla vaikka huutava pula jostain, jos siitä ei makseta edes kohtuullista korvausta niin ei tule tarjontaa ainakaan minulta. Miksi pari vuotta sitten oli rukiin hinta esim. 205e/tn? Oliko silloin jotenkin kaksi kertaa kovempi kysyntä sitten? Miten voi olla, että hinta laskee, kysyntä nousee? On tää kumma ala, kun mikään "normaali" sääntö ei päde..

Tuollakin toki shuulmanni mainitsi, että "pankaa hinta kohalleen niin tavaraa tulee" viestiä oli taas kerran tullut yhdeltä jos toiselta.. Se nyt vaan on sellanen homma, että sitä tehään joka kannattaa, josta sen oman palkan ja tulon saa helpoiten/eniten. Ei tääkään oo mitään hyväntekeväisyyttä, ei se et saa vaan touhuta, maksa laskuja. Ihan sama se on noilla toitottajillakin, sois ymmärtävän et sama se on täälläkin. Palkkaa pitäs saada, tulon takia tätä tehdään vaikka sinänsä pakollista tarviketta, elintarviketta värkätään. Muttei sitäkään pitkään talkoilla kukaan tee, kotitarve hommat ja aika meni jo.
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: JösseJänis - 15.02.18 - klo:17:17
..... Esimerkkinä tämä kauran lajikkeellisuus, kun Ruotsista pystytään viemään tietyn lajikkeen kauraa ulkomaille. Suomesta taas viedään pelkästään "kauraa". No, hommahan kaatuu jo kättelyssä Myllyn (ja tietysti muidenkin) penseyteen maksaa yhtään mitään täkyä siitä, että me tuotamme Niklasta ja Mattyä, mitkä ovat kuulemma Myllylle mieluisia lajikkeita. Plääh.....    Mun mielestäni suosikkikauralajikkeesta voisi ihan hyvin maksaa 2e/t bonusta. Taatusti riittäisi lisäämään viljelyalaa radikaalisti, mutta kun.....

Lajikkeellisuus vaatisi sitä, että sopimuksissa määritellään lajike mitä halutaan kuten mallasohrissa tehdään. Kyllä suosikkikauralajikkeista tavallaan maksetaan jyväkokohinnoittelun kautta. Ja tuo laadusta maksaminen on melkeinpä parempi tapa kuin suosia tiettyä lajiketta.

Tottakai joo, mutta kyllä tuo validi pointti on. Jos mylläri selvästi nimeää, että tätä. Tästä me halutaan jauhaa, tätä me halutaan. Niin juuri esim. pari ekua per tonni lisää jo siitä, niin kyllähän varmasti lisää tarjontaa.

Sama asia tuosta seminaarista muutenkin, niin kovin toitotetaan että sille ja tälle on kysyntää, on niin helvetisti kysyntää ettei millään riitä. Että kun pitää tuoda ja mielellään kotimaista käytettäisiin, kun vain saisi. Ja kun että tehkää nyt sitä kun sille on niiiiin kova kysyntä. Ja sit joku rukiin hinta 165e/tn. No sanotaanko näin, että siinä on "pieni" ristiriita noissa.. ja se käytännössä näyttää kyllä _ihan täysin_ joltain muulta, kuin siltä et sitä kysyntää niin helevetisti muka on.

Kaikessa muussa on sellanen juttu, jos kysyntää on paljon, tarjontaa ei tarpeeksi, se näkyy siinä tärkeimmässä, hinnassa.
Minun näkökulmasta heillä saa olla vaikka huutava pula jostain, jos siitä ei makseta edes kohtuullista korvausta niin ei tule tarjontaa ainakaan minulta. Miksi pari vuotta sitten oli rukiin hinta esim. 205e/tn? Oliko silloin jotenkin kaksi kertaa kovempi kysyntä sitten? Miten voi olla, että hinta laskee, kysyntä nousee? On tää kumma ala, kun mikään "normaali" sääntö ei päde..

Tuollakin toki shuulmanni mainitsi, että "pankaa hinta kohalleen niin tavaraa tulee" viestiä oli taas kerran tullut yhdeltä jos toiselta.. Se nyt vaan on sellanen homma, että sitä tehään joka kannattaa, josta sen oman palkan ja tulon saa helpoiten/eniten. Ei tääkään oo mitään hyväntekeväisyyttä, ei se et saa vaan touhuta, maksa laskuja. Ihan sama se on noilla toitottajillakin, sois ymmärtävän et sama se on täälläkin. Palkkaa pitäs saada, tulon takia tätä tehdään vaikka sinänsä pakollista tarviketta, elintarviketta värkätään. Muttei sitäkään pitkään talkoilla kukaan tee, kotitarve hommat ja aika meni jo.

Ei voi olla kuin samaa mieltä. Seminaarissa mylläri sanoi, että se lajikekohtainen lisähinta tulee siitä, että saa valkuais- ja muut lisät, mutta siinä on kuitenkin paljon epävarmuutta. Lisäksi esim. aloitteleva vehnänviljelijä eikä kokenutkaan voi kokeilematta tietää, miten tietty lajike reagoi juuri omilla pelloilla. Pienikin lisähintakannustin ohjaisi oikeaan suuntaan. Takavuosina Raisio maksoi Barke-ohrasta pari euroa enemmän kuin muista mallaslajikkeista. Itselleni se ainakin riitti syyksi viljellä Barkea, vaikka satoisampiakin ohria oli olemassa, mutta tiesin, että Barke tuottaa meillä tyydyttävän sadon, kelpaa aina maltaaksi ja siitä saa tuon lisähinnan. Kun lisähinta Raision mallastamon myötä loppui, vaihtui lajike Harbingeriin. Sitä on nyt sitten kuulemma liikaa viljelyssä, mutta samalla hinnalla sitä Polttimo ostaa kuin muitakin.

Öljykasvien ja rukiin kotimaisuuslisän perään olen joskus itsekin teollisuudelta kysellyt, mutta tuuleen huuteluahan se on. Haluamme lisää kotimaista ruista, mutta siitä ei voi tämän enempää maksaa, kun maailmalta saa halvemmalla. Siis viljelläänkö muuallakin kotimaista ruista kuin Suomessa? Kyllä, joka maassa. Kotimaa vain vaihtelee.

Teollisuuden ja kaupan isänmaallisuus on tietysti, mitä on, mutta pohjimmiltaan kyse on kuitenkin kuluttajan valinnoista. Jos kuluttaja olisi aidosti valmis maksamaan kotimaisuudesta ja jättäisi toisinaan kokonaan ostamatta tuotteen, jos raaka-aine on tuotua, olisi teollisuuden ja kaupan pakko maksaa sellaista hintaa, että kysyntään voidaan vastata. Tosiasiassa kuluttaja arvostaa kotimaisuutta vain, jos siitä ei tarvitse maksaa lisähintaa ja muuten tuote ja sen brändi vastaavat parhaita ulkomaisia vaihtoehtoja.

Eikä tämä tietenkään koske vain elintarvikkeita, vaan vaatteita, kenkiä, kodinkoneita ja mitä tahansa kulutushyödykkeitä, joista useimpiin verrattuna maa- ja elintarviketalous on sittenkin pitänyt pintansa yllättävän hyvin.
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: AP120 - 15.02.18 - klo:21:24
Vikingmalt maksaa barkesta 10e/t parempaa hintaa. Verrattuna muihin mallaslajikkeisiin.
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: ja101 - 16.02.18 - klo:07:02


Teollisuuden ja kaupan isänmaallisuus on tietysti, mitä on, mutta pohjimmiltaan kyse on kuitenkin kuluttajan valinnoista. Jos kuluttaja olisi aidosti valmis maksamaan kotimaisuudesta ja jättäisi toisinaan kokonaan ostamatta tuotteen, jos raaka-aine on tuotua, olisi teollisuuden ja kaupan pakko maksaa sellaista hintaa, että kysyntään voidaan vastata. Tosiasiassa kuluttaja arvosaa kotimaisuutta vain, jos siitä ei tarvitse maksaa lisähintaa ja muuten tuote ja sen brändi vastaavat parhaita ulkomaisia vaihtoehtoja.

Ekä tämä tietenkään koske vain elintarvikkeita, vaan vaatteita, kenkiä, kodinkoneita ja mitä tahansa kulutushyödykkeitä, joista useimpiin verrattuna maa- ja elintarviketalous on sittenkin pitänyt pintansa yllättävän hyvin.

Hyvin sanottu. Kuluttaja tuossa on päällikkö. Jos kuluttaja haluaa kotimaista ja sen puutteessa jättää tuontitavaran ostamatta niin kyllä se alkaa heijastumaan hintoihin ihan alas asti. Bisnestähän ne väliportaatkin tekee, eivätkä jätä näin ollen tilaisuutta käyttämättä. Suomalaisella kuluttajalla tahtoo vain olla se tilanne, että ruoka ei saisi maksaa mitään ja kotimaisuutta ei arvosteta kuin puheissa.

Sitten vielä se, että pakkausmerkinnöillä on kuluttaja saatu niin sekaisin, ettei välttämättä tiedä ostamansa tuote kasvatettu suomessa ja jalostettu suomessa vai pelkästään jalostettu suomessa. Tai miten tahansa...
Sen vuoksi kannattaisinkin hintalapun viereen lippuja joista selviäisi kasvatus valtio ja jalostus valtio. Olisi kuluttajan helpompi katsoa mistä tavara on kotoisin. Ja jos kuluttaja löytää virheen on hän oikeutettu saamaan tuotteen veloituksetta. Kaupallekkin pikkasen painetta, että pitävät alkuperät selvillä.
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: kylmis - 16.02.18 - klo:19:10
..... Esimerkkinä tämä kauran lajikkeellisuus, kun Ruotsista pystytään viemään tietyn lajikkeen kauraa ulkomaille. Suomesta taas viedään pelkästään "kauraa". No, hommahan kaatuu jo kättelyssä Myllyn (ja tietysti muidenkin) penseyteen maksaa yhtään mitään täkyä siitä, että me tuotamme Niklasta ja Mattyä, mitkä ovat kuulemma Myllylle mieluisia lajikkeita. Plääh.....    Mun mielestäni suosikkikauralajikkeesta voisi ihan hyvin maksaa 2e/t bonusta. Taatusti riittäisi lisäämään viljelyalaa radikaalisti, mutta kun.....

Lajikkeellisuus vaatisi sitä, että sopimuksissa määritellään lajike mitä halutaan kuten mallasohrissa tehdään. Kyllä suosikkikauralajikkeista tavallaan maksetaan jyväkokohinnoittelun kautta. Ja tuo laadusta maksaminen on melkeinpä parempi tapa kuin suosia tiettyä lajiketta.
Joopa joo. Belinda on kaikista paksukuorisin lajike ja sen takia saanto on heikompi kuin monella muulla. Esinäytteen mukaan olisi kuitenkin tulossa 11e laatulisiä, mikä on melko hyvä tulos. Joten vähän ihmettelen tuota korrelaatiota suosikkilajike ja laatuhinnoittelu. Belinda on niin loistava lajike omilla pelloilla, että en tästä luovu vaikka sen pari euroa lupaisivatkin jostakin uudemmasta höpölajikkeesta, joka on sitten polvillaan Donien kanssa. Toisaalta vannomatta paras. Katsotaan miltä Niklaksen kanssa alkaa näyttää. Parin vuoden kenttäkokeet kuitenkin edessä.
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: AP120 - 16.02.18 - klo:20:18
Ennen katsottiin lajikkeesta satosuutta, kasvuaikaa, lakosuutta.
Nyt on ensimmäisenä donien kesto. Sit muut
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: AP120 - 17.02.18 - klo:08:38
11e/t laatulisiä on hyvin. Eikös 15e ole maksimi?
Otsikko: Vs: Vyr seminaari 13.2 youtubessa 10.00 ->
Kirjoitti: -SS- - 17.02.18 - klo:18:14
Miksi pari vuotta sitten oli rukiin hinta esim. 205e/tn?

Rukiin hinta oli viimeksi yli 200 euroa elokuussa 2014. Siitä vuosi eteenpäin saattoi vielä olla kiinnitettyjä toimituksia. Rukiin tuotantopalkkio 2015 alkaen sinetöi hinnanlaskun lopullisesti.

Satotilastoista ehkä näkyy syy. Pitkään 1990-2008 välillä rukiin keskisato Suomessa oli 2000-2300 kg/ha. 2009 eteenpäin alkoivat hybridit vallata alaa. Aika alkuvaiheissa Evoloa kokeilin minäkin ja kauhistuin: eipä kohta ole enää rukiista puutetta. Keskisatotaso on noussut melko suoraviivaisesti neljään tonnin /ha, kohta ylikin.  Ruis itse asiassa alkaa olla satoisimpia viljojamme, panostuksiin verrattuna. Vain syysvehnä on muutamansata kiloa edellä.

Ruisvarastot ovat täynnä, taitaa olla vuoden kulutus vähintään olemassa.  Ja on muistettava, että sama ruis on Keski-Euroopassa rehuohran hinnoissa.

-SS-