Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: maidontuottaja - 11.03.18 - klo:20:55
-
Puskapellolla tarkoitetaan otsikossa peltoa, jota ei kannata eri syistä (märkyys, etäisyys, maalaji, rehua on jo muutenkin riittävästi jne.) viljellä siten, että sillä tuotettaisiin satoa vaan se kannattaa pitää ensisijaisesti esim. kesannolla.
Aihe tarvitsee oman aloituksensa, koska viimeaikoina keskusteluissa on nostettu esille, ovatko puskapellot oikeutettuja samanlaiseen tukitasoon ns. aktiivisessa viljelyssä olevien peltojen kanssa ja monella tilalla puskapeltoja on huomattava osa pinta-alasta.
-
Puskapellolla tarkoitetaan otsikossa peltoa, jota ei kannata eri syistä (märkyys, etäisyys, maalaji, rehua on jo muutenkin riittävästi jne.) viljellä siten, että sillä tuotettaisiin satoa vaan se kannattaa pitää ensisijaisesti esim. kesannolla.
Aihe tarvitsee oman aloituksensa, koska viimeaikoina keskusteluissa on nostettu esille, ovatko puskapellot oikeutettuja samanlaiseen tukitasoon ns. aktiivisessa viljelyssä olevien peltojen kanssa ja monella tilalla puskapeltoja on huomattava osa pinta-alasta.
Suojavyöhykepellot kyllä pysyvät pusikoitumattomina. Semmoiset LHP pellot aikanaan pusikoituivat ojista.
Näinä aikoina pitää kyllä mennä pitkälle vilja-alueella, jotta löytäisi pusikoituneen aukean.
Joka viljelijäeläkeläiselläkin on piennarniittokone tai ketjumurska, niin siistiä on että.
Pitäisi varmaan hankkia itsellekin, semmoinen kouruterämurskain, joku halpa. Niittokoneella pitää niin varovasti
mennä.
-SS-
-
Täälläpäin missä pellot on jätetty pusikoitumaan ennen EU-jäsenyyttä niissä kasvaa ojissa pajua ja muutama koivu. Ojien välissä sitten kaikenlaista heinää. Osalla on jopa joku sattuma koivun taimi saattanut jäädä eloon sinne ojien väliin. Tukia niistä ei kyllä tietääkseni kukaan nosta.
Omilla lhp ym. pelloilla ei puskat kasva piennarmurskaimen ansiosta.
-
Ehkä tuo nimi "puska" -pelto on nyt harhaanjohtava. En tarkoita pusikoituneita peltoja, vaan niinkuin suluissa mainitsin.
-
Omassa viljelyssäni on 14 tilan pellot. Siinä joukossa on joka tilalta tullut jokunen peltoheitto joita on pidetty laitumena tai jolta on vaikka viikatteella korjattu heinää. Edelliset isännät pistäneet nuokin läntit tukihakemuksiin mukaan, joten ovat kirjoissa ja kansissa, tukikelpoisia kaikissa tuissa. Tätä kautta minulle on kertynyt 11 ha sellaista peltoa joissa ei pysty tai ei ole järkevää viljellä viljaa muuta kuin nälänhädässä. Ovat joko liian kivisiä, märkiä järvenrantoja, liian jyrkkiä rinteitä, kaivoihin päin viettäviä, pieniä, varjoisia, maalaji puhallushiekkaa, hankalan muotoisia tai pieni ala pitkän vaikeakulkuisen tien takana.
Uusia aloja ei tukiin saa ja nämä siellä ovat, lisäksi ovat "perinnemaisemaa". Niin siksi olen pitänyt nämäkin läntit auki niittämällä ne joka kesä ja ajamalla pientareet piennarmurskaimella vähintään joka kolmas vuosi.
Eli puskapelloista ei ole kysymys. Omasta mielestäni se viisitonnia joka tulee tukena kyseisistä pelloista ei tule helpolla sen verran niissä saa vekslailla ja aikaa kuluttaa. Se että onko siinä mitään järkeä on sitten asia erikseen? Mutta niinkauan kun tukijärjestelmä on tällainen LHP-nurmineen niin homma jollain tavalla kannattaa. Lisäksi "perinnemaisema" pysyy auki, pellot pysyvät kunnossa pahemman ajan varalle ja esi-isien vaivalla raivaus kunniassa.
-
Eikös Saksassa näin käynyt, että ikuisuuskesannoilta leikattu
Tuet, eikä saa takaisin?
Kait Suomessakin tulee näin käymään takautuvasti, eli
Ne meni nyt sitten ilmoitusmenettelynä.
-
Niin kauan kuin käytännössä on 5% pakkokesanto täällä eteläisessä Suomessa, enpä usko alettavan tukia ikikesannoilta viemään.
-SS-
-
puskapeltoihin puuttuminen on mahdotonta, jos niitä poistettaisiin tukien piiristä kokonaan ja niiden tukioikeudet päätyisivät johonkin varantoon jaettavaksi esimerkiksi raivioille. Tukileikkaus tulisi ensin yhdeltä vuodelta jopa toiseltakin, sitten alkaa jo löytyä intoa palauttaa pelto kasvukuntoon. Pysyvästi tukien ulkopuolelle jättämisestä pitäisi tehdä hallinnollinen päätös, eikä siinä olisi mitään perustetta, jos samaan aikaan tukijärjestelmään otetaan uusia kasvukunnoltaan ehkä vielä huonompia "metsäpalstoja" .
Toinen asia tulee näistä kiintiöistä, näitä tuskin kannattaa kansallisesti pienentää ellei samalla saa nostettua jäljelle jäävälle alalle jaettavaa tukea tai laskettua näitä ekologisen alan prosentteja. Paras ratkaisu löytyisi, jos laitetaan joku vapaaehtoinen "metsittämispalkkio" ja samalla voitaisiin korottaa tukia jäljelle jäävälle oikeasti viljelyssä olevalle alalle
-
Mainittakoon, että johdattelin tuon termin "puskapelto" siitä että on peltoja keskellä ei mitään - siis ihan puskissa voidaan sanoa. Olisiko nyt viimeinen hetki hankkiutua tuollaisista eroon?
-
No kyllä Kentuckyn viljelijä voisi sanoa, että suomalaiset pellot ovat puskapeltoja
kokonaisuudessaan, jäässä ja lumen peitossa. Viikon päästä maissinkylvöön,
viime viikolla jo meni ammoniakit maahan.
https://www.youtube.com/watch?v=6NtqV7xxCLE
-SS-
-
Mainittakoon, että johdattelin tuon termin "puskapelto" siitä että on peltoja keskellä ei mitään - siis ihan puskissa voidaan sanoa. Olisiko nyt viimeinen hetki hankkiutua tuollaisista eroon?
eli myisit ne vaikka mulle muutamaa kuukautta ennen, kuin niiltä evätään tuet lopullisesti? Vai ajattelitko mahdollisesti myydä kaupungille tonttimaaksi? Miten niistä pääsisi eroon?
-
Mainittakoon, että johdattelin tuon termin "puskapelto" siitä että on peltoja keskellä ei mitään - siis ihan puskissa voidaan sanoa. Olisiko nyt viimeinen hetki hankkiutua tuollaisista eroon?
eli myisit ne vaikka mulle muutamaa kuukautta ennen, kuin niiltä evätään tuet lopullisesti? Vai ajattelitko mahdollisesti myydä kaupungille tonttimaaksi? Miten niistä pääsisi eroon?
On yhdet puskapellot, joita on kysytty olisinko valmis luopumaan niistä. ei niitä ole tähän saakka kannattanut myydä, kysyjällä kai joku nurmentuotantoajatus.
-
Mainittakoon, että johdattelin tuon termin "puskapelto" siitä että on peltoja keskellä ei mitään - siis ihan puskissa voidaan sanoa. Olisiko nyt viimeinen hetki hankkiutua tuollaisista eroon?
Matka on vain järjestely- ja logistiikkakysymys myös säilörehua korjattaessa ja lantoja levitettäessä. Jo 40 vuotta sitten ruohosilppu kulki kuorma-auton lavalla viherjauhotehtaaseen niin kyllä sen pitäisi onnistua nykyään tilallekin siten kun tarpeeksi paljon kuljetettavaa ja liikesuhteet ovat kunnossa kaiken sortin urakoitsijoihin.
Mainittakoon, että johdattelin tuon termin "puskapelto" siitä että on peltoja keskellä ei mitään - siis ihan puskissa voidaan sanoa. Olisiko nyt viimeinen hetki hankkiutua tuollaisista eroon?
eli myisit ne vaikka mulle muutamaa kuukautta ennen, kuin niiltä evätään tuet lopullisesti? Vai ajattelitko mahdollisesti myydä kaupungille tonttimaaksi? Miten niistä pääsisi eroon?
On yhdet puskapellot, joita on kysytty olisinko valmis luopumaan niistä. ei niitä ole tähän saakka kannattanut myydä, kysyjällä kai joku nurmentuotantoajatus.
Ööö.... mitä järkeä on haalia tai omistaa peltoa jos sitä ei itse tarvitse tai viljele? Jonkin sortin tarpeettomuutta haltijalle tai viljelemättämyyttä vissiin puskapelloilla tarkoitit?
-
Mainittakoon, että johdattelin tuon termin "puskapelto" siitä että on peltoja keskellä ei mitään - siis ihan puskissa voidaan sanoa. Olisiko nyt viimeinen hetki hankkiutua tuollaisista eroon?
Matka on vain järjestely- ja logistiikkakysymys myös säilörehua korjattaessa ja lantoja levitettäessä. Jo 40 vuotta sitten ruohosilppu kulki kuorma-auton lavalla viherjauhotehtaaseen niin kyllä sen pitäisi onnistua nykyään tilallekin siten kun tarpeeksi paljon kuljetettavaa ja liikesuhteet ovat kunnossa kaiken sortin urakoitsijoihin.
Mainittakoon, että johdattelin tuon termin "puskapelto" siitä että on peltoja keskellä ei mitään - siis ihan puskissa voidaan sanoa. Olisiko nyt viimeinen hetki hankkiutua tuollaisista eroon?
eli myisit ne vaikka mulle muutamaa kuukautta ennen, kuin niiltä evätään tuet lopullisesti? Vai ajattelitko mahdollisesti myydä kaupungille tonttimaaksi? Miten niistä pääsisi eroon?
On yhdet puskapellot, joita on kysytty olisinko valmis luopumaan niistä. ei niitä ole tähän saakka kannattanut myydä, kysyjällä kai joku nurmentuotantoajatus.
Ööö.... mitä järkeä on haalia tai omistaa peltoa jos sitä ei itse tarvitse tai viljele? Jonkin sortin tarpeettomuutta haltijalle tai viljelemättämyyttä vissiin puskapelloilla tarkoitit?
Nämä tuli aikoinaan reservipelloksi ajatuksella jos tulee kova pellontarve. Olivat edullisia ja ovat olleet tuottoisia vaikka satoa ei ole korjattu eikä siten hyödynnetty. Olen pitänyt pellot viljeltyinä niittämällä kerran kesässä ja uudistanut nurmen. Säädösten mukaan on toimittu.
-
Ööö.... mitä järkeä on haalia tai omistaa peltoa jos sitä ei itse tarvitse tai viljele? Jonkin sortin tarpeettomuutta haltijalle tai viljelemättämyyttä vissiin puskapelloilla tarkoitit?
Joillain seuduilla pellolla saa oikein hyvää tuottoa pääomalle.
Mut kyllä tuelle pitäisi jotain hoitovasteketta saada. Täälläkin päin on paljon (poromiesten) peltoja jotka muistuttaa lähinnä kiviraunioita eikä ole ainakaan minun elinaikanani uudistettuja.
-
Joo sipulinpurijoillakin on parannettavaa, puskia näkyy.
Tuo yks pelto saattaa mahduttaa kaikki Suomen suurimman
viljelijän olisko neljännestuhatta lohkoa itseensä.
https://www.youtube.com/watch?v=rh1y1yS3T70
-SS-
-
Eikös Saksassa näin käynyt, että ikuisuuskesannoilta leikattu
Tuet, eikä saa takaisin?
Kait Suomessakin tulee näin käymään takautuvasti, eli
Ne meni nyt sitten ilmoitusmenettelynä.
Eli siis seuraavaan tukihakemukseen kaikki ikuisuuskesannot vaikka säilörehuksi ilman sadonkorjuuvelvotetta.
-
Samalla pitää pohtia, mitä tehdään liittymis sopimuksen vastaisesti raivatuille pelloille.
Metsitys/ aiheutettu vahinko / korvausvelvoite
-
Samalla pitää pohtia, mitä tehdään liittymis sopimuksen vastaisesti raivatuille pelloille.
Metsitys/ aiheutettu vahinko / korvausvelvoite
Jokuhan kirjoitti aiheesta joskus täällä, että esim. Savossa vaativat äänekkäästi kokoustilanteissa (olisko ollut jotain MTK hommia)tukia raivioille. Mutta vakava asia vaikka mua meinas naurattaa kun luin ton vaatimuksen.
-
Samalla pitää pohtia, mitä tehdään liittymis sopimuksen vastaisesti raivatuille pelloille.
Metsitys/ aiheutettu vahinko / korvausvelvoite
Meillä on tuossa rannassa peltoa, joka kuuluu vierelle, vuoden 1542 veroluetteloon mainitulle talolle. Oli viljelelemättä 1989-2003. Eli ei siis "peltoa" 2004, kun tulin vetovuoroon. Laitoin raiviojonoon, joka onnekseni 2011 "eteni". Eemeli varmaan lähettää laskun, osoite löytyy noista nimimerkin tiedoista.
Mutta noin vakavasti: tukien pitäisi elää viljelyssä olevan peltoalan mukaan. Eli kaikki edellytykset täyttävä pelto pitäisi olla tukien piirissä. Jos sitä peltoa alkaa tulvehtia aivan liikaa, niin tuet laskevat, jotain jäisi pois viljelystä ja näin markkinat ajan kanssa hakisivat tasapainon sopivaan peltomäärään.
-
Samalla pitää pohtia, mitä tehdään liittymis sopimuksen vastaisesti raivatuille pelloille.
Metsitys/ aiheutettu vahinko / korvausvelvoite
Meillä on tuossa rannassa peltoa, joka kuuluu vierelle, vuoden 1542 veroluetteloon mainitulle talolle. Oli viljelelemättä 1989-2003. Eli ei siis "peltoa" 2004, kun tulin vetovuoroon. Laitoin raiviojonoon, joka onnekseni 2011 "eteni". Eemeli varmaan lähettää laskun, osoite löytyy noista nimimerkin tiedoista.
Mutta noin vakavasti: tukien pitäisi elää viljelyssä olevan peltoalan mukaan. Eli kaikki edellytykset täyttävä pelto pitäisi olla tukien piirissä. Jos sitä peltoa alkaa tulvehtia aivan liikaa, niin tuet laskevat, jotain jäisi pois viljelystä ja näin markkinat ajan kanssa hakisivat tasapainon sopivaan peltomäärään.
Tuo johtaa kiihtyvään raivausvimmaan, josta on esimerkkejä tavoitehintakaudelta, raivaajahan näin kuppaisi tukia kaikilta tasapuolisesti, uuden peltoalan tasoittelu saattaa olla raivaajalle hyvinkin edullista, mutta siirtää samalla lukuisien muiden kannattavuutta alemmaksi, eli jos Suomessa raivattaisiin pelloksi lisää 2 miljoonaa metsähehtaaria, merkitsisikö tämä sitten , että etelärannikolla ja Varsinais-Suomessa alettaisiin metsittämään peltoja, koska tuet putoavat puoleen, ja "markkinat" ohjaisivat nimenomaan tukiviljelyä sinne pohjoiseen, missä se olisi kokonaisuudessaan edullisinta ?
-SS-
-
Orpo sanoi suoraan päivän lehdessä, ottakaa markkinoilta hinta, tukiviljely loppuu nyt.
-
Orpo sanoi suoraan päivän lehdessä, ottakaa markkinoilta hinta, tukiviljely loppuu nyt.
Eikö me saada edes sitä luvattua 25 milliä energiaveron lisäpalautusta?
-
Niinhän siinä käy, että tukitasot säilyy ennallaan tukikauden 2020 loppuun saakka ja kun uusi tukikausi alkaa vuodesta 2021 eteenpäin tukitasot laskee 10-20 %.
-
Niinhän siinä käy, että tukitasot säilyy ennallaan tukikauden 2020 loppuun saakka ja kun uusi tukikausi alkaa vuodesta 2021 eteenpäin tukitasot laskee 10-20 %.
Ei välttämättä edes säily loppuun asti samana. Laskekaa nyt joku viisas, että jos jokaiselta hömppäpellolta otetaan tuet pois. Jätetään yksi tuki joku satanen tai kaksi näille "kesanto" pelloille, että saadaanko sillä katettua puuttuva raha? Suojavyöhykkeille tai oikeastaan suojakaistoille sama homma. Laitetaan se vyöhyke siihen vesistön reunaan eikä koko lohkolle. Ja tukea satanen tai pari. Sen juuri että kattaa kylvökulut ja satunnaiset niitot. Ei sitä tukea välttämättä tarvitse ottaa oikeilta pelloilta. Mutta niinhän siinä varmaan käy, että valta vaihtuu ja tuet lähtee oikeilta pelloilta ja kaiken maailman viherryttämis jutskat lisääntyy...
-
Orpo sanoi suoraan päivän lehdessä, ottakaa markkinoilta hinta, tukiviljely loppuu nyt.
Huh.... ai että tulevaisuudessa ei saisi enää huutaa äitiä apuun kun puuro kiehuu hellalle ;D
-
Nykyinen tilanne raivauksen suhteen on riittävä. Saa raivata, mutta tuet pitää ostaa ja/tai siirtää muualta. Pahin uhkakuva olisi täydellinen raivauskielto ja raivioiden liittämisen kieltäminen olemassa oleviin lohkoihin. Tämä tuhoaisi tilan kehittämisen aivan täysin. Muutamalla hehtaarilla raivioita on saanut tilusrakennetta parannettua tuntuvasti. Tuet on ihan kakkosluokan juttu muihin hyötyihin nähden.
-
Tukien tippumisesta on puhuttu koko eu ajan.Ne mitää tippunu ole,samana ne aina on pysyny.Ja pysyy jatkoskin.
Joku tuki pienenee ja joku uusi tulee tilalle.Eurot ei muutu miksikään 8)
-
Tukien tippumisesta on puhuttu koko eu ajan.Ne mitää tippunu ole,samana ne aina on pysyny.Ja pysyy jatkoskin.
Joku tuki pienenee ja joku uusi tulee tilalle.Eurot ei muutu miksikään 8)
Tuohon kaipais jotain tilastollista faktaa väitteen tueksi.
Mutta voihan olla että jumalan Valitulla Kansalla, eli C-alueen maidontuottajilla näin onkin asia, kuten väität.
-
Niinhän siinä käy, että tukitasot säilyy ennallaan tukikauden 2020 loppuun saakka ja kun uusi tukikausi alkaa vuodesta 2021 eteenpäin tukitasot laskee 10-20 %.
Ei välttämättä edes säily loppuun asti samana. Laskekaa nyt joku viisas, että jos jokaiselta hömppäpellolta otetaan tuet pois. Jätetään yksi tuki joku satanen tai kaksi näille "kesanto" pelloille, että saadaanko sillä katettua puuttuva raha? Suojavyöhykkeille tai oikeastaan suojakaistoille sama homma. Laitetaan se vyöhyke siihen vesistön reunaan eikä koko lohkolle. Ja tukea satanen tai pari. Sen juuri että kattaa kylvökulut ja satunnaiset niitot. Ei sitä tukea välttämättä tarvitse ottaa oikeilta pelloilta. Mutta niinhän siinä varmaan käy, että valta vaihtuu ja tuet lähtee oikeilta pelloilta ja kaiken maailman viherryttämis jutskat lisääntyy...
Luken tilastossa näkyi olevan 257000 ha kesantopeltoja vuodelle 2017, tämä taitaa olla noin 11% kokonaispeltoalasta. Tuossa määrässä oli mukana ilmeisesti pakolliset ekologiset alat joilta mielestäni ei voi justeerata tukia pois. Jos taas ruvetaan ajamaan asiaa jossa kesannon tuki olisi sen parisataa maksimissaan, väitän että rehunurmialat tulee lisääntymään räjähdysmäisesti nyt kun korjuuvelvoitettakaan ei ole - niitto kerran pari kesässä ja tuet taskuun ja bonarina nuo täyttää vielä talviaikaista peitteisyyttä. Eli äkkiseltään tueksi tulee se yli 500€/ha melko helposti noilta rehunurmilta vaikkei se nurmi ikinä elukoita näkisikään. Nythän taitaa prosenttien yli meneviltä kesantoaloilta saada sen parisataa euroa joten muutos voisi olla jopa huonompaanpäin.
-
Tukien tippumisesta on puhuttu koko eu ajan.Ne mitää tippunu ole,samana ne aina on pysyny.Ja pysyy jatkoskin.
Joku tuki pienenee ja joku uusi tulee tilalle.Eurot ei muutu miksikään 8)
Tuohon kaipais jotain tilastollista faktaa väitteen tueksi.
Mutta voihan olla että jumalan Valitulla Kansalla, eli C-alueen maidontuottajilla näin onkin asia, kuten väität.
Ostovoimahan on tippunu.Mutta jos tutkit eu-ajan alun tukimääriä ja nykyisiä niin euromäärät ainakaan alaspäin ole menny.
-
Tukien tippumisesta on puhuttu koko eu ajan.Ne mitää tippunu ole,samana ne aina on pysyny.Ja pysyy jatkoskin.
Joku tuki pienenee ja joku uusi tulee tilalle.Eurot ei muutu miksikään 8)
Tuohon kaipais jotain tilastollista faktaa väitteen tueksi.
Mutta voihan olla että jumalan Valitulla Kansalla, eli C-alueen maidontuottajilla näin onkin asia, kuten väität.
Ostovoimahan on tippunu.Mutta jos tutkit eu-ajan alun tukimääriä ja nykyisiä niin euromäärät ainakaan alaspäin ole menny.
Meiltä tavallisilta savimaantallaajilta on kadotettu noin 150€/hehtaari eeuu-aikana, kun tila ei ole Kepulandiassa 😂😂😂😂
-
Tukien tippumisesta on puhuttu koko eu ajan.Ne mitää tippunu ole,samana ne aina on pysyny.Ja pysyy jatkoskin.
Joku tuki pienenee ja joku uusi tulee tilalle.Eurot ei muutu miksikään 8)
Tuohon kaipais jotain tilastollista faktaa väitteen tueksi.
Mutta voihan olla että jumalan Valitulla Kansalla, eli C-alueen maidontuottajilla näin onkin asia, kuten väität.
Ostovoimahan on tippunu.Mutta jos tutkit eu-ajan alun tukimääriä ja nykyisiä niin euromäärät ainakaan alaspäin ole menny.
Ö
Meiltä tavallisilta savimaantallaajilta on kadotettu noin 150€/hehtaari eeuu-aikana, kun tila ei ole Kepulandiassa 😂😂😂😂
Onko oikeesti? Jotain vanhoja papereita tos laitoin hävitykseen ja ei niis juurikaan yli 3000mk tukisummista kirjoiteltu.
-
Tukien tippumisesta on puhuttu koko eu ajan.Ne mitää tippunu ole,samana ne aina on pysyny.Ja pysyy jatkoskin.
Joku tuki pienenee ja joku uusi tulee tilalle.Eurot ei muutu miksikään 8)
Tuohon kaipais jotain tilastollista faktaa väitteen tueksi.
Mutta voihan olla että jumalan Valitulla Kansalla, eli C-alueen maidontuottajilla näin onkin asia, kuten väität.
Ostovoimahan on tippunu.Mutta jos tutkit eu-ajan alun tukimääriä ja nykyisiä niin euromäärät ainakaan alaspäin ole menny.
Ö
Meiltä tavallisilta savimaantallaajilta on kadotettu noin 150€/hehtaari eeuu-aikana, kun tila ei ole Kepulandiassa 😂😂😂😂
Onko oikeesti? Jotain vanhoja papereita tos laitoin hävitykseen ja ei niis juurikaan yli 3000mk tukisummista kirjoiteltu.
Multa on lähtenyt ton verran. Alussa oli tietty niitä ihmeellisiä "5 vuotta aikaisemmin tapettujen sonnien tukia" mut nykyään on taas enemmän härkäpapu/savikkaa isooooolla tuella
-
Itselläkin alkaa noita "puskapeltoja" olemaan jo lähemmäs 10% koko pinta-alasta. Niistäkin suurin osa tullut vuokramaina ns. Hilppeinä. Olen miettinyt että laittaisi noi omat pläntit kasvamaan vaikka kuusta, mutta Pitäisi ensin saada jostain peltoa tilalle johon voisi siirtää tukioikeudet. Siihen asti saa kasvaa höpöheinää.
-
Tukien tippumisesta on puhuttu koko eu ajan.Ne mitää tippunu ole,samana ne aina on pysyny.Ja pysyy jatkoskin.
Joku tuki pienenee ja joku uusi tulee tilalle.Eurot ei muutu miksikään 8)
Tuohon kaipais jotain tilastollista faktaa väitteen tueksi.
Mutta voihan olla että jumalan Valitulla Kansalla, eli C-alueen maidontuottajilla näin onkin asia, kuten väität.
Ostovoimahan on tippunu.Mutta jos tutkit eu-ajan alun tukimääriä ja nykyisiä niin euromäärät ainakaan alaspäin ole menny.
Euromäärä pysyy samana kun peltoa poistuu viljely käytöstä ja se valtion raha jaetaan pienemmälle alalle.
-
Tukien tippumisesta on puhuttu koko eu ajan.Ne mitää tippunu ole,samana ne aina on pysyny.Ja pysyy jatkoskin.
Joku tuki pienenee ja joku uusi tulee tilalle.Eurot ei muutu miksikään 8)
Tuohon kaipais jotain tilastollista faktaa väitteen tueksi.
Mutta voihan olla että jumalan Valitulla Kansalla, eli C-alueen maidontuottajilla näin onkin asia, kuten väität.
Ostovoimahan on tippunu.Mutta jos tutkit eu-ajan alun tukimääriä ja nykyisiä niin euromäärät ainakaan alaspäin ole menny.
Euromäärä pysyy samana kun peltoa poistuu viljely käytöstä ja se valtion raha jaetaan pienemmälle alalle.
Vuosina 2000 - 2011 on raivattu peltoa 95000 ha. Samana aikana metsitetty tai muuten poistunut peltorekisteristä 35000 ha.
-SS-
-
Tukien tippumisesta on puhuttu koko eu ajan.Ne mitää tippunu ole,samana ne aina on pysyny.Ja pysyy jatkoskin.
Joku tuki pienenee ja joku uusi tulee tilalle.Eurot ei muutu miksikään 8)
Tuohon kaipais jotain tilastollista faktaa väitteen tueksi.
Mutta voihan olla että jumalan Valitulla Kansalla, eli C-alueen maidontuottajilla näin onkin asia, kuten väität.
Ostovoimahan on tippunu.Mutta jos tutkit eu-ajan alun tukimääriä ja nykyisiä niin euromäärät ainakaan alaspäin ole menny.
Euromäärä pysyy samana kun peltoa poistuu viljely käytöstä ja se valtion raha jaetaan pienemmälle alalle.
Vuosina 2000 - 2011 on raivattu peltoa 95000 ha. Samana aikana metsitetty tai muuten poistunut peltorekisteristä 35000 ha.
-SS-
Saako raiviot täydet tuet.
-
Tukien tippumisesta on puhuttu koko eu ajan.Ne mitää tippunu ole,samana ne aina on pysyny.Ja pysyy jatkoskin.
Joku tuki pienenee ja joku uusi tulee tilalle.Eurot ei muutu miksikään 8)
Tuohon kaipais jotain tilastollista faktaa väitteen tueksi.
Mutta voihan olla että jumalan Valitulla Kansalla, eli C-alueen maidontuottajilla näin onkin asia, kuten väität.
Ostovoimahan on tippunu.Mutta jos tutkit eu-ajan alun tukimääriä ja nykyisiä niin euromäärät ainakaan alaspäin ole menny.
Euromäärä pysyy samana kun peltoa poistuu viljely käytöstä ja se valtion raha jaetaan pienemmälle alalle.
Vuosina 2000 - 2011 on raivattu peltoa 95000 ha. Samana aikana metsitetty tai muuten poistunut peltorekisteristä 35000 ha.
-SS-
Saako raiviot täydet tuet.
Eivät enää saa, eikä pidäkään saada, kun jonot ja muiden tuista pennileikkaukset lopetettiin 2006. Raivaus alkoi kiihtyä juuri sen takia, koska vuosi toisensa jälkeen nipistettiin olemassaolevia tukia, viitealan lisääntymisen vuoksi.
-SS-
-
Samalla pitää pohtia, mitä tehdään liittymis sopimuksen vastaisesti raivatuille pelloille.
Metsitys/ aiheutettu vahinko / korvausvelvoite
Meillä on tuossa rannassa peltoa, joka kuuluu vierelle, vuoden 1542 veroluetteloon mainitulle talolle. Oli viljelelemättä 1989-2003. Eli ei siis "peltoa" 2004, kun tulin vetovuoroon. Laitoin raiviojonoon, joka onnekseni 2011 "eteni". Eemeli varmaan lähettää laskun, osoite löytyy noista nimimerkin tiedoista.
Mutta noin vakavasti: tukien pitäisi elää viljelyssä olevan peltoalan mukaan. Eli kaikki edellytykset täyttävä pelto pitäisi olla tukien piirissä. Jos sitä peltoa alkaa tulvehtia aivan liikaa, niin tuet laskevat, jotain jäisi pois viljelystä ja näin markkinat ajan kanssa hakisivat tasapainon sopivaan peltomäärään.
Tuo johtaa kiihtyvään raivausvimmaan, josta on esimerkkejä tavoitehintakaudelta, raivaajahan näin kuppaisi tukia kaikilta tasapuolisesti, uuden peltoalan tasoittelu saattaa olla raivaajalle hyvinkin edullista, mutta siirtää samalla lukuisien muiden kannattavuutta alemmaksi, eli jos Suomessa raivattaisiin pelloksi lisää 2 miljoonaa metsähehtaaria, merkitsisikö tämä sitten , että etelärannikolla ja Varsinais-Suomessa alettaisiin metsittämään peltoja, koska tuet putoavat puoleen, ja "markkinat" ohjaisivat nimenomaan tukiviljelyä sinne pohjoiseen, missä se olisi kokonaisuudessaan edullisinta ?
-SS-
kerrohan, miksi viljely pohjoisessa on kokonaisuudessaan edullista? Tällä hetkellä muutama kotieläintuki on pohjoiseen tullessa jonkin verran ylikompensoiva, mutta muuten minun on vaikea kuvitella nykyisen viljely-ympäristöni (C3P2) ylivoimaisuutta aiempaan työpaikkaani (C2) tai sukulaisissa tekemieni taksvärkkipäivien (A) olosuhteisiin verrattuna.
-
Ja vaikka raivauskokemukseni rajoittuukin viljelemättä jääneiden peltojen takaisin tuotantoon ottoon, niin raivio ei alkuvuosina ole ihan vakiintuneen pellon veroista...
-
Niinhän siinä käy, että tukitasot säilyy ennallaan tukikauden 2020 loppuun saakka ja kun uusi tukikausi alkaa vuodesta 2021 eteenpäin tukitasot laskee 10-20 %.
Ei välttämättä edes säily loppuun asti samana. Laskekaa nyt joku viisas, että jos jokaiselta hömppäpellolta otetaan tuet pois. Jätetään yksi tuki joku satanen tai kaksi näille "kesanto" pelloille, että saadaanko sillä katettua puuttuva raha? Suojavyöhykkeille tai oikeastaan suojakaistoille sama homma. Laitetaan se vyöhyke siihen vesistön reunaan eikä koko lohkolle. Ja tukea satanen tai pari. Sen juuri että kattaa kylvökulut ja satunnaiset niitot. Ei sitä tukea välttämättä tarvitse ottaa oikeilta pelloilta. Mutta niinhän siinä varmaan käy, että valta vaihtuu ja tuet lähtee oikeilta pelloilta ja kaiken maailman viherryttämis jutskat lisääntyy...
Luken tilastossa näkyi olevan 257000 ha kesantopeltoja vuodelle 2017, tämä taitaa olla noin 11% kokonaispeltoalasta. Tuossa määrässä oli mukana ilmeisesti pakolliset ekologiset alat joilta mielestäni ei voi justeerata tukia pois. Jos taas ruvetaan ajamaan asiaa jossa kesannon tuki olisi sen parisataa maksimissaan, väitän että rehunurmialat tulee lisääntymään räjähdysmäisesti nyt kun korjuuvelvoitettakaan ei ole - niitto kerran pari kesässä ja tuet taskuun ja bonarina nuo täyttää vielä talviaikaista peitteisyyttä. Eli äkkiseltään tueksi tulee se yli 500€/ha melko helposti noilta rehunurmilta vaikkei se nurmi ikinä elukoita näkisikään. Nythän taitaa prosenttien yli meneviltä kesantoaloilta saada sen parisataa euroa joten muutos voisi olla jopa huonompaanpäin.
Niin no tähän olisi pitänyt mainita se sadonkorjuu velvoitteen palautus. Onhan näistä keskusteltu ainakin parissa aiheessa. Yksinkertaistaisi järjestelmää kummasti, jos kaikki viherryttämispellot olisivat saman tuen alla tehköön jokainen sitten omalla kustanuksellaan mitä haluaa.
-
Tuo sadonkorjuuvelvoitteen palautus on riskinottajille vaikkapa top 200 viljelijöille se epätoivotumpi vaihtoehto, vaikka joku aina yrittää vinkua jotakin eläkeläispienviljelijöistä. Näitä puimatta jääviä kokonaisia aukeita jää nimenomaan isommille, varsinkin jos tilakeskuksesta on 50 km matkaa. Hyvänäkin vuotena noita näkyy jäävän. Yksikin järjestelyssä oleva unohteli ohramaita, oli niitä muutenkin sitten liikaa. Pikkutila sillä säkkipuimurillaan saa sen pari hehtaaria pois vaikka tulisi rakeita ja sampoäkeitä alas taivaalta.
Nurinkurista tässä kesantonäykkimisessä on se, että kaikki luomun latauskesannot ovat nyt jo tuorerehunurmia, koskapa tuet ovat optimaalisemmat, jos paperilla on luomurehunurmea.
-SS-
-
Tuo sadonkorjuuvelvoitteen palautus on riskinottajille vaikkapa top 200 viljelijöille se epätoivotumpi vaihtoehto, vaikka joku aina yrittää vinkua jotakin eläkeläispienviljelijöistä. Näitä puimatta jääviä kokonaisia aukeita jää nimenomaan isommille, varsinkin jos tilakeskuksesta on 50 km matkaa. Hyvänäkin vuotena noita näkyy jäävän. Yksikin järjestelyssä oleva unohteli ohramaita, oli niitä muutenkin sitten liikaa. Pikkutila sillä säkkipuimurillaan saa sen pari hehtaaria pois vaikka tulisi rakeita ja sampoäkeitä alas taivaalta.
Nurinkurista tässä kesantonäykkimisessä on se, että kaikki luomun latauskesannot ovat nyt jo tuorerehunurmia, koskapa tuet ovat optimaalisemmat, jos paperilla on luomurehunurmea.
-SS-
Eikös se vartiainen joskus kironnut pienet tilat kelvottomiksi. Siinä yks iso leksiooni jää kakkoseksi, kun 20 pientä sampoa tai fahria nyhtää kauraa. Tehokkainta se viljely on pienessä mittakaavassa.
Tai ei ehkä tehokkainta, mutta tuottoisinta yhteiskunnan kannalta.
-
Tuo sadonkorjuuvelvoitteen palautus on riskinottajille vaikkapa top 200 viljelijöille se epätoivotumpi vaihtoehto, vaikka joku aina yrittää vinkua jotakin eläkeläispienviljelijöistä. Näitä puimatta jääviä kokonaisia aukeita jää nimenomaan isommille, varsinkin jos tilakeskuksesta on 50 km matkaa. Hyvänäkin vuotena noita näkyy jäävän. Yksikin järjestelyssä oleva unohteli ohramaita, oli niitä muutenkin sitten liikaa. Pikkutila sillä säkkipuimurillaan saa sen pari hehtaaria pois vaikka tulisi rakeita ja sampoäkeitä alas taivaalta.
Nurinkurista tässä kesantonäykkimisessä on se, että kaikki luomun latauskesannot ovat nyt jo tuorerehunurmia, koskapa tuet ovat optimaalisemmat, jos paperilla on luomurehunurmea.
-SS-
Sinäänsä vielä ihmeellisempää että tuossa luomun latausrehunurmessa ei nähdä juurikaan ongelmaa vaikka tuet optimoidaan ja hoitotoimet koostuu niittämisestä kylvön jälkeen, kun taas jos tälläinen tavan osa-aikajussi kylvää vaikkapa vln tai "apusäilistä" niin johan löytyy näennäisviljelyä vaikka lopputulos on aivan sama kuin ensimmäisellä.
-
Tuo sadonkorjuuvelvoitteen palautus on riskinottajille vaikkapa top 200 viljelijöille se epätoivotumpi vaihtoehto, vaikka joku aina yrittää vinkua jotakin eläkeläispienviljelijöistä. Näitä puimatta jääviä kokonaisia aukeita jää nimenomaan isommille, varsinkin jos tilakeskuksesta on 50 km matkaa. Hyvänäkin vuotena noita näkyy jäävän. Yksikin järjestelyssä oleva unohteli ohramaita, oli niitä muutenkin sitten liikaa. Pikkutila sillä säkkipuimurillaan saa sen pari hehtaaria pois vaikka tulisi rakeita ja sampoäkeitä alas taivaalta.
Nurinkurista tässä kesantonäykkimisessä on se, että kaikki luomun latauskesannot ovat nyt jo tuorerehunurmia, koskapa tuet ovat optimaalisemmat, jos paperilla on luomurehunurmea.
-SS-
100ha näyttää olevan puimattomuusraja. Alle satkun viljelevät saavat kyllä puitua, mutta ylimenevältä osalta alkaa sitten jäädä peltoon.
Tarkoitushakuisesti puimatta ei liene kovin yleistä, siitä pitää huolen jo lannoitussanktio, että seuraava vuosi pitäisi mennä pelkällä typellä. Ei koskaan hyvä ratkaisu.
-
Tuo sadonkorjuuvelvoitteen palautus on riskinottajille vaikkapa top 200 viljelijöille se epätoivotumpi vaihtoehto, vaikka joku aina yrittää vinkua jotakin eläkeläispienviljelijöistä. Näitä puimatta jääviä kokonaisia aukeita jää nimenomaan isommille, varsinkin jos tilakeskuksesta on 50 km matkaa. Hyvänäkin vuotena noita näkyy jäävän. Yksikin järjestelyssä oleva unohteli ohramaita, oli niitä muutenkin sitten liikaa. Pikkutila sillä säkkipuimurillaan saa sen pari hehtaaria pois vaikka tulisi rakeita ja sampoäkeitä alas taivaalta.
Nurinkurista tässä kesantonäykkimisessä on se, että kaikki luomun latauskesannot ovat nyt jo tuorerehunurmia, koskapa tuet ovat optimaalisemmat, jos paperilla on luomurehunurmea.
-SS-
100ha näyttää olevan puimattomuusraja. Alle satkun viljelevät saavat kyllä puitua, mutta ylimenevältä osalta alkaa sitten jäädä peltoon.
Tarkoitushakuisesti puimatta ei liene kovin yleistä, siitä pitää huolen jo lannoitussanktio, että seuraava vuosi pitäisi mennä pelkällä typellä. Ei koskaan hyvä ratkaisu.
Täs kohtaa avainsana lienee "luomu". :D :D :D
-
Tuo sadonkorjuuvelvoitteen palautus on riskinottajille vaikkapa top 200 viljelijöille se epätoivotumpi vaihtoehto, vaikka joku aina yrittää vinkua jotakin eläkeläispienviljelijöistä. Näitä puimatta jääviä kokonaisia aukeita jää nimenomaan isommille, varsinkin jos tilakeskuksesta on 50 km matkaa. Hyvänäkin vuotena noita näkyy jäävän. Yksikin järjestelyssä oleva unohteli ohramaita, oli niitä muutenkin sitten liikaa. Pikkutila sillä säkkipuimurillaan saa sen pari hehtaaria pois vaikka tulisi rakeita ja sampoäkeitä alas taivaalta.
Nurinkurista tässä kesantonäykkimisessä on se, että kaikki luomun latauskesannot ovat nyt jo tuorerehunurmia, koskapa tuet ovat optimaalisemmat, jos paperilla on luomurehunurmea.
-SS-
100ha näyttää olevan puimattomuusraja. Alle satkun viljelevät saavat kyllä puitua, mutta ylimenevältä osalta alkaa sitten jäädä peltoon.
Tarkoitushakuisesti puimatta ei liene kovin yleistä, siitä pitää huolen jo lannoitussanktio, että seuraava vuosi pitäisi mennä pelkällä typellä. Ei koskaan hyvä ratkaisu.
Täs kohtaa avainsana lienee "luomu". :D :D :D
Ei nyt parane vetää luomukorttia mukaan joka keskusteluun. Luomu kun toimii pääsääntöisesti hyvin (terveisin luomuviljelijät).
-
Mikä se semmoinen lannoitussanktio on?
-
Mikä se semmoinen lannoitussanktio on?
Jos jää puimatta, niin seuraavan vuoden lannoituksessa täytyy ottaa huomioon edellisen vuoden fosforilannoitus täysimääräisesti.
Eli -17 käytit fosforia 10kg/ha, -18 vähennät tuon 10kg/ha suunnitellusta lannoituksesta.
-
Mikä se semmoinen lannoitussanktio on?
Jos jää puimatta, niin seuraavan vuoden lannoituksessa täytyy ottaa huomioon edellisen vuoden fosforilannoitus täysimääräisesti.
Eli -17 käytit fosforia 10kg/ha, -18 vähennät tuon 10kg/ha suunnitellusta lannoituksesta.
Mutta entä sitten jos siitä on valunut Itämereen puolet? :-\
-
Tässä tilanteessa valumia ei tapahdu.
-
Tuo sadonkorjuuvelvoitteen palautus on riskinottajille vaikkapa top 200 viljelijöille se epätoivotumpi vaihtoehto, vaikka joku aina yrittää vinkua jotakin eläkeläispienviljelijöistä. Näitä puimatta jääviä kokonaisia aukeita jää nimenomaan isommille, varsinkin jos tilakeskuksesta on 50 km matkaa. Hyvänäkin vuotena noita näkyy jäävän. Yksikin järjestelyssä oleva unohteli ohramaita, oli niitä muutenkin sitten liikaa. Pikkutila sillä säkkipuimurillaan saa sen pari hehtaaria pois vaikka tulisi rakeita ja sampoäkeitä alas taivaalta.
Nurinkurista tässä kesantonäykkimisessä on se, että kaikki luomun latauskesannot ovat nyt jo tuorerehunurmia, koskapa tuet ovat optimaalisemmat, jos paperilla on luomurehunurmea.
-SS-
100ha näyttää olevan puimattomuusraja. Alle satkun viljelevät saavat kyllä puitua, mutta ylimenevältä osalta alkaa sitten jäädä peltoon.
Tarkoitushakuisesti puimatta ei liene kovin yleistä, siitä pitää huolen jo lannoitussanktio, että seuraava vuosi pitäisi mennä pelkällä typellä. Ei koskaan hyvä ratkaisu.
Aariakaan ei jääny puimatta.
Tuos lannoitussanktion kierto:Vedä vaikka 1 koneenleveys pellonpäädystä puimurilla(cabefinlandilla) niin lohkolla on aloitettu sadonkorjuu.Ja silloin ei seuraavana vuonna tartte mennä enää pelkällä typellä.
-
Tuo sadonkorjuuvelvoitteen palautus on riskinottajille vaikkapa top 200 viljelijöille se epätoivotumpi vaihtoehto, vaikka joku aina yrittää vinkua jotakin eläkeläispienviljelijöistä. Näitä puimatta jääviä kokonaisia aukeita jää nimenomaan isommille, varsinkin jos tilakeskuksesta on 50 km matkaa. Hyvänäkin vuotena noita näkyy jäävän. Yksikin järjestelyssä oleva unohteli ohramaita, oli niitä muutenkin sitten liikaa. Pikkutila sillä säkkipuimurillaan saa sen pari hehtaaria pois vaikka tulisi rakeita ja sampoäkeitä alas taivaalta.
Nurinkurista tässä kesantonäykkimisessä on se, että kaikki luomun latauskesannot ovat nyt jo tuorerehunurmia, koskapa tuet ovat optimaalisemmat, jos paperilla on luomurehunurmea.
-SS-
Eikös se vartiainen joskus kironnut pienet tilat kelvottomiksi. Siinä yks iso leksiooni jää kakkoseksi, kun 20 pientä sampoa tai fahria nyhtää kauraa. Tehokkainta se viljely on pienessä mittakaavassa.
Tai ei ehkä tehokkainta, mutta tuottoisinta yhteiskunnan kannalta.
Niin, kyllä 20 ha:n viljatilalla katetuotto per hehtaari, sekä A,B, että myös kate C, ovat taatusti parempia kuin 2000 ha:n viljatilalla.
-
Tuo sadonkorjuuvelvoitteen palautus on riskinottajille vaikkapa top 200 viljelijöille se epätoivotumpi vaihtoehto, vaikka joku aina yrittää vinkua jotakin eläkeläispienviljelijöistä. Näitä puimatta jääviä kokonaisia aukeita jää nimenomaan isommille, varsinkin jos tilakeskuksesta on 50 km matkaa. Hyvänäkin vuotena noita näkyy jäävän. Yksikin järjestelyssä oleva unohteli ohramaita, oli niitä muutenkin sitten liikaa. Pikkutila sillä säkkipuimurillaan saa sen pari hehtaaria pois vaikka tulisi rakeita ja sampoäkeitä alas taivaalta.
Nurinkurista tässä kesantonäykkimisessä on se, että kaikki luomun latauskesannot ovat nyt jo tuorerehunurmia, koskapa tuet ovat optimaalisemmat, jos paperilla on luomurehunurmea.
-SS-
Joo no tänne seudulle ei ole sattunut tuollaisia tapauksia. Viime vuonna niitä puimattomia peltoja jäi isoille ja pienille. Ja tarviiko sitä peltoa haalia niin paljon ettei niitä ehdi hoitaa? Itsellä ainakin ajatuksessa aina, että ehtiikö työt tehdä? Eipä ole tarjollekkaan järkevään hintaan tullut peltoa tai sopivia vuokramaita, että eipä ole tarvinut paljon pohtia ajan riittävyyttä.
Tai ei ehkä tehokkainta, mutta tuottoisinta yhteiskunnan kannalta.
Tähän ei lisättävää noinhan se menee...
Sinäänsä vielä ihmeellisempää että tuossa luomun latausrehunurmessa ei nähdä juurikaan ongelmaa vaikka tuet optimoidaan ja hoitotoimet koostuu niittämisestä kylvön jälkeen, kun taas jos tälläinen tavan osa-aikajussi kylvää vaikkapa vln tai "apusäilistä" niin johan löytyy näennäisviljelyä vaikka lopputulos on aivan sama kuin ensimmäisellä.
Eihän siinä mitään jos sitä apusäilistä tai vln kierrätetään pellolta toiselle niinkuin luomussa, mutta kyllä se yleensä on jämähtänyt niille samoille pelloille tai koko tilan pelloille. Eikös se silleen mene, että kaiken voi ilmoittaa säilörehuna ja kohdentamisalueella saa sen 500e/ha tukea. Sadonkorjuuvelvoitetta kun ei ole niin kylvö ainoa riesa muutamien vuosien välein. Ja kerran kesässä jos niittää niin täyttyy tuo pykälä, että satoakin pystyy tuottamaan. Alasta voi kai osan laittaa lhp:ksi tai jollekkin muulle mistä saa hieman korkeamman tuen. Itsellä ei niin tietoa, kun en ole noihin perehtynyt. Ne muutamat tilkut on viherkesantona niin ei tarvitse turhia rassailla.
-
Eihän siinä mitään jos sitä apusäilistä tai vln kierrätetään pellolta toiselle niinkuin luomussa, mutta kyllä se yleensä on jämähtänyt niille samoille pelloille tai koko tilan pelloille. Eikös se silleen mene, että kaiken voi ilmoittaa säilörehuna ja kohdentamisalueella saa sen 500e/ha tukea. Sadonkorjuuvelvoitetta kun ei ole niin kylvö ainoa riesa muutamien vuosien välein. Ja kerran kesässä jos niittää niin täyttyy tuo pykälä, että satoakin pystyy tuottamaan. Alasta voi kai osan laittaa lhp:ksi tai jollekkin muulle mistä saa hieman korkeamman tuen. Itsellä ei niin tietoa, kun en ole noihin perehtynyt. Ne muutamat tilkut on viherkesantona niin ei tarvitse turhia rassailla.
Joo jos suuri osa tai kaikki pelloista on nurmella , tilanne voi muuttua jonkin verran, koska viherryttämisvaatimus poistuu. Toisaalta pysyvien nurmien merkintä voi joskus myöhemmin vaikuttaa asiaan. EFA alalta ei siltikään saa kasvipeitteisyyskorvauksia, vaikka olisi kokotilan nurmi.
Tämä voisi kuitenkin olla omalle tilallesi myös vaihtoehto ? Pelkkänä kasvinviljelytilana, nurmia vain. Paljonko tulisi nettotuottoa vähemmän verrattuna sikojen kanssa taistelemiseen ? Eläin LHK korotus, eläinkohtaiset tuet ?
-SS-
-
Eihän siinä mitään jos sitä apusäilistä tai vln kierrätetään pellolta toiselle niinkuin luomussa, mutta kyllä se yleensä on jämähtänyt niille samoille pelloille tai koko tilan pelloille. Eikös se silleen mene, että kaiken voi ilmoittaa säilörehuna ja kohdentamisalueella saa sen 500e/ha tukea. Sadonkorjuuvelvoitetta kun ei ole niin kylvö ainoa riesa muutamien vuosien välein. Ja kerran kesässä jos niittää niin täyttyy tuo pykälä, että satoakin pystyy tuottamaan. Alasta voi kai osan laittaa lhp:ksi tai jollekkin muulle mistä saa hieman korkeamman tuen. Itsellä ei niin tietoa, kun en ole noihin perehtynyt. Ne muutamat tilkut on viherkesantona niin ei tarvitse turhia rassailla.
Joo jos suuri osa tai kaikki pelloista on nurmella , tilanne voi muuttua jonkin verran, koska viherryttämisvaatimus poistuu. Toisaalta pysyvien nurmien merkintä voi joskus myöhemmin vaikuttaa asiaan. EFA alalta ei siltikään saa kasvipeitteisyyskorvauksia, vaikka olisi kokotilan nurmi.
Tämä voisi kuitenkin olla omalle tilallesi myös vaihtoehto ? Pelkkänä kasvinviljelytilana, nurmia vain. Paljonko tulisi nettotuottoa vähemmän verrattuna sikojen kanssa taistelemiseen ? Eläin LHK korotus, eläinkohtaiset tuet ?
-SS-
EFA käytännöt eivät ole tuttuja, kun en siihen "eliitti" alueeseen kuulu. Enkä oikein usko, että itselle tuo kokotilan nurmi olisi nyt mikään vaihtoehto. Sitten kun velat on maksettu niin jos samanlaisia "houkutuksia" on mahdollisuus ottaa niin aivan varmasti otan.
-
luomussa on ollut ihan huippuhommaa, että kun perustaa sen kesannon hyvin ja se onnistuu ja näyttää hyvälle, voi sen huoletta ilmoittaa säilörehunurmena, eikä satoa ole tarvinnut korjata, murskannut olen.
-
Eihän siinä mitään jos sitä apusäilistä tai vln kierrätetään pellolta toiselle niinkuin luomussa, mutta kyllä se yleensä on jämähtänyt niille samoille pelloille tai koko tilan pelloille. Eikös se silleen mene, että kaiken voi ilmoittaa säilörehuna ja kohdentamisalueella saa sen 500e/ha tukea. Sadonkorjuuvelvoitetta kun ei ole niin kylvö ainoa riesa muutamien vuosien välein. Ja kerran kesässä jos niittää niin täyttyy tuo pykälä, että satoakin pystyy tuottamaan. Alasta voi kai osan laittaa lhp:ksi tai jollekkin muulle mistä saa hieman korkeamman tuen. Itsellä ei niin tietoa, kun en ole noihin perehtynyt. Ne muutamat tilkut on viherkesantona niin ei tarvitse turhia rassailla.
Joo jos suuri osa tai kaikki pelloista on nurmella , tilanne voi muuttua jonkin verran, koska viherryttämisvaatimus poistuu. Toisaalta pysyvien nurmien merkintä voi joskus myöhemmin vaikuttaa asiaan. EFA alalta ei siltikään saa kasvipeitteisyyskorvauksia, vaikka olisi kokotilan nurmi.
Tämä voisi kuitenkin olla omalle tilallesi myös vaihtoehto ? Pelkkänä kasvinviljelytilana, nurmia vain. Paljonko tulisi nettotuottoa vähemmän verrattuna sikojen kanssa taistelemiseen ? Eläin LHK korotus, eläinkohtaiset tuet ?
-SS-
EFA käytännöt eivät ole tuttuja, kun en siihen "eliitti" alueeseen kuulu. Enkä oikein usko, että itselle tuo kokotilan nurmi olisi nyt mikään vaihtoehto. Sitten kun velat on maksettu niin jos samanlaisia "houkutuksia" on mahdollisuus ottaa niin aivan varmasti otan.
Otaksuinkin, että kyseessä on tuttu tilanne, että pitää polkea koko ajan, jotta pää pysyy veden pinnan yläpuolella: sukupolvenvaihdoksessa varmaankin tuli laajennuksen lainarahoitus, jonka ehtona lienee jonkin ajan sikojen pito. Oliko teidän aikana vielä sellaista, että piti sitoutua peltoa ym. laajentamaankin, ennen rahoituksen saamista; ainakin joidenkin sikaloiden kehitys näytti siltä, nyt kun karenssit on ohi, on aika moni sikaisäntä täällä lounaassa lähtenyt ajamaan kuorma-autoa/kaivinkonetta ja siat on pois. Tällä aukealla oli 1960-luvun suuren lehmäntappojakson jälkeen 4 suuremman puoleista sikalaa, kaksi häkkikanalaa ja meidän pieni lypsy - sekaeläintila. (lisäksi välitysvasikkalihasonneja (omien lihakasvattien lisäksi) , kaksi karsinallista sikoja, 300-400 vapaata kanaa, hevonen)
Nyt ei ole kylällä elukoita missään. Vanhalla kirkonkylällä lienee luomunautatila.
Jos tulisi se vajaan 40000 broilerin koppi tuohon viereen. Olisi hyvä, mutta ympäristönsuojelijat näkyvät jankkaavan vastaan.
-SS-
-
Tuo sadonkorjuuvelvoitteen palautus on riskinottajille vaikkapa top 200 viljelijöille se epätoivotumpi vaihtoehto, vaikka joku aina yrittää vinkua jotakin eläkeläispienviljelijöistä. Näitä puimatta jääviä kokonaisia aukeita jää nimenomaan isommille, varsinkin jos tilakeskuksesta on 50 km matkaa. Hyvänäkin vuotena noita näkyy jäävän. Yksikin järjestelyssä oleva unohteli ohramaita, oli niitä muutenkin sitten liikaa. Pikkutila sillä säkkipuimurillaan saa sen pari hehtaaria pois vaikka tulisi rakeita ja sampoäkeitä alas taivaalta.
Nurinkurista tässä kesantonäykkimisessä on se, että kaikki luomun latauskesannot ovat nyt jo tuorerehunurmia, koskapa tuet ovat optimaalisemmat, jos paperilla on luomurehunurmea.
-SS-
Joo no tänne seudulle ei ole sattunut tuollaisia tapauksia. Viime vuonna niitä puimattomia peltoja jäi isoille ja pienille. Ja tarviiko sitä peltoa haalia niin paljon ettei niitä ehdi hoitaa? Itsellä ainakin ajatuksessa aina, että ehtiikö työt tehdä? Eipä ole tarjollekkaan järkevään hintaan tullut peltoa tai sopivia vuokramaita, että eipä ole tarvinut paljon pohtia ajan riittävyyttä.
Tai ei ehkä tehokkainta, mutta tuottoisinta yhteiskunnan kannalta.
Tähän ei lisättävää noinhan se menee...
Sinäänsä vielä ihmeellisempää että tuossa luomun latausrehunurmessa ei nähdä juurikaan ongelmaa vaikka tuet optimoidaan ja hoitotoimet koostuu niittämisestä kylvön jälkeen, kun taas jos tälläinen tavan osa-aikajussi kylvää vaikkapa vln tai "apusäilistä" niin johan löytyy näennäisviljelyä vaikka lopputulos on aivan sama kuin ensimmäisellä.
Eihän siinä mitään jos sitä apusäilistä tai vln kierrätetään pellolta toiselle niinkuin luomussa, mutta kyllä se yleensä on jämähtänyt niille samoille pelloille tai koko tilan pelloille. Eikös se silleen mene, että kaiken voi ilmoittaa säilörehuna ja kohdentamisalueella saa sen 500e/ha tukea. Sadonkorjuuvelvoitetta kun ei ole niin kylvö ainoa riesa muutamien vuosien välein. Ja kerran kesässä jos niittää niin täyttyy tuo pykälä, että satoakin pystyy tuottamaan. Alasta voi kai osan laittaa lhp:ksi tai jollekkin muulle mistä saa hieman korkeamman tuen. Itsellä ei niin tietoa, kun en ole noihin perehtynyt. Ne muutamat tilkut on viherkesantona niin ei tarvitse turhia rassailla.
Tavan viljatilalla voi tuo jämähdys johtua siitäkin että ne tilan parhaat pellot pitää pitää tuotannossa, ei ole käytännössä varaa seisottaa niitä heinällä jos tosissaan viljelee - toki porukkaan mahtuu monenlaista tekijää.
Metsänreunat saattaa olla ihan fiksua pitää vaikkapa riistapeltona kunnolla perustettuna jos vaikka ne peurat malttaisi sapuskoida siinä eikä viljan seassa. Samoiten ne tilan huonoimmat pellot hyötyy jos saadaan kunnollinen viherkasvusto jossa mukana syväjuurisia kasveja.
-
Tavan viljatilalla voi tuo jämähdys johtua siitäkin että ne tilan parhaat pellot pitää pitää tuotannossa, ei ole käytännössä varaa seisottaa niitä heinällä jos tosissaan viljelee - toki porukkaan mahtuu monenlaista tekijää.
Metsänreunat saattaa olla ihan fiksua pitää vaikkapa riistapeltona kunnolla perustettuna jos vaikka ne peurat malttaisi sapuskoida siinä eikä viljan seassa. Samoiten ne tilan huonoimmat pellot hyötyy jos saadaan kunnollinen viherkasvusto jossa mukana syväjuurisia kasveja.
Olet oikeassa tuossa, että ne ketkä edelleen yrittävät viljellä tosissaan niin laittavat ne heikoimmat jollekkin hömpälle koska se näin tuottaa paremmin. Tukipolitiikka ei tue vln kierrätystä lohkolta toiselle. Olen silti sitä mieltä, että kun rahat ovat tiukassa niin nämä heikot pellot jotka kasvavat hömppää olisivat oikea paikka säästää sitä rahaa. Maksetaan niille pieni tuki vuosittaiseen niittoon. VLN nurmi voitaisiin asettaa erilaiseen asemaan. Tätä joku jo jossain aiheessa esitti. Ehtona voisi olla vaikka, että jokaista nurmi vuotta kohti pitäisi pitää tuplamäärä satovuosia. Ja kolmen vuoden maksimi vln:n pituuteen niinkuin nytkin. Tällä saataisiin oikeasti tapahtumaan sitä peltojen kasvukunnon parannusta. Ei ne metsäpellot yms. muutu siitä sen paremmaksi, joten miksi niitä tulisi tukea poskettomasti? Ja tiedän jollakin seudulla ei ole kuin metsäpeltoja..
-
Otaksuinkin, että kyseessä on tuttu tilanne, että pitää polkea koko ajan, jotta pää pysyy veden pinnan yläpuolella: sukupolvenvaihdoksessa varmaankin tuli laajennuksen lainarahoitus, jonka ehtona lienee jonkin ajan sikojen pito. Oliko teidän aikana vielä sellaista, että piti sitoutua peltoa ym. laajentamaankin, ennen rahoituksen saamista; ainakin joidenkin sikaloiden kehitys näytti siltä, nyt kun karenssit on ohi, on aika moni sikaisäntä täällä lounaassa lähtenyt ajamaan kuorma-autoa/kaivinkonetta ja siat on pois. Tällä aukealla oli 1960-luvun suuren lehmäntappojakson jälkeen 4 suuremman puoleista sikalaa, kaksi häkkikanalaa ja meidän pieni lypsy - sekaeläintila. (lisäksi välitysvasikkalihasonneja (omien lihakasvattien lisäksi) , kaksi karsinallista sikoja, 300-400 vapaata kanaa, hevonen)
Nyt ei ole kylällä elukoita missään. Vanhalla kirkonkylällä lienee luomunautatila.
Jos tulisi se vajaan 40000 broilerin koppi tuohon viereen. Olisi hyvä, mutta ympäristönsuojelijat näkyvät jankkaavan vastaan.
-SS-
Ei tullut velvoitetta pitää eläimiä eikä muutenkaan laajentamis velvoitteita. Oli ihan elinkelpoinen tila muutenkin.
-
Tavan viljatilalla voi tuo jämähdys johtua siitäkin että ne tilan parhaat pellot pitää pitää tuotannossa, ei ole käytännössä varaa seisottaa niitä heinällä jos tosissaan viljelee - toki porukkaan mahtuu monenlaista tekijää.
Metsänreunat saattaa olla ihan fiksua pitää vaikkapa riistapeltona kunnolla perustettuna jos vaikka ne peurat malttaisi sapuskoida siinä eikä viljan seassa. Samoiten ne tilan huonoimmat pellot hyötyy jos saadaan kunnollinen viherkasvusto jossa mukana syväjuurisia kasveja.
Olet oikeassa tuossa, että ne ketkä edelleen yrittävät viljellä tosissaan niin laittavat ne heikoimmat jollekkin hömpälle koska se näin tuottaa paremmin. Tukipolitiikka ei tue vln kierrätystä lohkolta toiselle. Olen silti sitä mieltä, että kun rahat ovat tiukassa niin nämä heikot pellot jotka kasvavat hömppää olisivat oikea paikka säästää sitä rahaa. Maksetaan niille pieni tuki vuosittaiseen niittoon. VLN nurmi voitaisiin asettaa erilaiseen asemaan. Tätä joku jo jossain aiheessa esitti. Ehtona voisi olla vaikka, että jokaista nurmi vuotta kohti pitäisi pitää tuplamäärä satovuosia. Ja kolmen vuoden maksimi vln:n pituuteen niinkuin nytkin. Tällä saataisiin oikeasti tapahtumaan sitä peltojen kasvukunnon parannusta. Ei ne metsäpellot yms. muutu siitä sen paremmaksi, joten miksi niitä tulisi tukea poskettomasti? Ja tiedän jollakin seudulla ei ole kuin metsäpeltoja..
Siinä olen täysin samaa mieltä, ettei tukipolitiikka mitenkään tee vln peltoa houkuttelevaksi vaihtoehdoksi jos vaikka vertaa rehunurmeen. Sitä en kylläkään kannata että pitäisi olla tuplamäärä satovuosia, liian pitkä kierto jos tarkoituksena on parantaa pellon rakennetta ja kasvukuntoa eikä se lannoitusvaikutuskaan kestä käsittääkseni noin kauaa - sitten tulee miettiä myös pitäisikö luomun latausnurmia koskea sama vaatimus satovuosista? Jos sitä nyt jotenkin pitäisi rajoittaa lähtisin ennemmin vaikka 20-30% rajoitukseen pinta-alasta se 3 vuotta kerrallaan.
Siinä mielessä on turha laskea niiden hömppäheinien tukia liian alas kun vaihtoehtona on rehunurmi, tällä hetkellä hyvinkin helppo vaihtoehto kun korjuuvelvoitetta ei ole. Eikä sen yhden sadon korjaaminen ole sekään kauhean kallis vaihtoehto jos haluaa maksimoida tuet, kohdentamisalueella se reilu 500€/ha kasvipeitteisyys korvauksella, siitä niitto 40-50€/ha ja paalaus 15€ luokkaa paali. Saa jäämään 300-400€ tukia, hyvällä tuurilla saa myytyä vielä niitä paaleja parilla kympillä kappale tai parhaassa tapauksessa joku rehuntarpeessa oleva tulee tekemään sen heinän pois sieltä ihan ilmaiseksi. Äkkiseltään voisin kuvitella että ainakin osalle tuo olisi ihan varteenotettava vaihtoehto niille metsäpelloille jos höpöheinien tuet laskettaisiin sinne 100-200€/ha.
-
Joo voi- ja viljavuorien aikana korvatuilta pakkokesannoilta ei saanut korjata satoa. Sitten jonkun katovuoden jälkeen tuli näitä poikkeuslupia.
-SS-
-
Eiköhän näillä puskapelloilla ole loistava tulevaisuus, kun tuotteista halutaan maksaa niin vähän, että se ei kata edes korjuukustannuksia. Kaikki vain puskittumaan.
-
Jos hömppäheinien tuki ajetaan alas niin nämä pellot siirtyvät rehunurmiksi, varsinkin kun sadonkorjuuvelvoitetta ei ole, yksi niitto kesässä riittää ja ainiin lisäksi saa rehunurmilta kasvipeitteisyystuen , jota ei hömppäheiniltä saa, en tiedä sitten alettaisiinko valvonnoissa katsomaan näiden rehunurmien sadontuottokykyyn jos ei ole lannoitettu ja rikkaruohot rehottaa
-
Tavan viljatilalla voi tuo jämähdys johtua siitäkin että ne tilan parhaat pellot pitää pitää tuotannossa, ei ole käytännössä varaa seisottaa niitä heinällä jos tosissaan viljelee - toki porukkaan mahtuu monenlaista tekijää.
Metsänreunat saattaa olla ihan fiksua pitää vaikkapa riistapeltona kunnolla perustettuna jos vaikka ne peurat malttaisi sapuskoida siinä eikä viljan seassa. Samoiten ne tilan huonoimmat pellot hyötyy jos saadaan kunnollinen viherkasvusto jossa mukana syväjuurisia kasveja.
Olet oikeassa tuossa, että ne ketkä edelleen yrittävät viljellä tosissaan niin laittavat ne heikoimmat jollekkin hömpälle koska se näin tuottaa paremmin. Tukipolitiikka ei tue vln kierrätystä lohkolta toiselle. Olen silti sitä mieltä, että kun rahat ovat tiukassa niin nämä heikot pellot jotka kasvavat hömppää olisivat oikea paikka säästää sitä rahaa. Maksetaan niille pieni tuki vuosittaiseen niittoon. VLN nurmi voitaisiin asettaa erilaiseen asemaan. Tätä joku jo jossain aiheessa esitti. Ehtona voisi olla vaikka, että jokaista nurmi vuotta kohti pitäisi pitää tuplamäärä satovuosia. Ja kolmen vuoden maksimi vln:n pituuteen niinkuin nytkin. Tällä saataisiin oikeasti tapahtumaan sitä peltojen kasvukunnon parannusta. Ei ne metsäpellot yms. muutu siitä sen paremmaksi, joten miksi niitä tulisi tukea poskettomasti? Ja tiedän jollakin seudulla ei ole kuin metsäpeltoja..
Siinä olen täysin samaa mieltä, ettei tukipolitiikka mitenkään tee vln peltoa houkuttelevaksi vaihtoehdoksi jos vaikka vertaa rehunurmeen. Sitä en kylläkään kannata että pitäisi olla tuplamäärä satovuosia, liian pitkä kierto jos tarkoituksena on parantaa pellon rakennetta ja kasvukuntoa eikä se lannoitusvaikutuskaan kestä käsittääkseni noin kauaa - sitten tulee miettiä myös pitäisikö luomun latausnurmia koskea sama vaatimus satovuosista? Jos sitä nyt jotenkin pitäisi rajoittaa lähtisin ennemmin vaikka 20-30% rajoitukseen pinta-alasta se 3 vuotta kerrallaan.
Siinä mielessä on turha laskea niiden hömppäheinien tukia liian alas kun vaihtoehtona on rehunurmi, tällä hetkellä hyvinkin helppo vaihtoehto kun korjuuvelvoitetta ei ole. Eikä sen yhden sadon korjaaminen ole sekään kauhean kallis vaihtoehto jos haluaa maksimoida tuet, kohdentamisalueella se reilu 500€/ha kasvipeitteisyys korvauksella, siitä niitto 40-50€/ha ja paalaus 15€ luokkaa paali. Saa jäämään 300-400€ tukia, hyvällä tuurilla saa myytyä vielä niitä paaleja parilla kympillä kappale tai parhaassa tapauksessa joku rehuntarpeessa oleva tulee tekemään sen heinän pois sieltä ihan ilmaiseksi. Äkkiseltään voisin kuvitella että ainakin osalle tuo olisi ihan varteenotettava vaihtoehto niille metsäpelloille jos höpöheinien tuet laskettaisiin sinne 100-200€/ha.
Korjuuvelvoite takaisin ja tarkempaa tarkastelua siihen, että onko tarkoitus tuottaa laadukasta satoa vai rikkaa. Rehunurmienkin tukea voitaisiin laskea ja maksaa tuki eläintenkautta karjatiloille. Tuo ehdotus tuosta vln käytöstä oli vain heitto tarkemmin asiaa miettimättä. Ajatus kuitenkin oli, ettei siitä tehtäisi automaatti jolla 3 vuoden vln ja 1 vuoden satokasvilla saisi kerättyä tuet pois. Olit kuitenki ilmeisesti ymmärtänyt pointin.
-
Korjuuvelvoite takaisin ja tarkempaa tarkastelua siihen, että onko tarkoitus tuottaa laadukasta satoa vai rikkaa. Rehunurmienkin tukea voitaisiin laskea ja maksaa tuki eläintenkautta karjatiloille. Tuo ehdotus tuosta vln käytöstä oli vain heitto tarkemmin asiaa miettimättä. Ajatus kuitenkin oli, ettei siitä tehtäisi automaatti jolla 3 vuoden vln ja 1 vuoden satokasvilla saisi kerättyä tuet pois. Olit kuitenki ilmeisesti ymmärtänyt pointin.
Miksi tavanomaista viljelyä pitäisi tukimielessä kohdella ankarammin kuin luomuviljelyä ? Luomun kaltaisen myyntikasvin osuusvaatimus voisi olla riittävä ehto.
Valvonnalla on nyt mahdollisuus puuttua tosissaan tuottamisen tavoitteeseen. Jos nyt ei ole puututtu, sillä on syy, ei se syy poistu sillä, että asiasta kipuillaan niin kovasti. Tuen maksaminen eläinten kautta, eikö sitä jo valmiiksikin makseta ? LHK korotus, sika- ja siipikarjalla 62 - 215 €/ey ? Ja onhan jotakin nautapalkkioitakin ja maitolisähintoja.
Sitten vielä, onhan se niinkin, että jos 2015 ei ottanut tukipolitiikasta kaikkea irti maankäyttövalintojensa osalta, ei siinä tämä kauden aikana liene syytä katua tai etenkään vaatia muiden tukia pois, ja itselle enemmän, elää viljelyssä sen mukaan kuinka on omat valintansa tehnyt. Etenkin useat täällä lounaisella alueella sioista luopuneet ovat päätöstänsä kiitelleet, ehkä näkivät, että sikatuotanto on hiipuvan kannattavuuden ja loputtoman laajennuskierteen ala ?
-SS-
-
Korjuuvelvoite takaisin ja tarkempaa tarkastelua siihen, että onko tarkoitus tuottaa laadukasta satoa vai rikkaa. Rehunurmienkin tukea voitaisiin laskea ja maksaa tuki eläintenkautta karjatiloille. Tuo ehdotus tuosta vln käytöstä oli vain heitto tarkemmin asiaa miettimättä. Ajatus kuitenkin oli, ettei siitä tehtäisi automaatti jolla 3 vuoden vln ja 1 vuoden satokasvilla saisi kerättyä tuet pois. Olit kuitenki ilmeisesti ymmärtänyt pointin.
Miksi tavanomaista viljelyä pitäisi tukimielessä kohdella ankarammin kuin luomuviljelyä ? Luomun kaltaisen myyntikasvin osuusvaatimus voisi olla riittävä ehto.
Valvonnalla on nyt mahdollisuus puuttua tosissaan tuottamisen tavoitteeseen. Jos nyt ei ole puututtu, sillä on syy, ei se syy poistu sillä, että asiasta kipuillaan niin kovasti. Tuen maksaminen eläinten kautta, eikö sitä jo valmiiksikin makseta ? LHK korotus, sika- ja siipikarjalla 62 - 215 €/ey ? Ja onhan jotakin nautapalkkioitakin ja maitolisähintoja.
Sitten vielä, onhan se niinkin, että jos 2015 ei ottanut tukipolitiikasta kaikkea irti maankäyttövalintojensa osalta, ei siinä tämä kauden aikana liene syytä katua tai etenkään vaatia muiden tukia pois, ja itselle enemmän, elää viljelyssä sen mukaan kuinka on omat valintansa tehnyt. Etenkin useat täällä lounaisella alueella sioista luopuneet ovat päätöstänsä kiitelleet, ehkä näkivät, että sikatuotanto on hiipuvan kannattavuuden ja loputtoman laajennuskierteen ala ?
-SS-
Otin kaiken hyödyn suojavyöhykeinä ja luomuna. Tuossa mitä olen kierrelyt nyt tiloja, niin yhteistä menestyville tiloille on ollut pienet rakennuskustannukset ja siihen vielä edulinen pelto. Navetat liikkuneet siellä 4000-8000€ välillä parsipaikka. 5500€ tiedetään varmaksi että sisältänyt lietesäiliön ja tekniikan että pystyy lypsämään. Jenkeissä päästiin tuolla konseptilla 29 sentin tuotantokustannukseen litraa kohti ja ei tukia maksettu olenkaan sen 38-40 sentin litrahinnan päälle.
-
Korjuuvelvoite takaisin ja tarkempaa tarkastelua siihen, että onko tarkoitus tuottaa laadukasta satoa vai rikkaa. Rehunurmienkin tukea voitaisiin laskea ja maksaa tuki eläintenkautta karjatiloille. Tuo ehdotus tuosta vln käytöstä oli vain heitto tarkemmin asiaa miettimättä. Ajatus kuitenkin oli, ettei siitä tehtäisi automaatti jolla 3 vuoden vln ja 1 vuoden satokasvilla saisi kerättyä tuet pois. Olit kuitenki ilmeisesti ymmärtänyt pointin.
Miksi tavanomaista viljelyä pitäisi tukimielessä kohdella ankarammin kuin luomuviljelyä ? Luomun kaltaisen myyntikasvin osuusvaatimus voisi olla riittävä ehto.
Valvonnalla on nyt mahdollisuus puuttua tosissaan tuottamisen tavoitteeseen. Jos nyt ei ole puututtu, sillä on syy, ei se syy poistu sillä, että asiasta kipuillaan niin kovasti. Tuen maksaminen eläinten kautta, eikö sitä jo valmiiksikin makseta ? LHK korotus, sika- ja siipikarjalla 62 - 215 €/ey ? Ja onhan jotakin nautapalkkioitakin ja maitolisähintoja.
Sitten vielä, onhan se niinkin, että jos 2015 ei ottanut tukipolitiikasta kaikkea irti maankäyttövalintojensa osalta, ei siinä tämä kauden aikana liene syytä katua tai etenkään vaatia muiden tukia pois, ja itselle enemmän, elää viljelyssä sen mukaan kuinka on omat valintansa tehnyt. Etenkin useat täällä lounaisella alueella sioista luopuneet ovat päätöstänsä kiitelleet, ehkä näkivät, että sikatuotanto on hiipuvan kannattavuuden ja loputtoman laajennuskierteen ala ?
-SS-
Otin kaiken hyödyn suojavyöhykeinä ja luomuna. Tuossa mitä olen kierrelyt nyt tiloja, niin yhteistä menestyville tiloille on ollut pienet rakennuskustannukset ja siihen vielä edulinen pelto. Navetat liikkuneet siellä 4000-8000€ välillä parsipaikka. 5500€ tiedetään varmaksi että sisältänyt lietesäiliön ja tekniikan että pystyy lypsämään. Jenkeissä päästiin tuolla konseptilla 29 sentin tuotantokustannukseen litraa kohti ja ei tukia maksettu olenkaan sen 38-40 sentin litrahinnan päälle.
Noin se on, kannattavuus tehdään jo investointivaiheessa, kaikki muu on hienosäätöä.
-
Tavan viljatilalla voi tuo jämähdys johtua siitäkin että ne tilan parhaat pellot pitää pitää tuotannossa, ei ole käytännössä varaa seisottaa niitä heinällä jos tosissaan viljelee - toki porukkaan mahtuu monenlaista tekijää.
Metsänreunat saattaa olla ihan fiksua pitää vaikkapa riistapeltona kunnolla perustettuna jos vaikka ne peurat malttaisi sapuskoida siinä eikä viljan seassa. Samoiten ne tilan huonoimmat pellot hyötyy jos saadaan kunnollinen viherkasvusto jossa mukana syväjuurisia kasveja.
Olet oikeassa tuossa, että ne ketkä edelleen yrittävät viljellä tosissaan niin laittavat ne heikoimmat jollekkin hömpälle koska se näin tuottaa paremmin. Tukipolitiikka ei tue vln kierrätystä lohkolta toiselle. Olen silti sitä mieltä, että kun rahat ovat tiukassa niin nämä heikot pellot jotka kasvavat hömppää olisivat oikea paikka säästää sitä rahaa. Maksetaan niille pieni tuki vuosittaiseen niittoon. VLN nurmi voitaisiin asettaa erilaiseen asemaan. Tätä joku jo jossain aiheessa esitti. Ehtona voisi olla vaikka, että jokaista nurmi vuotta kohti pitäisi pitää tuplamäärä satovuosia. Ja kolmen vuoden maksimi vln:n pituuteen niinkuin nytkin. Tällä saataisiin oikeasti tapahtumaan sitä peltojen kasvukunnon parannusta. Ei ne metsäpellot yms. muutu siitä sen paremmaksi, joten miksi niitä tulisi tukea poskettomasti? Ja tiedän jollakin seudulla ei ole kuin metsäpeltoja..
Siinä olen täysin samaa mieltä, ettei tukipolitiikka mitenkään tee vln peltoa houkuttelevaksi vaihtoehdoksi jos vaikka vertaa rehunurmeen. Sitä en kylläkään kannata että pitäisi olla tuplamäärä satovuosia, liian pitkä kierto jos tarkoituksena on parantaa pellon rakennetta ja kasvukuntoa eikä se lannoitusvaikutuskaan kestä käsittääkseni noin kauaa - sitten tulee miettiä myös pitäisikö luomun latausnurmia koskea sama vaatimus satovuosista? Jos sitä nyt jotenkin pitäisi rajoittaa lähtisin ennemmin vaikka 20-30% rajoitukseen pinta-alasta se 3 vuotta kerrallaan.
Siinä mielessä on turha laskea niiden hömppäheinien tukia liian alas kun vaihtoehtona on rehunurmi, tällä hetkellä hyvinkin helppo vaihtoehto kun korjuuvelvoitetta ei ole. Eikä sen yhden sadon korjaaminen ole sekään kauhean kallis vaihtoehto jos haluaa maksimoida tuet, kohdentamisalueella se reilu 500€/ha kasvipeitteisyys korvauksella, siitä niitto 40-50€/ha ja paalaus 15€ luokkaa paali. Saa jäämään 300-400€ tukia, hyvällä tuurilla saa myytyä vielä niitä paaleja parilla kympillä kappale tai parhaassa tapauksessa joku rehuntarpeessa oleva tulee tekemään sen heinän pois sieltä ihan ilmaiseksi. Äkkiseltään voisin kuvitella että ainakin osalle tuo olisi ihan varteenotettava vaihtoehto niille metsäpelloille jos höpöheinien tuet laskettaisiin sinne 100-200€/ha.
Korjuuvelvoite takaisin ja tarkempaa tarkastelua siihen, että onko tarkoitus tuottaa laadukasta satoa vai rikkaa. Rehunurmienkin tukea voitaisiin laskea ja maksaa tuki eläintenkautta karjatiloille. Tuo ehdotus tuosta vln käytöstä oli vain heitto tarkemmin asiaa miettimättä. Ajatus kuitenkin oli, ettei siitä tehtäisi automaatti jolla 3 vuoden vln ja 1 vuoden satokasvilla saisi kerättyä tuet pois. Olit kuitenki ilmeisesti ymmärtänyt pointin.
Kyllä se peltopuolen tukien maksaminen eläimien mukaan pitäisi lopettaa kokonaan, tai sitten siirtyä sellaiseen vaihtoehtoon jossa ne eläintuet maksettaisiin jonkun maksimi eläintiheyden mukaan yksikkömäärille riittäville hehtaareille ja loput hehtaarit sitten kasvipuolen tukien mukaan - loppuisi se tukikikkailu eläinmäärillä.
-
Tai sitten ihan villiajatus että tuet maksettaisiin tuotettujen kilojen mukaan niin viljalla kuin maidolla ja lihalla.
-
Tai sitten ihan villiajatus että tuet maksettaisiin tuotettujen kilojen mukaan niin viljalla kuin maidolla ja lihalla.
Katovuonna olis kyllä ihan mahdoton huuto ja mekastus kun rahaa ei tulisikaan?
-
Ihan varmasti kaikki ei muistaisi mitä tuli seitsemän lihavan vuoden jälkeen. Pinssi sille joka keksii ensin.
-
Korjuuvelvoite takaisin ja tarkempaa tarkastelua siihen, että onko tarkoitus tuottaa laadukasta satoa vai rikkaa. Rehunurmienkin tukea voitaisiin laskea ja maksaa tuki eläintenkautta karjatiloille. Tuo ehdotus tuosta vln käytöstä oli vain heitto tarkemmin asiaa miettimättä. Ajatus kuitenkin oli, ettei siitä tehtäisi automaatti jolla 3 vuoden vln ja 1 vuoden satokasvilla saisi kerättyä tuet pois. Olit kuitenki ilmeisesti ymmärtänyt pointin.
Miksi tavanomaista viljelyä pitäisi tukimielessä kohdella ankarammin kuin luomuviljelyä ? Luomun kaltaisen myyntikasvin osuusvaatimus voisi olla riittävä ehto.
Valvonnalla on nyt mahdollisuus puuttua tosissaan tuottamisen tavoitteeseen. Jos nyt ei ole puututtu, sillä on syy, ei se syy poistu sillä, että asiasta kipuillaan niin kovasti. Tuen maksaminen eläinten kautta, eikö sitä jo valmiiksikin makseta ? LHK korotus, sika- ja siipikarjalla 62 - 215 €/ey ? Ja onhan jotakin nautapalkkioitakin ja maitolisähintoja.
Sitten vielä, onhan se niinkin, että jos 2015 ei ottanut tukipolitiikasta kaikkea irti maankäyttövalintojensa osalta, ei siinä tämä kauden aikana liene syytä katua tai etenkään vaatia muiden tukia pois, ja itselle enemmän, elää viljelyssä sen mukaan kuinka on omat valintansa tehnyt. Etenkin useat täällä lounaisella alueella sioista luopuneet ovat päätöstänsä kiitelleet, ehkä näkivät, että sikatuotanto on hiipuvan kannattavuuden ja loputtoman laajennuskierteen ala ?
-SS-
Niin kyllä tavanomainen ja luomu pitää samalle viivalle asettaa. Jos toisessa maksetaan nurmesta jotain niin myös toisessa pitää jne. Tuo mainitsemasi myyntiehto voisi olla ihan hyvä, mutta entä ne karjatilat jotka tarvitsevat joka hehtaarin nurmirehun tuotantoon? Sen vuoksi aattelin, että jos nurmelle ei pellosta maksettaisi erikseen tukea vaan tuki tulisi eläinten kautta niin samalla loppuisi se ylimääräisen pellon haaliminen karjatiloilla sille kun ei saisi yhtään tukia. Mun puolesta nurmi voidaan jättää kokonaan ilman tukia, nautatilat tuskin tykkäävät tästä ajatuksesta. Valvonnat ovat kuitenkin aika rajalliset ja riski valvontaan joutumisesta on aika pieni. Hyvin siinä voi useamman vuoden kasvatella rikkoja.
Tarkoitan nyt edelleen sitä, että kun on parku, että rahat loppuu ja kovasti mietitään, että mistä sitä hankitaan lisää niin helpoin ja vähiten ongelmia tulee siitä kun näistä lahjatuista siirretään ne eurot. Jos sitten tehdään niinkuin nyt jossain on väläytelty, että leikataan lhk:ta kaikilta niin onko se sitten oikein? Tällä menolla kun jatkekaan niin suomessa on kohta noita puskapeltoja enemmänkin ja ruoka tuodaan ulkomailta. Itse ainakin haluan taistella tätä vaihtoehtoa vastaan. Ratkaisut mitä tehdään sitten oman tilan kohdalla ovat erikseen. Niinkuin aiemmin kirjoitin niin mikäli velat olisivat maksettu ja tuollainen suojavyöhyke hölmöily tulisi valittavaksi niin aivan varmasti olisin sen valinnut ja antaisin vielä tasaisin väliajoin haastatteluita lehdille (hesarille), että kuinka avokätisesti veronmaksajat suhtautuvat suomalaisen viljelijän hyvinvointiin.
Itse kyllä tiedostin vuonna 2015 mahdollisuudet, mutta syykin miksi päädyin tälläiseen ratkaisuun löytyy yllä . Valintaan myös vaikutti pieni pelko siitä, että kuinka nopeasti rahat noista nykäistään pois. No kaikissa muissa ehtoja tiukattiin paitsi suojavyöhykkeissä. En tiedä olisiko tieto tästä vaikuttanut asiaan. Ja harvoinhan sitä sellaista kuulee, että eläinten pois laitto olisi kaduttanut. Ei niistä ainakaan julkisesti huudella. Itse aattelin katsoa nämä tukirahat loppuun ja sitten katsotaan mitä tulee. Jos homma ei ala korjaantumaan niin aina vain lähemmäksi se lopettaminen tulee.
Ja vielä kerran en ole keneltäkään vaatimassa tukia pois. Jokainen tehköön omalla tilallaan parhaimmat päätökset miten valitsee eri tukia ja mitä pelloillaan tekee. Tarkoitan kaikki kirjoittamani jutut niin, että päättäjät ottaisivat asiasta kopin ja eivät tekisi samanlaisia hölmöilyjä seuraavalle tukikaudelle.
Tai sitten ihan villiajatus että tuet maksettaisiin tuotettujen kilojen mukaan niin viljalla kuin maidolla ja lihalla.
Kysy SS:ltä mitä mieltä hän on tuosta niin saat pitkän luennon miksi ei toimisi. Itse olen tasaisesti väläytellyt tätä vaihtoehtoa, mutta ei kelpaa. Ja mitä katovuoden parkuun tulee niin normaalia bisnesriskiä. Yritystoimintaa tämä on ja siihen kuuluu riski. Jokaisen pitäisi ajatella maatalous bisneksenä eikä niinkuin valtaosa tiloista edelleen tekee.
-
Kysy SS:ltä mitä mieltä hän on tuosta niin saat pitkän luennon miksi ei toimisi. Itse olen tasaisesti väläytellyt tätä vaihtoehtoa, mutta ei kelpaa. Ja mitä katovuoden parkuun tulee niin normaalia bisnesriskiä. Yritystoimintaa tämä on ja siihen kuuluu riski. Jokaisen pitäisi ajatella maatalous bisneksenä eikä niinkuin valtaosa tiloista edelleen tekee.
Koska lienet ulkomailta lähtöisin, et varmaankaan ole elänyt 1960 - 1980-kauden ylituotantoaikoja, tai sitten olet onnistunut olemaan hankkimatta lukutaitoa tyynnin, koska lukeva löytäisi, ei tarvitsisi täällä jankata.
Ei kannata bisneksestä puhua samaan aikaan kuin suomalaisesta - tai ehkä eurooppalaisestakaan - maanviljelyksestä. Kyse on siitä, kuinka paljon veronmaksajien rahoja kanavoidaan kullekin yksittäiselle bisneksenleikkijälle. Korkeahintajärjestelmähän oli myös Yhteisössä ennen CAP uudistusta, lieveilmiöt olivat kaameat, valtava ylituotanto, pakkokesannointi, tapporahakampanjat, korruptio, ylimäärätuotteita tuhottiin myrkyttämällä, kaatopaikoilla murskaamalla, jotta ne eivät lähteneet uudelleen kiertoon, mm. "käsirasvaa" vietiin rajan yli, eroteltiin jäätelöksi vietiin takaisin tuella, taas "käsirasvaksi", rahaa tuli joka välissä ja tavara oli kohta arvokkaampaa kuin heroiini. Vientituet söivät rahaa ennustamattomasti. Ulkomailla liikkuvia elintarvikkeita ratsattiin tiukemmin kuin huumeita. Itse asiassa, 1980-luvulla rajanylityksissä EU:n suuntaan meikäläinenkin jos jonkin kerran komennettiin penkalle melkein jyvälle siinä, ja elintarvikkeitahan tutkittiin, ihan sama jos olisikin ollut kilo kannabista, ei kiinnosta, mutta litra maitoa purkissa naapurimaasta, uh ja voi ! No itäblokista länteen tullessa syynättiin, että ei olisi jäniksiä mukana. Ruokaahan siellä ei ollut tuoda tai salakuljettaa. Jänis ei tässä yhteydessä tarkoita pitkäkorvaista olentoa.
Perus CAP idea oli selvä. Maksetaan jonkin viitealan mukaan joka hehtaarille tuki, ja sitten saa yrittää bisnestä, jos jotain lisätuloa saisi jäämään, mutta maailmanmarkkinahinnoilla. Siksi ei EU:ta nykyään kiinnosta, mihin se vilja työnnetään. Aikaisemmat interventiotkin ovat haamu entisestään.
Tästä ideasta on luovuttu aikoja sitten, maatalouslobbarit ovat vahvoja. Nyt EU:n ja paikallisten jäsenvaltioiden kassalla ovat jonossa taasen "bisneksentekijät", eli jalostava teollisuus ja suurviljelijät, joille ei riitä se ennustettu pinta-alatuki, vaan pitää saada valtioiden tuella dumpattua vaikkapa ylijäämäjuustoja globaalisti ympäri maailman. Ongelmahan on siinä, että tuotannon lisääjä ei tavallaan saa nousemaan tulosta sitä vauhtia mitä tuotannon määrä nousee, ja tämäkös harmittaa, ihan turhaan rakensin, kun naapurissa luomuilija niittelee sataahehtaaria ja myy suursäkillisen kultaa silloin tällöin, ja voi paremmin..
Tuettu tuotantovolyymi ja bisnesahneus tuottaa aina katastrofin, sille ei voi mitään.
-SS-
-
Korjuuvelvoite takaisin ja tarkempaa tarkastelua siihen, että onko tarkoitus tuottaa laadukasta satoa vai rikkaa. Rehunurmienkin tukea voitaisiin laskea ja maksaa tuki eläintenkautta karjatiloille. Tuo ehdotus tuosta vln käytöstä oli vain heitto tarkemmin asiaa miettimättä. Ajatus kuitenkin oli, ettei siitä tehtäisi automaatti jolla 3 vuoden vln ja 1 vuoden satokasvilla saisi kerättyä tuet pois. Olit kuitenki ilmeisesti ymmärtänyt pointin.
Miksi tavanomaista viljelyä pitäisi tukimielessä kohdella ankarammin kuin luomuviljelyä ? Luomun kaltaisen myyntikasvin osuusvaatimus voisi olla riittävä ehto.
Valvonnalla on nyt mahdollisuus puuttua tosissaan tuottamisen tavoitteeseen. Jos nyt ei ole puututtu, sillä on syy, ei se syy poistu sillä, että asiasta kipuillaan niin kovasti. Tuen maksaminen eläinten kautta, eikö sitä jo valmiiksikin makseta ? LHK korotus, sika- ja siipikarjalla 62 - 215 €/ey ? Ja onhan jotakin nautapalkkioitakin ja maitolisähintoja.
Sitten vielä, onhan se niinkin, että jos 2015 ei ottanut tukipolitiikasta kaikkea irti maankäyttövalintojensa osalta, ei siinä tämä kauden aikana liene syytä katua tai etenkään vaatia muiden tukia pois, ja itselle enemmän, elää viljelyssä sen mukaan kuinka on omat valintansa tehnyt. Etenkin useat täällä lounaisella alueella sioista luopuneet ovat päätöstänsä kiitelleet, ehkä näkivät, että sikatuotanto on hiipuvan kannattavuuden ja loputtoman laajennuskierteen ala ?
-SS-
Niin kyllä tavanomainen ja luomu pitää samalle viivalle asettaa. Jos toisessa maksetaan nurmesta jotain niin myös toisessa pitää jne. Tuo mainitsemasi myyntiehto voisi olla ihan hyvä, mutta entä ne karjatilat jotka tarvitsevat joka hehtaarin nurmirehun tuotantoon? Sen vuoksi aattelin, että jos nurmelle ei pellosta maksettaisi erikseen tukea vaan tuki tulisi eläinten kautta niin samalla loppuisi se ylimääräisen pellon haaliminen karjatiloilla sille kun ei saisi yhtään tukia. Mun puolesta nurmi voidaan jättää kokonaan ilman tukia, nautatilat tuskin tykkäävät tästä ajatuksesta. Valvonnat ovat kuitenkin aika rajalliset ja riski valvontaan joutumisesta on aika pieni. Hyvin siinä voi useamman vuoden kasvatella rikkoja.
Tarkoitan nyt edelleen sitä, että kun on parku, että rahat loppuu ja kovasti mietitään, että mistä sitä hankitaan lisää niin helpoin ja vähiten ongelmia tulee siitä kun näistä lahjatuista siirretään ne eurot. Jos sitten tehdään niinkuin nyt jossain on väläytelty, että leikataan lhk:ta kaikilta niin onko se sitten oikein? Tällä menolla kun jatkekaan niin suomessa on kohta noita puskapeltoja enemmänkin ja ruoka tuodaan ulkomailta. Itse ainakin haluan taistella tätä vaihtoehtoa vastaan. Ratkaisut mitä tehdään sitten oman tilan kohdalla ovat erikseen. Niinkuin aiemmin kirjoitin niin mikäli velat olisivat maksettu ja tuollainen suojavyöhyke hölmöily tulisi valittavaksi niin aivan varmasti olisin sen valinnut ja antaisin vielä tasaisin väliajoin haastatteluita lehdille (hesarille), että kuinka avokätisesti veronmaksajat suhtautuvat suomalaisen viljelijän hyvinvointiin.
Itse kyllä tiedostin vuonna 2015 mahdollisuudet, mutta syykin miksi päädyin tälläiseen ratkaisuun löytyy yllä . Valintaan myös vaikutti pieni pelko siitä, että kuinka nopeasti rahat noista nykäistään pois. No kaikissa muissa ehtoja tiukattiin paitsi suojavyöhykkeissä. En tiedä olisiko tieto tästä vaikuttanut asiaan. Ja harvoinhan sitä sellaista kuulee, että eläinten pois laitto olisi kaduttanut. Ei niistä ainakaan julkisesti huudella. Itse aattelin katsoa nämä tukirahat loppuun ja sitten katsotaan mitä tulee. Jos homma ei ala korjaantumaan niin aina vain lähemmäksi se lopettaminen tulee.
Ja vielä kerran en ole keneltäkään vaatimassa tukia pois. Jokainen tehköön omalla tilallaan parhaimmat päätökset miten valitsee eri tukia ja mitä pelloillaan tekee. Tarkoitan kaikki kirjoittamani jutut niin, että päättäjät ottaisivat asiasta kopin ja eivät tekisi samanlaisia hölmöilyjä seuraavalle tukikaudelle.
Tai sitten ihan villiajatus että tuet maksettaisiin tuotettujen kilojen mukaan niin viljalla kuin maidolla ja lihalla.
Kysy SS:ltä mitä mieltä hän on tuosta niin saat pitkän luennon miksi ei toimisi. Itse olen tasaisesti väläytellyt tätä vaihtoehtoa, mutta ei kelpaa. Ja mitä katovuoden parkuun tulee niin normaalia bisnesriskiä. Yritystoimintaa tämä on ja siihen kuuluu riski. Jokaisen pitäisi ajatella maatalous bisneksenä eikä niinkuin valtaosa tiloista edelleen tekee.
Nurinkurinen järjestelmä olisi jos katovuonna tuet olisi käytännössä nolla ja huippusatovuonna tulisi huipputuet. Maatalouteen pitäisi kyllä saada lisää normaalin yritysmaailman toimia, mutta samalla kun tilan omaa vastuuta tuloksesta lisätään pitäisi myös rajotteita poistaa - niin kauan kuin maataloutta säädellään näin paljon on käytännössä mahdotonta saada siitä normaaliin yritysmaailmaan soveltuvaan muottiin.
-
Tuettu tuotantovolyymi ja bisnesahneus tuottaa aina katastrofin, sille ei voi mitään.
-SS-
Ei tuota voi enää paremmin sanoa, mutta monimutkainen juttu, liikaa muuttujia.
-
Mitä taas ihan otsikkoon tulee niin täällä etelässä ei juurikaan noita puskapeltoja näe? Suurimmat puskapellot on kaupunkien lähellä missä vaihtoehtoinen maankäyttömuoto (tonttimaa) nostaa peltojen hinnat niin korkeiksi että maatalouskäyttöön niitä ei helposti saada jos maatilalla on enemmän kuin yksi lapsi?
Näin juuri, suomalainen "perusrakentamisoikeus" tuottaa kaupunkien ympärille puskavyöhykkeen, koska maatalouden liikevaihdolla ei pysty kilpailemaan tonttimaan odotusarvoa vastaan.
-
Mitä taas ihan otsikkoon tulee niin täällä etelässä ei juurikaan noita puskapeltoja näe? Suurimmat puskapellot on kaupunkien lähellä missä vaihtoehtoinen maankäyttömuoto (tonttimaa) nostaa peltojen hinnat niin korkeiksi että maatalouskäyttöön niitä ei helposti saada jos maatilalla on enemmän kuin yksi lapsi?
Näin juuri, suomalainen "perusrakentamisoikeus" tuottaa kaupunkien ympärille puskavyöhykkeen, koska maatalouden liikevaihdolla ei pysty kilpailemaan tonttimaan odotusarvoa vastaan.
Tämä aiheuttaa myös muuttoliikettä.
-
Ilmeisesti olen liian nuori ja lukutaitokin on vaihteleva. Ehkä joskus jaksan etsiä tietoa kyseisestä asiasta.
Ihmettelen vain sitä, että eikö ylintuotanto vaikuttanut sitten hintoihin laskevasti? Tai vaikuttaisi hintoihin laskevasti, jos nyt olisi vastaava järjestelmä käytössä? Musta on vaan edelleen nurin kurista, että hommaa yritetään säännellä niin kovasti. Tuilla ohjataan tuotantoa milloin rukiiseen, härkäpapuun, vesistöjen suojeluun jne. Onko hömppien tukemisen ajatuksena sitten se, että tuotantoa on liikaa eli peltoa on liikaa. Silti peltoa raivataan toisaalla kiihtyvällä vauhdilla lisää. Ei minusta tämäkään järjestelmä ole kovinkaan toimiva.
Niin kauan kuin pellon omistamisella tai hallinnalla saa tukea niin järjestelmä ei toimi. Sama kuin asumistuessa se nostattaa vuokrahintoja. Pellossa tuki nostattaa hintoja pois siitä todellisesta tuottoarvostaan. Tuki ei jaottele hyviä tai huonoja peltoja. Jos tuotetta tuettaisiin niin automaattisesti huonot pellot jäisivät pois tuotannosta koska niillä ei olisi kannattavaa tuottaa mitään.
Mitä taas ihan otsikkoon tulee niin täällä etelässä ei juurikaan noita puskapeltoja näe? Suurimmat puskapellot on kaupunkien lähellä missä vaihtoehtoinen maankäyttömuoto (tonttimaa) nostaa peltojen hinnat niin korkeiksi että maatalouskäyttöön niitä ei helposti saada jos maatilalla on enemmän kuin yksi lapsi?
Kyllä noita ainakin täällä kaakossa tulee vastaan. Jonkin verran niitä on nyt viimeaikoina otettu takaisin viljelykseen. Onko sitten pysyvän nurmen status pelottanut vai mikä. Eipä noita omistajat ole viljelyyn ottaneet vaan ovat vuokranneet.
-
Ilmeisesti olen liian nuori ja lukutaitokin on vaihteleva. Ehkä joskus jaksan etsiä tietoa kyseisestä asiasta.
Ehkäpä hiukan totuuttakin tuossa.
Ihmettelen vain sitä, että eikö ylintuotanto vaikuttanut sitten hintoihin laskevasti?
Ei vaan lisäsi valtion menoja, koska hinnat olivat tulosopimuksissa määritellyt. Valtio alkoi viemään ulkomaille maailmanmarkkinahintaan viljaa, voita, lihaa. Siis tulosopimus määräsi korkeahinnat kotimaahan ja valtio maksoi myös ulkomaalaiselle, jotta tämä suostui ottamaan vastaan ylijääämät. Sitten tuli paniikkijarrutuksia, tuli lannoitevero, tai pakotettiin mielivaltaisesti kesannoimaan, tai sitten palkittiin kesannoimisesta. Pakettipeltotalous, se oli isoa toimintaa, satojatuhansia peltoja oli "paketissa" . Maidosta tehtiin vähentämissopimuksia, tuottamatomasta maidosta kolmeksi vuodeksi täysi maitotili. Lehmistä maksettiin tapporahaa. Kanaloita tyhjennettiin määräaikaisella sopimuksella. Naudanlihan hinta lähinnä vain putosi, paitsi Kainuusta pohjoiseen. Sikamiehet ajoivat seinää kohti täysiä kaikkein pisimpään. Maidontuottajat joutuivat upottamaan voivuoria takaisinostoilla meijeristä. Meilläkin oli jossakin vaiheesa varmaan 500 kiloa voita pakkasessa ja juustoa jemmassa. Elettiin voilla. Sitten kaikkein pahimmat seuraukset vyörytettiin viljelijöillekin, koska valtion kassa ei enää kestänyt vientitukia. Nämä vyörytykset olivat ns. markkinoimismaksuja. Suurimmat lisääjät tavallaan porsastelivat kohtuudella elävien reppuselässä, kaikkien makselemisen markkinoimismaksujen osalta.
Tuotantoon sidottu tuki on kuin alkoholismin hoitamista viinalla.
-SS-
-
Mitä taas ihan otsikkoon tulee niin täällä etelässä ei juurikaan noita puskapeltoja näe? Suurimmat puskapellot on kaupunkien lähellä missä vaihtoehtoinen maankäyttömuoto (tonttimaa) nostaa peltojen hinnat niin korkeiksi että maatalouskäyttöön niitä ei helposti saada jos maatilalla on enemmän kuin yksi lapsi?
Näin juuri, suomalainen "perusrakentamisoikeus" tuottaa kaupunkien ympärille puskavyöhykkeen, koska maatalouden liikevaihdolla ei pysty kilpailemaan tonttimaan odotusarvoa vastaan.
Tämä aiheuttaa myös muuttoliikettä.
En oikein tajua tuota muuttoliikettä? Miksi aiheuttaa muuttoliikettä se että saa rakentaa mihin tahansa? Mutta keskieurooppalainen systeemi jossa asutus on keskitetty kyliin ja maatilat erikseen pitäisi olla täälläkin. Mutta kun siihen naapuriin pitää olla vähintään kilometri ja mieluiten kaksi? Että on omaa rauhaa?
Enkä minäkään miten tuo aiheuttaa muuttuliikettä. Eikä myöskään tonttimaavaraukset ainakaan täällä päin aiheuta mitään puskittumista. Jos pelto on ollut peltoa niin kyllä niitä joku viljelee niin kauan kunnes rakentamienen alkaa.
-
Eikä myöskään tonttimaavaraukset ainakaan täällä päin aiheuta mitään puskittumista. Jos pelto on ollut peltoa niin kyllä niitä joku viljelee niin kauan kunnes rakentamienen alkaa.
JOS on täyttä peltoa, niin kyllähän sitä vuoden vuokrasoppareilla ohran avulla pumppaa tuet ja vanhan kasvukunnon ulos. Mutta jos pitäisi saada edes 5 v vuokrasopimus, että viitsisi tehdä ojille/kalkitukselle/millehyvänsäinvestointiavaativaa jotain, niin ne jäävät tekemättä. Pienellä peltoaukealla yksi hankalasti sijoitettu omakotitontti käytännössä halvaannuttaa koko lohkon viljelyn, kun geometria menee mahdottomaksi.
-
Ilmeisesti olen liian nuori ja lukutaitokin on vaihteleva. Ehkä joskus jaksan etsiä tietoa kyseisestä asiasta.
Ehkäpä hiukan totuuttakin tuossa.
Ihmettelen vain sitä, että eikö ylintuotanto vaikuttanut sitten hintoihin laskevasti?
Ei vaan lisäsi valtion menoja, koska hinnat olivat tulosopimuksissa määritellyt. Valtio alkoi viemään ulkomaille maailmanmarkkinahintaan viljaa, voita, lihaa. Siis tulosopimus määräsi korkeahinnat kotimaahan ja valtio maksoi myös ulkomaalaiselle, jotta tämä suostui ottamaan vastaan ylijääämät. Sitten tuli paniikkijarrutuksia, tuli lannoitevero, tai pakotettiin mielivaltaisesti kesannoimaan, tai sitten palkittiin kesannoimisesta. Pakettipeltotalous, se oli isoa toimintaa, satojatuhansia peltoja oli "paketissa" . Maidosta tehtiin vähentämissopimuksia, tuottamatomasta maidosta kolmeksi vuodeksi täysi maitotili. Lehmistä maksettiin tapporahaa. Kanaloita tyhjennettiin määräaikaisella sopimuksella. Naudanlihan hinta lähinnä vain putosi, paitsi Kainuusta pohjoiseen. Sikamiehet ajoivat seinää kohti täysiä kaikkein pisimpään. Maidontuottajat joutuivat upottamaan voivuoria takaisinostoilla meijeristä. Meilläkin oli jossakin vaiheesa varmaan 500 kiloa voita pakkasessa ja juustoa jemmassa. Elettiin voilla. Sitten kaikkein pahimmat seuraukset vyörytettiin viljelijöillekin, koska valtion kassa ei enää kestänyt vientitukia. Nämä vyörytykset olivat ns. markkinoimismaksuja. Suurimmat lisääjät tavallaan porsastelivat kohtuudella elävien reppuselässä, kaikkien makselemisen markkinoimismaksujen osalta.
Tuotantoon sidottu tuki on kuin alkoholismin hoitamista viinalla.
-SS-
Voin myöntää etten tuollaista mallia aja missä hinnat ovat so*****. Kyllä oma ajatukseni lähtee ihan siitä, että markkinat määrätköön hinnat. Ja tuen saa sille tuotannolle. Tukitaso voisi olla suunnilleen sama mitä saat nyt jos viljelet normaalisti yrittäenkin tuottaa satoa, lihaa, maitoa jne. Eli tuet niille jotka oikeasti yrittävät tehdä jotain ja ne jotka eivät niin ei ne tukia tarvitse.
-
Voin myöntää etten tuollaista mallia aja missä hinnat ovat so*****. Kyllä oma ajatukseni lähtee ihan siitä, että markkinat määrätköön hinnat. Ja tuen saa sille tuotannolle. Tukitaso voisi olla suunnilleen sama mitä saat nyt jos viljelet normaalisti yrittäenkin tuottaa satoa, lihaa, maitoa jne. Eli tuet niille jotka oikeasti yrittävät tehdä jotain ja ne jotka eivät niin ei ne tukia tarvitse.
Aatteletko kokonaistukipotin tuossa tapauksessa pysyvän entisellään ?
-
Tuotannosta irrotettu tuki on vähiten markkinakatastrofeja tuottavaa. Se, että tukea maksettaisiin jokin vakiomäärä vain viljellylle pellolle, lienee ollut myös pohdinnassa. Tämän ovat torpanneet eläintalouden edustajat, jolloin eläinkohtainen tuki ja tuotantoon sidottu tuki tulivat lisäpaketiksi kansallisesti osarahoitettuna. Mistäpä nyt sitten kipuillaan, no juuri siitä, että ei saisi raivata koko Suomen metsäpinta-alaa tukipelloksi, tai kiintiöstä vapautettuja karjoja ja maitomääriä alettiin kasvattamaan paniikinomaisesti, ja ihmetellään, eikö Suomi voikaan olla maailmanluokan juuston ja voin viejä
On huomionarvoista, että on yleisesti vaikea nähdä sitä, miksi jokin pellon käyttötapaan sidottu tuki karkaa käsistä. Näinhän kävi ympäristökorvauksessa, esim. suojavyöhykkeiden osalta. Rukiin tulva osittain selittyy sillä 70 eurolla ja kasvipeitteisyyskorvauksella. Jos korjuuvelvoite ja sadontuottopakko palautettaisiin, tulisi valitus ja vaikerrus siitä, mikä olisi satotaso, mikä vielä olisi oikeutettu tukeen. Samoin katovuoden korjaamaton pelto pitäisi jättää ilman tukia. Kasvinviljelyluomussa parhaimmillaan 2/3 osaa pelloista pitäisi jättää tuettomaksi.
Myydyn tuotteen satomäärän valvonta käynnistäisi tuotteiden mustan pörssin. Oman käytön satotasojen seuranta pitäisi saattaa myyntiviljan tuottajan tasolle, siiloratsioin.
-SS-
-
isoja irtiottoja ei yksittäinen EU-maa voi tukiin tehdä, se on yksinkertaisesti selvää.
Oikeudenmukaisin ja järkevin systeemi olisi vain omavaraisen tuotannon tukeminen kansallisesti.... bisnestä saisivat maailmalla yrittää tehdä ihan omalla riskillä ja tuotteista saatavilla tuloillaan. Sopivan markkinamekanismin tukiin saisi avoimella huutokaupalla järjestetystä tukihausta. Näin tukitasot pysyisivät realistisina ja oikeasti hyvää tulosta tekevät tilat hyötyisivät.
Huutokaupan kohteena olisivat esim kevätvehnän tuet, josta viljelijä huutaisi omalle 50 ha alalleen sopivan tuen. Jos tavoittelee liian suurta tukea, voi jäädä ilman, kun naapuri tyytyy muutamaa euroa pienempään tukeen. Kun kiintiö on täynnä huutokauppa loppuu, kylvön jälkeen tehdään ilmoitus kylvetystä alasta ja kaupat ihan normaalisti. Niillä tuotteilla tuet painuisivat alas, joista on saatavilla markkinoilta hyvä hinta. Parhaat viljelyalueet pystyisivät hyvin kilpailemaan ja taitavimmat isännät. Jos halutaan jotain luonnonmaisemia suojella tai ympäristöarvoja vaalia, niin sitten päätettäisiin näillekin joku tukitaso ja sama homma.
Tämä on utopistinen ajatus, koska tästä puuttuisi se tärkein tukijärjestelmän elementti eli viljelijöiden valvonta ja vallan käyttö. Kuka lobbaisi ja söisi niitä kampaviinereitä neuvotteluissa? Järjestelmä teknisesti olis hyvinkin yksinkertainen, onhan näitä jo käytössä pääastökaupassa, osake- ja rahoitusalalla, kiinteistökaupassa ym.
-
Saneerauskasvitkin pilattiin komeasti, käyttämällä niitä miten sattuu.
Nyt niiden käyttö ei tue ns. tuholaissaneerausta ollenkaan. Kyse onkin vaan tukimenekin minimoinnista.
Tuotantoon sidottu tuki tai tuotantoon sidotut tukivaihtoehdot ovat avoin lipas keinottelulle ja vääristämiselle.
-
isoja irtiottoja ei yksittäinen EU-maa voi tukiin tehdä, se on yksinkertaisesti selvää.
Oikeudenmukaisin ja järkevin systeemi olisi vain omavaraisen tuotannon tukeminen kansallisesti.... bisnestä saisivat maailmalla yrittää tehdä ihan omalla riskillä ja tuotteista saatavilla tuloillaan. Sopivan markkinamekanismin tukiin saisi avoimella huutokaupalla järjestetystä tukihausta. Näin tukitasot pysyisivät realistisina ja oikeasti hyvää tulosta tekevät tilat hyötyisivät.
Huutokaupan kohteena olisivat esim kevätvehnän tuet, josta viljelijä huutaisi omalle 50 ha alalleen sopivan tuen. Jos tavoittelee liian suurta tukea, voi jäädä ilman, kun naapuri tyytyy muutamaa euroa pienempään tukeen. Kun kiintiö on täynnä huutokauppa loppuu, kylvön jälkeen tehdään ilmoitus kylvetystä alasta ja kaupat ihan normaalisti. Niillä tuotteilla tuet painuisivat alas, joista on saatavilla markkinoilta hyvä hinta. Parhaat viljelyalueet pystyisivät hyvin kilpailemaan ja taitavimmat isännät. Jos halutaan jotain luonnonmaisemia suojella tai ympäristöarvoja vaalia, niin sitten päätettäisiin näillekin joku tukitaso ja sama homma.
Tämä on utopistinen ajatus, koska tästä puuttuisi se tärkein tukijärjestelmän elementti eli viljelijöiden valvonta ja vallan käyttö. Kuka lobbaisi ja söisi niitä kampaviinereitä neuvotteluissa? Järjestelmä teknisesti olis hyvinkin yksinkertainen, onhan näitä jo käytössä pääastökaupassa, osake- ja rahoitusalalla, kiinteistökaupassa ym.
Kyllä tuo on kaikkea muuta kuin yksinkertaista.
-
Nykyinen tukijärjestelmä on ihan hyvä, se kattaa kaikenlaiset viljelijät niin tehotuottajat kuin jäähdyttelijät (me ikääntyneet), minullakin vielä halua viljellä muttei tehokkaasti vaan jäähdytellen, kevät tulossa ja kyllä riittää intoa peltotöihin, minimipanoksin mennään puolet tulee viljalle ja toinen puoli hömpälle, josta puolet viherlannoitusnurmia (3v.), että saan koko alalle luonnonhaittakorvauksen.
-
Nykyisen tukijärjestelmä siirtää tuen automaattisesti pellon vuokra ja ostohintoihin. Raivattu tueton pelto voi monessa tapauksessa olla halvempi vaihtoehto kuin ostettu tuellinen. Toisaalla sen tuetun pellon annetaan kasvaa rikkaa ja toisaalla sitä raivataan uskomattomaan kivikkoon. "Vesistöjä" (ja valtaojia) voidaan suojella koko lohkon kattavin suojavyöhykkeiden hyvällä tuella ja toisaalla missä sitä suojelua oikeasti tarvittaisiin niin lannat levitetään lähes järveen asti. Sadonkorjuu velvoitteen poisto tyhmintä mitä on pitkään aikaan tehty. Vieläkö jatkan listaa? Ei tämä nykyinen järjestelmä mikään täydellinen ole..
-
isoja irtiottoja ei yksittäinen EU-maa voi tukiin tehdä, se on yksinkertaisesti selvää.
Oikeudenmukaisin ja järkevin systeemi olisi vain omavaraisen tuotannon tukeminen kansallisesti.... bisnestä saisivat maailmalla yrittää tehdä ihan omalla riskillä ja tuotteista saatavilla tuloillaan. Sopivan markkinamekanismin tukiin saisi avoimella huutokaupalla järjestetystä tukihausta. Näin tukitasot pysyisivät realistisina ja oikeasti hyvää tulosta tekevät tilat hyötyisivät.
Huutokaupan kohteena olisivat esim kevätvehnän tuet, josta viljelijä huutaisi omalle 50 ha alalleen sopivan tuen. Jos tavoittelee liian suurta tukea, voi jäädä ilman, kun naapuri tyytyy muutamaa euroa pienempään tukeen. Kun kiintiö on täynnä huutokauppa loppuu, kylvön jälkeen tehdään ilmoitus kylvetystä alasta ja kaupat ihan normaalisti. Niillä tuotteilla tuet painuisivat alas, joista on saatavilla markkinoilta hyvä hinta. Parhaat viljelyalueet pystyisivät hyvin kilpailemaan ja taitavimmat isännät. Jos halutaan jotain luonnonmaisemia suojella tai ympäristöarvoja vaalia, niin sitten päätettäisiin näillekin joku tukitaso ja sama homma.
Tämä on utopistinen ajatus, koska tästä puuttuisi se tärkein tukijärjestelmän elementti eli viljelijöiden valvonta ja vallan käyttö. Kuka lobbaisi ja söisi niitä kampaviinereitä neuvotteluissa? Järjestelmä teknisesti olis hyvinkin yksinkertainen, onhan näitä jo käytössä pääastökaupassa, osake- ja rahoitusalalla, kiinteistökaupassa ym.
Kyllä tuo on kaikkea muuta kuin yksinkertaista.
niin eihän tämä viljelijän näkökulmasta muuttaisi oikeastaan mitään, nytkin ilmoitetaan keväällä mitä kylvössä ja mitä tukia haetaan. Tuen määrä vain kiinnitettäisiin vuosittain, eikä ajauduttaisi näihin tilanteisiin jossa tukiehtoja joudutaan vuosittain muuttamaan, kun budjettiin koko ohjelmakaudelle varatut eväät on syöty jo ensimmäisenä vuonna.
Siitä päättelen, ettei järjestelmä olisi monimutkainen ja kallis, kun esimerkiksi halpalentoyhtiöt täyttävät päivittäin tuhansia koneita juuri tuon tyyppisellä menetelmällä. Matkan hinta vaihtelee kysynnän mukaan, kun koneessa jakkarat on miehitetty loppuu kaupankäynti.
Valvonnassa riittäisi vain todennus siitä, ettei tukea makseta olemattomille hehtaareille. Tuotannon volyymi muuten jäisi hakijan omaksi asiaksi, mutta selvää olisi ettei joutilas isäntä pelkillä tuilla tulisi tuossa systeemissä toimeen.
-
Nykyisen tukijärjestelmä siirtää tuen automaattisesti pellon vuokra ja ostohintoihin. Raivattu tueton pelto voi monessa tapauksessa olla halvempi vaihtoehto kuin ostettu tuellinen. Toisaalla sen tuetun pellon annetaan kasvaa rikkaa ja toisaalla sitä raivataan uskomattomaan kivikkoon. "Vesistöjä" (ja valtaojia) voidaan suojella koko lohkon kattavin suojavyöhykkeiden hyvällä tuella ja toisaalla missä sitä suojelua oikeasti tarvittaisiin niin lannat levitetään lähes järveen asti. Sadonkorjuu velvoitteen poisto tyhmintä mitä on pitkään aikaan tehty. Vieläkö jatkan listaa? Ei tämä nykyinen järjestelmä mikään täydellinen ole..
Suojavyöhykkeestä natina voi jäädä jo pois. Sehän on se tietty rälssi, joka jo tiesi tämän järjestelmän tullessa olevansa sitä. Piste. Raivauksesta puhut, no mikä tahansa muu tukimuoto kuin viitealan vakiopinta-alatuki räjäyttää raivauspankin. Et taida tietää, että raivausta hillittiin ennen EU-aikaa isolla raivausverolla, koska koko ajan tuotiin hallitsemattomasti lisää alaa tuetun tuotannon piiriin. Nyt sitten EU-ajan alussa ensimmäiset vapaasti tehdyt raiviot alkoivat päästä tukien piiriin, kun muualta juustohöylättiin ne rahat, oli virhe. Se sai ihmiset innostumaan, tukikelpoista peltoa murto-osalla vanhan pellon hinnasta.
No sittenpähän jonot lopetettiin, ja tilanne jäi katkeroittamaan monen mieltä.
Ympäristökorvausta ei edelleenkään kaikki näytä käsittävän, että se ei ole mikään CAP tuki vaan osaksi kansallisen verorahan kanavoimista ympäristötavoittein. Kyllä moni suojavyöhyke on suojavyöhykkeen oikealla paikallakin, minusta sen, joka väittää kaikkien suojavyöhykkeiden olevan täysin väärässä paikassa, pitää se myös osoittaa.
Tukien lopullinen kanavointi pellon hintaan tapahtuu aina, ei tuotepoliittinen tuki auta siinä mitään, jos pellolla tienaa, pelto maksaa. Ei sitä voi estää kuin sosialisoimalla maat omistajiltaan. Siinä joudutaan myäs kansanmurha tekemään siinä sivussa. Amerikassa Wisconsinissa näkyy myös olevan 500 dollarin ylittäviä hehtaarivuokria.
-SS-
-
Nykyisen tukijärjestelmä siirtää tuen automaattisesti pellon vuokra ja ostohintoihin. Raivattu tueton pelto voi monessa tapauksessa olla halvempi vaihtoehto kuin ostettu tuellinen. Toisaalla sen tuetun pellon annetaan kasvaa rikkaa ja toisaalla sitä raivataan uskomattomaan kivikkoon. "Vesistöjä" (ja valtaojia) voidaan suojella koko lohkon kattavin suojavyöhykkeiden hyvällä tuella ja toisaalla missä sitä suojelua oikeasti tarvittaisiin niin lannat levitetään lähes järveen asti. Sadonkorjuu velvoitteen poisto tyhmintä mitä on pitkään aikaan tehty. Vieläkö jatkan listaa? Ei tämä nykyinen järjestelmä mikään täydellinen ole..
Suojavyöhykkeestä natina voi jäädä jo pois. Sehän on se tietty rälssi, joka jo tiesi tämän järjestelmän tullessa olevansa sitä. Piste. Raivauksesta puhut, no mikä tahansa muu tukimuoto kuin viitealan vakiopinta-alatuki räjäyttää raivauspankin. Et taida tietää, että raivausta hillittiin ennen EU-aikaa isolla raivausverolla, koska koko ajan tuotiin hallitsemattomasti lisää alaa tuetun tuotannon piiriin. Nyt sitten EU-ajan alussa ensimmäiset vapaasti tehdyt raiviot alkoivat päästä tukien piiriin, kun muualta juustohöylättiin ne rahat, oli virhe. Se sai ihmiset innostumaan, tukikelpoista peltoa murto-osalla vanhan pellon hinnasta.
No sittenpähän jonot lopetettiin, ja tilanne jäi katkeroittamaan monen mieltä.
Ympäristökorvausta ei edelleenkään kaikki näytä käsittävän, että se ei ole mikään CAP tuki vaan osaksi kansallisen verorahan kanavoimista ympäristötavoittein. Kyllä moni suojavyöhyke on suojavyöhykkeen oikealla paikallakin, minusta sen, joka väittää kaikkien suojavyöhykkeiden olevan täysin väärässä paikassa, pitää se myös osoittaa.
Tukien lopullinen kanavointi pellon hintaan tapahtuu aina, ei tuotepoliittinen tuki auta siinä mitään, jos pellolla tienaa, pelto maksaa. Ei sitä voi estää kuin sosialisoimalla maat omistajiltaan. Siinä joudutaan myäs kansanmurha tekemään siinä sivussa. Amerikassa Wisconsinissa näkyy myös olevan 500 dollarin ylittäviä hehtaarivuokria.
-SS-
Kirjoitukseni oli lähinnä vaste tuohon kommentiin, että nykyinen järjestelmä on hyvä. Minusta se ei ole, mutta jokaisella on oikeus mielipiteeseen ja hyvä niin. Pelto saa maksaakkin, mutta minusta se pitäisi olla linjassa tuotannon kannattavuuden kanssa. Nyt pohjalla on se viisisatanen tukea. Tukirahan tulisi olla tarkoitettu sille viljelijälle, eikä edelliselle omistajalle tai vuokranantajalle. Suojavyöhykkeistä valtaosa on varmasti ihan oikealla paikalla. Tarkoitin, että kun annetaan tuollainen lapsus päästä valmiisiin pykäliin asti, että koko lohko voi olla suojavyöhyke niin osoittaa kyllä sen, että järjestelmä ei todellakaan ole täydellinen.
Tiesin että raivausvero tavallaan kielto oli olemassa tarkemmin en asiaa tunne. Jos nyt miettii mihin sitä peltoa raivataan ja miksi raivataan niin eiköhän se raivaus painotu tuonne pohjoisemmaksi ja laajentavat karjatilat taitavat olla suurimpia raivaajia. Jos karjatilojen tuki jatkossa tulisi sen tuotannon mukaan eli siitä lihasta tai maidosta niin jos hintaa ei säänneltäisi niin ylituotanto laskisi hintaa ja voisi jopa tapahtua niin, että uutta tuotantoa ei otettaisi. Sopimustuotantoahan nuo ovat olleet tähänkin asti.
En nyt ala tuosta raivauksesta vääntämään. Jotenkin vain nurinkurista, että toisaalla raivataan lisää ja toisaalla peltojen annetaan pusikoitua tai ne istutetaan metsälle. Itselle riittäisi mainiosti, että nykyistä tukijärjestelmää korjattaisiin siihen suuntaan, että tuki kanavoituisi enemmän niille "oikeille" tuottajille. Mutta jos yhtään voi veikata niin eiköhän seuraavalla kaudella kun vihreätkin ovat taas hallituksessa niin kansallisesti maksetaan kaiken maailman ympäristönsuojelu tukia ja tavalliselta tuottajalta vähennetään edelleen rahaa.
-
Nykyisen tukijärjestelmä siirtää tuen automaattisesti pellon vuokra ja ostohintoihin. Raivattu tueton pelto voi monessa tapauksessa olla halvempi vaihtoehto kuin ostettu tuellinen. Toisaalla sen tuetun pellon annetaan kasvaa rikkaa ja toisaalla sitä raivataan uskomattomaan kivikkoon. "Vesistöjä" (ja valtaojia) voidaan suojella koko lohkon kattavin suojavyöhykkeiden hyvällä tuella ja toisaalla missä sitä suojelua oikeasti tarvittaisiin niin lannat levitetään lähes järveen asti. Sadonkorjuu velvoitteen poisto tyhmintä mitä on pitkään aikaan tehty. Vieläkö jatkan listaa? Ei tämä nykyinen järjestelmä mikään täydellinen ole..
Suojavyöhykkeestä natina voi jäädä jo pois. Sehän on se tietty rälssi, joka jo tiesi tämän järjestelmän tullessa olevansa sitä. Piste. Raivauksesta puhut, no mikä tahansa muu tukimuoto kuin viitealan vakiopinta-alatuki räjäyttää raivauspankin. Et taida tietää, että raivausta hillittiin ennen EU-aikaa isolla raivausverolla, koska koko ajan tuotiin hallitsemattomasti lisää alaa tuetun tuotannon piiriin. Nyt sitten EU-ajan alussa ensimmäiset vapaasti tehdyt raiviot alkoivat päästä tukien piiriin, kun muualta juustohöylättiin ne rahat, oli virhe. Se sai ihmiset innostumaan, tukikelpoista peltoa murto-osalla vanhan pellon hinnasta.
No sittenpähän jonot lopetettiin, ja tilanne jäi katkeroittamaan monen mieltä.
Ympäristökorvausta ei edelleenkään kaikki näytä käsittävän, että se ei ole mikään CAP tuki vaan osaksi kansallisen verorahan kanavoimista ympäristötavoittein. Kyllä moni suojavyöhyke on suojavyöhykkeen oikealla paikallakin, minusta sen, joka väittää kaikkien suojavyöhykkeiden olevan täysin väärässä paikassa, pitää se myös osoittaa.
Tukien lopullinen kanavointi pellon hintaan tapahtuu aina, ei tuotepoliittinen tuki auta siinä mitään, jos pellolla tienaa, pelto maksaa. Ei sitä voi estää kuin sosialisoimalla maat omistajiltaan. Siinä joudutaan myäs kansanmurha tekemään siinä sivussa. Amerikassa Wisconsinissa näkyy myös olevan 500 dollarin ylittäviä hehtaarivuokria.
-SS-
Kirjoitukseni oli lähinnä vaste tuohon kommentiin, että nykyinen järjestelmä on hyvä. Minusta se ei ole, mutta jokaisella on oikeus mielipiteeseen ja hyvä niin. Pelto saa maksaakkin, mutta minusta se pitäisi olla linjassa tuotannon kannattavuuden kanssa. Nyt pohjalla on se viisisatanen tukea. Tukirahan tulisi olla tarkoitettu sille viljelijälle, eikä edelliselle omistajalle tai vuokranantajalle. Suojavyöhykkeistä valtaosa on varmasti ihan oikealla paikalla. Tarkoitin, että kun annetaan tuollainen lapsus päästä valmiisiin pykäliin asti, että koko lohko voi olla suojavyöhyke niin osoittaa kyllä sen, että järjestelmä ei todellakaan ole täydellinen.
Tiesin että raivausvero tavallaan kielto oli olemassa tarkemmin en asiaa tunne. Jos nyt miettii mihin sitä peltoa raivataan ja miksi raivataan niin eiköhän se raivaus painotu tuonne pohjoisemmaksi ja laajentavat karjatilat taitavat olla suurimpia raivaajia. Jos karjatilojen tuki jatkossa tulisi sen tuotannon mukaan eli siitä lihasta tai maidosta niin jos hintaa ei säänneltäisi niin ylituotanto laskisi hintaa ja voisi jopa tapahtua niin, että uutta tuotantoa ei otettaisi. Sopimustuotantoahan nuo ovat olleet tähänkin asti.
En nyt ala tuosta raivauksesta vääntämään. Jotenkin vain nurinkurista, että toisaalla raivataan lisää ja toisaalla peltojen annetaan pusikoitua tai ne istutetaan metsälle. Itselle riittäisi mainiosti, että nykyistä tukijärjestelmää korjattaisiin siihen suuntaan, että tuki kanavoituisi enemmän niille "oikeille" tuottajille. Mutta jos yhtään voi veikata niin eiköhän seuraavalla kaudella kun vihreätkin ovat taas hallituksessa niin kansallisesti maksetaan kaiken maailman ympäristönsuojelu tukia ja tavalliselta tuottajalta vähennetään edelleen rahaa.
SS on oikeassa siinä, että se tuki kanavoituu pellon hintaan maksettiin se sitten millä perusteella tahansa. Se miten se pellon hinta on kannattavuuden kanssa suhteessa on taasen ihan meidän maajussien omaa syytä pääasiassa, siinä vaiheessa kun on alettu haalimaan kaikki hehtaarin palasetkin 20km päästä tilalta hintaan15k€ tai 700€/ ha on samalla naulattu ihan itse se kannattavuus käytännössä nollaan tai miinusmerkkiseksi, tätä on turha kenenkään alkaa itkemäön jälkeenpäin. Näillä on ollut se ajatus että se suuruuden ekonomia kantaa, pienelläkin katteella pärjää kunhan niitä hehtaareita on riittävästi. Nyt seuraava vaihe näillä eturivin jusseilla on ajaa läpi pakolla tilusjärjestely jotta saadaan ne ylihintaiset tilkut oman torpan viereen ja kärsijöiksi näissä hommissa yleensä joutuu ne jotka on hoitanut asiansa maltilla ja fiksusti. Pistäkööt maansa myyntiin jos ei ajaminen enää miellytä, varmasti ovat ostaessaan tienneet että sitä ajoa tulee.
Raivioista en sano muuta kuin, että ihan vapaasti kunhan ei kättä tulla työntämään muiden taskuun kun halutaan sille raiviolle tukioikeus - vapailta markkinoilta päivän hintaan.
-
Raivausinto hyvin pohjoisessa kertoo, että siellä on tukinarkomaanille jätetty huumevärkit suon pohjaan. Mistään muusta ei ole kysymys. Ja siinä Etelä-Suomen väitetyssä muka-metsityksessä Ja101 on väärässä, että viljasuomessa ei todellakaan pusikoidu muut kuin ehkä muutaman jättiluomutilan etäpellot. Kannattaa ajaa vaikka Inkoon , Someron, Forssan, Salon, ym. läpi, kyllä siellä ihan peltoa on.
Ja tarkennukseksi: Hyväkasvuisessa maassa ohdakkeet ja koiranputket kasvavat nopeasti jättikokoiseiksi, näyttävät puskilta. Kyllä luomutilan luonnonhoidot ovat ihan samannäköisiä kuin tehotilankin luonnonhoitopellot. Niissä taloissa , joissa on se urakointiketjumurskain ja pritaks strobopaneeli, niissä taloissa on pellonpientareet aina tip top.
-SS-
-
Raivausinto hyvin pohjoisessa kertoo, että siellä on tukinarkomaanille jätetty huumevärkit suon pohjaan. Mistään muusta ei ole kysymys. Ja siinä Etelä-Suomen väitetyssä muka-metsityksessä Ja101 on väärässä, että viljasuomessa ei todellakaan pusikoidu muut kuin ehkä muutaman jättiluomutilan etäpellot. Kannattaa ajaa vaikka Inkoon , Someron, Forssan, Salon, ym. läpi, kyllä siellä ihan peltoa on.
-SS-
En ole minäkään nähnyt yhtäkään pusikoitunutta oikeaa peltoa eteläisessä Suomessa. Enkä edes kesäisin Keski-Suomen alueelle ulottuvalla kotimaan kierroksella. Jossain on kyllä näkynyt jonkin sortin vesistön tai suuren ojan lähellä lähellä heinikko-pajukkoa tai jonkin sorttista avo-ojitettua puutonta suota. Mutta kyllä pelloksi laskettavan pitää olla oikeasti viljelykelpoista eikä siihen vielä riitä se, että kohtuu kuivaan aikaan pääsee upottamaan traktorin jollekin reunalle.
Siitä ihan samaa mieltä edellä kirjoittaiden kanssa, että kaikki tavalla tai toisella peltoon tai tuotantoon liittyvä tuki päätyy pellon hintaan. Kyllä tuki maksetaan ihan viljelijälle eikä kenellekään muulle. Ja ihan itse viljelijät niitä korkeita maanhintoja maksavat täysin vapaehtoisesti. Jos siinä samalla sössiin taloutensa niin se on ihan omaa syytä eikä kenenkään muun.
-
Raivausinto hyvin pohjoisessa kertoo, että siellä on tukinarkomaanille jätetty huumevärkit suon pohjaan. Mistään muusta ei ole kysymys. Ja siinä Etelä-Suomen väitetyssä muka-metsityksessä Ja101 on väärässä, että viljasuomessa ei todellakaan pusikoidu muut kuin ehkä muutaman jättiluomutilan etäpellot. Kannattaa ajaa vaikka Inkoon , Someron, Forssan, Salon, ym. läpi, kyllä siellä ihan peltoa on.
Ja tarkennukseksi: Hyväkasvuisessa maassa ohdakkeet ja koiranputket kasvavat nopeasti jättikokoiseiksi, näyttävät puskilta. Kyllä luomutilan luonnonhoidot ovat ihan samannäköisiä kuin tehotilankin luonnonhoitopellot. Niissä taloissa , joissa on se urakointiketjumurskain ja pritaks strobopaneeli, niissä taloissa on pellonpientareet aina tip top.
-SS-
Pitää muistaa että tästä liki 15 vuotta taakseppäin raivatut ei saa muuta tukea kuin ostetut tilatuet.Ja niille ei lehmienkään kautta saa lisätuki arvoa.
-
Raivausinto hyvin pohjoisessa kertoo, että siellä on tukinarkomaanille jätetty huumevärkit suon pohjaan. Mistään muusta ei ole kysymys. Ja siinä Etelä-Suomen väitetyssä muka-metsityksessä Ja101 on väärässä, että viljasuomessa ei todellakaan pusikoidu muut kuin ehkä muutaman jättiluomutilan etäpellot. Kannattaa ajaa vaikka Inkoon , Someron, Forssan, Salon, ym. läpi, kyllä siellä ihan peltoa on.
Ja tarkennukseksi: Hyväkasvuisessa maassa ohdakkeet ja koiranputket kasvavat nopeasti jättikokoiseiksi, näyttävät puskilta. Kyllä luomutilan luonnonhoidot ovat ihan samannäköisiä kuin tehotilankin luonnonhoitopellot. Niissä taloissa , joissa on se urakointiketjumurskain ja pritaks strobopaneeli, niissä taloissa on pellonpientareet aina tip top.
-SS-
Pitää muistaa että tästä liki 15 vuotta taakseppäin raivatut ei saa muuta tukea kuin ostetut tilatuet.Ja niille ei lehmienkään kautta saa lisätuki arvoa.
Paitsi pellon rehuilla tuotetulle maidolle litratuen/lypsylehmäpalkkion.
-
Raivausinto hyvin pohjoisessa kertoo, että siellä on tukinarkomaanille jätetty huumevärkit suon pohjaan. Mistään muusta ei ole kysymys. Ja siinä Etelä-Suomen väitetyssä muka-metsityksessä Ja101 on väärässä, että viljasuomessa ei todellakaan pusikoidu muut kuin ehkä muutaman jättiluomutilan etäpellot. Kannattaa ajaa vaikka Inkoon , Someron, Forssan, Salon, ym. läpi, kyllä siellä ihan peltoa on.
Ja tarkennukseksi: Hyväkasvuisessa maassa ohdakkeet ja koiranputket kasvavat nopeasti jättikokoiseiksi, näyttävät puskilta. Kyllä luomutilan luonnonhoidot ovat ihan samannäköisiä kuin tehotilankin luonnonhoitopellot. Niissä taloissa , joissa on se urakointiketjumurskain ja pritaks strobopaneeli, niissä taloissa on pellonpientareet aina tip top.
-SS-
Pitää muistaa että tästä liki 15 vuotta taakseppäin raivatut ei saa muuta tukea kuin ostetut tilatuet.Ja niille ei lehmienkään kautta saa lisätuki arvoa.
Paitsi pellon rehuilla tuotetulle maidolle litratuen/lypsylehmäpalkkion.
Tuet menevät pellonvuokriin, väittää joku. Raivioiden vuokrien pitäisi olla sitten pienet, vastaavasti. Tukia voidaan syyttää ihan kaikesta surkeudesta, mutta itseltään kukaan ei niitä ole pois laittamassa. Mutta se, mikä tuissa on ollut kautta aikain ominaista, on se, että tuet ohjaavat tuotantovalintoja ja jopa tuotannon sijoittautumista, osin tarkoituksella, osin systeemin suunnittelijan ajattelemattomuuden takia.
Oletan kuitenkin, että nimenomaan karjatalouden siirtyminen pohjoiseen 1960-luvun jälkeen on ollut aluepoliittisen suunnitelmatalouden tuotos eikä mikään vahinko. Nyt sitten raivioiden syntyminen ja peltoalan lisääntyminen sodanjälkeisen asutuskauden tahtiin samoille alueille on lähinnä sivuvaikutus, jota ei ole vaan ajateltu.
EU liittymissopimuksessa ei ollut tätä ollenkaan mietitty, olisihan ollut hienoa, jos kaikki lisäala olisi saatu EU:n kautta tukien piiriin, mutta epäilen, olisiko tällaista opportunismia edes otettu neuvottelun alle. Kuitenkin päätettiin pelata jonkun pusiin, en tiedä, kenen, että lisäalaa alkoi tulla näille raivauskiima-alueille reippaasti siinä liittymisen aikoihin, ja niitä otettiin jonotukien piiriin muita tukia nipistämällä. Tukipäätöksissä oli alkuaikoina aina se vähennys, paljonko taas oli raivioille sosialisoitu.
Että liitymissopimus sitten vaan oli oli huono, oltaisiin voitu liittyä vaikka 3,5 miljoonan hehtaarin alalla jo valmiiksi ja kiivaasti tehty puuttuvat rahahehtaarit pelloksi, vaikka valtion avustuksella. Olisiko tämä ollut siunaus, vai olisiko nyt sitten edelleen Saimaan pelloksikuivattajia ihmettelemässä, eikö saa järvestä tukia, miksi ei.
-SS-
-
Raivausinto hyvin pohjoisessa kertoo, että siellä on tukinarkomaanille jätetty huumevärkit suon pohjaan. Mistään muusta ei ole kysymys. Ja siinä Etelä-Suomen väitetyssä muka-metsityksessä Ja101 on väärässä, että viljasuomessa ei todellakaan pusikoidu muut kuin ehkä muutaman jättiluomutilan etäpellot. Kannattaa ajaa vaikka Inkoon , Someron, Forssan, Salon, ym. läpi, kyllä siellä ihan peltoa on.
Ja tarkennukseksi: Hyväkasvuisessa maassa ohdakkeet ja koiranputket kasvavat nopeasti jättikokoiseiksi, näyttävät puskilta. Kyllä luomutilan luonnonhoidot ovat ihan samannäköisiä kuin tehotilankin luonnonhoitopellot. Niissä taloissa , joissa on se urakointiketjumurskain ja pritaks strobopaneeli, niissä taloissa on pellonpientareet aina tip top.
-SS-
Pitää muistaa että tästä liki 15 vuotta taakseppäin raivatut ei saa muuta tukea kuin ostetut tilatuet.Ja niille ei lehmienkään kautta saa lisätuki arvoa.
Paitsi pellon rehuilla tuotetulle maidolle litratuen/lypsylehmäpalkkion.
Mutta se on maidolle,ei raivioille.
-
Raivausinto hyvin pohjoisessa kertoo, että siellä on tukinarkomaanille jätetty huumevärkit suon pohjaan. Mistään muusta ei ole kysymys. Ja siinä Etelä-Suomen väitetyssä muka-metsityksessä Ja101 on väärässä, että viljasuomessa ei todellakaan pusikoidu muut kuin ehkä muutaman jättiluomutilan etäpellot. Kannattaa ajaa vaikka Inkoon , Someron, Forssan, Salon, ym. läpi, kyllä siellä ihan peltoa on.
Ja tarkennukseksi: Hyväkasvuisessa maassa ohdakkeet ja koiranputket kasvavat nopeasti jättikokoiseiksi, näyttävät puskilta. Kyllä luomutilan luonnonhoidot ovat ihan samannäköisiä kuin tehotilankin luonnonhoitopellot. Niissä taloissa , joissa on se urakointiketjumurskain ja pritaks strobopaneeli, niissä taloissa on pellonpientareet aina tip top.
-SS-
Pitää muistaa että tästä liki 15 vuotta taakseppäin raivatut ei saa muuta tukea kuin ostetut tilatuet.Ja niille ei lehmienkään kautta saa lisätuki arvoa.
Paitsi pellon rehuilla tuotetulle maidolle litratuen/lypsylehmäpalkkion.
Mutta se on maidolle,ei raivioille.
Maidollepa niin juurikin.
Monikohan niistä raivioista olisi jäänyt tekemättä jos tukiero etelään ei olisi ollut 10 vuoden ajan 5-12 c/litra? Aika moni? Kaikki jos olisi etelän tukitasoilla pitänyt tulla toimeen? Nythän tilanne on onneksi vähän korjaantunut joka näkyykin siinä että ero tuotannon rakentamisessa on alkanut vähän tasoittua.
Vähintään tuon 5-12c/litra tilatasolla hävittiinkin jo kiintiön ostos ja heikoimmis investointi tuissa.
Ja esim minä raivasin varmaanki 50ha vaikka lehmiä oli vain 15.
-
Ja esim minä raivasin varmaanki 50ha vaikka lehmiä oli vain 15.
En tiennytkään että olet noin syntinen. Hyi! :P
-
Ja esim minä raivasin varmaanki 50ha vaikka lehmiä oli vain 15.
En tiennytkään että olet noin syntinen. Hyi! :P
Kehtaanko edes sanoa,että 2000 luvun alus kierreltiin Mericrusherin kans pitkin makuntaa urakoimas :-[
-
Ja esim minä raivasin varmaanki 50ha vaikka lehmiä oli vain 15.
En tiennytkään että olet noin syntinen. Hyi!
Kehtaanko edes sanoa,että 2000 luvun alus kierreltiin Mericrusherin kans pitkin makuntaa urakoimas :-[
Jep jep. Olihan tuosta tuolloin hajua että kuseskelitte oikein jätkäporukalla yhteiseen notskiin. - Millainenhan on se armo jolla tuollaisista synneistä selvitään... mä en taira ihan heti tietää. :P
-
1989 olin Kuhmossa keikalla ja yksi kollega teki navettaa maatilarahoituksella. Meidän alueella ei maatilalainaa niin pienille peltoaloille saanut ollenkaan, ja tuntui, että ne omaan perheen maat oli jotenkin jaettu jo muille, ja ns. kovalla rahallakaan ei päässyt peltokauppoihin, koska maanhankinta oli koko 1980-luvun rajoitettua, todellakaan ei ollut kyse osaamisesta tai viljelyhistoriasta, vaan yksinomaan kuntaluottamusmiesten puoluekiintiöistä. Sitten kun tämä kollegan kanssa keskusteltiin melkein kipakastikin, että kyllä minäkn voisin ostorehusiilon vieressä navettaa hoitaa, niin jo silloin oli esimerkiksi sonnin A+++ liha jotain 15 markkaa meillä ja 25 markkaa heillä. Sitten oli nautakohtainen tukipalkkio, eipä etelässä saanut.
Eli EU pelkästään ei tuonut tuota aluejakoa, kyllä se oli vahvasti aluepolitiikan rakentama ilmiö, että nautainfra romutettiin etelästä jo pari vuosikymmentä ennen EU-liittymistä.
Onneksi kanakopit ovat tuoneet jotakin eläinvahvuutta tännekin päin.
-SS-
-
SS on oikeassa siinä, että se tuki kanavoituu pellon hintaan maksettiin se sitten millä perusteella tahansa. Se miten se pellon hinta on kannattavuuden kanssa suhteessa on taasen ihan meidän maajussien omaa syytä pääasiassa, siinä vaiheessa kun on alettu haalimaan kaikki hehtaarin palasetkin 20km päästä tilalta hintaan15k€ tai 700€/ ha on samalla naulattu ihan itse se kannattavuus käytännössä nollaan tai miinusmerkkiseksi, tätä on turha kenenkään alkaa itkemäön jälkeenpäin. Näillä on ollut se ajatus että se suuruuden ekonomia kantaa, pienelläkin katteella pärjää kunhan niitä hehtaareita on riittävästi. Nyt seuraava vaihe näillä eturivin jusseilla on ajaa läpi pakolla tilusjärjestely jotta saadaan ne ylihintaiset tilkut oman torpan viereen ja kärsijöiksi näissä hommissa yleensä joutuu ne jotka on hoitanut asiansa maltilla ja fiksusti. Pistäkööt maansa myyntiin jos ei ajaminen enää miellytä, varmasti ovat ostaessaan tienneet että sitä ajoa tulee.
Raivioista en sano muuta kuin, että ihan vapaasti kunhan ei kättä tulla työntämään muiden taskuun kun halutaan sille raiviolle tukioikeus - vapailta markkinoilta päivän hintaan.
Kyllä varmaan kanavoituukin, mutta olisipa hinta edes lähempänä totuutta. Edelleen jos se myyjä tai vuokralleantaja saa sen viisisatasen pikku vaivalla niin ei siinä välttämättä ole intoa paljon antaa vuokralle tai myydä peltoa. Mä en vain ymmärrä ketä tälläinen systeemi palvelee. Pelto on kuitenkin tuotantoväline ja jos osa porukasta pitää sitä hyvänä sijoituskohteena niin ollaan metsässä.
Raivausinto hyvin pohjoisessa kertoo, että siellä on tukinarkomaanille jätetty huumevärkit suon pohjaan. Mistään muusta ei ole kysymys. Ja siinä Etelä-Suomen väitetyssä muka-metsityksessä Ja101 on väärässä, että viljasuomessa ei todellakaan pusikoidu muut kuin ehkä muutaman jättiluomutilan etäpellot. Kannattaa ajaa vaikka Inkoon , Someron, Forssan, Salon, ym. läpi, kyllä siellä ihan peltoa on.
Ja tarkennukseksi: Hyväkasvuisessa maassa ohdakkeet ja koiranputket kasvavat nopeasti jättikokoiseiksi, näyttävät puskilta. Kyllä luomutilan luonnonhoidot ovat ihan samannäköisiä kuin tehotilankin luonnonhoitopellot. Niissä taloissa , joissa on se urakointiketjumurskain ja pritaks strobopaneeli, niissä taloissa on pellonpientareet aina tip top.
-SS-
Kyllähän tukierot alueiden välillä varmasti asiaa osittain selittää, mutta pohjoisessa saattaa raivaamalla saada ne lohkonsa siihen viereen. Toista se on täällä etelämmässä. Täällä ajetaan pitkin kyliä. Ja kyllä olen ajellut siellä salon seudullakin, sukulaisia kun asustelee siellä. Yleensä kerran kesässä on tullut ajettua sen "rantatien" kauttakin eli perniö, tammisaari, inkoo yms. Muuten nyt on tullut ajeltua yleensä moottoritietä pitkin. Takapenkki ei oikein malta jos lähtee kiertelemään maaseutua, itseä kyllä kiinnostaisi. En nyt yksittäin muista onko puskapeltoja tullut vastaan. Mutta korjataan sitten sen verran, että täällä kaakossa niitä on tullut vastaan, jos tätä ei sitten eteläksi lasketa. Ompa täällä peltoja istutettu takaisi metsällekkin.
SS tietää asiansa. Ja olet oikeassa tuosta että tukijärjestelmää on muutettava. Olet vain muuttamassa väärästä kohtaa. Tukijärjestelmää pitäisi muuttaa kotieläinpuolelta niin että nuo järjettömät raivaukset eivät enää olisi taloudellisesti järkeviä tukien varassa. Valitettavasti kun tuo ero on ollut olemassa jo ennen EU-aikaa niin se voi olla vähän hankalaa. Saada kotieläimiä palaamaan hyvän valmiin pellon ääreen.
Tuskin kotieläintiloja saadaan palaamaan minkään valmiin pellon ääreen. Raivaamalla jos saa pellot viereeen niin rehun ja lannankuljetuksessa säästää jumalattomasti aikaa ja rahaa. Mitä mieltä on "palata" viljelemään jotain tilkkutäkkiä? Ja vielä pitäisi jollakin suitsia raivausta? Jokainen raivatkoon jos haluaa. Tukia noille tuskin koskaan automaattisesti tulee. Varannosta niitä kai saa hakea. En silti sitä pidä vääränä niin kauan kun tukia maksetaan hömpille ja muille ei tuottaville toimille pelloilla.
Se että tuotantoa on varmasti ohjattu pohjoiseen tukemalla siellä toimia eri tavalla on valitettavaa. Moni pohjoisen viljelijä on varmaan kuitenkin kiitollinen, että "vaikeammasta" ilmastosta riippumatta viljelee kyseisellä alueella. On tilaa viljellä ja raivattavaa tuetonta "peltoa" on lisää. Mitäs sitten kun tuet aikojen saatossa häviää tai pienenee. Sillä pohjoisen viljelijällä ne pellot on edelleen vieressä ja muualla suhataan ympäriinsä.
On totta, että viljelijät ovat itse ajaneet tilanteen siihen, että tuet on kanavoituneet vuokriin ja ostohintoihin. Jos velvotteita kuitenkin lisätään niin ei noita luulisi ainakaan ostettavan tai vuokrattavan minkään hyvän tukitoimen vuoksi. Täällä monikaan ei tunnu kritisoivan nykyisiä hyviä tukimuotoja. Kertoo ehkä sitten siitä moni niitä käyttää ja huomaa kuinka helpolla raha tuleekin.
-
Tuskin kotieläintiloja saadaan palaamaan minkään valmiin pellon ääreen. Raivaamalla jos saa pellot viereeen niin rehun ja lannankuljetuksessa säästää jumalattomasti aikaa ja rahaa. Mitä mieltä on "palata" viljelemään jotain tilkkutäkkiä?
Tilkkutäkkiä ? No tämä paikallisen 1400 ha:n luomuviljelijän lohkojen keskikoko on 4,4 ha. Voi tietenkin jostakin sikamiehestä tuntua pieneltä, kun 17 - akselista lietevaunua ei saa ehkä kääntymään ennen kuin pääty tulee vastaan, mutta minusta kyllä ihan mukava kokoluokka tuo.
-SS-
-
SS on oikeassa siinä, että se tuki kanavoituu pellon hintaan maksettiin se sitten millä perusteella tahansa. Se miten se pellon hinta on kannattavuuden kanssa suhteessa on taasen ihan meidän maajussien omaa syytä pääasiassa, siinä vaiheessa kun on alettu haalimaan kaikki hehtaarin palasetkin 20km päästä tilalta hintaan15k€ tai 700€/ ha on samalla naulattu ihan itse se kannattavuus käytännössä nollaan tai miinusmerkkiseksi, tätä on turha kenenkään alkaa itkemäön jälkeenpäin. Näillä on ollut se ajatus että se suuruuden ekonomia kantaa, pienelläkin katteella pärjää kunhan niitä hehtaareita on riittävästi. Nyt seuraava vaihe näillä eturivin jusseilla on ajaa läpi pakolla tilusjärjestely jotta saadaan ne ylihintaiset tilkut oman torpan viereen ja kärsijöiksi näissä hommissa yleensä joutuu ne jotka on hoitanut asiansa maltilla ja fiksusti. Pistäkööt maansa myyntiin jos ei ajaminen enää miellytä, varmasti ovat ostaessaan tienneet että sitä ajoa tulee.
Raivioista en sano muuta kuin, että ihan vapaasti kunhan ei kättä tulla työntämään muiden taskuun kun halutaan sille raiviolle tukioikeus - vapailta markkinoilta päivän hintaan.
Kyllä varmaan kanavoituukin, mutta olisipa hinta edes lähempänä totuutta. Edelleen jos se myyjä tai vuokralleantaja saa sen viisisatasen pikku vaivalla niin ei siinä välttämättä ole intoa paljon antaa vuokralle tai myydä peltoa. Mä en vain ymmärrä ketä tälläinen systeemi palvelee. Pelto on kuitenkin tuotantoväline ja jos osa porukasta pitää sitä hyvänä sijoituskohteena niin ollaan metsässä.
Raivausinto hyvin pohjoisessa kertoo, että siellä on tukinarkomaanille jätetty huumevärkit suon pohjaan. Mistään muusta ei ole kysymys. Ja siinä Etelä-Suomen väitetyssä muka-metsityksessä Ja101 on väärässä, että viljasuomessa ei todellakaan pusikoidu muut kuin ehkä muutaman jättiluomutilan etäpellot. Kannattaa ajaa vaikka Inkoon , Someron, Forssan, Salon, ym. läpi, kyllä siellä ihan peltoa on.
Ja tarkennukseksi: Hyväkasvuisessa maassa ohdakkeet ja koiranputket kasvavat nopeasti jättikokoiseiksi, näyttävät puskilta. Kyllä luomutilan luonnonhoidot ovat ihan samannäköisiä kuin tehotilankin luonnonhoitopellot. Niissä taloissa , joissa on se urakointiketjumurskain ja pritaks strobopaneeli, niissä taloissa on pellonpientareet aina tip top.
-SS-
Kyllähän tukierot alueiden välillä varmasti asiaa osittain selittää, mutta pohjoisessa saattaa raivaamalla saada ne lohkonsa siihen viereen. Toista se on täällä etelämmässä. Täällä ajetaan pitkin kyliä. Ja kyllä olen ajellut siellä salon seudullakin, sukulaisia kun asustelee siellä. Yleensä kerran kesässä on tullut ajettua sen "rantatien" kauttakin eli perniö, tammisaari, inkoo yms. Muuten nyt on tullut ajeltua yleensä moottoritietä pitkin. Takapenkki ei oikein malta jos lähtee kiertelemään maaseutua, itseä kyllä kiinnostaisi. En nyt yksittäin muista onko puskapeltoja tullut vastaan. Mutta korjataan sitten sen verran, että täällä kaakossa niitä on tullut vastaan, jos tätä ei sitten eteläksi lasketa. Ompa täällä peltoja istutettu takaisi metsällekkin.
SS tietää asiansa. Ja olet oikeassa tuosta että tukijärjestelmää on muutettava. Olet vain muuttamassa väärästä kohtaa. Tukijärjestelmää pitäisi muuttaa kotieläinpuolelta niin että nuo järjettömät raivaukset eivät enää olisi taloudellisesti järkeviä tukien varassa. Valitettavasti kun tuo ero on ollut olemassa jo ennen EU-aikaa niin se voi olla vähän hankalaa. Saada kotieläimiä palaamaan hyvän valmiin pellon ääreen.
Tuskin kotieläintiloja saadaan palaamaan minkään valmiin pellon ääreen. Raivaamalla jos saa pellot viereeen niin rehun ja lannankuljetuksessa säästää jumalattomasti aikaa ja rahaa. Mitä mieltä on "palata" viljelemään jotain tilkkutäkkiä? Ja vielä pitäisi jollakin suitsia raivausta? Jokainen raivatkoon jos haluaa. Tukia noille tuskin koskaan automaattisesti tulee. Varannosta niitä kai saa hakea. En silti sitä pidä vääränä niin kauan kun tukia maksetaan hömpille ja muille ei tuottaville toimille pelloilla.
Se että tuotantoa on varmasti ohjattu pohjoiseen tukemalla siellä toimia eri tavalla on valitettavaa. Moni pohjoisen viljelijä on varmaan kuitenkin kiitollinen, että "vaikeammasta" ilmastosta riippumatta viljelee kyseisellä alueella. On tilaa viljellä ja raivattavaa tuetonta "peltoa" on lisää. Mitäs sitten kun tuet aikojen saatossa häviää tai pienenee. Sillä pohjoisen viljelijällä ne pellot on edelleen vieressä ja muualla suhataan ympäriinsä.
On totta, että viljelijät ovat itse ajaneet tilanteen siihen, että tuet on kanavoituneet vuokriin ja ostohintoihin. Jos velvotteita kuitenkin lisätään niin ei noita luulisi ainakaan ostettavan tai vuokrattavan minkään hyvän tukitoimen vuoksi. Täällä monikaan ei tunnu kritisoivan nykyisiä hyviä tukimuotoja. Kertoo ehkä sitten siitä moni niitä käyttää ja huomaa kuinka helpolla raha tuleekin.
5km matkan jälkeen tuki eurot on mennyt tielle.Eli jos otat 10km päästä sopimuspellon mallilla "nosta sinä tuet. Minä viljelen." Niin rahaa menee tielle tuplasti se mitä menettää tukina kun tekee pellon navetan viereen.
-
SS on oikeassa siinä, että se tuki kanavoituu pellon hintaan maksettiin se sitten millä perusteella tahansa. Se miten se pellon hinta on kannattavuuden kanssa suhteessa on taasen ihan meidän maajussien omaa syytä pääasiassa, siinä vaiheessa kun on alettu haalimaan kaikki hehtaarin palasetkin 20km päästä tilalta hintaan15k€ tai 700€/ ha on samalla naulattu ihan itse se kannattavuus käytännössä nollaan tai miinusmerkkiseksi, tätä on turha kenenkään alkaa itkemäön jälkeenpäin. Näillä on ollut se ajatus että se suuruuden ekonomia kantaa, pienelläkin katteella pärjää kunhan niitä hehtaareita on riittävästi. Nyt seuraava vaihe näillä eturivin jusseilla on ajaa läpi pakolla tilusjärjestely jotta saadaan ne ylihintaiset tilkut oman torpan viereen ja kärsijöiksi näissä hommissa yleensä joutuu ne jotka on hoitanut asiansa maltilla ja fiksusti. Pistäkööt maansa myyntiin jos ei ajaminen enää miellytä, varmasti ovat ostaessaan tienneet että sitä ajoa tulee.
Raivioista en sano muuta kuin, että ihan vapaasti kunhan ei kättä tulla työntämään muiden taskuun kun halutaan sille raiviolle tukioikeus - vapailta markkinoilta päivän hintaan.
Kyllä varmaan kanavoituukin, mutta olisipa hinta edes lähempänä totuutta. Edelleen jos se myyjä tai vuokralleantaja saa sen viisisatasen pikku vaivalla niin ei siinä välttämättä ole intoa paljon antaa vuokralle tai myydä peltoa. Mä en vain ymmärrä ketä tälläinen systeemi palvelee. Pelto on kuitenkin tuotantoväline ja jos osa porukasta pitää sitä hyvänä sijoituskohteena niin ollaan metsässä.
Raivausinto hyvin pohjoisessa kertoo, että siellä on tukinarkomaanille jätetty huumevärkit suon pohjaan. Mistään muusta ei ole kysymys. Ja siinä Etelä-Suomen väitetyssä muka-metsityksessä Ja101 on väärässä, että viljasuomessa ei todellakaan pusikoidu muut kuin ehkä muutaman jättiluomutilan etäpellot. Kannattaa ajaa vaikka Inkoon , Someron, Forssan, Salon, ym. läpi, kyllä siellä ihan peltoa on.
Ja tarkennukseksi: Hyväkasvuisessa maassa ohdakkeet ja koiranputket kasvavat nopeasti jättikokoiseiksi, näyttävät puskilta. Kyllä luomutilan luonnonhoidot ovat ihan samannäköisiä kuin tehotilankin luonnonhoitopellot. Niissä taloissa , joissa on se urakointiketjumurskain ja pritaks strobopaneeli, niissä taloissa on pellonpientareet aina tip top.
-SS-
Kyllähän tukierot alueiden välillä varmasti asiaa osittain selittää, mutta pohjoisessa saattaa raivaamalla saada ne lohkonsa siihen viereen. Toista se on täällä etelämmässä. Täällä ajetaan pitkin kyliä. Ja kyllä olen ajellut siellä salon seudullakin, sukulaisia kun asustelee siellä. Yleensä kerran kesässä on tullut ajettua sen "rantatien" kauttakin eli perniö, tammisaari, inkoo yms. Muuten nyt on tullut ajeltua yleensä moottoritietä pitkin. Takapenkki ei oikein malta jos lähtee kiertelemään maaseutua, itseä kyllä kiinnostaisi. En nyt yksittäin muista onko puskapeltoja tullut vastaan. Mutta korjataan sitten sen verran, että täällä kaakossa niitä on tullut vastaan, jos tätä ei sitten eteläksi lasketa. Ompa täällä peltoja istutettu takaisi metsällekkin.
SS tietää asiansa. Ja olet oikeassa tuosta että tukijärjestelmää on muutettava. Olet vain muuttamassa väärästä kohtaa. Tukijärjestelmää pitäisi muuttaa kotieläinpuolelta niin että nuo järjettömät raivaukset eivät enää olisi taloudellisesti järkeviä tukien varassa. Valitettavasti kun tuo ero on ollut olemassa jo ennen EU-aikaa niin se voi olla vähän hankalaa. Saada kotieläimiä palaamaan hyvän valmiin pellon ääreen.
Tuskin kotieläintiloja saadaan palaamaan minkään valmiin pellon ääreen. Raivaamalla jos saa pellot viereeen niin rehun ja lannankuljetuksessa säästää jumalattomasti aikaa ja rahaa. Mitä mieltä on "palata" viljelemään jotain tilkkutäkkiä? Ja vielä pitäisi jollakin suitsia raivausta? Jokainen raivatkoon jos haluaa. Tukia noille tuskin koskaan automaattisesti tulee. Varannosta niitä kai saa hakea. En silti sitä pidä vääränä niin kauan kun tukia maksetaan hömpille ja muille ei tuottaville toimille pelloilla.
Se että tuotantoa on varmasti ohjattu pohjoiseen tukemalla siellä toimia eri tavalla on valitettavaa. Moni pohjoisen viljelijä on varmaan kuitenkin kiitollinen, että "vaikeammasta" ilmastosta riippumatta viljelee kyseisellä alueella. On tilaa viljellä ja raivattavaa tuetonta "peltoa" on lisää. Mitäs sitten kun tuet aikojen saatossa häviää tai pienenee. Sillä pohjoisen viljelijällä ne pellot on edelleen vieressä ja muualla suhataan ympäriinsä.
On totta, että viljelijät ovat itse ajaneet tilanteen siihen, että tuet on kanavoituneet vuokriin ja ostohintoihin. Jos velvotteita kuitenkin lisätään niin ei noita luulisi ainakaan ostettavan tai vuokrattavan minkään hyvän tukitoimen vuoksi. Täällä monikaan ei tunnu kritisoivan nykyisiä hyviä tukimuotoja. Kertoo ehkä sitten siitä moni niitä käyttää ja huomaa kuinka helpolla raha tuleekin.
Kritisoi.
-
SS on oikeassa siinä, että se tuki kanavoituu pellon hintaan maksettiin se sitten millä perusteella tahansa. Se miten se pellon hinta on kannattavuuden kanssa suhteessa on taasen ihan meidän maajussien omaa syytä pääasiassa, siinä vaiheessa kun on alettu haalimaan kaikki hehtaarin palasetkin 20km päästä tilalta hintaan15k€ tai 700€/ ha on samalla naulattu ihan itse se kannattavuus käytännössä nollaan tai miinusmerkkiseksi, tätä on turha kenenkään alkaa itkemäön jälkeenpäin. Näillä on ollut se ajatus että se suuruuden ekonomia kantaa, pienelläkin katteella pärjää kunhan niitä hehtaareita on riittävästi. Nyt seuraava vaihe näillä eturivin jusseilla on ajaa läpi pakolla tilusjärjestely jotta saadaan ne ylihintaiset tilkut oman torpan viereen ja kärsijöiksi näissä hommissa yleensä joutuu ne jotka on hoitanut asiansa maltilla ja fiksusti. Pistäkööt maansa myyntiin jos ei ajaminen enää miellytä, varmasti ovat ostaessaan tienneet että sitä ajoa tulee.
Raivioista en sano muuta kuin, että ihan vapaasti kunhan ei kättä tulla työntämään muiden taskuun kun halutaan sille raiviolle tukioikeus - vapailta markkinoilta päivän hintaan.
Kyllä varmaan kanavoituukin, mutta olisipa hinta edes lähempänä totuutta. Edelleen jos se myyjä tai vuokralleantaja saa sen viisisatasen pikku vaivalla niin ei siinä välttämättä ole intoa paljon antaa vuokralle tai myydä peltoa. Mä en vain ymmärrä ketä tälläinen systeemi palvelee. Pelto on kuitenkin tuotantoväline ja jos osa porukasta pitää sitä hyvänä sijoituskohteena niin ollaan metsässä.
Raivausinto hyvin pohjoisessa kertoo, että siellä on tukinarkomaanille jätetty huumevärkit suon pohjaan. Mistään muusta ei ole kysymys. Ja siinä Etelä-Suomen väitetyssä muka-metsityksessä Ja101 on väärässä, että viljasuomessa ei todellakaan pusikoidu muut kuin ehkä muutaman jättiluomutilan etäpellot. Kannattaa ajaa vaikka Inkoon , Someron, Forssan, Salon, ym. läpi, kyllä siellä ihan peltoa on.
Ja tarkennukseksi: Hyväkasvuisessa maassa ohdakkeet ja koiranputket kasvavat nopeasti jättikokoiseiksi, näyttävät puskilta. Kyllä luomutilan luonnonhoidot ovat ihan samannäköisiä kuin tehotilankin luonnonhoitopellot. Niissä taloissa , joissa on se urakointiketjumurskain ja pritaks strobopaneeli, niissä taloissa on pellonpientareet aina tip top.
-SS-
Kyllähän tukierot alueiden välillä varmasti asiaa osittain selittää, mutta pohjoisessa saattaa raivaamalla saada ne lohkonsa siihen viereen. Toista se on täällä etelämmässä. Täällä ajetaan pitkin kyliä. Ja kyllä olen ajellut siellä salon seudullakin, sukulaisia kun asustelee siellä. Yleensä kerran kesässä on tullut ajettua sen "rantatien" kauttakin eli perniö, tammisaari, inkoo yms. Muuten nyt on tullut ajeltua yleensä moottoritietä pitkin. Takapenkki ei oikein malta jos lähtee kiertelemään maaseutua, itseä kyllä kiinnostaisi. En nyt yksittäin muista onko puskapeltoja tullut vastaan. Mutta korjataan sitten sen verran, että täällä kaakossa niitä on tullut vastaan, jos tätä ei sitten eteläksi lasketa. Ompa täällä peltoja istutettu takaisi metsällekkin.
SS tietää asiansa. Ja olet oikeassa tuosta että tukijärjestelmää on muutettava. Olet vain muuttamassa väärästä kohtaa. Tukijärjestelmää pitäisi muuttaa kotieläinpuolelta niin että nuo järjettömät raivaukset eivät enää olisi taloudellisesti järkeviä tukien varassa. Valitettavasti kun tuo ero on ollut olemassa jo ennen EU-aikaa niin se voi olla vähän hankalaa. Saada kotieläimiä palaamaan hyvän valmiin pellon ääreen.
Tuskin kotieläintiloja saadaan palaamaan minkään valmiin pellon ääreen. Raivaamalla jos saa pellot viereeen niin rehun ja lannankuljetuksessa säästää jumalattomasti aikaa ja rahaa. Mitä mieltä on "palata" viljelemään jotain tilkkutäkkiä? Ja vielä pitäisi jollakin suitsia raivausta? Jokainen raivatkoon jos haluaa. Tukia noille tuskin koskaan automaattisesti tulee. Varannosta niitä kai saa hakea. En silti sitä pidä vääränä niin kauan kun tukia maksetaan hömpille ja muille ei tuottaville toimille pelloilla.
Se että tuotantoa on varmasti ohjattu pohjoiseen tukemalla siellä toimia eri tavalla on valitettavaa. Moni pohjoisen viljelijä on varmaan kuitenkin kiitollinen, että "vaikeammasta" ilmastosta riippumatta viljelee kyseisellä alueella. On tilaa viljellä ja raivattavaa tuetonta "peltoa" on lisää. Mitäs sitten kun tuet aikojen saatossa häviää tai pienenee. Sillä pohjoisen viljelijällä ne pellot on edelleen vieressä ja muualla suhataan ympäriinsä.
On totta, että viljelijät ovat itse ajaneet tilanteen siihen, että tuet on kanavoituneet vuokriin ja ostohintoihin. Jos velvotteita kuitenkin lisätään niin ei noita luulisi ainakaan ostettavan tai vuokrattavan minkään hyvän tukitoimen vuoksi. Täällä monikaan ei tunnu kritisoivan nykyisiä hyviä tukimuotoja. Kertoo ehkä sitten siitä moni niitä käyttää ja huomaa kuinka helpolla raha tuleekin.
Se ei ratkaise mitenkään kenenkään kannattavuutta jos leikataan vaikka höpöheinän tukia, suuremmalla todennäköisyydellä ne rahat poistuvat kokonaan maataloussektorilta eikä niitä enää sinne saada myöhemmin takaisin ja sitä poispäinsuuntausta ei kai kukaan halua loppujenlopuksi? Ennemminkin ihmettelen miksei viljelijäporukka kritisoi näitä maatalousbudjetin tukia mitkä ohjautuu mm. eri järjestöille?
Eipä taida sijoittajia kovinkaan paljoa kiinnostaa peltomarkkinat bisnesmielessä, vaikka periaatteessa esim 12000€ hehtaarihinnalla saa 500€/ha ulosvuokraamalla yli 4% tuoton vuosittain, lienee parempi kuin monet muut talletusmuodot nykypäivänä. Mutta siitäkään huolimatta ei sijoittajia näy niissä karkeloissa kun pellon hinnasta kisataan.
Yksinkertaisuudessaan pellon hintaa saataisiin alas kun yhteistuumin päätettäisiin ettei tungettaisi ihan joka huutokauppaan mukaan jos ei ko pellot ole järkevästi viljeltävissä siltä omalta tilalta, eikä maksettaisi mitään poskettomia hintoja - mutta aina löytyy joku ketä vetää oman linjan ja maksaa enemmän ja sama meno jatkuu.
-
Yksinkertaisuudessaan pellon hintaa saataisiin alas kun yhteistuumin päätettäisiin ettei tungettaisi ihan joka huutokauppaan mukaan jos ei ko pellot ole järkevästi viljeltävissä siltä omalta tilalta, eikä maksettaisi mitään poskettomia hintoja - mutta aina löytyy joku ketä vetää oman linjan ja maksaa enemmän ja sama meno jatkuu.
Näinhän se menee. Joku jo ylikoneistanut isotilallinen saattaa huomata, että ilman merkittävää lisätyötä voisi ottaa vielä 20 ha viljelyyn ja tarjoaa siitä enemmän kuin joku, jonka pitää sitten päivittää kalustoa ym. tuota varten. Ja ongelmallisimpana ehkä "vakavat harrastajat", joilla merkittävästi tuloja muualtakin, mutta kun viljely on parasta mitä mies voi housut jalassa tehdä, niin investoidaan kaikki maataloustulo takaisin tuotantovälineisiin. Siinä ei se pelkän viljelyn (ja siihen liittyvän mahdollisen karjankasvatuksen) varassa oleva viljelijä pysty enää vastamaan. Ei jostain reunasta alalta vuotaa rahaa sisarosuuksiin ym., toisaalta sitä kannetaan sisään muualla tienattua rahaa.
Viljely on vaan niin koukuttavaa, ei voi mitään!
-
Yksinkertaisuudessaan pellon hintaa saataisiin alas kun yhteistuumin päätettäisiin ettei tungettaisi ihan joka huutokauppaan mukaan jos ei ko pellot ole järkevästi viljeltävissä siltä omalta tilalta, eikä maksettaisi mitään poskettomia hintoja - mutta aina löytyy joku ketä vetää oman linjan ja maksaa enemmän ja sama meno jatkuu.
Näinhän se menee. Joku jo ylikoneistanut isotilallinen saattaa huomata, että ilman merkittävää lisätyötä voisi ottaa vielä 20 ha viljelyyn ja tarjoaa siitä enemmän kuin joku, jonka pitää sitten päivittää kalustoa ym. tuota varten. Ja ongelmallisimpana ehkä "vakavat harrastajat", joilla merkittävästi tuloja muualtakin, mutta kun viljely on parasta mitä mies voi housut jalassa tehdä, niin investoidaan kaikki maataloustulo takaisin tuotantovälineisiin. Siinä ei se pelkän viljelyn (ja siihen liittyvän mahdollisen karjankasvatuksen) varassa oleva viljelijä pysty enää vastamaan. Ei jostain reunasta alalta vuotaa rahaa sisarosuuksiin ym., toisaalta sitä kannetaan sisään muualla tienattua rahaa.
Viljely on vaan niin koukuttavaa, ei voi mitään!
Tuossa se onkin se ongelma, vaikka kalusto riittäisi siihen ylimääräiseen 20 ha viljelyyn niin kuinka kaukaa se kannattaa hankkia että se on vielä kannattavaa? Tuo osan leimaaminen harrastajiksi on ehkä hieman turhaa vastakkainasettelua oman porukan kesken, sitä harrastajan ja "oikean" viljelijän rajaa on melko vaikea asettaa ja se "harrastaja" saattaa olla ihan yhtä hyvä viljelijä kuin muutkin joten ei se siinä mielessä ole keltään pois.Toki se ei tunnu varmastikkkaan sillä hetkellä reilulta kun häviää kilpahuudon jollekkin jolla käteenjäävä kuukausiansio tilan ulkopuolelta lasketaan tuhansissa, mutta on niitä isompiakin hakkuuaukkoja tehty kun peltokaupat on ensin lyöty lukkoon ja tuo ei taas välttämättä tunnu jostain muusta reilulta. Ja käsi pystyyn se joka vaikka lottovoiton saatuaan ei "sijoita" osaa siitä voitosta uudempiin koneisiin tai lisämaanostoon jos tykkää viljelytyöstä.
-
Yksinkertaisuudessaan pellon hintaa saataisiin alas kun yhteistuumin päätettäisiin ettei tungettaisi ihan joka huutokauppaan mukaan jos ei ko pellot ole järkevästi viljeltävissä siltä omalta tilalta, eikä maksettaisi mitään poskettomia hintoja - mutta aina löytyy joku ketä vetää oman linjan ja maksaa enemmän ja sama meno jatkuu.
Näinhän se menee. Joku jo ylikoneistanut isotilallinen saattaa huomata, että ilman merkittävää lisätyötä voisi ottaa vielä 20 ha viljelyyn ja tarjoaa siitä enemmän kuin joku, jonka pitää sitten päivittää kalustoa ym. tuota varten. Ja ongelmallisimpana ehkä "vakavat harrastajat", joilla merkittävästi tuloja muualtakin, mutta kun viljely on parasta mitä mies voi housut jalassa tehdä, niin investoidaan kaikki maataloustulo takaisin tuotantovälineisiin. Siinä ei se pelkän viljelyn (ja siihen liittyvän mahdollisen karjankasvatuksen) varassa oleva viljelijä pysty enää vastamaan. Ei jostain reunasta alalta vuotaa rahaa sisarosuuksiin ym., toisaalta sitä kannetaan sisään muualla tienattua rahaa.
Viljely on vaan niin koukuttavaa, ei voi mitään!
Tuossa se onkin se ongelma, vaikka kalusto riittäisi siihen ylimääräiseen 20 ha viljelyyn niin kuinka kaukaa se kannattaa hankkia että se on vielä kannattavaa? Tuo osan leimaaminen harrastajiksi on ehkä hieman turhaa vastakkainasettelua oman porukan kesken, sitä harrastajan ja "oikean" viljelijän rajaa on melko vaikea asettaa ja se "harrastaja" saattaa olla ihan yhtä hyvä viljelijä kuin muutkin joten ei se siinä mielessä ole keltään pois.Toki se ei tunnu varmastikkkaan sillä hetkellä reilulta kun häviää kilpahuudon jollekkin jolla käteenjäävä kuukausiansio tilan ulkopuolelta lasketaan tuhansissa, mutta on niitä isompiakin hakkuuaukkoja tehty kun peltokaupat on ensin lyöty lukkoon ja tuo ei taas välttämättä tunnu jostain muusta reilulta. Ja käsi pystyyn se joka vaikka lottovoiton saatuaan ei "sijoita" osaa siitä voitosta uudempiin koneisiin tai lisämaanostoon jos tykkää viljelytyöstä.
Niin ja onhan semmoinen messevän sukutilan perintöprinssi saanut tehdä lahjanluonteisen kaupan verottajan avuliaalla avustuksella; aloitustuki ja nuoren tuottajan lisä polttelevat taskussa, lahjapeltoja panttaamaan, eipä siinä 45 - vuotias kovanrahan viljelijä paljon pysty kampoihin laittamaan, ennen kuin leveilijän kiinnitykset on ajettu tappiin ja kohtapa itsekin putoaa pois nuoreltatuelta.
On tullut melko myrkyllistä kommenttia juuri tässä vaiheessa, kun onkin oltu samaa palstaa ostamassa, ja itsellä on pää täristen väännettyjä ylitöitä vuosikausilta jemmattuna.
Vaikka siis unohtaa, että kelpasipa kuoria kermoja melkein kymmenen vuoden ajan ja ängetä joka kauppaan korottamaan.
-SS-
-
Yksinkertaisuudessaan pellon hintaa saataisiin alas kun yhteistuumin päätettäisiin ettei tungettaisi ihan joka huutokauppaan mukaan jos ei ko pellot ole järkevästi viljeltävissä siltä omalta tilalta, eikä maksettaisi mitään poskettomia hintoja - mutta aina löytyy joku ketä vetää oman linjan ja maksaa enemmän ja sama meno jatkuu.
Näinhän se menee. Joku jo ylikoneistanut isotilallinen saattaa huomata, että ilman merkittävää lisätyötä voisi ottaa vielä 20 ha viljelyyn ja tarjoaa siitä enemmän kuin joku, jonka pitää sitten päivittää kalustoa ym. tuota varten. Ja ongelmallisimpana ehkä "vakavat harrastajat", joilla merkittävästi tuloja muualtakin, mutta kun viljely on parasta mitä mies voi housut jalassa tehdä, niin investoidaan kaikki maataloustulo takaisin tuotantovälineisiin. Siinä ei se pelkän viljelyn (ja siihen liittyvän mahdollisen karjankasvatuksen) varassa oleva viljelijä pysty enää vastamaan. Ei jostain reunasta alalta vuotaa rahaa sisarosuuksiin ym., toisaalta sitä kannetaan sisään muualla tienattua rahaa.
Viljely on vaan niin koukuttavaa, ei voi mitään!
Tuossa se onkin se ongelma, vaikka kalusto riittäisi siihen ylimääräiseen 20 ha viljelyyn niin kuinka kaukaa se kannattaa hankkia että se on vielä kannattavaa? Tuo osan leimaaminen harrastajiksi on ehkä hieman turhaa vastakkainasettelua oman porukan kesken, sitä harrastajan ja "oikean" viljelijän rajaa on melko vaikea asettaa ja se "harrastaja" saattaa olla ihan yhtä hyvä viljelijä kuin muutkin joten ei se siinä mielessä ole keltään pois.Toki se ei tunnu varmastikkkaan sillä hetkellä reilulta kun häviää kilpahuudon jollekkin jolla käteenjäävä kuukausiansio tilan ulkopuolelta lasketaan tuhansissa, mutta on niitä isompiakin hakkuuaukkoja tehty kun peltokaupat on ensin lyöty lukkoon ja tuo ei taas välttämättä tunnu jostain muusta reilulta. Ja käsi pystyyn se joka vaikka lottovoiton saatuaan ei "sijoita" osaa siitä voitosta uudempiin koneisiin tai lisämaanostoon jos tykkää viljelytyöstä.
Niin ja onhan semmoinen messevän sukutilan perintöprinssi saanut tehdä lahjanluonteisen kaupan verottajan avuliaalla avustuksella; aloitustuki ja nuoren tuottajan lisä polttelevat taskussa, lahjapeltoja panttaamaan, eipä siinä 45 - vuotias kovanrahan viljelijä paljon pysty kampoihin laittamaan, ennen kuin leveilijän kiinnitykset on ajettu tappiin ja kohtapa itsekin putoaa pois nuoreltatuelta.
On tullut melko myrkyllistä kommenttia juuri tässä vaiheessa, kun onkin oltu samaa palstaa ostamassa, ja itsellä on pää täristen väännettyjä ylitöitä vuosikausilta jemmattuna.
Vaikka siis unohtaa, että kelpasipa kuoria kermoja melkein kymmenen vuoden ajan ja ängetä joka kauppaan korottamaan.
-SS-
Pelto herättää tunteita. Miettikää, mikään muu omaisuuslaji ei vedä tässä asiassa vertoja pellolle.
-
En valita ja itsekin kun on tyhjästä aloitettu, niin muualla tienattua on tähän maataisteluun sijoitettu. Ja koska se raja "oikean" ja "harrastelijan" välillä on sellainen veteen piirretty viiva, sitä on turha piirrellä. Se varsinainen ongelma onkin se, että tämä muualta kannettu raha, viljelijöiden laskutaidottomuus, tyytyminen vaatimattomaan tulotasoon tai mikä se syy nyt onkaan, johtaa huonoon kannattavuuteen. Jolloin ulkopuolelta ei rekrytoidu yrittäjiä ja porukan uusiutumiskyky kärsii.
-
Nytkin harmittaa yhden naapurikylän tytön puolesta, jolla olisi ammattitaito ja asenne kohdallaan, mutta on vain syntynyt väärään perheeseen.
-
En valita ja itsekin kun on tyhjästä aloitettu, niin muualla tienattua on tähän maataisteluun sijoitettu. Ja koska se raja "oikean" ja "harrastelijan" välillä on sellainen veteen piirretty viiva, sitä on turha piirrellä. Se varsinainen ongelma onkin se, että tämä muualta kannettu raha, viljelijöiden laskutaidottomuus, tyytyminen vaatimattomaan tulotasoon tai mikä se syy nyt onkaan, johtaa huonoon kannattavuuteen. Jolloin ulkopuolelta ei rekrytoidu yrittäjiä ja porukan uusiutumiskyky kärsii.
Suurin syy tähän on nykyinen tukipolitiikka.
-
Oldies but goldies. :D
"Rehevä maa, lähes välimerellinen ilmasto ja suuret viljelyalat näkyvät sitten hinnoissa."
http://yle.fi/uutiset/viljelija_neuvoo_katsomaan_peiliin_pellosta_on_maksettu_liikaa/8733956
-
Oldies but goldies. :D
"Rehevä maa, lähes välimerellinen ilmasto ja suuret viljelyalat näkyvät sitten hinnoissa."
http://yle.fi/uutiset/viljelija_neuvoo_katsomaan_peiliin_pellosta_on_maksettu_liikaa/8733956
Taitaa toimia sellasella seutukunnalla jonne karjalaisia ei asutettu sodan jälkeen.
-
Yksinkertaisuudessaan pellon hintaa saataisiin alas kun yhteistuumin päätettäisiin ettei tungettaisi ihan joka huutokauppaan mukaan jos ei ko pellot ole järkevästi viljeltävissä siltä omalta tilalta, eikä maksettaisi mitään poskettomia hintoja - mutta aina löytyy joku ketä vetää oman linjan ja maksaa enemmän ja sama meno jatkuu.
Näinhän se menee. Joku jo ylikoneistanut isotilallinen saattaa huomata, että ilman merkittävää lisätyötä voisi ottaa vielä 20 ha viljelyyn ja tarjoaa siitä enemmän kuin joku, jonka pitää sitten päivittää kalustoa ym. tuota varten. Ja ongelmallisimpana ehkä "vakavat harrastajat", joilla merkittävästi tuloja muualtakin, mutta kun viljely on parasta mitä mies voi housut jalassa tehdä, niin investoidaan kaikki maataloustulo takaisin tuotantovälineisiin. Siinä ei se pelkän viljelyn (ja siihen liittyvän mahdollisen karjankasvatuksen) varassa oleva viljelijä pysty enää vastamaan. Ei jostain reunasta alalta vuotaa rahaa sisarosuuksiin ym., toisaalta sitä kannetaan sisään muualla tienattua rahaa.
Viljely on vaan niin koukuttavaa, ei voi mitään!
Joku sentään samaa mieltä ettei tarvitse yksin tapella. Täälläkin juuri äsken tehtiin yksi tuollainen kauppa, jossa hyvistä hommista ulkopuolelta tulleella rahalla ostettiin itselle "leikkikenttää". Eipä siinä itsellä vaikka kuinka on eläintukia yms. niin paljon ollut järkeä moisia summia maksaa pellosta. Olen edelleen sitä mieltä, että sivutoimiviljely on ongelmallista. Siinä hämärtyy monella sen viljelyn todellinen kannattavuus, kun rahaa kannetaan muualta elämiseen. Sitten kun on puhtaasti päätoiminen ilman mitään sivutienestejä niin karu totuus on edessä. Onko tämä sitten päättäjien tarkoituskin, että saadaan mahdollisimman paljon sivutoimisia viljelijöitä jottei kukaan tajuaisi kuinka huonoa hommaa viljely todellisuudessa on? Tällä tavoin varmistetaan maataloustuotteiden edullinen saatavuus jatkossakin jne..
Se ei ratkaise mitenkään kenenkään kannattavuutta jos leikataan vaikka höpöheinän tukia, suuremmalla todennäköisyydellä ne rahat poistuvat kokonaan maataloussektorilta eikä niitä enää sinne saada myöhemmin takaisin ja sitä poispäinsuuntausta ei kai kukaan halua loppujenlopuksi? Ennemminkin ihmettelen miksei viljelijäporukka kritisoi näitä maatalousbudjetin tukia mitkä ohjautuu mm. eri järjestöille?
Eipä taida sijoittajia kovinkaan paljoa kiinnostaa peltomarkkinat bisnesmielessä, vaikka periaatteessa esim 12000€ hehtaarihinnalla saa 500€/ha ulosvuokraamalla yli 4% tuoton vuosittain, lienee parempi kuin monet muut talletusmuodot nykypäivänä. Mutta siitäkään huolimatta ei sijoittajia näy niissä karkeloissa kun pellon hinnasta kisataan.
Yksinkertaisuudessaan pellon hintaa saataisiin alas kun yhteistuumin päätettäisiin ettei tungettaisi ihan joka huutokauppaan mukaan jos ei ko pellot ole järkevästi viljeltävissä siltä omalta tilalta, eikä maksettaisi mitään poskettomia hintoja - mutta aina löytyy joku ketä vetää oman linjan ja maksaa enemmän ja sama meno jatkuu.
Tota samaan hiilen puhaltamista on turha odottaa aina löytyy joku joka rikkoo "liiton". Viimeisessä kaupassa huomasin, että ne jotka oikeasti viljelyä tekevät niin niiden tarjoukset olivat lähes identtisiä. Eli jokainen on laskenenut sen todellisen kannatavuuden ja tarjonnut sen mukaan. Sitten oli näitä muita joilla ei ollut päätä eikä häntää. Ja kyllä näitä "bisnessijoittajia" täällä ainakin on pari. Raha polttaa taskussa ja johonkin se on sijoitettava turvaan. Lisäksi halua on alkaa viljelijäksi niin peltohan on sopiva sijoituskohde.
Mistä se puuttuva raha pitäisi ottaa jonka brexit ym. aiheuttaa? Minusta tuo höpöheinät olisi ainut järkevä vaihtoehto, koska viljelijöiltä se kuitenkin otetaan. Tuo neuvo2020 raha kun on onnistuttu saamaan tuonne niin siellä on sellaiset lobbarit asialle, että se tuskin sieltä häviää. Ja onhan näitä muitakin tukia erilaisille tahoille, mutta uskon edelleen, että viljelijöiden kukkarolle sieltä lopulta tullaan. Ja sitten samalla ne muut toimenpiteet mitä näissä eri ketjuissa on lueteltu. Sadonkorjuuvelvoitteen palautus jne. Luomultakin voisi ihan hyvin latausnurmien rahaa leikata.
Ja miten se sitten oikeasti menee niin nyt kun ilmeisesti valtaa ollaan siirtämässä eu:n puolelta niin jäsenvaltio saa itse päättää toimista miten maksetaan. Niin täällä suomessakin kun ehtii valta vaihtua ja vihreät pääsevät vallankahvaan kiinni niin eiköhän ne tuet vähene karjatiloilta koska ovat suuria saastuttajia ja erilaiset viherryttämistuet saavat vain lisää tukea. Kohta on suomi yhtä suurta kukkaisketoa...
-
Täälläkin juuri äsken tehtiin yksi tuollainen kauppa, jossa hyvistä hommista ulkopuolelta tulleella rahalla ostettiin itselle "leikkikenttää"
Haluatko sanoa, että viljely on "leikkimistä", ettei ole osaamista, jos sattuu olemaan massia taskussa ? Avaruusrakettiteknologiaako se äestäminen on ?
Voit ilmeisesti kovasti pahoin laajentumistarpeesi ahdistamana. Tämä mainitsemasi maanoston rahoitus, mikä on rahaa, joka tulee "ulkopuolelta" ? Jos laitat esimerkiksi normipalkan verran vaikka vain maanviljelyllä tienaamiasi, omia säästörahojasi, maanostotarjoukseen, eikö sekin ole "maatalouden ulkopuolista" rahaa, koska et ole tuhlannut normikansalaisen määritelmän mukaisesti henkilökohtaisia tulojasi tuuleen ? Miten ajattelet itsesi olevan joku etuoikeutettu kruununrälssi, jotta kukaan muu, jolla on "omaa rahaa" , ei saisi tarjota maasta ?
Joka tapauksessa Suomen maatalous sellaisenaan on "harrastusta", josta tulee suuruuden ekonomiallakin tappiota, ilman tukia.
Onko joku 300000 broiskun ostorehukanakoppi osakkaalle "ulkopuolista tuloa", jolla tulolla voidaan keräillä peltoja, ja sitten harrastella erikoiskasveja, leipävehnää ja öljykasveja ?
Metsätulot, oman puunkäytön ja tuotteiden verovapaus, vanhan sukupolven ilmainen työvoima, lahjanluonteiset verohuojennetut päätilan kaupat, eläkemaksujen tuki, kaikki nekin itse asiassa ovat varsinaisen maanviljelystoiminnan "ulkopuolista" rahaa. Jos minulla on navetassani vain koneita, miksi en voisi ottaa sieltä rahaa sivuun ja tarjota nii perkeleesti jostakin peltolohkosta ?
-SS-
-
Täälläkin juuri äsken tehtiin yksi tuollainen kauppa, jossa hyvistä hommista ulkopuolelta tulleella rahalla ostettiin itselle "leikkikenttää"
Haluatko sanoa, että viljely on "leikkimistä", ettei ole osaamista, jos sattuu olemaan massia taskussa ? Avaruusrakettiteknologiaako se äestäminen on ?
Voit ilmeisesti kovasti pahoin laajentumistarpeesi ahdistamana. Tämä mainitsemasi maanoston rahoitus, mikä on rahaa, joka tulee "ulkopuolelta" ? Jos laitat esimerkiksi normipalkan verran vaikka vain maanviljelyllä tienaamiasi, omia säästörahojasi, maanostotarjoukseen, eikö sekin ole "maatalouden ulkopuolista" rahaa, koska et ole tuhlannut normikansalaisen määritelmän mukaisesti henkilökohtaisia tulojasi tuuleen ? Miten ajattelet itsesi olevan joku etuoikeutettu kruununrälssi, jotta kukaan muu, jolla on "omaa rahaa" , ei saisi tarjota maasta ?
Joka tapauksessa Suomen maatalous sellaisenaan on "harrastusta", josta tulee suuruuden ekonomiallakin tappiota, ilman tukia.
Onko joku 300000 broiskun ostorehukanakoppi osakkaalle "ulkopuolista tuloa", jolla tulolla voidaan keräillä peltoja, ja sitten harrastella erikoiskasveja, leipävehnää ja öljykasveja ?
Metsätulot, oman puunkäytön ja tuotteiden verovapaus, vanhan sukupolven ilmainen työvoima, lahjanluonteiset verohuojennetut päätilan kaupat, eläkemaksujen tuki, kaikki nekin itse asiassa ovat varsinaisen maanviljelystoiminnan "ulkopuolista" rahaa. Jos minulla on navetassani vain koneita, miksi en voisi ottaa sieltä rahaa sivuun ja tarjota nii perkeleesti jostakin peltolohkosta ?
-SS-
Osui ja upposi ja101:n kritiikki, kun niin meni palkansaajaviljelijä SS:llä tunteisiin tuo kirjoitus, tuosta purkauksesta päätellen.
Kasvitiloista tosiaan iso osa on sellaisia, että palkkatöissä käy sekä isäntä että emäntä. Silloin ei viljan hinnalla tai tukitasoilla ole juuri merkitystä, kun viljely on harrastus, monet laittaa viljelystä tulleet rahat takaisin viljelyyn, mm. uusiin koneisiin, ei siinä päätoimiset pysty kilpailemaan näiden harrastelijoiden kanssa. Harrastelijoilla on hienommat koneetkin, joo myönnän, kateellisen panettelua tämä vuodatus.
-
Yksinkertaisuudessaan pellon hintaa saataisiin alas kun yhteistuumin päätettäisiin ettei tungettaisi ihan joka huutokauppaan mukaan jos ei ko pellot ole järkevästi viljeltävissä siltä omalta tilalta, eikä maksettaisi mitään poskettomia hintoja - mutta aina löytyy joku ketä vetää oman linjan ja maksaa enemmän ja sama meno jatkuu.
Näinhän se menee. Joku jo ylikoneistanut isotilallinen saattaa huomata, että ilman merkittävää lisätyötä voisi ottaa vielä 20 ha viljelyyn ja tarjoaa siitä enemmän kuin joku, jonka pitää sitten päivittää kalustoa ym. tuota varten. Ja ongelmallisimpana ehkä "vakavat harrastajat", joilla merkittävästi tuloja muualtakin, mutta kun viljely on parasta mitä mies voi housut jalassa tehdä, niin investoidaan kaikki maataloustulo takaisin tuotantovälineisiin. Siinä ei se pelkän viljelyn (ja siihen liittyvän mahdollisen karjankasvatuksen) varassa oleva viljelijä pysty enää vastamaan. Ei jostain reunasta alalta vuotaa rahaa sisarosuuksiin ym., toisaalta sitä kannetaan sisään muualla tienattua rahaa.
Viljely on vaan niin koukuttavaa, ei voi mitään!
Joku sentään samaa mieltä ettei tarvitse yksin tapella. Täälläkin juuri äsken tehtiin yksi tuollainen kauppa, jossa hyvistä hommista ulkopuolelta tulleella rahalla ostettiin itselle "leikkikenttää". Eipä siinä itsellä vaikka kuinka on eläintukia yms. niin paljon ollut järkeä moisia summia maksaa pellosta. Olen edelleen sitä mieltä, että sivutoimiviljely on ongelmallista. Siinä hämärtyy monella sen viljelyn todellinen kannattavuus, kun rahaa kannetaan muualta elämiseen. Sitten kun on puhtaasti päätoiminen ilman mitään sivutienestejä niin karu totuus on edessä. Onko tämä sitten päättäjien tarkoituskin, että saadaan mahdollisimman paljon sivutoimisia viljelijöitä jottei kukaan tajuaisi kuinka huonoa hommaa viljely todellisuudessa on? Tällä tavoin varmistetaan maataloustuotteiden edullinen saatavuus jatkossakin jne..
Se ei ratkaise mitenkään kenenkään kannattavuutta jos leikataan vaikka höpöheinän tukia, suuremmalla todennäköisyydellä ne rahat poistuvat kokonaan maataloussektorilta eikä niitä enää sinne saada myöhemmin takaisin ja sitä poispäinsuuntausta ei kai kukaan halua loppujenlopuksi? Ennemminkin ihmettelen miksei viljelijäporukka kritisoi näitä maatalousbudjetin tukia mitkä ohjautuu mm. eri järjestöille?
Eipä taida sijoittajia kovinkaan paljoa kiinnostaa peltomarkkinat bisnesmielessä, vaikka periaatteessa esim 12000€ hehtaarihinnalla saa 500€/ha ulosvuokraamalla yli 4% tuoton vuosittain, lienee parempi kuin monet muut talletusmuodot nykypäivänä. Mutta siitäkään huolimatta ei sijoittajia näy niissä karkeloissa kun pellon hinnasta kisataan.
Yksinkertaisuudessaan pellon hintaa saataisiin alas kun yhteistuumin päätettäisiin ettei tungettaisi ihan joka huutokauppaan mukaan jos ei ko pellot ole järkevästi viljeltävissä siltä omalta tilalta, eikä maksettaisi mitään poskettomia hintoja - mutta aina löytyy joku ketä vetää oman linjan ja maksaa enemmän ja sama meno jatkuu.
Tota samaan hiilen puhaltamista on turha odottaa aina löytyy joku joka rikkoo "liiton". Viimeisessä kaupassa huomasin, että ne jotka oikeasti viljelyä tekevät niin niiden tarjoukset olivat lähes identtisiä. Eli jokainen on laskenenut sen todellisen kannatavuuden ja tarjonnut sen mukaan. Sitten oli näitä muita joilla ei ollut päätä eikä häntää. Ja kyllä näitä "bisnessijoittajia" täällä ainakin on pari. Raha polttaa taskussa ja johonkin se on sijoitettava turvaan. Lisäksi halua on alkaa viljelijäksi niin peltohan on sopiva sijoituskohde.
Mistä se puuttuva raha pitäisi ottaa jonka brexit ym. aiheuttaa? Minusta tuo höpöheinät olisi ainut järkevä vaihtoehto, koska viljelijöiltä se kuitenkin otetaan. Tuo neuvo2020 raha kun on onnistuttu saamaan tuonne niin siellä on sellaiset lobbarit asialle, että se tuskin sieltä häviää. Ja onhan näitä muitakin tukia erilaisille tahoille, mutta uskon edelleen, että viljelijöiden kukkarolle sieltä lopulta tullaan. Ja sitten samalla ne muut toimenpiteet mitä näissä eri ketjuissa on lueteltu. Sadonkorjuuvelvoitteen palautus jne. Luomultakin voisi ihan hyvin latausnurmien rahaa leikata.
Ja miten se sitten oikeasti menee niin nyt kun ilmeisesti valtaa ollaan siirtämässä eu:n puolelta niin jäsenvaltio saa itse päättää toimista miten maksetaan. Niin täällä suomessakin kun ehtii valta vaihtua ja vihreät pääsevät vallankahvaan kiinni niin eiköhän ne tuet vähene karjatiloilta koska ovat suuria saastuttajia ja erilaiset viherryttämistuet saavat vain lisää tukea. Kohta on suomi yhtä suurta kukkaisketoa...
Se on varmaankin ihan odottettavaa, että ainakin osa puuttuvista rahoista justeerataan pois viljelijöiltä. Kaikilla on varmasti oma mielipiteensä siitä mistä ne pitäisi leikata ja harvempi varmaan esittää sellaisia toimia mitkä koskee ainakaan kovin isosti omia tukia, höpöheinätukia voisi ihan hyvin kohdentaa paremmin uudestaan ja näinollen tehdä niistä vähemmän haluttavia. Tänään maaseudusss oli juttua viimevuoden suurimmista tuen saajista mm luke, pro agria, pari matkailuyritystä, vihannesten markkinointitukea, koulumaitotukea jne kyllä mielestäni näistä tulisi ihan yhtälailla leikellä jos tarvetta sille on - eikö viljelijäväestön tulisi antaa painetta siihen eikä vaan koittaa leikata toiselta viljelijältä? Taitaa se maajussin paras harrastus olla toisen maajussin kampittaminen.
Sillä ei ole merkitystä onko se ylihintaa maksava päätoiminen vai osa-aikainen, molempia löytyy ja varmaan ihan yhteneväisissä määrin. Sellainenkin poikkeus on kun osa-aikajussista tuli päätoiminen niin osto ja vuokratarjoukset nousivat - ei tue tuota teoriaa missä päätoimisilla ei olisi varaa maksaa liikaa. Olisko ollu että kun ei ollutkaan sitä muuta työtä suhteellisuuden taju katosi johonkin.
-
Täälläkin juuri äsken tehtiin yksi tuollainen kauppa, jossa hyvistä hommista ulkopuolelta tulleella rahalla ostettiin itselle "leikkikenttää"
Haluatko sanoa, että viljely on "leikkimistä", ettei ole osaamista, jos sattuu olemaan massia taskussa ? Avaruusrakettiteknologiaako se äestäminen on ?
Voit ilmeisesti kovasti pahoin laajentumistarpeesi ahdistamana. Tämä mainitsemasi maanoston rahoitus, mikä on rahaa, joka tulee "ulkopuolelta" ? Jos laitat esimerkiksi normipalkan verran vaikka vain maanviljelyllä tienaamiasi, omia säästörahojasi, maanostotarjoukseen, eikö sekin ole "maatalouden ulkopuolista" rahaa, koska et ole tuhlannut normikansalaisen määritelmän mukaisesti henkilökohtaisia tulojasi tuuleen ? Miten ajattelet itsesi olevan joku etuoikeutettu kruununrälssi, jotta kukaan muu, jolla on "omaa rahaa" , ei saisi tarjota maasta ?
Joka tapauksessa Suomen maatalous sellaisenaan on "harrastusta", josta tulee suuruuden ekonomiallakin tappiota, ilman tukia.
Onko joku 300000 broiskun ostorehukanakoppi osakkaalle "ulkopuolista tuloa", jolla tulolla voidaan keräillä peltoja, ja sitten harrastella erikoiskasveja, leipävehnää ja öljykasveja ?
Metsätulot, oman puunkäytön ja tuotteiden verovapaus, vanhan sukupolven ilmainen työvoima, lahjanluonteiset verohuojennetut päätilan kaupat, eläkemaksujen tuki, kaikki nekin itse asiassa ovat varsinaisen maanviljelystoiminnan "ulkopuolista" rahaa. Jos minulla on navetassani vain koneita, miksi en voisi ottaa sieltä rahaa sivuun ja tarjota nii perkeleesti jostakin peltolohkosta ?
-SS-
Osui ja upposi ja101:n kritiikki, kun niin meni palkansaajaviljelijä SS:llä tunteisiin tuo kirjoitus, tuosta ourkauksesta päätellen.
Kasvitiloista tosiaan iso osa on sellaisia, että palkkatöissä käy sekä isäntä että emäntä. Silloin ei viljan hinnalla tai tukitasoilla ole juuri merkitystä, kun viljely on harrastus, monet laittaa viljelystä tulleet rahat takaisin viljelyyn, mm. uusiin koneisiin, ei siinä päätoimiset pysty kilpailemaan näiden harrastelijoiden kanssa. Harrastelijoilla on hienommat koneetkin, joo myönnän, kateellisen panettelua tämä vuodatus.
Periaatteessa metsä ja pelto liittyy maatalouteen. Kuten kalustolla urakointi. Kasvattaa yrityksen liikevaihtoa. Sillä rahalla pitää elää ja investoida. Kyllä siinä on perää jos ukko ja akka käy ulkopuolella töissä. Eletään palkkatuloilla ja maatalous tulot investoidaan sitten peltoon. Äkkiä 5-6000€/kk tulee suoraa tulonsiirtoa toiminnan ulkopuolelta. Tämän 5-6000€/kk pitää sitten "aktiivi" viljeliän yrittää kuroa kiini sieltä pellolta. minkähänlainen äläkkä -ss- toimessa nousisi jos farmari palkaisi pataljoonan kiinalaisia 3€/kk tulisi tekemään tarjouksen?
-
Osui ja upposi ja101:n kritiikki, kun niin meni palkansaajaviljelijä SS:llä tunteisiin tuo kirjoitus, tuosta ourkauksesta päätellen.
Kasvitiloista tosiaan iso osa on sellaisia, että palkkatöissä käy sekä isäntä että emäntä. Silloin ei viljan hinnalla tai tukitasoilla ole juuri merkitystä, kun viljely on harrastus, monet laittaa viljelystä tulleet rahat takaisin viljelyyn, mm. uusiin koneisiin, ei siinä päätoimiset pysty kilpailemaan näiden harrastelijoiden kanssa. Harrastelijoilla on hienommat koneetkin, joo myönnän, kateellisen panettelua tämä vuodatus.
En ole ollut edes osa-aikapalkansaaja 1999 jälkeen.
Kun paljon tekee, voi jotain saada jäämäänkin.
1970-luvun lopulla, kun ostolupa- ja maatilalainarälssi
kierteli keräilemässä maita, piti jotakin muuta alkaa tehdä,
kun navettainvestoinnitkin olivat rahoitukseltaan jäissä,
ja tähkämaankanalarahat loppuneet, vaikkapa sitten ajaa taksia.
No eipä navetankorjaukseen köytynyt nopeasti tulorahoja, perhettäkin
piti elättää, mutta kun pitkään tekee niin voi jotakin jopa jäädäkin.
Niin oikeasti kateellisia löytyy, sekä palkansaajissa, että
etenkin niissä, joilla elämä on jotenkin ulkopuolella aktiivisen
toimeentulon-etsinnän. Että hyvä sinun on, kun rahaa tulee
ovista ja ikkunoista. No ei todellakaan tule, vaan se on joka päivä
hampaat irvessä kiskottava tulemaan.
Herättävä neljältä ja jatkettava pikkutunneille saakka. Viikonloput pitää
tehdä isommat urakat, Ulkomaan huvimatkat, ehkäpä jätän väliin.
-SS-
-
Osui ja upposi ja101:n kritiikki, kun niin meni palkansaajaviljelijä SS:llä tunteisiin tuo kirjoitus, tuosta ourkauksesta päätellen.
Kasvitiloista tosiaan iso osa on sellaisia, että palkkatöissä käy sekä isäntä että emäntä. Silloin ei viljan hinnalla tai tukitasoilla ole juuri merkitystä, kun viljely on harrastus, monet laittaa viljelystä tulleet rahat takaisin viljelyyn, mm. uusiin koneisiin, ei siinä päätoimiset pysty kilpailemaan näiden harrastelijoiden kanssa. Harrastelijoilla on hienommat koneetkin, joo myönnän, kateellisen panettelua tämä vuodatus.
En ole ollut edes osa-aikapalkansaaja 1999 jälkeen.
Kun paljon tekee, voi jotain saada jäämäänkin.
1970-luvun lopulla, kun ostolupa- ja maatilalainarälssi
kierteli keräilemässä maita, piti jotakin muuta alkaa tehdä,
kun navettainvestoinnitkin olivat rahoitukseltaan jäissä,
ja tähkämaankanalarahat loppuneet, vaikkapa sitten ajaa taksia.
No eipä navetankorjaukseen köytynyt nopeasti tulorahoja, perhettäkin
piti elättää, mutta kun pitkään tekee niin voi jotakin jopa jäädäkin.
Niin oikeasti kateellisia löytyy, sekä palkansaajissa, että
etenkin niissä, joilla elämä on jotenkin ulkopuolella aktiivisen
toimeentulon-etsinnän. Että hyvä sinun on, kun rahaa tulee
ovista ja ikkunoista. No ei todellakaan tule, vaan se on joka päivä
hampaat irvessä kiskottava tulemaan.
Herättävä neljältä ja jatkettava pikkutunneille saakka. Viikonloput pitää
tehdä isommat urakat, Ulkomaan huvimatkat, ehkäpä jätän väliin.
-SS-
Tämä "aktiivi vastaan harrastaja" viljeliä homma on vaan sellainen ikuisuus aihe mikä ei oikeasti lopu kuin sillä että hehtaarituki elää Suomen peltoalan mukaan.
-
Täälläkin juuri äsken tehtiin yksi tuollainen kauppa, jossa hyvistä hommista ulkopuolelta tulleella rahalla ostettiin itselle "leikkikenttää"
Haluatko sanoa, että viljely on "leikkimistä", ettei ole osaamista, jos sattuu olemaan massia taskussa ? Avaruusrakettiteknologiaako se äestäminen on ?
Voit ilmeisesti kovasti pahoin laajentumistarpeesi ahdistamana. Tämä mainitsemasi maanoston rahoitus, mikä on rahaa, joka tulee "ulkopuolelta" ? Jos laitat esimerkiksi normipalkan verran vaikka vain maanviljelyllä tienaamiasi, omia säästörahojasi, maanostotarjoukseen, eikö sekin ole "maatalouden ulkopuolista" rahaa, koska et ole tuhlannut normikansalaisen määritelmän mukaisesti henkilökohtaisia tulojasi tuuleen ? Miten ajattelet itsesi olevan joku etuoikeutettu kruununrälssi, jotta kukaan muu, jolla on "omaa rahaa" , ei saisi tarjota maasta ?
Joka tapauksessa Suomen maatalous sellaisenaan on "harrastusta", josta tulee suuruuden ekonomiallakin tappiota, ilman tukia.
Onko joku 300000 broiskun ostorehukanakoppi osakkaalle "ulkopuolista tuloa", jolla tulolla voidaan keräillä peltoja, ja sitten harrastella erikoiskasveja, leipävehnää ja öljykasveja ?
Metsätulot, oman puunkäytön ja tuotteiden verovapaus, vanhan sukupolven ilmainen työvoima, lahjanluonteiset verohuojennetut päätilan kaupat, eläkemaksujen tuki, kaikki nekin itse asiassa ovat varsinaisen maanviljelystoiminnan "ulkopuolista" rahaa. Jos minulla on navetassani vain koneita, miksi en voisi ottaa sieltä rahaa sivuun ja tarjota nii perkeleesti jostakin peltolohkosta ?
-SS-
Osui ja upposi ja101:n kritiikki, kun niin meni palkansaajaviljelijä SS:llä tunteisiin tuo kirjoitus, tuosta ourkauksesta päätellen.
Kasvitiloista tosiaan iso osa on sellaisia, että palkkatöissä käy sekä isäntä että emäntä. Silloin ei viljan hinnalla tai tukitasoilla ole juuri merkitystä, kun viljely on harrastus, monet laittaa viljelystä tulleet rahat takaisin viljelyyn, mm. uusiin koneisiin, ei siinä päätoimiset pysty kilpailemaan näiden harrastelijoiden kanssa. Harrastelijoilla on hienommat koneetkin, joo myönnän, kateellisen panettelua tämä vuodatus.
Periaatteessa metsä ja pelto liittyy maatalouteen. Kuten kalustolla urakointi. Kasvattaa yrityksen liikevaihtoa. Sillä rahalla pitää elää ja investoida. Kyllä siinä on perää jos ukko ja akka käy ulkopuolella töissä. Eletään palkkatuloilla ja maatalous tulot investoidaan sitten peltoon. Äkkiä 5-6000€/kk tulee suoraa tulonsiirtoa toiminnan ulkopuolelta. Tämän 5-6000€/kk pitää sitten "aktiivi" viljeliän yrittää kuroa kiini sieltä pellolta. minkähänlainen äläkkä -ss- toimessa nousisi jos farmari palkaisi pataljoonan kiinalaisia 3€/kk tulisi tekemään tarjouksen?
Tavan palkkatöissä saa kyllä kahden ihmisen 5-6k€ kuukausituloja hakea melko kauan nimimerkillä 14 vuotta pajalla, palkka bruttona 2300€/kk ja tästä sitten veroja ja muita pakollisia pois. Eikä ole pelkoa että palkankorotuksia tai bonareita tulisi. Samalla tavalla voidaan ajatella että elukoiden kasvattaja saa viljatilaan verrattuna x määrän enemmän euroja joka viljatilan pitää kuroa kiinni siellä pellolla jotta pääsee samalle viivalle. Tai jos toisella tilalla on metsää ja toisella ei jos vain haluaa asetella vastakkain niin näitä löytyy ihan loputtomasti.
-
Eletään palkkatuloilla ja maatalous tulot investoidaan sitten peltoon. Äkkiä 5-6000€/kk tulee suoraa tulonsiirtoa toiminnan ulkopuolelta. Tämän 5-6000€/kk pitää sitten "aktiivi" viljeliän yrittää kuroa kiini sieltä pellolta. minkähänlainen äläkkä -ss- toimessa nousisi jos farmari palkaisi pataljoonan kiinalaisia 3€/kk tulisi tekemään tarjouksen?
No jos oppivat tekemään, niin hyvä se. Eipä minulla monta vuotta enää tätä hommaa jäljellä.
Noin parikymmentä vuotta sitten ajateltiin, että loppuhan tämä heti. Sitten viiden vuoden päästä,
että ei kannata vielä laittaa firman kylttiä mihinkään, konkka tulee kumminkin. Sitten, 10 vuoden
päästä uskalsin jo logokirjekuoren painattaa. Nyt sitten ootellaan, josko terveys kestäisi vielä vähän
aikaa.
Mikä muuten olisi hyväksyttävää maatalouteen liittyvää bisnestä ? Tilan rakennuksissa, vai pitääkö
tuotannonkin olla yksinomaan maatalouteen liittyvää. Ei minusta koneurakointi moottoritietyömaalla
ole maatalouteen liittyvää bisnestä. Sitä tekevät ent. sikamiehet koneillaan ja
työväellään paljonkin. Äyrejä tulee sorankaivusta muutamasatatuhatta, isohkolta tilalta vastaavasti
kymmenentuhatta.
Entä talonrakennusbisnes ? Sitäkin on pitkän aikaa tehnnyt yksi top 5 kohta luomuketojen keskellä.
-SS-
-
Tavan palkkatöissä saa kyllä kahden ihmisen 5-6k€ kuukausituloja hakea melko kauan nimimerkillä 14 vuotta pajalla, palkka bruttona 2300€/kk ja tästä sitten veroja ja muita pakollisia pois. Eikä ole pelkoa että palkankorotuksia tai bonareita tulisi. Samalla tavalla voidaan ajatella että elukoiden kasvattaja saa viljatilaan verrattuna x määrän enemmän euroja joka viljatilan pitää kuroa kiinni siellä pellolla jotta pääsee samalle viivalle. Tai jos toisella tilalla on metsää ja toisella ei jos vain haluaa asetella vastakkain niin näitä löytyy ihan loputtomasti.
Käytännön palkkatasoista tosiaan on joillakin metsittyneillä aivan kumma käsitys.
Ja tässä on sekin, että se kovaäyrinen tienaaja sentään maksaakin osan tuistaan.
Luuloista poiketen, virkamies ei voi enää upottaa palkkatulojaan maatalouteen ja
säästää verotuksessaan. Maatalouden tulolähteen tappio, jos se on johdonmukaista
ja vuosittaista, menee sekin hukkaan, että ostaa sitten käytännössä omilla
rahoillaan lannoitteet.
Näin.
-SS-
-
SS kirjoituksista kyllä paistaa tuo katkeruus eteenpäin menneitä tiloja kohtaan. Silloin tällöin muistellaan menneitä suuruuden vuosia ja välillä moititaan nykyisiä suurtukirohmuja.
Viljatilan työmäärällä niiden koneiden kannattaisikin olla tienaamassa myös talvella.
-
SS kirjoituksista kyllä paistaa tuo katkeruus eteenpäin menneitä tiloja kohtaan. Silloin tällöin muistellaan menneitä suuruuden vuosia ja välillä moititaan nykyisiä suurtukirohmuja.
Viljatilan työmäärällä niiden koneiden kannattaisikin olla tienaamassa myös talvella.
Kaikkea muuta, minullahan ei ole syytä olla kateellinen, eipä perusviitseliäällä yleensäkään ole,
olen vain hieman ihmetellyt, miten ns. päätoimiset viljelijät vuorostaan ovat katkeria niille,
jotka pyrkivät hankkimaan tulorahoitusta muualta ?
Ja yritän osoittaa, että että oman mahdollisesti sattumanvaraisesti suosiollisen tilanteen katsominen
pysyväksi, saavutetuksi eduksi, jonka pitää varmistaa kyseisen edun jatkuminen, lienee jotakin
sosialismin tai toiselta puolelta sääty-yhteiskunnan asioiden hoidon kaipaamista.
Tämä osa-aikaviljelijöiden tukien poistamisen hekumointi, mikä toistuu säännöllisin väliajoin, on juuri
tätä.
-SS-
-
SS kirjoituksista kyllä paistaa tuo katkeruus eteenpäin menneitä tiloja kohtaan. Silloin tällöin muistellaan menneitä suuruuden vuosia ja välillä moititaan nykyisiä suurtukirohmuja.
Viljatilan työmäärällä niiden koneiden kannattaisikin olla tienaamassa myös talvella.
Ei paista millään tavalla katkeruus vaan kertoo ihan rehellisesti miten asiat ovat ennen olleet ja kuinka eri henkilöt lähes pärstän ja/tai sijainnen mukaan on laitettu täysin eriarvoiseen asemaan. Aika monen ajatusmaailmasta kuvastaa haikailu ja toive paluuseen saman tapaiseen systeemiin, jossa osa viljelijöistä tai viljelijöiksi haluavista pistetään hallinnollisesti vieläkin eriarvoisempaa asemaan kuin nyt ollaan ja toivovat itse olevansa siinä etuoikeutussa ryhmässä.
Kertokaahan te, jotka olette innolla jaottelemassa tiloja päätoimisiin ja sivutoimisiin, mihin te laskette tilan, joka alkaa jalostamaan tuotteitaan itse kuluttajille myytäviksi peräti oikein esim. perustetavan yhtiön lukuun ja sattuukin menestymään. Ja muutaman vuoden jaloustus- ja markkinointityötä tehneenä suurin osa tuloista tulee jatkojalostuksen kautta.
Mitä ero on loppujen lopuksi sillä, onko esim. maanostoon käytetty raha peräisin viljelystä, elukoiden hoitamisesta, metsän myynnistä, muusta yritystoiminnasta (esim. koneurakointi), sijoitustoiminnasta, palkasta vai pankkilainaa? Myös lainaa voisi pitää maataluoden ulkopuolisena rahana jos ajatellaan ettei lainaa oikeastaan tarvitsisi maksaa takaisin koska pääoman saa takaisin lainanmaksamiseen viimeistään silloin kun luopuu maataloudesta.
Käsitys yleisestä palkkatasosta ja työn vaatimuksista on kyllä tosiaan pahasti hämärtynyt. Palkkatason suhteen jo maanpinnalle palauteltiinkin. Eri juttu menikö perille. Ja on totta, että joillakin kuukausi palkka tosiaan on 5000 €/kk ja enemmänkin. Mutta he ovat pieni vähemistö palkansaajista ja työ on silloin sen sorttista ettei siinä ehdi eikä ole mitään mahdollisuutta tehdä minkäään sortin maatalous- tai karjanhoitotöitä ajallaan vaan ne tekee joku muu jos noin hyväpalkkaisella on hallinnassaan peltoa.
-
SS kirjoituksista kyllä paistaa tuo katkeruus eteenpäin menneitä tiloja kohtaan. Silloin tällöin muistellaan menneitä suuruuden vuosia ja välillä moititaan nykyisiä suurtukirohmuja.
Viljatilan työmäärällä niiden koneiden kannattaisikin olla tienaamassa myös talvella.
Kaikkea muuta, minullahan ei ole syytä olla kateellinen, eipä perusviitseliäällä yleensäkään ole,
olen vain hieman ihmetellyt, miten ns. päätoimiset viljelijät vuorostaan ovat katkeria niille,
jotka pyrkivät hankkimaan tulorahoitusta muualta ?
Ja yritän osoittaa, että että oman mahdollisesti sattumanvaraisesti suosiollisen tilanteen katsominen
pysyväksi, saavutetuksi eduksi, jonka pitää varmistaa kyseisen edun jatkuminen, lienee jotakin
sosialismin tai toiselta puolelta sääty-yhteiskunnan asioiden hoidon kaipaamista.
Tämä osa-aikaviljelijöiden tukien poistamisen hekumointi, mikä toistuu säännöllisin väliajoin, on juuri
tätä.
-SS-
Ehkä pitäisi vähän pysähtyä miettimään, mitä ollaan vaatimassa, jos osa-aikaisilta tehtäisiin tukileikkaus tai poistettaisiin tuet. Sehän merkitsisi tukien leikkaamista kaikkein pienimpiä tukia saavilta, toimisi siis käänteisesti esim verotukseen nähden. Muutkin tulonsiirrot menee aina niin, että juuri pienituloisia helpotetaan, eikä kurjisteta. Aikoinaan maksettiin pinta-alalisää pienille tiloille.....
Jos taas otetaan suuret tilan ulkopuoliset tulot tarkasteluun, niin siitä voi tulla yllätyksiä. Tukimaksatuksiin tulisi erikoinen hässäkkä, kun ensin pitää selvittää tuensaajan muut tulot.....verotuksesta joka valmistuu vuoden päästä, sitten vasta voidaan päättää lopullinen tukitaso ja alkaa maksatukset. Isoja puukauppoja tekevät voisivat myös yllättyä tai jos on urakointia laajassa mitassa.
Uhkana on tulevaisuudessa nämä tukileikkurit, jos isoja tukia leikataan rajusti. Todella vaikea on perustella, miksi 150 k€ on liian pieni tuki tilalle, vaan enemmän pitää saada? Kansalaisaloitteellekaan ei taitaisi tulla montaa allekirjoitusta.
-
SS kirjoituksista kyllä paistaa tuo katkeruus eteenpäin menneitä tiloja kohtaan. Silloin tällöin muistellaan menneitä suuruuden vuosia ja välillä moititaan nykyisiä suurtukirohmuja.
Viljatilan työmäärällä niiden koneiden kannattaisikin olla tienaamassa myös talvella.
Ei paista millään tavalla katkeruus vaan kertoo ihan rehellisesti miten asiat ovat ennen olleet ja kuinka eri henkilöt lähes pärstän ja/tai sijainnen mukaan on laitettu täysin eriarvoiseen asemaan. Aika monen ajatusmaailmasta kuvastaa haikailu ja toive paluuseen saman tapaiseen systeemiin, jossa osa viljelijöistä tai viljelijöiksi haluavista pistetään hallinnollisesti vieläkin eriarvoisempaa asemaan kuin nyt ollaan ja toivovat itse olevansa siinä etuoikeutussa ryhmässä.
Kertokaahan te, jotka olette innolla jaottelemassa tiloja päätoimisiin ja sivutoimisiin, mihin te laskette tilan, joka alkaa jalostamaan tuotteitaan itse kuluttajille myytäviksi peräti oikein esim. perustetavan yhtiön lukuun ja sattuukin menestymään. Ja muutaman vuoden jaloustus- ja markkinointityötä tehneenä suurin osa tuloista tulee jatkojalostuksen kautta.
Mitä ero on loppujen lopuksi sillä, onko esim. maanostoon käytetty raha peräisin viljelystä, elukoiden hoitamisesta, metsän myynnistä, muusta yritystoiminnasta (esim. koneurakointi), sijoitustoiminnasta, palkasta vai pankkilainaa? Myös lainaa voisi pitää maataluoden ulkopuolisena rahana jos ajatellaan ettei lainaa oikeastaan tarvitsisi maksaa takaisin koska pääoman saa takaisin lainanmaksamiseen viimeistään silloin kun luopuu maataloudesta.
Käsitys yleisestä palkkatasosta ja työn vaatimuksista on kyllä tosiaan pahasti hämärtynyt. Palkkatason suhteen jo maanpinnalle palauteltiinkin. Eri juttu menikö perille. Ja on totta, että joillakin kuukausi palkka tosiaan on 5000 €/kk ja enemmänkin. Mutta he ovat pieni vähemistö palkansaajista ja työ on silloin sen sorttista ettei siinä ehdi eikä ole mitään mahdollisuutta tehdä minkäään sortin maatalous- tai karjanhoitotöitä ajallaan vaan ne tekee joku muu jos noin hyväpalkkaisella on hallinnassaan peltoa.
Tuohon palkka juttuun voi olla selityksenä kun puhutaan palkansaajan keskiansioista, eikös se liennyt jossain 3000€ huitteilla? Tästähän puolet ovat yläpuolela ja puolet alapuolella. Karkeana esimerkkinä yritysjohtaja joka tienaa 6000€/kk ja kaksi alaista joilla on 1500€/kk tulot, keskiarvona on 3000€/kk tulot ja kaikki on tyytyväisiä kun keskiansio on niin hyvä kyseisessä yrityksessä.
Eihän noilla eroa käytännössä olekkaan mistä se raha elämiseen otetaan, viljatiloilla on lähes pakollista ainakin jommankumman käydä tilan ulkopuolella töissä ihan jo senkin takia ettei viljatilalla riitä töitä ympäri vuoden kahdelle saatika sitten useammalle. Tosin siitä voisi nousta melkoinen meteli jos parin sadan hehtaarin viljatilalta saisi koko vuoden toimeentulon kahdelle.
Mites sitten muuten nämä joilla on ympärivuoden palkattua työvoimaa, täytehommiksi on otettu talviaikaan vaikka lumenaurausta, hiekoitusta jne jottei nämä (mahdollisesti hyvätkin) työntekijät etsi talven aikana uutta työnantajaa. Eikös tässä tämän keskustelun logiikalla nyt sitten kuseskella niiden "oikeiden" tienhoitoyrittäjien muroihin senkun ehditään?
-
Eikai traktorilla pysty edes lumiurakoimaan kannattavasti muutenkaan...
Se on kyllä tosiasia, että ihan samat oikeudet tukien saamiseen tulee olla riippumatta siitä saako viljelijä tuloa myös muualta.
Ja pellot ostaa se kuka maksaa eniten taikka kelle omistaja haluaa myydä.
-
Eikai traktorilla pysty edes lumiurakoimaan kannattavasti muutenkaan...
Se on kyllä tosiasia, että ihan samat oikeudet tukien saamiseen tulee olla riippumatta siitä saako viljelijä tuloa myös muualta.
Ja pellot ostaa se kuka maksaa eniten taikka kelle omistaja haluaa myydä.
Tai jos se duunari päättää raivata 100 hehtaarin viljatilan. Sama oikeus silläkin pitäisi minusta olla hömpän viljelyyn samalla tuella kuin 1500 luvulla rajatulla pellolla.
-
Eikai traktorilla pysty edes lumiurakoimaan kannattavasti muutenkaan...
Se on kyllä tosiasia, että ihan samat oikeudet tukien saamiseen tulee olla riippumatta siitä saako viljelijä tuloa myös muualta.
Ja pellot ostaa se kuka maksaa eniten taikka kelle omistaja haluaa myydä.
Tai jos se duunari päättää raivata 100 hehtaarin viljatilan. Sama oikeus silläkin pitäisi minusta olla hömpän viljelyyn samalla tuella kuin 1500 luvulla rajatulla pellolla.
Minusta sillä duunarilla mikä nyt raivaa sen tilansa pitää olla ihan samat oikeudet kuin kenellä tahansa muulla nyt raivaavalla ja jos niille yhteiskunta päättää niille joskus antaa täydet tukioikeudet niin ehdottomasti myös tälle duunarille kuin muillekkin.
-
Eikai traktorilla pysty edes lumiurakoimaan kannattavasti muutenkaan...
Se on kyllä tosiasia, että ihan samat oikeudet tukien saamiseen tulee olla riippumatta siitä saako viljelijä tuloa myös muualta.
Ja pellot ostaa se kuka maksaa eniten taikka kelle omistaja haluaa myydä.
Tai jos se duunari päättää raivata 100 hehtaarin viljatilan. Sama oikeus silläkin pitäisi minusta olla hömpän viljelyyn samalla tuella kuin 1500 luvulla rajatulla pellolla.
Minusta sillä duunarilla mikä nyt raivaa sen tilansa pitää olla ihan samat oikeudet kuin kenellä tahansa muulla nyt raivaavalla ja jos niille yhteiskunta päättää niille joskus antaa täydet tukioikeudet niin ehdottomasti myös tälle duunarille kuin muillekkin.
Tuo juuri sulkee uusien tulon alalle.
-
Eikai traktorilla pysty edes lumiurakoimaan kannattavasti muutenkaan...
Se on kyllä tosiasia, että ihan samat oikeudet tukien saamiseen tulee olla riippumatta siitä saako viljelijä tuloa myös muualta.
Ja pellot ostaa se kuka maksaa eniten taikka kelle omistaja haluaa myydä.
Tai jos se duunari päättää raivata 100 hehtaarin viljatilan. Sama oikeus silläkin pitäisi minusta olla hömpän viljelyyn samalla tuella kuin 1500 luvulla rajatulla pellolla.
Minusta sillä duunarilla mikä nyt raivaa sen tilansa pitää olla ihan samat oikeudet kuin kenellä tahansa muulla nyt raivaavalla ja jos niille yhteiskunta päättää niille joskus antaa täydet tukioikeudet niin ehdottomasti myös tälle duunarille kuin muillekkin.
Tuo juuri sulkee uusien tulon alalle.
No miten sen nyt ottaa, paljonko halvemmaksi tulee raivata sitä uutta peltoa kuin ostaa vanhaa jo tehtyä. Sikälimikäli mitään tiedän niin pelkkä salaojitus taitaa maksaa nykypäivänä jo yli 3000€/ha, metsänpohja on yleensä kait hivenen hapanta joten kalkkia joutuu ajamaan, jyrsintä, eikä se maakaan nyt kai sentään ihan ilmaista ole... Riippuu aluuesta kannattaako, kyllä noihin varmaan sen 5k€/ha saa uppomaan ainakin vaikka tekisi halvemmallakin. Etelässä varmaan kannattavaa jos vaan löytää sopivan alueen mistä raivata ja pohjoisempaan mentäessä mistä löytyisi sopiva ala taitaa hyöty olla melko pieni vapaisiin markkinoihin nähden. Että tuskin tuolla systeemillä paljoa uutta verta alalle saataisi ja olisihan tuo melko epäreilua muita raivaajia kohtaan jos uusi viljelijä saa tuet mutta toiset ei. Toki jos vanhoillekkin annetaan tuet niin tilanne on tasan, mutta se taas taitaa sotkea pakkaa sitten jo melko paljon, niin vanhoilta kuin uusiltakin ja varsinkin niiltä paljon investoineilta.
-
Eikai traktorilla pysty edes lumiurakoimaan kannattavasti muutenkaan...
Se on kyllä tosiasia, että ihan samat oikeudet tukien saamiseen tulee olla riippumatta siitä saako viljelijä tuloa myös muualta.
Ja pellot ostaa se kuka maksaa eniten taikka kelle omistaja haluaa myydä.
Tai jos se duunari päättää raivata 100 hehtaarin viljatilan. Sama oikeus silläkin pitäisi minusta olla hömpän viljelyyn samalla tuella kuin 1500 luvulla rajatulla pellolla.
Minusta sillä duunarilla mikä nyt raivaa sen tilansa pitää olla ihan samat oikeudet kuin kenellä tahansa muulla nyt raivaavalla ja jos niille yhteiskunta päättää niille joskus antaa täydet tukioikeudet niin ehdottomasti myös tälle duunarille kuin muillekkin.
Tuo juuri sulkee uusien tulon alalle.
jos oikein olen käsittänyt, niin EU-jäsenyyden myötä on tukikelpoisen pellon ala lukittu ja määritetty tukitaso silloin vallinneeseen tilanteeseen ns "hinnanalennuskorvaus". Sinne Brysseliin teidän pitäisi mennä ja sopia, että alaa kasvatetaan ja raivaus vapautetaan. Kun siellä on hyväksytty lisääntyvät tuet, niin sitten vaan eduskuntaan ehdottamaan budjettiin lisämäärärahoja vuosittain kasvavaan peltoalan kansallisiin tukiin, lakitekstiin tulisi....tuki on vuosittain kasvava ja sitä maksetaan maailman tappiin asti.
Jos yllä mainittu onnistuu, niin silloin olette onnistuneet kuppaamaan EU:n jäsenmaksuista ja Suomen valtion verotuloista osan itsellenne, jos taas oletatte rahoituksen tulevan nykyisistä tuista, niin silloin vain sosialisoitte viljelijätovereidenne maataloustuet....reilua?
-
Eikai traktorilla pysty edes lumiurakoimaan kannattavasti muutenkaan...
Se on kyllä tosiasia, että ihan samat oikeudet tukien saamiseen tulee olla riippumatta siitä saako viljelijä tuloa myös muualta.
Ja pellot ostaa se kuka maksaa eniten taikka kelle omistaja haluaa myydä.
Tai jos se duunari päättää raivata 100 hehtaarin viljatilan. Sama oikeus silläkin pitäisi minusta olla hömpän viljelyyn samalla tuella kuin 1500 luvulla rajatulla pellolla.
Minusta sillä duunarilla mikä nyt raivaa sen tilansa pitää olla ihan samat oikeudet kuin kenellä tahansa muulla nyt raivaavalla ja jos niille yhteiskunta päättää niille joskus antaa täydet tukioikeudet niin ehdottomasti myös tälle duunarille kuin muillekkin.
Tuo juuri sulkee uusien tulon alalle.
Miten niin?
Samat oikeudet kaikilla on riippumatta aikaisemmasta työhistoriasta (duunari vs. työtön yms). Tiloja on myynnissä kaiken aikaa, ympäri Suomea. Siitä vaan kauppaa hieromaan.
Näistä jutuista tulee mieleen yksi tietty poliittis sävyinen liike jossa kaikki on yhteistä.
-
miljarditolkulla vuositasolla aluepoliittisin perustein.
Mauri Pekkarinen kiteyttää puheessaan aluepolitiikan historiaa ja nykyhetkeä. Toteaa mm. , että Suomen oman sisäisen kehitysavun vähetessä maatalouden käytössä olevilla kehitysvaroilla on voitu jatkaa toimintaa: "Maatalouspolitiikkaan kytkeytyvä maaseutualueiden investointi- ja kehittämisrahoitus on ollut tärkeä syvän maaseudun kannalta, erityisesti oheiselinkeinoina alkutuotannon tarjoaman työn vähentyessä."
Kehitysapua on arvosteltu, kun se kohdistuu kehitysmaihin. Kuitenkin Suomessa tosiasiallista sisäistä kehitysapua on panostettu kehitysaluerahaston ym. toimesta aivan samalla tavalla, puolen vuosisadan aikana, onnistuneesti.
Nyt tämä maakuntauudistus nähdään kehitysavun jatkuvuuden viimeisenä mahdollisuutena, kun työväki ei muuten tahdo siellä pohjoisessa haluta pysyä, pakottamallakaan, ja syrjäseuduilla lähinnä eläköidytään kiivaasti. Niin nyt sitten ainakin viedään sinne lisähallintoa, työpaikkoja ja uutta elpymistä: "Maakunta- ja sote-uudistuksella tulee olemaan moninainen merkitys myös yleisen aluekehityksen kannalta"
Muuten ihan hieno puhe. Eli kun vaikkapa Pohjois-Suomen siltarummut vaihdetaan kultaisiin, tulee työllisyyttä ja lisäarvoa taas kehitysapuun.
http://tem.fi/documents/1410877/5660603/Pekkarinen+Mauri%2C+puhe/55b32cdf-1933-4fa9-8322-c8f33b3068f6
-SS-
-
miljarditolkulla vuositasolla aluepoliittisin perustein.
Mauri Pekkarinen kiteyttää puheessaan aluepolitiikan historiaa ja nykyhetkeä. Toteaa mm. , että Suomen oman sisäisen kehitysavun vähetessä maatalouden käytössä olevilla kehitysvaroilla on voitu jatkaa toimintaa: "Maatalouspolitiikkaan kytkeytyvä maaseutualueiden investointi- ja kehittämisrahoitus on ollut tärkeä syvän maaseudun kannalta, erityisesti oheiselinkeinoina alkutuotannon tarjoaman työn vähentyessä."
Kehitysapua on arvosteltu, kun se kohdistuu kehitysmaihin. Kuitenkin Suomessa tosiasiallista sisäistä kehitysapua on panostettu kehitysaluerahaston ym. toimesta aivan samalla tavalla, puolen vuosisadan aikana, onnistuneesti.
Nyt tämä maakuntauudistus nähdään kehitysavun jatkuvuuden viimeisenä mahdollisuutena, kun työväki ei muuten tahdo siellä pohjoisessa haluta pysyä, pakottamallakaan, ja syrjäseuduilla lähinnä eläköidytään kiivaasti. Niin nyt sitten ainakin viedään sinne lisähallintoa, työpaikkoja ja uutta elpymistä: "Maakunta- ja sote-uudistuksella tulee olemaan moninainen merkitys myös yleisen aluekehityksen kannalta"
Muuten ihan hieno puhe. Eli kun vaikkapa Pohjois-Suomen siltarummut vaihdetaan kultaisiin, tulee työllisyyttä ja lisäarvoa taas kehitysapuun.
http://tem.fi/documents/1410877/5660603/Pekkarinen+Mauri%2C+puhe/55b32cdf-1933-4fa9-8322-c8f33b3068f6
-SS-
Pitäähän Lapissa siltarummutkin olla kultaisia, koska nykyään maailman rahaeliitti kovasti Lapin matkailuun on ihastunut. Ja Etelä-Suomalaisia vitut taa, kun Leo Messit, Madonnat ym. julkut menee suoraan Lappiin, eivätkä jätä rahojaan etelän tympeisiin betonihelvetteihin.
-
Miettikääs asiaa eteenpäin. Ennen tilat olivat päätoimisia maatiloja. Nyt kehitystä ajetaan kokoajan siihen suuntaan ettei olisi päätoimisia tiloja. Onko tämä sitten oikea kehityksen suunta? Ongelmahan on siinä, että eläinpuoli tai no muista en tiedä, mutta sikapuoli ainakin alkaa olemaan siinä pisteessä ettei se kannattele enää itseään tai ainakaan tuo enää lisäarvoa jolla voisi "kisata" sivutoimiviljelijöiden kanssa. Onneksi omaa tilaa on aikoinaan kehitetty ettei heti jää jalkoihin sotkettavaksi, mutta voi olla, että tilanne on toinen sitten joskus jos mahdollisesti itse eläkeikään ehtii. Tällä seudulla on viimeisen 15 vuoden aikana lisääntyneet todella paljon nämä tälläiset sivutoimiset tilan kasvattajat. Moni alkaa olemaan +100ha luokassa. Osalle lykkästään sitten hömppää kasvamaan, että selviää sujuvasti kasvaneesta pinta-alasta ja voi jatkaa varsinaisen tienestin hankkimista.
Huomaa hyvin kirjoituksista, että mitä puolta kukakin edustaa. Kuka on sivutoimiviljelijä ja kuka yrittää rämpiä päätoimisena. Kai se itsekkin täytyy alkaa valmistautumaan sivutoimiseksi siirtymistä siihen suuntaan kun tätä kehitystä viedään. Miettikääs sivutoimiset ihan rehellisesti, että miten se rahaliikenne pelaa. Kuinka paljon nostatte palkkatulon lisäksi perheen elättämiseen rahaa maataloudesta? Verotuskin tätä suosii. Ei nouse veroprosentti kun ei maataloudesta nosta tuloja. Asiaan tietysti varmasti vaikuttaa palkkatyön tai muun tulonlähteen suuruus. Jos pieni niin varmaan joutuu maataloudestakin tuloa ottamaan. Olkoon miten on kehitystä viedään mielestäni väärään suuntaan. Itsellä ei ratkaisua asiaan ole viisaammat voivat sitten miettiä sitä jos haluavat.
-
Miettikääs asiaa eteenpäin. Ennen tilat olivat päätoimisia maatiloja. Nyt kehitystä ajetaan kokoajan siihen suuntaan ettei olisi päätoimisia tiloja. Onko tämä sitten oikea kehityksen suunta? Ongelmahan on siinä, että eläinpuoli tai no muista en tiedä, mutta sikapuoli ainakin alkaa olemaan siinä pisteessä ettei se kannattele enää itseään tai ainakaan tuo enää lisäarvoa jolla voisi "kisata" sivutoimiviljelijöiden kanssa. Onneksi omaa tilaa on aikoinaan kehitetty ettei heti jää jalkoihin sotkettavaksi, mutta voi olla, että tilanne on toinen sitten joskus jos mahdollisesti itse eläkeikään ehtii. Tällä seudulla on viimeisen 15 vuoden aikana lisääntyneet todella paljon nämä tälläiset sivutoimiset tilan kasvattajat. Moni alkaa olemaan +100ha luokassa. Osalle lykkästään sitten hömppää kasvamaan, että selviää sujuvasti kasvaneesta pinta-alasta ja voi jatkaa varsinaisen tienestin hankkimista.
Huomaa hyvin kirjoituksista, että mitä puolta kukakin edustaa. Kuka on sivutoimiviljelijä ja kuka yrittää rämpiä päätoimisena. Kai se itsekkin täytyy alkaa valmistautumaan sivutoimiseksi siirtymistä siihen suuntaan kun tätä kehitystä viedään. Miettikääs sivutoimiset ihan rehellisesti, että miten se rahaliikenne pelaa. Kuinka paljon nostatte palkkatulon lisäksi perheen elättämiseen rahaa maataloudesta? Verotuskin tätä suosii. Ei nouse veroprosentti kun ei maataloudesta nosta tuloja. Asiaan tietysti varmasti vaikuttaa palkkatyön tai muun tulonlähteen suuruus. Jos pieni niin varmaan joutuu maataloudestakin tuloa ottamaan. Olkoon miten on kehitystä viedään mielestäni väärään suuntaan. Itsellä ei ratkaisua asiaan ole viisaammat voivat sitten miettiä sitä jos haluavat.
No verotuksesra unohdat sujuvasti sen puolen että kaikki tulot mitä viivanalle jää verotukseen lasketaan tuloihin, sillä ei ole merkitystä nostaako siitä itselleen palkkaa vaiko ei. Eli jos saa pajalta 30k€ ja maataloudesta jää verotettavaa 15k€ verot maksetaan 45k€ mukaan riippumatt siitä onko sitä rahaa käytetty elämiseen vai maatalouteen. Eri juttu olisi jos tila olisi yhtiöitetty, silloin yhtiö maksaisi verot tuloksesta ja viljelijä yrityksestä nostetusta palkasta.
Mutta kyllä, kyllä sieltä maataloudesta on pakko ottaa elämiseen rahaa, työnantaja kun ei maksa omasta lomasta mitään jos sellaista pitää eikä ne lomapäivät riitä kaikkeen kun paja on pari viikkoa kesällä kiinni kokonaan. Ja emäntäkin on kotona likan kanssa kotihoidontuella.
-
Miettinyt, jotta olisiko mahdollisuuksia pärjätä ilman eläimiä ja ilman sivutuloja - ei ole. Tiedän yhden ainoan viljelijän joka pärjää pienellä alle 100 ha pinta-alalla, mutta metsää onkin sitten vähän reilummin. Kaikilla tuntemillani on jotain urakointia, ynnämuuta bisnestä, tai palkkatyö viljelyn ohessa siis.
-
Miksi ei pärjäisi vaikka sadalla hehtaaria hömppäheinää? Eikö tuosta jää noin 50k€ palkkaa?
-
Miettikääs asiaa eteenpäin. Ennen tilat olivat päätoimisia maatiloja. Nyt kehitystä ajetaan kokoajan siihen suuntaan ettei olisi päätoimisia tiloja. Onko tämä sitten oikea kehityksen suunta? Ongelmahan on siinä, että eläinpuoli tai no muista en tiedä, mutta sikapuoli ainakin alkaa olemaan siinä pisteessä ettei se kannattele enää itseään tai ainakaan tuo enää lisäarvoa jolla voisi "kisata" sivutoimiviljelijöiden kanssa. Onneksi omaa tilaa on aikoinaan kehitetty ettei heti jää jalkoihin sotkettavaksi, mutta voi olla, että tilanne on toinen sitten joskus jos mahdollisesti itse eläkeikään ehtii. Tällä seudulla on viimeisen 15 vuoden aikana lisääntyneet todella paljon nämä tälläiset sivutoimiset tilan kasvattajat. Moni alkaa olemaan +100ha luokassa. Osalle lykkästään sitten hömppää kasvamaan, että selviää sujuvasti kasvaneesta pinta-alasta ja voi jatkaa varsinaisen tienestin hankkimista.
Huomaa hyvin kirjoituksista, että mitä puolta kukakin edustaa. Kuka on sivutoimiviljelijä ja kuka yrittää rämpiä päätoimisena. Kai se itsekkin täytyy alkaa valmistautumaan sivutoimiseksi siirtymistä siihen suuntaan kun tätä kehitystä viedään. Miettikääs sivutoimiset ihan rehellisesti, että miten se rahaliikenne pelaa. Kuinka paljon nostatte palkkatulon lisäksi perheen elättämiseen rahaa maataloudesta? Verotuskin tätä suosii. Ei nouse veroprosentti kun ei maataloudesta nosta tuloja. Asiaan tietysti varmasti vaikuttaa palkkatyön tai muun tulonlähteen suuruus. Jos pieni niin varmaan joutuu maataloudestakin tuloa ottamaan. Olkoon miten on kehitystä viedään mielestäni väärään suuntaan. Itsellä ei ratkaisua asiaan ole viisaammat voivat sitten miettiä sitä jos haluavat.
No verotuksesra unohdat sujuvasti sen puolen että kaikki tulot mitä viivanalle jää verotukseen lasketaan tuloihin, sillä ei ole merkitystä nostaako siitä itselleen palkkaa vaiko ei. Eli jos saa pajalta 30k€ ja maataloudesta jää verotettavaa 15k€ verot maksetaan 45k€ mukaan riippumatt siitä onko sitä rahaa käytetty elämiseen vai maatalouteen. Eri juttu olisi jos tila olisi yhtiöitetty, silloin yhtiö maksaisi verot tuloksesta ja viljelijä yrityksestä nostetusta palkasta.
Mutta kyllä, kyllä sieltä maataloudesta on pakko ottaa elämiseen rahaa, työnantaja kun ei maksa omasta lomasta mitään jos sellaista pitää eikä ne lomapäivät riitä kaikkeen kun paja on pari viikkoa kesällä kiinni kokonaan. Ja emäntäkin on kotona likan kanssa kotihoidontuella.
Sitähän mä juuri tarkoitin, että maatalouden tuloksen, kun sitä jää voi kätevästi siirtää vaikka pellonvuokriin. Ei jää verottajalle maksettavaa.
-
Viljan ja myös kotieläintuotanto eli raaka-aineiden tuottaminen teollisuudelle on suurten massojen tuotantoa hyvin pienellä katteella. Muuallakin Euroopassa vuodesta riippuen välillä tehdään voittoa ja välillä tappiota. Tappiollisten vuosien jakso on pystyttävä selviämään hyvien vuosien säästöillä tai tehdään konkurssi. Tätä se on ollut muualla jo ennen kuin Suomi edes liittyi EU:hun varsinkin sianlihantuotannossa. Täällä on henkisesti totuttu ja osa yhä ajattelee, että maatalous olisi hyvin turvattua palkkatyötä yrittäjän ns. vapauksilla. Ja kun tuo ei enää toimi niin ollaan vaikeuksissa. Sitä, että toinen lähtee tilan ulkopuolelle töihin voisi verrata siihen, että ihan oikea yritys investoi koneisiin tai muuttaa rutinejaan ja nykyisen tasoiseen tuontantoon riittää yksi ihminen vähemmän tai nykyisistä tuotteista ei vaan saada tarpeeksi tuloja kaikkien palkkaamiseen ja jonkun on lähdettävä että firma pystyy edes nippa nappa pystyssä. Jos pelkällä maataloudella haluaa elää niin sitten investoidaan ja kasvatetaan tuotantoa järkevin tavoin niin paljon, että tuotannon pyörittämiseen peltotöiden aikaan tarvitaan ulkopuolista työvoimaa ja kotieläin puolella jatkuvasti jotta samalla saadaan itselle kohtuullisesti vapaa-aikaa. Tai päätetään, että käytetään nykyiset rakennukset ja koneet loppuun eikä uusiin investoida vaan lopetetaan viimeistään sitten kun tuotannon kannalta tärkein rakennus tai kone on loppu.
Jos tuotannon kasvattaminen ei syystä tai toisesta onnistu tai sitä ei haluta tehdä niin sitten hankkitaan tuloja lisää muilla konstein. Ja jos on saanut itselleen osaavan traktorikuskin tai itsellä on talvella aikaa niin sitten esim. urakoidaan lumitöitä eikä siinä pitäisi olla kenelläkään mitään mussuttamista. Tai aletaan jalostamaan omia tuotteita kuluttajille myytävään kuntoon. Enkä todellakaan ymmärrä sitäkään ajatusta ettei metsän tai säästöjen tuottoja voisi käyttää elämiseen. Varsinkin jos metsässä tekee itse edes ne raivaussahatyöt.
Mitä hömppiin yms. heinikoihin tulee niin tuskinpa ne tulevaisuudessa vähenevät. Ennemmin voi käydä niin että kaikenlaisia pietareita määrätään lisää ja leveämpinä sekä peltolohkon keskelle pitää jättää niittämätön ja hoitamaton läntti puskittumaan. Syyn moiseen voi kukin itse käydä lukemassa vissiin viime perjantain Turun Sanomista. Sitten vasta jos noita aletaan vaatimaan kaikille ja korvauksetta niin on aihetta mussuttamiseen.
Ja jälleen kerran: jokainen saa tehdä tuloillaan ja omaisuudellaan mitä haluaa niin kauan kuin viralliset virkahenkilöt sen hyväksyvät.
-
Miettikääs asiaa eteenpäin. Ennen tilat olivat päätoimisia maatiloja. Nyt kehitystä ajetaan kokoajan siihen suuntaan ettei olisi päätoimisia tiloja. Onko tämä sitten oikea kehityksen suunta? Ongelmahan on siinä, että eläinpuoli tai no muista en tiedä, mutta sikapuoli ainakin alkaa olemaan siinä pisteessä ettei se kannattele enää itseään tai ainakaan tuo enää lisäarvoa jolla voisi "kisata" sivutoimiviljelijöiden kanssa. Onneksi omaa tilaa on aikoinaan kehitetty ettei heti jää jalkoihin sotkettavaksi, mutta voi olla, että tilanne on toinen sitten joskus jos mahdollisesti itse eläkeikään ehtii. Tällä seudulla on viimeisen 15 vuoden aikana lisääntyneet todella paljon nämä tälläiset sivutoimiset tilan kasvattajat. Moni alkaa olemaan +100ha luokassa. Osalle lykkästään sitten hömppää kasvamaan, että selviää sujuvasti kasvaneesta pinta-alasta ja voi jatkaa varsinaisen tienestin hankkimista.
Huomaa hyvin kirjoituksista, että mitä puolta kukakin edustaa. Kuka on sivutoimiviljelijä ja kuka yrittää rämpiä päätoimisena. Kai se itsekkin täytyy alkaa valmistautumaan sivutoimiseksi siirtymistä siihen suuntaan kun tätä kehitystä viedään. Miettikääs sivutoimiset ihan rehellisesti, että miten se rahaliikenne pelaa. Kuinka paljon nostatte palkkatulon lisäksi perheen elättämiseen rahaa maataloudesta? Verotuskin tätä suosii. Ei nouse veroprosentti kun ei maataloudesta nosta tuloja. Asiaan tietysti varmasti vaikuttaa palkkatyön tai muun tulonlähteen suuruus. Jos pieni niin varmaan joutuu maataloudestakin tuloa ottamaan. Olkoon miten on kehitystä viedään mielestäni väärään suuntaan. Itsellä ei ratkaisua asiaan ole viisaammat voivat sitten miettiä sitä jos haluavat.
No verotuksesra unohdat sujuvasti sen puolen että kaikki tulot mitä viivanalle jää verotukseen lasketaan tuloihin, sillä ei ole merkitystä nostaako siitä itselleen palkkaa vaiko ei. Eli jos saa pajalta 30k€ ja maataloudesta jää verotettavaa 15k€ verot maksetaan 45k€ mukaan riippumatt siitä onko sitä rahaa käytetty elämiseen vai maatalouteen. Eri juttu olisi jos tila olisi yhtiöitetty, silloin yhtiö maksaisi verot tuloksesta ja viljelijä yrityksestä nostetusta palkasta.
Mutta kyllä, kyllä sieltä maataloudesta on pakko ottaa elämiseen rahaa, työnantaja kun ei maksa omasta lomasta mitään jos sellaista pitää eikä ne lomapäivät riitä kaikkeen kun paja on pari viikkoa kesällä kiinni kokonaan. Ja emäntäkin on kotona likan kanssa kotihoidontuella.
Sitähän mä juuri tarkoitin, että maatalouden tuloksen, kun sitä jää voi kätevästi siirtää vaikka pellonvuokriin. Ei jää verottajalle maksettavaa.
Ööö nyt en kyllä mitenkään pysy ajatuksenjuoksusi perässä... Vaikka jollain tavalla päästään varmaan pitääkin olla vialla kun maatalouteen on sotkeentunut, ei se tarkoita sitä että pitää olla aivan aasi - ei tällä hommalla saa mitään aikaiseksi jos ulosmittaa vuokranantajalle kaiken tuloksen itseltään. Sellaiset vuokramaat josta ei jää vuokranmaksun jälkeen mitään käteen saa mennä niille jotka saa sen laskinmen näytön jäämään eri asentoon kuin allekirjottainut. Tavoitteena on jos nyt ei vallan palkkatöiden lopettaminen, mutta ainakin niiden tuntuva vähentyminen sitten kun pankin kanssa ei olla enää naimisissa, ainakaan näin paljoa, mutta se ei todellakaan onnistu sillä että maksaa tuloksensa ulos vuokranantajille. Ennemmin sitten verottajalle joka vie vaan osan tai konekauppiaalle joka antaa edes jonkun koneen vastineeksi sille rahalle.
-
Miettinyt, jotta olisiko mahdollisuuksia pärjätä ilman eläimiä ja ilman sivutuloja - ei ole. Tiedän yhden ainoan viljelijän joka pärjää pienellä alle 100 ha pinta-alalla, mutta metsää onkin sitten vähän reilummin. Kaikilla tuntemillani on jotain urakointia, ynnämuuta bisnestä, tai palkkatyö viljelyn ohessa siis.
Mä taas oon miettiny että mitä järkeä tuossa lehmän pidossa edes on. Aika surkeaa korvausta sitovasta työstä vrt. peltoviljely ja muut konehommat.
Jos laittais pellot luomuun ja tekis rehua myyntiin osasta niin kauan että nykyiset koneet loppuu, niin tulos ei olisi oikeastaan sen huonompi kuin nykyiselläkään mallilla, jossa peltoja lannoitetaan ja rehut tulee omaan käyttöön. Talvet ois vapaa-aikaa ja jos tulee rahan tarve ja muutenkin liikaa vapaa-aikaa, niin voi vaikka lingota vähän metsäteitä.
Tietty tuo olis ryöstöviljelyä ja tukitasot on laskenevat tulevaisuudessa, mutta eipä maidontuotannollakaan juuri sen valoisampaa tulevaisuutta ole odotettavissa.
Vuokranantajista pari saattaisi suuttua näennäisviljelystä, mutta sillä ei niin ole merkitystäkään kun niiden lohkot on pääsääntöisesti huonoja ja omaa peltoa on muutenkin yli 2/3.
-
Miettikääs asiaa eteenpäin. Ennen tilat olivat päätoimisia maatiloja. Nyt kehitystä ajetaan kokoajan siihen suuntaan ettei olisi päätoimisia tiloja. Onko tämä sitten oikea kehityksen suunta? Ongelmahan on siinä, että eläinpuoli tai no muista en tiedä, mutta sikapuoli ainakin alkaa olemaan siinä pisteessä ettei se kannattele enää itseään tai ainakaan tuo enää lisäarvoa jolla voisi "kisata" sivutoimiviljelijöiden kanssa. Onneksi omaa tilaa on aikoinaan kehitetty ettei heti jää jalkoihin sotkettavaksi, mutta voi olla, että tilanne on toinen sitten joskus jos mahdollisesti itse eläkeikään ehtii. Tällä seudulla on viimeisen 15 vuoden aikana lisääntyneet todella paljon nämä tälläiset sivutoimiset tilan kasvattajat. Moni alkaa olemaan +100ha luokassa. Osalle lykkästään sitten hömppää kasvamaan, että selviää sujuvasti kasvaneesta pinta-alasta ja voi jatkaa varsinaisen tienestin hankkimista.
Huomaa hyvin kirjoituksista, että mitä puolta kukakin edustaa. Kuka on sivutoimiviljelijä ja kuka yrittää rämpiä päätoimisena. Kai se itsekkin täytyy alkaa valmistautumaan sivutoimiseksi siirtymistä siihen suuntaan kun tätä kehitystä viedään. Miettikääs sivutoimiset ihan rehellisesti, että miten se rahaliikenne pelaa. Kuinka paljon nostatte palkkatulon lisäksi perheen elättämiseen rahaa maataloudesta? Verotuskin tätä suosii. Ei nouse veroprosentti kun ei maataloudesta nosta tuloja. Asiaan tietysti varmasti vaikuttaa palkkatyön tai muun tulonlähteen suuruus. Jos pieni niin varmaan joutuu maataloudestakin tuloa ottamaan. Olkoon miten on kehitystä viedään mielestäni väärään suuntaan. Itsellä ei ratkaisua asiaan ole viisaammat voivat sitten miettiä sitä jos haluavat.
No verotuksesra unohdat sujuvasti sen puolen että kaikki tulot mitä viivanalle jää verotukseen lasketaan tuloihin, sillä ei ole merkitystä nostaako siitä itselleen palkkaa vaiko ei. Eli jos saa pajalta 30k€ ja maataloudesta jää verotettavaa 15k€ verot maksetaan 45k€ mukaan riippumatt siitä onko sitä rahaa käytetty elämiseen vai maatalouteen. Eri juttu olisi jos tila olisi yhtiöitetty, silloin yhtiö maksaisi verot tuloksesta ja viljelijä yrityksestä nostetusta palkasta.
Mutta kyllä, kyllä sieltä maataloudesta on pakko ottaa elämiseen rahaa, työnantaja kun ei maksa omasta lomasta mitään jos sellaista pitää eikä ne lomapäivät riitä kaikkeen kun paja on pari viikkoa kesällä kiinni kokonaan. Ja emäntäkin on kotona likan kanssa kotihoidontuella.
Sitähän mä juuri tarkoitin, että maatalouden tuloksen, kun sitä jää voi kätevästi siirtää vaikka pellonvuokriin. Ei jää verottajalle maksettavaa.
Ööö nyt en kyllä mitenkään pysy ajatuksenjuoksusi perässä... Vaikka jollain tavalla päästään varmaan pitääkin olla vialla kun maatalouteen on sotkeentunut, ei se tarkoita sitä että pitää olla aivan aasi - ei tällä hommalla saa mitään aikaiseksi jos ulosmittaa vuokranantajalle kaiken tuloksen itseltään. Sellaiset vuokramaat josta ei jää vuokranmaksun jälkeen mitään käteen saa mennä niille jotka saa sen laskinmen näytön jäämään eri asentoon kuin allekirjottainut. Tavoitteena on jos nyt ei vallan palkkatöiden lopettaminen, mutta ainakin niiden tuntuva vähentyminen sitten kun pankin kanssa ei olla enää naimisissa, ainakaan näin paljoa, mutta se ei todellakaan onnistu sillä että maksaa tuloksensa ulos vuokranantajille. Ennemmin sitten verottajalle joka vie vaan osan tai konekauppiaalle joka antaa edes jonkun koneen vastineeksi sille rahalle.
Sä olet sitten harvinaisen fiksu viljelijä. Täällä mitä olen juttuja kuullut ja sivusta pääsyt seuraamaan niin eipä siitä tuesta paljon jää itselle kun se laajennuskiima parista kymmenestä hehtaarista on lähtenyt. Ostohinnat on samaa luokkaa kympin molemmin puolin. Ei oma laskukone ainakaan taivu tuollaiseen ja tietääkseni tuet maksetaan vielä samalla tavalla kaikille niin kyllähän se raha jostain muualta silloin tulee ja/tai elämiseen ei tarvitse sieltä maataloudesta ottaa mitään.
-
Ostohinnat on samaa luokkaa kympin molemmin puolin. Ei oma laskukone ainakaan taivu tuollaiseen ja tietääkseni tuet maksetaan vielä samalla tavalla kaikille niin kyllähän se raha jostain muualta silloin tulee ja/tai elämiseen ei tarvitse sieltä maataloudesta ottaa mitään.
Sulla on väärä viljelysuunta, puutarhaluomu hyödyntää viiden vuoden ajalta siitä hehtaarista pelkkinä tukituottoina pari-kolmetuhatta. Eläinluomukin muutaman tuhatta. Sama muullakin erikoisviljelyllä. Eivät ne tukieurot ole samat, niin ostotarjouksetkin peilaavat sitä maksukykyä, ilman taksinajoakin.
-SS-
-
Ostohinnat on samaa luokkaa kympin molemmin puolin. Ei oma laskukone ainakaan taivu tuollaiseen ja tietääkseni tuet maksetaan vielä samalla tavalla kaikille niin kyllähän se raha jostain muualta silloin tulee ja/tai elämiseen ei tarvitse sieltä maataloudesta ottaa mitään.
Sulla on väärä viljelysuunta, puutarhaluomu hyödyntää viiden vuoden ajalta siitä hehtaarista pelkkinä tukituottoina pari-kolmetuhatta. Eläinluomukin muutaman tuhatta. Sama muullakin erikoisviljelyllä. Eivät ne tukieurot ole samat, niin ostotarjouksetkin peilaavat sitä maksukykyä, ilman taksinajoakin.
-SS-
Täällä ei juuri luomueläimiä tai luomupuutarhatuottajia ole. Tavallisia tai luomu viljanviljelijöitä vaan.
-
Miettikääs asiaa eteenpäin. Ennen tilat olivat päätoimisia maatiloja. Nyt kehitystä ajetaan kokoajan siihen suuntaan ettei olisi päätoimisia tiloja. Onko tämä sitten oikea kehityksen suunta? Ongelmahan on siinä, että eläinpuoli tai no muista en tiedä, mutta sikapuoli ainakin alkaa olemaan siinä pisteessä ettei se kannattele enää itseään tai ainakaan tuo enää lisäarvoa jolla voisi "kisata" sivutoimiviljelijöiden kanssa. Onneksi omaa tilaa on aikoinaan kehitetty ettei heti jää jalkoihin sotkettavaksi, mutta voi olla, että tilanne on toinen sitten joskus jos mahdollisesti itse eläkeikään ehtii. Tällä seudulla on viimeisen 15 vuoden aikana lisääntyneet todella paljon nämä tälläiset sivutoimiset tilan kasvattajat. Moni alkaa olemaan +100ha luokassa. Osalle lykkästään sitten hömppää kasvamaan, että selviää sujuvasti kasvaneesta pinta-alasta ja voi jatkaa varsinaisen tienestin hankkimista.
Huomaa hyvin kirjoituksista, että mitä puolta kukakin edustaa. Kuka on sivutoimiviljelijä ja kuka yrittää rämpiä päätoimisena. Kai se itsekkin täytyy alkaa valmistautumaan sivutoimiseksi siirtymistä siihen suuntaan kun tätä kehitystä viedään. Miettikääs sivutoimiset ihan rehellisesti, että miten se rahaliikenne pelaa. Kuinka paljon nostatte palkkatulon lisäksi perheen elättämiseen rahaa maataloudesta? Verotuskin tätä suosii. Ei nouse veroprosentti kun ei maataloudesta nosta tuloja. Asiaan tietysti varmasti vaikuttaa palkkatyön tai muun tulonlähteen suuruus. Jos pieni niin varmaan joutuu maataloudestakin tuloa ottamaan. Olkoon miten on kehitystä viedään mielestäni väärään suuntaan. Itsellä ei ratkaisua asiaan ole viisaammat voivat sitten miettiä sitä jos haluavat.
No verotuksesra unohdat sujuvasti sen puolen että kaikki tulot mitä viivanalle jää verotukseen lasketaan tuloihin, sillä ei ole merkitystä nostaako siitä itselleen palkkaa vaiko ei. Eli jos saa pajalta 30k€ ja maataloudesta jää verotettavaa 15k€ verot maksetaan 45k€ mukaan riippumatt siitä onko sitä rahaa käytetty elämiseen vai maatalouteen. Eri juttu olisi jos tila olisi yhtiöitetty, silloin yhtiö maksaisi verot tuloksesta ja viljelijä yrityksestä nostetusta palkasta.
Mutta kyllä, kyllä sieltä maataloudesta on pakko ottaa elämiseen rahaa, työnantaja kun ei maksa omasta lomasta mitään jos sellaista pitää eikä ne lomapäivät riitä kaikkeen kun paja on pari viikkoa kesällä kiinni kokonaan. Ja emäntäkin on kotona likan kanssa kotihoidontuella.
Sitähän mä juuri tarkoitin, että maatalouden tuloksen, kun sitä jää voi kätevästi siirtää vaikka pellonvuokriin. Ei jää verottajalle maksettavaa.
Ööö nyt en kyllä mitenkään pysy ajatuksenjuoksusi perässä... Vaikka jollain tavalla päästään varmaan pitääkin olla vialla kun maatalouteen on sotkeentunut, ei se tarkoita sitä että pitää olla aivan aasi - ei tällä hommalla saa mitään aikaiseksi jos ulosmittaa vuokranantajalle kaiken tuloksen itseltään. Sellaiset vuokramaat josta ei jää vuokranmaksun jälkeen mitään käteen saa mennä niille jotka saa sen laskinmen näytön jäämään eri asentoon kuin allekirjottainut. Tavoitteena on jos nyt ei vallan palkkatöiden lopettaminen, mutta ainakin niiden tuntuva vähentyminen sitten kun pankin kanssa ei olla enää naimisissa, ainakaan näin paljoa, mutta se ei todellakaan onnistu sillä että maksaa tuloksensa ulos vuokranantajille. Ennemmin sitten verottajalle joka vie vaan osan tai konekauppiaalle joka antaa edes jonkun koneen vastineeksi sille rahalle.
Sä olet sitten harvinaisen fiksu viljelijä. Täällä mitä olen juttuja kuullut ja sivusta pääsyt seuraamaan niin eipä siitä tuesta paljon jää itselle kun se laajennuskiima parista kymmenestä hehtaarista on lähtenyt. Ostohinnat on samaa luokkaa kympin molemmin puolin. Ei oma laskukone ainakaan taivu tuollaiseen ja tietääkseni tuet maksetaan vielä samalla tavalla kaikille niin kyllähän se raha jostain muualta silloin tulee ja/tai elämiseen ei tarvitse sieltä maataloudesta ottaa mitään.
Vuokramarkkinoilla on niin monenlaista laskijaa kun kilpaa huudetaan, tiedän että toiset laskee sen oman tarjouksensa sen huippuvuoden sadon mukaan mutta oma laskin ei siihen pysty. Tottakai joskus voi tulla täydellinen katovuosi jolloin voiton saaminen on melkeimpä mahdotonta kun panokset sinne peltoon on lyöty, se on kait sitä yrittäjän riskiä. Ostohinnat täällä varsinais-suomessa huitelee 11k€ keskiarvossa ja näillä seuduilla siihen - tai ainakin sinnepäin - pitää tällä seudulla taipua jos meinaa päästä kauppoihin.
-
Ostohinnat täällä varsinais-suomessa huitelee 11k€ keskiarvossa ja näillä seuduilla siihen - tai ainakin sinnepäin - pitää tällä seudulla taipua jos meinaa päästä kauppoihin.
Melko edullista siellä alueella. En olisi epäröinyt hetkeäkään, jos olisi ollut tuollaiseen hintaan tarjolla 2000-2015 . Nykyisellä tukipolitiikalla ja korkotasolla sen olisi saanut maksuun hoideltua tietyillä tukivalinnoilla.
Nyt kun tuet ovat alenemassa, mahdollisesti korot nousemassa, ei voi ehkä tuotakaan hintaluokkaa pitää turvallisena sijoituksena.
-SS-
-
Miettikääs asiaa eteenpäin. Ennen tilat olivat päätoimisia maatiloja. Nyt kehitystä ajetaan kokoajan siihen suuntaan ettei olisi päätoimisia tiloja. Onko tämä sitten oikea kehityksen suunta? Ongelmahan on siinä, että eläinpuoli tai no muista en tiedä, mutta sikapuoli ainakin alkaa olemaan siinä pisteessä ettei se kannattele enää itseään tai ainakaan tuo enää lisäarvoa jolla voisi "kisata" sivutoimiviljelijöiden kanssa. Onneksi omaa tilaa on aikoinaan kehitetty ettei heti jää jalkoihin sotkettavaksi, mutta voi olla, että tilanne on toinen sitten joskus jos mahdollisesti itse eläkeikään ehtii. Tällä seudulla on viimeisen 15 vuoden aikana lisääntyneet todella paljon nämä tälläiset sivutoimiset tilan kasvattajat. Moni alkaa olemaan +100ha luokassa. Osalle lykkästään sitten hömppää kasvamaan, että selviää sujuvasti kasvaneesta pinta-alasta ja voi jatkaa varsinaisen tienestin hankkimista.
Huomaa hyvin kirjoituksista, että mitä puolta kukakin edustaa. Kuka on sivutoimiviljelijä ja kuka yrittää rämpiä päätoimisena. Kai se itsekkin täytyy alkaa valmistautumaan sivutoimiseksi siirtymistä siihen suuntaan kun tätä kehitystä viedään. Miettikääs sivutoimiset ihan rehellisesti, että miten se rahaliikenne pelaa. Kuinka paljon nostatte palkkatulon lisäksi perheen elättämiseen rahaa maataloudesta? Verotuskin tätä suosii. Ei nouse veroprosentti kun ei maataloudesta nosta tuloja. Asiaan tietysti varmasti vaikuttaa palkkatyön tai muun tulonlähteen suuruus. Jos pieni niin varmaan joutuu maataloudestakin tuloa ottamaan. Olkoon miten on kehitystä viedään mielestäni väärään suuntaan. Itsellä ei ratkaisua asiaan ole viisaammat voivat sitten miettiä sitä jos haluavat.
No verotuksesra unohdat sujuvasti sen puolen että kaikki tulot mitä viivanalle jää verotukseen lasketaan tuloihin, sillä ei ole merkitystä nostaako siitä itselleen palkkaa vaiko ei. Eli jos saa pajalta 30k€ ja maataloudesta jää verotettavaa 15k€ verot maksetaan 45k€ mukaan riippumatt siitä onko sitä rahaa käytetty elämiseen vai maatalouteen. Eri juttu olisi jos tila olisi yhtiöitetty, silloin yhtiö maksaisi verot tuloksesta ja viljelijä yrityksestä nostetusta palkasta.
Mutta kyllä, kyllä sieltä maataloudesta on pakko ottaa elämiseen rahaa, työnantaja kun ei maksa omasta lomasta mitään jos sellaista pitää eikä ne lomapäivät riitä kaikkeen kun paja on pari viikkoa kesällä kiinni kokonaan. Ja emäntäkin on kotona likan kanssa kotihoidontuella.
Sitähän mä juuri tarkoitin, että maatalouden tuloksen, kun sitä jää voi kätevästi siirtää vaikka pellonvuokriin. Ei jää verottajalle maksettavaa.
Ööö nyt en kyllä mitenkään pysy ajatuksenjuoksusi perässä... Vaikka jollain tavalla päästään varmaan pitääkin olla vialla kun maatalouteen on sotkeentunut, ei se tarkoita sitä että pitää olla aivan aasi - ei tällä hommalla saa mitään aikaiseksi jos ulosmittaa vuokranantajalle kaiken tuloksen itseltään. Sellaiset vuokramaat josta ei jää vuokranmaksun jälkeen mitään käteen saa mennä niille jotka saa sen laskinmen näytön jäämään eri asentoon kuin allekirjottainut. Tavoitteena on jos nyt ei vallan palkkatöiden lopettaminen, mutta ainakin niiden tuntuva vähentyminen sitten kun pankin kanssa ei olla enää naimisissa, ainakaan näin paljoa, mutta se ei todellakaan onnistu sillä että maksaa tuloksensa ulos vuokranantajille. Ennemmin sitten verottajalle joka vie vaan osan tai konekauppiaalle joka antaa edes jonkun koneen vastineeksi sille rahalle.
Sä olet sitten harvinaisen fiksu viljelijä. Täällä mitä olen juttuja kuullut ja sivusta pääsyt seuraamaan niin eipä siitä tuesta paljon jää itselle kun se laajennuskiima parista kymmenestä hehtaarista on lähtenyt. Ostohinnat on samaa luokkaa kympin molemmin puolin. Ei oma laskukone ainakaan taivu tuollaiseen ja tietääkseni tuet maksetaan vielä samalla tavalla kaikille niin kyllähän se raha jostain muualta silloin tulee ja/tai elämiseen ei tarvitse sieltä maataloudesta ottaa mitään.
Vuokramarkkinoilla on niin monenlaista laskijaa kun kilpaa huudetaan, tiedän että toiset laskee sen oman tarjouksensa sen huippuvuoden sadon mukaan mutta oma laskin ei siihen pysty. Tottakai joskus voi tulla täydellinen katovuosi jolloin voiton saaminen on melkeimpä mahdotonta kun panokset sinne peltoon on lyöty, se on kait sitä yrittäjän riskiä. Ostohinnat täällä varsinais-suomessa huitelee 11k€ keskiarvossa ja näillä seuduilla siihen - tai ainakin sinnepäin - pitää tällä seudulla taipua jos meinaa päästä kauppoihin.
1000-1500€/hehtaari metsäpohjaa. 2000€/hehtaari raivausta. 3000€/hehtaari salaojitusta. 1000€/hehtaari kalkkia/kuonaa(20 tonnia). yhteensä 7500€/hehtaari. Eli se raivaamisen kannatavuus? melkein 4000€/hehtaari alkaa tulla raivio halvemmaksi kuin osto pelto.
-
Miettikääs asiaa eteenpäin. Ennen tilat olivat päätoimisia maatiloja. Nyt kehitystä ajetaan kokoajan siihen suuntaan ettei olisi päätoimisia tiloja. Onko tämä sitten oikea kehityksen suunta? Ongelmahan on siinä, että eläinpuoli tai no muista en tiedä, mutta sikapuoli ainakin alkaa olemaan siinä pisteessä ettei se kannattele enää itseään tai ainakaan tuo enää lisäarvoa jolla voisi "kisata" sivutoimiviljelijöiden kanssa. Onneksi omaa tilaa on aikoinaan kehitetty ettei heti jää jalkoihin sotkettavaksi, mutta voi olla, että tilanne on toinen sitten joskus jos mahdollisesti itse eläkeikään ehtii. Tällä seudulla on viimeisen 15 vuoden aikana lisääntyneet todella paljon nämä tälläiset sivutoimiset tilan kasvattajat. Moni alkaa olemaan +100ha luokassa. Osalle lykkästään sitten hömppää kasvamaan, että selviää sujuvasti kasvaneesta pinta-alasta ja voi jatkaa varsinaisen tienestin hankkimista.
Huomaa hyvin kirjoituksista, että mitä puolta kukakin edustaa. Kuka on sivutoimiviljelijä ja kuka yrittää rämpiä päätoimisena. Kai se itsekkin täytyy alkaa valmistautumaan sivutoimiseksi siirtymistä siihen suuntaan kun tätä kehitystä viedään. Miettikääs sivutoimiset ihan rehellisesti, että miten se rahaliikenne pelaa. Kuinka paljon nostatte palkkatulon lisäksi perheen elättämiseen rahaa maataloudesta? Verotuskin tätä suosii. Ei nouse veroprosentti kun ei maataloudesta nosta tuloja. Asiaan tietysti varmasti vaikuttaa palkkatyön tai muun tulonlähteen suuruus. Jos pieni niin varmaan joutuu maataloudestakin tuloa ottamaan. Olkoon miten on kehitystä viedään mielestäni väärään suuntaan. Itsellä ei ratkaisua asiaan ole viisaammat voivat sitten miettiä sitä jos haluavat.
No verotuksesra unohdat sujuvasti sen puolen että kaikki tulot mitä viivanalle jää verotukseen lasketaan tuloihin, sillä ei ole merkitystä nostaako siitä itselleen palkkaa vaiko ei. Eli jos saa pajalta 30k€ ja maataloudesta jää verotettavaa 15k€ verot maksetaan 45k€ mukaan riippumatt siitä onko sitä rahaa käytetty elämiseen vai maatalouteen. Eri juttu olisi jos tila olisi yhtiöitetty, silloin yhtiö maksaisi verot tuloksesta ja viljelijä yrityksestä nostetusta palkasta.
Mutta kyllä, kyllä sieltä maataloudesta on pakko ottaa elämiseen rahaa, työnantaja kun ei maksa omasta lomasta mitään jos sellaista pitää eikä ne lomapäivät riitä kaikkeen kun paja on pari viikkoa kesällä kiinni kokonaan. Ja emäntäkin on kotona likan kanssa kotihoidontuella.
Sitähän mä juuri tarkoitin, että maatalouden tuloksen, kun sitä jää voi kätevästi siirtää vaikka pellonvuokriin. Ei jää verottajalle maksettavaa.
Ööö nyt en kyllä mitenkään pysy ajatuksenjuoksusi perässä... Vaikka jollain tavalla päästään varmaan pitääkin olla vialla kun maatalouteen on sotkeentunut, ei se tarkoita sitä että pitää olla aivan aasi - ei tällä hommalla saa mitään aikaiseksi jos ulosmittaa vuokranantajalle kaiken tuloksen itseltään. Sellaiset vuokramaat josta ei jää vuokranmaksun jälkeen mitään käteen saa mennä niille jotka saa sen laskinmen näytön jäämään eri asentoon kuin allekirjottainut. Tavoitteena on jos nyt ei vallan palkkatöiden lopettaminen, mutta ainakin niiden tuntuva vähentyminen sitten kun pankin kanssa ei olla enää naimisissa, ainakaan näin paljoa, mutta se ei todellakaan onnistu sillä että maksaa tuloksensa ulos vuokranantajille. Ennemmin sitten verottajalle joka vie vaan osan tai konekauppiaalle joka antaa edes jonkun koneen vastineeksi sille rahalle.
Sä olet sitten harvinaisen fiksu viljelijä. Täällä mitä olen juttuja kuullut ja sivusta pääsyt seuraamaan niin eipä siitä tuesta paljon jää itselle kun se laajennuskiima parista kymmenestä hehtaarista on lähtenyt. Ostohinnat on samaa luokkaa kympin molemmin puolin. Ei oma laskukone ainakaan taivu tuollaiseen ja tietääkseni tuet maksetaan vielä samalla tavalla kaikille niin kyllähän se raha jostain muualta silloin tulee ja/tai elämiseen ei tarvitse sieltä maataloudesta ottaa mitään.
Vuokramarkkinoilla on niin monenlaista laskijaa kun kilpaa huudetaan, tiedän että toiset laskee sen oman tarjouksensa sen huippuvuoden sadon mukaan mutta oma laskin ei siihen pysty. Tottakai joskus voi tulla täydellinen katovuosi jolloin voiton saaminen on melkeimpä mahdotonta kun panokset sinne peltoon on lyöty, se on kait sitä yrittäjän riskiä. Ostohinnat täällä varsinais-suomessa huitelee 11k€ keskiarvossa ja näillä seuduilla siihen - tai ainakin sinnepäin - pitää tällä seudulla taipua jos meinaa päästä kauppoihin.
1000-1500€/hehtaari metsäpohjaa. 2000€/hehtaari raivausta. 3000€/hehtaari salaojitusta. 1000€/hehtaari kalkkia/kuonaa(20 tonnia). yhteensä 7500€/hehtaari. Eli se raivaamisen kannatavuus? melkein 4000€/hehtaari alkaa tulla raivio halvemmaksi kuin osto pelto.
Niin jos olisit lukenut loppuun sen mitä kirjoitin niin sanoin että etelässä varmaan kannattavaa jos löytää alueen mistä raivata sen 100 hehtaaria fiksusti ja pohjoisempaan mentäessä missä olisi aluetta paremmin taitaa karata hinta käsistä jo olemassaolevaan verraten.
Tuo 11k€/ha oli km takasivuilla keskihintana, parhaat hinnat mitä tällä aukealla on maksettu on yli 15k€/ha
-
Miettikääs asiaa eteenpäin. Ennen tilat olivat päätoimisia maatiloja. Nyt kehitystä ajetaan kokoajan siihen suuntaan ettei olisi päätoimisia tiloja. Onko tämä sitten oikea kehityksen suunta? Ongelmahan on siinä, että eläinpuoli tai no muista en tiedä, mutta sikapuoli ainakin alkaa olemaan siinä pisteessä ettei se kannattele enää itseään tai ainakaan tuo enää lisäarvoa jolla voisi "kisata" sivutoimiviljelijöiden kanssa. Onneksi omaa tilaa on aikoinaan kehitetty ettei heti jää jalkoihin sotkettavaksi, mutta voi olla, että tilanne on toinen sitten joskus jos mahdollisesti itse eläkeikään ehtii. Tällä seudulla on viimeisen 15 vuoden aikana lisääntyneet todella paljon nämä tälläiset sivutoimiset tilan kasvattajat. Moni alkaa olemaan +100ha luokassa. Osalle lykkästään sitten hömppää kasvamaan, että selviää sujuvasti kasvaneesta pinta-alasta ja voi jatkaa varsinaisen tienestin hankkimista.
Huomaa hyvin kirjoituksista, että mitä puolta kukakin edustaa. Kuka on sivutoimiviljelijä ja kuka yrittää rämpiä päätoimisena. Kai se itsekkin täytyy alkaa valmistautumaan sivutoimiseksi siirtymistä siihen suuntaan kun tätä kehitystä viedään. Miettikääs sivutoimiset ihan rehellisesti, että miten se rahaliikenne pelaa. Kuinka paljon nostatte palkkatulon lisäksi perheen elättämiseen rahaa maataloudesta? Verotuskin tätä suosii. Ei nouse veroprosentti kun ei maataloudesta nosta tuloja. Asiaan tietysti varmasti vaikuttaa palkkatyön tai muun tulonlähteen suuruus. Jos pieni niin varmaan joutuu maataloudestakin tuloa ottamaan. Olkoon miten on kehitystä viedään mielestäni väärään suuntaan. Itsellä ei ratkaisua asiaan ole viisaammat voivat sitten miettiä sitä jos haluavat.
No verotuksesra unohdat sujuvasti sen puolen että kaikki tulot mitä viivanalle jää verotukseen lasketaan tuloihin, sillä ei ole merkitystä nostaako siitä itselleen palkkaa vaiko ei. Eli jos saa pajalta 30k€ ja maataloudesta jää verotettavaa 15k€ verot maksetaan 45k€ mukaan riippumatt siitä onko sitä rahaa käytetty elämiseen vai maatalouteen. Eri juttu olisi jos tila olisi yhtiöitetty, silloin yhtiö maksaisi verot tuloksesta ja viljelijä yrityksestä nostetusta palkasta.
Mutta kyllä, kyllä sieltä maataloudesta on pakko ottaa elämiseen rahaa, työnantaja kun ei maksa omasta lomasta mitään jos sellaista pitää eikä ne lomapäivät riitä kaikkeen kun paja on pari viikkoa kesällä kiinni kokonaan. Ja emäntäkin on kotona likan kanssa kotihoidontuella.
Sitähän mä juuri tarkoitin, että maatalouden tuloksen, kun sitä jää voi kätevästi siirtää vaikka pellonvuokriin. Ei jää verottajalle maksettavaa.
Ööö nyt en kyllä mitenkään pysy ajatuksenjuoksusi perässä... Vaikka jollain tavalla päästään varmaan pitääkin olla vialla kun maatalouteen on sotkeentunut, ei se tarkoita sitä että pitää olla aivan aasi - ei tällä hommalla saa mitään aikaiseksi jos ulosmittaa vuokranantajalle kaiken tuloksen itseltään. Sellaiset vuokramaat josta ei jää vuokranmaksun jälkeen mitään käteen saa mennä niille jotka saa sen laskinmen näytön jäämään eri asentoon kuin allekirjottainut. Tavoitteena on jos nyt ei vallan palkkatöiden lopettaminen, mutta ainakin niiden tuntuva vähentyminen sitten kun pankin kanssa ei olla enää naimisissa, ainakaan näin paljoa, mutta se ei todellakaan onnistu sillä että maksaa tuloksensa ulos vuokranantajille. Ennemmin sitten verottajalle joka vie vaan osan tai konekauppiaalle joka antaa edes jonkun koneen vastineeksi sille rahalle.
Sä olet sitten harvinaisen fiksu viljelijä. Täällä mitä olen juttuja kuullut ja sivusta pääsyt seuraamaan niin eipä siitä tuesta paljon jää itselle kun se laajennuskiima parista kymmenestä hehtaarista on lähtenyt. Ostohinnat on samaa luokkaa kympin molemmin puolin. Ei oma laskukone ainakaan taivu tuollaiseen ja tietääkseni tuet maksetaan vielä samalla tavalla kaikille niin kyllähän se raha jostain muualta silloin tulee ja/tai elämiseen ei tarvitse sieltä maataloudesta ottaa mitään.
Vuokramarkkinoilla on niin monenlaista laskijaa kun kilpaa huudetaan, tiedän että toiset laskee sen oman tarjouksensa sen huippuvuoden sadon mukaan mutta oma laskin ei siihen pysty. Tottakai joskus voi tulla täydellinen katovuosi jolloin voiton saaminen on melkeimpä mahdotonta kun panokset sinne peltoon on lyöty, se on kait sitä yrittäjän riskiä. Ostohinnat täällä varsinais-suomessa huitelee 11k€ keskiarvossa ja näillä seuduilla siihen - tai ainakin sinnepäin - pitää tällä seudulla taipua jos meinaa päästä kauppoihin.
1000-1500€/hehtaari metsäpohjaa. 2000€/hehtaari raivausta. 3000€/hehtaari salaojitusta. 1000€/hehtaari kalkkia/kuonaa(20 tonnia). yhteensä 7500€/hehtaari. Eli se raivaamisen kannatavuus? melkein 4000€/hehtaari alkaa tulla raivio halvemmaksi kuin osto pelto.
Niin jos olisit lukenut loppuun sen mitä kirjoitin niin sanoin että etelässä varmaan kannattavaa jos löytää alueen mistä raivata sen 100 hehtaaria fiksusti ja pohjoisempaan mentäessä missä olisi aluetta paremmin taitaa karata hinta käsistä jo olemassaolevaan verraten.
Tuo 11k€/ha oli km takasivuilla keskihintana, parhaat hinnat mitä tällä aukealla on maksettu on yli 15k€/ha
Käytännössä järkevyyden raja kulkee jossain oulu-kajaani akselin kohdalla. Jos ajatellaan että hehtaarin pläntti maksaa 5km päässä sen 5000€/hehtaari ja saat raivattua 1km päähän 5 hehtaaria, niin raivaaminen kannattaa. Tieajoa on huomattavasti vähemmän.
-
Miettikääs asiaa eteenpäin. Ennen tilat olivat päätoimisia maatiloja. Nyt kehitystä ajetaan kokoajan siihen suuntaan ettei olisi päätoimisia tiloja. Onko tämä sitten oikea kehityksen suunta? Ongelmahan on siinä, että eläinpuoli tai no muista en tiedä, mutta sikapuoli ainakin alkaa olemaan siinä pisteessä ettei se kannattele enää itseään tai ainakaan tuo enää lisäarvoa jolla voisi "kisata" sivutoimiviljelijöiden kanssa. Onneksi omaa tilaa on aikoinaan kehitetty ettei heti jää jalkoihin sotkettavaksi, mutta voi olla, että tilanne on toinen sitten joskus jos mahdollisesti itse eläkeikään ehtii. Tällä seudulla on viimeisen 15 vuoden aikana lisääntyneet todella paljon nämä tälläiset sivutoimiset tilan kasvattajat. Moni alkaa olemaan +100ha luokassa. Osalle lykkästään sitten hömppää kasvamaan, että selviää sujuvasti kasvaneesta pinta-alasta ja voi jatkaa varsinaisen tienestin hankkimista.
Huomaa hyvin kirjoituksista, että mitä puolta kukakin edustaa. Kuka on sivutoimiviljelijä ja kuka yrittää rämpiä päätoimisena. Kai se itsekkin täytyy alkaa valmistautumaan sivutoimiseksi siirtymistä siihen suuntaan kun tätä kehitystä viedään. Miettikääs sivutoimiset ihan rehellisesti, että miten se rahaliikenne pelaa. Kuinka paljon nostatte palkkatulon lisäksi perheen elättämiseen rahaa maataloudesta? Verotuskin tätä suosii. Ei nouse veroprosentti kun ei maataloudesta nosta tuloja. Asiaan tietysti varmasti vaikuttaa palkkatyön tai muun tulonlähteen suuruus. Jos pieni niin varmaan joutuu maataloudestakin tuloa ottamaan. Olkoon miten on kehitystä viedään mielestäni väärään suuntaan. Itsellä ei ratkaisua asiaan ole viisaammat voivat sitten miettiä sitä jos haluavat.
No verotuksesra unohdat sujuvasti sen puolen että kaikki tulot mitä viivanalle jää verotukseen lasketaan tuloihin, sillä ei ole merkitystä nostaako siitä itselleen palkkaa vaiko ei. Eli jos saa pajalta 30k€ ja maataloudesta jää verotettavaa 15k€ verot maksetaan 45k€ mukaan riippumatt siitä onko sitä rahaa käytetty elämiseen vai maatalouteen. Eri juttu olisi jos tila olisi yhtiöitetty, silloin yhtiö maksaisi verot tuloksesta ja viljelijä yrityksestä nostetusta palkasta.
Mutta kyllä, kyllä sieltä maataloudesta on pakko ottaa elämiseen rahaa, työnantaja kun ei maksa omasta lomasta mitään jos sellaista pitää eikä ne lomapäivät riitä kaikkeen kun paja on pari viikkoa kesällä kiinni kokonaan. Ja emäntäkin on kotona likan kanssa kotihoidontuella.
Sitähän mä juuri tarkoitin, että maatalouden tuloksen, kun sitä jää voi kätevästi siirtää vaikka pellonvuokriin. Ei jää verottajalle maksettavaa.
Ööö nyt en kyllä mitenkään pysy ajatuksenjuoksusi perässä... Vaikka jollain tavalla päästään varmaan pitääkin olla vialla kun maatalouteen on sotkeentunut, ei se tarkoita sitä että pitää olla aivan aasi - ei tällä hommalla saa mitään aikaiseksi jos ulosmittaa vuokranantajalle kaiken tuloksen itseltään. Sellaiset vuokramaat josta ei jää vuokranmaksun jälkeen mitään käteen saa mennä niille jotka saa sen laskinmen näytön jäämään eri asentoon kuin allekirjottainut. Tavoitteena on jos nyt ei vallan palkkatöiden lopettaminen, mutta ainakin niiden tuntuva vähentyminen sitten kun pankin kanssa ei olla enää naimisissa, ainakaan näin paljoa, mutta se ei todellakaan onnistu sillä että maksaa tuloksensa ulos vuokranantajille. Ennemmin sitten verottajalle joka vie vaan osan tai konekauppiaalle joka antaa edes jonkun koneen vastineeksi sille rahalle.
Sä olet sitten harvinaisen fiksu viljelijä. Täällä mitä olen juttuja kuullut ja sivusta pääsyt seuraamaan niin eipä siitä tuesta paljon jää itselle kun se laajennuskiima parista kymmenestä hehtaarista on lähtenyt. Ostohinnat on samaa luokkaa kympin molemmin puolin. Ei oma laskukone ainakaan taivu tuollaiseen ja tietääkseni tuet maksetaan vielä samalla tavalla kaikille niin kyllähän se raha jostain muualta silloin tulee ja/tai elämiseen ei tarvitse sieltä maataloudesta ottaa mitään.
Vuokramarkkinoilla on niin monenlaista laskijaa kun kilpaa huudetaan, tiedän että toiset laskee sen oman tarjouksensa sen huippuvuoden sadon mukaan mutta oma laskin ei siihen pysty. Tottakai joskus voi tulla täydellinen katovuosi jolloin voiton saaminen on melkeimpä mahdotonta kun panokset sinne peltoon on lyöty, se on kait sitä yrittäjän riskiä. Ostohinnat täällä varsinais-suomessa huitelee 11k€ keskiarvossa ja näillä seuduilla siihen - tai ainakin sinnepäin - pitää tällä seudulla taipua jos meinaa päästä kauppoihin.
1000-1500€/hehtaari metsäpohjaa. 2000€/hehtaari raivausta. 3000€/hehtaari salaojitusta. 1000€/hehtaari kalkkia/kuonaa(20 tonnia). yhteensä 7500€/hehtaari. Eli se raivaamisen kannatavuus? melkein 4000€/hehtaari alkaa tulla raivio halvemmaksi kuin osto pelto.
Niin jos olisit lukenut loppuun sen mitä kirjoitin niin sanoin että etelässä varmaan kannattavaa jos löytää alueen mistä raivata sen 100 hehtaaria fiksusti ja pohjoisempaan mentäessä missä olisi aluetta paremmin taitaa karata hinta käsistä jo olemassaolevaan verraten.
Tuo 11k€/ha oli km takasivuilla keskihintana, parhaat hinnat mitä tällä aukealla on maksettu on yli 15k€/ha
Käytännössä järkevyyden raja kulkee jossain oulu-kajaani akselin kohdalla. Jos ajatellaan että hehtaarin pläntti maksaa 5km päässä sen 5000€/hehtaari ja saat raivattua 1km päähän 5 hehtaaria, niin raivaaminen kannattaa. Tieajoa on huomattavasti vähemmän.
Kauanko saa tuolla hintaerolla ajaa? Toki se lähempänä oleva pelto on logistisesti aina fiksumpi. Mutta edelleen epäilen sen 100ha järkevyyttä raivata tyhjästä, epäilen että löytyykö etelämpää miltä säteeltä edes noita 5 ha lohkoja raivattavaksi kuinka läheltä toisiaan.
-
Ostohinnat täällä varsinais-suomessa huitelee 11k€ keskiarvossa ja näillä seuduilla siihen - tai ainakin sinnepäin - pitää tällä seudulla taipua jos meinaa päästä kauppoihin.
Melko edullista siellä alueella. En olisi epäröinyt hetkeäkään, jos olisi ollut tuollaiseen hintaan tarjolla 2000-2015 . Nykyisellä tukipolitiikalla ja korkotasolla sen olisi saanut maksuun hoideltua tietyillä tukivalinnoilla.
Nyt kun tuet ovat alenemassa, mahdollisesti korot nousemassa, ei voi ehkä tuotakaan hintaluokkaa pitää turvallisena sijoituksena.
-SS-
Kasvinviljelyssä tuolla hehtaarihinnalla ei saa millään tukivalinnalla hoideltua maksua. Ei teoriassa, eikä käytännössä. Perämetällä pitää kompensoida.
-
SKI:n kanssa samoilla linjoilla, että ei sitä vain etelästä niin löydy sitä raivattavaa. Ja jos löytyy niin hintakin on sillä pelkällä pohjalla muuta kuin 1000-1500€/ha. Tollaset pusikot missä kasvaa nk. energiapuuta eli sellasta ranteen paksusta risua etupäässä erilaisia lehtipuita niin kaupunkilaiset maksavat niistäkin sellaisia 3000€ molemmin puolin olevia hintoja. Mutta jos oman pellon vierestä sopivasti järkeviä palasia saa ostettua raivaukseen niiin kyllähän tuo varmasti kannattaa silti.
-
SKI:n kanssa samoilla linjoilla, että ei sitä vain etelästä niin löydy sitä raivattavaa. Ja jos löytyy niin hintakin on sillä pelkällä pohjalla muuta kuin 1000-1500€/ha. Tollaset pusikot missä kasvaa nk. energiapuuta eli sellasta ranteen paksusta risua etupäässä erilaisia lehtipuita niin kaupunkilaiset maksavat niistäkin sellaisia 3000€ molemmin puolin olevia hintoja. Mutta jos oman pellon vierestä sopivasti järkeviä palasia saa ostettua raivaukseen niiin kyllähän tuo varmasti kannattaa silti.
Se muuttaa aika oleellisesti tilannetta jos jo olemassa oleva tila raivaa omiensa viereen jonkun palasen, tosin ainakin tässä vaiheessa ne tukioikeudet näyttelevät vielä niin isoa osaa että se syö kannattavuudelta pohjaa pois ainakin viljapuolelta. Elukkapuolella voikin olla tarvetta esim sille paskanlevitysalalle jos sitä ei muuten saa hävitettyä esim naapureille tms. Tälläkin kylällä on sellainen heppu joka raivasi metsänkulmaa pois jokusen hehtaarin ja sai ihan fiksun muotoisen lohkon ja käsittääkseni osalle sai vielä ostettua/vuokrattua tukioikeuksia ennen kuin ylimääräiset mitätöitiin.
-
SKI:n kanssa samoilla linjoilla, että ei sitä vain etelästä niin löydy sitä raivattavaa. Ja jos löytyy niin hintakin on sillä pelkällä pohjalla muuta kuin 1000-1500€/ha. Tollaset pusikot missä kasvaa nk. energiapuuta eli sellasta ranteen paksusta risua etupäässä erilaisia lehtipuita niin kaupunkilaiset maksavat niistäkin sellaisia 3000€ molemmin puolin olevia hintoja. Mutta jos oman pellon vierestä sopivasti järkeviä palasia saa ostettua raivaukseen niiin kyllähän tuo varmasti kannattaa silti.
Se muuttaa aika oleellisesti tilannetta jos jo olemassa oleva tila raivaa omiensa viereen jonkun palasen, tosin ainakin tässä vaiheessa ne tukioikeudet näyttelevät vielä niin isoa osaa että se syö kannattavuudelta pohjaa pois ainakin viljapuolelta. Elukkapuolella voikin olla tarvetta esim sille paskanlevitysalalle jos sitä ei muuten saa hävitettyä esim naapureille tms. Tälläkin kylällä on sellainen heppu joka raivasi metsänkulmaa pois jokusen hehtaarin ja sai ihan fiksun muotoisen lohkon ja käsittääkseni osalle sai vielä ostettua/vuokrattua tukioikeuksia ennen kuin ylimääräiset mitätöitiin.
Eli tuo todistaa oikeaksi sen että minun systeemi olisi järkevämpi kuin nykyinen. Samalla poistuisi nämä hömppä heinät ynm. tuki kikkailut kun niiltä häviäisi kannatavuus ja maatalous muutuisi oikeasti tehokaamaksi. Oli se Luomua tai tavanomaista.
-
Se muuttaa aika oleellisesti tilannetta jos jo olemassa oleva tila raivaa omiensa viereen jonkun palasen, tosin ainakin tässä vaiheessa ne tukioikeudet näyttelevät vielä niin isoa osaa että se syö kannattavuudelta pohjaa pois ainakin viljapuolelta. Elukkapuolella voikin olla tarvetta esim sille paskanlevitysalalle jos sitä ei muuten saa hävitettyä esim naapureille tms. Tälläkin kylällä on sellainen heppu joka raivasi metsänkulmaa pois jokusen hehtaarin ja sai ihan fiksun muotoisen lohkon ja käsittääkseni osalle sai vielä ostettua/vuokrattua tukioikeuksia ennen kuin ylimääräiset mitätöitiin.
Eli tuo todistaa oikeaksi sen että minun systeemi olisi järkevämpi kuin nykyinen. Samalla poistuisi nämä hömppä heinät ynm. tuki kikkailut kun niiltä häviäisi kannatavuus ja maatalous muutuisi oikeasti tehokaamaksi. Oli se Luomua tai tavanomaista.
Onkos elukkapuolella sitte laajennettu liikaa, jos ei ole riittävästi peltoa elukoiden tarpeisiin ? Hömpän viljelijät ei suosiolla luovuta hallitsemaansa peltoa elukkatilallisen käyttöön. Eli on pakko raivata ?
Saman tapainen tilanne jos viljamies rakentaa peltoalaansa nähden hirmuisen kokoisen viljakuivaamon varastosiiloineen.
Alkaa höperehtimään elukkatiloille maksettavasta kasvinviljelytuen vääristävän tosiviljanviljelijöiden toimeentuloa. Kun piti raivata se 200 hehtaaria lisää peltoa, että kuivuri/varasto-investointi kannattaisi. Ja nyt ei sitten saakaan tukia raivioille.
Siis kun tuotetaan tehokkaasti.
-
SKI:n kanssa samoilla linjoilla, että ei sitä vain etelästä niin löydy sitä raivattavaa. Ja jos löytyy niin hintakin on sillä pelkällä pohjalla muuta kuin 1000-1500€/ha. Tollaset pusikot missä kasvaa nk. energiapuuta eli sellasta ranteen paksusta risua etupäässä erilaisia lehtipuita niin kaupunkilaiset maksavat niistäkin sellaisia 3000€ molemmin puolin olevia hintoja. Mutta jos oman pellon vierestä sopivasti järkeviä palasia saa ostettua raivaukseen niiin kyllähän tuo varmasti kannattaa silti.
Se muuttaa aika oleellisesti tilannetta jos jo olemassa oleva tila raivaa omiensa viereen jonkun palasen, tosin ainakin tässä vaiheessa ne tukioikeudet näyttelevät vielä niin isoa osaa että se syö kannattavuudelta pohjaa pois ainakin viljapuolelta. Elukkapuolella voikin olla tarvetta esim sille paskanlevitysalalle jos sitä ei muuten saa hävitettyä esim naapureille tms. Tälläkin kylällä on sellainen heppu joka raivasi metsänkulmaa pois jokusen hehtaarin ja sai ihan fiksun muotoisen lohkon ja käsittääkseni osalle sai vielä ostettua/vuokrattua tukioikeuksia ennen kuin ylimääräiset mitätöitiin.
Eli tuo todistaa oikeaksi sen että minun systeemi olisi järkevämpi kuin nykyinen. Samalla poistuisi nämä hömppä heinät ynm. tuki kikkailut kun niiltä häviäisi kannatavuus ja maatalous muutuisi oikeasti tehokaamaksi. Oli se Luomua tai tavanomaista.
Jos viiteala pysyy samana niin raivauksen lisääntyessä tukia justeerataan kaikilta, myös niiltä raivaajilta, jolloin hyöty vähenee sitä enemmän mitä enemmän raivataan. Eli se systeemi ei sataisi kenenkään laariin loppupeleissä. Tuossa esimerkissä ne tukioikeudet haettiin vapailta markkinoilta ja se on mielestäni ainoa oikea tapa jos jaettavaa kokonaispottia ei saada kasvatettua.
-
SKI:n kanssa samoilla linjoilla, että ei sitä vain etelästä niin löydy sitä raivattavaa. Ja jos löytyy niin hintakin on sillä pelkällä pohjalla muuta kuin 1000-1500€/ha. Tollaset pusikot missä kasvaa nk. energiapuuta eli sellasta ranteen paksusta risua etupäässä erilaisia lehtipuita niin kaupunkilaiset maksavat niistäkin sellaisia 3000€ molemmin puolin olevia hintoja. Mutta jos oman pellon vierestä sopivasti järkeviä palasia saa ostettua raivaukseen niiin kyllähän tuo varmasti kannattaa silti.
Se muuttaa aika oleellisesti tilannetta jos jo olemassa oleva tila raivaa omiensa viereen jonkun palasen, tosin ainakin tässä vaiheessa ne tukioikeudet näyttelevät vielä niin isoa osaa että se syö kannattavuudelta pohjaa pois ainakin viljapuolelta. Elukkapuolella voikin olla tarvetta esim sille paskanlevitysalalle jos sitä ei muuten saa hävitettyä esim naapureille tms. Tälläkin kylällä on sellainen heppu joka raivasi metsänkulmaa pois jokusen hehtaarin ja sai ihan fiksun muotoisen lohkon ja käsittääkseni osalle sai vielä ostettua/vuokrattua tukioikeuksia ennen kuin ylimääräiset mitätöitiin.
Eli tuo todistaa oikeaksi sen että minun systeemi olisi järkevämpi kuin nykyinen. Samalla poistuisi nämä hömppä heinät ynm. tuki kikkailut kun niiltä häviäisi kannatavuus ja maatalous muutuisi oikeasti tehokaamaksi. Oli se Luomua tai tavanomaista.
Jos viiteala pysyy samana niin raivauksen lisääntyessä tukia justeerataan kaikilta, myös niiltä raivaajilta, jolloin hyöty vähenee sitä enemmän mitä enemmän raivataan. Eli se systeemi ei sataisi kenenkään laariin loppupeleissä. Tuossa esimerkissä ne tukioikeudet haettiin vapailta markkinoilta ja se on mielestäni ainoa oikea tapa jos jaettavaa kokonaispottia ei saada kasvatettua.
Valtio antaa ilmaiseksi tukioikeudet ja niillä voi tehdä bisnestä jatkajien kustannuksella. Kuten maitokiintiöillä.
-
Muistetaampa nyt että raivioille ei koskaan tule saamaan LFA ja ympäristökorvausta. Tämä tekee 15 vuodessa jo 5000-6000 euroa ostopellon hyväksi. Lisäksi raiviopelloille pitää laskea hintaa vitutukselle mitä koneiden hajoamiset, uppoamiset, kantojen/kivien tarttuminen paripyörän väliin yms. paskaa. Toki hyväpohjaistakin raivattavaksi sopivaa ohutturpeista hietikkoakin on, mutta ei läheskään joka paikassa.
-
Se muuttaa aika oleellisesti tilannetta jos jo olemassa oleva tila raivaa omiensa viereen jonkun palasen, tosin ainakin tässä vaiheessa ne tukioikeudet näyttelevät vielä niin isoa osaa että se syö kannattavuudelta pohjaa pois ainakin viljapuolelta. Elukkapuolella voikin olla tarvetta esim sille paskanlevitysalalle jos sitä ei muuten saa hävitettyä esim naapureille tms. Tälläkin kylällä on sellainen heppu joka raivasi metsänkulmaa pois jokusen hehtaarin ja sai ihan fiksun muotoisen lohkon ja käsittääkseni osalle sai vielä ostettua/vuokrattua tukioikeuksia ennen kuin ylimääräiset mitätöitiin.
Eli tuo todistaa oikeaksi sen että minun systeemi olisi järkevämpi kuin nykyinen. Samalla poistuisi nämä hömppä heinät ynm. tuki kikkailut kun niiltä häviäisi kannatavuus ja maatalous muutuisi oikeasti tehokaamaksi. Oli se Luomua tai tavanomaista.
Onkos elukkapuolella sitte laajennettu liikaa, jos ei ole riittävästi peltoa elukoiden tarpeisiin ? Hömpän viljelijät ei suosiolla luovuta hallitsemaansa peltoa elukkatilallisen käyttöön. Eli on pakko raivata ?
Saman tapainen tilanne jos viljamies rakentaa peltoalaansa nähden hirmuisen kokoisen viljakuivaamon varastosiiloineen.
Alkaa höperehtimään elukkatiloille maksettavasta kasvinviljelytuen vääristävän tosiviljanviljelijöiden toimeentuloa. Kun piti raivata se 200 hehtaaria lisää peltoa, että kuivuri/varasto-investointi kannattaisi. Ja nyt ei sitten saakaan tukia raivioille.
Siis kun tuotetaan tehokkaasti.
Niin, tuo on sitä nerokerhoa jotka kuvittelevat että voi tehdä mitä vaan, ja yhteiskunta tulee ja maksaa. Ja jos ei maksakkaan, niin systeemi on pielessä ja se on muutettava siihen suuntaan että hölmöilyä voi taas vapaasti jatkaa.
Mitä tuohon etelässä raivaamiseen tulee, niin puuttomille metsänpohjille on tapana perustaa taimikot tai kalliomurskaamo. Sarka-aura ja salaojakone eivät niille oikein sovellu.
-
Tukikoulutuksessa ja tuossa SS:n linkittämässä matskussa kiinnitti huomiota tukivalvontojen tulkinta muutamassa kohtaa. Elikkä pahoin pusikoitunut pelto tulkitaan viljelemättömäksi -> tukioikeudet siirretään kansalliseen varantoon. Onko näin jyrkkä tulkinta ollut aina voimassa, vai tullut mukaan jossain vaiheessa. Huolimattomat kesannot muuttuvat todella vaarallisiksi jos tukioikeudet uhkaavat lähteä.
Oikeastaan kaikissa kesantopelloissa vuosittainen niitto on välttämätöntä, koska parantaa aivan radikaalisti vaikutelmaa.
-
Kyllä huomasin sen kesannon hoitovaatimuksen. Ja nurmikasveja pitää löytyä. Pelkkä niittäminen ei auta jos sänki on voikukkaa, saunakukkaa, ohdaketta ja vuohenputkea.
Ja se vehnäpelto, ryöhähtänyt nurmi/ juolavehnä voittanut hiukan hintelän vehnän, ei ole varaa epäonnistumiseen. Myös avokesannoksi merkittyä pitää hinkkahinkata, muuten merkitään viljelemättömäksi.
-SS-
-
Joo-o, tarttee varmaan lähtee metsätöihin. Meillä on joihinkin ojanluiskiin ja valumisille herkkiin kohtiin, viljellyn alan ulkopuolelle ihan tietoisesti istuttu puita - kuusta, koivua.
Näiden juuristo estää tehokkaasti eroosiota, ja kerää varmaan ravinteitakin. Osalla alkaa olemaan mittaa senverran, että pelkona on, että innokas valvontaviranomainen siirtää peruslohkon rajaa...
Noiden kaataminen on todellinen 'ympäristöteko'
-
Meillä päin entinen tilanomistaja neuvoi olemaan kaatamatta rajaojan puita, koska ojat - ja rajapyykitkin - vaivihkaa alkoivat siirtyä omalle pellolle päin, ilman puuston juuristonpidätystä.
En tiedä, mitä eroosiota se on, joka liikuttaa kivipaalua, ja suuntapyykkejäkin.
-SS-
-
Kesantopeltojen kulta-aika on auttamattomasti takanapäin. Kellokkaat ovat onnistuneet jatkuvalla rutisemisella kiinnittämään valvonnan huomion näihin. Lisäksi tietysti nämä lipanalta viljelijät ovat olleet liian härskejä rahastuksessa. No, kaikkea aikansa. Kyntelin itsekin menneenä syksynä suurimman osan lhoopeista ylös. Ei ne olisi kestäneet tarkastastusta, mun mielestäni. Näyttävin pääkasvi koiranputki. Ei oikein ollut eläimillekkään enää suojaa. Myyrätkään eivät viihtyneet, kun oli niin harvaa. Koitetaan pitää jatkossa ohra-kauralinjalla, se lienee reiluinta kaikkia kohtaan. Ei tarvii tukiautomaateista rutista.
-
Kesantopeltojen kulta-aika on auttamattomasti takanapäin. Kellokkaat ovat onnistuneet jatkuvalla rutisemisella kiinnittämään valvonnan huomion näihin. Lisäksi tietysti nämä lipanalta viljelijät ovat olleet liian härskejä rahastuksessa. No, kaikkea aikansa. Kyntelin itsekin menneenä syksynä suurimman osan lhoopeista ylös. Ei ne olisi kestäneet tarkastastusta, mun mielestäni. Näyttävin pääkasvi koiranputki. Ei oikein ollut eläimillekkään enää suojaa. Myyrätkään eivät viihtyneet, kun oli niin harvaa. Koitetaan pitää jatkossa ohra-kauralinjalla, se lienee reiluinta kaikkia kohtaan. Ei tarvii tukiautomaateista rutista.
Se, mikä aiheuttaa vielä ongelmia, ovat nuo ikinurmipeltojen "pysyvä nurmi" - merkinnät. EFA - alaksi kun ei kelpaa ? En oikein saanut vielä kiinni luennoista, mutta näkyi olevan semmoinen ehto. Mutta jos kyntää ja laittaa herneelle, käykö silloin EFA-alaksi, en oikein saanut varmistusta.
-SS-
-
Kesantopeltojen kulta-aika on auttamattomasti takanapäin. Kellokkaat ovat onnistuneet jatkuvalla rutisemisella kiinnittämään valvonnan huomion näihin. Lisäksi tietysti nämä lipanalta viljelijät ovat olleet liian härskejä rahastuksessa. No, kaikkea aikansa. Kyntelin itsekin menneenä syksynä suurimman osan lhoopeista ylös. Ei ne olisi kestäneet tarkastastusta, mun mielestäni. Näyttävin pääkasvi koiranputki. Ei oikein ollut eläimillekkään enää suojaa. Myyrätkään eivät viihtyneet, kun oli niin harvaa. Koitetaan pitää jatkossa ohra-kauralinjalla, se lienee reiluinta kaikkia kohtaan. Ei tarvii tukiautomaateista rutista.
Se, mikä aiheuttaa vielä ongelmia, ovat nuo ikinurmipeltojen "pysyvä nurmi" - merkinnät. EFA - alaksi kun ei kelpaa ? En oikein saanut vielä kiinni luennoista, mutta näkyi olevan semmoinen ehto. Mutta jos kyntää ja laittaa herneelle, käykö silloin EFA-alaksi, en oikein saanut varmistusta.
-SS-
Tuota pitäisi kyllä ihan kysyä. Ainakin minulla on semmoien käsitys tällä hetkellä, että "pysyvä nurmi"- merkintä ei merkitse käytännössä mitään niin kauan kuin sen merkinnän saaneita lohkoja pysyy nurmella tarpeeksi paljon. Vasta sitten jos niiden määrä vähenee enemmän kuin viisi prosenttia niin jotain pitää nurmettaa. Ainakin viime vuoden hakuohjeiden teksti kuulostaa siltä ettei hallintokaan ole vielä miettinyt mitä ja kuka sitten kylvää heinää...
Noissa SS:n linkin kautta löytyvissä kuvissa oli kyllä aika selviä tapauksia. Mielenkiintoisempia olisi ollut nähdä kuvia nippa nappa pelloista.
-
Kyllä tuohon nurmettamiseen ihan selkeät ohjeet jossain on. Viimeksi kyntäneet nurmettaa. Pysyvät nurmet saatiin silloin viitevuotena suomessa niin vähiin, että tarvitaan aikamoinen kyntökiima, että nurmetusvelvoite iskisi.
-
Kesantopeltojen kulta-aika on auttamattomasti takanapäin. Kellokkaat ovat onnistuneet jatkuvalla rutisemisella kiinnittämään valvonnan huomion näihin. Lisäksi tietysti nämä lipanalta viljelijät ovat olleet liian härskejä rahastuksessa. No, kaikkea aikansa. Kyntelin itsekin menneenä syksynä suurimman osan lhoopeista ylös. Ei ne olisi kestäneet tarkastastusta, mun mielestäni. Näyttävin pääkasvi koiranputki. Ei oikein ollut eläimillekkään enää suojaa. Myyrätkään eivät viihtyneet, kun oli niin harvaa. Koitetaan pitää jatkossa ohra-kauralinjalla, se lienee reiluinta kaikkia kohtaan. Ei tarvii tukiautomaateista rutista.
Se, mikä aiheuttaa vielä ongelmia, ovat nuo ikinurmipeltojen "pysyvä nurmi" - merkinnät. EFA - alaksi kun ei kelpaa ? En oikein saanut vielä kiinni luennoista, mutta näkyi olevan semmoinen ehto. Mutta jos kyntää ja laittaa herneelle, käykö silloin EFA-alaksi, en oikein saanut varmistusta.
-SS-
Tuota pitäisi kyllä ihan kysyä. Ainakin minulla on semmoien käsitys tällä hetkellä, että "pysyvä nurmi"- merkintä ei merkitse käytännössä mitään niin kauan kuin sen merkinnän saaneita lohkoja pysyy nurmella tarpeeksi paljon. Vasta sitten jos niiden määrä vähenee enemmän kuin viisi prosenttia niin jotain pitää nurmettaa. Ainakin viime vuoden hakuohjeiden teksti kuulostaa siltä ettei hallintokaan ole vielä miettinyt mitä ja kuka sitten kylvää heinää...
Noissa SS:n linkin kautta löytyvissä kuvissa oli kyllä aika selviä tapauksia. Mielenkiintoisempia olisi ollut nähdä kuvia nippa nappa pelloista.
Kait ne nippanappa pellot on enemmänkin tarkastaja kohtaisia ja kuinka hyvin osaa luovia itsensä kuiville jos alkaa tarkastaja miettimään pitääkö sanktioida. Itselle tuli jokunen vuosi sitten vuokramaaksi sellaista 20vuotista höpöheinää, tarkastajat tuli toisena vuokraus vuonna tekemään tarkastusta ja vaikkei kaikki ollutkaan ihan tiptop niin katselivat vanhasta ilmakuvasta kuinkapaljon oli pusikkoa lähtenyt pois ko lohkoilta niin eivät sen enempää asiasta kiinnostuneet. Joku toinen tarkastaja olisi mahdollisesti ottanut gps laitteen kätöseen ja alkanut mittamaan sanktioitavaa alaa.
-
niin, eikös tuo ole paljon juuri siitä tarkastajan imagosta kiinni? joku toinen vaan toteas ja toinen jo miettii sanktion suuruutta. mikä lie ohjeistus nuilla oikein onkaan? henkilökemialla kait aika suuri merkitys. itellä viime tarkastuksessa juomapaikan ympäristö aika surkiaa ja ei mitään ja naapurilla jolla oli hieman rapaa siinä rompolin seassa sai kehotuksen kattamiseen. ja miusta oli ihan hyvän näkönen. toisin kuin omani.
-
Niin tarkastuksesa on lupa sanktioida kesantopeltokin viljelemättömäksi ja poistaa tuet, jos nurmi ei ole nurmikasveja vaan juolavehnää, voikukkaa ja muita rikkakasveja. Eli niittäminenkään ei auta, jos sängestä nähdään, että ei ole viljeltyjä heinälajikkeita joukossa.
Tämä oli pelottavinta tarkastajien esityksissä.
Toisaalta, muutama omassa seurannassa oleva "latausnurmi on niin keltaisenaan voikukkaa, valkoisenaan saunakukkaa, metsänä ohdaketta, että miksipä ei sanktioiden uhkaa ole siellä. Siis kasvinsuojelu ja rikkaruohontorjuntavelvoite voidaan sanktioida kemiallisessa viljelyssä, mutta ei kemikaalivapaassa, jos on käynyt huono tuuri nurmen uusinnassa ? Eli luomun menetelmien käyttö ilman luomusopimusta tulee helposti sanktoinnin kohteeksi, vaikka tuet ovat valmiiksi jo takamatkalla luomuun verrattuna ?
Onneksi EFA -kesannolla saa nyt määritelmällisesti olla rikkakasveja, koska kasvinsuojeluaineiden käyttö tänä vuonna EFA-alalle on kielletty. Viimeksi kun laitoin ruiskuttamatonta hernettä EFA -alalle, niin ilmeni melko runsaasti ohdakkeita siellä herneen joukossa. Kuulemma sai ja piti tarvittaessa torjua kemiallisesti. Itse olin päättänyt, että se ohdake on itse asiassa melko hyvä tukikasvi sille tarhaherneelle !
-SS-
-
Niin tarkastuksesa on lupa sanktioida kesantopeltokin viljelemättömäksi ja poistaa tuet, jos nurmi ei ole nurmikasveja vaan juolavehnää, voikukkaa ja muita rikkakasveja. Eli niittäminenkään ei auta, jos sängestä nähdään, että ei ole viljeltyjä heinälajikkeita joukossa.
Tämä oli pelottavinta tarkastajien esityksissä.
Toisaalta, muutama omassa seurannassa oleva "latausnurmi on niin keltaisenaan voikukkaa, valkoisenaan saunakukkaa, metsänä ohdaketta, että miksipä ei sanktioiden uhkaa ole siellä. Siis kasvinsuojelu ja rikkaruohontorjuntavelvoite voidaan sanktioida kemiallisessa viljelyssä, mutta ei kemikaalivapaassa, jos on käynyt huono tuuri nurmen uusinnassa ? Eli luomun menetelmien käyttö ilman luomusopimusta tulee helposti sanktoinnin kohteeksi, vaikka tuet ovat valmiiksi jo takamatkalla luomuun verrattuna ?
Onneksi EFA -kesannolla saa nyt määritelmällisesti olla rikkakasveja, koska kasvinsuojeluaineiden käyttö tänä vuonna EFA-alalle on kielletty. Viimeksi kun laitoin ruiskuttamatonta hernettä EFA -alalle, niin ilmeni melko runsaasti ohdakkeita siellä herneen joukossa. Kuulemma sai ja piti tarvittaessa torjua kemiallisesti. Itse olin päättänyt, että se ohdake on itse asiassa melko hyvä tukikasvi sille tarhaherneelle !
-SS-
Niin no ainakin toissa talvena kun luomukonsultin kanssa tuosta puhuttiin niin uudellamaalla oli luomuviljelijöillä ollut ongelmia tarkastajien kanssa, kun pellossa oli rikkaa. Eivät ymmärtäneet, että luomupellossa voi olla rikkaa.
-
Niin no ainakin toissa talvena kun luomukonsultin kanssa tuosta puhuttiin niin uudellamaalla oli luomuviljelijöillä ollut ongelmia tarkastajien kanssa, kun pellossa oli rikkaa. Eivät ymmärtäneet, että luomupellossa voi olla rikkaa.
Luomuhan ennen oli niin, että paikallisella kylähullulla oli kymmenen hehtaaria hyvin niitettyä latauskesantoa, ja yksi sarka jotain ohdakkeista ohraa, joka kaadettiin itsesitojalla ja puitiin riihessä. Ei näyttänyt kovin pahalta, varsinkin jos lampaita ja muutenkin tupsuista maisemaa. Muutenkin usein syrjäkylillä ne.
Nyt kun jotain sinisenä pöllyävää ohdakeseinää on 250 ha aukeallinen, entisen suurlohkopeltokulttuurin keskellä, se näky järkyttää ketä tahansa, on häijyn näköistä. Ja muutaman viikon päästä vielä kilometrien päästä julkisten rakennusten ilmanvaihtoritilät tukkeutuvat siitä "puuvillasta".
Että luomupeltojen tarkastajien pitäisi olla luomuparadigmaan valmennettuja, ei saisi päästää tavanomaisen viljelijäkoulutuksen saaneita huseeraamaan.
-SS-
-
Niin no ainakin toissa talvena kun luomukonsultin kanssa tuosta puhuttiin niin uudellamaalla oli luomuviljelijöillä ollut ongelmia tarkastajien kanssa, kun pellossa oli rikkaa. Eivät ymmärtäneet, että luomupellossa voi olla rikkaa.
Luomuhan ennen oli niin, että paikallisella kylähullulla oli kymmenen hehtaaria hyvin niitettyä latauskesantoa, ja yksi sarka jotain ohdakkeista ohraa, joka kaadettiin itsesitojalla ja puitiin riihessä. Ei näyttänyt kovin pahalta, varsinkin jos lampaita ja muutenkin tupsuista maisemaa. Muutenkin usein syrjäkylillä ne.
Nyt kun jotain sinisenä pöllyävää ohdakeseinää on 250 ha aukeallinen, entisen suurlohkopeltokulttuurin keskellä, se näky järkyttää ketä tahansa, on häijyn näköistä. Ja muutaman viikon päästä vielä kilometrien päästä julkisten rakennusten ilmanvaihtoritilät tukkeutuvat siitä "puuvillasta".
Että luomupeltojen tarkastajien pitäisi olla luomuparadigmaan valmennettuja, ei saisi päästää tavanomaisen viljelijäkoulutuksen saaneita huseeraamaan.
-SS-
missäs tuommonen pelto, onko monessa lohkossa?
-
No tietenkin 250 ha .luomuviljaa merkitsee tilaa jossa ensimmäiset 300-400 ha lähtevät navetan kulmalta. Eiköhän nuo jo valtaväyliä ajavan silmään tuommoiset yksittäistapaukset eksy.
Eihän noita tarvitse monta kertaa vuosikymmenessä havainnoidakaan.
-SS-
-
Niin no ainakin toissa talvena kun luomukonsultin kanssa tuosta puhuttiin niin uudellamaalla oli luomuviljelijöillä ollut ongelmia tarkastajien kanssa, kun pellossa oli rikkaa. Eivät ymmärtäneet, että luomupellossa voi olla rikkaa.
Luomuhan ennen oli niin, että paikallisella kylähullulla oli kymmenen hehtaaria hyvin niitettyä latauskesantoa, ja yksi sarka jotain ohdakkeista ohraa, joka kaadettiin itsesitojalla ja puitiin riihessä. Ei näyttänyt kovin pahalta, varsinkin jos lampaita ja muutenkin tupsuista maisemaa. Muutenkin usein syrjäkylillä ne.
Nyt kun jotain sinisenä pöllyävää ohdakeseinää on 250 ha aukeallinen, entisen suurlohkopeltokulttuurin keskellä, se näky järkyttää ketä tahansa, on häijyn näköistä. Ja muutaman viikon päästä vielä kilometrien päästä julkisten rakennusten ilmanvaihtoritilät tukkeutuvat siitä "puuvillasta".
Että luomupeltojen tarkastajien pitäisi olla luomuparadigmaan valmennettuja, ei saisi päästää tavanomaisen viljelijäkoulutuksen saaneita huseeraamaan.
-SS-
Esteettinen ja moraalinen ongelma....
Tätä olen jauhanut vuosikaudet.
-
On teillä ongelmat... vaikka tähän asiallisetkin aloitukset aina lipuvat.
-
On teillä ongelmat... vaikka tähän asiallisetkin aloitukset aina lipuvat.
Älä oo tommonen mököttöjä...
-
Skänsän nurmikolla voikukkakin on kauhistus.
-
Skänsän nurmikolla voikukkakin on kauhistus.
Tämä ei ollut viimeisimmän ajatustenvaihdon asia. Voikukkapellot, saunakukkapellot, kukkivat ohdake- ja valvattipellot, ne ovat näyttäviä ja hienoja. Mutta niitä vainotaan valvonnan taholta, jos ei ole kemiallisesti torjuttu. Tavallaan tavanomaisella viljelymuodolla on kemikaalipakko. Periaatteessa vakavan septoriasaastunnan voisi myös sanktioida, koska kasvintuhoojalle on olemassa torjunta-aine.
-SS-
-
Tavallaan tavanomaisella viljelymuodolla on kemikaalipakko.
-SS-
tuo on kyllä totta. Vaikka luomupeltojakin on mennyt tukihylkyyn, syytekynnys on eri.
-
Luomuhan ennen oli niin, että paikallisella kylähullulla oli kymmenen hehtaaria hyvin niitettyä latauskesantoa, ja yksi sarka jotain ohdakkeista ohraa, joka kaadettiin itsesitojalla ja puitiin riihessä. Ei näyttänyt kovin pahalta, varsinkin jos lampaita ja muutenkin tupsuista maisemaa. Muutenkin usein syrjäkylillä ne.
Nyt kun jotain sinisenä pöllyävää ohdakeseinää on 250 ha aukeallinen, entisen suurlohkopeltokulttuurin keskellä, se näky järkyttää ketä tahansa, on häijyn näköistä. Ja muutaman viikon päästä vielä kilometrien päästä julkisten rakennusten ilmanvaihtoritilät tukkeutuvat siitä "puuvillasta".
Että luomupeltojen tarkastajien pitäisi olla luomuparadigmaan valmennettuja, ei saisi päästää tavanomaisen viljelijäkoulutuksen saaneita huseeraamaan.
-SS-
Tarina kertoo että viime vuoden tuista eräältä toimijalta olisi leikattu 400´000 (neljäsataatuhatta) euroa leväperäisen viljelyn takia.
-
Huonoista ja hankalasti viljeltävistä pelloista kannattaisi hankkiutua eroon. Hyvistä ja helposti viljeltävistä kannattaa pitää kiinni, niillä on tulevaisuus.
Kuinka se menee, jos on peltoja, joiden kysyntä on heikko, voiko ne kaikki tuet siirtää niistä esim. Jonkun raivioille? Idea olisi myydä siis tuet, mikä niiden arvo, olisi. Maapohjan jos jättäisi itselle ja metsittäisi esim.?
-
Huonoista ja hankalasti viljeltävistä pelloista kannattaisi hankkiutua eroon. Hyvistä ja helposti viljeltävistä kannattaa pitää kiinni, niillä on tulevaisuus.
Kuinka se menee, jos on peltoja, joiden kysyntä on heikko, voiko ne kaikki tuet siirtää niistä esim. Jonkun raivioille? Idea olisi myydä siis tuet, mikä niiden arvo, olisi. Maapohjan jos jättäisi itselle ja metsittäisi esim.?
Voisihan tuo mulle myydä kun on niin huono ja minä olen niin hyvä.
Kepulaista sosialisointia.
-
Huonoista ja hankalasti viljeltävistä pelloista kannattaisi hankkiutua eroon. Hyvistä ja helposti viljeltävistä kannattaa pitää kiinni, niillä on tulevaisuus.
Kuinka se menee, jos on peltoja, joiden kysyntä on heikko, voiko ne kaikki tuet siirtää niistä esim. Jonkun raivioille? Idea olisi myydä siis tuet, mikä niiden arvo, olisi. Maapohjan jos jättäisi itselle ja metsittäisi esim.?
En nyt muista miten meni, mutta muistaakseni melko vaikea ja saattoi olla vielä jopa haitalista tukioikeuksien suhteen rahalisesti.
-
Huonoista ja hankalasti viljeltävistä pelloista kannattaisi hankkiutua eroon. Hyvistä ja helposti viljeltävistä kannattaa pitää kiinni, niillä on tulevaisuus.
Kuinka se menee, jos on peltoja, joiden kysyntä on heikko, voiko ne kaikki tuet siirtää niistä esim. Jonkun raivioille? Idea olisi myydä siis tuet, mikä niiden arvo, olisi. Maapohjan jos jättäisi itselle ja metsittäisi esim.?
En nyt muista miten meni, mutta muistaakseni melko vaikea ja saattoi olla vielä jopa haitalista tukioikeuksien suhteen rahalisesti.
Ajatushan olisi ihan hyvä, että jonkun metsäpellon voisi metsittää ja tuet siirtää sitten vaikka jonkin nurkan oikasuun. No ei taida onnistua tai ainakin sellainen kuva itselle jäi. Ongelmaksihan tuossa alkaa sitten syntyä se, että etelässä saatetaan alkaa istuttamaan puuntaimia vähän sinne sun tänne ja tuet viedään pohjoiseen raivioille. Jotenkin se pitäisi katsoa mikä pelto on oikeasti metsittämiseen sopiva ja mikä ei. Eikä vain sen mukaan, että keskellä aukeaa joku päättää metsittää omansa. Näinkin on käynyt. Toki tässä ei edes tukia siirretty mihinkään.
-
Tais olla joku systeemi että pinta-alat piti olla samat lohkoilla. Tais jopa olla että 2 hehtaaria kerrallaan. Sai tietysti vaikka 1,5 hehtaaria siirtää lohkolta toiselle, mutta se 0,5 hehtaaria hävisi savuna ilmaan. Siirossakin taisi olla että mitä oikeuksia sai siirtää.
-
Tais olla joku systeemi että pinta-alat piti olla samat lohkoilla. Tais jopa olla että 2 hehtaaria kerrallaan. Sai tietysti vaikka 1,5 hehtaaria siirtää lohkolta toiselle, mutta se 0,5 hehtaaria hävisi savuna ilmaan. Siirossakin taisi olla että mitä oikeuksia sai siirtää.
Joo no samaa muistelen. Vaikeaksi silti tehty. Luulisi, että nykypäivänä ei noin vaikeaksi asioita enää saisi, mutta kai se virkamiehiltä onnistuu..
-
Tais olla joku systeemi että pinta-alat piti olla samat lohkoilla. Tais jopa olla että 2 hehtaaria kerrallaan. Sai tietysti vaikka 1,5 hehtaaria siirtää lohkolta toiselle, mutta se 0,5 hehtaaria hävisi savuna ilmaan. Siirossakin taisi olla että mitä oikeuksia sai siirtää.
Joo no samaa muistelen. Vaikeaksi silti tehty. Luulisi, että nykypäivänä ei noin vaikeaksi asioita enää saisi, mutta kai se virkamiehiltä onnistuu..
Eihän hommassa olis mitään ongelmaa jos se olisi jären kanssa tehty. Mutta kun joku mopetimies on päästetty ajatteleemaan, niin tulos tämä! Minäkin heti siirtäisin varmaan 10 hehtaaria muilta lohkoilta tukioikeuksia raivioille ja niille märille perseen kokoisille aloille hakkaisin heti kuusta ja koivua, mutta kun 90% tukioikeuksista häviää savuna ilmaan. Mulla esim. on 3 hehtaarin erillinen lohko 10 km päässä. No siellä on peltoa saman suoran varrella melkein 30 hehtaaria. Tuo 3 hehtaaria on erillään. Heti siirtyisi tukioikeudet tuohon 1-2km päähän jos ois edes mitenkään järkevää. Mutta kun siitä KAKOLISOIDAAN heti tukioikeuksia pois. Sama on siinä suoran varressa alle 1 hehtaarin erillinen kiilapää. Ei voi siirtää kun KAKOLISOIDAAN heti ne tukioikeudet.
-
Ei korvauskelpoisuuden vaihto lohkolta toiselle ole kummoinenkaan homma kun tietää mitä tekee.
-
Tais olla joku systeemi että pinta-alat piti olla samat lohkoilla. Tais jopa olla että 2 hehtaaria kerrallaan. Sai tietysti vaikka 1,5 hehtaaria siirtää lohkolta toiselle, mutta se 0,5 hehtaaria hävisi savuna ilmaan. Siirossakin taisi olla että mitä oikeuksia sai siirtää.
Joo no samaa muistelen. Vaikeaksi silti tehty. Luulisi, että nykypäivänä ei noin vaikeaksi asioita enää saisi, mutta kai se virkamiehiltä onnistuu..
Eihän hommassa olis mitään ongelmaa jos se olisi jären kanssa tehty. Mutta kun joku mopetimies on päästetty ajatteleemaan, niin tulos tämä! Minäkin heti siirtäisin varmaan 10 hehtaaria muilta lohkoilta tukioikeuksia raivioille ja niille märille perseen kokoisille aloille hakkaisin heti kuusta ja koivua, mutta kun 90% tukioikeuksista häviää savuna ilmaan. Mulla esim. on 3 hehtaarin erillinen lohko 10 km päässä. No siellä on peltoa saman suoran varrella melkein 30 hehtaaria. Tuo 3 hehtaaria on erillään. Heti siirtyisi tukioikeudet tuohon 1-2km päähän jos ois edes mitenkään järkevää. Mutta kun siitä KAKOLISOIDAAN heti tukioikeuksia pois. Sama on siinä suoran varressa alle 1 hehtaarin erillinen kiilapää. Ei voi siirtää kun KAKOLISOIDAAN heti ne tukioikeudet.
Minäkin tuota ihmettelen. Minusta tilatukioikeuksilla ei nykyisin ole erityisiä rajoja. Itse olen siirtänyt tukioikeuksia esim. 0.11 ha rakennettavan pyörätien alta poistetun ladon kohdalle. Mitään siinä ei kadonnut. Toki säännöt määräävät tekemään peruslohkon, koska samalla peruslohkolla ei voi olla tukikelpoista ja tukikelvotonta alaa. Ymppi jne tukien osalta en ihan asioita tiedä.
-
Tais olla joku systeemi että pinta-alat piti olla samat lohkoilla. Tais jopa olla että 2 hehtaaria kerrallaan. Sai tietysti vaikka 1,5 hehtaaria siirtää lohkolta toiselle, mutta se 0,5 hehtaaria hävisi savuna ilmaan. Siirossakin taisi olla että mitä oikeuksia sai siirtää.
Joo no samaa muistelen. Vaikeaksi silti tehty. Luulisi, että nykypäivänä ei noin vaikeaksi asioita enää saisi, mutta kai se virkamiehiltä onnistuu..
Eihän hommassa olis mitään ongelmaa jos se olisi jären kanssa tehty. Mutta kun joku mopetimies on päästetty ajatteleemaan, niin tulos tämä! Minäkin heti siirtäisin varmaan 10 hehtaaria muilta lohkoilta tukioikeuksia raivioille ja niille märille perseen kokoisille aloille hakkaisin heti kuusta ja koivua, mutta kun 90% tukioikeuksista häviää savuna ilmaan. Mulla esim. on 3 hehtaarin erillinen lohko 10 km päässä. No siellä on peltoa saman suoran varrella melkein 30 hehtaaria. Tuo 3 hehtaaria on erillään. Heti siirtyisi tukioikeudet tuohon 1-2km päähän jos ois edes mitenkään järkevää. Mutta kun siitä KAKOLISOIDAAN heti tukioikeuksia pois. Sama on siinä suoran varressa alle 1 hehtaarin erillinen kiilapää. Ei voi siirtää kun KAKOLISOIDAAN heti ne tukioikeudet.
Minäkin tuota ihmettelen. Minusta tilatukioikeuksilla ei nykyisin ole erityisiä rajoja. Itse olen siirtänyt tukioikeuksia esim. 0.11 ha rakennettavan pyörätien alta poistetun ladon kohdalle. Mitään siinä ei kadonnut. Toki säännöt määräävät tekemään peruslohkon, koska samalla peruslohkolla ei voi olla tukikelpoista ja tukikelvotonta alaa. Ymppi jne tukien osalta en ihan asioita tiedä.
Tuon 0.11 hehtaari pystyi liittämään melko nopeasti vanhaan peruslohkoon. Eli teki uuden peruslohkon siitä 0.11 hehtaarista. Liitti vanhaan 0.5 hehtaaria kahdesta suunnasta. Toinen että tuo menee tilusjärjestelyjenkin kautta. Ethän sinä omista sitä pyörätietä.
-
Tais olla joku systeemi että pinta-alat piti olla samat lohkoilla. Tais jopa olla että 2 hehtaaria kerrallaan. Sai tietysti vaikka 1,5 hehtaaria siirtää lohkolta toiselle, mutta se 0,5 hehtaaria hävisi savuna ilmaan. Siirossakin taisi olla että mitä oikeuksia sai siirtää.
Joo no samaa muistelen. Vaikeaksi silti tehty. Luulisi, että nykypäivänä ei noin vaikeaksi asioita enää saisi, mutta kai se virkamiehiltä onnistuu..
Eihän hommassa olis mitään ongelmaa jos se olisi jären kanssa tehty. Mutta kun joku mopetimies on päästetty ajatteleemaan, niin tulos tämä! Minäkin heti siirtäisin varmaan 10 hehtaaria muilta lohkoilta tukioikeuksia raivioille ja niille märille perseen kokoisille aloille hakkaisin heti kuusta ja koivua, mutta kun 90% tukioikeuksista häviää savuna ilmaan. Mulla esim. on 3 hehtaarin erillinen lohko 10 km päässä. No siellä on peltoa saman suoran varrella melkein 30 hehtaaria. Tuo 3 hehtaaria on erillään. Heti siirtyisi tukioikeudet tuohon 1-2km päähän jos ois edes mitenkään järkevää. Mutta kun siitä KAKOLISOIDAAN heti tukioikeuksia pois. Sama on siinä suoran varressa alle 1 hehtaarin erillinen kiilapää. Ei voi siirtää kun KAKOLISOIDAAN heti ne tukioikeudet.
Minäkin tuota ihmettelen. Minusta tilatukioikeuksilla ei nykyisin ole erityisiä rajoja. Itse olen siirtänyt tukioikeuksia esim. 0.11 ha rakennettavan pyörätien alta poistetun ladon kohdalle. Mitään siinä ei kadonnut. Toki säännöt määräävät tekemään peruslohkon, koska samalla peruslohkolla ei voi olla tukikelpoista ja tukikelvotonta alaa. Ymppi jne tukien osalta en ihan asioita tiedä.
Tuon 0.11 hehtaari pystyi liittämään melko nopeasti vanhaan peruslohkoon. Eli teki uuden peruslohkon siitä 0.11 hehtaarista. Liitti vanhaan 0.5 hehtaaria kahdesta suunnasta. Toinen että tuo menee tilusjärjestelyjenkin kautta. Ethän sinä omista sitä pyörätietä.
Joo tuo mainitsemasi systeemi kuulostaa ihan tutulta. Näin itsekin muistan toimineeni aiemmin. Yritin vähän tietoa hakea, mutta en löytänyt. Minusta tuo tukioikeuksien siirtely tilan sisällä kuitenkin muuttui 2015 uuden tukijärjestelmän myötä. Minusta tilatukioikeuksien siirtely tilan sisällä helpottui. Minua opastettiin vain oikaisemaan raja poistetun ladon kohdalla. Tuet tulivat sitten koko lohkolle. Peruslohkojen muodostamisia ja liittämisiä ei tarvinnut tehdä. Tilusjärjestelyistä ei pyörätien kohdalla ollut kyse.
Tietoa en pikaisella haulla löytänyt. Kannattaisi ehkä kysellä asiasta jostakin. Ja erityisesti tarkistamaan ympin ja lfa:n käyttäytyminen tuossa.
-
Tais olla joku systeemi että pinta-alat piti olla samat lohkoilla. Tais jopa olla että 2 hehtaaria kerrallaan. Sai tietysti vaikka 1,5 hehtaaria siirtää lohkolta toiselle, mutta se 0,5 hehtaaria hävisi savuna ilmaan. Siirossakin taisi olla että mitä oikeuksia sai siirtää.
Joo no samaa muistelen. Vaikeaksi silti tehty. Luulisi, että nykypäivänä ei noin vaikeaksi asioita enää saisi, mutta kai se virkamiehiltä onnistuu..
Eihän hommassa olis mitään ongelmaa jos se olisi jären kanssa tehty. Mutta kun joku mopetimies on päästetty ajatteleemaan, niin tulos tämä! Minäkin heti siirtäisin varmaan 10 hehtaaria muilta lohkoilta tukioikeuksia raivioille ja niille märille perseen kokoisille aloille hakkaisin heti kuusta ja koivua, mutta kun 90% tukioikeuksista häviää savuna ilmaan. Mulla esim. on 3 hehtaarin erillinen lohko 10 km päässä. No siellä on peltoa saman suoran varrella melkein 30 hehtaaria. Tuo 3 hehtaaria on erillään. Heti siirtyisi tukioikeudet tuohon 1-2km päähän jos ois edes mitenkään järkevää. Mutta kun siitä KAKOLISOIDAAN heti tukioikeuksia pois. Sama on siinä suoran varressa alle 1 hehtaarin erillinen kiilapää. Ei voi siirtää kun KAKOLISOIDAAN heti ne tukioikeudet.
Ei niitä mitään sosialisoida jos vähintään 0,5ha tukikelpoista siirtyy. Eikä ole väliä minkäkokoisilta lohkoilta eikä väliä minkäkokoisille lohkoille
-
Tais olla joku systeemi että pinta-alat piti olla samat lohkoilla. Tais jopa olla että 2 hehtaaria kerrallaan. Sai tietysti vaikka 1,5 hehtaaria siirtää lohkolta toiselle, mutta se 0,5 hehtaaria hävisi savuna ilmaan. Siirossakin taisi olla että mitä oikeuksia sai siirtää.
Joo no samaa muistelen. Vaikeaksi silti tehty. Luulisi, että nykypäivänä ei noin vaikeaksi asioita enää saisi, mutta kai se virkamiehiltä onnistuu..
Eihän hommassa olis mitään ongelmaa jos se olisi jären kanssa tehty. Mutta kun joku mopetimies on päästetty ajatteleemaan, niin tulos tämä! Minäkin heti siirtäisin varmaan 10 hehtaaria muilta lohkoilta tukioikeuksia raivioille ja niille märille perseen kokoisille aloille hakkaisin heti kuusta ja koivua, mutta kun 90% tukioikeuksista häviää savuna ilmaan. Mulla esim. on 3 hehtaarin erillinen lohko 10 km päässä. No siellä on peltoa saman suoran varrella melkein 30 hehtaaria. Tuo 3 hehtaaria on erillään. Heti siirtyisi tukioikeudet tuohon 1-2km päähän jos ois edes mitenkään järkevää. Mutta kun siitä KAKOLISOIDAAN heti tukioikeuksia pois. Sama on siinä suoran varressa alle 1 hehtaarin erillinen kiilapää. Ei voi siirtää kun KAKOLISOIDAAN heti ne tukioikeudet.
Ei niitä mitään sosialisoida jos vähintään 0,5ha tukikelpoista siirtyy. Eikä ole väliä minkäkokoisilta lohkoilta eikä väliä minkäkokoisille lohkoille
Koettakaa nyt vähän olla kartalla! Tilatukioikeuksia ei ole missään lohkolla, vaan ne on täysin erillään pelloista. Eli tukihaussa on xx määrä peltoa ja tukioikeuksia yy määrä. Jos oikeuksia on liikaa niitä voi myydä tai vuokrata ja jos liian vähän niitä voi ostaa tai vuokrata. Sitten sen LFA ja ympäristökorvauksen korvauskelpoisuuden voi vaihtaa omistamiensä lohkojen välillä. Määrän pitää olla vähintään se 2 hehtaaria. Siirtoa ennen kannattaa siirrettävä lohko jakaa tai muuten tehdä täsmälleen samankokoiseksi kuin korvauskelpoisuuden luovuttava lohko. Näin yhtään korvauskelpoisuutta ei huku mihinkään. Jospa Terminaattorikin ymmärtäisi. Vaikea enää selvemmin selittää... ::)
-
Tais olla joku systeemi että pinta-alat piti olla samat lohkoilla. Tais jopa olla että 2 hehtaaria kerrallaan. Sai tietysti vaikka 1,5 hehtaaria siirtää lohkolta toiselle, mutta se 0,5 hehtaaria hävisi savuna ilmaan. Siirossakin taisi olla että mitä oikeuksia sai siirtää.
Joo no samaa muistelen. Vaikeaksi silti tehty. Luulisi, että nykypäivänä ei noin vaikeaksi asioita enää saisi, mutta kai se virkamiehiltä onnistuu..
Eihän hommassa olis mitään ongelmaa jos se olisi jären kanssa tehty. Mutta kun joku mopetimies on päästetty ajatteleemaan, niin tulos tämä! Minäkin heti siirtäisin varmaan 10 hehtaaria muilta lohkoilta tukioikeuksia raivioille ja niille märille perseen kokoisille aloille hakkaisin heti kuusta ja koivua, mutta kun 90% tukioikeuksista häviää savuna ilmaan. Mulla esim. on 3 hehtaarin erillinen lohko 10 km päässä. No siellä on peltoa saman suoran varrella melkein 30 hehtaaria. Tuo 3 hehtaaria on erillään. Heti siirtyisi tukioikeudet tuohon 1-2km päähän jos ois edes mitenkään järkevää. Mutta kun siitä KAKOLISOIDAAN heti tukioikeuksia pois. Sama on siinä suoran varressa alle 1 hehtaarin erillinen kiilapää. Ei voi siirtää kun KAKOLISOIDAAN heti ne tukioikeudet.
Ei niitä mitään sosialisoida jos vähintään 0,5ha tukikelpoista siirtyy. Eikä ole väliä minkäkokoisilta lohkoilta eikä väliä minkäkokoisille lohkoille
Koettakaa nyt vähän olla kartalla! Tilatukioikeuksia ei ole missään lohkolla, vaan ne on täysin erillään pelloista. Eli tukihaussa on xx määrä peltoa ja tukioikeuksia yy määrä. Jos oikeuksia on liikaa niitä voi myydä tai vuokrata ja jos liian vähän niitä voi ostaa tai vuokrata. Sitten sen LFA ja ympäristökorvauksen korvauskelpoisuuden voi vaihtaa omistamiensä lohkojen välillä. Määrän pitää olla vähintään se 2 hehtaaria. Siirtoa ennen kannattaa siirrettävä lohko jakaa tai muuten tehdä täsmälleen samankokoiseksi kuin korvauskelpoisuuden luovuttava lohko. Näin yhtään korvauskelpoisuutta ei huku mihinkään. Jospa Terminaattorikin ymmärtäisi. Vaikea enää selvemmin selittää... ::)
Mistä sä tämän 2ha minimin saat?
Tukioikeuksista ollaan samaa mieltä.
-
Tais olla joku systeemi että pinta-alat piti olla samat lohkoilla. Tais jopa olla että 2 hehtaaria kerrallaan. Sai tietysti vaikka 1,5 hehtaaria siirtää lohkolta toiselle, mutta se 0,5 hehtaaria hävisi savuna ilmaan. Siirossakin taisi olla että mitä oikeuksia sai siirtää.
Joo no samaa muistelen. Vaikeaksi silti tehty. Luulisi, että nykypäivänä ei noin vaikeaksi asioita enää saisi, mutta kai se virkamiehiltä onnistuu..
Eihän hommassa olis mitään ongelmaa jos se olisi jären kanssa tehty. Mutta kun joku mopetimies on päästetty ajatteleemaan, niin tulos tämä! Minäkin heti siirtäisin varmaan 10 hehtaaria muilta lohkoilta tukioikeuksia raivioille ja niille märille perseen kokoisille aloille hakkaisin heti kuusta ja koivua, mutta kun 90% tukioikeuksista häviää savuna ilmaan. Mulla esim. on 3 hehtaarin erillinen lohko 10 km päässä. No siellä on peltoa saman suoran varrella melkein 30 hehtaaria. Tuo 3 hehtaaria on erillään. Heti siirtyisi tukioikeudet tuohon 1-2km päähän jos ois edes mitenkään järkevää. Mutta kun siitä KAKOLISOIDAAN heti tukioikeuksia pois. Sama on siinä suoran varressa alle 1 hehtaarin erillinen kiilapää. Ei voi siirtää kun KAKOLISOIDAAN heti ne tukioikeudet.
Ei niitä mitään sosialisoida jos vähintään 0,5ha tukikelpoista siirtyy. Eikä ole väliä minkäkokoisilta lohkoilta eikä väliä minkäkokoisille lohkoille
Koettakaa nyt vähän olla kartalla! Tilatukioikeuksia ei ole missään lohkolla, vaan ne on täysin erillään pelloista. Eli tukihaussa on xx määrä peltoa ja tukioikeuksia yy määrä. Jos oikeuksia on liikaa niitä voi myydä tai vuokrata ja jos liian vähän niitä voi ostaa tai vuokrata. Sitten sen LFA ja ympäristökorvauksen korvauskelpoisuuden voi vaihtaa omistamiensä lohkojen välillä. Määrän pitää olla vähintään se 0,5 hehtaaria. Siirtoa ennen kannattaa siirrettävä lohko jakaa tai muuten tehdä täsmälleen samankokoiseksi kuin korvauskelpoisuuden luovuttava lohko. Näin yhtään korvauskelpoisuutta ei huku mihinkään. Jospa Terminaattorikin ymmärtäisi. Vaikea enää selvemmin selittää... ::)
Mistä sä tämän 2ha minimin saat?
Tukioikeuksista ollaan samaa mieltä.
Muistin väärin. Se on tosiaan sen 0,5 hehtaaria kuten totesit..
-
https://huutokaupat.com/949441 (https://huutokaupat.com/949441)
Siitä sais pienen peltolohkon värkättyä jos sattuis nurkilla olemaa..
-
https://huutokaupat.com/949441 (https://huutokaupat.com/949441)
Siitä sais pienen peltolohkon värkättyä jos sattuis nurkilla olemaa..
Juu valitettavasti nämä on vain aina tarjolla samalla suunnalla, ei näitä etelässä ole tarjolla. Tietysti jos tarpeeksi löytyisi siis satoja hehtaareita tuollaisia alueita samalta suunnalta niin voisihan sitä harkita ja odotella sitä hetkeä kun nämäkin saavat tuet...
-
Tuli eilen tehtyä maakunta kierros ja ajeltua lappeenrannasta itärajaa pitkin vaalimaan ja kotkan kautta kotiin. Tuollakin näyttää vallitseva kasvi olevan jonkin sortin heinä. Silloin tällöin aina iso nautapalatsi. Liekö naudat muuttaneet sinne halvan pellon toivossa vai aluepolitiikan seurauksena. En tosin nyt äkkiseltään tiedä mihin tukialueeseen tuo alue kuuluu. Muutama raiviopeltokin näkyi, että kyllä se homma jossakin kannattaa. Istutellaan me vaan täällä oikeilla viljelyalueilla puita pelloille. Kaiken järjenmukaan tuolla oli paljon sellaisiakin peltoja joita ei enää kannattaisi viljellä, mutta tuet kun tulee niin sehän on pääasia.
-
Jos ajatellaan kokonaisuutta, niin eikö ole hyvä, että joutoheinäpeltoja on ja niidenkin viljelystä saa korvauksen?
-
Sellainen käsitys, ja ihan ymmärrettävä, on tullut että jossain päin Kouvolaa on vaikeutta saada viljelyhommaa kannattamaan. Mutta olisiko kumminkin järkevää keskittyä siihen tilampitoon ja etsiä itse aktiivisesti tapoja kehittää tilaa ja kannattavuutta. Täälläpäin, missä kerroit ajelleesi, niin näyttäisi että ihan yleisesti sellainen jonkunlainen positiivisuus ja tulevaisuuteen katsominen on tuonut peltoa tarjolle paremmin, kuin pessimistinen näkökulma. Sitä vaikeutta on monella kuitenkin, ja eteenpäin voi päästä kukin tavallaan. Voihan vaikka käydä suoraan kysymässä niitä heinäpeltoja, jos ne mielessä pyörivät?
-
Sellainen käsitys, ja ihan ymmärrettävä, on tullut että jossain päin Kouvolaa on vaikeutta saada viljelyhommaa kannattamaan. Mutta olisiko kumminkin järkevää keskittyä siihen tilampitoon ja etsiä itse aktiivisesti tapoja kehittää tilaa ja kannattavuutta. Täälläpäin, missä kerroit ajelleesi, niin näyttäisi että ihan yleisesti sellainen jonkunlainen positiivisuus ja tulevaisuuteen katsominen on tuonut peltoa tarjolle paremmin, kuin pessimistinen näkökulma. Sitä vaikeutta on monella kuitenkin, ja eteenpäin voi päästä kukin tavallaan. Voihan vaikka käydä suoraan kysymässä niitä heinäpeltoja, jos ne mielessä pyörivät?
Eipä ole tapana tunkeilla jos ei suoraan tarjota. Täällä suunnalla eräs innokas laajentaja teki tuotakin, että puoli väkisin vuokraili peltoja ja osteli myös. Sai siinä sitten loput takajaloille. Tilanpitoon on pakko keskittyä koko ajan ei se siitä kiinni ole. Muuten on äkkiä entinen tilanpitäjä. Mitä muuten pelto mahtaa siellä maksaa tai mitä vuokrahinnat on?
-
Sellainen käsitys, ja ihan ymmärrettävä, on tullut että jossain päin Kouvolaa on vaikeutta saada viljelyhommaa kannattamaan. Mutta olisiko kumminkin järkevää keskittyä siihen tilampitoon ja etsiä itse aktiivisesti tapoja kehittää tilaa ja kannattavuutta. Täälläpäin, missä kerroit ajelleesi, niin näyttäisi että ihan yleisesti sellainen jonkunlainen positiivisuus ja tulevaisuuteen katsominen on tuonut peltoa tarjolle paremmin, kuin pessimistinen näkökulma. Sitä vaikeutta on monella kuitenkin, ja eteenpäin voi päästä kukin tavallaan. Voihan vaikka käydä suoraan kysymässä niitä heinäpeltoja, jos ne mielessä pyörivät?
Eipä ole tapana tunkeilla jos ei suoraan tarjota. Täällä suunnalla eräs innokas laajentaja teki tuotakin, että puoli väkisin vuokraili peltoja ja osteli myös. Sai siinä sitten loput takajaloille. Tilanpitoon on pakko keskittyä koko ajan ei se siitä kiinni ole. Muuten on äkkiä entinen tilanpitäjä. Mitä muuten pelto mahtaa siellä maksaa tai mitä vuokrahinnat on?
Tuo on sellainen vanhanaikainen tapa, ainakin täälläpäin, että muiden vuokrapeltoja tai myyntipeltoja ei mennä kyselemään jos ei julkisesti tai suoraan tarjota. Pysyy paikallisten viljelijöiden välit huomattavasti parempina kun toimitaan näin.
-
No joo, samahan se varmaan tapa kaikkialla, enkä sellaista tunkeilua tarkoittanutkaan, vaan jos sopiva tilanne sattuu olemaan. Ja ehkä vielä tähän alkuperäiseen puskapeltoon liittyen eli käsitin jollain tapaa hylätyksi, siihen teemaan enemmän. Sellainen etu voi noilla kesanto-tuilla olla, että ainakin jotkut pellot sillä on saatu jäämään järjestelmän piiriin, kun lopettajat monesti tarvivat aikaa pohtia, tai sitten vasta seuraava sukupolvi tekee liikkeet. On nimittäin niitäkin tiloja ja peltoja jotka on vaan jätetty, ei viljellä itse eikä edes pidetä tukisysteemissä, sitten on ikävä kun keskeltä aukeaa alkaa viljellä kun ajat muuttuu ja pelto on raivion kanssa samassa tilanteessa.
-
En usko että visusti odottelemalla 1000+ hehtaarin kokoluokan vuokrakeisariksi ryhdytään. Pitänee olla aggressiivinen ja saada jalka oven väliin kylällä, esimerkiksi merkittävän hyvällä tarjouksella, joka jää mieleen. Sitten kun on keräillyt enemmistön palstoista, loppu onkin sitten jo vuokramiehen markkinaa, ja huomattavasti helpompi projekti. Otaksun.
Koska juurikin tämä "vanhanajan kohteliaisuus" saa muut kiinnostuneet poistumaan sivummalle, kun on selvinnyt, että tämä kylä kuuluu ns. etu(rivi)piiriin.
Voin aistia täysin väärinkin. Minäkään en ole oikein uskaltanut mennä vieraan talon pihaan maanvuokraamista tai kauppaa kysymään. Isoisien ajattelun mukaan se ei ole hyvän tavan mukaista. Nyt pidetään soveliaan yritteliäänä, jos jo hautausmaan portilla nykäisee lesken hihasta, ja ehdottaa rohkeasti kaupanvahvistajan luona käymistä...
-SS-
-
Sellainen käsitys, ja ihan ymmärrettävä, on tullut että jossain päin Kouvolaa on vaikeutta saada viljelyhommaa kannattamaan. Mutta olisiko kumminkin järkevää keskittyä siihen tilampitoon ja etsiä itse aktiivisesti tapoja kehittää tilaa ja kannattavuutta. Täälläpäin, missä kerroit ajelleesi, niin näyttäisi että ihan yleisesti sellainen jonkunlainen positiivisuus ja tulevaisuuteen katsominen on tuonut peltoa tarjolle paremmin, kuin pessimistinen näkökulma. Sitä vaikeutta on monella kuitenkin, ja eteenpäin voi päästä kukin tavallaan. Voihan vaikka käydä suoraan kysymässä niitä heinäpeltoja, jos ne mielessä pyörivät?
Eipä ole tapana tunkeilla jos ei suoraan tarjota. Täällä suunnalla eräs innokas laajentaja teki tuotakin, että puoli väkisin vuokraili peltoja ja osteli myös. Sai siinä sitten loput takajaloille. Tilanpitoon on pakko keskittyä koko ajan ei se siitä kiinni ole. Muuten on äkkiä entinen tilanpitäjä. Mitä muuten pelto mahtaa siellä maksaa tai mitä vuokrahinnat on?
Miten tässä taas paistaa läpi se että sulle pitäs tulla tarjoomaan sitä peltoa, että ei niinku itte tarvis siinäkään aktivoitua?
Käyt kysymässä siltä osa-aikaselta tai keneltä vaan rohkeasti, vaikeaa sekin voi olla jos ei maksa tarpeeks, on niinku sniidu maksamaan, pitäs halvalla saada, eiks ni?
-
Kyllä mää jouduin ovia koputtelemaan ja kyselemään peltoja kyläkierroksella kun vähänkin pusikonalkua näkyi, nii taunuksen jarrua kiinni joskus 21v sitte.
-
Kyllä mää jouduin ovia koputtelemaan ja kyselemään peltoja kyläkierroksella kun vähänkin pusikonalkua näkyi, nii taunuksen jarrua kiinni joskus 21v sitte.
Täälläpäin on semmonen tilanne että mitä pahemmalle tappiokopin paska haisee, sen isompaa euromäärää ladotaan pöytään.
Ja extrabonaria hintaan tulee sen mukaan mitä enemän haastekasveja peltoon tullaan tulevina vuosina "kasvattamaan".
-
Kyllä mää jouduin ovia koputtelemaan ja kyselemään peltoja kyläkierroksella kun vähänkin pusikonalkua näkyi, nii taunuksen jarrua kiinni joskus 21v sitte.
Ei niitä kukaan tule kotiin tarjoamaan jos ei itseään ole aikasemmin tuonut esille, itse lähinnä ajoin takaa sitä että ei välttämättä ole kaikkein soveliainta koittaa vuokrata/ostaa vaikka naapurilta vuokrapeltoja alta jos ei vuokranantaja niitä ole lähtökohtaisesti kilpailuttamassa, siinä ei ole mitään väärää jos jossain soveliaassa kohdassa ilmoittautuu kisaan mukaan jos tulee sellainen tilanne tulevaisuudessa eteen.
-
Tuo on sellainen vanhanaikainen tapa, ainakin täälläpäin, että muiden vuokrapeltoja tai myyntipeltoja ei mennä kyselemään jos ei julkisesti tai suoraan tarjota. Pysyy paikallisten viljelijöiden välit huomattavasti parempina kun toimitaan näin.
En usko että visusti odottelemalla 1000+ hehtaarin kokoluokan vuokrakeisariksi ryhdytään. Pitänee olla aggressiivinen ja saada jalka oven väliin kylällä, esimerkiksi merkittävän hyvällä tarjouksella, joka jää mieleen. Sitten kun on keräillyt enemmistön palstoista, loppu onkin sitten jo vuokramiehen markkinaa, ja huomattavasti helpompi projekti. Otaksun.
Koska juurikin tämä "vanhanajan kohteliaisuus" saa muut kiinnostuneet poistumaan sivummalle, kun on selvinnyt, että tämä kylä kuuluu ns. etu(rivi)piiriin.
Voin aistia täysin väärinkin. Minäkään en ole oikein uskaltanut mennä vieraan talon pihaan maanvuokraamista tai kauppaa kysymään. Isoisien ajattelun mukaan se ei ole hyvän tavan mukaista. Nyt pidetään soveliaan yritteliäänä, jos jo hautausmaan portilla nykäisee lesken hihasta, ja ehdottaa rohkeasti kaupanvahvistajan luona käymistä...
-SS-
Tuota kannatan itsekkin. En halua tunkeilla tai mitään. Kyllä ne sitten niitä tarjoaa jos haluavat tarjota. Sellaista huhua vaan kuullut, että tämän oman tapuksen minkä tiedän, lisäksi kuulemma näillä innoikkailla laajentajilla on kuulemma joillakin ollut sellaista tyyliä, että puoli pakolla menty vuokraamaan ja ostamaan peltoja. Huhujahan nämä on mutta kai siinä jokin perä on jos pellot aina menevät samoille viljelijöille. Tietysti osa maksanut hyvääkin hintaa jolla on tietysti merkitystä.
Miten tässä taas paistaa läpi se että sulle pitäs tulla tarjoomaan sitä peltoa, että ei niinku itte tarvis siinäkään aktivoitua?
Käyt kysymässä siltä osa-aikaselta tai keneltä vaan rohkeasti, vaikeaa sekin voi olla jos ei maksa tarpeeks, on niinku sniidu maksamaan, pitäs halvalla saada, eiks ni?
Mä ne koe, että se kuuluu hyviin tapoihin, että aletaan toisten peltoja kyselemään. Jos ei "rehdillä" pelillä onnistu niin olkoon onnistumatta. Täällä ihmiset ainakin niin "varovaisia", että tuollainen vuokrailu tai ostelu ehdottelu jää kyllä mieleen ja silloin voi olla, että ei saa enää edes rahalla.
Mitä hintaan tulee niin tapauskohtaisesti. En usko, että olen huonoin maksaja. Tosin eipä ole kuin yhdet vuokrapellot. Vuokrapellon viljely on siitä kätevää, että vuokrat saa vähennellä verotuksessa. Muuta järkeä siinä ei oikein olekkaan tai ainakaan itse en ole keksinyt. Itse en ainakaan uskaltaisi vuokrapeltojen varaan laskea mitään, en eläinpuolen, tai koneinvestointeja. Vaikka vuokrapellot ovatkin lähes kuin omistuspeltoja tai ainakin täällä ovat vuodesta toiseen samoilla viljelijöillä niin aina on kuitenkin se mahdollisuus, että vuokraus halutaankin lopettaa. Näinkin on käynyt. Eli ennemmin omaa tai siis pankilta "vuokralla" ja sitten omaa. Siinä tullaankin sitten siihen, että mikä on sellainen järkevä hinta. Tuollaiset kympin yli tai edes lähelle menevät hinnat on sellaisia, etten koe niissä olevan mitään järkeä ja samaa näyttää laskinkin. En ole niin kipeästi peltoa vailla, että pilaisin oman talouteni sen vuoksi tai, että olisin pankin renkinä lopun ikää. Ennemmin yritän tehdä tulosta näillä nykyisillä pelloilla ja maksella näitä pois.
Kyllä mää jouduin ovia koputtelemaan ja kyselemään peltoja kyläkierroksella kun vähänkin pusikonalkua näkyi, nii taunuksen jarrua kiinni joskus 21v sitte.
Toimii silloin, kun on joku aloitteleva jolla ei ole historiaa pellon ostajana tai vuokraajana. Moni vanhempi viljelijä voi "innostua" nuoresta viljelijästä ja ajattelee, että antaa pojan yrittää. En usko, että tälleen kylällä historian omaavana, ei pahalla tavalla, mutta sellaisena, että eiköhän tuolla jo peltoa ole tarpeeksi saisi tuolla konstilla muuta aikaan kuin, että nimi jäisi muistiin, että tuolle ei ainakaan myydä tai vuokrata mitään.
Täälläpäin on semmonen tilanne että mitä pahemmalle tappiokopin paska haisee, sen isompaa euromäärää ladotaan pöytään.
Ja extrabonaria hintaan tulee sen mukaan mitä enemän haastekasveja peltoon tullaan tulevina vuosina "kasvattamaan".
Olisi pitänyt lisätä tuohon ylös, että perusviljan viljelyllä ei pysty maksamaan. Se on kumma, että alueilla missä ennen ei ole näitä "haastekasveja" olla kasvatettu niin yhtä äkkiä niitä aletaan viljellä siinä määrin, että jo viranomaisetkin joutuvat keksimään rajoituksia. Sempä vuoksi olisi parempi, että tuki menisi kaikille kasveille samana ja markkinat sitten määrätköön onko menekkiä vai ei.
Johonkin jo kirjoitin, että ainakaan sikapuolella ei luulisi enää olevan varaa maksaa. Tai sitten jossakin nautitaan eri hintaa possuista tai lihasta, tästä löytyisi tietysti selitys hk:n huonoon tulokseen.. ;D
Muista aloista en tiedä. Broilereilla menee kai ainakin hyvin. Täällä ei noita broileritiloja ole joten en osaa sanoa. Oikeastaan kaikkia eläintiloja on aika vähän. Kovimmat hinnat löytyy osa-aikaisilta ja luomupuolelta. Joillakin vain tuo laskin toimii kai toisin. Velka on kokoajan tapissaan. Tarkoituskaan ei ole koskaan maksaa sitä pois tai kyllähän sitä maksetaan, mutta uutta otetaan aian tilalle. Homma pelaa niin kauan, kun pellon arvo nousee nyt, kai ensimmäisiä kipuiluita on nähty, kun hinnat on ehkä aavistuksen laskeneet. Tietysti homma pelaa näinkin. Mutta mitäs sitten kun tila on aika siirtää eteenpäin? Velkaa on jäljellä riittävästi. Ei siinä taida luopujat saada kuin kiitoksen tehdystä työstä ja terveydestä, kun tila siirtyy seuraavalle "hölmölle". Jos rahaa pitäisi jäädä luopujille niin jatkajalla täytyisi olla tilipussi kunnossa, jotta luopujat saisi velat kuitattua ja rahaa vielä jäisikin. Joihan tilanne mennä kai toisinkin tuo nyt oli omaa ajattelua sen suurempaa pohdintaa. Vuokrapellot toimivat tietysti paremmin kun nimen voi vain vaihtaa vuokrasoppariin ja homma jatkuu. Tuossa muuten se toinen syy missä vuokrapellot parempia. Ei tullut tuota ajateltua, kun oma eläkeikä on niin kaukana vielä.
-
Lehdessä luki, jotenkin näin: "useammilla alueilla peltoa on valmiina, mutta se pitäisi saada pois näennäisviljelystä". Minkälaisia ajatuksia. Esim. , jos minulla on käyttämätön työkone pihassa, pitääkö jonkun saada se ajoon?
-
Meidän kaikkein etu olisi, jos nykysysteemi jatkuisi.
-
Meidän kaikkein etu olisi, jos nykysysteemi jatkuisi.
No minä en ainakaan ymmärrä sadonkorjuu velvoitteen poistumista ja samalla vapaaehtoisen kesannon määrän rajoittamista. Nyt sitten viljellään erikoiskasveja vaan siksi, että saa korkeamman tuen ja ei tartte tehdä "mitään" esim. rypsi ja kumina. Ihan varmasti samat hemmot pitäis ne maansa viljelyn ulkopuolella matalammilla korvauksillakin, siis kesannossa.
-
Meidän kaikkein etu olisi, jos nykysysteemi jatkuisi.
No minä en ainakaan ymmärrä sadonkorjuu velvoitteen poistumista ja samalla vapaaehtoisen kesannon määrän rajoittamista. Nyt sitten viljellään erikoiskasveja vaan siksi, että saa korkeamman tuen ja ei tartte tehdä "mitään" esim. rypsi ja kumina. Ihan varmasti samat hemmot pitäis ne maansa viljelyn ulkopuolella matalammilla korvauksillakin, siis kesannossa.
Rysi ja kumina = kylvä ja unohda😂😂
-
Seuraavalla tukikaudella kaikki alle 2 ha:in peruslohkot jää ilman tukia, jos ei ole
satokasvia kylvettynä. Käytännössä siis jäävät pois viljelystä. Huoltovarmuuden
kannalta näillä pelloilla ei ole merkitystä, koska kriisitilanteessa viljellään vain
parhaat ja suurimmat pellot. Noottaa, maahanmuuttajille kasvimaiksi?
-
Seuraavalla tukikaudella kaikki alle 2 ha:in peruslohkot jää ilman tukia, jos ei ole
satokasvia kylvettynä. Käytännössä siis jäävät pois viljelystä. Huoltovarmuuden
kannalta näillä pelloilla ei ole merkitystä, koska kriisitilanteessa viljellään vain
parhaat ja suurimmat pellot. Noottaa, maahanmuuttajille kasvimaiksi?
Eikö olisi parempi tiputtaa kaikki sellaiset pois joilla ei ole satokasvia merkattu..
-
Seuraavalla tukikaudella kaikki alle 2 ha:in peruslohkot jää ilman tukia, jos ei ole
satokasvia kylvettynä. Käytännössä siis jäävät pois viljelystä. Huoltovarmuuden
kannalta näillä pelloilla ei ole merkitystä, koska kriisitilanteessa viljellään vain
parhaat ja suurimmat pellot. Noottaa, maahanmuuttajille kasvimaiksi?
Eikö olisi parempi tiputtaa kaikki sellaiset pois joilla ei ole satokasvia merkattu..
Yli kahden hehtaarin peruslohkot … Mullakin on sellaisia 7kpl hallinnassa ( n.43% pinta-alasta) noista 5kpl on omaa. Alle 2ha:n peruslohkoja on 21kpl. Osa näistä pienemmistäkin muodostaa yhdessä yli 2ha:n lohkoja, mutta monet peruslohkot sisältävät eri kasvulohkoja :)
-
Alle 2ha peruslohkoja taitaa olla reilut 70kpl. Harmi jos tuet lähtee.
-
Seuraavalla tukikaudella kaikki alle 2 ha:in peruslohkot jää ilman tukia, jos ei ole
satokasvia kylvettynä. Käytännössä siis jäävät pois viljelystä. Huoltovarmuuden
kannalta näillä pelloilla ei ole merkitystä, koska kriisitilanteessa viljellään vain
parhaat ja suurimmat pellot. Noottaa, maahanmuuttajille kasvimaiksi?
Tämä taitaa vaivata metsäisempiä alueita, jos todella joskus toteutuu. Tuossa aukealla on keskimäärin 30 ha peruslohkoja, suurimmat lienevät 50 ha. 2 ha on ihan hyvä raja, koska itsellä on pienin 2.01 ha. Tuleekohan myös EFA pakkokesantoon määräys laittaa yli 2 ha:n peruslohkoille se kesanto ? Se olisi reilua.
Lohkonyhdistämisrumpujen valmistajat lienevät lobanneet tuotakin ?
-SS-
-
Alle 2ha peruslohkoja taitaa olla reilut 70kpl. Harmi jos tuet lähtee.
Äläkää nyt kaikkea heti uskoko. Yhdellä lohkolla mulla on kaksi eri lohkoa yhdistettynä, mutta siinä vanhojen lohkojen välissä menee lakkautettu kunnanraja. Tuotakaan ei saa samaksi peruslohkoksi, koska lohkojen kuntaosa on eri. Eihän tuokaan nyt muuta lisää, kuin yhden rivin tukihakemukseen, lohkoirjanpitoon kopio toisesta lohkosta ja maanäytteessä samasta sangosta kahteen purkkiin. Samoin on muutamalla lohkolla omaa ja vuokrattua yhdistetty, mutta samat ongelmat sielläkin.
-
Seuraavalla tukikaudella kaikki alle 2 ha:in peruslohkot jää ilman tukia, jos ei ole
satokasvia kylvettynä. Käytännössä siis jäävät pois viljelystä. Huoltovarmuuden
kannalta näillä pelloilla ei ole merkitystä, koska kriisitilanteessa viljellään vain
parhaat ja suurimmat pellot. Noottaa, maahanmuuttajille hautuumaiksi?
Korjattu
-
Alle 2ha peruslohkoja taitaa olla reilut 70kpl. Harmi jos tuet lähtee.
Äläkää nyt kaikkea heti uskoko. Yhdellä lohkolla mulla on kaksi eri lohkoa yhdistettynä, mutta siinä vanhojen lohkojen välissä menee lakkautettu kunnanraja. Tuotakaan ei saa samaksi peruslohkoksi, koska lohkojen kuntaosa on eri. Eihän tuokaan nyt muuta lisää, kuin yhden rivin tukihakemukseen, lohkoirjanpitoon kopio toisesta lohkosta ja maanäytteessä samasta sangosta kahteen purkkiin. Samoin on muutamalla lohkolla omaa ja vuokrattua yhdistetty, mutta samat ongelmat sielläkin.
Eihän näitä nyt voi oikeasti tosissaan ottaakkaan :D Huvittaa vaan nämä spekulaatiot joista näkee, että ei ole paljon muita maisemia nähtykkään kuin mitä se oma paskaluukku tarjoaa.
Lohkothan saa kyllä yhdistää jos ne on omia ja niistä pääsee vaan kulkemaan toisilleen ilman virallista tietä. Koko ojaa ei siis tarvi putkittaa. Meilläkin on aika paljon nuita monen peruslohkon lohkoja.
-
Kyllä se vähän kirpaisisi 100 peltoa, yksi 25 ha lohko ja yli 2 hehtaarin 10 ja varmaan 30 alle 2 ha lohkoja, toki kaikki pellot on aktiivi viljelyssä. Luomutarkastaja tuumasi et sääliksi käy sua kun tälläisiä viljelet, meillä tuolla Pukaron suunnalla on vähä isommat pellot :D :D :D :D
-
Kyllähän toi 2ha ja satokasvivelvoite on suorastaan nerokas liike putsata pöytä kaikista lhp yms. rasitteista. Itellä yksi 0,87ha lhp lohko tippuisi pelistä pois, mutta se on helposti pelastettavissa, kun naapurin hevostila ottaa sen laitumekseen ja taas tulee täydet tuet. Eihän tämä aktiivisia tiloja heilauta millään lailla, vaikka keskimääräinen lohkoko olisikin hyvin pieni.
-
Olis myynnissä puskapeltooja ja parikytä hehtaaria mettää...Mitähän tarjois. :-\
-
Olis myynnissä puskapeltooja ja parikytä hehtaaria mettää...Mitähän tarjois. :-\
Jos olisi täällä niin kymppi pellosta ja vitonen varmaan mettästä vaikka olisi mitä pusikkoa... ei tietysti pellot ole missään oikeiden alueiden hinnoissa vielä mutta eipä niitä itse tuolla hinnalla viitsisi ostaa..
-
Jos ns. puskapelloille tulee viljelyvelvoite, niin sitten pitää vaihtaa nimimerkkkiä.
-
Jos ns. puskapelloille tulee viljelyvelvoite, niin sitten pitää vaihtaa nimimerkkkiä.
Millä lailla asia eroaa tämänhetkisestä. TOS- ohraa nyt voi melko karkeaankin rääseikköön suorakylvää, jos höpöheinät halutaan pois tukiohjelmista. Jos tähän mennessä on muutenkin ollut pakko pyrkiä tuottamaan markkinakelpoinen sato, eihän siinä sitten tarvitse kuin sato- ja viljelykirjanpidon sopeuttamista. Ei "korjaamaton säilis" nytkään ole pyrkimistä markkinakelpoisen sadon tuottamiseen. Jos tuet olisi haluttu käräyttää pois, onnistuu se hyvin tämänhetkisilläkin vaatimuksilla. Ei nähtävästi ole haluttu.
Viljelyvelvoite sadontuotolla pitää samalla tulla myös luomun latausnurmille, tai sitten niille kesannon tuki ilman lisiä ja luomukorvauksia, tai sama tuki kuin tavanomaisen viljelyn korjaamattomille nurmille.
Höpöheinävihassa on unohdettu tarkoituksellisesti se, että suojavyöhykkeissä on koko ajan ollut korjuuvelvoite, niitä kuitenkin vihataan eniten. Hyvin tuntuu rahaa tulevan silti, vaikka suojavyöhykeaukealle joutuisikin kierrättämään jostakin heinämaalta pari uutta paalia. Muutaman vuoden korjuun jälkeen se niittynurmikkainen suojavyöhyke on korjatun näköinen koko kesän. Kulottunutta sänkeä lähinnä.
-SS-
-
Itseasiassa niiltä hömppäpelloilta on alettu keräämään tukia pois. Säilörehunurmeksi ei enää lasketa juolaheinän ja lauhan sekoitusta, vaan seassa pitää olla myös jotain kylvettyä nurmikasvia yli 50%.
Kyllä ne meilläkin yritti suojavyöhykkeen sängestä päätellä mitä siinä oikein kasvaa.
-
Jos ns. puskapelloille tulee viljelyvelvoite, niin sitten pitää vaihtaa nimimerkkkiä.
Millä lailla asia eroaa tämänhetkisestä. TOS- ohraa nyt voi melko karkeaankin rääseikköön suorakylvää, jos höpöheinät halutaan pois tukiohjelmista. Jos tähän mennessä on muutenkin ollut pakko pyrkiä tuottamaan markkinakelpoinen sato, eihän siinä sitten tarvitse kuin sato- ja viljelykirjanpidon sopeuttamista. Ei "korjaamaton säilis" nytkään ole pyrkimistä markkinakelpoisen sadon tuottamiseen. Jos tuet olisi haluttu käräyttää pois, onnistuu se hyvin tämänhetkisilläkin vaatimuksilla. Ei nähtävästi ole haluttu.
Viljelyvelvoite sadontuotolla pitää samalla tulla myös luomun latausnurmille, tai sitten niille kesannon tuki ilman lisiä ja luomukorvauksia, tai sama tuki kuin tavanomaisen viljelyn korjaamattomille nurmille.
Höpöheinävihassa on unohdettu tarkoituksellisesti se, että suojavyöhykkeissä on koko ajan ollut korjuuvelvoite, niitä kuitenkin vihataan eniten. Hyvin tuntuu rahaa tulevan silti, vaikka suojavyöhykeaukealle joutuisikin kierrättämään jostakin heinämaalta pari uutta paalia. Muutaman vuoden korjuun jälkeen se niittynurmikkainen suojavyöhyke on korjatun näköinen koko kesän. Kulottunutta sänkeä lähinnä.
-SS-
Niin kyllä, oikeass olet.