Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Puuha-Pete - 11.07.18 - klo:16:11
-
Ohran puinti alkaa noin 10.8, keskisato 4500 kiloa.
Paikkana Varsinais- Suomi.
-
Hyvin mahdollista aikaisemminkin, alkaa Vertti vaaleta jo hiukan. Helteinen heinäkuun loppu viimeistelee pakkotuleentumisen.
Luomukaurassa on ollut kirvojen levittämän virustaudin punertavankellertäviä läiskiä. Niissä kohdin röyhyt alkavat vaaleta.
-SS-
-
Hyvin mahdollista aikaisemminkin, alkaa Vertti vaaleta jo hiukan. Helteinen heinäkuun loppu viimeistelee pakkotuleentumisen.
Luomukaurassa on ollut kirvojen levittämän virustaudin punertavankellertäviä läiskiä. Niissä kohdin röyhyt alkavat vaaleta.
-SS-
Juu, helteitä on luvannut...saattaahan tuo olla aikaisemminkin...
-
Vehnä näkyy kukkivan... viime vuonna näyttää kukkineen vielä 10.8. ...
Syyskuun alkuun tähdätään, elokuun loppu on liikaa optimismia, mutta jos tänä vuonna ei tarvitsisi sinne syys/lokakuun vaihteeseen odottaa...
-
En tiiä onko mitään puimisen arvoista, aika tuubaa on kasvutot.
-
En tiiä onko mitään puimisen arvoista, aika tuubaa on kasvutot.
Kuvia kasvustoista?
-
En tiiä onko mitään puimisen arvoista, aika tuubaa on kasvutot.
Omia 6.7 kuvattuna
Ohraa
https://aijaa.com/CRr6TS
Vehnää
https://aijaa.com/vMxUbB
-
En tiiä onko mitään puimisen arvoista, aika tuubaa on kasvutot.
Kuvia kasvustoista?
Älä mene halpaan.
-
En tiiä onko mitään puimisen arvoista, aika tuubaa on kasvutot.
Kuvia kasvustoista?
Nää on harvoja, syysvehnä luokatonta paskaa...
Skagen
(https://img.aijaa.com/m/00889/14592189.jpg) (https://aijaa.com/RaE05Q)
Marble
(https://img.aijaa.com/m/00239/14592191.jpg) (https://aijaa.com/GIh48d)
Iron
(https://img.aijaa.com/m/00326/14592192.jpg) (https://aijaa.com/377qQR)
(https://img.aijaa.com/m/00984/14592193.jpg) (https://aijaa.com/sdFXOH)
Näistä voi odottaakin jotain, kuvattu parisen viikkoa sitten..
Iron
(https://img.aijaa.com/m/00585/14592194.jpg) (https://aijaa.com/FvIia8)
Steinar
(https://img.aijaa.com/m/00784/14592195.jpg) (https://aijaa.com/0L6iMi)
Laitamma lisää kun kuvia kertyy....
-
huh, onneks muillakin skagen heikkoa. ite meinasin ajaa nurin ja karhita sekaan, mutta sehän näyttää tuohon verraten hyvältä. muuta viljat on ihan hyviä mutta jurppii tuo saviheinä seassa. ei tehonnut myrkytys.
-
huh, onneks muillakin skagen heikkoa. ite meinasin ajaa nurin ja karhita sekaan, mutta sehän näyttää tuohon verraten hyvältä. muuta viljat on ihan hyviä mutta jurppii tuo saviheinä seassa. ei tehonnut myrkytys.
Jauhosavikkaa sitä on täälläkin,mutta kuukahti heti myrkyllä.
-
Marble menee just tuolla tavalla harmahtavaksi kuivassa. Ei kestä stressiä, toisella strobiluriiniruiskutuksella olisi jo kiire.
Perinnöllisesti heikko elinvoima on Marblella. Kastelulla ja hyvällä hiven- ja lääkeohjelmalla se on koeruutujen kermaprinsessa.
-SS-
-
Reetan puintia on viimeistään elokuun alussa. Satotavoitteet: viljat 4800 kg, rapsi ja ruokaherne 2500 kg läpitte. Toivottavasti saa kuivana pois.
-
Reetan puintia on viimeistään elokuun alussa. Satotavoitteet: viljat 4800 kg, rapsi ja ruokaherne 2500 kg läpitte. Toivottavasti saa kuivana pois.
Tavoitteet oli mullakin hyvän viimevuoden jäljiltä kovat 5-6t/ha
Nyt näyttäisi siltä että toteutuu seuraavasti.
Ohra ja ruis 2500 kg/ha
Kevätvehnä ehkä jopa 3000 kg/ha
Kaurakin jäänee alle 4000 kg/ha
Toivottavasti saa kuivana pois.
-
Britit puivat kuivuudesta huolimatta ohraa, kasitonnaria nähtävästi.
https://youtu.be/Xhu83d2sR6Q
-SS-
-
Naapuri on puinut nataa.
-
Naivat Putaa? Lordi? Putansuu?
-
Puida naksutti kumminkin.
-
Marble menee just tuolla tavalla harmahtavaksi kuivassa. Ei kestä stressiä, toisella strobiluriiniruiskutuksella olisi jo kiire.
Perinnöllisesti heikko elinvoima on Marblella. Kastelulla ja hyvällä hiven- ja lääkeohjelmalla se on koeruutujen kermaprinsessa.
-SS-
Saattaa 5-vuotta vanha LumppuCam tehdä tepposet värille....
EDIT.
Koitetaas eri valossa..
(https://img.aijaa.com/t/00239/14592191.t.jpg) (https://aijaa.com/GIh48d)(https://img.aijaa.com/t/00202/14592836.t.jpg) (https://aijaa.com/VsQLhu)
Ääh, ei se sen ihmeempää ole pilvisessäkään.
-
Ääh, ei se sen ihmeempää ole pilvisessäkään.
Ei Marblea minulle tarvitse värjäillä, kyllä sen suorituskyvyn tunnen.
Hikevien maiden hivenimuri-lääkenarkomaani.
Amaretto on tänäkin kesänä aivan päällikkö. Sitä kannattaa lisälannoittaakin, satoa on tulossa runsaasti.
Licamerossa on 1/3 lyhyempi tähkä, mutta lehti on vielä terve eikä kulottunut, nin kuin
tähän aikaan Marblessa. Licamerolle ei ole laitettu mitään muuta kuin vähän Prosaroa
myöhäiseen rikkaruiskutukseen.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/1207/Licamero_12072018A.jpg)
Kuva: Licamero 12.07.2018. Esikasvi: Reetta-ruis. Kevätkyntö.
-SS-
-
Onko siitä vedestä ollut sitte loppupeleissä kuitenkaan puutetta?
-
Onko siitä vedestä ollut sitte loppupeleissä kuitenkaan puutetta?
On ollut vedestä puutetta. Ruis - onneksi ei itsellä - on kuivilla savimailla harvaa, tähkä siellä täällä, rikkaruohot nousevat päälle. Syysvehnä hailakan vihreää ja harvaa. Ohra - tuskin 10 tähkää neliöllä. Murskain kutsuu.
Rapsi on kyllä tänä kesänä eniten silmiä ottavan kirkas, kolmen peräkkäisen vuoden vertailussa. Olisiko lehdille typpilannoitus todellakin parantanut kukkimistilannetta ? Vai harva kylvö ? No viime vuonna 150 kpl oli paras.
-SS-
-
Onko siitä vedestä ollut sitte loppupeleissä kuitenkaan puutetta?
Noin 40-45 mm on kasvukauden tähänastinen sademäärä täällä. Ilman tuota heinäkuun alun 20 mm kuuroa ei pelloslta olisi mitään satoa odotettavissa. Se ei riitä kasitonnariin, missään tapauksessa. Kolmetonnari on jo toiveajattelua. Sisämaassa on tullut vettä jopa sata milliä enemmän. Mutta jos maaperä on kovin tallattu tai keväällä liian kosteassa vaivattu, kyllä kuivuus näkyy muuallakin.
Jos nyt jälkiviisaana ajattelee, niin aikainen ohralajike tai ohra yleensäkin olisi kannattanut jättää kokonaan kylvämättä, ja laittaa vaikka sänkikesantoa, vihelannoitusnurmea tai jotakin, millä saisi syysiljakiertoa alulle.
Nyt on luvassa noin 2 viikkoa leutoa keliä, kyllä vilja kypsyy.
Hiukan arvelen, että voi vesi alkaa kiusata elokuulla, ennenkin on kuivankesän päätteeksi riittänyt 300 milliä elokuulle ja syyskuun alkuun.
-SS-
-
Pitkien sääennusteiden perusteella ohrilla tarvittava lämpösumma kylvöistä laskien olisi täynnä elokuun puolivälissä. Epätasainen itäminen tuo sitten omat yllätyksensä.
-
Voiskohan hukkakauran etsintään käyttää periskooppia? Noin niinkuin
toisinpäin. Saviheinät näkyy kasvavan hyvin. Pohohojanmaalla oli ennen
4tonnia rajana puinnille tai laihon polttamiselle. Liekö tuo raja jo yli 5t?
Noottaa, kalavehes
-
Voiskohan hukkakauran etsintään käyttää periskooppia? Noin niinkuin
toisinpäin. Saviheinät näkyy kasvavan hyvin. Pohohojanmaalla oli ennen
4tonnia rajana puinnille tai laihon polttamiselle. Liekö tuo raja jo yli 5t?
Noottaa, kalavehes
Eipä niistä Pohjanmaan kuivilla mailla olevista viljoista taida 4t/ha lähteä,mutta jatka sinä vain samoilla linjoilla kerran tuottaa mielihyvää.
-
Rukiin jyvät kovenevat päivä päivältä, lippulehti vielä vihreähkö. Peurat loikki joka ilta siellä, voi jotain virolaisii tulla otta niitä pois.
Rukiin puinnista tuli mieeleen, kun se nyt syksyn ja talvesta johtuen on paikoin harvaa, niin silloin kun pui se tahtoo kaataa korren sillen kaarena että painava tähkä painuu terälaiteen ali ja korsi jatkaa matkansa puimuriin. Oiso se romiksen kautta ja hyomattavasti tiheempin lakopiikkejä, kun ne ikään kun kannatasi niitä alasroikuvia tähkiä terälaiteen yli? Tää ilmiö on just nosilloin kun ruis on harvahko. silloin se tekee ison pullean tähkän. Silloin semmosessa pöydän puintitappio jo pienestä sadosta on huomattava. Normikasvustossa, se tulee ne tähkät edelisen oljen päällä pöydälle. Joo, claasissa ja nyyskyssä säädetään ajokahvasta olkikelaa noukivaksi, mutta kun semmosta nyt ei ollut.
-
Rukiin jyvät kovenevat päivä päivältä, lippulehti vielä vihreähkö. Peurat loikki joka ilta siellä, voi jotain virolaisii tulla otta niitä pois.
Elimäellä näin eilen jo hyvin vaalenneen ruispellon. Voisi melkein veikata, että jos sääennuste toteutuu niin tuota puidaan heinäkuun aikana.
Pitkien sääennusteiden perusteella ohrilla tarvittava lämpösumma kylvöistä laskien olisi täynnä elokuun puolivälissä. Epätasainen itäminen tuo sitten omat yllätyksensä.
Ja jos lämpösumman kertyminen jatkuu samalla tavalla niin voi hyvinkin juhannuksena itäneet ohrat ehtiä valmistua lokakuuhun mennessä. Se onkin sitten hankalaa jos toinen rivi on itänyt toukokuussa ja toinen kuukautta myöhemmin.
-
Viikon päästä voi puida Riihi- ja Anna-ruista. Jopa Reetta on jo ruskeaa. Viikko keltatuleentumisesta. Hybridit ehkä kasvavat nyt paremmin, pari viikkoa pitempään. Ei ole ensimmäinen vuosi heinäkuun puinteja. 2010 kuivana kesänä heinäkuun viimeisellä viikolla. 1970-luvulla Vakka -syysvehnää puitiin monen heinäkuun puolella.
-SS-
-
Pitkien sääennusteiden perusteella ohrilla tarvittava lämpösumma kylvöistä laskien olisi täynnä elokuun puolivälissä. Epätasainen itäminen tuo sitten omat yllätyksensä.
Ja jos lämpösumman kertyminen jatkuu samalla tavalla niin voi hyvinkin juhannuksena itäneet ohrat ehtiä valmistua lokakuuhun mennessä. Se onkin sitten hankalaa jos toinen rivi on itänyt toukokuussa ja toinen kuukautta myöhemmin.
Kirjoittanut jo sen, täys annos tautiainetta sille heti itäneelle, pikku tähkille että pysyy terveenä sen ajan että "kaakoserä" valmistuu?
Mun rypsit jotka pari ha iti vasta juhanuksen tienoolla on huima vauhti päällä, oletan että ne valmistuvat puitavaksi tänä vuonna.
Ehkä viis vee sitten, orimattilassa, nelostien länsipuolella lähellä hollolan rajaa, oli pelto joka visiin kevätkylöt meni pieleen, ne kylvi rypsiä tyyliin heinkuun ensimäisellä viikolla ja se kukii iloisesti elokuun puolesvälis. En tiedä miten sille sitten kävi.
-
täys annos tautiainetta sille heti itäneelle, pikku tähkille että pysyy terveenä sen ajan että "kaakoserä" valmistuu?
Tuo toimii teoriassa, mutta jos elokuun puoliväliin istahtaa kolmen viikon lämmin tihkusade, ovat ne kypsät sitten terveitä itäneitä. Lentävät juurineen kuivurissa pois. Minä ainakin kuorin kypsät niin aikaisin kuin mahdollista ja kynnän loput maahan. Syysrapsia perään.
-SS-
-
täys annos tautiainetta sille heti itäneelle, pikku tähkille että pysyy terveenä sen ajan että "kaakoserä" valmistuu?
Tuo toimii teoriassa, mutta jos elokuun puoliväliin istahtaa kolmen viikon lämmin tihkusade, ovat ne kypsät sitten terveitä itäneitä. Lentävät juurineen kuivurissa pois[b/]. Minä ainakin kuorin kypsät niin aikaisin kuin mahdollista ja kynnän loput maahan. Syysrapsia perään.
-SS-
Siinä se kans ratkaisee ongelman, sitten tää "kakkosato" on laatua. Ainakin teoriassa?
Mun ohrat kauheita. jäi vielä kivet keräämättä, ei voi tarjota edes elukkatiloille. Aatelin kynntää ne sisään ja syysrapsia. Ajatuskatkos, rikkatorjunnassa ruiskutin expressiä ja isompi traktorin tarinan voitte lukea toisessa topikissa, ei ole kyntötraktoria, no, kai vois katkaista noi viisipiset sileen että 6600lla vois kyntää. Kaivettavaa olis jopaa liikaa, noh, rahaa siitä saa helpommin kun viljelyksestä.
-
täys annos tautiainetta sille heti itäneelle, pikku tähkille että pysyy terveenä sen ajan että "kaakoserä" valmistuu?
Tuo toimii teoriassa, mutta jos elokuun puoliväliin istahtaa kolmen viikon lämmin tihkusade, ovat ne kypsät sitten terveitä itäneitä. Lentävät juurineen kuivurissa pois[b/]. Minä ainakin kuorin kypsät niin aikaisin kuin mahdollista ja kynnän loput maahan. Syysrapsia perään.
-SS-
Siinä se kans ratkaisee ongelman, sitten tää "kakkosato" on laatua. Ainakin teoriassa?
Mun ohrat kauheita. jäi vielä kivet keräämättä, ei voi tarjota edes elukkatiloille. Aatelin kynntää ne sisään ja syysrapsia. Ajatuskatkos, rikkatorjunnassa ruiskutin expressiä ja isompi traktorin tarinan voitte lukea toisessa topikissa, ei ole kyntötraktoria, no, kai vois katkaista noi viisipiset sileen että 6600lla vois kyntää. Kaivettavaa olis jopaa liikaa, noh, rahaa siitä saa helpommin kun viljelyksestä.
Minkä numeroinen se telakalla oleva on?
-
Rukiin jyvät kovenevat päivä päivältä, lippulehti vielä vihreähkö. Peurat loikki joka ilta siellä, voi jotain virolaisii tulla otta niitä pois.
Rukiin puinnista tuli mieeleen, kun se nyt syksyn ja talvesta johtuen on paikoin harvaa, niin silloin kun pui se tahtoo kaataa korren sillen kaarena että painava tähkä painuu terälaiteen ali ja korsi jatkaa matkansa puimuriin. Oiso se romiksen kautta ja hyomattavasti tiheempin lakopiikkejä, kun ne ikään kun kannatasi niitä alasroikuvia tähkiä terälaiteen yli? Tää ilmiö on just nosilloin kun ruis on harvahko. silloin se tekee ison pullean tähkän. Silloin semmosessa pöydän puintitappio jo pienestä sadosta on huomattava. Normikasvustossa, se tulee ne tähkät edelisen oljen päällä pöydälle. Joo, claasissa ja nyyskyssä säädetään ajokahvasta olkikelaa noukivaksi, mutta kun semmosta nyt ei ollut.
Tuollaista harvaa reettaa olen puinut sampo 680 tuo kaatokela täysin ylhäällä tai sopivasti hipoen, e isaa painattaa kasvustoa. Vauhtia sopivasti että kaatuu pöydälle.
-
täys annos tautiainetta sille heti itäneelle, pikku tähkille että pysyy terveenä sen ajan että "kaakoserä" valmistuu?
Tuo toimii teoriassa, mutta jos elokuun puoliväliin istahtaa kolmen viikon lämmin tihkusade, ovat ne kypsät sitten terveitä itäneitä. Lentävät juurineen kuivurissa pois[b/]. Minä ainakin kuorin kypsät niin aikaisin kuin mahdollista ja kynnän loput maahan. Syysrapsia perään.
-SS-
Siinä se kans ratkaisee ongelman, sitten tää "kakkosato" on laatua. Ainakin teoriassa?
Mun ohrat kauheita. jäi vielä kivet keräämättä, ei voi tarjota edes elukkatiloille. Aatelin kynntää ne sisään ja syysrapsia. Ajatuskatkos, rikkatorjunnassa ruiskutin expressiä ja isompi traktorin tarinan voitte lukea toisessa topikissa, ei ole kyntötraktoria, no, kai vois katkaista noi viisipiset sileen että 6600lla vois kyntää. Kaivettavaa olis jopaa liikaa, noh, rahaa siitä saa helpommin kun viljelyksestä.
Minkä numeroinen se telakalla oleva on?
7810 ehkä :)
-
täys annos tautiainetta sille heti itäneelle, pikku tähkille että pysyy terveenä sen ajan että "kaakoserä" valmistuu?
Tuo toimii teoriassa, mutta jos elokuun puoliväliin istahtaa kolmen viikon lämmin tihkusade, ovat ne kypsät sitten terveitä itäneitä. Lentävät juurineen kuivurissa pois[b/]. Minä ainakin kuorin kypsät niin aikaisin kuin mahdollista ja kynnän loput maahan. Syysrapsia perään.
-SS-
Siinä se kans ratkaisee ongelman, sitten tää "kakkosato" on laatua. Ainakin teoriassa?
Mun ohrat kauheita. jäi vielä kivet keräämättä, ei voi tarjota edes elukkatiloille. Aatelin kynntää ne sisään ja syysrapsia. Ajatuskatkos, rikkatorjunnassa ruiskutin expressiä ja isompi traktorin tarinan voitte lukea toisessa topikissa, ei ole kyntötraktoria, no, kai vois katkaista noi viisipiset sileen että 6600lla vois kyntää. Kaivettavaa olis jopaa liikaa, noh, rahaa siitä saa helpommin kun viljelyksestä.
Minkä numeroinen se telakalla oleva on?
7810 ehkä :)
Ei kai, ja tietenkin suourakoijan turbottama, että TW35.n tehot ja viistonnisen perä... Mark III 8210 peräpää olikin jo aivan erilainen osiltaan, kun rupesi tasauspyörät ja lautaspyörät olemaan siniset....
Jeps.
-SS-
-
täys annos tautiainetta sille heti itäneelle, pikku tähkille että pysyy terveenä sen ajan että "kaakoserä" valmistuu?
Tuo toimii teoriassa, mutta jos elokuun puoliväliin istahtaa kolmen viikon lämmin tihkusade, ovat ne kypsät sitten terveitä itäneitä. Lentävät juurineen kuivurissa pois[b/]. Minä ainakin kuorin kypsät niin aikaisin kuin mahdollista ja kynnän loput maahan. Syysrapsia perään.
-SS-
Siinä se kans ratkaisee ongelman, sitten tää "kakkosato" on laatua. Ainakin teoriassa?
Mun ohrat kauheita. jäi vielä kivet keräämättä, ei voi tarjota edes elukkatiloille. Aatelin kynntää ne sisään ja syysrapsia. Ajatuskatkos, rikkatorjunnassa ruiskutin expressiä ja isompi traktorin tarinan voitte lukea toisessa topikissa, ei ole kyntötraktoria, no, kai vois katkaista noi viisipiset sileen että 6600lla vois kyntää. Kaivettavaa olis jopaa liikaa, noh, rahaa siitä saa helpommin kun viljelyksestä.
Voi olla melko haastavaa kyntö tänä syksynä, jos vettä ei ala tulla. Meinaan nostaa vanhemmista kolmisiipisestä överumista yhden siiven ylös, teroittaa vannaslehden ottavaksi ja lyhentää sitä, uusi kaivinkoneen kynsi teroitettuna kärjeksi. Etupainoja 500 kiloa auraa painottamaan, ja keulalle 700 kiloa. Voi siinä aika tutinalla maa kääntyä.
Muutamana kuivana syksynä tuolla systeemillä sai maan kääntymään, kun naapurilohkolla kuusisylinterinen yritti kiskoa kolmesiipistä paluuauraa, pari kertaa nelivedon keula ilmassa riuhtoi ja tuli pois.
Mitään järkeä ei tämmäsessä ole. Kultivaattorin piikitkin katkeilevat.
-SS-
-
Kyllä sitä vettä puintiaikana tulee ja aivan reilusti.
-
Voishan lainata naapurin hinattavat nelisiipiset kääntöaurat, 6600 varmaan jaksais vetää, mutta onko pitoo, varsinkin savella. Rukiit ositain mullalla tänävuonna. Siihen mennessä kylla iso on kasassa, toivottavasti. Googletin ,express ei ole kieltolistassa syysrapsille.
-
Viime syksynä jäi kyntämättä kun oli liian märkää....
....jos nyt jää liian kuivuuden takia niin olkoon, aika tyytyväinen tähän kevätkynnön jälkeen loppujenlopuksi.
-
täys annos tautiainetta sille heti itäneelle, pikku tähkille että pysyy terveenä sen ajan että "kaakoserä" valmistuu?
Tuo toimii teoriassa, mutta jos elokuun puoliväliin istahtaa kolmen viikon lämmin tihkusade, ovat ne kypsät sitten terveitä itäneitä. Lentävät juurineen kuivurissa pois[b/]. Minä ainakin kuorin kypsät niin aikaisin kuin mahdollista ja kynnän loput maahan. Syysrapsia perään.
-SS-
Siinä se kans ratkaisee ongelman, sitten tää "kakkosato" on laatua. Ainakin teoriassa?
Mun ohrat kauheita. jäi vielä kivet keräämättä, ei voi tarjota edes elukkatiloille. Aatelin kynntää ne sisään ja syysrapsia. Ajatuskatkos, rikkatorjunnassa ruiskutin expressiä ja isompi traktorin tarinan voitte lukea toisessa topikissa, ei ole kyntötraktoria, no, kai vois katkaista noi viisipiset sileen että 6600lla vois kyntää. Kaivettavaa olis jopaa liikaa, noh, rahaa siitä saa helpommin kun viljelyksestä.
Voi olla melko haastavaa kyntö tänä syksynä, jos vettä ei ala tulla.
-SS-
no tuleehan sitä; vastahan kirjoitit oikein ameriikkalaisen ennusteen kertoneen et sit sataa kun pitäis puida.
-
no tuleehan sitä; vastahan kirjoitit oikein ameriikkalaisen ennusteen kertoneen et sit sataa kun pitäis puida.
No rapsin tulisi olla jo nelilehtiasteella siihen mennessä.
-SS-
-
...niin varmaan...
-
Käsin puiden ja murskaavalla wilellä mitattu, Reettan kosteus ~20-25%. Kuivurissa vielä "pientä" hienosäätöä, jospa loppuviikosta alkaisi tämä puintikausi...
-
Kyllä oli Livadon jyvä pehmeetä. Kaksi viikkoo kun kantsii edes mennä katsoon..ainakin
-
Kaveri lähetti juuri kuvia syysrypsin puinnista, kosteus 9%.
-
Naapuri pui reetta ruista.
-
Kyllä oli Livadon jyvä pehmeetä. Kaksi viikkoo kun kantsii edes mennä katsoon..ainakin
Tollasta se on perkele noiden hifistelylajikkeiden kanssa, eivät saatana tunnu ikinä valmistuvan,no nyt ei oo onneksi itellä saatana.
-
Webwisu sanoo että sunnuntaina Wolmarin puintiin. Se on sitte ajettava tappuri pellon laitaan silloin.
-
En tiedä mitä viisaat sanoo, mutta Aukusti kyllä on kääntänyt tähkänsä roikkumaan alas päin. Onneksi vielä ei sentäs terävällä mutkalla. Mutta viikko voi olla pitkä aika. Tuo sentäs on korreltaa napaan saakka , joten tuskin niin alas tähkä painuu, että ei puitua sais. Mutta entäs nämä polveen viljelykset, imurillako niitä tähkiä ränstyneenä pellosta korjaillaan. Taitaa näissä lämmöissä tuo puintikin olevan minuutti peliä. Jos myöhästyy, niin sato on niin risas, että puidessa tähkä vaan tippuu peltoon.
-
En tiedä mitä viisaat sanoo, mutta Aukusti kyllä on kääntänyt tähkänsä roikkumaan alas päin. Onneksi vielä ei sentäs terävällä mutkalla. Mutta viikko voi olla pitkä aika. Tuo sentäs on korreltaa napaan saakka , joten tuskin niin alas tähkä painuu, että ei puitua sais. Mutta entäs nämä polveen viljelykset, imurillako niitä tähkiä ränstyneenä pellosta korjaillaan. Taitaa näissä lämmöissä tuo puintikin olevan minuutti peliä. Jos myöhästyy, niin sato on niin risas, että puidessa tähkä vaan tippuu peltoon.
Harbinger vielä vihreää. Silti, olisikin edes polveen asti pitkää... eilen viljelytarkastuskierroksella totesinkin, että lakokynsiä ei puimurissa kärsi pitää. Ei saa muuten terää tarpeeksi alas. Kasvusto on kyllä tosi lyhyttä. Ja rikkoja riittää, kun varjostusta ei juuri ole. Puintiaikaakin voi olla paha määritellä, kun pellossa on monin paikoin lähes kaikkia kehitysvaiheita pensomisvaiheesta keltatuleentumiseen asti.
No tämä vuosi on tällainen. Talous suunniteltava lähes nollasatojen mukaan. Viime vuosi osui meidän kohdallamme hyvin. Tämä vuosi menee täysin penkin alle.
-
No tämä vuosi on tällainen. Talous suunniteltava lähes nollasatojen mukaan. Viime vuosi osui meidän kohdallamme hyvin. Tämä vuosi menee täysin penkin alle.
Sähän olit luomussa eiks niin? Kuinka usein menee penkin alle? Yritän tästä itse muodostaa kuvaa, kun tavanomaisella puolella ei oikeastaan koskaan mene penkin alle. Tai no 2012 ja 2017 syksyt hoitivat sen, että viimeiset vehnän puinnit nyt oli vähän niin ja näin. 2012 saatiin kyllä kaikki suurinpiirtein talteen pystyssä kun oli, mutta viimevuonna ajettiin sitten raakasti lakopaikkojen yli. Mulle kun ei kannatavuudeksi riitä se, että tulee luomutuki ja apulanta ja kasvinsuojelu kulut jää pois.
Tänä vuonna kun tuntuu, että näissä ekoissa sv1 luomuiluissa niin yhden lohkon valtasi rikat aivan täysin ja puinti tulee olemaan mielenkiintoista. En oikein ymmärrä miksi näin kävi samalla tavalla kuitenkin tehtiin kuin muutkin paitsi, ettei saanut lietettä kun pelättiin herneen lakoon menoa. No tänä vuonna ei olisi mennyt. Kauralohkon söi kirvat ja siellä on kääpiökasvuvirroosion oireita. Papuvehnä pelto on muuten ok, mutta niitä hemmetin gammayökköjä odotellessa.. Nurmet nyt kasvaa jotenkin mutta eipä tuokaan mikään turhan tihee ole. Paikkakylvötkin on sellaisia muutaman sentin haituvia..
-
Sähän olit luomussa eiks niin? Kuinka usein menee penkin alle?
....
Mulle kun ei kannatavuudeksi riitä se, että tulee luomutuki ja apulanta ja kasvinsuojelu kulut jää pois.
Luomuluennoitsijat ennen vanhaan sanoivat, että maalla on muisti. Se muistaa kemikaalit ja helppoliukoiset lannoitteet eikä tuota luomussa ensimmäisisnä vuosina satoa. Kestää 10-15 vuotta, ennen kuin maa toipuu ja pystyy tuottamaan luomusatoja.
Eli odota nyt pari tukikautta ja sitten satotasot asettuvat enemmän tasaisiksi joka satokasvivuonna. Rikkakasvit eivät kasva ainakaan isoiksi 30 v luomuviljelyksessä olleessa luomupellossa, sen olen havainnut itsekin, kun olen samaa tietä lähes 40 vuotta kulkenut.
-SS-
-
Hätäisimmät oli aloittaneet kuminan puinnin liomaan syrjällä, oli kyl mun mielest niinko viikon viel etuajassa, käsittääkseni pitäis olla tumman ruskeeta sekä korrenkin jo hieman rusehtaa.
-
Sähän olit luomussa eiks niin? Kuinka usein menee penkin alle?
....
Mulle kun ei kannatavuudeksi riitä se, että tulee luomutuki ja apulanta ja kasvinsuojelu kulut jää pois.
Luomuluennoitsijat ennen vanhaan sanoivat, että maalla on muisti. Se muistaa kemikaalit ja helppoliukoiset lannoitteet eikä tuota luomussa ensimmäisisnä vuosina satoa. Kestää 10-15 vuotta, ennen kuin maa toipuu ja pystyy tuottamaan luomusatoja.
Eli odota nyt pari tukikautta ja sitten satotasot asettuvat enemmän tasaisiksi joka satokasvivuonna. Rikkakasvit eivät kasva ainakaan isoiksi 30 v luomuviljelyksessä olleessa luomupellossa, sen olen havainnut itsekin, kun olen samaa tietä lähes 40 vuotta kulkenut.
-SS-
Ja yks tärkeimästä päästä luomussa, jos on edes vähän rikkoja, ne pitää puida niin, että ne tulee tankkiin ja laijitella silleen että ne on pois pellolta.
-
Sähän olit luomussa eiks niin? Kuinka usein menee penkin alle?
....
Mulle kun ei kannatavuudeksi riitä se, että tulee luomutuki ja apulanta ja kasvinsuojelu kulut jää pois.
Luomuluennoitsijat ennen vanhaan sanoivat, että maalla on muisti. Se muistaa kemikaalit ja helppoliukoiset lannoitteet eikä tuota luomussa ensimmäisisnä vuosina satoa. Kestää 10-15 vuotta, ennen kuin maa toipuu ja pystyy tuottamaan luomusatoja.
Eli odota nyt pari tukikautta ja sitten satotasot asettuvat enemmän tasaisiksi joka satokasvivuonna. Rikkakasvit eivät kasva ainakaan isoiksi 30 v luomuviljelyksessä olleessa luomupellossa, sen olen havainnut itsekin, kun olen samaa tietä lähes 40 vuotta kulkenut.
-SS-
Ai ei vai, vaikka laittaisi 50 mottia sianlietettä? Juuri tätä ei kukaan ole vielä täysin pystynyt avaamaan miten luomu ja reilu lantamäärä menevät yksiin.. Rikkoja kai tulee, mutta kuinka paljon se jää nähtäväksi. Tuon maamuisti homman olen kuullut joskus aikaisemmin, mutta mulla ei silti ole aikaa odottaa paria tukikautta, rahat loppuu tai sitten on eläintenpito lopetettava, että voi siirtyä tosissaan luomuilemaan eli nostella tuet ja manailla, että eipä tänäkään vuonna onnistunut..
Ja yks tärkeimästä päästä luomussa, jos on edes vähän rikkoja, ne pitää puida niin, että ne tulee tankkiin ja laijitella silleen että ne on pois pellolta.
Tätä en ole vielä kenenkään kuullut sanovan. Onhan tuo tavallaan lookista, mutta entä käytäntö?
-
Sähän olit luomussa eiks niin? Kuinka usein menee penkin alle?
....
Mulle kun ei kannatavuudeksi riitä se, että tulee luomutuki ja apulanta ja kasvinsuojelu kulut jää pois.
Luomuluennoitsijat ennen vanhaan sanoivat, että maalla on muisti. Se muistaa kemikaalit ja helppoliukoiset lannoitteet eikä tuota luomussa ensimmäisisnä vuosina satoa. Kestää 10-15 vuotta, ennen kuin maa toipuu ja pystyy tuottamaan luomusatoja.
Muinaisella naapurilla oli motto
"Maa muistaa miestä kun mies muistaa maata"
Tuon noudattamisesta huolimatta tai siitä johtuen ei kyllä kovin kummoisia satoja tainnut tulla.
-
No tämä vuosi on tällainen. Talous suunniteltava lähes nollasatojen mukaan. Viime vuosi osui meidän kohdallamme hyvin. Tämä vuosi menee täysin penkin alle.
Sähän olit luomussa eiks niin? Kuinka usein menee penkin alle? Yritän tästä itse muodostaa kuvaa, kun tavanomaisella puolella ei oikeastaan koskaan mene penkin alle. Tai no 2012 ja 2017 syksyt hoitivat sen, että viimeiset vehnän puinnit nyt oli vähän niin ja näin. 2012 saatiin kyllä kaikki suurinpiirtein talteen pystyssä kun oli, mutta viimevuonna ajettiin sitten raakasti lakopaikkojen yli. Mulle kun ei kannatavuudeksi riitä se, että tulee luomutuki ja apulanta ja kasvinsuojelu kulut jää pois.
Tänä vuonna kun tuntuu, että näissä ekoissa sv1 luomuiluissa niin yhden lohkon valtasi rikat aivan täysin ja puinti tulee olemaan mielenkiintoista. En oikein ymmärrä miksi näin kävi samalla tavalla kuitenkin tehtiin kuin muutkin paitsi, ettei saanut lietettä kun pelättiin herneen lakoon menoa. No tänä vuonna ei olisi mennyt. Kauralohkon söi kirvat ja siellä on kääpiökasvuvirroosion oireita. Papuvehnä pelto on muuten ok, mutta niitä hemmetin gammayökköjä odotellessa.. Nurmet nyt kasvaa jotenkin mutta eipä tuokaan mikään turhan tihee ole. Paikkakylvötkin on sellaisia muutaman sentin haituvia..
Joo, luomussa olen. Kyllä tämä vuosi tullee olemaan luomu-uran heikoin. Ainakin kasvustojen perusteella. Naapuritkin puhuvat kemiallisesti viljeltyjen menevän ihan pieleen. Arvioivat satotason jäävän viimevuotisesta alle kolmannekseen. Että ei se näyttäisi olevan luomun vika. Syynä tämä kurja kuivuus. On joitakin ongelma-alueita joka vuosi ollut eri syistä, lähinnä osaamattomuuttani. Toisaalta hämmentävän hyviä onnistumisiakin... Tänään kävin viljelytarkastamassa lohkon jolla oli muutama vuosi sitten hurja valvattiongelma ja hukkakauraa paljon! Nyt ei löytynyt kumpaakaan...? Outo juttu. Pikakesanto alkukesästä, suojavilja (josta hukkakauraa kitkettiin ja oli paha valvattiongelma), 3 vuotinen nurmi joka niitettiin 2-4 kertaa kesässä. Loppukesän kesanto n. 3 viikkoa ja syysrypsi kasvamaan. Rypsistä huippusato. Nyt Mallasohraa joka on hyvin puhdas rikoista. Ohrakin kasvaa olosuhteisiin nähden kohtuullisesti.
Luomussa kuulemma satovaihtelut ovat suurempia, kuin kemiallisessa viljelyssä. Itse en vielä voi allekirjoittaa. Luomuvuosia on vasta 8. Omat kokemukset ovat tähän asti olleet positiivisesti kehittyviä. Viime vuosi onnistui tosi hyvin. Oli tuurit kohdillaan. Nyt kyllä harvoissa kasvustoissa savikat ja matarat viihtyvät tosi hyvin. Mielenkiintoista puintia kyllä on luvassa. Rikkaseula kuivurilla poistaa kuitenkin pääosan rikoista kuivauksen yhteydessä. Tänä vuonna rikkaseula on varmasti tarpeen. Toki puimurilla puhallan mahdollisimman paljon siemeniä pois. 2012 oli minun ensimmäinen luomuvuoteni ja silloin menivät vehnät pieleen. Tosin ne olivat vielä kemiallisen viljelyn piirissä. Itsekin siirryin luomuun 2 erässä.
Minulla pahimmat rikkaongelmat olivat juuri ensimmäisinä luomuvuosina. Tai siis siemenrikkojen osalta. Kestorikkoja, juolaa, valvattia, ohdaketta ja hierakkaa ei ensimmäisinä vuosina ollut. Mutta saunakukka syysviljoissa, matara, pillike, savikka ja ukontatar olivat hurjina eri lohkoilla. Minulle se oli kyllä järkytys. Olin aina ollut tyytyväinen rikkaruiskutuksien tehoon ja uskoin, ettei minun pelloillani kummoista rikkapankkia ole. Oli siellä! Siihen meni minun uskoni siihen, että rikat voisi jotenkin hävittää pelloilta kokonaan ja että sinne tulisi vain muualta leviäviä siemeniä. Rikkapankki maassa on ja pysyy. Ihan turhaa yrittää niitä poistaa. Sitäpaitsi nekin siemenet ovat merkittävä tekijä maan multavuudessa ja hiilipitoisuudessa. Rikkojen torjunnan tärkein tekijä luomussa on kilpailu/varjostus. Huonosti orastuneet ja vielä huonommin pensoittuneet viljat eivät hillinneet riittävästi rikkoja tänä vuonna. Ja savikka nyt muutenkin tuntuu viihtyvän kuivuudessa.
Maan muistista en osaa sanoa. Kuitenkin ensimmäisinä luomuvuosina sato on ainakin minulla ollut heikoimmillaan tätä vuotta lukuunottamatta. Kun viljelykierron saa kohdalleen, alkaa tilanne korjaantua. Sinulla oli sitä lietettä käytössä, joten kyllä sitä satoakin pitäisi tulla. Yksi viljelykierto omalla kohdallani on tuonut satotason tyydyttävälle tasolle. Tosin useat siemenrikat ovat typpiaddikteja, joten runsas typpi kyllä aiheuttaa hieman haasteita. Tunnistan tilannetta omilla multamaillani. Rikkoja on, mutta kunnollinen kasvusto auttaa. Tosin on puinnissakin ollut ajoittain hieman haasteita. En tunne sian lietteen ravinteita, mutta kyllä se varmaan rikkojakin kasvattaa. Pitää vain löytää omille maille sopivat keinot pitää rikat pääkasvustoa matalampina. Eroon niistä ei pääse.
Ja yks tärkeimästä päästä luomussa, jos on edes vähän rikkoja, ne pitää puida niin, että ne tulee tankkiin ja laijitella silleen että ne on pois pellolta.
Tästä olen eri mieltä. Yritän puida mahdollisimman puhdasta, mutta kuivurilla on lisäksi rikkaseula poistamassa loput rikat ja parantamassa myyntitavaran laatua. Rikat eivät pellolla vähene, vaikka niitä kuinka yrittäisi ajaa pois. Eivät ne tuntuneet vähenevän ruiskuttamallakaan, vaikka siementäviä rikkoja ei pellolla pitänyt enää ollakaan.
-
Hätäisimmät oli aloittaneet kuminan puinnin liomaan syrjällä, oli kyl mun mielest niinko viikon viel etuajassa, käsittääkseni pitäis olla tumman ruskeeta sekä korrenkin jo hieman rusehtaa.
En tunne kuminaa niin kovin hyvin mutta tänä vuonna on ilmeisesti uudemmatkin lajikkeet mitkä sitä ei normaalisti tee herkkiä varisemaan.
-
Vehnäkin alkaa siirtyä kellertävään suuntaan, pitää kait alkaa miettiä huoltoja kuivaajaan ja puimuriin jo...
-
Vehnäkin alkaa siirtyä kellertävään suuntaan, pitää kait alkaa miettiä huoltoja kuivaajaan ja puimuriin jo...
Sinäpä sen sanoit samat viat kuin viime syksynä odottavat siellä kolakuljettimen kytkinlevyt puhaltajan hihna sentään jo on, öljyt pitäs vaihtaa vähennyspyörästöihin ja sähköissä hälytyspiirissä jossakin satunnainen maavuoto. Vaikka syylärin katkaisimen ohjauspylvään kytkimen ja olkikopan hälyttimen kytkee pois nii silti kun aikansa käyttää niin tööttä vingahtaa päälle.
Hehkun säiliöön menevä letku vuotaa liittimestään mitähän kovamuovia se lienee.
-SS-
-
eilen tuli aloitettua Ceylonin puinti. Tänään tulikin kuurossa 11 mm vettä puolessa tunnissa.
-
Niinpä. Teijolle mennessä oli märkä tie kuulemma. Kyllä korpee kun ei osu. Herneet ja apilatkin kuolee jo kuivuuteen.
-SS-
-
Vilnaan päin ajelin torstaina. Ensimmäisen puimurin näin Liettuassa. Siellä puitiin syysvehniä ja ilmeisesti syysrapseja. Ja pölisi niin mahdottomasti. Viljan kosteusprosentti huumorilla heitettynä varmaan 5 % Ajelen tänään takaisin ja seurailen tilannetta Baltian pelloilla. Kuivuudesta sielläkin paikallisten mukaan kärsitty ja kahteen viikkoon ei ole tullut vettä.
-
kasvusto näyti miltä
-
Yks tuttu oli käyynyt gotlannissa, kevätvilja ihan surkean näköisiä.
-
pohoseurooppa kait kärsii samoista vaivoista tänä vuonna. hinnat pompsahtaa kyl.
-
kasvusto näyti miltä
Yllättävän hyviltä, mutta tottakai monet peltoaukeet näytti kärsineen kuivuudesta. Toisen sadon rehunurmee näytettiin tekevän. Oli karhot pieniä ja niitettiin rohkeasti matalaan sänkeen. Voi seurata keltaiseksi menemistä ja ensivuoden rehut vaarantuu, vai mitä mieltä ollaan. Yksi asia mikä pisti silmään oli puimureiden määrä, koko ja tuoreus. Eli uudehkoo New Hollandia löytyi pellolla. Ja niitä oli paljon..Suomessa maatalouden ongelmaksi tulee puimureiden ja kuivureiden loppuminen. Saas nähdä, minkälaisella puimuri- ja kuivuri kalustolla operoidaan 20 vuoden päästä kun nyt ei puimurikauppa juurikaan käy. Ja tälläinen kahden katovuoden putki ei kyllä houkuttele investoimaan. Ja investointi tuetkin sadonkorjuu koneisiin on ainoastaan kimppakoneisiin.
-
"Suomessa maatalouden ongelmaksi tulee puimureiden ja kuivureiden loppuminen. Saas nähdä, minkälaisella puimuri- ja kuivuri kalustolla operoidaan 20 vuoden päästä kun nyt ei puimurikauppa juurikaan käy"
Höpöhöpö. Ainakaan täälläpäin ei yhdelläkään ammattimaisesti hoidetulla
kasvinviljelytilalla ole yli 5v puimuria tai muutakaan konekalustoo. Vanhaa
kuivuria ei aina pureta pois, vaan sillä kuivataan pieneriä ja täytetään siiloja.
Joku vanha jontsikka voi sitten olla harrastekoneena. Noottaa, puimurikauppaan mars.
-
"Suomessa maatalouden ongelmaksi tulee puimureiden ja kuivureiden loppuminen. Saas nähdä, minkälaisella puimuri- ja kuivuri kalustolla operoidaan 20 vuoden päästä kun nyt ei puimurikauppa juurikaan käy"
Höpöhöpö. Ainakaan täälläpäin ei yhdelläkään ammattimaisesti hoidetulla
kasvinviljelytilalla ole yli 5v puimuria tai muutakaan konekalustoo. Vanhaa
kuivuria ei aina pureta pois, vaan sillä kuivataan pieneriä ja täytetään siiloja.
Joku vanha jontsikka voi sitten olla harrastekoneena. Noottaa, puimurikauppaan mars.
Jos vuosittain myydään noin 100 uutta puimuria, niin 20 vuoden päästä Suomessa on noin 2000 alle 20 vuotta vanhaa puimuria. Ja niillä pitäisi puida noin 1 000 000 ha viljat. Silloin jokaisella puimurilla täytyisi puida noin 500 ha. Onnistuu helposti etelän isoilla lohkoilla, mutta pohjoisemmaksi kun mennään, niin lohkokoot pienenee. No se siitä. Keskitytään tämän vuoden puinteihin.
-
"Suomessa maatalouden ongelmaksi tulee puimureiden ja kuivureiden loppuminen. Saas nähdä, minkälaisella puimuri- ja kuivuri kalustolla operoidaan 20 vuoden päästä kun nyt ei puimurikauppa juurikaan käy"
Höpöhöpö. Ainakaan täälläpäin ei yhdelläkään ammattimaisesti hoidetulla
kasvinviljelytilalla ole yli 5v puimuria tai muutakaan konekalustoo. Vanhaa
kuivuria ei aina pureta pois, vaan sillä kuivataan pieneriä ja täytetään siiloja.
Joku vanha jontsikka voi sitten olla harrastekoneena. Noottaa, puimurikauppaan mars.
Jos vuosittain myydään noin 100 uutta puimuria, niin 20 vuoden päästä Suomessa on noin 2000 alle 20 vuotta vanhaa puimuria. Ja niillä pitäisi puida noin 1 000 000 ha viljat. Silloin jokaisella puimurilla täytyisi puida noin 500 ha. Onnistuu helposti etelän isoilla lohkoilla, mutta pohjoisemmaksi kun mennään, niin lohkokoot pienenee. No se siitä. Keskitytään tämän vuoden puinteihin.
Suurtilat ja puolet pienitiloista on luomussa 20 v päästä, puintiala voisi jäädä alle 400000 ha:n, riittää mainiosti.
-SS-
-
Nykyisellä ja huhupuheista kuultuna tulevalla maatalouspolitiikalla ei täällä kohta tarvita yhtään puimuria.
Ei auta tilakoon kasvattaminen jos tuotantotulos aina miinus merkkistä.
-
Huomenna ruista urakoimaan.
Mielenkiintoista nähdä mitä säiliöön tulee. Kasvusto tieltä katsottuna sen verran hyvän näköinen kuin tällaisena vuotena voi olla.
-
Vähäisemmät syysvehnät ja rukiit puitu jo kylällä. Puimurit ovat aikaisten ohrapeltojen vieressä, ei meininkiäkään vajaan viemisestä: ehkä tällä viikolla jo alkaa ohrien korjuu. Ensi tiedot ainakin vehnien valkuaispitoisuuksista, hirviömäiset. Kasitonnarin typpilannoitus, nelitonnarille.
-SS-
-
Vähäisemmät syysvehnät ja rukiit puitu jo kylällä. Puimurit ovat aikaisten ohrapeltojen vieressä, ei meininkiäkään vajaan viemisestä: ehkä tällä viikolla jo alkaa ohrien korjuu. Ensi tiedot ainakin vehnien valkuaispitoisuuksista, hirviömäiset. Kasitonnarin typpilannoitus, nelitonnarille.
-SS-
Ehkä nyt Amaretollakin valkuainen jopa 12%>. Nyt ei tarvi valkuaislisiä paljon maksella, kun automaattisesti pitoisuudet korkeita tänä syksynä.
-
Vähäisemmät syysvehnät ja rukiit puitu jo kylällä. Puimurit ovat aikaisten ohrapeltojen vieressä, ei meininkiäkään vajaan viemisestä: ehkä tällä viikolla jo alkaa ohrien korjuu. Ensi tiedot ainakin vehnien valkuaispitoisuuksista, hirviömäiset. Kasitonnarin typpilannoitus, nelitonnarille.
-SS-
Ehkä nyt Amaretollakin valkuainen jopa 12%>. Nyt ei tarvi valkuaislisiä paljon maksella, kun automaattisesti pitoisuudet korkeita tänä syksynä.
Amaretto on niitä kevätvehnälajikkeita, jotka vielä ovat kasvussa ja vihreitä. Amareton viljelyn riski tänä kesänä on kannattanut. Pitkäkortisena Amareton juurikin on pitkä.
-SS-
-
Huomenna ruista urakoimaan.
Mielenkiintoista nähdä mitä säiliöön tulee. Kasvusto tieltä katsottuna sen verran hyvän näköinen kuin tällaisena vuotena voi olla.
Puolet rukiista puitu,hyvältä näytti tieltä katsottuna MUTTA.
Alle kahden tonnin tulee jäämään ha sato.
Suurin osa tähkistä vain 1/3 mittaisia normi vuoden tähkästä.
Harvoja tai tosi harvoja alueita yli puolet alasta.
16 puintikosteus.
Reetta lajike.
Toivottavasti muilla onnistuu paremmin.
-
joko on timotein puinnit alkanu.? miten lähtee siementä?
-
Huomenna ruista urakoimaan.
Mielenkiintoista nähdä mitä säiliöön tulee. Kasvusto tieltä katsottuna sen verran hyvän näköinen kuin tällaisena vuotena voi olla.
Puolet rukiista puitu,hyvältä näytti tieltä katsottuna MUTTA.
Alle kahden tonnin tulee jäämään ha sato.
Suurin osa tähkistä vain 1/3 mittaisia normi vuoden tähkästä.
Harvoja tai tosi harvoja alueita yli puolet alasta.
16 puintikosteus.
Reetta lajike.
Toivottavasti muilla onnistuu paremmin.
Tähkät normikokoiset, mutta harvahko, sampo 34v, ajettu ulos ja likainen ku mikä syksyn rypsin puinnista.
Sa nähä mitä tulee.
-
17.8% kosteus hybridi rukiista käsipuinnilla. Seuraavan kerran käsihommiin keskiviikkona aamusta ja mietin puintia.
Nyt tarvitahan sitä kuuluisaa malttia
https://www.youtube.com/watch?v=N1NupxasQWs (https://www.youtube.com/watch?v=N1NupxasQWs)
-
Aukusti lähes valmista. Jyvät kuin kuusenhakoja. Saa nähdä kelpaako mihinkään. Sateetkin vihdoin alkoi.
-
Reetalla aloitin lauantaina. 3600 kg/ha on satoarvio. Ruutikuivia olkia 2500 kg/ha. Ne meni ilmatteeks kavereille. Jatkuu syysvehnä, wolmari, herne.
-
Käsinpuitu RGT Planet 18,6 , maanantaina alkaa puinti. Seassa jonkin verran pehmeitä jyviä.
-
Ei vielä kiirettä. Bragekin joka varmaan ekana tulee puintiin on vihreää vielä. Sanoisin, että sellainen kolme viikkoa nyt ainakin vielä. Hyvin tautiaine auttoi ja pitää ohraa vihreänä kai. Empä oikein muuta syytä keksi. No onhan tähän tullut tietysti muutama kuurokin, vaikka ovat kaiketi holahtaneet samantien niinhin tuuman leveisiin halkeamiin.
-
Ei ole täälläkään kiirettä puinneille. 3-5 viikkoo ainakin. Ohran sivuversot työntänyt 30 jyvän tähkää.
-
Tuli viikonloppuna kokeiltua polvenkorkuista skagenia, MF 186 napsutti komeasti mutten jaksanut ajaa kuin pari kierrosta +35 helteessä. Kaverit veti kolme rekan 40m3 perävaunullista, kuski haki samaa tahtia pois kun siilot täyttyi, muutaman tunnin varoitusajalla. Kosteus oli 15,5 paikkeilla kun retikkaa pikkuisen joukossa.
Vähän erilainen palvelu tuolla Latviassa. 80€ maksaa kyyti 30 kilometrin päähän viljavastaanottoon. Joka päivä oli pyhä tai ei. 196 euroa tonni A1 luokka. hehtopaino 80 valkuainen yli 14.
6 eri luokkaa leipävehnälle ja selkeä hinta määritelty, kuski toi aina tullessaan myös analyysilapun kipatusta tavarasta, ne tehdään heti eikä joskus. Heti tietää laadun ja rahat 2 päivässä tilille..
loppukuivaus 14% maksoi kuormalta noin 45€, ei kannata itse kuivailla tuohon hintaan!
-
Vilnaan päin ajelin torstaina. Ensimmäisen puimurin näin Liettuassa. Siellä puitiin syysvehniä ja ilmeisesti syysrapseja. Ja pölisi niin mahdottomasti. Viljan kosteusprosentti huumorilla heitettynä varmaan 5 % Ajelen tänään takaisin ja seurailen tilannetta Baltian pelloilla. Kuivuudesta sielläkin paikallisten mukaan kärsitty ja kahteen viikkoon ei ole tullut vettä.
Perjantaina 27.7 ajelin Latviaan, kyllä siinä Pärnun alla oli jo ruista puitu aakeet laakeet latvian rajan tuntumassa. Muuten komeat hukkakaurakasvustot oli tavallisessa kaurapellossa.. hyvin näkyi tielle.
-
Onkoos noista polttolaitoksista mitään paikkakunta listaa?
Siis niistä, mitkä ottaa viljaa vastaan mieluummin puintituoreena.
Eihän noilla hlp kolmekymppisillä muutakaan käyttöä ole.
Noottaa, säästyä tuloo.
-
Ei vielä kiirettä. Bragekin joka varmaan ekana tulee puintiin on vihreää vielä. Sanoisin, että sellainen kolme viikkoa nyt ainakin vielä. Hyvin tautiaine auttoi ja pitää ohraa vihreänä kai. Empä oikein muuta syytä keksi. No onhan tähän tullut tietysti muutama kuurokin, vaikka ovat kaiketi holahtaneet samantien niinhin tuuman leveisiin halkeamiin.
Vesi, siinä syy vihreyteen, toki saviset maalajit pidättää kosteutta toiseen tapaan kuin karkeat hiedat. Tänään alkoi puinnit näillä nurkin, ihan kuivattavaa viljaa, kaveri laittoi videota. Keltaisena alkaa olla kaikki, myöhään ts. kesäkuulla kylvetyissä vihreää enemmänkin. Tautiaineita ts. Comet prota kunnon annos, päälle vielä librax/siltra kun näytti tosi hyvältä heinäkuun vaihteessa/Juhannuksen jälkeen. Koeruuduista näkee oliko mitään apua, ei ehdi taudit tappaa kun helle vie muutenkin värin. Toki lämpösummaakin kertynyt eka ohran kylvöille äitien päivän jälkeisestä maanantaista yli 800 astetta, braget ym. satoisat monitahoiset alkaa kypsymään. Saa nähdä millaisia oravankynsiä tulee, lakoon menevät helteistä ja niskat nurin vihreistä tähkistä kun nestejännitys katoaa.
Tällä viikolla jos kelit sallii muitakin aloittaa, itse ja pääosa aloittaa ensi viikolla jos keliä. Lämmintä tänäänkin 32, eilen 34. Iltayöstäkin hitusen alle 25 talon seinällä koko päivän varjossa olleessa mittarissa.
Vettä tullut joskus, viime viikon torstain 2mm on ollut kova puheenaihe, että satoi vettä... JOS olisi satanut heinäkuussa, viljat voisi olla vielä vihreitä mutta ei näillä sateilla.
Lämmöt olleet jotain infernaalisia, ihmeellisesti kääntynyt että lähes koko heinäkuun kuuminta ollut perämeren rannikolta lapin selkosille? Kasvustot suorastaan palaa, kakkossato rehusta oli vielä heikompi kuin todella heikko eka sato. Kolmatta odottelevat jos sattuisi satamaan, ja kyllähän se sataa, lupaa seuraavat 7 päivää sateenmahdollisuutta jokaiselle päivälle. Niin, puintiaika :D
-
Notta Verttiä puin kosteus n.20 %,lähinnä vihreistä.Hlp 70,satua ei häävisti.
-
Aukusti lähes valmista. Jyvät kuin kuusenhakoja. Saa nähdä kelpaako mihinkään. Sateetkin vihdoin alkoi.
Taidan kokeilla huomenna puida Aukustia. Pieni on jyvä ja kova, niissä mitkä ihan risassa. Tasaisuuden kannalta sais toki olla viikon ainakin, mutta jos eres tuota kokeilis ennen sade kautta :) Jos kunnon ukkonen/ raekuuro, niin taitaa olla sitten menetetty, sen verta risassa jo on. Tosin nyt on ollut niin vedättäviä päiviä, että huomista töistä on vielä turha puhua. Taitaa olla paree olla vaan varjossa tekemättä mitään.
-
Dankowskie agat ili yllättävän valmis vaikka äkkiseltään katsottuna oli vihreitä tähkiä seassa. Mahtaako sako kärsiä näistä yökasteissta? Paahtava aurinko luulis nostavan sen sakon?
Useita kierroksia piti ajaa pellon ympäri että tankki täytyi.....
-
Yks kuorma Aukustia puituna. Puintikosteus n.18%. Olis varmaan 15, jos vihantaa ei olis joukossa. Paskamainenhan tuota on kuivata. Ihan vihreitä leippoja ja sitten vieressä ihan maata myöden risassa ja ne huomisen sateetkin peruttu. MMs kuivaaja odottelee sähkömiestä, joten turhaa hätäilin. No ompa edes 14 kuivaa olkipaalia muovitettuna ens talvelle :) Vilja oli kärryillä kyllä todella komean näköistä. 14m3 kuormaan meni ehkä 1,8ha pinta-alaa. Tosin ala on silmämääräinen arvio 2,6 ha:n lohkosta.
-
Hybridit rukiit puitu. Mittarin mukaan puintikosteus 14.8%. Puimuri alkoi jo yskimään yhdessä 7-tonnari kohdassa joka oli noin jääkiekkokaukalon kokoinen. Siinä olosuhteet olivat Hybridille suotuista.
- Viettävä aurinkorinne
- Sopivan multainen maaperä
Sitten kun päästiin tasaiselle savimaalle niin ruis oli märkyyden riivaamaa, pakkasen panemaa ja isän uudestaan nussimaa harvaa 1-tonnaria.
Mutta oikeassahan myyjä oli, hybridissä on sitä POTENTIAALIA.
-
Dankowskie agat ili yllättävän valmis vaikka äkkiseltään katsottuna oli vihreitä tähkiä seassa. Mahtaako sako kärsiä näistä yökasteissta? Paahtava aurinko luulis nostavan sen sakon?
Useita kierroksia piti ajaa pellon ympäri että tankki täytyi.....
"Akaatit" puitu eilen ja tänään, puintikosteus alle 15%.. sato0-6000kg/ha, jos vähänkin painannetta pellolla niin melko tyhjää oli kun syksyllä vesi seisoi.. parhaasta kohdasta puituna gps:llä matkan mittaus ja suursäkki-koukkuvaa'lla punnitus... siin oli se 6100kg/ha..
-
Dankowskie agat ili yllättävän valmis vaikka äkkiseltään katsottuna oli vihreitä tähkiä seassa. Mahtaako sako kärsiä näistä yökasteissta? Paahtava aurinko luulis nostavan sen sakon?
Useita kierroksia piti ajaa pellon ympäri että tankki täytyi.....
"Akaatit" puitu eilen ja tänään, puintikosteus alle 15%.. sato0-6000kg/ha, jos vähänkin painannetta pellolla niin melko tyhjää oli kun syksyllä vesi seisoi.. parhaasta kohdasta puituna gps:llä matkan mittaus ja suursäkki-koukkuvaa'lla punnitus... siin oli se 6100kg/ha..
Sama täällä, ihan nollaruutuja ei ollut montaa neliöö, mutta tasaisen tappavasti jotain 1,5t/ha, tähkät ihan tarpeeksi pitkiä, mutta harvahko ja varsinkin savikummuilla kärsi veden puuteesta. Yhdessä paikassa piti ajaa hiljaa kun kasvusto oli normaalin tiheä ja varmaan yli 5t/ha, mutta se oli vaan ehkä 100m2. Pääsato kuiva, tasaantui helposi kärryssä, mutta vihreitä seassa.
Se ruisruudun on surkean ohran vieressä, se "" näyttä ihan asialliselta nyt. Ne joka iti heti, ovat keltaisena, varjopaikat ja multakuopat, mutta kyllä se ehtii valmistua puitavaksi, sadetta tuli juhannusviikolla jolloin se iti. Silloin kun ruiskutin rikkoja, se ei näyttänyt miltään, ihan silleen että ei tarvii edes harkita puintia, nyt varmaan ylittää rukiin sadon......
-
Syysvehnät (SW Magnifik) ja kuminat puitu. Vehnään voi olla tällasena vuonna suht tyytyväinen. Satotaso noin 4 tonnia, ennakkonäytteen perusteella laatu priimaa: valk. 13,4; sako 319, hlp 85,7!.
Kumina oli toista satovuotta ja erittäin heikko esitys. Alkukesästä näytti vielä ihan hyvältä, mutta suuri osa kasvustosta kuoli kuivuuteen. Muutenkin kumina jää nyt tauolle, laskeva hinta ja tukitaso ei kiinnosta, kun kuitenkin riskejä ja lisätyötä aika paljon viljaan verrattuna. Viljelykiertokasvina ihan ok.
Ens viikolla ehkä jo kauran kimppuun. Aivan älyttömän nopeasti vilja nyt valmistuu / kuolee pystyyn.
-
Syysvehnät (SW Magnifik) ja kuminat puitu. Vehnään voi olla tällasena vuonna suht tyytyväinen. Satotaso noin 4 tonnia, ennakkonäytteen perusteella laatu priimaa: valk. 13,4; sako 319, hlp 85,7!.
Kumina oli toista satovuotta ja erittäin heikko esitys. Alkukesästä näytti vielä ihan hyvältä, mutta suuri osa kasvustosta kuoli kuivuuteen. Muutenkin kumina jää nyt tauolle, laskeva hinta ja tukitaso ei kiinnosta, kun kuitenkin riskejä ja lisätyötä aika paljon viljaan verrattuna. Viljelykiertokasvina ihan ok.
Ens viikolla ehkä jo kauran kimppuun. Aivan älyttömän nopeasti vilja nyt valmistuu / kuolee pystyyn.
Eli se siitä kuminasta sitten, kuminahypetys ja -buumi alkaa pikkuhiljaa olla ohi, meilläkin päin muutama innokas, jotka kuminan kanssa touhusi vielä muutamia vuosia sitten, ovat sen viljelyn lopettaneet.
-
Kaikki erikoiskasvit vaatii taitoo ja tuuriakin onnistuakseen.
Kenestäkään ei kahdessa vuodessa tule kuminan taitajaa.
-
Toissapäivänä puidun Aukusti ohran puintikosteus 14,1-14,7 välillä kaikki näytteet. Hlp 65 paikkeilla. Pienillä panoksilla omasta mielestä hyvä sato. Paskaa, vajaa sata kiloa salttua ja vain express ruiskutus. Tämä nysä jää kuivaamatta, edellisen päivän kuorma oli tunnin lämpiämäs ja 40min jähtymäs. Sato menee kyllä yli 5 tonnin. Silmämääräisesti parempiakin lohkoja on eloperäisillä mailla, mutta on huonompiakin.
-
Eli se siitä kuminasta sitten, kuminahypetys ja -buumi alkaa pikkuhiljaa olla ohi, meilläkin päin muutama innokas, jotka kuminan kanssa touhusi vielä muutamia vuosia sitten, ovat sen viljelyn lopettaneet.
Mä viljelin kuminaa melkein 10 vuotta putkeen. Joukkoon mahtuu sekä hyviä että huonoja vuosia. Kieltämättä viime ymppikaudella, kun siitä sai toista tonnia tukea hehtaarille, se oli paljon kilpailukykyisempi kasvi kuin nykyään. Kasvinsuojelu on kuminalla haasteellista ja ainakin kallista. Aineisiin menee äkkiä 200 euroa hehtaarille.
-
Kumina(kin) vaatii välivuosia viljelykiertoon ja ehkä myös etäisyyttä muihin kuminalohkoihin. Taudit ja tuholaiset juurtuvat pikku hiljaa etenevässä määrin sille seudulle, missä kuminaa on ollut ja sitten sadot vaan heikkenee. Monella on käynyt niin, että alkuun on mennyt hyvin, mutta pikku hiljaa vaikeudet ovat kasvaneet.
-
Kuminantaimet lienevät kuolleet. Niitin saviruohot päältä pois. Noin kaksi kuukautta olivat semmoisia pienen porkkanantaimen kaltaisia.
Tulipahan aloitettua harjoitteleminen vähän pienemmällä alalla.
-SS-
-
Skagen olis pääosin valmista puitavaks mutta on niin paljon jälkiversoja että antaa paskan olla.
Kattellaan myöhemmin...
-
Skagen olis pääosin valmista puitavaks mutta on niin paljon jälkiversoja että antaa paskan olla.
Kattellaan myöhemmin...
No jotain murheita sullakin sentään😎 tuntuu välillä ku tänne palstalle kirjoittelee omia murheita ni haukutaan homox asti,vai olik se viel Kepu homo?😄
-
Skagen olis pääosin valmista puitavaks mutta on niin paljon jälkiversoja että antaa paskan olla.
Kattellaan myöhemmin...
No jotain murheita sullakin sentään😎 tuntuu välillä ku tänne palstalle kirjoittelee omia murheita ni haukutaan homox asti,vai olik se viel Kepu homo?😄
Kepu on homo, MTK on vielä homompi.
Se syysvehnä on niin V1tusta ette voi jäädä jopa puimatta.
Muut viljat taasen, jotka on pääasiassa ohraa, niin voivat paksusti.
Ja kyllä tänne saa useamminkin kirjoitella... 🤣
-
Puinnit lähenee puoliväliä. Hieman satoarvioita: syysrapsi -1500kg/ha syysvehnä- 3000kg/ha Ruis- 4000kg/ha. Ainut positiivinen asia näissä puinneissa on ollut öljyn säästö. Puintikosteudet pyöriny viljojen osalta 13...15%
Omituista tuo syysvehnä, samalla lohkolla voi olla kohtia joissa ei ole oikein mitään ja vieressä kohta jossa saa pelätä, että puimuri halkee.
-
Skagen olis pääosin valmista puitavaks mutta on niin paljon jälkiversoja että antaa paskan olla.
Kattellaan myöhemmin...
No jotain murheita sullakin sentään😎 tuntuu välillä ku tänne palstalle kirjoittelee omia murheita ni haukutaan homox asti,vai olik se viel Kepu homo?😄
Kepu on homo, MTK on vielä homompi.
Se syysvehnä on niin V1tusta ette voi jäädä jopa puimatta.
Muut viljat taasen, jotka on pääasiassa ohraa, niin voivat paksusti.
Ja kyllä tänne saa useamminkin kirjoitella... 🤣
Älä vedä tota roolia, jossa ”haukut” huonoja juttuja homoksi.... YV:nä postaamani homoporno kertoo, että olet sateenkaariväkeä.
-
Skagen olis pääosin valmista puitavaks mutta on niin paljon jälkiversoja että antaa paskan olla.
Kattellaan myöhemmin...
No jotain murheita sullakin sentään😎 tuntuu välillä ku tänne palstalle kirjoittelee omia murheita ni haukutaan homox asti,vai olik se viel Kepu homo?😄
Kepu on homo, MTK on vielä homompi.
Se syysvehnä on niin V1tusta ette voi jäädä jopa puimatta.
Muut viljat taasen, jotka on pääasiassa ohraa, niin voivat paksusti.
Ja kyllä tänne saa useamminkin kirjoitella... 🤣
Älä vedä tota roolia, jossa ”haukut” huonoja juttuja homoksi.... YV:nä postaamani homoporno kertoo, että olet sateenkaariväkeä.
Kakkaruuvin kairaaminen köyden avulla on nyt In.
Rasismi on out.
🤣🤣
-
Skagen olis pääosin valmista puitavaks mutta on niin paljon jälkiversoja että antaa paskan olla.
Kattellaan myöhemmin...
No jotain murheita sullakin sentään😎 tuntuu välillä ku tänne palstalle kirjoittelee omia murheita ni haukutaan homox asti,vai olik se viel Kepu homo?😄
Kepu on homo, MTK on vielä homompi.
Se syysvehnä on niin V1tusta ette voi jäädä jopa puimatta.
Muut viljat taasen, jotka on pääasiassa ohraa, niin voivat paksusti.
Ja kyllä tänne saa useamminkin kirjoitella... 🤣
Näin pienenä Viinanhimona...
Kirjoittaa saa, suotavaa myös se että tekstaaminen tapahtuu sille tarkoitetulle riville... opetelkaa siis lainaamaan edellisen homppelin kirjoitusta oikein jotta meidän kaikkien fomous (https://www.urbaanisanakirja.com/word/fomo/) helpottuu.
-
Tuli puitua yksi kuorma braagea. Se oli kyllä ihan vitsi, tai ainakin jyvä on tosiaan kuin kuusen neulanen. Kyllä Aukusti näyttääkin tuon rinnalla mahtavalta.
-
Huomenna alkaa puinnit. Kahden vaiheilla olen kummastako aloitan. Taidan heittää kruunaa vai klaavaa. Vaihtoehtona ovat Livado ruis ja RGT Planet. Kumpaako arvon raati puisi ? Ja onko kokemusta aamupuinneista. Jos toi 30 asteen helle jatkuu niin ajattelin aloittaa puinnin viideltä aamulla. Ei ole niin kuuma. Onko kokemuksia ?
-
Sitä puidaan mikä on valmista. Ja tarvi varmaan tässä kuussa aloittaa mitään.
-
https://youtu.be/h8AOrI5d2xk
Uudessa-Seelannissa puitiin tammi-helmikuun vaihteeessa 10-11 tonnin vehnäsatoa. Kuivaa olis sielläkin kuulemma marraskuussa.
Vaikka viljat kasvaa siellä alaspäin, ovat menneet silti lakoon.
-SS-
-
Tuli puitua yksi kuorma braagea. Se oli kyllä ihan vitsi, tai ainakin jyvä on tosiaan kuin kuusen neulanen. Kyllä Aukusti näyttääkin tuon rinnalla mahtavalta.
Ei se ihan vitsi ollutkaan. Hlp 67 ja kaksi 120Ws (13,3) + kukkura / 3,7ha. Puintikosteus 14-19% eli 1,5-2h lämmöt päällä kuivatessa. Ihan hyvin katovuodeksi. En mää ikinä tuon enempää saa.
-
Tuli puitua yksi kuorma braagea. Se oli kyllä ihan vitsi, tai ainakin jyvä on tosiaan kuin kuusen neulanen. Kyllä Aukusti näyttääkin tuon rinnalla mahtavalta.
Ei se ihan vitsi ollutkaan. Hlp 67 ja kaksi 120Ws (13,3) + kukkura / 3,7ha. Puintikosteus 14-19% eli 1,5-2h lämmöt päällä kuivatessa. Ihan hyvin katovuodeksi. En mää ikinä tuon enempää saa.
Missäpäin Suomessa?
-
Tuli puitua yksi kuorma braagea. Se oli kyllä ihan vitsi, tai ainakin jyvä on tosiaan kuin kuusen neulanen. Kyllä Aukusti näyttääkin tuon rinnalla mahtavalta.
Ei se ihan vitsi ollutkaan. Hlp 67 ja kaksi 120Ws (13,3) + kukkura / 3,7ha. Puintikosteus 14-19% eli 1,5-2h lämmöt päällä kuivatessa. Ihan hyvin katovuodeksi. En mää ikinä tuon enempää saa.
Bragea tänään 14.5ha, liekö koskaan näin aikaisin. Melkoista tikkua on jyvät, ja hlp. ei kummoinen, en usko että 65kg ylittyy, ehkä jää nippanappa alle. Näin surkeaa jyväkokoa en muista ihan hetkeen, liekö mentävä niin kauas kuin 1987 hallavuoteen? Tai ehkä 2006 oli yhtä huonoa. Satoa kertyy kuitenkin paljon jyväkokoon nähden, normaalilla jyväkoolla ennätykset paukkuisi. Ihmeellisen raskasta tuohon tikkuiseen jyvään nähden.
Toivottavasti paranee kun pääsee multavammille maille, vaikka tänään toinen aloitettu lohko olikin se paras "syömahammas". Sato odotuksiin nähden pettymys, mutta ilman vettä ei mikään kasva kunnolla. Keväällä iti ok., Juhannuksen sateet herätti henkiin ja jarrua tarvitsi reilusti kunnon tautiaineiden kanssa, mutta Heinäkuussa olisi pitänyt sataa. Varsinkin kun lämpötilat rikkoi edelliset ennätykset liiankin komeasti. Jälkiviisaana jarrua hitusen vähemmän, mutta eipä arvannut että kesässä on vain yksi maata suunnilleen kasteleva sade.
-
Huomenna alkaa puinnit. Kahden vaiheilla olen kummastako aloitan. Taidan heittää kruunaa vai klaavaa. Vaihtoehtona ovat Livado ruis ja RGT Planet. Kumpaako arvon raati puisi ? Ja onko kokemusta aamupuinneista. Jos toi 30 asteen helle jatkuu niin ajattelin aloittaa puinnin viideltä aamulla. Ei ole niin kuuma. Onko kokemuksia ?
Riippuu kasteesta ja vihreän määrästä siellä seassa...
...yleensä miun puimuri ei juuri sitä kestä.
-
Huomenna alkaa puinnit. Kahden vaiheilla olen kummastako aloitan. Taidan heittää kruunaa vai klaavaa. Vaihtoehtona ovat Livado ruis ja RGT Planet. Kumpaako arvon raati puisi ? Ja onko kokemusta aamupuinneista. Jos toi 30 asteen helle jatkuu niin ajattelin aloittaa puinnin viideltä aamulla. Ei ole niin kuuma. Onko kokemuksia ?
Riippuu kasteesta ja vihreän määrästä siellä seassa...
...yleensä miun puimuri ei juuri sitä kestä.
Rgt Planet puinti menossa , kosteus 17,5 sitä olis sitten noin 100 ha alalla
-
Huomenna alkaa puinnit. Kahden vaiheilla olen kummastako aloitan. Taidan heittää kruunaa vai klaavaa. Vaihtoehtona ovat Livado ruis ja RGT Planet. Kumpaako arvon raati puisi ? Ja onko kokemusta aamupuinneista. Jos toi 30 asteen helle jatkuu niin ajattelin aloittaa puinnin viideltä aamulla. Ei ole niin kuuma. Onko kokemuksia ?
Riippuu kasteesta ja vihreän määrästä siellä seassa...
...yleensä miun puimuri ei juuri sitä kestä.
Rgt Planet puinti menossa , kosteus 17,5 sitä olis sitten noin 100 ha alalla
96000e tulossa...
-
Ekat wolmarit laarissa, puintikosteus 18 ja hlp 67. Paino yllätti, kelpaa kaupallekkin.
-
Aukusti puitu. Sato alle 4t/ha, mutta paino 64-69. Ei uskoisi kun sai vettä vain juhannusviikolla. Toria näyttää paremmalta.
-
Elmeri joka mä olin juhannuksena valmis kyntää sellaisena on kirinnyt ja karpannut hurjasti. Tähkät kookkaat ensimäistä itämiskierroksesta, ja pidempiä on kakkos sato. Elmerihän on altis taudeille ja kun ne nyt ei näyttänyt miltään kuukausi sitten, en ruiskuttanut mitään tautiainetta, ja se oli iso virhe. Se verottaa varmasti hl painoa.
Ja te nyr jorka laskitte pienenpi sato kovemmalla hinnalla, nyt vielä, pienempi määrä kuivata ja huomattavasti kuivempaa ku viime vuonna. Vähemmän satseja ja ehkä 18h lyhyempiä kuvatusaikoja. Ei välttänärtä paha vuosi vielä.
-
Elmeri joka mä olin juhannuksena valmis kyntää sellaisena on kirinnyt ja karpannut hurjasti. Tähkät kookkaat ensimäistä itämiskierroksesta, ja pidempiä on kakkos sato. Elmerihän on altis taudeille ja kun ne nyt ei näyttänyt miltään kuukausi sitten, en ruiskuttanut mitään tautiainetta, ja se oli iso virhe. Se verottaa varmasti hl painoa.
Ja te nyr jorka laskitte pienenpi sato kovemmalla hinnalla, nyt vielä, pienempi määrä kuivata ja huomattavasti kuivempaa ku viime vuonna. Vähemmän satseja ja ehkä 18h lyhyempiä kuvatusaikoja. Ei välttänärtä paha vuosi vielä.
Älä nyt tollaisia juttele. Joku saattaa vaikka lukea näitä ja toteaa ettei kato tulekkaan ja tiputtaa viljan hinnan takaisin sinne reiluun sataseen... ;D
Luulen, että kato on aika paikallista. Jopa ihan viljelijä kohtaista. Tavan mukaan, kun kävi syksyllä kyntämässä ja nyt keväällä sitten odotteli kuivumista ja möyläsi sen pellon vähintään 5 kertaa, että sai varmasti sahajauhoa niin vettä kun ei tullutkaan ja kosteus hävitetty sillä möyläämisellä niin varmasti sai kadon aikaan. Vieressä joku hutilompi kaveri saattoi onnistua ihan hyvin. Ja tämä koskee nyt sitten tätä saviseutua ettei tarvitse kenenkään pahoittaa mieltään..
-
Elmeri joka mä olin juhannuksena valmis kyntää sellaisena on kirinnyt ja karpannut hurjasti. Tähkät kookkaat ensimäistä itämiskierroksesta, ja pidempiä on kakkos sato. Elmerihän on altis taudeille ja kun ne nyt ei näyttänyt miltään kuukausi sitten, en ruiskuttanut mitään tautiainetta, ja se oli iso virhe. Se verottaa varmasti hl painoa.
Ja te nyr jorka laskitte pienenpi sato kovemmalla hinnalla, nyt vielä, pienempi määrä kuivata ja huomattavasti kuivempaa ku viime vuonna. Vähemmän satseja ja ehkä 18h lyhyempiä kuvatusaikoja. Ei välttänärtä paha vuosi vielä.
Siis tämä on kait paras viljavuosi ikinä mun 25v viljely historiassa. Vilja on kuivaa puitaessa, sato hyvä ja todella pineillä kustannuksilla muutenkin aikaan saatu :)
-
Elmeri joka mä olin juhannuksena valmis kyntää sellaisena on kirinnyt ja karpannut hurjasti. Tähkät kookkaat ensimäistä itämiskierroksesta, ja pidempiä on kakkos sato. Elmerihän on altis taudeille ja kun ne nyt ei näyttänyt miltään kuukausi sitten, en ruiskuttanut mitään tautiainetta, ja se oli iso virhe. Se verottaa varmasti hl painoa.
Ja te nyr jorka laskitte pienenpi sato kovemmalla hinnalla, nyt vielä, pienempi määrä kuivata ja huomattavasti kuivempaa ku viime vuonna. Vähemmän satseja ja ehkä 18h lyhyempiä kuvatusaikoja. Ei välttänärtä paha vuosi vielä.
Älä nyt tollaisia juttele. Joku saattaa vaikka lukea näitä ja toteaa ettei kato tulekkaan ja tiputtaa viljan hinnan takaisin sinne reiluun sataseen... ;D
Luulen, että kato on aika paikallista. Jopa ihan viljelijä kohtaista. Tavan mukaan, kun kävi syksyllä kyntämässä ja nyt keväällä sitten odotteli kuivumista ja möyläsi sen pellon vähintään 5 kertaa, että sai varmasti sahajauhoa niin vettä kun ei tullutkaan ja kosteus hävitetty sillä möyläämisellä niin varmasti sai kadon aikaan. Vieressä joku hutilompi kaveri saattoi onnistua ihan hyvin. Ja tämä koskee nyt sitten tätä saviseutua ettei tarvitse kenenkään pahoittaa mieltään..
Juu ei tuu mitenkään hyvä. Ruis oli vain 1,5t/ha. Ei pystyny rahtikuivaaja otta sitä kuivuriin kun 5 ha oli niin pieni määrä. No, onneksi on vielä näitä 100hl kuivurita toiminnassa.
Oliko se 12.5 kun tuli ukkoskuuroja. Ne jotka sai silloin vettä silleen että toukotyöt piti keskeyttä, on nätit kasvustot. Sitten nää juhannus sateet tuli tai sitten tuli vähän.
-
Onpahan puintikausi alotettu. Elmeri-ohra sentään 3,5t/hlp 64/ha ilman merkityksellisiä sateita.
-
Meeri-Kaura on pääosin 15% kosteata. Vihreitä kuitenkin yli 5%. Kylmäilmakuivurissa kypsyvät sitten.
Kuorma tulee paikastansa, ehkä kuitenkin enemmän kuin 1992-1993 kuivina kesinä.
-SS-
-
Mistral kevätvehnä tänään 15% puintikosteus.
-
Mistral kevätvehnä tänään 15% puintikosteus.
Töyräällä kuivaneeseen Licameroon juu tosiaan ei vanhan hammas enää purrut. Saran alapäässä korret vihertävät hiukan vielä. Siksi aloitin Meerillä ja otan kuormallisen tai kaksi kirjavaa Verttiä kylmäkuivuriin kypsymään sitten niin paljon vehnää kuin kerkiää ennen sadetta. Kaura on kyyl joutuisaa puida, torven täydeltä säiliöön. Kevyttähän se on oikeaan viljaan verrattuna.
Eipä tuo hankalaa ollut, vaikka pari päivää meni Claasin nippojen etsiskelyyn ja kaikenlaisten pikkuasioiden entraukseen. Miksi Claasissa pirulauta joutuu avaimilla purkamaan vasemman puolen peitepeltejä, jotta pääsee puintikelan laakereita rasvaamaan ? Ja se tyhjennystorven nivel on suorastaan kusipäinen, kun nippaa joutuu lähestymään torven sisältä päin, letkua ensin mutkalle sinne ja sitten koittaa sormenpäillä ujuttaa liukasta letkun päätä sinne ristikkoon. Pthyi.
-SS-
-
Ceylon valkuainen 14,5%, sako 370 ja painaa 83kg. Reetta sako 212 ja painaa lähes 80.
-
Mistral kevätvehnä tänään 15% puintikosteus.
Töyräällä kuivaneeseen Licameroon juu tosiaan ei vanhan hammas enää purrut. Saran alapäässä korret vihertävät hiukan vielä. Siksi aloitin Meerillä ja otan kuormallisen tai kaksi kirjavaa Verttiä kylmäkuivuriin kypsymään sitten niin paljon vehnää kuin kerkiää ennen sadetta. Kaura on kyyl joutuisaa puida, torven täydeltä säiliöön. Kevyttähän se on oikeaan viljaan verrattuna.
Eipä tuo hankalaa ollut, vaikka pari päivää meni Claasin nippojen etsiskelyyn ja kaikenlaisten pikkuasioiden entraukseen. Miksi Claasissa pirulauta joutuu avaimilla purkamaan vasemman puolen peitepeltejä, jotta pääsee puintikelan laakereita rasvaamaan ? Ja se tyhjennystorven nivel on suorastaan kusipäinen, kun nippaa joutuu lähestymään torven sisältä päin, letkua ensin mutkalle sinne ja sitten koittaa sormenpäillä ujuttaa liukasta letkun päätä sinne ristikkoon. Pthyi.
-SS-
kannattaa laittaa puimuriin joku automaattinen voitelu http://www.lincolnindustrial.com/applications/agricultureforestry/lubricationsystemsforcombines.aspx
voihan sitä köyhäillä ja mennä ostamaan taipuisan jatkopalan niihin hankaliin rasvanippoihin kuismalta.... sampossa ainakin on muutama nippa kiinni pyörissä ja puintikoneiston hihnapyörissä, ne letkut menee mutkalle kun lähtee puimaan :)
-
Mistral kevätvehnä tänään 15% puintikosteus.
Töyräällä kuivaneeseen Licameroon juu tosiaan ei vanhan hammas enää purrut. Saran alapäässä korret vihertävät hiukan vielä. Siksi aloitin Meerillä ja otan kuormallisen tai kaksi kirjavaa Verttiä kylmäkuivuriin kypsymään sitten niin paljon vehnää kuin kerkiää ennen sadetta. Kaura on kyyl joutuisaa puida, torven täydeltä säiliöön. Kevyttähän se on oikeaan viljaan verrattuna.
Eipä tuo hankalaa ollut, vaikka pari päivää meni Claasin nippojen etsiskelyyn ja kaikenlaisten pikkuasioiden entraukseen. Miksi Claasissa pirulauta joutuu avaimilla purkamaan vasemman puolen peitepeltejä, jotta pääsee puintikelan laakereita rasvaamaan ? Ja se tyhjennystorven nivel on suorastaan kusipäinen, kun nippaa joutuu lähestymään torven sisältä päin, letkua ensin mutkalle sinne ja sitten koittaa sormenpäillä ujuttaa liukasta letkun päätä sinne ristikkoon. Pthyi.
-SS-
Kyllä sen rasvauksen joka syksy tekee kun on aina puinut Claasilla eikä tiedä paremmasta. :) Tosiaan koko puimurin rasvaus on kyllä iso projekti.
-
Ceylon valkuainen 14,5%, sako 370 ja painaa 83kg. Reetta sako 212 ja painaa lähes 80.
[/quot
Täällä Ceylonin Hlp 84,5 esinäytteen mukaan.
-
Ceylon valkuainen 14,5%, sako 370 ja painaa 83kg. Reetta sako 212 ja painaa lähes 80.
[/quot
Täällä Ceylonin Hlp 84,5 esinäytteen mukaan.
Palioko tuli?
-
Huomenna alkaa puinnit. Kahden vaiheilla olen kummastako aloitan. Taidan heittää kruunaa vai klaavaa. Vaihtoehtona ovat Livado ruis ja RGT Planet. Kumpaako arvon raati puisi ? Ja onko kokemusta aamupuinneista. Jos toi 30 asteen helle jatkuu niin ajattelin aloittaa puinnin viideltä aamulla. Ei ole niin kuuma. Onko kokemuksia ?
Riippuu kasteesta ja vihreän määrästä siellä seassa...
...yleensä miun puimuri ei juuri sitä kestä.
Rgt Planet puinti menossa , kosteus 17,5 sitä olis sitten noin 100 ha alalla
96000e tulossa...
9600e tulossa...
-
Huomenna alkaa puinnit. Kahden vaiheilla olen kummastako aloitan. Taidan heittää kruunaa vai klaavaa. Vaihtoehtona ovat Livado ruis ja RGT Planet. Kumpaako arvon raati puisi ? Ja onko kokemusta aamupuinneista. Jos toi 30 asteen helle jatkuu niin ajattelin aloittaa puinnin viideltä aamulla. Ei ole niin kuuma. Onko kokemuksia ?
Riippuu kasteesta ja vihreän määrästä siellä seassa...
...yleensä miun puimuri ei juuri sitä kestä.
Rgt Planet puinti menossa , kosteus 17,5 sitä olis sitten noin 100 ha alalla
Milloin Planetit on kylvetty. Mulla planetissa yhä vaan tähkät pystyssä. Ajoin kyllä tautiaineet tähkimisen alussa kun piti alkaa sadejakso mutta ei oo montaa milliä sen jälkeen tullu.
-
Niin on täälläkin pystyssä. Kaks viikkoa ainakin puitiin, vähintään.
-
Huomenna alkaa puinnit. Kahden vaiheilla olen kummastako aloitan. Taidan heittää kruunaa vai klaavaa. Vaihtoehtona ovat Livado ruis ja RGT Planet. Kumpaako arvon raati puisi ? Ja onko kokemusta aamupuinneista. Jos toi 30 asteen helle jatkuu niin ajattelin aloittaa puinnin viideltä aamulla. Ei ole niin kuuma. Onko kokemuksia ?
Riippuu kasteesta ja vihreän määrästä siellä seassa...
...yleensä miun puimuri ei juuri sitä kestä.
Rgt Planet puinti menossa , kosteus 17,5 sitä olis sitten noin 100 ha alalla
Milloin Planetit on kylvetty. Mulla planetissa yhä vaan tähkät pystyssä. Ajoin kyllä tautiaineet tähkimisen alussa kun piti alkaa sadejakso mutta ei oo montaa milliä sen jälkeen tullu.
)9.5 ja siitä eteenpäin. Ihan valmistahan se ei ole, mutta käytännön syistä, jotka ovat olkien kerääminen, osalle lohkoista rukiin kylvö lautasmuokkauksen jälkeen ja osassa lohkoja juolavehnäongelma. Ehtii juolavehnä kasvaa kuukauden jolloin glyfosaatti noin 9.9 ja kyntö noin 10.10.
-
Tähän mennessä satoarviot Reetta 3600, ceylon 4100 ja wolmari 2700.
-
Meeri-kaura 4055 kg/ha. Vertti-ohra 3008 kg/ha hl-painot 52,5 ja 63 kg.
-SS-
-
Meeri-kaura 4055 kg/ha. Vertti-ohra 3008 kg/ha hl-painot 52,5 ja 63 kg.
-SS-
Aika huleita ovat🙄
-
Joo ei onnistunut vertin puinti ennen kuin bräkleenillä poisti rapsinjäänteet pöydän jyväkynnyksen ja kuperan pohjan päältä ja sitten korrek kestovaha perään. Alkoivat vihnekasat luistaa paremmin syöttöruuville. Onneksi oli pitkiä saviruohoja jotka veivät otrat mukanaan.
Noin 20 cm korkeaa parhaimmillaan.
-SS-
-
Tässä alkaa hirvittämään kun lukee savimaahisten satolukemia.
Uskaltaako sitä lainkka alkaa syöttämään laihoa museoavokkaalle?
Lähinnä hehtopainot kammoksuttaa...
Tässä on nähty 49-kauraa, 61-ohraa ja semmosta rikkavehnää....
-
Jokos kevätvehnää puitu, mulla ekana kylvetyt alkaa olevan reeras, ens viikol ehkä.
-
Jokos kevätvehnää puitu, mulla ekana kylvetyt alkaa olevan reeras, ens viikol ehkä.
Ihan on kovia jyvät,mutta seassa paljon jälkiversonnutta, samoin on ohran laita, tulee olemaan vaikeata päättää, milloin on oikea aika puida.
-
Jokos kevätvehnää puitu, mulla ekana kylvetyt alkaa olevan reeras, ens viikol ehkä.
Ihan on kovia jyvät,mutta seassa paljon jälkiversonnutta, samoin on ohran laita, tulee olemaan vaikeata päättää, milloin on oikea aika puida.
Kylmällä ilmalla tuulettaa pari päivää, niin vihreät ovat hävinneet.
-SS-
-
Mulla ekoissa kylvöissä ei jälkiversoa, iti melko tasaisesti ja kasvusto tuuleentunut tasaisesti. Myöhemmissä kylvöissä on sitten jo sekulia.
-
Olipa rajuja tuulenpuuskia eilen, mulla taisi käydä niin että iski kato puintivalmiille kaurapellolle sillä alustavan tarkastelun perusteella rajut tuulenpuuskat varisti kauranjyviä maahan, vaikea sanoa kuinka paljon mutta hyvinkin 20 % sadosta näyttäisi maahan varisseelta, harmittaa vietävästi kun sato ei muutenkaan näytä hyvältä ja viljan hinta kerrankin kohdallaan, edellisen kerran kävi näin 30.8.2015 kun raju raekuuro (sokerinpalan kokoiset rakeet) varisutti lähes puolet puintivalmiista kauranjyvistä maahan ja puolitti kaurasadon, oletteko muut käyneet tarkastamassa kaurapellot eilisten rajujen tuulenpuuskien jäljiltä.
-
Meerissäkin oli varisseita jo 9. päivä. Variseminen oli ennen aikaan iso ongelma, lajikeominaisuus.
Tuuli teki täälläkin eilen vahinkoa. Pidän puidessa claasin säiliön kantta raollaan tangon varassa. Tuulenpuuska tarttui siihen ja mursi toisen muovisaranan, lennätti rajoitinnarun varassa roikkumaan säiliön sivulle.Ladon ovet muistin laittaa tuulen puolelta kiinni, liian usein on tarvinnut kiivetä viemään parisataa tiiltä takaisin katolle unohduksen jälkeen.
-SS-
-
Steinaria eka vuorossa...
-
Licamero-kevätvehnää muutama hehtaari, kuivasta töyräästä ja lohkon yläreunoista. Satotaso rinteessä 3300 kg/ha. Muualla 3880 kg/ha. Ostosiemenen, tautitorjunnan ja täyden lannoituksen huomioon tyydyttävä tulos, olosuhteisiin nähden. Olisikohan Licamero hiukan poudan arka ?
Vielä on tasaisella valtaojan vieressä odottamassa raa'an oloista ja ehkä puolet parempaa kasvustoa.
Kyllä on puimurin viettopinta, seulat ja tyhjennysruuvi kiiltävä nyt.
-SS-
-
Licamero-kevätvehnää muutama hehtaari, kuivasta töyräästä ja lohkon yläreunoista. Satotaso rinteessä 3300 kg/ha. Muualla 3880 kg/ha. Ostosiemenen, tautitorjunnan ja täyden lannoituksen huomioon tyydyttävä tulos, olosuhteisiin nähden. Olisikohan Licamero hiukan poudan arka ?
Vielä on tasaisella valtaojan vieressä odottamassa raa'an oloista ja ehkä puolet parempaa kasvustoa.
Kyllä on puimurin viettopinta, seulat ja tyhjennysruuvi kiiltävä nyt.
-SS-
Mikä sua vaivaa? Postasit positiivisen viestin, ilman ainuttakaan valitusta ja vinkumista.
Poika, sä alat oppia.😄😄😄
-
Mikä sua vaivaa? Postasit positiivisen viestin, ilman ainuttakaan valitusta ja vinkumista.
Poika, sä alat oppia.😄😄😄
Jos siirtyisit vinkumaan vapaaseen sanaan, kun et puimisesta pysty kirjoittamaan.
-SS-
-
Mikä sua vaivaa? Postasit positiivisen viestin, ilman ainuttakaan valitusta ja vinkumista.
Poika, sä alat oppia.😄😄😄
Jos siirtyisit vinkumaan vapaaseen sanaan, kun et puimisesta pysty kirjoittamaan.
-SS-
Peruspositiivisuutesi iski taas.
Mää olen kaik jo puinu. Löpöö ei menny kuin 20 % normivuodesta. Hlp aikaisilla ohrillakin oli 65. Kaiken kaikkiaan hyvä vuosi, ei menny paljon aikaa pellolla, nopeasti pääsi tuottavampaan työhön, puimurikaan ei rikkoutunu kun pääsi lyhyessä oljessa helpolla. Ei tullu tallaantumisvaurioita maaperään. Ja on hyvä levittää kalkit kantavalle pelloille. Jaa niin, ethän sää kalkitsekaan, koska se yksi tutkimus...
Kato pitää nähdä hyvät puolet asioista, eikä jatkuvasti vinkua ja valittaa. Tai sit pitää vaihtaa ammattia jos kaikki noin närästää aina Claasin väärin sijoitettuja rasvanippoja myöten. Lopettaa maajussileikit ja keskittyy niihin mutterivääntöihin, joihin ei kaikki pullakädet pysty.😎😎😎👍🏿👍🏿
-
Mikä sua vaivaa? Postasit positiivisen viestin, ilman ainuttakaan valitusta ja vinkumista.
Poika, sä alat oppia.😄😄😄
Jos siirtyisit vinkumaan vapaaseen sanaan, kun et puimisesta pysty kirjoittamaan.
-SS-
Peruspositiivisuutesi iski taas.
Mää olen kaik jo puinu. Löpöö ei menny kuin 20 % normivuodesta. Hlp aikaisilla ohrillakin oli 65. Kaiken kaikkiaan hyvä vuosi, ei menny paljon aikaa pellolla, nopeasti pääsi tuottavampaan työhön, puimurikaan ei rikkoutunu kun pääsi lyhyessä oljessa helpolla. Ei tullu tallaantumisvaurioita maaperään. Ja on hyvä levittää kalkit kantavalle pelloille. Jaa niin, ethän sää kalkitsekaan, koska se yksi tutkimus...
Kato pitää nähdä hyvät puolet asioista, eikä jatkuvasti vinkua ja valittaa. Tai sit pitää vaihtaa ammattia jos kaikki noin närästää aina Claasin väärin sijoitettuja rasvanippoja myöten. Lopettaa maajussileikit ja keskittyy niihin mutterivääntöihin, joihin ei kaikki pullakädet pysty.😎😎😎👍🏿👍🏿
Se nyt ainakin tuli selväksi, ettet ole puimista nähnytkään.
-SS-
-
>Se nyt ainakin tuli selväksi, ettet ole puimista nähnytkään.
Aika paha.. 😄
-
Mikä sua vaivaa? Postasit positiivisen viestin, ilman ainuttakaan valitusta ja vinkumista.
Poika, sä alat oppia.😄😄😄
Jos siirtyisit vinkumaan vapaaseen sanaan, kun et puimisesta pysty kirjoittamaan.
-SS-
Peruspositiivisuutesi iski taas.
Mää olen kaik jo puinu. Löpöö ei menny kuin 20 % normivuodesta. Hlp aikaisilla ohrillakin oli 65. Kaiken kaikkiaan hyvä vuosi, ei menny paljon aikaa pellolla, nopeasti pääsi tuottavampaan työhön, puimurikaan ei rikkoutunu kun pääsi lyhyessä oljessa helpolla. Ei tullu tallaantumisvaurioita maaperään. Ja on hyvä levittää kalkit kantavalle pelloille. Jaa niin, ethän sää kalkitsekaan, koska se yksi tutkimus...
Kato pitää nähdä hyvät puolet asioista, eikä jatkuvasti vinkua ja valittaa. Tai sit pitää vaihtaa ammattia jos kaikki noin närästää aina Claasin väärin sijoitettuja rasvanippoja myöten. Lopettaa maajussileikit ja keskittyy niihin mutterivääntöihin, joihin ei kaikki pullakädet pysty.😎😎😎👍🏿👍🏿
Se nyt ainakin tuli selväksi, ettet ole puimista nähnytkään.
-SS-
Hhaha.
Mikäs rasvanäppiä närästää.TAAS kerran...
Kato, aikaista Bragea ruoppapelloilla, kosteutta riitti välttävästi. Tuuli täysillä puidessa ja esipuhdistaja isolla, kyllä sylkee pienet oravankynnet veks.
Suurin osa pelloista säiliksellä.
Tajuan. Olet taas kateellinen. Ole vaan, ihan rauhassa. Se on sun synnynnäinen ominaisuutesi. Ja omituisuutesi.
-
Mää olen kaik jo puinu. Löpöö ei menny kuin 20 % normivuodesta. Hlp aikaisilla ohrillakin oli 65. Kaiken kaikkiaan hyvä vuosi, ei menny paljon aikaa pellolla, nopeasti pääsi tuottavampaan työhön, puimurikaan ei rikkoutunu kun pääsi lyhyessä oljessa helpolla. Ei tullu tallaantumisvaurioita maaperään. Ja on hyvä levittää kalkit kantavalle pelloille. Jaa niin, ethän sää kalkitsekaan, koska se yksi tutkimus...
Kato pitää nähdä hyvät puolet asioista, eikä jatkuvasti vinkua ja valittaa. Tai sit pitää vaihtaa ammattia jos kaikki noin närästää aina Claasin väärin sijoitettuja rasvanippoja myöten. Lopettaa maajussileikit ja keskittyy niihin mutterivääntöihin, joihin ei kaikki pullakädet pysty.😎😎😎👍🏿👍🏿
Se nyt ainakin tuli selväksi, ettet ole puimista nähnytkään.
-SS-
Äläs sano? Äkkiäkös sen 10 hehtaaria pui sillä pullakäsipuimurilla?
Niin.
-
Voiskos tosiaan Puuha-Pete mennä länkyttämään v1ttuun näistä talotollotopiikeista, vapaaseen sanaan, jooko?
Ei sillä, johan tuo mussutus on jatkunut varmaan 5-6 vuotta mulle mutta nyt kun kohderyhmä on laajentunut jo mun lisäks useempaan kirjoittajaan ni alkaa olemaan joka välissä tota sontaa.
-
Voiskos tosiaan Puuha-Pete mennä länkyttämään v1ttuun näistä talotollotopiikeista, vapaaseen sanaan, jooko?
Ei sillä, johan tuo mussutus on jatkunut varmaan 5-6 vuotta mulle mutta nyt kun kohderyhmä on laajentunut jo mun lisäks useempaan kirjoittajaan ni alkaa olemaan joka välissä tota sontaa.
Kiva nähdä, että kritiikkini uppoaa ja aiheuttaa noin kovasti ahdistusta.
Ja taannoinhan väitit, että et edes enää vaivaudu lukemaan ainuttakaan kirjoitustani...😄😄😄👍🏿👍🏿👍🏿
Tästä on hyvä jatkaa.
-
Ceylon valkuainen 14,5%, sako 370 ja painaa 83kg. Reetta sako 212 ja painaa lähes 80.
[/quot
Täällä Ceylonin Hlp 84,5 esinäytteen mukaan.
Meillä tuli ceylonia ehkä piirun vajaa 5000kg/ha, hlp 85,3!! ja valkuainen 12, 9 sako 366. Puitiin 6.8. Etelässä Lohjan nurkilla.
Edellisvuonna vastaavalta lohkolta yli 7t. Ei ollu ihan oikea kevät tehdä jaettua lannoitusta kun ei niitä sateita sitten tullut koskaan :(
Kevätvehnät alkaa olla valmiit mutta vähän harvemmissa paikoissa (50%?) on vihreetä jälkiversoa seassa ja ne heinäkuulla itäneet aukkopaikat sitten ihan oma lukunsa..
Rgt planetissa sama ilmiö, keväällä itäneet olis ollu jo viikon puintikunnossa mutta tupsukorvia seassa joten odotellaan kunnes ensimmäiset alkaa roikkua liian alhaalla.
Ehkä tuo kaura (avenue) olis seuraavana. Kaura tuntui kärsivän kuivuudesta selvästi enemmän kun vehnät.
-
Täs kylällä alkaa kaikilla muilla olla jo puinnit tehty.
Mites teitilläpäin? Noottaa, syyslomille
-
Täs kylällä alkaa kaikilla muilla olla jo puinnit tehty.
Mites teitilläpäin? Noottaa, syyslomille
Eiku syysviljaa kylyvämään, noooootta kyyyyllä.
-
Täsä kyläl ei o viel oikein mitään puitu, edes kylän hätäisimmät ole viel, mut ihan liipasimel on. Syysviljoja on vähän puitu.
-
Hiljaista on ollu, melkein kaikki syysviljatkin pellossa.
Aikaiset ohrat ehkä viikon päästä valmiita. Sato lajikkeet 2-3 viikkoon.
-
Hiton nopsaan katoaa viljat pelloilta, tällä viikolla on puoliväli varmasti ylitetty yleisestikin, osa puinut jo kaikki. Kuivuus nääs, ei juhannuksen sateissa jälkiversoneet jaksaneet kuivuudessa tehdä tähkää, kuolivat orasvaiheessa kuivuuteen ja kuumuuteen.
-
Harmi. Ei meinaa täälläpäin viljat valmistua, menee pari viikkoa vielä ennen kun puinnit alkaa kunnolla, mut jospa tulisi sitten sitä määrää. Naapurin maissi on noin 2,5-3 metristä😉
-
Meilläpäin ainosataan kumina ja rukiit puitu. Jollain on ohrat ja kaurat melko kypsiä, mutta se on aika vähän kuitenkin. Omat ohrat, kun ne nyt lähti kunnolla kasvuun vadta jussina, niitä saa odottaa. Mä luulen että seuraava on rypsi
-
Hemmetin hyvä ruokahernevuosi. N. 3500 kg/ha Rokkaa. Kuivaa ja nättiä. Nyt vipekkaa.
-
Näyttää siltä että tänävuonna aloitetaankin vehnän puinnilla. Quarnat alkaa olemaan kypsiä mutta planetit yhä vaan pystyssä. Niistä tosin näyttäis jotain tulevankin toisin kuin vehnistä. Vehnissä muutamia vihreitä laikkuja jotka lähteneet kuukauden myöhässä mutta ei niitä voi jäädä vartoomaan. Päivän pari jos vielä tupsisi jotain muuta ja sitten pellolle.
-
Omat viljat laarissa, ja puimuri putsattuna tallissa. Sato oli "normaali", harvoin mä tuon enempää saan, tosin ohran painot meni aika alas, kun siirryttiin savisimmille lohkoille. Pirun mukavaa kuivattavaa oli, kun puintikosteus 13 nurkilla. Nyt vaan odottelemaan ohran hintahuippuja...
-
Kaarle ohra ja meeri kaura 50/50 seosviljana. Kaura jo ihan joutunutta mutta ohran perkeleessä on vihreetä vielä niin paljon ettei oikein puimaan kehtaa lähteä. Jos ei ihmeitä tapahdu niin näyttää kyllä siltä että tulee huippu sato
-
Tässä on nyt viikko tappuroitu, sitä RGT Planettia, ja päätös siitä että kylvän kyseistä lajiketta myös ensi vuonna. Ruis Livado odottelee vielä, ensi viikon maanantaista eteenpäin on sen vuoro. Pikku vesisateita kaipasi loppuviikolla niin saisi Livadon kylvöt hyvin käyntiin. En koskaan kylvä ruista rukiin perään, kun kyse on hybridilajikkeista.
-
Ei jumankaut 9.5 kylvetty RGT Planet on vieläkin pehmeäjyväistä ja tähkät pystyssä. Lämpösummat huitelee taivaissa mutta silti valmistuu samaan tahtiin ja aikaan mihin viimevuonna. Ei tuu mitään mun touhuista taas tänäkään vuonna.
-
Mikäs kiire on 14.8? Vielä on kesää jäljellä.
-
Paniikki iskenyt jo muutamiin, vihreetää kasvustoa katoaa pelloilta kuivureihin.
Lämpösummaa ja kasvuaikoja tuijotetaan eikä kasvustoja. Kuivaajat painaa ympäri vuorokauden, öljy vissiin edullista.
-
Ajoin kärryllisen demonstranttia paremmilta paikoilta, jos viime syksynä ei montaa kertaa tarvinnu vauhtia kiihdyttää niin nyt ei ollu montaa kohtaa jossa ois tarvinnu jarruttaa. Tähkät on laihoja ja harvassa. Eipähän tarvii siiloja rakentaa lissää.
Ihme jos 4 tonnia tuosta tulee hehtaarilta. Vihreet läiskät pitää kattoo sit kuukauden päästä uusiks...
-
Eposta tuli puitua... hiukan vihreitä jyviä, muuten kosteus 17%.
Jyvät aika lytyssä 😂😂😂
-
Sunnuntaina tuli omat ohrat puitua. Koskaan ei varmaan ole edes aloitettu 12.8. Paino oli yllätys, 66 varmaan keskiarvo. Yllättäen kuivanakin vuonna savimaa antaa parhaat painot. Sato surkein mun uralla, Tuskin 4 tn/ha.
Rypsikin on viittä vaille valmista.
-
Kai se on huomenna alettava ryhtymään vaikka ei voisi vähempää kiinnostaa.
-
Hemmetin hyvä ruokahernevuosi. N. 3500 kg/ha Rokkaa. Kuivaa ja nättiä. Nyt vipekkaa.
En voi sanoa samaa. Vähän yli 2 tonnia per ha oli Karita.
-
Sunnuntaina tuli omat ohrat puitua. Koskaan ei varmaan ole edes aloitettu 12.8. Paino oli yllätys, 66 varmaan keskiarvo. Yllättäen kuivanakin vuonna savimaa antaa parhaat painot. Sato surkein mun uralla, Tuskin 4 tn/ha.
Rypsikin on viittä vaille valmista.
Joo-o...
Niin, mä kerroin kanssa että sain puinnit tehtyä, kaikki ohraa ja mulla oli hehtolitrapaino 65. Rautakourainen SS-mies, kaikkitietävä narsisti sanoi mun lauseen luettuaan, että Nyt tuli sitten selväksi että en ole puimista nähnytkään.
Että tiedät sinäkin sitten, että SS:n mielestä puhut paskaa. Hänen mielestä asia on mahdoton.
-
Mikä sua vaivaa? Postasit positiivisen viestin, ilman ainuttakaan valitusta ja vinkumista.
Poika, sä alat oppia.😄😄😄
Jos siirtyisit vinkumaan vapaaseen sanaan, kun et puimisesta pysty kirjoittamaan.
-SS-
Peruspositiivisuutesi iski taas.
Mää olen kaik jo puinu. Löpöö ei menny kuin 20 % normivuodesta. Hlp aikaisilla ohrillakin oli 65. Kaiken kaikkiaan hyvä vuosi, ei menny paljon aikaa pellolla, nopeasti pääsi tuottavampaan työhön, puimurikaan ei rikkoutunu kun pääsi lyhyessä oljessa helpolla. Ei tullu tallaantumisvaurioita maaperään. Ja on hyvä levittää kalkit kantavalle pelloille. Jaa niin, ethän sää kalkitsekaan, koska se yksi tutkimus...
Kato pitää nähdä hyvät puolet asioista, eikä jatkuvasti vinkua ja valittaa. Tai sit pitää vaihtaa ammattia jos kaikki noin närästää aina Claasin väärin sijoitettuja rasvanippoja myöten. Lopettaa maajussileikit ja keskittyy niihin mutterivääntöihin, joihin ei kaikki pullakädet pysty.😎😎😎👍🏿👍🏿
Se nyt ainakin tuli selväksi, ettet ole puimista nähnytkään.
-SS-
Hei puupää, sano sama nimimerkille V.Viljelijä.
-
Sunnuntaina tuli omat ohrat puitua. Koskaan ei varmaan ole edes aloitettu 12.8. Paino oli yllätys, 66 varmaan keskiarvo. Yllättäen kuivanakin vuonna savimaa antaa parhaat painot. Sato surkein mun uralla, Tuskin 4 tn/ha.
Rypsikin on viittä vaille valmista.
Joo-o...
Niin, mä kerroin kanssa että sain puinnit tehtyä, kaikki ohraa ja mulla oli hehtolitrapaino 65. Rautakourainen SS-mies, kaikkitietävä narsisti sanoi mun lauseen luettuaan, että Nyt tuli sitten selväksi että en ole puimista nähnytkään.
Että tiedät sinäkin sitten, että SS:n mielestä puhut paskaa. Hänen mielestä asia on mahdoton.
Lohdutukseksi voin sanoa, että mulla ei kovin paljoa ohraa ollut ja pullakäsipuimuri. ;)
Mutta on täälläpäin muitakin joilla ohrat laarissa, ja yleisestikin loppupuolella ohran puinnit täällä E-P:llä.
-
Sunnuntaina tuli omat ohrat puitua. Koskaan ei varmaan ole edes aloitettu 12.8. Paino oli yllätys, 66 varmaan keskiarvo. Yllättäen kuivanakin vuonna savimaa antaa parhaat painot. Sato surkein mun uralla, Tuskin 4 tn/ha.
Rypsikin on viittä vaille valmista.
Joo-o...
Niin, mä kerroin kanssa että sain puinnit tehtyä, kaikki ohraa ja mulla oli hehtolitrapaino 65. Rautakourainen SS-mies, kaikkitietävä narsisti sanoi mun lauseen luettuaan, että Nyt tuli sitten selväksi että en ole puimista nähnytkään.
Että tiedät sinäkin sitten, että SS:n mielestä puhut paskaa. Hänen mielestä asia on mahdoton.
Lohdutukseksi voin sanoa, että mulla ei kovin paljoa ohraa ollut ja pullakäsipuimuri. ;)
Mutta on täälläpäin muitakin joilla ohrat laarissa, ja yleisestikin loppupuolella ohran puinnit täällä E-P:llä.
Samma häär. Tai littuviljan ostajilla on kait ihan normi kalenteri kesä. Heittää vähän härän pyllyä, kuivattavat puitu ja litistettävät odottaa kait kalenteri merkintöjä.
-
Eilen lähti Skagenit, n.1500kg/ha, v1ttu mitä sontaa.... :D
Marblea myös pieni testierä, täytyy jatkaa tänään.............
-
Eilen lähti Skagenit, n.1500kg/ha, v1ttu mitä sontaa.... :D
Marblea myös pieni testierä, täytyy jatkaa tänään.............
Taidat taas vedättää meitä tallukoita. Mitäs ne nortin mittaiset tähkät olikaan ja ylistys ihme litkusta, joka pelastaa litralla hehtaarin sadon.
-
Eilen lähti Skagenit, n.1500kg/ha, v1ttu mitä sontaa.... :D
Marblea myös pieni testierä, täytyy jatkaa tänään.............
Taidat taas vedättää meitä tallukoita. Mitäs ne nortin mittaiset tähkät olikaan ja ylistys ihme litkusta, joka pelastaa litralla hehtaarin sadon.
Ne nortin mittaset tähkät oli kevätvehnän tähkiä, Marblen, se tykkäs kahdesta hivenkierroksesta kuivuusjaksolla.
Syysvehnä meni totaalisen munille, oli siinä ja siinä etten ajanu murskaimella.
Skagenin tähkä oli semmonen "Anniina"-tähkä tänävuonna.
-
Eilen lähti Skagenit, n.1500kg/ha, v1ttu mitä sontaa.... :D
Marblea myös pieni testierä, täytyy jatkaa tänään.............
Taidat taas vedättää meitä tallukoita. Mitäs ne nortin mittaiset tähkät olikaan ja ylistys ihme litkusta, joka pelastaa litralla hehtaarin sadon.
Ne nortin mittaset tähkät oli kevätvehnän tähkiä, Marblen, se tykkäs kahdesta hivenkierroksesta kuivuusjaksolla.
Syysvehnä meni totaalisen munille, oli siinä ja siinä etten ajanu murskaimella.
Skagenin tähkä oli semmonen "Anniina"-tähkä tänävuonna.
Harvaks jäi Marble, ei auttanut iso kylvömäärä kun ei satanu. Tähkä olis voinu olla inauksen pitempi.
HLP 79.8, valkuainen 15.3.
(https://img.aijaa.com/t/00191/14604533.t.jpg) (https://aijaa.com/23Wrq5)
-
Pitihän jo sitä alottaa puinnit. Tässä vaiheessa jo voi sanoa että minun 25vuotisen viljelyhistorian paras sato tulossa. Isot on jyvät kaurassa ja ohrassakin kuin sian porsaita👍
-
Kai se on huomenna alettava ryhtymään vaikka ei voisi vähempää kiinnostaa.
Ryhdyin. Kuuden hehtaarin ohrat kahdessa kuormassa, eikä rattaani ole suuri. Laatu = p...aa.
-
Kai se on huomenna alettava ryhtymään vaikka ei voisi vähempää kiinnostaa.
Ryhdyin. Kuuden hehtaarin ohrat kahdessa kuormassa, eikä rattaani ole suuri. Laatu = p...aa.
Sama täällä.
Onnex ohrat näyttää vähä paremmilta.
-
Naapuri hätähousu, aloitti toissapäivänä. Kokeili ruista, ohraa, vehnää. Kaikissa kosteus 23-26%.
Mikään ei ole vielä valmista viikkoihin.
-
Naapuri hätähousu, aloitti toissapäivänä. Kokeili ruista, ohraa, vehnää. Kaikissa kosteus 23-26%.
Mikään ei ole vielä valmista viikkoihin.
Mikäs siinä mättää? Itänyt myöhään?
-
Pitihän jo sitä alottaa puinnit. Tässä vaiheessa jo voi sanoa että minun 25vuotisen viljelyhistorian paras sato tulossa. Isot on jyvät kaurassa ja ohrassakin kuin sian porsaita👍
Saman pituinen historia ja samat aatokset. Tosin ohran jyvän koossa toki toivomista, mutta keskimäärin varmaan paras sato ikinä.
-
Ohraa tänään,kosteus 12. Ehkä kolme tonnia per hehtaari.
-
Huomenna, ellei sade keskeytä , ohrat katon alla. Tänään kakstahoista, Arild, laatu kelvollista kuusseiskaa tälle vuodelle ja osin todella karulle hietikolle. Sato ko. lohkolla nollasta seittemään tonniin, keskimäärin enemmän kuin keskiarvo noista luvuista.
Ennakkoon oletin olevan heikoin lohko mutta ekana lähes kaks viikkoa sitten puitu lohko olikin hieman heikompi.
Huomenna loput turve/multamaalta pois, sieltä on tullut ok. satoa, jopa hyvää ja onneksi suuri osa ohrista oli tuollaisilla mailla. Jyväkoko kaikkialla normaalia pienempi tai jopa surkea, silti hlpt ekan kuuskakkosesta kuuskolmosen kautta yli kuusvitosiin. Keskiarvo ehkä just kuusvitosia.
Vehnää vähän, se sysipskaa, ehkä 2.5tn/ha tai jotain sinnepäin. Rypseistä ei tiedä ennekuin on puinut mitä tulee.
Onneks ei ollut kauraa, melkoista tikkua ollut, mitä puinut muille ja mitä kuullut laatuja.
Kuivuudesta se hyvä puoli, että Juhannuksen sateissa itäneet ja jälkiversoneet kuoli kuivuudessa, kuten pääkasvikin. Vhreitä/tuoreita ollut vasta näissä viimeiseksi puiduissa hieman, lämpö päällä kuivurissa jopa kolmekin tuntia :D
-
Huomenna, ellei sade keskeytä , ohrat katon alla. Tänään kakstahoista, Arild, laatu kelvollista kuusseiskaa tälle vuodelle ja osin todella karulle hietikolle. Sato ko. lohkolla nollasta seittemään tonniin, keskimäärin enemmän kuin keskiarvo noista luvuista.
Ennakkoon oletin olevan heikoin lohko mutta ekana lähes kaks viikkoa sitten puitu lohko olikin hieman heikompi.
Huomenna loput turve/multamaalta pois, sieltä on tullut ok. satoa, jopa hyvää ja onneksi suuri osa ohrista oli tuollaisilla mailla. Jyväkoko kaikkialla normaalia pienempi tai jopa surkea, silti hlpt ekan kuuskakkosesta kuuskolmosen kautta yli kuusvitosiin. Keskiarvo ehkä just kuusvitosia.
Vehnää vähän, se sysipskaa, ehkä 2.5tn/ha tai jotain sinnepäin. Rypseistä ei tiedä ennekuin on puinut mitä tulee.
Onneks ei ollut kauraa, melkoista tikkua ollut, mitä puinut muille ja mitä kuullut laatuja.
Kuivuudesta se hyvä puoli, että Juhannuksen sateissa itäneet ja jälkiversoneet kuoli kuivuudessa, kuten pääkasvikin. Vhreitä/tuoreita ollut vasta näissä viimeiseksi puiduissa hieman, lämpö päällä kuivurissa jopa kolmekin tuntia :D
50min - 2h lämmöt päällä. Keskiarvo 1h20min. Ja mulla taisi olla kosteimmat jyvät koko mms:lla. Moni kuivas sen 40min-1h, vaikka puintikosteus reilusti alle 14%. Kuivaajan kiertonopeus täydellä kuivaajalla 25min.
-
kuivaahan nuo jyväset on,lähinnä ne pitää jäähdytellä kuivurissa, vai miten sen 12% kans pitäs menetellä?
-
Edellispäivänä Kaarle monitahoista ohraa kosteus jotain 15%, hlp 63. Ei mitään kriisiä, jossei sitten koko kesän stressi ole aiheuttanut jotain traumaa, kun tulee itselle siemeneksi lähinnä. Tuolla lohkolla semmoinen leppäkeppi meni halkeamaan parhaimmillaan 105 senttiä, muokkaa savimaata syvältä myös tämä kuivuus. Hikevämpi osa lohkoa pakkotuleentui enemmän, kun viljat on imenyt sen syvältä kuivaksi jo aiemmin kesällä. Sama ilmiö näkyy myös rapsissa ja varsinkin nurmilla.
Tänään toinen puoli kakstahoisesta Justiina ohrasta kosteus 16%, loput jäi kypsymään. Huomenna varmaan Harmony kauraa.
-
No puinnit yli puolen välin. Aiemmin ei ole ollut näin hyvää keskisatoa. Kerrankin puidaan kypsää ja kuivaa viljaa.
-
Pitihän jo sitä alottaa puinnit. Tässä vaiheessa jo voi sanoa että minun 25vuotisen viljelyhistorian paras sato tulossa. Isot on jyvät kaurassa ja ohrassakin kuin sian porsaita👍
Saman pituinen historia ja samat aatokset. Tosin ohran jyvän koossa toki toivomista, mutta keskimäärin varmaan paras sato ikinä.
”Tuo lause todistaa, ettet ole puimista nähnytkään” sanoisi SS- mies ja jännittäisi hauistaan puristaessaan Claasin rasvanipan auki pelkillä teräksisillä sormillaan.
-
Mihis aikaan keväällä skn marblen kylvit, itse marblea äitienpäivänä kylvin ja hetken vielä sais olla.
-
Naapuri hätähousu, aloitti toissapäivänä. Kokeili ruista, ohraa, vehnää. Kaikissa kosteus 23-26%.
Mikään ei ole vielä valmista viikkoihin.
Mikäs siinä mättää? Itänyt myöhään?
Ei niissä mitään ongelmaa ole. Ne ei vaan mikään ole vielä valmista.
1-2 viikkoon viel, sitten voi ehkä aloitella.
-
Hiukan ohraa aloiteltu sieltä täältä, sadot n. 40 % pienemmät kuin viime vuonna. Wolmari n. 2,5 t/ha ja Planet 4 t/ha. Puintikosteus vihreiden takia 18 % tuntumassa, mutta valmiit paikat 16 %.
Planet ihan nättiä, Wolmari tavallista pienempää ja painot ihan ok, 68 paikkeilla. Vesipula näkyy erittäin epätasaisena kasvustona ja heikkona satotasona, kylvön jälkeen satanut kesäkuussa n. 50 mm, heinäkuussa vain 2 mm ja nyt elokuussa 16 mm.
Juhannuksena itänyt rypsi ja osa kaurasta vielä vihreää....
Paikkakunta Somero.
-
Naapuri hätähousu, aloitti toissapäivänä. Kokeili ruista, ohraa, vehnää. Kaikissa kosteus 23-26%.
Mikään ei ole vielä valmista viikkoihin.
Mikäs siinä mättää? Itänyt myöhään?
Ei niissä mitään ongelmaa ole. Ne ei vaan mikään ole vielä valmista.
1-2 viikkoon viel, sitten voi ehkä aloitella.
Myöhäsiä lajikkeita sitten.
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=82428.msg1489548#msg1489548
« Vastaus #203 : 10.05.18 - klo:21:53
"25ha sain kylvettyä tänään, keli mainio. Maat kuivahtaa sitä mukaa kun muokataan"
-
Mihis aikaan keväällä skn marblen kylvit, itse marblea äitienpäivänä kylvin ja hetken vielä sais olla.
Kuvaan on jääny päivämääräksi 9.5.2018
(https://img.aijaa.com/t/00217/14604693.t.jpg) (https://aijaa.com/IC1rOB)
-
Päivä kevääl, viikko syksyl.....vai miten se sanotaan
-
Naapuri hätähousu, aloitti toissapäivänä. Kokeili ruista, ohraa, vehnää. Kaikissa kosteus 23-26%.
Mikään ei ole vielä valmista viikkoihin.
Mikäs siinä mättää? Itänyt myöhään?
Ei niissä mitään ongelmaa ole. Ne ei vaan mikään ole vielä valmista.
1-2 viikkoon viel, sitten voi ehkä aloitella.
Myöhäsiä lajikkeita sitten.
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=82428.msg1489548#msg1489548
« Vastaus #203 : 10.05.18 - klo:21:53
"25ha sain kylvettyä tänään, keli mainio. Maat kuivahtaa sitä mukaa kun muokataan"
Juu kaikissa melkein 96-110päivää kasvuaika.
-
Ja ohrat saa olla viikon kaksinkerroin ennenkin kannattaa puida.
-
Päivä kevääl, viikko syksyl.....vai miten se sanotaan
Omakohtaionen kokemus on sellainenkin, että kuukausi keväällä, viikko syksyllä. Sinä keväänä kun oli rypsin peittausaine kielletty, niin kuukauden odottelin rypsin itämistä. Taimet menivät kirppojen suihin ilman että montaakaan ehdin havaita. Kylvin sitten ohraa tilalle kuukauden kulutta ja heti normaaliin aikaan kylvettyjen ohrien perään sai puida.
-
Ja ohrat saa olla viikon kaksinkerroin ennenkin kannattaa puida.
P...at, siihen kun tulee sade niin ränsistyvät niin ettei saa kuin oljen puimuriin. Ajoissa kannattaa olla liikkeellä.
-
Mihin se siitä tippuu?. Ainakaan nämä mallaslajikkeet. Silloinhan se itävyys vasta alkaa nousta.
-
Kaksitahoisia ohria on kylällä puitu tämän viikon aikana, kuivaa on, sadosta ei
muuta käsitystä kuin että kuormia tulee sieltäkin vähän, viime vuoteen verrattuna.
Ensi viikolla on luvattu epävakaisempaa ennusteissa. Salon alueella oikeastaan
rapsit ja erittäin edullisella kasvupaikalla kasvaneet viljat ovat enää puimatta.
Licamero kevätvehnän lopullinen satotaso oli 3750 kg/ha. Paras satotaso, noin
4100 kg/ha oli veden suhteen edullisessa paikassa.
Eroa edelliseen kuivaan vuoteen 2010 ei oikeastaan ollut yhtään, silloin lajikkeena oli Epos.
Edelleen suurin satotaso v. 2008 - 2017 on ollut Zebra-lajikkeella, koska osui
tuoreempaan vuoteen 2011.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/1708/Licamero_16082018A.jpg)
Kuva: Licamero kevätvehnä. 16.8.2018. Toinen kierros valtaojan reunaa pitkin.
-SS-
-
Kaksitahoisia ohria on kylällä puitu tämän viikon aikana, kuivaa on, sadosta ei
muuta käsitystä kuin että kuormia tulee sieltäkin vähän, viime vuoteen verrattuna.
Ensi viikolla on luvattu epävakaisempaa ennusteissa. Salon alueella oikeastaan
rapsit ja erittäin edullisella kasvupaikalla kasvaneet viljat ovat enää puimatta.
Licamero kevätvehnän lopullinen satotaso oli 3750 kg/ha. Paras satotaso, noin
4100 kg/ha oli veden suhteen edullisessa paikassa.
Eroa edelliseen kuivaan vuoteen 2010 ei oikeastaan ollut yhtään, silloin lajikkeena oli Epos.
Edelleen suurin satotaso v. 2008 - 2017 on ollut Zebra-lajikkeella, koska osui
tuoreempaan vuoteen 2011.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/1708/Licamero_16082018A.jpg)
Kuva: Licamero kevätvehnä. 16.8.2018. Toinen kierros valtaojan reunaa pitkin.
-SS-
Siinä 5000 paikkeilla Marble nyt ku kaikki kuivana.
Ei Ironikaan ihan v1tuix menny....
-
Onko rypsiä kukaan puinut?
Valmista alkais olla, mutta jos nyt nuo vähät viljat ensin mitä jäljellä.
-
Onko rypsiä kukaan puinut?
Valmista alkais olla, mutta jos nyt nuo vähät viljat ensin mitä jäljellä.
Kovin valmiilta näyttää, mutta muistakaahan varoajat. Agil, Targa ja Clamox/Cleravo 90 päivää. Ei oo vasta ku kylvöstä tuon verran. Toki jos pelkillä ötökkäaineilla on pärjännyt niin sitten antaa mennä vain.
-
Onko rypsiä kukaan puinut?
Valmista alkais olla, mutta jos nyt nuo vähät viljat ensin mitä jäljellä.
Kovin valmiilta näyttää, mutta muistakaahan varoajat. Agil, Targa ja Clamox/Cleravo 90 päivää. Ei oo vasta ku kylvöstä tuon verran. Toki jos pelkillä ötökkäaineilla on pärjännyt niin sitten antaa mennä vain.
Synthiat alkaisi olla valmiin näköisiä..Nyt olisi helleviikonloppu..ja sit alkaa kaiketi satelemaan. Mutta valitsen Livadot puitavaksi. Näyttäisi siellä olevan vihreitä tähkiä jonkin verran. Haittaakohan ne ?
-
Jos vihreiden valmistumista vartoo niin loppusyksyyn menee puinnit. Lentäähän ne kuivurista ulos.
Ps. Tulee vilja ulos puimurin tankista vähän livakammin kuin viime dyksynä :)
-
Jos vihreiden valmistumista vartoo niin loppusyksyyn menee puinnit. Lentäähän ne kuivurista ulos.
Ps. Tulee vilja ulos puimurin tankista vähän livakammin kuin viime dyksynä :)
Pientä vikaa puimurissasi, jos vilja tulee tankista ulos. Säiliöstähän sen pitäisi tyhjentäessään tulla...😄
-
Onko rypsiä kukaan puinut?
Valmista alkais olla, mutta jos nyt nuo vähät viljat ensin mitä jäljellä.
Kovin valmiilta näyttää, mutta muistakaahan varoajat. Agil, Targa ja Clamox/Cleravo 90 päivää. Ei oo vasta ku kylvöstä tuon verran. Toki jos pelkillä ötökkäaineilla on pärjännyt niin sitten antaa mennä vain.
Sitten se olisi 14.9 rapsin aikaisin puintipäivä. Rypsipaikkoa en ruiskuttanut. Eipä siinä kyllä puitavaakaan ole.
-SS-
-
Jos vihreiden valmistumista vartoo niin loppusyksyyn menee puinnit. Lentäähän ne kuivurista ulos.
Ps. Tulee vilja ulos puimurin tankista vähän livakammin kuin viime dyksynä :)
Pientä vikaa puimurissasi, jos vilja tulee tankista ulos. Säiliöstähän sen pitäisi tyhjentäessään tulla...😄
Kummallisia puimureita, faarista tulee vilja ulos tyhjennystorvesta.
-
Peurassa on tankki ja toro!
-
Jos vihreiden valmistumista vartoo niin loppusyksyyn menee puinnit. Lentäähän ne kuivurista ulos.
Ps. Tulee vilja ulos puimurin tankista vähän livakammin kuin viime dyksynä :)
Pientä vikaa puimurissasi, jos vilja tulee tankista ulos. Säiliöstähän sen pitäisi tyhjentäessään tulla...😄
Kummallisia puimureita, faarista tulee vilja ulos tyhjennystorvesta.
Muttei kovin nopeasti eikä korkealle :-\
Vauhdissa kuitenkin 8)
-
Jos vihreiden valmistumista vartoo niin loppusyksyyn menee puinnit. Lentäähän ne kuivurista ulos.
Ps. Tulee vilja ulos puimurin tankista vähän livakammin kuin viime dyksynä :)
Pientä vikaa puimurissasi, jos vilja tulee tankista ulos. Säiliöstähän sen pitäisi tyhjentäessään tulla...😄
Kummallisia puimureita, faarista tulee vilja ulos tyhjennystorvesta.
Muttei kovin nopeasti eikä korkealle :-\
Vauhdissa kuitenkin 8)
🤣🤣
-
Ja ohrat saa olla viikon kaksinkerroin ennenkin kannattaa puida.
P...at, siihen kun tulee sade niin ränsistyvät niin ettei saa kuin oljen puimuriin. Ajoissa kannattaa olla liikkeellä.
Monitahoiset ei tahdo kestää tuota kaksikerroin olemista. Sen vuoksi oli itsekkin aloitettava vaikka olisi tehny mieli vielä antaa vähän aikaa olla, mutta sadeennusteet saivat toisiin aatoksiin. Kaksitahoiset pysyvät paremmin eikä niiltä tähkät ala tippua ennen aikojaan..
-
Eilen lähti Skagenit, n.1500kg/ha, v1ttu mitä sontaa.... :D
Marblea myös pieni testierä, täytyy jatkaa tänään.............
Taidat taas vedättää meitä tallukoita. Mitäs ne nortin mittaiset tähkät olikaan ja ylistys ihme litkusta, joka pelastaa litralla hehtaarin sadon.
Ne nortin mittaset tähkät oli kevätvehnän tähkiä, Marblen, se tykkäs kahdesta hivenkierroksesta kuivuusjaksolla.
Syysvehnä meni totaalisen munille, oli siinä ja siinä etten ajanu murskaimella.
Skagenin tähkä oli semmonen "Anniina"-tähkä tänävuonna.
Harvaks jäi Marble, ei auttanut iso kylvömäärä kun ei satanu. Tähkä olis voinu olla inauksen pitempi.
HLP 79.8, valkuainen 15.3.
(https://img.aijaa.com/t/00191/14604533.t.jpg) (https://aijaa.com/23Wrq5)
Toi Marble oli siis 5000kg paikkeilla hehtaari.
Ironista lähti ekasta lohkosta n.4800kg, puintikosteus 14-15%.
Tämmöstä,
(https://img.aijaa.com/m/00483/14605457.jpg) (https://aijaa.com/2HLrDN)
(https://img.aijaa.com/m/00151/14605456.jpg) (https://aijaa.com/W11T0m)
Sitte verrokkina 2-vuoden takainen seiskatonnari, ero on melkonen..
(https://img.aijaa.com/m/00775/14246142.jpg) (https://aijaa.com/PHvGFQ)
-
Ei voi kun ihmetellä näitä skn:n viljoja. Meillä tuon näköisistä pelloista tulee se 2-3 tonnia maksimissaan.. Noo en ala vänkäämään kunhan ihmettelen..
-
Ei voi kun ihmetellä näitä skn:n viljoja. Meillä tuon näköisistä pelloista tulee se 2-3 tonnia maksimissaan.. Noo en ala vänkäämään kunhan ihmettelen..
Tuossa SKN:n tasamaalla voi olla 30 m järvimutaa ja sinistä savea sata metriä alaspäin. Kallistusta ei ainakaan ole. Siellä kaakossa niin kuin tässä aivan rannikolla on töyräitä, joiden sisältä löytyy kallio tai soraharju. Millään kalkilla ei saa kalliota viljavammaksi.
-SS-
-
Missäs metrin suojakaistat?
Vanhaisäntä varmaan käynyt kyntämässä. Kunnia-asia ennen oli kyntää pelto loppuun asti,
jotkut muotoilivat valtaojan uomat sellaisiksi, että könyttiin sinne ojanpyörtänöllekin kyntämään.
-SS-
-
Ei voi kun ihmetellä näitä skn:n viljoja. Meillä tuon näköisistä pelloista tulee se 2-3 tonnia maksimissaan.. Noo en ala vänkäämään kunhan ihmettelen..
Tuossa SKN:n tasamaalla voi olla 30 m järvimutaa ja sinistä savea sata metriä alaspäin. Kallistusta ei ainakaan ole. Siellä kaakossa niin kuin tässä aivan rannikolla on töyräitä, joiden sisältä löytyy kallio tai soraharju. Millään kalkilla ei saa kalliota viljavammaksi.
-SS-
Saman näköisiä peltoja on meidänkin kuin skn:n päällisinpuolin. Se mitä on pinnan alla niin meillä ei sitä mutaa ole näkynyt..
-
(https://img.aijaa.com/m/00483/14605457.jpg) (https://aijaa.com/2HLrDN)
Missäs metrin suojakaistat?
Siinä ne on kahden puolen ojaa.
-
Ei voi kun ihmetellä näitä skn:n viljoja. Meillä tuon näköisistä pelloista tulee se 2-3 tonnia maksimissaan.. Noo en ala vänkäämään kunhan ihmettelen..
Tuossa SKN:n tasamaalla voi olla 30 m järvimutaa ja sinistä savea sata metriä alaspäin. Kallistusta ei ainakaan ole. Siellä kaakossa niin kuin tässä aivan rannikolla on töyräitä, joiden sisältä löytyy kallio tai soraharju. Millään kalkilla ei saa kalliota viljavammaksi.
-SS-
Joo, semmosta tuossa aukeella on, järvimudasta en tiedä mutta sitä sinistä savea löytyy. Erm hessiä on semmonen 50sentiiä ja sen jälkeen harmaan ruskeeta plinttiä ja siitä eteenpäin sinistä.
Ei voi kun ihmetellä näitä skn:n viljoja. Meillä tuon näköisistä pelloista tulee se 2-3 tonnia maksimissaan.. Noo en ala vänkäämään kunhan ihmettelen..
Olennaista on jyväluku ja tähkien määrä neliöllä, unohtamatta hehtopainoa. En tiä miten kukakin peltoalaan vaalii mutta mahdollisimman helläkätisesti.
Tänä vuonna muuten jyviä on ohrassa 22-26. HLP tuossa kohdilla 66-68.
Parhaat ohrat on vielä puimatta.....
-
Vähän erilaiset puintiolosuhteet..
:))))))
-
Tuleekohan turpaan, jos sanon että tällä viikolla on puitu mun viljelijäuran painavimmat ohrat? Arildin paino sen verran yli 70, ettei uskoisi jos ei olisi vaakalla kuormia punnittu. Satotaso ~3800kg/ha, hieman harvaa oli kun ei pensonut. Wolmari selvästi paskempaa, sekä painoltaan että tonneiltaan.
-
Tuleekohan turpaan, jos sanon että tällä viikolla on puitu mun viljelijäuran painavimmat ohrat? Arildin paino sen verran yli 70, ettei uskoisi jos ei olisi vaakalla kuormia punnittu. Satotaso ~3800kg/ha, hieman harvaa oli kun ei pensonut. Wolmari selvästi paskempaa, sekä painoltaan että tonneiltaan.
Kauheen vähän irtos vaikka vettäkin vissiin sateli kohtuullisesti?
Oliko kylvömäärä vähän alakanttiin vai itävyys? Ohraa saa laittaa sen 550-600 vähintään ainaki täällä.
-
Tuleekohan turpaan, jos sanon että tällä viikolla on puitu mun viljelijäuran painavimmat ohrat? Arildin paino sen verran yli 70, ettei uskoisi jos ei olisi vaakalla kuormia punnittu. Satotaso ~3800kg/ha, hieman harvaa oli kun ei pensonut. Wolmari selvästi paskempaa, sekä painoltaan että tonneiltaan.
Kauheen vähän irtos vaikka vettäkin vissiin sateli kohtuullisesti?
Oliko kylvömäärä vähän alakanttiin vai itävyys? Ohraa saa laittaa sen 550-600 vähintään ainaki täällä.
Kylvömäärä, iti tosi hyvin ja tasaisesti. Ensimmäistä kertaa oli 2-tahoista viljelyssä, tuntui se 240-250 kg (500 itua neliölle) julmalle määrälle kun on pienijyväisempään tottunut.
-
Itse olen suosinut vähän alle 500kpl/neliölle määrää mallasohrilla. Ohra pensoo niin paljon että tuollakin määrällä saa sen viljaseinän aikaiseksi. Ehkä tämä vuonna ei ihan niin suurta.
Ja eikös kakstahosilla jyviä tähkässä hyvänä vuonna ole 30kpl ja huonona 24kpl. Hlp pyörii siinä 69-74 välissä.
-
Itse olen suosinut vähän alle 500kpl/neliölle määrää mallasohrilla. Ohra pensoo niin paljon että tuollakin määrällä saa sen viljaseinän aikaiseksi. Ehkä tämä vuonna ei ihan niin suurta.
Ja eikös kakstahosilla jyviä tähkässä hyvänä vuonna ole 30kpl ja huonona 24kpl. Hlp pyörii siinä 69-74 välissä.
No vähintään.
-
Tuleekohan turpaan, jos sanon että tällä viikolla on puitu mun viljelijäuran painavimmat ohrat? Arildin paino sen verran yli 70, ettei uskoisi jos ei olisi vaakalla kuormia punnittu. Satotaso ~3800kg/ha, hieman harvaa oli kun ei pensonut. Wolmari selvästi paskempaa, sekä painoltaan että tonneiltaan.
Paljon oli puintikosteus?Täällä meinaavat valittaa vihreistä joukossa ja 20-30%puintikosteudesta.Sadon sanovat olevan erinomainen ohralla.
-
Tuleekohan turpaan, jos sanon että tällä viikolla on puitu mun viljelijäuran painavimmat ohrat? Arildin paino sen verran yli 70, ettei uskoisi jos ei olisi vaakalla kuormia punnittu. Satotaso ~3800kg/ha, hieman harvaa oli kun ei pensonut. Wolmari selvästi paskempaa, sekä painoltaan että tonneiltaan.
Paljon oli puintikosteus?Täällä meinaavat valittaa vihreistä joukossa ja 20-30%puintikosteudesta.Sadon sanovat olevan erinomainen ohralla.
Olisikohan 18 ollut kostein mittaus, wanha wile näytti parhaiimmillaan 14. Tähän asti puidut sai hyvän alun, ei ole jälki-itäneitä seassa. Viimeiset 5 ha on kylvetty ruutikuivaan maahan, se näyttää sekulimmalta.
-
> Ehkä tämä vuonna ei ihan niin suurta.
Ja eikös kakstahosilla jyviä tähkässä hyvänä vuonna ole 30kpl ja huonona 24kpl. Hlp pyörii siinä 69-74 välissä.
Puheiden perusteella sitä ollaan pohohohojanmaalta
-
> Ehkä tämä vuonna ei ihan niin suurta.
Ja eikös kakstahosilla jyviä tähkässä hyvänä vuonna ole 30kpl ja huonona 24kpl. Hlp pyörii siinä 69-74 välissä.
Puheiden perusteella sitä ollaan pohohohojanmaalta
Päijät-Hämeestä?
Välillä kyllä tuntuu että jutut on, no olkoot....
-
Päijät-häme.
Ai mitkä jutut?
-
Paljon oli puintikosteus?Täällä meinaavat valittaa vihreistä joukossa ja 20-30%puintikosteudesta.Sadon sanovat olevan erinomainen ohralla.
[/quote]
Pakkoko niitä puolivalmiita on puida?
-
Tuleekohan turpaan, jos sanon että tällä viikolla on puitu mun viljelijäuran painavimmat ohrat? Arildin paino sen verran yli 70, ettei uskoisi jos ei olisi vaakalla kuormia punnittu. Satotaso ~3800kg/ha, hieman harvaa oli kun ei pensonut. Wolmari selvästi paskempaa, sekä painoltaan että tonneiltaan.
Paljon oli puintikosteus?Täällä meinaavat valittaa vihreistä joukossa ja 20-30%puintikosteudesta.Sadon sanovat olevan erinomainen ohralla.
Kriisiä pukkaa … mihin kaikki saa mahtumaan? No mä sain kyllä, rajoitin keväällä kylvöhalujani. Ehkä turhaan , hyvä tuottoisin Ohra vuosi ikinä.
-
Paljon oli puintikosteus?Täällä meinaavat valittaa vihreistä joukossa ja 20-30%puintikosteudesta.Sadon sanovat olevan erinomainen ohralla.
Pakkoko niitä puolivalmiita on puida?
[/quote]
No ne vihreät on nyt maitoasteella, kypsiä joskus lokakuussa, jos sitenkään. Määrä vaihtelee, paikoitellen ei juuri ollenkaan, pahimmillaan puolet. Pääsadon kosteus on varmaankin 15 %:n luokkaa. Ja sato ei ole määrältään erinomainen vaan surkea. Puin pois ensitilassa niin saa unohtaa.
Edit: AP:n lainaus virheellinen, en ossaa/viitsi korjata.
-
Vihreät jyvät huijaavat kosteusmittaria. Jätin kylmäilmapuhallukseen vuorokaudeksi niin kosteus oli vehnässä 14%. Sitten varovasti lämpöä niin kuivuu varmasti 12-13% :iin ja pysyy sitten siilossa viileänä.
Vähän mutta painavaa on. Pitäs viedä esinäyte niin saisi arvion valkuaispitoisuudesta. Licamero tuntuu järkevältä vehnältä, jyväkoko on yllättävän suuri. Jos siementä erottelisi.
-SS-
-
Belinda-kauraa puituna vajaa 5ha, kohtuullisen nättiä tavaraa, mutta vähän, enintään 3,5 tonnia/ha ja tämä lohko paremmasta päästä. Kuormasta kun mittaa Wile 65:lla niin yleensä alle 16% kosteus mutta välillä kai osuu vihreitä jyviä ja näyttää 18-19% lukemia. 3 tuntia lämpöä kuivurissa ja reilu jäähdytys niin Wilen lukema muuttuu reilun 11% luokkaan. Todellinen arvo kai jossakin siinä välillä.
-
Mites tämä kuuluisa Mistral muilla on mestynyt? Itsellä täys pettymys ja nyt ollaan sit maakunnallisesti lounais kolkassa ja kaikista vähiten sataneella alueella. Toisena lajikkeena rinnalla Anabel ja on kyllä parempi vaikka ei siinäkään kehumista ole.....
-
Mites tämä kuuluisa Mistral muilla on mestynyt? Itsellä täys pettymys ja nyt ollaan sit maakunnallisesti lounais kolkassa ja kaikista vähiten sataneella alueella. Toisena lajikkeena rinnalla Anabel ja on kyllä parempi vaikka ei siinäkään kehumista ole.....
Itellä Amaretto, vanhalla peittaamattomalla tossilla kylvetty, oli kyllä selkeästi parempi, kuin Serti-Mistral, kuivuuden sieto Amaretolla selvästi parempi. Niin vain ei tunnu Amaretolle päihittäjää löytyvän uusistakaan lajikkeista, se on viljely varmalajike, joka pärjää millaisena vuonna tahansa. Ainut huono puoli on alhainen valkuais%.
-
Ootteko ostanu sitä mistralia tilapakkaamolta?
-
Mites tämä kuuluisa Mistral muilla on mestynyt? Itsellä täys pettymys ja nyt ollaan sit maakunnallisesti lounais kolkassa ja kaikista vähiten sataneella alueella. Toisena lajikkeena rinnalla Anabel ja on kyllä parempi vaikka ei siinäkään kehumista ole.....
Turun kupeessa myös Mistralia, n. 3000 kg ja mittari näytti vielä 24% kosteutta. Kylvetty kuitenkin jo 15.5.
-
Jos vihreiden valmistumista vartoo niin loppusyksyyn menee puinnit. Lentäähän ne kuivurista ulos.
Ps. Tulee vilja ulos puimurin tankista vähän livakammin kuin viime dyksynä :)
Pientä vikaa puimurissasi, jos vilja tulee tankista ulos. Säiliöstähän sen pitäisi tyhjentäessään tulla...😄
Kummallisia puimureita, faarista tulee vilja ulos tyhjennystorvesta.
Tulee säiliöstä, tyhjennystorvea pitkin.
-
Tuleekohan turpaan, jos sanon että tällä viikolla on puitu mun viljelijäuran painavimmat ohrat?
Ei tule turpaan, vaan tulee kommentti, ettet ole puimista nähnytkään.
Rautaisen kouran saattelemana.
-
Aikainen ohra, puintikosteus 15%, satoa lähti reilut 5tn/ha. Korrensääde oli tänäkesänä jopa haitaksi.
-
Niklas kaura. Satotaso lävitse 2500kg/ha, hlp 50-52kg. Ei Herraan Jestas, mitä kahua. Ei ole miesmuistiin nähty moista. Liekö joskus hevosaikakaudella viimeksi ollut tällaista. Meikäläinen ei yleensä välitä mistään mitään, mutta näitä satseja, kun mittaili, niin menihän se jo ihon alle. Ei tässä oikein muuta vaihtoehtoa ole, kuin kaivaa lajittelija esille ja ajaa 2mm seuloilla moskaa pois, se mikä lähtee. Tämmöistä satotasoa kun alkaa olla, niin nimi on luomupapereissa melko äkkiä. Tuon piti olla vielä melko syvään kylvettykin ja tyhjiä töyrynhuippuja lukuunottamatta kasvusto jopa näytti jonkinmoiselta.
Ohrista on nyt Alvari pyörimässä kuivurilla. Alustavasti olen sitä mieltä, että olisi parempi, että Junttieinari viljelee näitä Alvareita ja minä otan sen Arildin tänne. Tämä vähän kieli poskessa heitettynä, en sano lopullista tuomiota, ennenkuin näen hlp:n. En tuota Alvaria ihan täysin voi tuomita, koska se toipui juhannuksen jälkeisissä sateissa ihmeen paljon. Kosteammissa kohdin tähkänkoko on myös komea, kyllä tuossa potentiaalia voi olla, jopa kuivissa töyryissä, mutta nyt lähtötilanne (kynnetty), liian kuivaan kylvetty ja yleinen kuivuus oli niin paljon liikaa, että ei voinut mitään.
-
Niklas kaura. Satotaso lävitse 2500kg/ha, hlp 50-52kg. Ei Herraan Jestas, mitä kahua. Ei ole miesmuistiin nähty moista. Liekö joskus hevosaikakaudella viimeksi ollut tällaista. Meikäläinen ei yleensä välitä mistään mitään, mutta näitä satseja, kun mittaili, niin menihän se jo ihon alle. Ei tässä oikein muuta vaihtoehtoa ole, kuin kaivaa lajittelija esille ja ajaa 2mm seuloilla moskaa pois, se mikä lähtee. Tämmöistä satotasoa kun alkaa olla, niin nimi on luomupapereissa melko äkkiä. Tuon piti olla vielä melko syvään kylvettykin ja tyhjiä töyrynhuippuja lukuunottamatta kasvusto jopa näytti jonkinmoiselta.
Ohrista on nyt Alvari pyörimässä kuivurilla. Alustavasti olen sitä mieltä, että olisi parempi, että Junttieinari viljelee näitä Alvareita ja minä otan sen Arildin tänne. Tämä vähän kieli poskessa heitettynä, en sano lopullista tuomiota, ennenkuin näen hlp:n. En tuota Alvaria ihan täysin voi tuomita, koska se toipui juhannuksen jälkeisissä sateissa ihmeen paljon. Kosteammissa kohdin tähkänkoko on myös komea, kyllä tuossa potentiaalia voi olla, jopa kuivissa töyryissä, mutta nyt lähtötilanne (kynnetty), liian kuivaan kylvetty ja yleinen kuivuus oli niin paljon liikaa, että ei voinut mitään.
Tämähän tuo muistot mieleen Fiia-kauran viljelystä savimaalla. Kasvustot näyttivät molempina Fiia-vuosina melko hyvältä kuiviin olosuhteisiin verrattuna mutta satotaso oli samaa luokkaa. Se tosin teki hehtolitrapainoa sentään 55 kilon luokkaa.
-
Kollegan puimurissa kävin seuraamassa kauranpuintia ja käytiin tämä lajikeasia lävitse. Hän on viime vuosina viljellyt Roopea, Niklasta, Avantia ja Mattyä. Tänä keväänä teki sitten päätöksen ja osti lisäysviljelyyn muutaman säkin BELINDA-kauraa. Perusteena oli se, että Avanti ja Matty eivät vaan yksinkertaisesti pärjää vaihtelevissa olosuhteissa, eikä satotaso ole Belindaa parempi. Mattyllä jopa selkeästi huonompi. Avantin ongelmana taas tolkuttoman pitkä kasvuaika, minkä huomasin minäkin. Se ei tahdo valmistua kuunaan päivänä, syytä ei osaa sanoa. Kasvutapa sellainen jurova, homma ei vaan etene. Ihmeen kova toi Belinda vaan on, paperilla ei mitään ihmeellistä, mutta käytännössä hyvin viljelyvarma. Hieno lajike.
-
Kollegan puimurissa kävin seuraamassa kauranpuintia ja käytiin tämä lajikeasia lävitse. Hän on viime vuosina viljellyt Roopea, Niklasta, Avantia ja Mattyä. Tänä keväänä teki sitten päätöksen ja osti lisäysviljelyyn muutaman säkin BELINDA-kauraa. Perusteena oli se, että Avanti ja Matty eivät vaan yksinkertaisesti pärjää vaihtelevissa olosuhteissa, eikä satotaso ole Belindaa parempi. Mattyllä jopa selkeästi huonompi. Avantin ongelmana taas tolkuttoman pitkä kasvuaika, minkä huomasin minäkin. Se ei tahdo valmistua kuunaan päivänä, syytä ei osaa sanoa. Kasvutapa sellainen jurova, homma ei vaan etene. Ihmeen kova toi Belinda vaan on, paperilla ei mitään ihmeellistä, mutta käytännössä hyvin viljelyvarma. Hieno lajike.
Ja tähän voisi lisätä, että on doni vapaa kaura...
-
Mites tämä kuuluisa Mistral muilla on mestynyt? Itsellä täys pettymys ja nyt ollaan sit maakunnallisesti lounais kolkassa ja kaikista vähiten sataneella alueella. Toisena lajikkeena rinnalla Anabel ja on kyllä parempi vaikka ei siinäkään kehumista ole.....
Itellä Amaretto, vanhalla peittaamattomalla tossilla kylvetty, oli kyllä selkeästi parempi, kuin Serti-Mistral, kuivuuden sieto Amaretolla selvästi parempi. Niin vain ei tunnu Amaretolle päihittäjää löytyvän uusistakaan lajikkeista, se on viljely varmalajike, joka pärjää millaisena vuonna tahansa. Ainut huono puoli on alhainen valkuais%.
On tämä surullista, että näiden vanhojen lajikkeiden viljelyvarmuus on näin paljon parempi. Ihme, että näitä hyväksi havaittuja geenejä ei pystytä viemään eteenpäin. Kevätvehnä on varsinainen jalostuksen murheenkryyni, tänne ei vaan jostain syystä saada kunnollista lajiketta tuotua. Ottaisin itekkin Amareton viljelyyn, mutta kun olen jo niin pohjoisessa, niin se ei oikein siedä mitään ylimääräisiä lannoituksia/douppauksia. Kevätvehnää ei kannattaisi käytännössä viljellä lainkaan. Skagen on niin ylivoimainen sadontuotoltaan. Joudun pitämään kevätvehnää mukana pelkästään viljelykierron takia, että saan tuonne kattilanpohjalohkoille muutakin kuin kauraa ja ohraa.
-
Mites tämä kuuluisa Mistral muilla on mestynyt? Itsellä täys pettymys ja nyt ollaan sit maakunnallisesti lounais kolkassa ja kaikista vähiten sataneella alueella. Toisena lajikkeena rinnalla Anabel ja on kyllä parempi vaikka ei siinäkään kehumista ole.....
Itellä Amaretto, vanhalla peittaamattomalla tossilla kylvetty, oli kyllä selkeästi parempi, kuin Serti-Mistral, kuivuuden sieto Amaretolla selvästi parempi. Niin vain ei tunnu Amaretolle päihittäjää löytyvän uusistakaan lajikkeista, se on viljely varmalajike, joka pärjää millaisena vuonna tahansa. Ainut huono puoli on alhainen valkuais%.
On tämä surullista, että näiden vanhojen lajikkeiden viljelyvarmuus on näin paljon parempi. Ihme, että näitä hyväksi havaittuja geenejä ei pystytä viemään eteenpäin. Kevätvehnä on varsinainen jalostuksen murheenkryyni, tänne ei vaan jostain syystä saada kunnollista lajiketta tuotua. Ottaisin itekkin Amareton viljelyyn, mutta kun olen jo niin pohjoisessa, niin se ei oikein siedä mitään ylimääräisiä lannoituksia/douppauksia. Kevätvehnää ei kannattaisi käytännössä viljellä lainkaan. Skagen on niin ylivoimainen sadontuotoltaan. Joudun pitämään kevätvehnää mukana pelkästään viljelykierron takia, että saan tuonne kattilanpohjalohkoille muutakin kuin kauraa ja ohraa.
Eiköhän se ole ihan harkittua, että jalostetaan sellaisia lajikkeita jotka ovat mahdollisimman kemikaaliriippuvaisia. Onhan amarettokin varmasti kemikaaliriippuvainen, mutta amaretolla taitaa olla juuristo aika hyvä kun korsikin on pitkä. Silloin se kestää vaihtelemissa oloissa paremmin. Tehokkaassa viljelyssä vaatii sitten sen korrensääteen aina, joka lisää tietysti kuluja. Sama kun jos sen haluaa leipäviljaksi niin typpeä vaatii kasvukaudella.
-
itellä skagen oli harvaa mutta sit jyvä oli hyvänkokosta ja ja kivaa puida. ropina oli kova kun "herneet" läpi koneen vaelsi. sääli että sato jäi pieneksi. ja tänä syksynä tuskin saa kylvettyä.
-
Ootteko ostanu sitä mistralia tilapakkaamolta?
jos kauren lopuks kokoonutaan isssooo aaaannttiin
-
Eilen tuli puinnit valmiiksi. Kaikki oli seosviljaa ja siementä lukuunottamatta meni litistykseen.
-
Perjantaina viljat loppuun, rypsiä tosin ei alootetukaan.
-
Tuleekohan turpaan, jos sanon että tällä viikolla on puitu mun viljelijäuran painavimmat ohrat? Arildin paino sen verran yli 70, ettei uskoisi jos ei olisi vaakalla kuormia punnittu. Satotaso ~3800kg/ha, hieman harvaa oli kun ei pensonut. Wolmari selvästi paskempaa, sekä painoltaan että tonneiltaan.
Taidan tulla samaan riviin jos turpaan on tulossa! Meilläkin Arildit yli seitenkymppisiä! Sato määrällisesti vaatimaton, luokkaa 3500 kg/ha mutta eipä sinne panoksiakaan tullut huono kesän takia ajettua oikein mitään. 90kg typpeä hehtaarille ja rikkatorjunta oli tän kesän panostukset. Tämän kesän perusteella otetaan viljelyyn ja jätetään Elmeri pois. Ei sillä että Elmerikään huono olisi mutta tuo korkeampi hehtopaino kyllä "kinostelee"
Puinnit edenneet vauhdilla kun kuivausajat on lyhyitä eikä sadoilla tarvi "tepoilin kahvipöydässä" kehuskella. Kaurat ja osa vehnistä puimatta. Sellainen syksy että rahtia ehtisi puida ihan tolkuttomasti, nyt sitä kun on vaan luokkaa 50 hehtaaria.
-
Kollegan puimurissa kävin seuraamassa kauranpuintia ja käytiin tämä lajikeasia lävitse. Hän on viime vuosina viljellyt Roopea, Niklasta, Avantia ja Mattyä. Tänä keväänä teki sitten päätöksen ja osti lisäysviljelyyn muutaman säkin BELINDA-kauraa. Perusteena oli se, että Avanti ja Matty eivät vaan yksinkertaisesti pärjää vaihtelevissa olosuhteissa, eikä satotaso ole Belindaa parempi. Mattyllä jopa selkeästi huonompi. Avantin ongelmana taas tolkuttoman pitkä kasvuaika, minkä huomasin minäkin. Se ei tahdo valmistua kuunaan päivänä, syytä ei osaa sanoa. Kasvutapa sellainen jurova, homma ei vaan etene. Ihmeen kova toi Belinda vaan on, paperilla ei mitään ihmeellistä, mutta käytännössä hyvin viljelyvarma. Hieno lajike.
Avanti kypsyi viimevuonnakin, ja sai puida kuivempana ku Avetronin viikkoa aiemmin :o Toki oli ajoissa kylvetty, mutta ihmeesti valmistui ja sato oli mahtava. Vehnä samalla kasvuajalla viereisellä lohkolla, samana päivänä kylvettynä ei valmistunut koskaan :/
Alvarista vähän samaa mieltä, ei oikeen vakuuttanut. Samalla lohkolla verttiä, bragea ja alvaria. Vertti puitiin eka, sitten muutaman päivän päästä brage ja alvari oli lähes viikon pidempään pellossa. Vertti ja brage suht tasoissa sadossa, alvarikin ehkä samaa tasoa vaikka sitä kuivuus ja halla keväällä kurittikin toisin kuin muita. Pidemmällä kasvuajalla sai hieman heikompaa hehtopainoa ts. 65-66 vrt noi kaks muuta 67-68. Sato sinänsä kaikissa erinomainen tälle vuodelle, kun multamaalla kasvoivat. Kavereilla ollut alvaria "kotipelloillakin" eikä oikeen oo vakuuttanut.
Arild teki komeaa laatua olosuhteisiin nähden. Ehkä satokin ko. kuivalta hietikko pelloltam jossa rapaa siellä täällä, ihan kelvollinen muutaman kilon yli 3800. Lähes nollaa kuivista kohdista, parhaista laikuista noin 7tn. Tähkät jäi lyhyeksi parhaissakin paikoissa, maksimissaan 22 jyvää mutta niissä kohdin sitten tiheyttä tolkuttomasti. Jostain syystä ei ollut missään kohtaa pitkiä tähkiä, ei löytynyt yli 20ha:n pellollta edes malliksi??
-
Iron antaa tasaisesti sen 4200-4500kg lohkosta riippuen.
Ja on kuivaa puitaessa, 15-17%. Vähän turhan kuivaksi menee kun loppukosteudet on ollu 12,5 paikkeilla, olkoot, saa samalla hehtopainoa isommaksi kun kiertää kuivurissa.
Sateita lupailee, saas nähdä mitä kaura sanoo torstain tuulisateesta....
-
Puolet puitu.Huomenna sais kaurat puitua loppuun,mutta kuivaaja ei tälläsysteemillä niele :-[
Viimevuonna puinnit alkoi 19.9 ja kaikki tuli puitua.Nyt periaattees vois saada elokuulla loppuun.
-
Puolet puitu.Huomenna sais kaurat puitua loppuun,mutta kuivaaja ei tälläsysteemillä niele :-[
Viimevuonna puinnit alkoi 19.9 ja kaikki tuli puitua.Nyt periaattees vois saada elokuulla loppuun.
Miksei niele?
Nieleekö rouva plusplus sentään?
-
Puolet puitu.Huomenna sais kaurat puitua loppuun,mutta kuivaaja ei tälläsysteemillä niele :-[
Viimevuonna puinnit alkoi 19.9 ja kaikki tuli puitua.Nyt periaattees vois saada elokuulla loppuun.
Miksei niele?
Nieleekö rouva plusplus sentään?
Pieni kaappi ja nukun yöt.Kolmella täytöllä 750hl/vrk.Pikkusampo irrottelee 1000-1300hl/vrk.
Normaali syksyinä ollaan kuivattu osa muualla,mutta nyt kun ollaan näin ajoissa niin koitetaan kuivailla omalla.
Ajellaan puimurilla vajaata päivää. :o
-
Eilen lähti Skagenit, n.1500kg/ha, v1ttu mitä sontaa.... :D
Marblea myös pieni testierä, täytyy jatkaa tänään.............
Taidat taas vedättää meitä tallukoita. Mitäs ne nortin mittaiset tähkät olikaan ja ylistys ihme litkusta, joka pelastaa litralla hehtaarin sadon.
Ne nortin mittaset tähkät oli kevätvehnän tähkiä, Marblen, se tykkäs kahdesta hivenkierroksesta kuivuusjaksolla.
Syysvehnä meni totaalisen munille, oli siinä ja siinä etten ajanu murskaimella.
Skagenin tähkä oli semmonen "Anniina"-tähkä tänävuonna.
Harvaks jäi Marble, ei auttanut iso kylvömäärä kun ei satanu. Tähkä olis voinu olla inauksen pitempi.
HLP 79.8, valkuainen 15.3.
(https://img.aijaa.com/t/00191/14604533.t.jpg) (https://aijaa.com/23Wrq5)
Toi Marble oli siis 5000kg paikkeilla hehtaari.
Ironista lähti ekasta lohkosta n.4800kg, puintikosteus 14-15%.
Tämmöstä,
(https://img.aijaa.com/m/00483/14605457.jpg) (https://aijaa.com/2HLrDN)
(https://img.aijaa.com/m/00151/14605456.jpg) (https://aijaa.com/W11T0m)
Sitte verrokkina 2-vuoden takainen seiskatonnari, ero on melkonen..
(https://img.aijaa.com/m/00775/14246142.jpg) (https://aijaa.com/PHvGFQ)
Jatketaan ohrakuvilla, ihan kuspäitten kiusaks, saa sitte nillittää taas ja avata vaikka jonkun nimimerkin millä kopsaa noita ja alottelee aiheita.....
Ironia,
(https://img.aijaa.com/m/00481/14606097.jpg) (https://aijaa.com/aQkNqu)]
Tässä on se "suojakaista" toiselta puolelta ojaa...
(https://img.aijaa.com/m/00847/14606098.jpg) (https://aijaa.com/TNoVnW)
Kehverätä..............
-
Valmista näyttää olevan.
-
Puolet puitu.Huomenna sais kaurat puitua loppuun,mutta kuivaaja ei tälläsysteemillä niele :-[
Viimevuonna puinnit alkoi 19.9 ja kaikki tuli puitua.Nyt periaattees vois saada elokuulla loppuun.
Miksei niele?
Nieleekö rouva plusplus sentään?
Pieni kaappi ja nukun yöt.Kolmella täytöllä 750hl/vrk.Pikkusampo irrottelee 1000-1300hl/vrk.
Normaali syksyinä ollaan kuivattu osa muualla,mutta nyt kun ollaan näin ajoissa niin koitetaan kuivailla omalla.
Ajellaan puimurilla vajaata päivää. :o
Ja joku vielä väittää Sampoa tehottomaksi. Kaksi satsinvaihtoreisuakin
kesken puinnin ja silti nuin kovin. Noottaa, mallikaast.
-
Puolet puitu.Huomenna sais kaurat puitua loppuun,mutta kuivaaja ei tälläsysteemillä niele :-[
Viimevuonna puinnit alkoi 19.9 ja kaikki tuli puitua.Nyt periaattees vois saada elokuulla loppuun.
Miksei niele?
Nieleekö rouva plusplus sentään?
Pieni kaappi ja nukun yöt.Kolmella täytöllä 750hl/vrk.Pikkusampo irrottelee 1000-1300hl/vrk.
Normaali syksyinä ollaan kuivattu osa muualla,mutta nyt kun ollaan näin ajoissa niin koitetaan kuivailla omalla.
Ajellaan puimurilla vajaata päivää. :o
Ja joku vielä väittää Sampoa tehottomaksi. Kaksi satsinvaihtoreisuakin
kesken puinnin ja silti nuin kovin. Noottaa, mallikaast.
Minulla on myös mallisarjansa pienin Sampo ja tehokkaana puintipäivänä sillä puidaan neljä 120hl kärrykuormaa, eli 480hl on huipputulos. Edellyttää, että istun puimurissa 12-20, korkeintaan kusella käyn ja isu ajelee jyväkuormat kuivurille. Noin 2h kärrykuorma on keskiarvo läpi syksyn.
-
Puolet puitu.Huomenna sais kaurat puitua loppuun,mutta kuivaaja ei tälläsysteemillä niele :-[
Viimevuonna puinnit alkoi 19.9 ja kaikki tuli puitua.Nyt periaattees vois saada elokuulla loppuun.
Miksei niele?
Nieleekö rouva plusplus sentään?
Pieni kaappi ja nukun yöt.Kolmella täytöllä 750hl/vrk.Pikkusampo irrottelee 1000-1300hl/vrk.
Normaali syksyinä ollaan kuivattu osa muualla,mutta nyt kun ollaan näin ajoissa niin koitetaan kuivailla omalla.
Ajellaan puimurilla vajaata päivää. :o
Ja joku vielä väittää Sampoa tehottomaksi. Kaksi satsinvaihtoreisuakin
kesken puinnin ja silti nuin kovin. Noottaa, mallikaast.
Sampo on tehoihme oikein säädettynä.
Puimamies ei muuten hytistä poistu kesken päivää.Ne on toiset jotka huolehtii kärryliikenteen ja kuivauksen puintiaikana..
-
Kollegan puimurissa kävin seuraamassa kauranpuintia ja käytiin tämä lajikeasia lävitse. Hän on viime vuosina viljellyt Roopea, Niklasta, Avantia ja Mattyä. Tänä keväänä teki sitten päätöksen ja osti lisäysviljelyyn muutaman säkin BELINDA-kauraa. Perusteena oli se, että Avanti ja Matty eivät vaan yksinkertaisesti pärjää vaihtelevissa olosuhteissa, eikä satotaso ole Belindaa parempi. Mattyllä jopa selkeästi huonompi. Avantin ongelmana taas tolkuttoman pitkä kasvuaika, minkä huomasin minäkin. Se ei tahdo valmistua kuunaan päivänä, syytä ei osaa sanoa. Kasvutapa sellainen jurova, homma ei vaan etene. Ihmeen kova toi Belinda vaan on, paperilla ei mitään ihmeellistä, mutta käytännössä hyvin viljelyvarma. Hieno lajike.
Avanti kypsyi viimevuonnakin, ja sai puida kuivempana ku Avetronin viikkoa aiemmin :o Toki oli ajoissa kylvetty, mutta ihmeesti valmistui ja sato oli mahtava. Vehnä samalla kasvuajalla viereisellä lohkolla, samana päivänä kylvettynä ei valmistunut koskaan :/
Alvarista vähän samaa mieltä, ei oikeen vakuuttanut. Samalla lohkolla verttiä, bragea ja alvaria. Vertti puitiin eka, sitten muutaman päivän päästä brage ja alvari oli lähes viikon pidempään pellossa. Vertti ja brage suht tasoissa sadossa, alvarikin ehkä samaa tasoa vaikka sitä kuivuus ja halla keväällä kurittikin toisin kuin muita. Pidemmällä kasvuajalla sai hieman heikompaa hehtopainoa ts. 65-66 vrt noi kaks muuta 67-68. Sato sinänsä kaikissa erinomainen tälle vuodelle, kun multamaalla kasvoivat. Kavereilla ollut alvaria "kotipelloillakin" eikä oikeen oo vakuuttanut.
Arild teki komeaa laatua olosuhteisiin nähden. Ehkä satokin ko. kuivalta hietikko pelloltam jossa rapaa siellä täällä, ihan kelvollinen muutaman kilon yli 3800. Lähes nollaa kuivista kohdista, parhaista laikuista noin 7tn. Tähkät jäi lyhyeksi parhaissakin paikoissa, maksimissaan 22 jyvää mutta niissä kohdin sitten tiheyttä tolkuttomasti. Jostain syystä ei ollut missään kohtaa pitkiä tähkiä, ei löytynyt yli 20ha:n pellollta edes malliksi??
Alvarin keskisato on 3167kg/ha, hlp 68kg. Olen erittäin tyytyväinen jyväkokoon ja hehtopainoon. Jos laatu pysyy tällä tasolla vaikeampanakin vuonna, niin ei tämä ihan huono lajike ole.
Arildin huomasin turhan myöhään, että olisi voinut siemenen perään kysellä. Tulee mieleen takavuosien Scarlett, olisiko tässä uusi aikainen kaksitahoinen. Laatu on varmasti hyvää ja siihen ollaan tyytyväisiä, mutta ollaanko satotasoon, jos hyvänäkin vuonna tulee se reilu neljä tai neljä ja puoli tonnia. Veikkaan, että vaihtoon menee aika äkkiä.
-
Puolet puitu.Huomenna sais kaurat puitua loppuun,mutta kuivaaja ei tälläsysteemillä niele :-[
Viimevuonna puinnit alkoi 19.9 ja kaikki tuli puitua.Nyt periaattees vois saada elokuulla loppuun.
Miksei niele?
Nieleekö rouva plusplus sentään?
Pieni kaappi ja nukun yöt.Kolmella täytöllä 750hl/vrk.Pikkusampo irrottelee 1000-1300hl/vrk.
Normaali syksyinä ollaan kuivattu osa muualla,mutta nyt kun ollaan näin ajoissa niin koitetaan kuivailla omalla.
Ajellaan puimurilla vajaata päivää. :o
Ja joku vielä väittää Sampoa tehottomaksi. Kaksi satsinvaihtoreisuakin
kesken puinnin ja silti nuin kovin. Noottaa, mallikaast.
Sampo on tehoihme oikein säädettynä.
Puimamies ei muuten hytistä poistu kesken päivää.Ne on toiset jotka huolehtii kärryliikenteen ja kuivauksen puintiaikana..
Minkälaisilla säädöillä ajat esim. kauraa ja ohraa.
Itelläni ohralla Puintiväli tällä kertaa 6-9 puolivälissä, puintikelan nopeus 1100, tuuli 800, ruumenseula 17mm. Seulana 12, kokeilin 16, mutta ei mainittavaa vaikutusta, ehkä aavistuksen roskaisempaa.
Kaura, puintiväli 12, puintikelan nopeus 900, tuuli 750, ruumenseula 17m, seula 16.
Ajonopeus tänä syksynä 5km/h
-
Ensimmäisenä heitetään se alaseula pois.
-
>Ne on toiset jotka huolehtii kärryliikenteen..
Ööö..Ketkä toiset..?
-
>Ne on toiset jotka huolehtii kärryliikenteen..
Ööö..Ketkä toiset..?
No meillä pojat.Tai minä itte jos pojat pui.
-
Puolet puitu.Huomenna sais kaurat puitua loppuun,mutta kuivaaja ei tälläsysteemillä niele :-[
Viimevuonna puinnit alkoi 19.9 ja kaikki tuli puitua.Nyt periaattees vois saada elokuulla loppuun.
Miksei niele?
Nieleekö rouva plusplus sentään?
Pieni kaappi ja nukun yöt.Kolmella täytöllä 750hl/vrk.Pikkusampo irrottelee 1000-1300hl/vrk.
Normaali syksyinä ollaan kuivattu osa muualla,mutta nyt kun ollaan näin ajoissa niin koitetaan kuivailla omalla.
Ajellaan puimurilla vajaata päivää. :o
Ja joku vielä väittää Sampoa tehottomaksi. Kaksi satsinvaihtoreisuakin
kesken puinnin ja silti nuin kovin. Noottaa, mallikaast.
Sampo on tehoihme oikein säädettynä.
Puimamies ei muuten hytistä poistu kesken päivää.Ne on toiset jotka huolehtii kärryliikenteen ja kuivauksen puintiaikana..
Minkälaisilla säädöillä ajat esim. kauraa ja ohraa.
Itelläni ohralla Puintiväli tällä kertaa 6-9 puolivälissä, puintikelan nopeus 1100, tuuli 800, ruumenseula 17mm. Seulana 12, kokeilin 16, mutta ei mainittavaa vaikutusta, ehkä aavistuksen roskaisempaa.
Kaura, puintiväli 12, puintikelan nopeus 900, tuuli 750, ruumenseula 17m, seula 16.
Ajonopeus tänä syksynä 5km/h
Reichelin opeilla.Kuormitetaan seulastoa ja kohlimia mahdollisemman vähän.
Kauralla puintiväli 15.Kela 900,vois pitää hitaammallakin mutta nielemisen takia pakko nostaa kierroksia.Tuuli 900.Tuulensuunta 2.5(ittetehty lovi).Seulat on samoin.Nokkaseulat.
2065 ei moottoriteho riitä vakiosäädöillä,lastutettu noin 200hv.
Tee muutama powerstoppi niin näet mikä ahdistaa.
-
>No meillä pojat.
Kouluissa maan äärissä
-
>No meillä pojat.
Kouluissa maan äärissä
Vanhin valmistui ja keskimmäinen harjoittelemas.On tää helppoo :-\
-
>Vanhin valmistui ja keskimmäinen harjoittelemas.On tää helppoo :-\
"Minä ja meirään pojaat,perkele..."
-
>Vanhin valmistui ja keskimmäinen harjoittelemas.On tää helppoo :-\
"Minä ja meirään pojaat,perkele..."
Notta vain taivas on rajana.Ristus jotta.
-
Puolet puitu.Huomenna sais kaurat puitua loppuun,mutta kuivaaja ei tälläsysteemillä niele :-[
Viimevuonna puinnit alkoi 19.9 ja kaikki tuli puitua.Nyt periaattees vois saada elokuulla loppuun.
Miksei niele?
Nieleekö rouva plusplus sentään?
Pieni kaappi ja nukun yöt.Kolmella täytöllä 750hl/vrk.Pikkusampo irrottelee 1000-1300hl/vrk.
Normaali syksyinä ollaan kuivattu osa muualla,mutta nyt kun ollaan näin ajoissa niin koitetaan kuivailla omalla.
Ajellaan puimurilla vajaata päivää. :o
Ja joku vielä väittää Sampoa tehottomaksi. Kaksi satsinvaihtoreisuakin
kesken puinnin ja silti nuin kovin. Noottaa, mallikaast.
Sampo on tehoihme oikein säädettynä.
Puimamies ei muuten hytistä poistu kesken päivää.Ne on toiset jotka huolehtii kärryliikenteen ja kuivauksen puintiaikana..
Minkälaisilla säädöillä ajat esim. kauraa ja ohraa.
Itelläni ohralla Puintiväli tällä kertaa 6-9 puolivälissä, puintikelan nopeus 1100, tuuli 800, ruumenseula 17mm. Seulana 12, kokeilin 16, mutta ei mainittavaa vaikutusta, ehkä aavistuksen roskaisempaa.
Kaura, puintiväli 12, puintikelan nopeus 900, tuuli 750, ruumenseula 17m, seula 16.
Ajonopeus tänä syksynä 5km/h
Saksalaiset kehitti jo 70-luvulla semmosen puimurin millä Viljat ajetaan ilman tommosia kauheita säätösulkeisia.
Kuin sitä puintikelan nopeuttakin täytyy muutella ja vaihtaa seulaa?
Ei ymmärrä, mää en tee muuta ku ajan laihon kiinni ja laitan menemään vuodesta toiseen samoilla seuloilla ja säädöillä. Aniharvon tuulikampea joutuu vähän pyöräyttämään suuntaan tai toiseen, hyvin hyvin harvoin.
-
>Ne on toiset jotka huolehtii kärryliikenteen..
Ööö..Ketkä toiset..?
Niimpä....
-
>Ne on toiset jotka huolehtii kärryliikenteen..
Ööö..Ketkä toiset..?
Niimpä....
Nää on näitä.
Kasvaahan sunkin lapset joskus tuleviksi maanviljelijöiksi.
-
On se vaan tehokas sadetanssi tuo puintien aloitus...
Vaikka lupasivathan ne kuuroja tänään, jossain välissä, illemmalla.
Että ei kait se tullut kuin pari tuntia etuajassa.
-
>Kasvaahan sunkin lapset joskus tuleviksi maanviljelijöiksi.
Maatalous loppuu Suomesta.
-
Ei se mitään lopu, turha pelko
-
>Ne on toiset jotka huolehtii kärryliikenteen..
Ööö..Ketkä toiset..?
Niimpä....
Nää on näitä.
Kasvaahan sunkin lapset joskus tuleviksi maanviljelijöiksi.
Toivottavasti eivät....
-
Puolet puitu.Huomenna sais kaurat puitua loppuun,mutta kuivaaja ei tälläsysteemillä niele :-[
Viimevuonna puinnit alkoi 19.9 ja kaikki tuli puitua.Nyt periaattees vois saada elokuulla loppuun.
Miksei niele?
Nieleekö rouva plusplus sentään?
Pieni kaappi ja nukun yöt.Kolmella täytöllä 750hl/vrk.Pikkusampo irrottelee 1000-1300hl/vrk.
Normaali syksyinä ollaan kuivattu osa muualla,mutta nyt kun ollaan näin ajoissa niin koitetaan kuivailla omalla.
Ajellaan puimurilla vajaata päivää. :o
Oletko harkinnut halli-antin tilalle oikeata kuivuria ?
-
Puolet puitu.Huomenna sais kaurat puitua loppuun,mutta kuivaaja ei tälläsysteemillä niele :-[
Viimevuonna puinnit alkoi 19.9 ja kaikki tuli puitua.Nyt periaattees vois saada elokuulla loppuun.
Miksei niele?
Nieleekö rouva plusplus sentään?
Pieni kaappi ja nukun yöt.Kolmella täytöllä 750hl/vrk.Pikkusampo irrottelee 1000-1300hl/vrk.
Normaali syksyinä ollaan kuivattu osa muualla,mutta nyt kun ollaan näin ajoissa niin koitetaan kuivailla omalla.
Ajellaan puimurilla vajaata päivää. :o
Ja joku vielä väittää Sampoa tehottomaksi. Kaksi satsinvaihtoreisuakin
kesken puinnin ja silti nuin kovin. Noottaa, mallikaast.
Sampo on tehoihme oikein säädettynä.
Puimamies ei muuten hytistä poistu kesken päivää.Ne on toiset jotka huolehtii kärryliikenteen ja kuivauksen puintiaikana..
Minkälaisilla säädöillä ajat esim. kauraa ja ohraa.
Itelläni ohralla Puintiväli tällä kertaa 6-9 puolivälissä, puintikelan nopeus 1100, tuuli 800, ruumenseula 17mm. Seulana 12, kokeilin 16, mutta ei mainittavaa vaikutusta, ehkä aavistuksen roskaisempaa.
Kaura, puintiväli 12, puintikelan nopeus 900, tuuli 750, ruumenseula 17m, seula 16.
Ajonopeus tänä syksynä 5km/h
Saksalaiset kehitti jo 70-luvulla semmosen puimurin millä Viljat ajetaan ilman tommosia kauheita säätösulkeisia.
Kuin sitä puintikelan nopeuttakin täytyy muutella ja vaihtaa seulaa?
Ei ymmärrä, mää en tee muuta ku ajan laihon kiinni ja laitan menemään vuodesta toiseen samoilla seuloilla ja säädöillä. Aniharvon tuulikampea joutuu vähän pyöräyttämään suuntaan tai toiseen, hyvin hyvin harvoin.
Komppaan täysin tätä...Mitkä säädöt...Nopeus kampi ainoo mitä säädetään. :o :o
-
Livadon puinti alkoi tänään. Kosteus 17. Sade keskeytti, joten kuivuri jäi puolilleen ja sitä ei saa kuivaksi ennen kuin tulee huomenna lisää tavaraa.. Jätin yöksi kiertään esipuhdistin ja alapohjan imuri päälle..josko lähtis niitä valmistumattomia jyviä pihalle.
-
"Tuoreviljapuinnit" loppuu tänä iltana. Kosteudet vaihdellu 13,3 - 17,2%
-
Puolet puitu.Huomenna sais kaurat puitua loppuun,mutta kuivaaja ei tälläsysteemillä niele :-[
Viimevuonna puinnit alkoi 19.9 ja kaikki tuli puitua.Nyt periaattees vois saada elokuulla loppuun.
Miksei niele?
Nieleekö rouva plusplus sentään?
Pieni kaappi ja nukun yöt.Kolmella täytöllä 750hl/vrk.Pikkusampo irrottelee 1000-1300hl/vrk.
Normaali syksyinä ollaan kuivattu osa muualla,mutta nyt kun ollaan näin ajoissa niin koitetaan kuivailla omalla.
Ajellaan puimurilla vajaata päivää. :o
Ja joku vielä väittää Sampoa tehottomaksi. Kaksi satsinvaihtoreisuakin
kesken puinnin ja silti nuin kovin. Noottaa, mallikaast.
Sampo on tehoihme oikein säädettynä.
Puimamies ei muuten hytistä poistu kesken päivää.Ne on toiset jotka huolehtii kärryliikenteen ja kuivauksen puintiaikana..
Minkälaisilla säädöillä ajat esim. kauraa ja ohraa.
Itelläni ohralla Puintiväli tällä kertaa 6-9 puolivälissä, puintikelan nopeus 1100, tuuli 800, ruumenseula 17mm. Seulana 12, kokeilin 16, mutta ei mainittavaa vaikutusta, ehkä aavistuksen roskaisempaa.
Kaura, puintiväli 12, puintikelan nopeus 900, tuuli 750, ruumenseula 17m, seula 16.
Ajonopeus tänä syksynä 5km/h
Reichelin opeilla.Kuormitetaan seulastoa ja kohlimia mahdollisemman vähän.
Kauralla puintiväli 15.Kela 900,vois pitää hitaammallakin mutta nielemisen takia pakko nostaa kierroksia.Tuuli 900.Tuulensuunta 2.5(ittetehty lovi).Seulat on samoin.Nokkaseulat.
2065 ei moottoriteho riitä vakiosäädöillä,lastutettu noin 200hv.
Tee muutama powerstoppi niin näet mikä ahdistaa.
Eikös sinne seuloille sitä tavaraa pitäis jus saada, siis jyviä?
-
Sampo on sellainen olkisilppuri, ja kelan säädöillä pystyy sitä oljenpätkää hillitsemään. Varsinkin kuivana vuonna, turhaan sitä oljenpätkää sinne seulalle ajetaan kuormittamaan
-
Hyvin sujui mf186 puinnit niin kauan kunnes kohlinlaakerit sanoi sopimuksen irti ja jäi pelto puoleen.
Tunnissa oli naapurin tuliterä sampo jatkamassa pellon loppuun ja saa puida loputkin mitä jäljellä vielä. Pitää ferkku taas kunnostaa ja putsailla oottelemaan uusia seikkailuja. Puhtaat viljat sillä saa ja hehtaareitakin vielä nielee aina niin kauan kun jostain porsii.
-
Hyvin sujui mf186 puinnit niin kauan kunnes kohlinlaakerit sanoi sopimuksen irti ja jäi pelto puoleen.
Tunnissa oli naapurin tuliterä sampo jatkamassa pellon loppuun ja saa puida loputkin mitä jäljellä vielä. Pitää ferkku taas kunnostaa ja putsailla oottelemaan uusia seikkailuja. Puhtaat viljat sillä saa ja hehtaareitakin vielä nielee aina niin kauan kun jostain porsii.
Oliks tossa mallissa 3 kohlinta?
Kaponen työtila jos on.
-
Juu kolme kohlinta on. Pirullinen paikka on kyllä laittaa ne laakerit.
Joka syksy aina haaveilee että jos ensi syksyksi saisi vähän paremman puimurin,vaikka sampon 680.
-
Vuonna 1979 meni Mf186 vaihtoon ja tuli Sampo 600 tilalle. Olihan se hienoo kun oli hytti ja leveämpi pöytä. Muuta parempaa ei sit ollutkaan.
-
1520 clayson kuuluu olevan niin kova rauta ettei hajoa mistään. Varaosapuolen saatavuus voi olla ongelma noihin museokoneisiin. Sanovat ettei 186 ferguun saa noita kohlinlaakereitakaan kohta mistään
-
Sanovat ettei 186 ferguun saa noita kohlinlaakereitakaan kohta mistään
Koivusta.
-
1520 clayson kuuluu olevan niin kova rauta ettei hajoa mistään. Varaosapuolen saatavuus voi olla ongelma noihin museokoneisiin. Sanovat ettei 186 ferguun saa noita kohlinlaakereitakaan kohta mistään
Clayton/ new hollandit on kyllä kestäviä. Sampolla jos jotenkin 3000h on päässyt niin se on aivan loppu. Nyykkärissä on sisäänajo suoritettu.
Hommaa mf186 tilalle Nh 8030 tai 8040
-
1520 clayson kuuluu olevan niin kova rauta ettei hajoa mistään. Varaosapuolen saatavuus voi olla ongelma noihin museokoneisiin. Sanovat ettei 186 ferguun saa noita kohlinlaakereitakaan kohta mistään
Johtuu siitä, että siinä on suunnilleen 100 rasvanippaa, jotka pitää rasvata jokaisena puintipäivänä, siksi se kestää.
-
1520 clayson kuuluu olevan niin kova rauta ettei hajoa mistään. Varaosapuolen saatavuus voi olla ongelma noihin museokoneisiin. Sanovat ettei 186 ferguun saa noita kohlinlaakereitakaan kohta mistään
Johtuu siitä, että siinä on suunnilleen 100 rasvanippaa, jotka pitää rasvata jokaisena puintipäivänä, siksi se kestää.
Joka ikinen aamu vaikka edellisen päivän puinnit olis 0.5ha.
Tai ainaki mää tipottelen ketjut, laakerit ja prässäilen nipat joka aamu
-
1520 clayson kuuluu olevan niin kova rauta ettei hajoa mistään. Varaosapuolen saatavuus voi olla ongelma noihin museokoneisiin. Sanovat ettei 186 ferguun saa noita kohlinlaakereitakaan kohta mistään
Johtuu siitä, että siinä on suunnilleen 100 rasvanippaa, jotka pitää rasvata jokaisena puintipäivänä, siksi se kestää.
Joka ikinen aamu vaikka edellisen päivän puinnit olis 0.5ha.
Tai ainaki mää tipottelen ketjut, laakerit ja prässäilen nipat joka aamu
Itseasiassa osa nipoista pitää rasvata kymmenen tunnin välein, joutuu yölläkin heräämään sen takia mutta onneksi vain puintiaikaan.
-
Märkänä syksynä maa vetää claysonia puoleensa.... Eipä se kovin hyvin pinnalla pysy fergukaan mutta siihen auttaa paripyörät,tosin silloin polkee viljaa hieman alleen mutta sitä on vaan tehtävä sen verran reilusti että on vara vähän polkeekin.
-
Märkänä syksynä maa vetää claysonia puoleensa.... Eipä se kovin hyvin pinnalla pysy fergukaan mutta siihen auttaa paripyörät,tosin silloin polkee viljaa hieman alleen mutta sitä on vaan tehtävä sen verran reilusti että on vara vähän polkeekin.
Voisi johtua siitä samasta syystä, että on kestävä kun on rautaa eikä peltiä josta sitten tulee painoa. Itse näkisin myös sen, että niitä rasvauskohteita on monta hyvänä asiana, on ajateltu että laitteen tulisi kestääkkin jotain.. Veetumainen tietysti kun joutuu niitä rasvaamaan..
-
Märkänä syksynä maa vetää claysonia puoleensa.... Eipä se kovin hyvin pinnalla pysy fergukaan mutta siihen auttaa paripyörät,tosin silloin polkee viljaa hieman alleen mutta sitä on vaan tehtävä sen verran reilusti että on vara vähän polkeekin.
Voisi johtua siitä samasta syystä, että on kestävä kun on rautaa eikä peltiä josta sitten tulee painoa. Itse näkisin myös sen, että niitä rasvauskohteita on monta hyvänä asiana, on ajateltu että laitteen tulisi kestääkkin jotain.. Veetumainen tietysti kun joutuu niitä rasvaamaan..
Legendaarinen vesijetti-Sampo, otetaan vaikka 600, niin painaa ilman hyttiä 4300kiloa. 1520 claysoni painaa ilman hyttiä 5120kg.
Kattopelti tosiaan kelluu mut rauta uppoo, kumpaa arvostaa sitten enemän on makuasia.
-
Juu kolme kohlinta on. Pirullinen paikka on kyllä laittaa ne laakerit.
Joka syksy aina haaveilee että jos ensi syksyksi saisi vähän paremman puimurin,vaikka sampon 680.
Et varmaan sen parempaa saa, vaikka joudukkaamman saatkin. MF 186 oli oikein oiva puimuri, aikansa parhaita ja paljon parempi kuin vaikkapa isoveljensä 187,jossa parempaa oli vain isommat renkaat. Seuraavista massikoista vain 206 tai 240 pääsi lähelle samaa tasoa 186 kanssa.
-
1520 clayson kuuluu olevan niin kova rauta ettei hajoa mistään. Varaosapuolen saatavuus voi olla ongelma noihin museokoneisiin. Sanovat ettei 186 ferguun saa noita kohlinlaakereitakaan kohta mistään
Clayton/ new hollandit on kyllä kestäviä. Sampolla jos jotenkin 3000h on päässyt niin se on aivan loppu. Nyykkärissä on sisäänajo suoritettu.
Hommaa mf186 tilalle Nh 8030 tai 8040
Komppaan.
-
1520 clayson kuuluu olevan niin kova rauta ettei hajoa mistään. Varaosapuolen saatavuus voi olla ongelma noihin museokoneisiin. Sanovat ettei 186 ferguun saa noita kohlinlaakereitakaan kohta mistään
Johtuu siitä, että siinä on suunnilleen 100 rasvanippaa, jotka pitää rasvata jokaisena puintipäivänä, siksi se kestää.
Claysonit painaakin tonnin-pari enemmän kuin nuo Sampon paskat...kertoo jotain käytetyn pellin paksuudesta. Kyllä kestää, toisin kuin pläkkipellistä kootut Sampot.
-
Märkänä syksynä maa vetää claysonia puoleensa.... Eipä se kovin hyvin pinnalla pysy fergukaan mutta siihen auttaa paripyörät,tosin silloin polkee viljaa hieman alleen mutta sitä on vaan tehtävä sen verran reilusti että on vara vähän polkeekin.
Salaojat kuntoon niin kyllä pärjää.
-
Onko rypsiä kukaan puinut?
Joko?
Ei, kun ne on vihreitä.
-
Onko rypsiä kukaan puinut?
Joko?
Ei, kun ne on vihreitä.
Maanantaina Synthiaa..tässä on nää ohrat ja rukiit työllistänyt. Kaikkien aikojen huonoin ruissato oli tänä vuonna. Ja hintakin näyttäisi laahaavan juuri silloin kun pitäisi olla motivaatiota kylvää uutta. Suurin ruishype taitaa olla mennyttä. Sääli, koska aivan loistava välikasvi ja työhuippujen tasaaja. Ja suomalaisen leiväntuotannon lippulaiva.
-
Onko rypsiä kukaan puinut?
Joko?
Ei, kun ne on vihreitä.
Maanantaina Synthiaa..tässä on nää ohrat ja rukiit työllistänyt. Kaikkien aikojen huonoin ruissato oli tänä vuonna. Ja hintakin näyttäisi laahaavan juuri silloin kun pitäisi olla motivaatiota kylvää uutta. Suurin ruishype taitaa olla mennyttä. Sääli, koska aivan loistava välikasvi ja työhuippujen tasaaja. Ja suomalaisen leiväntuotannon lippulaiva.
Miten ihmeessä ruis on työhuippujen tasaaja? Viikonloppu meni todella pitkää päivää tehden rukiin kylvön valmistelussa ja kylvössä, puidakin olisi pitänyt jos olisi ehtinyt. Just nyt lähdössä kylvämään viimeiset rukiit, sitten ois mukava ala maassa. Kevätviljalla ko. työt olisi saanut tehdä keväällä, suurin työllistäjä eli kyntö syksyllä rauhassa.
Keväällä sama juttu, lannoitettava kylvöjen alkaessa ts. yksi työvaihe mikä ei kuulu kevääseen ilman syysviljoja, rikat ruiskutettava kylvöjen aikaan. Puinti sitten syksyllä samaan aikaan kuin muutkin viljat. Kumina, timotein siemenviljelykset, kevätrypsi sekä rapsi, syysrapsi ym. on työhuippujen tasaajia, niin ettei kaikki työt satu päälekkäin... Vai mitä teen väärin :/
-
Eilen lähti Skagenit, n.1500kg/ha, v1ttu mitä sontaa.... :D
Marblea myös pieni testierä, täytyy jatkaa tänään.............
Taidat taas vedättää meitä tallukoita. Mitäs ne nortin mittaiset tähkät olikaan ja ylistys ihme litkusta, joka pelastaa litralla hehtaarin sadon.
Ne nortin mittaset tähkät oli kevätvehnän tähkiä, Marblen, se tykkäs kahdesta hivenkierroksesta kuivuusjaksolla.
Syysvehnä meni totaalisen munille, oli siinä ja siinä etten ajanu murskaimella.
Skagenin tähkä oli semmonen "Anniina"-tähkä tänävuonna.
Harvaks jäi Marble, ei auttanut iso kylvömäärä kun ei satanu. Tähkä olis voinu olla inauksen pitempi.
HLP 79.8, valkuainen 15.3.
(https://img.aijaa.com/t/00191/14604533.t.jpg) (https://aijaa.com/23Wrq5)
Toi Marble oli siis 5000kg paikkeilla hehtaari.
Ironista lähti ekasta lohkosta n.4800kg, puintikosteus 14-15%.
Tämmöstä,
(https://img.aijaa.com/m/00483/14605457.jpg) (https://aijaa.com/2HLrDN)
(https://img.aijaa.com/m/00151/14605456.jpg) (https://aijaa.com/W11T0m)
Sitte verrokkina 2-vuoden takainen seiskatonnari, ero on melkonen..
(https://img.aijaa.com/m/00775/14246142.jpg) (https://aijaa.com/PHvGFQ)
Jatketaan ohrakuvilla, ihan kuspäitten kiusaks, saa sitte nillittää taas ja avata vaikka jonkun nimimerkin millä kopsaa noita ja alottelee aiheita.....
Ironia,
(https://img.aijaa.com/m/00481/14606097.jpg) (https://aijaa.com/aQkNqu)]
Tässä on se "suojakaista" toiselta puolelta ojaa...
(https://img.aijaa.com/m/00847/14606098.jpg) (https://aijaa.com/TNoVnW)
Kehverätä..............
Alko löytymään jo jyväkokoakin Ironista. Lannotus Y1, Amistar, 2x1L hivenliuos.
(https://img.aijaa.com/m/00156/14607025.jpg) (https://aijaa.com/dnnNV1)
(https://img.aijaa.com/m/00563/14607024.jpg) (https://aijaa.com/lqrQrw)
-
Niille jotka ei ole puintia nähnytkään. 😎
(https://img.aijaa.com/t/00498/14607332.t.jpg) (https://aijaa.com/efE6gP)
💪💪💪💪 Ja rautainen nyrkki 💪💪💪💪
Ohralla mittari näytti 30 kosteutta, joten nopeat peliliikket on tärkeitä..Ei muuta kuin aloitin Synthian puinnin..kosteus 9,6 ..
-
Niille jotka ei ole puintia nähnytkään. 😎
💪💪💪💪 Ja rautainen nyrkki 💪💪💪💪
Jösses... En riktigt knytnäve!😎
-
Niille jotka ei ole puintia nähnytkään. 😎
(https://img.aijaa.com/t/00498/14607332.t.jpg) (https://aijaa.com/efE6gP)
💪💪💪💪 Ja rautainen nyrkki 💪💪💪💪
Ai tuoltako se näyttää? Puinti?
Ja rautainen nyrkkiin vielä...kyllä tuolla saa väärin asennetut rasvanipat kyytiä! 😄😄😄😄😄😄😄😄👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻
Tai jotain.
-
Onko rypsiä kukaan puinut?
Joko?
Ei, kun ne on vihreitä.
Maanantaina Synthiaa..tässä on nää ohrat ja rukiit työllistänyt. Kaikkien aikojen huonoin ruissato oli tänä vuonna. Ja hintakin näyttäisi laahaavan juuri silloin kun pitäisi olla motivaatiota kylvää uutta. Suurin ruishype taitaa olla mennyttä. Sääli, koska aivan loistava välikasvi ja työhuippujen tasaaja. Ja suomalaisen leiväntuotannon lippulaiva.
Miten ihmeessä ruis on työhuippujen tasaaja? Viikonloppu meni todella pitkää päivää tehden rukiin kylvön valmistelussa ja kylvössä, puidakin olisi pitänyt jos olisi ehtinyt. Just nyt lähdössä kylvämään viimeiset rukiit, sitten ois mukava ala maassa. Kevätviljalla ko. työt olisi saanut tehdä keväällä, suurin työllistäjä eli kyntö syksyllä rauhassa.
Keväällä sama juttu, lannoitettava kylvöjen alkaessa ts. yksi työvaihe mikä ei kuulu kevääseen ilman syysviljoja, rikat ruiskutettava kylvöjen aikaan. Puinti sitten syksyllä samaan aikaan kuin muutkin viljat. Kumina, timotein siemenviljelykset, kevätrypsi sekä rapsi, syysrapsi ym. on työhuippujen tasaajia, niin ettei kaikki työt satu päälekkäin... Vai mitä teen väärin :/
Jos pui ruista saamaan aikaan kuin muita viljoja niin ne muut viljat on jotain 80 päiväsiä vai? Kyllä normaalisti rukiin puinti tulee ekana ja muut sitten kuukautta myöhemmin. Muuten niin rukiin kanssa on kyllä tuo ongelma. Syysvehnä toimii paremmin. Sen voi täällä etelässä kylvää lokakuun alkuun asti ja silloin kyllä yleensä kun sellainen vuosi on, että voi kylvää lokakuun alkuun asti niin puinnit on jo suoritettu syyskuun aikana. Eli puinnit tehty ja sitten kylvö. Lannoitus keväällä taas on ennen kevätkylvöjä ja rikat voi ajaa sitten kylvöjen jälkeen. Eli sen koen tasaavan työhuippuja, mutta rukiin kylvö kyllä sattuu ilkeästi puintien kanssa päällekkäin. Normaalina vuonna ei ehkä niin pahasti kuin nyt.
-
Eilen lähti Skagenit, n.1500kg/ha, v1ttu mitä sontaa.... :D
Marblea myös pieni testierä, täytyy jatkaa tänään.............
Taidat taas vedättää meitä tallukoita. Mitäs ne nortin mittaiset tähkät olikaan ja ylistys ihme litkusta, joka pelastaa litralla hehtaarin sadon.
Ne nortin mittaset tähkät oli kevätvehnän tähkiä, Marblen, se tykkäs kahdesta hivenkierroksesta kuivuusjaksolla.
Syysvehnä meni totaalisen munille, oli siinä ja siinä etten ajanu murskaimella.
Skagenin tähkä oli semmonen "Anniina"-tähkä tänävuonna.
Harvaks jäi Marble, ei auttanut iso kylvömäärä kun ei satanu. Tähkä olis voinu olla inauksen pitempi.
HLP 79.8, valkuainen 15.3.
(https://img.aijaa.com/t/00191/14604533.t.jpg) (https://aijaa.com/23Wrq5)
Toi Marble oli siis 5000kg paikkeilla hehtaari.
Ironista lähti ekasta lohkosta n.4800kg, puintikosteus 14-15%.
Tämmöstä,
(https://img.aijaa.com/m/00483/14605457.jpg) (https://aijaa.com/2HLrDN)
(https://img.aijaa.com/m/00151/14605456.jpg) (https://aijaa.com/W11T0m)
Sitte verrokkina 2-vuoden takainen seiskatonnari, ero on melkonen..
(https://img.aijaa.com/m/00775/14246142.jpg) (https://aijaa.com/PHvGFQ)
Jatketaan ohrakuvilla, ihan kuspäitten kiusaks, saa sitte nillittää taas ja avata vaikka jonkun nimimerkin millä kopsaa noita ja alottelee aiheita.....
Ironia,
(https://img.aijaa.com/m/00481/14606097.jpg) (https://aijaa.com/aQkNqu)]
Tässä on se "suojakaista" toiselta puolelta ojaa...
(https://img.aijaa.com/m/00847/14606098.jpg) (https://aijaa.com/TNoVnW)
Kehverätä..............
Alko löytymään jo jyväkokoakin Ironista. Lannotus Y1, Amistar, 2x1L hivenliuos.
(https://img.aijaa.com/m/00156/14607025.jpg) (https://aijaa.com/dnnNV1)
(https://img.aijaa.com/m/00563/14607024.jpg) (https://aijaa.com/lqrQrw)
Kauraa tulee niin ettei kärryt riitä ja kuivuri vedä, oli jopa lakopaikkoja vaikka laitoin EVOa.
(https://img.aijaa.com/m/00606/14607518.jpg) (https://aijaa.com/1vonvQ)
(https://img.aijaa.com/m/00243/14607519.jpg) (https://aijaa.com/hvaCrp)
Ei voi kyl katovuodesta puhua, lähinnä maltillisesta sadonalenemasta.
-
Onko rypsiä kukaan puinut?
Joko?
Ei, kun ne on vihreitä.
Maanantaina Synthiaa..tässä on nää ohrat ja rukiit työllistänyt. Kaikkien aikojen huonoin ruissato oli tänä vuonna. Ja hintakin näyttäisi laahaavan juuri silloin kun pitäisi olla motivaatiota kylvää uutta. Suurin ruishype taitaa olla mennyttä. Sääli, koska aivan loistava välikasvi ja työhuippujen tasaaja. Ja suomalaisen leiväntuotannon lippulaiva.
Miten ihmeessä ruis on työhuippujen tasaaja? Viikonloppu meni todella pitkää päivää tehden rukiin kylvön valmistelussa ja kylvössä, puidakin olisi pitänyt jos olisi ehtinyt. Just nyt lähdössä kylvämään viimeiset rukiit, sitten ois mukava ala maassa. Kevätviljalla ko. työt olisi saanut tehdä keväällä, suurin työllistäjä eli kyntö syksyllä rauhassa.
Keväällä sama juttu, lannoitettava kylvöjen alkaessa ts. yksi työvaihe mikä ei kuulu kevääseen ilman syysviljoja, rikat ruiskutettava kylvöjen aikaan. Puinti sitten syksyllä samaan aikaan kuin muutkin viljat. Kumina, timotein siemenviljelykset, kevätrypsi sekä rapsi, syysrapsi ym. on työhuippujen tasaajia, niin ettei kaikki työt satu päälekkäin... Vai mitä teen väärin :/
Jos pui ruista saamaan aikaan kuin muita viljoja niin ne muut viljat on jotain 80 päiväsiä vai? Kyllä normaalisti rukiin puinti tulee ekana ja muut sitten kuukautta myöhemmin. Muuten niin rukiin kanssa on kyllä tuo ongelma. Syysvehnä toimii paremmin. Sen voi täällä etelässä kylvää lokakuun alkuun asti ja silloin kyllä yleensä kun sellainen vuosi on, että voi kylvää lokakuun alkuun asti niin puinnit on jo suoritettu syyskuun aikana. Eli puinnit tehty ja sitten kylvö. Lannoitus keväällä taas on ennen kevätkylvöjä ja rikat voi ajaa sitten kylvöjen jälkeen. Eli sen koen tasaavan työhuippuja, mutta rukiin kylvö kyllä sattuu ilkeästi puintien kanssa päällekkäin. Normaalina vuonna ei ehkä niin pahasti kuin nyt.
Eli kasvurytmi on rukiilla erilainen etelässä kuin pohjoisrajoilla. Vieläkin rukiita puimatta, kuulemma, ja muut viljat alkaa olla puituna. Eilen puin omat vehnät, rypsitkin olisi valmiita. Normaalivuonna rukiin puinti ohran puintien lomassa, noin karkeasti. Keväällä pellon alkaessa kantamaan aletaan kevätkynnöille, aikalailla samaan aikaan kuin lannoitus ja ruis ehtii kylvöjen aikana venähtämään että kiirettä pitää ruiskuksella. Syysvehnän kylvö käytännössä lähes jokavuosi kesken puintien, puinnit kestää harvoja poikkeuksia lukuunottamatta lokakuun nurkille.
Mahtavaa, sataa vettä! Jo 4mm mittarissa, tiedä vaikka tämä sade antaisi hieman enemmänkin. Luvassa oli vielä toissa päivänä maat kastelevat sateet, mutta taas ne haihtuu matkalle. Yksi 30mm sade olisi enemmän kuin toivottu, jotain rotia tuohon pölykuivaan maahan. Tällaiset ripsaukset ei kastele kuin pintaa, joka haihtuu, syvemmälle kylväessä joutuneet siemenet ovat "turvassa" kosteudelta. Pölyssä. Itäähän ne varmasti, mutta milloin, jää ruis harvaksi kun ei ehdi pensoa.
-
Ei voi kyl katovuodesta puhua, lähinnä maltillisesta sadonalenemasta.
Juuei, kuivurista tyhjenemässä 53 kiloisia ohria, edellinen satsi oli 54 ja sitä edellinen 56 jne. Kuivaajaa 12% kuivalla viljalla täyttäessä ei mene sisälle kuin 19 tonnia, normaalisti 22-23. Hehtaareita saa kuivurilliseen puida pitkän pätkän. Onneksi omat jo laarissa, aikaiset kylvöt on puitu jo ja useimmat myöhäiset lajikkeetkin. Rypsiäkin, joka olisi valmista kunhan ehtisi puimaan.
Useimmille tiloille täysi katastrofi tämä vuosi, kun tärkein kasvutekijä puuttui.
Tärkein viljelytoimenpide tänä kesänä on ollut valita oikea maalaji, multamaa näillä nurkin paras.
-
Ei voi kyl katovuodesta puhua, lähinnä maltillisesta sadonalenemasta.
Juuei, kuivurista tyhjenemässä 53 kiloisia ohria, edellinen satsi oli 54 ja sitä edellinen 56 jne. Kuivaajaa 12% kuivalla viljalla täyttäessä ei mene sisälle kuin 19 tonnia, normaalisti 22-23. Hehtaareita saa kuivurilliseen puida pitkän pätkän. Onneksi omat jo laarissa, aikaiset kylvöt on puitu jo ja useimmat myöhäiset lajikkeetkin. Rypsiäkin, joka olisi valmista kunhan ehtisi puimaan.
Useimmille tiloille täysi katastrofi tämä vuosi, kun tärkein kasvutekijä puuttui.
Tärkein viljelytoimenpide tänä kesänä on ollut valita oikea maalaji, multamaa näillä nurkin paras.
Monitahoista ohraa?
Puimurin hehtaarittaisesta ruuasta puuttuu semmonen 1000-1500kg normaali vuoteen verrattuna.
-
Kyllä normaalisti rukiin puinti tulee ekana ja muut sitten kuukautta myöhemmin.
Itse olen viljellyt ruista yli viitenätoista vuotena, ja muistan vain yhden vuoden että puinti olisi alkanut rukiilla. Yleensä puin suurimman osan monitahoisista ohrista ensin, ja sitten voi ehkä ruveta katselemaan että olisiko ruis jo tuleentunut puintikuntoon. Näin täällä Kyrönjoen varressa.
-
Ei voi kyl katovuodesta puhua, lähinnä maltillisesta sadonalenemasta.
Juuei, kuivurista tyhjenemässä 53 kiloisia ohria, edellinen satsi oli 54 ja sitä edellinen 56 jne. Kuivaajaa 12% kuivalla viljalla täyttäessä ei mene sisälle kuin 19 tonnia, normaalisti 22-23. Hehtaareita saa kuivurilliseen puida pitkän pätkän. Onneksi omat jo laarissa, aikaiset kylvöt on puitu jo ja useimmat myöhäiset lajikkeetkin. Rypsiäkin, joka olisi valmista kunhan ehtisi puimaan.
Useimmille tiloille täysi katastrofi tämä vuosi, kun tärkein kasvutekijä puuttui.
Tärkein viljelytoimenpide tänä kesänä on ollut valita oikea maalaji, multamaa näillä nurkin paras.
Monitahoista ohraa?
Puimurin hehtaarittaisesta ruuasta puuttuu semmonen 1000-1500kg normaali vuoteen verrattuna.
Jep. Myöhään kylvettyä. Kasvustot oli hyvän näköisiä,saanet kaikki dropit mutta ainoastaan kastelu olisi auttanut.
Saman verran oli omissakin uupeloa normiin verrattuna, tonnin luokkaa. Vehnällä enemmän, mutta sillä ei merkitystä. Tänäkin vuonna aikainen kylvö oli kaiken perusta, toki kuiville maille ei sekään auttanut mutta kakstahoisella ohralla sai kuitenkin laatua pystyyn kuivanneistakin. Mulla parhaimmasta päästä viljat, johtuen erinäisistä syistä, joista tärkein maalaji ja toimivat ojitukset, että pääsi äitienpäivän jälkeisellä viikolla kylvämään. Kaveri kylvi jo aiemmin jotain, ja hänellä oli ekat kylvöt ihan normisatoa. Hän on hätäinen, kukaan muu oo pellolla vielä silloin, se seutukunnan hätäisin ja taas kerran parasta tulosta...
-
Monitahoinen ohra+kevätkyntö+myöhäinen kylvö oli avain katastrofiin ainakin näillä kulmilla. :D
-
Kyllä normaalisti rukiin puinti tulee ekana ja muut sitten kuukautta myöhemmin.
Itse olen viljellyt ruista yli viitenätoista vuotena, ja muistan vain yhden vuoden että puinti olisi alkanut rukiilla. Yleensä puin suurimman osan monitahoisista ohrista ensin, ja sitten voi ehkä ruveta katselemaan että olisiko ruis jo tuleentunut puintikuntoon. Näin täällä Kyrönjoen varressa.
Teillä taitaa olla noi monitahoiset ohrat sieltä lajikeluettelon aikaisemmasta päästä? Ja kylvätte ne varmaan ekana? Meillä kylvetään myöhäset viljat eka ja vikana monitahoset kun ollaan toukokuun lopulla.. Monesti seurannut, että kyllä rukiit on ennen puitu ennenkuin omat ohrat on..
-
Ei voi kyl katovuodesta puhua, lähinnä maltillisesta sadonalenemasta.
Joopa joo... Pistää jo miettimään että miten kaveri voi saada vuodesta toiseen 2 tonnia enemmän satoa mitä minä. On siinä sääolot vuodesta toiseen kohdillaan tänne verrattuna.
-
Monitahoinen ohra+kevätkyntö+myöhäinen kylvö oli avain katastrofiin ainakin näillä kulmilla. :D
Sama täällä saviseudun suunnalla.
En tiedä kuin yhden idiootin joka kynti keväällä, ohra iti heinäkuussa ja pelto on nyt harvanvihreä. Tuleva sato luokkaa 400kg/ja.
-
Ei voi kyl katovuodesta puhua, lähinnä maltillisesta sadonalenemasta.
Joopa joo... Pistää jo miettimään että miten kaveri voi saada vuodesta toiseen 2 tonnia enemmän satoa mitä minä. On siinä sääolot vuodesta toiseen kohdillaan tänne verrattuna.
Onhan siinä monta muutakin asiaa kuin vesi. Kyllä pellon kasvukunto täytyy olla täysi kymppi jos mielii saada hyviä satoja. Viimeiset kilot sitten purkeista, pusseista ja lajikevalinnalla.
Mää en ole huomannu tänä vuonna puidessani mitään suuria eroa sadossa sen suhteen että onko kylvetty toukokuun ekalla viikolla tai loppukuusta. Valmistuminen tietty on se sitten mistä huomaa.
Kyllähän tän kevään suurin sekulisadon syy on se että pöljäiltiin muokkausten ja kylvösyvyyksien kanssa.
Ja vettä nyt tuli se mitä tuli, hyvin vähän niinku muuallakin. Kyllä hikevä ja huokoinen matomultasavi paremmin kosteuden pitää ku 20-40tonnin monirengasrallin raiskaama plintti.
Edit,
Tänä vuonna näkee kuka kylvi pelkällä typellä....
-
Monitahoinen ohra+kevätkyntö+myöhäinen kylvö oli avain katastrofiin ainakin näillä kulmilla. :D
Mulla tuli paras sato 16ha:n lohkolta, jonka kynnin keväällä ja oli kaikista viimeisin lohko jonka kylvin :D Kyntö alulle perjantai-iltana, loppuun lauantaina. Sunnuntai-iltana äestys, maanantaina kylvö. Kylvöpäivä 21.5, edellisenä päivänä kylvin viereiset lohkot jotka käytännössä samanlaisia mutta syyskynnettyjä. Niistä osa kuivahti liikaa vaikka turve/multamaata, ja orastuminen vaihtelevaa ja hidasta. Sato keskimäärin heikompi kuin kevätkynnetyltä, eikä parhaissa kohdissakaan mitään eroa. Kummallakin pellolla parhaat paikat todella hyvää tälle vuodelle, muutenkin sato noilta multamailta sellainen, että nosti keskisadon ohralla ihan. ok. luokkaan, mitä ny viitsi tähän laittaa.
JOS olisi satanut heinäkuussa enemmän kuin 10mm, sato olisi ollut superluokkaa. Tai pohjalla olisi ollut kosteaa peltoa kesäkuulta, mutta kuivaa oli ja viljat kairasivat kosteutta hyväkuntoissa maissa syvältä. Ja ihan pussilannalla meni nuo lohkot tänä vuonna, toki pääsääntöisesti saavat sianpskaa jokatoinen syksy.
-
Niille jotka ei ole puintia nähnytkään. 😎
(https://img.aijaa.com/t/00498/14607332.t.jpg) (https://aijaa.com/efE6gP)
💪💪💪💪 Ja rautainen nyrkki 💪💪💪💪
Ai tuoltako se näyttää? Puinti?
Ja rautainen nyrkkiin vielä...kyllä tuolla saa väärin asennetut rasvanipat kyytiä! 😄😄😄😄😄😄😄😄👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻
Tai jotain.
Onks toi "rasvanippa" ja "rautainen nyrkki" 2018-vuoden "hankmo" ja "faari"?
Ookko muuten vuokrannu maas pois? Kuulin vaan tämmöstä huhua...?
-
Tämä on kyllä hauska ketju, oikeasti. Paljon asiaa ja paljon huvia. Tuossa paria sivua aikasemmin joku oli sitä mieltä, että MF186 oli jollain perusteella paljon 187:aa parempi. Tulee kyllä hakematta mieleen, että kokemuksen sijaan on luettu konedataa ja jotain on käsitetty väärin. Nuo kaksi kun ovan ihan samoja koneita perustekniikaltaan, ja missä eroja on, niin esim moottorin suhteen tuo 187:n perkiisseli 4.236 on todella paljon valmistettu ja käytössä parempi tyyppi. Ja aikanaan ihan asiallisia koneita molemmat.
-
Tämä on kyllä hauska ketju, oikeasti. Paljon asiaa ja paljon huvia. Tuossa paria sivua aikasemmin joku oli sitä mieltä, että MF186 oli jollain perusteella paljon 187:aa parempi. Tulee kyllä hakematta mieleen, että kokemuksen sijaan on luettu konedataa ja jotain on käsitetty väärin. Nuo kaksi kun ovan ihan samoja koneita perustekniikaltaan, ja missä eroja on, niin esim moottorin suhteen tuo 187:n perkiisseli 4.236 on todella paljon valmistettu ja käytössä parempi tyyppi. Ja aikanaan ihan asiallisia koneita molemmat.
En tiiä paremmuudesta mutta puhtaampaa viljaa tuo 186 pui kuin sampon 2045 classic tai sitten on urakoitsijan sampon säädöissä vikaa.
186 nämä rikkoutuneet kohlinlaakerit on ainakin maailman pirullisimmat vaihtaa. Ihan hyvä puimuri pienille aloille tämä fergu kun vaan riittää innostusta huoltaa kunnolla.
-
Tämä on kyllä hauska ketju, oikeasti. Paljon asiaa ja paljon huvia. Tuossa paria sivua aikasemmin joku oli sitä mieltä, että MF186 oli jollain perusteella paljon 187:aa parempi. Tulee kyllä hakematta mieleen, että kokemuksen sijaan on luettu konedataa ja jotain on käsitetty väärin. Nuo kaksi kun ovan ihan samoja koneita perustekniikaltaan, ja missä eroja on, niin esim moottorin suhteen tuo 187:n perkiisseli 4.236 on todella paljon valmistettu ja käytössä parempi tyyppi. Ja aikanaan ihan asiallisia koneita molemmat.
En tiiä paremmuudesta mutta puhtaampaa viljaa tuo 186 pui kuin sampon 2045 classic tai sitten on urakoitsijan sampon säädöissä vikaa.
186 nämä rikkoutuneet kohlinlaakerit on ainakin maailman pirullisimmat vaihtaa. Ihan hyvä puimuri pienille aloille tämä fergu kun vaan riittää innostusta huoltaa kunnolla.
Niinhän se 186 puikin puhtaampaa kuin Sampo. Se tuli todettua vuonna 1979. Varsinkin kuivana vuonna sitä oljenpätkää tuppaa tulemaan.
-
Niille jotka ei ole puintia nähnytkään. 😎
(https://img.aijaa.com/t/00498/14607332.t.jpg) (https://aijaa.com/efE6gP)
💪💪💪💪 Ja rautainen nyrkki 💪💪💪💪
Ai tuoltako se näyttää? Puinti?
Ja rautainen nyrkkiin vielä...kyllä tuolla saa väärin asennetut rasvanipat kyytiä! 😄😄😄😄😄😄😄😄👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻👊🏻
Tai jotain.
Onks toi "rasvanippa" ja "rautainen nyrkki" 2018-vuoden "hankmo" ja "faari"?
Ookko muuten vuokrannu maas pois? Kuulin vaan tämmöstä huhua...?
- ei ole, ne ovat "märäntyneet seinälaudat" ja "vanhojen ikkunoiden tilalle vanhat ikkunat"
- eikun olen myynyt pellot pois. Jää enemmän aikaa tehdä propelleja.
-
Kävikö Puuha-Pete puimassa bragen naapurissa?
🤣🤣
-
Tämä on kyllä hauska ketju, oikeasti. Paljon asiaa ja paljon huvia. Tuossa paria sivua aikasemmin joku oli sitä mieltä, että MF186 oli jollain perusteella paljon 187:aa parempi. Tulee kyllä hakematta mieleen, että kokemuksen sijaan on luettu konedataa ja jotain on käsitetty väärin. Nuo kaksi kun ovan ihan samoja koneita perustekniikaltaan, ja missä eroja on, niin esim moottorin suhteen tuo 187:n perkiisseli 4.236 on todella paljon valmistettu ja käytössä parempi tyyppi. Ja aikanaan ihan asiallisia koneita molemmat.
En tiiä paremmuudesta mutta puhtaampaa viljaa tuo 186 pui kuin sampon 2045 classic tai sitten on urakoitsijan sampon säädöissä vikaa.
186 nämä rikkoutuneet kohlinlaakerit on ainakin maailman pirullisimmat vaihtaa. Ihan hyvä puimuri pienille aloille tämä fergu kun vaan riittää innostusta huoltaa kunnolla.
Siellä sampossa on väärä seula, kierrokset kelasta pielessä ja tuuli ei ole kohdillaan.
🤣
-
Ei voi kyl katovuodesta puhua, lähinnä maltillisesta sadonalenemasta.
Joopa joo... Pistää jo miettimään että miten kaveri voi saada vuodesta toiseen 2 tonnia enemmän satoa mitä minä. On siinä sääolot vuodesta toiseen kohdillaan tänne verrattuna.
Onhan siinä monta muutakin asiaa kuin vesi. Kyllä pellon kasvukunto täytyy olla täysi kymppi jos mielii saada hyviä satoja. Viimeiset kilot sitten purkeista, pusseista ja lajikevalinnalla.
Mää en ole huomannu tänä vuonna puidessani mitään suuria eroa sadossa sen suhteen että onko kylvetty toukokuun ekalla viikolla tai loppukuusta. Valmistuminen tietty on se sitten mistä huomaa.
Kyllähän tän kevään suurin sekulisadon syy on se että pöljäiltiin muokkausten ja kylvösyvyyksien kanssa.
Ja vettä nyt tuli se mitä tuli, hyvin vähän niinku muuallakin. Kyllä hikevä ja huokoinen matomultasavi paremmin kosteuden pitää ku 20-40tonnin monirengasrallin raiskaama plintti.
Edit,
Tänä vuonna näkee kuka kylvi pelkällä typellä....
Täytyy sulla kyllä tasaisen hyvät maat olla. Omissa oli kohtia joissa ohra turtunut harmaaksi ja lyhyeksi, mutta muutaman kymmenen metrin päässä laiho oli kuin normaalivuonna. Pintamaan maalajissa ei mitään suurta eroa, mutta uskoisin pikileerin olevan täällä paikoin niin pinnassa tai jotain joka aiheuttaa tuon.
-
Ei voi kyl katovuodesta puhua, lähinnä maltillisesta sadonalenemasta.
Joopa joo... Pistää jo miettimään että miten kaveri voi saada vuodesta toiseen 2 tonnia enemmän satoa mitä minä. On siinä sääolot vuodesta toiseen kohdillaan tänne verrattuna.
Onhan siinä monta muutakin asiaa kuin vesi. Kyllä pellon kasvukunto täytyy olla täysi kymppi jos mielii saada hyviä satoja. Viimeiset kilot sitten purkeista, pusseista ja lajikevalinnalla.
Mää en ole huomannu tänä vuonna puidessani mitään suuria eroa sadossa sen suhteen että onko kylvetty toukokuun ekalla viikolla tai loppukuusta. Valmistuminen tietty on se sitten mistä huomaa.
Kyllähän tän kevään suurin sekulisadon syy on se että pöljäiltiin muokkausten ja kylvösyvyyksien kanssa.
Ja vettä nyt tuli se mitä tuli, hyvin vähän niinku muuallakin. Kyllä hikevä ja huokoinen matomultasavi paremmin kosteuden pitää ku 20-40tonnin monirengasrallin raiskaama plintti.
Edit,
Tänä vuonna näkee kuka kylvi pelkällä typellä....
Täytyy sulla kyllä tasaisen hyvät maat olla. Omissa oli kohtia joissa ohra turtunut harmaaksi ja lyhyeksi, mutta muutaman kymmenen metrin päässä laiho oli kuin normaalivuonna. Pintamaan maalajissa ei mitään suurta eroa, mutta uskoisin pikileerin olevan täällä paikoin niin pinnassa tai jotain joka aiheuttaa tuon.
Ne on sieltä sielusta pilalla niissä kohdissa missä ohra on turtunut.
-
Tämä on kyllä hauska ketju, oikeasti. Paljon asiaa ja paljon huvia. Tuossa paria sivua aikasemmin joku oli sitä mieltä, että MF186 oli jollain perusteella paljon 187:aa parempi. Tulee kyllä hakematta mieleen, että kokemuksen sijaan on luettu konedataa ja jotain on käsitetty väärin. Nuo kaksi kun ovan ihan samoja koneita perustekniikaltaan, ja missä eroja on, niin esim moottorin suhteen tuo 187:n perkiisseli 4.236 on todella paljon valmistettu ja käytössä parempi tyyppi. Ja aikanaan ihan asiallisia koneita molemmat.
En tiiä paremmuudesta mutta puhtaampaa viljaa tuo 186 pui kuin sampon 2045 classic tai sitten on urakoitsijan sampon säädöissä vikaa.
186 nämä rikkoutuneet kohlinlaakerit on ainakin maailman pirullisimmat vaihtaa. Ihan hyvä puimuri pienille aloille tämä fergu kun vaan riittää innostusta huoltaa kunnolla.
Siellä sampossa on väärä seula, kierrokset kelasta pielessä ja tuuli ei ole kohdillaan.
🤣
186:ssa on ruumenseulana kiinteä nokkaseula josta ei niin mene oljenpätkät läpi. Luulis se uusien Sampojen nokkalamelliseula olevan parempi?
-
Tämä on kyllä hauska ketju, oikeasti. Paljon asiaa ja paljon huvia. Tuossa paria sivua aikasemmin joku oli sitä mieltä, että MF186 oli jollain perusteella paljon 187:aa parempi. Tulee kyllä hakematta mieleen, että kokemuksen sijaan on luettu konedataa ja jotain on käsitetty väärin. Nuo kaksi kun ovan ihan samoja koneita perustekniikaltaan, ja missä eroja on, niin esim moottorin suhteen tuo 187:n perkiisseli 4.236 on todella paljon valmistettu ja käytössä parempi tyyppi. Ja aikanaan ihan asiallisia koneita molemmat.
En tiiä paremmuudesta mutta puhtaampaa viljaa tuo 186 pui kuin sampon 2045 classic tai sitten on urakoitsijan sampon säädöissä vikaa.
186 nämä rikkoutuneet kohlinlaakerit on ainakin maailman pirullisimmat vaihtaa. Ihan hyvä puimuri pienille aloille tämä fergu kun vaan riittää innostusta huoltaa kunnolla.
Siellä sampossa on väärä seula, kierrokset kelasta pielessä ja tuuli ei ole kohdillaan.
🤣
186:ssa on ruumenseulana kiinteä nokkaseula josta ei niin mene oljenpätkät läpi. Luulis se uusien Sampojen nokkalamelliseula olevan parempi?
Mää en tiä mitään puimurin säädöistä, vuodesta toiseen viljaa samoilla "asetuksilla".
-
Ei voi kyl katovuodesta puhua, lähinnä maltillisesta sadonalenemasta.
Joopa joo... Pistää jo miettimään että miten kaveri voi saada vuodesta toiseen 2 tonnia enemmän satoa mitä minä. On siinä sääolot vuodesta toiseen kohdillaan tänne verrattuna.
Onhan siinä monta muutakin asiaa kuin vesi. Kyllä pellon kasvukunto täytyy olla täysi kymppi jos mielii saada hyviä satoja. Viimeiset kilot sitten purkeista, pusseista ja lajikevalinnalla.
Mää en ole huomannu tänä vuonna puidessani mitään suuria eroa sadossa sen suhteen että onko kylvetty toukokuun ekalla viikolla tai loppukuusta. Valmistuminen tietty on se sitten mistä huomaa.
Kyllähän tän kevään suurin sekulisadon syy on se että pöljäiltiin muokkausten ja kylvösyvyyksien kanssa.
Ja vettä nyt tuli se mitä tuli, hyvin vähän niinku muuallakin. Kyllä hikevä ja huokoinen matomultasavi paremmin kosteuden pitää ku 20-40tonnin monirengasrallin raiskaama plintti.
Edit,
Tänä vuonna näkee kuka kylvi pelkällä typellä....
Täytyy sulla kyllä tasaisen hyvät maat olla. Omissa oli kohtia joissa ohra turtunut harmaaksi ja lyhyeksi, mutta muutaman kymmenen metrin päässä laiho oli kuin normaalivuonna. Pintamaan maalajissa ei mitään suurta eroa, mutta uskoisin pikileerin olevan täällä paikoin niin pinnassa tai jotain joka aiheuttaa tuon.
Ne on sieltä sielusta pilalla niissä kohdissa missä ohra on turtunut.
Sielusta? Tuo "kuiva suoni" jatkuu kaistana naapurilohkolle. Aina jos heinäkuussa tulee kuiva jakso, tuo sama kohta kärsii. Savimaat taas parhaita. Jopa hikevät hiedat huonompia, mikä oli yllätys.
-
Tämä on kyllä hauska ketju, oikeasti. Paljon asiaa ja paljon huvia. Tuossa paria sivua aikasemmin joku oli sitä mieltä, että MF186 oli jollain perusteella paljon 187:aa parempi. Tulee kyllä hakematta mieleen, että kokemuksen sijaan on luettu konedataa ja jotain on käsitetty väärin. Nuo kaksi kun ovan ihan samoja koneita perustekniikaltaan, ja missä eroja on, niin esim moottorin suhteen tuo 187:n perkiisseli 4.236 on todella paljon valmistettu ja käytössä parempi tyyppi. Ja aikanaan ihan asiallisia koneita molemmat.
En tiiä paremmuudesta mutta puhtaampaa viljaa tuo 186 pui kuin sampon 2045 classic tai sitten on urakoitsijan sampon säädöissä vikaa.
186 nämä rikkoutuneet kohlinlaakerit on ainakin maailman pirullisimmat vaihtaa. Ihan hyvä puimuri pienille aloille tämä fergu kun vaan riittää innostusta huoltaa kunnolla.
Siellä sampossa on väärä seula, kierrokset kelasta pielessä ja tuuli ei ole kohdillaan.
🤣
186:ssa on ruumenseulana kiinteä nokkaseula josta ei niin mene oljenpätkät läpi. Luulis se uusien Sampojen nokkalamelliseula olevan parempi?
Mää en tiä mitään puimurin säädöistä, vuodesta toiseen viljaa samoilla "asetuksilla".
Kun koneesta aletaan hakeen tehoja,niin hiukan joutuu jo sääteleen :o
-
Tämä on kyllä hauska ketju, oikeasti. Paljon asiaa ja paljon huvia. Tuossa paria sivua aikasemmin joku oli sitä mieltä, että MF186 oli jollain perusteella paljon 187:aa parempi. Tulee kyllä hakematta mieleen, että kokemuksen sijaan on luettu konedataa ja jotain on käsitetty väärin. Nuo kaksi kun ovan ihan samoja koneita perustekniikaltaan, ja missä eroja on, niin esim moottorin suhteen tuo 187:n perkiisseli 4.236 on todella paljon valmistettu ja käytössä parempi tyyppi. Ja aikanaan ihan asiallisia koneita molemmat.
En tiiä paremmuudesta mutta puhtaampaa viljaa tuo 186 pui kuin sampon 2045 classic tai sitten on urakoitsijan sampon säädöissä vikaa.
186 nämä rikkoutuneet kohlinlaakerit on ainakin maailman pirullisimmat vaihtaa. Ihan hyvä puimuri pienille aloille tämä fergu kun vaan riittää innostusta huoltaa kunnolla.
Siellä sampossa on väärä seula, kierrokset kelasta pielessä ja tuuli ei ole kohdillaan.
🤣
186:ssa on ruumenseulana kiinteä nokkaseula josta ei niin mene oljenpätkät läpi. Luulis se uusien Sampojen nokkalamelliseula olevan parempi?
Mää en tiä mitään puimurin säädöistä, vuodesta toiseen viljaa samoilla "asetuksilla".
Kun koneesta aletaan hakeen tehoja,niin hiukan joutuu jo sääteleen :o
Onneks se on porilaisella pläkkipeltiikötöstyksellä ajavien ongelma.
Jännä juttu kun sullakin on managementtia ja muuta ni äijä pui sampolla, et oo ajatellu mitään puimuria ostaa kun alaakin on jonkun verran?
-
Kävikö Puuha-Pete puimassa bragen naapurissa?
🤣🤣
Kävin, joo. Ja ajoin puimuria silmät kiinni, koska en ole puimista nähnytkään.
-
Tämä on kyllä hauska ketju, oikeasti. Paljon asiaa ja paljon huvia. Tuossa paria sivua aikasemmin joku oli sitä mieltä, että MF186 oli jollain perusteella paljon 187:aa parempi. Tulee kyllä hakematta mieleen, että kokemuksen sijaan on luettu konedataa ja jotain on käsitetty väärin. Nuo kaksi kun ovan ihan samoja koneita perustekniikaltaan, ja missä eroja on, niin esim moottorin suhteen tuo 187:n perkiisseli 4.236 on todella paljon valmistettu ja käytössä parempi tyyppi. Ja aikanaan ihan asiallisia koneita molemmat.
En tiiä paremmuudesta mutta puhtaampaa viljaa tuo 186 pui kuin sampon 2045 classic tai sitten on urakoitsijan sampon säädöissä vikaa.
186 nämä rikkoutuneet kohlinlaakerit on ainakin maailman pirullisimmat vaihtaa. Ihan hyvä puimuri pienille aloille tämä fergu kun vaan riittää innostusta huoltaa kunnolla.
Siellä sampossa on väärä seula, kierrokset kelasta pielessä ja tuuli ei ole kohdillaan.
🤣
186:ssa on ruumenseulana kiinteä nokkaseula josta ei niin mene oljenpätkät läpi. Luulis se uusien Sampojen nokkalamelliseula olevan parempi?
Mää en tiä mitään puimurin säädöistä, vuodesta toiseen viljaa samoilla "asetuksilla".
Kun koneesta aletaan hakeen tehoja,niin hiukan joutuu jo sääteleen :o
Onneks se on porilaisella pläkkipeltiikötöstyksellä ajavien ongelma.
Jännä juttu kun sullakin on managementtia ja muuta ni äijä pui sampolla, et oo ajatellu mitään puimuria ostaa kun alaakin on jonkun verran?
Se on hieno puida Sampolla, Kylvää Valtralla, äes on Potilan. Loppumaataistelukoneet tuleekin sitten ulkomailta aurat Kverleland, lautasmuokkain Amazon ja kylvinkone Väderstad. Rypsin kuivaus käynyt hienosti. Laitoin tuloilman mahdollisimman pienelle ja ykköspolttimen vain päälle. Nyt poltin katkoo lämpöjä aika usein. Kuivaus 10,5 prosentista 7 prosentiin kesti kuusi tuntia, josta poltin päällä noin neljä. Siihen jäähdytys päälle. Tavara puhdistuu kun antaa kierrättää vielä kuivurissa esipuhdistin päällä.
-
Täytyy kyllä sanoa vaikka nykkärillä puinkin. Että ei se Sampon vika ole jos jyvät maahan menee, eiköhän se vika löydy sieltä penkin ja ratin välistä.
Se on sit taas eri keskustelu miks siinä pitää olla niin pieni seulasto.
-
Täytyy kyllä sanoa vaikka nykkärillä puinkin. Että ei se Sampon vika ole jos jyvät maahan menee, eiköhän se vika löydy sieltä penkin ja ratin välistä.
Se on sit taas eri keskustelu miks siinä pitää olla niin pieni seulasto.
Ostojyvistä näkee Sampolla puidut.Eli siis jokaisen Sampon ratin ja penkin välissä on silloin vikaa.
-
Olen oikein yrittänyt saada menemään kauraa Samposta läpi takaisin peltoon, toivottavasti vaan menisi pääasiassa niitä pienimpiä jyviä että eivät kaikki kuivuneet kittanat jyvät kuivurille asti päätyisi.
-
Puinnit suoritettu tältä syksyltä.
-
Liikaa on pehkunpätkää viljan seassa saatanan sampon jäljiltä ja kun sattuu olemaan vielä lavakuivuri niin pehkut matkustaa ruokintaan asti mukana. Ja pöliseekin paljon enemmän kuin omalla 186 fergulla puidut jyvät. Säädötkö päin helvataa vai onko näin ettei suomessa osata tehdä puimureita?
-
Kuten aikaisemmin sanoin, se Sampo on sellainen olkisilppuri.
-
Olen oikein yrittänyt saada menemään kauraa Samposta läpi takaisin peltoon, toivottavasti vaan menisi pääasiassa niitä pienimpiä jyviä että eivät kaikki kuivuneet kittanat jyvät kuivurille asti päätyisi.
Vaikee päättää oikeeta puintiajankohtaa, kun on vihreetä siellä täällä. Vähän kuin armeijassa,
päätös on tehtävä; oikea tai väärä. Noottaa kööllää
-
Helkkari kun on typerää touhua rähjätä kaukaisimmalla pellolla joka on 32 km päässä tilakeskuksesta. Jäi puimatta 1 ha ohraa kun kärryt tuli täyteen. Nyt olisi taas kärryt vapaana mutta on pimeää. Koko ajan saa olla pyytelemässä kyytejä joltain kun vie kalustoa pellolle. Mielessä on taas välivuosi rukiin viljelystä tämän vuoden jälkeen. Tuntuu että pimeys iskee mahdottoman aikasin jo tähän aikaan vuodesta.
-
Olen oikein yrittänyt saada menemään kauraa Samposta läpi takaisin peltoon, toivottavasti vaan menisi pääasiassa niitä pienimpiä jyviä että eivät kaikki kuivuneet kittanat jyvät kuivurille asti päätyisi.
Vaikee päättää oikeeta puintiajankohtaa, kun on vihreetä siellä täällä. Vähän kuin armeijassa,
päätös on tehtävä; oikea tai väärä. Noottaa kööllää
asiaa helpottaa kovasti se, ettei sato ole kaksisen suuri ja kuivauskustannukset jää maltillisiksi vaikka ajoittaa puinnin niiden valmiiden tähkien mukaan. Valmistunut vilja on nyt rutikuivaa ja laatukin saattaa olla kohdillaan. Pahimmassa tapauksessa parin viikon sadejakson jälkeen pellolla on vain tähkäitänyttä märkää viljaa ja ne vihreät on edelleen vihreitä. Riippuu paljon siitäkin mitä meinaa puida, vehnä ainakin menee pilalle herkästi tai ainakin selvästi helpommin kuin ohra. Vihreistä ei muutenkaan ole muuta kuin harmia.... armeija jees :)
-
Ite puin peuran vasalla. Jostain syystä tänä vuonna tuli vehnällä aika paljon helpeitä viljan sekaan. Ainahan niitä on vähän tullut mutta nyt on jo aika keko tossa pihalla :( vehnääkin tuli aika vähän normaaliin verrattuna mutta helpeitä tuli mahti sato pihalle. Ilmat oli täysillä ja ilman suuntaa yritin muutella mutta tuloksetta. Deere ei oo puinnu yli kuin vesimärkää lakokauraa joskus. Kaiken se pui minkä vaan saa pöydältä menemään sisään.
Vehät oli surkeeta mutta ohraa tulee vähintäänkin normaalisti. (Tekis mieli sanoa että HYVIN )
-
Tänään alko puinnit.
-
Tänään alko puinnit.
Sluut, tilauslistalla vettä, paljon, jos mielii syysvehnää kylvää.
-
Enää omat ja rahtirypsit, tänään syysrapsia kylillä. Kypsää on, pois kun ehtii, muutakin tekemistä ja sateetkin saattaa tulevina päivinä haitata.
Ei enää puinnit ressaa :) Vettäkin satoi lähes 30mm, näköjään parin kuukauden välein sataa reilummin kerralla! Rukiit itää mukavasti, vielä ku ehtis syysvehnää...
-
Tarvitsisikohan joku siistin puurakennuksessa säilytetyn hytillisen -82 punaisen MF430/Sampo600:n varaosiksi tai kunnostettavaksi? Saisi hakea hyvin edullisesti pois lavetilla ja vinssillä Salosta. Käyttökuntoisena sisään ajettu, mutta ilmattava ja jarrunesteet ovat ulkona. Käyttämättömän akun saa kaupan päälle. -Ei ole puintikäyttöä enää, eikä ole hukkakauraa/rahtia puitu. Käynyt viimeksi 2014, jolloin haukkasi ilmaa ja sammui. Puintitunnit noin 1200h, Perkinsin 4-koneella. Koneen tunnit ehkä 1600.
-
Tämä on kyllä hauska ketju, oikeasti. Paljon asiaa ja paljon huvia. Tuossa paria sivua aikasemmin joku oli sitä mieltä, että MF186 oli jollain perusteella paljon 187:aa parempi. Tulee kyllä hakematta mieleen, että kokemuksen sijaan on luettu konedataa ja jotain on käsitetty väärin. Nuo kaksi kun ovan ihan samoja koneita perustekniikaltaan, ja missä eroja on, niin esim moottorin suhteen tuo 187:n perkiisseli 4.236 on todella paljon valmistettu ja käytössä parempi tyyppi. Ja aikanaan ihan asiallisia koneita molemmat.
En tiiä paremmuudesta mutta puhtaampaa viljaa tuo 186 pui kuin sampon 2045 classic tai sitten on urakoitsijan sampon säädöissä vikaa.
186 nämä rikkoutuneet kohlinlaakerit on ainakin maailman pirullisimmat vaihtaa. Ihan hyvä puimuri pienille aloille tämä fergu kun vaan riittää innostusta huoltaa kunnolla.
Kyllä se 186 maasika on edelleen kova rauta kun viitsii ajaa vaan, kaveri ajeli puinnit loppuun viime viikolla, 58ha yhteensä. Vikoja, terääruoto katkesi, silppurin kulahtanut hihna antautui. Teränkäyttöpyörittäjän epäkeskohärpäke katkesi mikä pitelee sitä laakeria joka vispaa siinä terän alussa. Uusioosaa saa yllättävän hyvin tuohon puimuriin, kokonaan uusi epäkesko-osa maksaa 85€, tuumailtiin että hitsailen sen kuntoon kun paikalla olin lomailemassa. Kesti hyvin.
Ei ihme että noita hankkijan tarroilla olevia maasikoja näkyy tuolla latviassa monessa paikassa.
-
Eilen lähti Skagenit, n.1500kg/ha, v1ttu mitä sontaa.... :D
Marblea myös pieni testierä, täytyy jatkaa tänään.............
Taidat taas vedättää meitä tallukoita. Mitäs ne nortin mittaiset tähkät olikaan ja ylistys ihme litkusta, joka pelastaa litralla hehtaarin sadon.
Ne nortin mittaset tähkät oli kevätvehnän tähkiä, Marblen, se tykkäs kahdesta hivenkierroksesta kuivuusjaksolla.
Syysvehnä meni totaalisen munille, oli siinä ja siinä etten ajanu murskaimella.
Skagenin tähkä oli semmonen "Anniina"-tähkä tänävuonna.
Harvaks jäi Marble, ei auttanut iso kylvömäärä kun ei satanu. Tähkä olis voinu olla inauksen pitempi.
HLP 79.8, valkuainen 15.3.
(https://img.aijaa.com/t/00191/14604533.t.jpg) (https://aijaa.com/23Wrq5)
Toi Marble oli siis 5000kg paikkeilla hehtaari.
Ironista lähti ekasta lohkosta n.4800kg, puintikosteus 14-15%.
Tämmöstä,
(https://img.aijaa.com/m/00483/14605457.jpg) (https://aijaa.com/2HLrDN)
(https://img.aijaa.com/m/00151/14605456.jpg) (https://aijaa.com/W11T0m)
Sitte verrokkina 2-vuoden takainen seiskatonnari, ero on melkonen..
(https://img.aijaa.com/m/00775/14246142.jpg) (https://aijaa.com/PHvGFQ)
Jatketaan ohrakuvilla, ihan kuspäitten kiusaks, saa sitte nillittää taas ja avata vaikka jonkun nimimerkin millä kopsaa noita ja alottelee aiheita.....
Ironia,
(https://img.aijaa.com/m/00481/14606097.jpg) (https://aijaa.com/aQkNqu)]
Tässä on se "suojakaista" toiselta puolelta ojaa...
(https://img.aijaa.com/m/00847/14606098.jpg) (https://aijaa.com/TNoVnW)
Kehverätä..............
Alko löytymään jo jyväkokoakin Ironista. Lannotus Y1, Amistar, 2x1L hivenliuos.
(https://img.aijaa.com/m/00156/14607025.jpg) (https://aijaa.com/dnnNV1)
(https://img.aijaa.com/m/00563/14607024.jpg) (https://aijaa.com/lqrQrw)
Kauraa tulee niin ettei kärryt riitä ja kuivuri vedä, oli jopa lakopaikkoja vaikka laitoin EVOa.
(https://img.aijaa.com/m/00606/14607518.jpg) (https://aijaa.com/1vonvQ)
(https://img.aijaa.com/m/00243/14607519.jpg) (https://aijaa.com/hvaCrp)
Ei voi kyl katovuodesta puhua, lähinnä maltillisesta sadonalenemasta.
Olihan se tää vuosi alusta loppuun yhtä katoa ja sekulia....
Korostan että kuvan vasen puoli ei ole minun kylvöksiä...
(https://img.aijaa.com/m/00160/14608868.jpg) (https://aijaa.com/xG5eE5)
-
Puinnit vasta alkumetreillä noin 35ha, mut ei voi puhua kadosta. Ei mitään viime vuoden 7t satoa. Mut hyvin tulee.
-
Puinnit loppusuoralla. 10ha jäljellä. Vehnä oli pohjanoteeraus, ohraa tuli hyvin ja kaura vähän siltä väliltä.
-
Kaarle ohra, piti olla kukkamultaisin maaperä. Vain kovemmassa kohdassa ja metsän suojassa oli vahvaa.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2708/Kaarle_27082018A.jpg)
Kuva: Kaarle-ohra paremmassa paikassa. Hivenet ja tautiaine, esikasvi rapsi.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2708/Kaarle_27082018B.jpg)
Kuva: Kaarle paremmin orastuneessa mutta kuivuuden surkastuttamassa paikassa.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2708/Kaarle_27082018C.jpg)
Kuva: Puhdasta viljaa kuitenkin Sampolla
Kevätrapsin esikasvivaikutusta tämän kesän kokemuksen valossa on hiukan ehkä liioiteltu.
Syysrapsilla sitä vastoin on näkyvä hyöty. Ehkä maaperään jäänyt juuristomassa antaa ravintoa.
-SS-
-
Mitä järkeä tai hyötyä on laittaa tautiaineita ohralle, jos esikasvina ollut rapsi?
-
Mitä järkeä on laittaa tautiaineiia ohralle, jos esikasvina rapsi?
Kenellä täysipäisellä on edes savikkaa??
😳😳
-
Mitä järkeä tai hyötyä on laittaa tautiaineita ohralle, jos esikasvina ollut rapsi?
Monitahoiset ohrat vaatii sen muuten on oravan kynsiä tiedossa. Ja tämä koskee savimaita, jossakin kukkaruukussa voi homma olla erilailla. Meillä esim. tänä vuonna bragen hlp oli 69-70 paikkeilla. Ikinä ei ole noin korkea ollut. Kyllä mä vaan tykkään tälläisestä kuivausta kasvukaudesta...
-
Mitä järkeä tai hyötyä on laittaa tautiaineita ohralle, jos esikasvina ollut rapsi?
Jos sieltä meinaa satoa ottaa.🌾🌾🌾
-
Mitä järkeä tai hyötyä on laittaa tautiaineita ohralle, jos esikasvina ollut rapsi?
Jos sieltä meinaa satoa ottaa.🌾🌾🌾
Mutta kun se tautiaine ei ole mitään lannoitetta. Esikasvina rapsi, niin maaperässä ei ole taudinaiheuttajia ollut, ja jos vielä peitattu kylvösiemen, niin sieltäkään ei tauteja tule, lisäksi kuiva kesä, niin ilmateitsekään ei voi homeita levitä, joten tuollaisessa tapauksessa teoreettisesti ei tarvittaisi tautiruiskutuksia, koska tautiaineet ei satoa lisää, ne vain ehkäisevät tautien aiheuttaman sadon aleneman. Eri juttu sitten, jos kylvää viljaa viljan perään.
-
Puinnit vasta alkumetreillä noin 35ha, mut ei voi puhua kadosta. Ei mitään viime vuoden 7t satoa. Mut hyvin tulee.
No juu bragea tuli ihan hyvin. Vielä paremmin olisi tullut kun ei olisi viime vuonna mennyt kyntämään osaa lohkoista. Paremmin tuli kun viime vuonna, en tiedä mistä sitten johtu. Paremmalla maallakin oli kyllä kasvamassa. "Luomut" nyt oli vähän niin ja näin. RGT Planettia tuli siltä pieneltä alalta mikä oli lisäyksessä ihan ok. Samoin mistraalia. Nyt ollaa aloittelemassa demostrandia ja sitä onkin sitten loput. Onhan tuonne paukkujakin laitettu, että voi olla että jos alkaa laskemaan niin ei hommaa saada jäämään plussalle, jos vertaa vaikka perus kylvöön, että rikat torjuu ja muuten unohtaa.
-
Tänä vuonna ohra- ja kaurasato oli 10-20% parempi kuin viime sateisena vuonna, selittävänä tekijänä tiiviit savimaani joilla veden paljous viime vuonna häiritsi kasvua, talven annoin peltojen olla sängellä ja vasta keväällä lautasmuokkasin peltoni ja heti perään muokkasin ja kylvin ne, näin kevätkosteus säästyi kasvien käyttöön ja viljojen orastuminen onnistui hyvin, kesällä kärsivät toki kuivuudesta, mutta sekä ohra- että kaurasato olivat ihan hyviä tälle vuodelle, onko kellään muulla tämän vuoden sato ollut viime vuotta suurempi ??
-
Esikasvina rapsi, niin maaperässä ei ole taudinaiheuttajia ollut, ja jos vielä peitattu kylvösiemen, niin sieltäkään ei tauteja tule, lisäksi kuiva kesä, niin ilmateitsekään ei voi homeita levitä, joten tuollaisessa tapauksessa teoreettisesti ei tarvittaisi tautiruiskutuksia, koska tautiaineet ei satoa lisää, ne vain ehkäisevät tautien aiheuttaman sadon aleneman. Eri juttu sitten, jos kylvää viljaa viljan perään.
Niin minäkin uskoin viisaita, että kahden vuoden viherlannoitusnurmen jälkeen ei tarvi tautiaineita. Väärässä uskossa olin.
-
Elmeri ainakin on puoli satoa vain jos erehtyy ilman tautiainetta viljellä, vaikka rypsiä esikasvina. Huomas hyvin missä oli ilman ja ne oli huomattavasti pienemät jyvät,
-
Tänä vuonna ohra- ja kaurasato oli 10-20% parempi kuin viime sateisena vuonna, selittävänä tekijänä tiiviit savimaani joilla veden paljous viime vuonna häiritsi kasvua, talven annoin peltojen olla sängellä ja vasta keväällä lautasmuokkasin peltoni ja heti perään muokkasin ja kylvin ne, näin kevätkosteus säästyi kasvien käyttöön ja viljojen orastuminen onnistui hyvin, kesällä kärsivät toki kuivuudesta, mutta sekä ohra- että kaurasato olivat ihan hyviä tälle vuodelle, onko kellään muulla tämän vuoden sato ollut viime vuotta suurempi ??
No meilläkin oli ohrat parempia. Toki paremmalla pellollakin sekä ehkä paukkuja vielä aavistuksen enemmän. Suurin virhe oli viime syksynä väkisin kyntää. Näissä olisi sitten harvaa kasvustoa joka tiputti keskisatoa alas. Meillä myös savia joissa kyllä yleisesti ottaen vettä riittää vaikkei taivaalta tulisikaan. Mulle soveltuu paljon paremmin nämä kuivat vuodet niinkuin jo aiemmin kirjoitin.
Kaura nyt oli viime vuonna suojaviljana ja ohjeiden mukaan kylvin harvempaan. No apila kyllä alla tykkäsi, mutta kaurasato päällä jäi johonkin 2 tonnin paikkeille ehkä. Ei paljon enää huvittanut laskeskella, kun vettä tuli vain kokoajan. Tänä vuonna sitten kauraa oli "luomussa" ja syksyinen kyntö alla. Tarviiko enempää kertoa? Sato jossain kolmen tonnin paikkeilla.
Edelleen yhteenvetona. Kuivavuosi on hyvä!
-
Kauppias näkee ämtee-lehden tavoin tautipaineen aina kovana.
Kun vesi loppuu, ei aineet auta. Noottaa, ruisku perään jne...
-
Tänä vuonna ohra- ja kaurasato oli 10-20% parempi kuin viime sateisena vuonna, selittävänä tekijänä tiiviit savimaani joilla veden paljous viime vuonna häiritsi kasvua, talven annoin peltojen olla sängellä ja vasta keväällä lautasmuokkasin peltoni ja heti perään muokkasin ja kylvin ne, näin kevätkosteus säästyi kasvien käyttöön ja viljojen orastuminen onnistui hyvin, kesällä kärsivät toki kuivuudesta, mutta sekä ohra- että kaurasato olivat ihan hyviä tälle vuodelle, onko kellään muulla tämän vuoden sato ollut viime vuotta suurempi ??
Noin tuplat viimevuotiseen nähden. Tosin viime vuonna jäi osa puimatta. Hehtopainot lähes +10kg viimevuoteen nähden. Oma perstuntuma on, että täällä Savon hikevillä mailla liika vesi on yleensä kuivuutta suurempi ongelma ainakin ohran viljelyssä.
-
Mitä järkeä tai hyötyä on laittaa tautiaineita ohralle, jos esikasvina ollut rapsi?
Jos sieltä meinaa satoa ottaa.🌾🌾🌾
Mutta kun se tautiaine ei ole mitään lannoitetta. Esikasvina rapsi, niin maaperässä ei ole taudinaiheuttajia ollut, ja jos vielä peitattu kylvösiemen, niin sieltäkään ei tauteja tule, lisäksi kuiva kesä, niin ilmateitsekään ei voi homeita levitä, joten tuollaisessa tapauksessa teoreettisesti ei tarvittaisi tautiruiskutuksia, koska tautiaineet ei satoa lisää, ne vain ehkäisevät tautien aiheuttaman sadon aleneman. Eri juttu sitten, jos kylvää viljaa viljan perään.
Kyllä ne taudinaiheuttaja sieni-itiöt kulkeutuu kilometrien matkan ilmateitsekin.
Tänä vuonna kuitenkin jätin kaikki tautiaineet ja sääteet odottamaan sateisempaa vuotta.
Tälläisenä kuivana kesänä ei taudit päässeet jylläämään siinä määrin että olisi tautiainekustannuksia tienanneet.
Nii monitahosessa ohrassa nyt hlp oli 69-70 ja "ruiskutusikkunassa" 62 eli eihän tuosta vielä kummoista eroa tule. ;D Ainakaan 200 lähentelevällä hinnalla. ;D Muilla kasveilla voi sitten olla, että ei niinkään merkitystä. Kasvunsääteitä nyt ei tarvinut käyttää vaikka siinä juhannuksen jälkeen kyllä ajattelin että olisiko kuitenkin pitänyt laittaa.
-
Mitä järkeä tai hyötyä on laittaa tautiaineita ohralle, jos esikasvina ollut rapsi?
Jos sieltä meinaa satoa ottaa.🌾🌾🌾
Mutta kun se tautiaine ei ole mitään lannoitetta. Esikasvina rapsi, niin maaperässä ei ole taudinaiheuttajia ollut, ja jos vielä peitattu kylvösiemen, niin sieltäkään ei tauteja tule, lisäksi kuiva kesä, niin ilmateitsekään ei voi homeita levitä, joten tuollaisessa tapauksessa teoreettisesti ei tarvittaisi tautiruiskutuksia, koska tautiaineet ei satoa lisää, ne vain ehkäisevät tautien aiheuttaman sadon aleneman. Eri juttu sitten, jos kylvää viljaa viljan perään.
Kyllä ne taudinaiheuttaja sieni-itiöt kulkeutuu kilometrien matkan ilmateitsekin.
Tänä vuonna kuitenkin jätin kaikki tautiaineet ja sääteet odottamaan sateisempaa vuotta.
Tälläisenä kuivana kesänä ei taudit päässeet jylläämään siinä määrin että olisi tautiainekustannuksia tienanneet.
Nii monitahosessa ohrassa nyt hlp oli 69-70 ja "ruiskutusikkunassa" 62 eli eihän tuosta vielä kummoista eroa tule. ;D Ainakaan 200 lähentelevällä hinnalla. ;D Muilla kasveilla voi sitten olla, että ei niinkään merkitystä. Kasvunsääteitä nyt ei tarvinut käyttää vaikka siinä juhannuksen jälkeen kyllä ajattelin että olisiko kuitenkin pitänyt laittaa.
Mulla oli nyt ruiskuttamattomat monitahoiset hlp 67kg +/- 1kg. Viimevuonna sadevuotena 70kg +/- 1kg.
Eroa sitten on. Täällä moni valitellut, että jäi 60 paikkeille, jos ei tauteja ajanut. En ole itse saanut koskaan monitahoisesta tuollaisia 70 paikkeilla olevia hlp. Aina jääneet tuonne 67-68 paikkeille. En sitten tiedä mistä johtui, mutta kyllä sillä tautitorjunnalla tänä vuonna ihan paikkansa oli (niinkuin mielestäni monitahoisilla aina) noiden omien kokemusten mukaan, vaikka toisin voisi luulla. Tämä nyt sitten vain tämä oma kokemus joka koskee tätä perseen alaa täällä kaakon kulmalla. Jatkossakin jos monitahoista viljelen tavanomaisesti niin taudit ajetaan vuodesta riippumatta, aineiden määriä vaan sitten katsotaan tarpeen mukaan.
-
Tänä vuonnakin tuli todistettua että sadevuosi on aina parempi kuin kuiva vuosi, sadontuotoltaan. Viime vuonna pukkasi ihan hyvin viljaa ja rehua tarvitsijoille, tänä vuonna molemmista niukkuutta. Ja viljan laadut yleisesti heikkoja.
Että näin ne maalajit vaihtelee, vettä ja lisää vettä, niistä nää karkeat maat tykkää. Viime vuoden satokin olisi ollut vielä parempi ilman alkukesän kuivuutta, kasvustot kärsi selvästi. Tänä vuonna ei epäilystäkään mikä oli minimitekijä.
Kaikki ohrat sai tautiaineen, hankala sanoa oliko hyötyä kun koeruutukaan ei pellossa erottunut. Näkee satokartasta myöhemmin, puidessa ei merkittävää eroa. 9/10 vuosista, näillä nurkin kannattaa tautiaineet, ja mitä rahtia puinut, kannatti tänäkin vuonna. Toki maalajilla oli tänä vuonna kaikista suurin vaikutus, niin suuri ettei minään vuonna edes tautiaineilla ym. päästä samanlaisiin vasteisiin.
-
Tänä vuonnakin tuli todistettua että sadevuosi on aina parempi kuin kuiva vuosi, sadontuotoltaan.
Syyttä ei viime kesä ollut Lounais-Suomessa ennätysvuosi, koska satoi edes vähän, mutta ei mitenkään valtavasti. Edelliset ja ehkä ainoat muut keskimääräiset tai hieman paremmat satovuodet olivat 2008, 2012 ja 2015, juuri ne vuodet, jolloin muualla Suomessa sadetappiot kasvoivat merkittäväksi. Eli joka kolmas-joka neljäs vuosi sataisi lähes riittävästi kohtuullisen lämpösummakertymän ohessa. Baltian maissa on myös esiintynyt jaksottaista kuivuutta, saattaa olla auringonpilkkuihin tai muihin ilmiöihin liittyvää tuo.
-SS-
-
Uusimmassa Käytännön Maamiehessä on aika syvällinen juttu viljojen vedentarpeesta. Kannattaa lukea. 7-8 tonnin viljasato vaatii vettä vähintään 600-800 mm. Maalajilla toki on merkittävä osuus, tiettyyn rajaan asti toki. Teksasissa on tietokantaa asiasta 178 vuoden ajalta, ja pääviesti on selvä: jokainen vehnätonni vaatii noin 100 mm sadannan vastaavan vesimäärän. Kaikki tuo määrä ei tarvi tulla taivaalta, vaan maahan varastoitunut vesi, eli se kevätkosteus hoitaa tietysti sen alkutarpeen, mutta kun se on käytetty, pitää taivaalta tulla sitten vielä vähintään se 500 mm. Ja tietenkin mielellään ennen elokuuta, koska tuleentunut kasvusto ei vedestä enää hyödy.
Eli vesi, ja sen oikea määrä oikeaan aikaan, eli korrenkasvuvaiheessa sitä tarvitaan eniten, on ratkaisevin seikka viljanviljelyssä. Tautiaineilla ja lisälannoituksilla ei alkukesän kuivuuden aiheuttamaa sadon alenemista voi enää paikata, toki jonkin verran niillä voidaan sadon laatuun vaikuttaa.
-
Tänä vuonnakin tuli todistettua että sadevuosi on aina parempi kuin kuiva vuosi, sadontuotoltaan. Viime vuonna pukkasi ihan hyvin viljaa ja rehua tarvitsijoille, tänä vuonna molemmista niukkuutta. Ja viljan laadut yleisesti heikkoja.
Että näin ne maalajit vaihtelee, vettä ja lisää vettä, niistä nää karkeat maat tykkää. Viime vuoden satokin olisi ollut vielä parempi ilman alkukesän kuivuutta, kasvustot kärsi selvästi. Tänä vuonna ei epäilystäkään mikä oli minimitekijä.
Kaikki ohrat sai tautiaineen, hankala sanoa oliko hyötyä kun koeruutukaan ei pellossa erottunut. Näkee satokartasta myöhemmin, puidessa ei merkittävää eroa. 9/10 näillä nurkin kannattaa tautiaineet, ja mitä rahtia puinut, kannatti tänäkin vuonna. Toki maalajilla oli tänä vuonna kaikista suurin vaikutus, niin suuri ettei minään vuonna edes tautiaineilla ym. päästä samanlaisiin vasteisiin.
Ise ainakin mieluummin otan kadon kuivuuden kuin määrkyyden muodossa. Kuivuus myös yleensä alentaa kustannuksia, märkyys lisää niitä. Kuivalta pellolta on mukavampaa, siistimpää ja nopeampaa kerätä pari tonnia hehtaarilta kuin märältä. Puintikelit alkavat jo aamupäivällä ja jatkuvat iltakymmeneen. (viime vuonna aamukaste haihtui iltapäivällä ja iltakaste tuli viiden - kuuden aikaan). Puimurin putsaamiseenkin riittää kuivana syksynä, kun avaa pari luukkua ja käyttää puimakonetta muutaman minuutin tuuli täysillä. Märkänä syksynä sitten painepeset seuloja ja viettopintoja ja puimuri on märkä vielä joulukuussakin. Tiukan paikan tullen kuiva pelto on myös jotenkin kivempi jättää puimatta kuin märkä. Siitä on helpompi lähteä seuraavaan kasvukauteen. Ja onhan sitä auringon paisteessa mukavampi grillata, uida ja uistella kuin sateessa ja kylmässä.
Vaikka mitäpä näistä väittelemään, ei se ensi kesän säähän vaikuta, vaikka tekisimme asiasta yksimielisen päätöksen.
Eikä meidän kulmilla tämä vuosi mikään hirveä katovuosi edes ollut, mikä tietysti nostaa fiiliksiä. Kaksitahoinen antoi neljä tonnia hehtaarilta, Reetta kolme ja kumina kaksi(!). Korkein puintikosteus oli toisella ruislohkolla ja se oli 18 %. Mutta jos kriisitukea pukkaa, niin eiköhän tilille vielä sen verran mahdu.
-
Uusimmassa Käytännön Maamiehessä on aika syvällinen juttu viljojen vedentarpeesta. Kannattaa lukea. 7-8 tonnin viljasato vaatii vettä vähintään 600-800 mm. Maalajilla toki on merkittävä osuus, tiettyyn rajaan asti toki. Teksasissa on tietokantaa asiasta 178 vuoden ajalta, ja pääviesti on selvä: jokainen vehnätonni vaatii noin 100 mm sadannan vastaavan vesimäärän. Kaikki tuo määrä ei tarvi tulla taivaalta, vaan maahan varastoitunut vesi, eli se kevätkosteus hoitaa tietysti sen alkutarpeen, mutta kun se on käytetty, pitää taivaalta tulla sitten vielä vähintään se 500 mm. Ja tietenkin mielellään ennen elokuuta, joska tuleentunut kasvusto ei vedestä enää hyödy.
Monet maan rakenteen viljelijät kehuvat, että kyllä kunnolla ladattu maa pidättää vettä sen 300-500 mm. Mutta sitäkään määrää ei ehkä ollut käytettävissä, jos tammikuun alusta on satanut 240 mm niin kuin lounaisrannikolla, ja haihdunta epätavallisen suurta. Sellaiset kattilanpohjan lohkot, joissa on pohjaveden paine ylöspäin, kasvavat tällaisena vuotena huippusatoa. Mutta jokaista sellaista lohkoa kohti on toisia alueita, joilla pohjavesi painuu syvälle.
Vähäisen sadannan viljapreerioilla 2000-2500 kg vehnää on ihan "bumper crop", eli huippusato. Australiassa on aroja, joilla vehnäsato on 1500 kg, mutta eekkereitä tietenkin 30000.
Jos kuivuuskaudet lisääntyvät, hybridilajikkeet myös syysvehnillä voivat kestää kuivuutta paremmin. Maissista on jo kehitetty kuivuudenkestäviä hybridejä, mutta Suomen päivän pituudella eivät ehkä ole ihan toimivia.
Kastelu on pysyvä ratkaisu, siinä vaaditaan vesistöjen valjastamista, lupia ja järjestelyjä. Suomessa pintavesistöjä riittää, mutta mökkiläiset eivät välttämättä pidä siitä, jos kesällä lumpeenlehdet makaavat pienen järven uimapoukamassa kuivuvan mudan päällä. Tänä kesänä joeksi eli vesistöksi merkitty oli ruskeata muta-uomaa enää, että patoja kyllä tarvitaan, jotta vettä riittäisi pelloille. Valtaojan patoaminen keväällä on yksi mahdollisuus mahdollistaa ainakin se ensimmäinen kastelukerta.
Kasteluputkistot lasketaan nykyään Texasissa ja muualla kuivilla alueilla valmiiksi jankkuroinnin yhteydessä syvälle maahan.
-SS-
-
Puinnit olis tältävuodelta puitu.
Ikinä ei ole mun isännyys aikana elokuus kaikkia tappuroitu.Viimmevuonna lopetus 30.10.Vain noin kakskuukautta myöhemmin kuin nyt :o
-
Meikäläisen yhdeksän hehtaarin puintiala antoi 4800 kg hehtaarilta Melius-ohraa, hlp 72-73. Rikka-ja tautiaine sekä kasvunsääde. Kelpotulos tällaiselle amatööriviljanviljelijälle. Viime vuonna kaikki meni kokoviljarehuksi, joten edellinen "viljavuosi" on parin vuoden takaa ja sato silloin neljän tonnin paikkeilla ja hehtopaino tän vuoden tasoa. Tänäkin vuonna suurin osa viljasta ajettiin rehuaumaan.
-
Meikäläisen yhdeksän hehtaarin puintiala antoi 4800 kg hehtaarilta Melius-ohraa, hlp 72-73. Rikka-ja tautiaine sekä kasvunsääde. Kelpotulos tällaiselle amatööriviljanviljelijälle. Viime vuonna kaikki meni kokoviljarehuksi, joten edellinen "viljavuosi" on parin vuoden takaa ja sato silloin neljän tonnin paikkeilla ja hehtopaino tän vuoden tasoa. Tänäkin vuonna suurin osa viljasta ajettiin rehuaumaan.
Melius diggaa kakasta. 🤣
-
Joo-o.
Ymmärrän nyt miksi apilan siemen on niin kallista...
Mietin vaan unohtaako tämän *****maisuuden sitten jos tuosta saa jossain välissä sitä rahaakin ja aika kuluu...
...ja tulee vahingossa tehtyä uusi sopimus, mutta nyt kyllä tuntuu vähäjärkisen hommilta.
(2ha tuli puitua tänään, puoliksi, ei voi maata myöden ajaa kun joka paikka menee tukkoon... jos se vähän kuivuisi ja saisi tuosta karhon alta toisen kierroksen...)
-
Tänä vuonnakin tuli todistettua että sadevuosi on aina parempi kuin kuiva vuosi, sadontuotoltaan. Viime vuonna pukkasi ihan hyvin viljaa ja rehua tarvitsijoille, tänä vuonna molemmista niukkuutta. Ja viljan laadut yleisesti heikkoja.
Ei pide ainakaan meillä paikkansa. Viljaa tulee hyvin ja laatu moninverroin parempi kuin viime vuonna. Viime vuoden alkukesä oli tietysti otollinen, mutta auringon puute ja samalla lämpösumman puute yhdistettynä syksyn jatkuvaan vesisateeseen niin seurauksena oli lähes täydellinen katastrofi...
Että näin ne maalajit vaihtelee, vettä ja lisää vettä, niistä nää karkeat maat tykkää. Viime vuoden satokin olisi ollut vielä parempi ilman alkukesän kuivuutta, kasvustot kärsi selvästi. Tänä vuonna ei epäilystäkään mikä oli minimitekijä.
No jos oikein muistan niin täällä ei viime vuonna ollut alkukesästä kuivuutta mikä on poikkeuksellista tälle suunnalle. Kaakossa on yleisesti kuiva alkukesä ja ekat sateet saadaan vasta juhannuksena niinkuin tänäkin vuonna. Sen kanssa on vain paras oppi elämään. Muokkauksia minimiin, ei mitään kevätkyntöjä jne. Tänä vuonna oli poikkeuksena se, että helteet tulivat jo toukokuussa joka teki sen, että pellot tahtoivat kuivua liikaa. Varsinkin jos niitä varmuuden vuoksi "höylättiin" useampaan kertaan. Ymmärrän kyllä, että jotkin maalajit tykkää vedestä. Nämä meidän savet on sellaisia, että liika vesi alkoi jo viime vuonna osittain näkyä. Onneksi sitä vettä ei tullut alkukesästä paljon, vaikka tulikin. Yhden kuuron muistan ja siitähän se ohra otti sitten nokkiinsa. Tuloksena vajaa 4 tonnia. Verrattuna tämän vuoden vajaaseen 5 tonniin niin eipä tarvi miettiä kumpi oli parempi. Itse on tähän yhtälöön yritetty vastata niin, että ohralle tulevat pellot muokataan kultivaattorilla syksyllä ja muut sängellä. Muille sitten suorakylvö.
-
Meikäläisen yhdeksän hehtaarin puintiala antoi 4800 kg hehtaarilta Melius-ohraa, hlp 72-73. Rikka-ja tautiaine sekä kasvunsääde. Kelpotulos tällaiselle amatööriviljanviljelijälle. Viime vuonna kaikki meni kokoviljarehuksi, joten edellinen "viljavuosi" on parin vuoden takaa ja sato silloin neljän tonnin paikkeilla ja hehtopaino tän vuoden tasoa. Tänäkin vuonna suurin osa viljasta ajettiin rehuaumaan.
Melius diggaa kakasta. 🤣
Joo en tiedä mistä tykkää, mutta emojen kompostilanta on aika mietoa tavaraa verrattuna teilläpäinTM käytettyyn kananpötköön verrattuna. Humusta tietty tulee peltoon olki-turve -lannasta. Luultavasti olisi tullut vielä jonkin verran lisää kiloja, jos olisi ollut vettä hiukan enemmän kasvustolla käytössä, mutta kuten todettua olen tyytyväinen tähänkin satoon.
-
Meikäläisen yhdeksän hehtaarin puintiala antoi 4800 kg hehtaarilta Melius-ohraa, hlp 72-73. Rikka-ja tautiaine sekä kasvunsääde. Kelpotulos tällaiselle amatööriviljanviljelijälle. Viime vuonna kaikki meni kokoviljarehuksi, joten edellinen "viljavuosi" on parin vuoden takaa ja sato silloin neljän tonnin paikkeilla ja hehtopaino tän vuoden tasoa. Tänäkin vuonna suurin osa viljasta ajettiin rehuaumaan.
Melius diggaa kakasta. 🤣
Joo en tiedä mistä tykkää, mutta emojen kompostilanta on aika mietoa tavaraa verrattuna teilläpäinTM käytettyyn kananpötköön verrattuna. Humusta tietty tulee peltoon olki-turve -lannasta. Luultavasti olisi tullut vielä jonkin verran lisää kiloja, jos olisi ollut vettä hiukan enemmän kasvustolla käytössä, mutta kuten todettua olen tyytyväinen tähänkin satoon.
Oliko nämä tuolla teidän kolhoosin etelälänurkalla? Oli kyllä tasainen hyvä kasvusto verrattuna muiden riemunkirjaviin ohraoeltoihin.
-
Meikäläisen yhdeksän hehtaarin puintiala antoi 4800 kg hehtaarilta Melius-ohraa, hlp 72-73. Rikka-ja tautiaine sekä kasvunsääde. Kelpotulos tällaiselle amatööriviljanviljelijälle. Viime vuonna kaikki meni kokoviljarehuksi, joten edellinen "viljavuosi" on parin vuoden takaa ja sato silloin neljän tonnin paikkeilla ja hehtopaino tän vuoden tasoa. Tänäkin vuonna suurin osa viljasta ajettiin rehuaumaan.
Melius diggaa kakasta. 🤣
Joo en tiedä mistä tykkää, mutta emojen kompostilanta on aika mietoa tavaraa verrattuna teilläpäinTM käytettyyn kananpötköön verrattuna. Humusta tietty tulee peltoon olki-turve -lannasta. Luultavasti olisi tullut vielä jonkin verran lisää kiloja, jos olisi ollut vettä hiukan enemmän kasvustolla käytössä, mutta kuten todettua olen tyytyväinen tähänkin satoon.
Oliko nämä tuolla teidän kolhoosin etelälänurkalla? Oli kyllä tasainen hyvä kasvusto verrattuna muiden riemunkirjaviin ohraoeltoihin.
Voi kai sijainnin niinkin ilmaista. Kasvuston alla oli kyllä jälki-idäntää jonkun verran, mutta ne ei tuolla mursketuubissa haittaa. Kypsimpiä kohtia puitiin yksi satsi kuivumaan. Satomäärä oli siis punnittu ja korjattu 14% kosteuteen ja hlp oli kuivurijyvistä mitattu.
-
Puinnit puitu. Tuskin enää on elokuussa rypsikin puituna mun uralla. Tai mistä sitä tietää. Kummallinen puintiaika ollu kun aina ollu keliä, ihan sama koska menee puimaan. Kyllä se vain niin on, että mitä kosteampi ja kylmempi kesä, sitä kovemmat sadot. Kyllä se on nyt nähty. 2 edellistä oli sellaisia ja kumpikin ennätyshyviä. Tämä oli huonoimpia mun muistaakseni. No, -87 vuodesta on kyllä muistikuvia, silloin oli paljon huonompi.
-
Ohi ois, kaikki puinnit :o Eipä muistu mieleen vuotta, jolloin Elokuussa olisi kaikki puitu. Ehkä joskus aikoinaan kun puitava ala ollut jonkun kymmenen hehtaaria urakat mukaan lukien. Ja olin aikalailla viimeisten joukossa näillä nurkin, suuri osa puintinsa puinut jo aiemmin. Sadot kesään nähden ok., kylvöajan odotuksiin nähden pskoja. Joillakin sysipskoja. Laadut vaihtelevia mutta enimmäkseen pahasti alakanttiin, kahuvilja oli tänä vuonna päälajike...
Ja näillä nurkin ei ainakaan tukipakettien mukaan oo kasvitiloilla hätää, se hätä hyppää suoraan kasvitilojen ohi karjatiloille. Kastelutykki näkyi ruikkivan vettä nyt illallakin pellolle. Ehkä tavoitteena yrittää pelastaa mitä pelastettavana on, perunalla tai nurmella.
-
Ohrat tuli puitua loppuviikosta. Sato kuivaamon vaa'alla punnittuna 1800 kg / ha. Hlp noin 63. Tautiaineet jätettiin odottamaan ensi vuotta, rikkatorjunta onneksi oli onnistunut sentään hyvin. Puintikosteus keskimäärin 13.4, mutta sen verran vihreää seassa että piti vähän pyörittää kuivauksella.
Ja silmämääräisesti tuo ei ollut edes huonoimmasta päästä kasvustoja tuolla suunnalla. Mahtitiloilla kai ollut isojen alojen täysmenetyksiä.
Vehnät on vielä odottamassa, niiden suhteen satotoiveet edelleen normivuoden tasolla.
-
Ohrat tuli puitua loppuviikosta. Sato kuivaamon vaa'alla punnittuna 1800 kg / ha. Hlp noin 63. Tautiaineet jätettiin odottamaan ensi vuotta, rikkatorjunta onneksi oli onnistunut sentään hyvin. Puintikosteus keskimäärin 13.4, mutta sen verran vihreää seassa että piti vähän pyörittää kuivauksella.
Ja silmämääräisesti tuo ei ollut edes huonoimmasta päästä kasvustoja tuolla suunnalla. Mahtitiloilla kai ollut isojen alojen täysmenetyksiä.
Vehnät on vielä odottamassa, niiden suhteen satotoiveet edelleen normivuoden tasolla.
Arvaan, että on ollut etelään antava rinne, savea. Täällä on mulloksella edelleen, ei juurikaan puitavaa. Alkaisikohan nyt sitten otra itää kun syysviljaa laittaa tuohon.
Tuossa lähialueella on muutamalla täysin itämättä jääneellä pellolla syntynyt juhannuksen sadekuurojen ansiosta uusi tuuhea kaksitahoisen ohran kasvusto, joka on versoutunut tiheäksi ja pitkäksi. Oikea ihmetoipuminen. Ne ovat tuleentuneet tietenkin myöhäiseen, ja puinti voi olla haastavaa. Mutta kuivaajassa varmaan tulee ihan OK tavaraa. Satotaso lienee lähemmäs neljää tonnia, tai yli, verrattuna aikaisin itäneiden alle 3 tonniin ! 70 kasvuajan päivää (juhannuksesta) on jo melko erikoista, normaalisti 100 päivän lajikkeilla ! Kuvastaa kesän kuumuutta.
Mielestäni tuoreessa järvenpohjassa heti tiheästi itänyt oma Kaarle tuotti lievän pettymyksen, ei edes kynnetty, vaan rapsin sänki sai huolellisen äestyksen. Silti pientä pikkuruista tähkää. Kuumuus surkastutti, kosteutta maaperässä oli lähes koko ajan juhannukseen asti.
-SS-
-
Vehnää vetäsin kosteus 17 ja satoo tulee heikosti...Mutta kelit on hyvät.
-
jepjep. ei kelit paljon parempia olla vois. käväsin naapurin kauran karistamassa ja yheltä lohkolta iha hyvä sato, jopa pikkasen lakoakin. muilla sit niiiin onnetonta kuin muillakin. ja pehkut pakettiin heti perään. nyt saa laittaa vaarin huilaamaan. yhtään remonttia eikä pahemmin huoltoakaan kaivannu taaskaan.
-
kyl tarvihti. sellasta rinnettä oli et olis vetäny ilmoja kesen menon. mut on se vaan kiva kun saabi ajella ilman huolta parinkin tilan viljat .. halvalla. ainoa surkia ku ei ilkiä taksoja pyytellä. nooooo, talkoolla sit. puhtaat viljat eikä peltoon kylvettyjä ja nätisti.
-
kyl tarvihti. sellasta rinnettä oli et olis vetäny ilmoja kesen menon. mut on se vaan kiva kun saabi ajella ilman huolta parinkin tilan viljat .. halvalla. ainoa surkia ku ei ilkiä taksoja pyytellä. nooooo, talkoolla sit. puhtaat viljat eikä peltoon kylvettyjä ja nätisti.
Oliko se 66 vai 600?
-
kyl tarvihti. sellasta rinnettä oli et olis vetäny ilmoja kesen menon. mut on se vaan kiva kun saabi ajella ilman huolta parinkin tilan viljat .. halvalla. ainoa surkia ku ei ilkiä taksoja pyytellä. nooooo, talkoolla sit. puhtaat viljat eikä peltoon kylvettyjä ja nätisti.
Oliko se 66 vai 600?
Kuinka niin "oli"?
On se vieläkin.
-
kyl tarvihti. sellasta rinnettä oli et olis vetäny ilmoja kesen menon. mut on se vaan kiva kun saabi ajella ilman huolta parinkin tilan viljat .. halvalla. ainoa surkia ku ei ilkiä taksoja pyytellä. nooooo, talkoolla sit. puhtaat viljat eikä peltoon kylvettyjä ja nätisti.
Oliko se 66 vai 600?
Kuinka niin "oli"?
On se vieläkin.
Huoh.....
-
Joo pa joo, tuli tihkua, mutta rupes tuulee. Ajon puimurin peltoon ja koneisto käyntiin. Pöydän hihna katkes siinä. Huomenna tröskataan taas.
Kävin kattoo rypsit, laossa., helikoptereista.
-
kyl tarvihti. sellasta rinnettä oli et olis vetäny ilmoja kesen menon. mut on se vaan kiva kun saabi ajella ilman huolta parinkin tilan viljat .. halvalla. ainoa surkia ku ei ilkiä taksoja pyytellä. nooooo, talkoolla sit. puhtaat viljat eikä peltoon kylvettyjä ja nätisti.
Oliko se 66 vai 600?
Kuinka niin "oli"?
On se vieläkin.
Huoh.....
Opettele kirjoittamaan. Pönttö.
-
noissa naapurin pelloissa sellasta rinnettä et tartte tankata et ei hörppinnä tyhjää.. on sen verta jo kiertänny et on tankki aika kuiva. mut kiva ku ei aina tartte löpöä laittaa tankkiin kun pellolla käy. deutsi on voimaa ilman suuuurta kulutusta. mut oli hyä katella tänään ku oli tavara laarissa ja pehkut paalissa, ei tartte kosteaa puita.
-
noissa naapurin pelloissa sellasta rinnettä et tartte tankata et ei hörppinnä tyhjää.. on sen verta jo kiertänny et on tankki aika kuiva. mut kiva ku ei aina tartte löpöä laittaa tankkiin kun pellolla käy. deutsi on voimaa ilman suuuurta kulutusta. mut oli hyä katella tänään ku oli tavara laarissa ja pehkut paalissa, ei tartte kosteaa puita.
66 vai 600?
-
edelleen se 66 joka ollu jo hamasta alusta asti. ei sitä näillä pinnoilla kantsi uusia ostella, kun nuilla vanhoillakin pärjää.. s kyllä puuttuu.
-
edelleen se 66 joka ollu jo hamasta alusta asti. ei sitä näillä pinnoilla kantsi uusia ostella, kun nuilla vanhoillakin pärjää.. s kyllä puuttuu.
Laita 88 ni teho tuplaantuu.
-
nii, mihin tuo 88 laitetaan? irtokirjaimillako? eihä täälläpäin ole kuin vanhoja sanpoja markkinoilla.. ja miks vaihtaa hyä puimuri johonki pommiin? enpä muuten ole nähnykään 88 vaaria, tonnisarjalaisen yhen...
-
8 pari claasi skännä tarkoittaa?
-
8 pari claasi skännä tarkoittaa?
Fahr M88 ja vielä kovempi peli 88S.
3metriä leikkuuleveyttä oksan entisen 2.55metrin sijaan ja 18 hehdon viljasäiliö.
-
Joo pa joo, tuli tihkua, mutta rupes tuulee. Ajon puimurin peltoon ja koneisto käyntiin. Pöydän hihna katkes siinä. Huomenna tröskataan taas.
Kävin kattoo rypsit, laossa., helikoptereista.
Tein netissä rikosilmoituksen koptereista, tuskin johtaa mihinkään. Nettiilmoitus trafiin, vissiin kolmas tänä kesänä.
Se hihna, pöydässä, se joka pyörittää kaatokelaa ja kierukkaa. se vetävä hihnapyörä tottakai sen teräkäyttömurikan takana. Suhthelposti irti se poikitais akseli laakerineen kun purkaa kartioo että sai sen paikoileen. No eipä ollut oikea hihna! Kello oli jo seittemän, ei puitu tänäänkään.
-
Puinnit ohi. Rypsi tuli tänään selväksi. Satotasot jotain hämmästyttävää. Laittelen niitä tänne, kun jaksan tehdä lopulliset laskelmat.
-
Aloitin vihdoin. Zebra vehnä aika sekulia, suorakylvetty saveen ei ollut ihan hyvä ratkaisu tänä vuonna.
-
8 pari claasi skännä tarkoittaa?
Fahr M88 ja vielä kovempi peli 88S.
3metriä leikkuuleveyttä oksan entisen 2.55metrin sijaan ja 18 hehdon viljasäiliö.
18 hehdon säiliö buahhahhhhaaaaaaaaaaaaaaaaaaa, eihän Oksalla tule kuuna päivänä nuin palio kahua säiliöön, peltoon menee suurin osa ja muutama jyvä sieltä täälltä sitten tipahtaa säiliöön.
-
Aloitin vihdoin. Zebra vehnä aika sekulia, suorakylvetty saveen ei ollut ihan hyvä ratkaisu tänä vuonna.
Oli juuri oikea ratkaisu ainakin meillä. Suorakylvetyt parhaimpia. Meillä maalajit HtS, Hes, HsS pääasiassa, oli siellä uusissa näytteissä muutama AS näytekkin. Vai johtuuko siitä, että lähetin näytteet pohjanmaalle niin niille kaikki savi on aitosavea...
Meillä puinnit päätöksessä. Sato ei mikään loistava mutta hyvä. Hakkasi viime vuoden 6 - 0. Mutta eihän tää mitään agronetti satoja ole joita jotkin ihmiset saavat vuodesta toiseen. Ihan kaikkea ei ole tullut vielä laskettu paljon tuli. Arvioitahan nuo on selviävät sitten ehkä tarkemmin jos menee myyntiin. Demonstrand vehnää tuli parhailta lohkoilta lähelle 4,5 tonnin paikkeilla huonoimmilta 4. Brage ohraa samaa luokkaa. RGT planetista jota oli lisäyksessä tuli 5 tonnin paikkeilla, "luomukauraa" 3 tonnin paikkeilla. Itse olen tyytyväinen kyllä. Viime vuonna ei tullut kuin vajaa neljä tonnia bragea ja loput vesipesi sillä lailla, että niistä ei paljon kertynyt, että sellainen huippuvuosi. Niinkuin jo aiemmin olen maininnut niin tälläisiä vuosia lisää. Helppo kun voi jättää paljon sängelle ja suorakylvää vain keväällä. Muutenkin menee pienillä kuluilla ja tänä vuonna boonuksena viljanhintakin on korkealla.
-
Pari viikkoo vielä ainakin jäljellä. Kaura oli aivan surkea 4500kg/ha verraten viimevuoden lähemmäs 7000kg/ha määrään. Ohraa tulee ihan ok, mut ei silläkään päästä viimevuoden satoihin.
Ei tarvi paljon rekkoja kesken puinnin tilata.
Viimevuoden vesisateet ensivuodeksi, kiitos.
-
Pari viikkoo vielä ainakin jäljellä. Kaura oli aivan surkea 4500kg/ha verraten viimevuoden lähemmäs 7000kg/ha määrään. Ohraa tulee ihan ok, mut ei silläkään päästä viimevuoden satoihin.
Ei tarvi paljon rekkoja kesken puinnin tilata.
Viimevuoden vesisateet ensivuodeksi, kiitos.
Tassa naette tyyppiesimerkin agronet-satusedasta. vai 4500 kg surkea sato, kerro parempia satuja ensi kerralla. Meeppa marssimaan senaatintorille kriisimielenosoitukseen ja pyyda Pajulta kriisiapua, kun tuli vaan 4500 kg.
-
Pari viikkoo vielä ainakin jäljellä. Kaura oli aivan surkea 4500kg/ha verraten viimevuoden lähemmäs 7000kg/ha määrään. Ohraa tulee ihan ok, mut ei silläkään päästä viimevuoden satoihin.
Ei tarvi paljon rekkoja kesken puinnin tilata.
Viimevuoden vesisateet ensivuodeksi, kiitos.
Niin se vaihtelee. Olihan ne kasvukaudella tulleet vesisateet ihan tervetulleita, mutta sitten kun se sade ei loppunutkaan koko syksynä niin eipä niitä "huippusatoja" saanut sieltä pellosta. Kyllä sillä vesimärällä kasvustolla on ihmeellinen tapa, että ei siitä sitä huippusatoa tule jotenkin se vaan kuivurissa menee kasaan ja se siitä sitten..
Pari viikkoo vielä ainakin jäljellä. Kaura oli aivan surkea 4500kg/ha verraten viimevuoden lähemmäs 7000kg/ha määrään. Ohraa tulee ihan ok, mut ei silläkään päästä viimevuoden satoihin.
Ei tarvi paljon rekkoja kesken puinnin tilata.
Viimevuoden vesisateet ensivuodeksi, kiitos.
Tassa naette tyyppiesimerkin agronet-satusedasta. vai 4500 kg surkea sato, kerro parempia satuja ensi kerralla. Meeppa marssimaan senaatintorille kriisimielenosoitukseen ja pyyda Pajulta kriisiapua, kun tuli vaan 4500 kg.
No juu onhan se vähän huvittavaa kun täällä muutamia henkilöitä on jotka ottaa vuodesta toiseen 6-7 jopa 8 tonnin satoja. En sano ettei se mahdollista ole, mutta että joka lohkolta ja joka vuosi. Itse tulee ainakin laskettua keskisato ja kaikilta lohkoilta. Lohkot tasaisen huonoja kai kun ei tule kun tuonne 4-5 tonnin välille tulevia satoja. Ehkä puol tonnia saisi lisää satoa jos jättäisi kaikki metsän reunat heinälle. No näistä tulisi sitten uusi ohjelmanumero kun täytyisi niitellä ja jotenkin kuitenkin hoitaa. Helpommalla menee kun kylvää samalla ja jättää sitten vaikka lisätypet ajamatta näihin kohtiin.
-
Juu syksyn sateita ja kylmyyttä ei ole kenelläkään ikävä.
Mut näyttää olevan niin että joko on kuivaa ja kuumaa tai sit märkää ja kylmää.
-
Kaurat tänään puitu loppuun ja keskisato syyskynnetyillä ja kultivoiduilla lohkoilla savimaalla 3400kg, lajikkeet Steinar ja osin Belinda. Normaaliarvo olisi ollut jotakin 4500 ja 5700 kilon väliltä näillä omista viljelyaloista paremman pään lohkoilla. Mielestäni kuitenkin ihan mukava tulos tähän vuoteen näillä olosuhteilla ja panostuksilla.
-
Pavut puitu, parhailta lohkoilta 2400kg/ha. Huonoimilta 800kg/ha.
Veden puute vaivasi selvästi, välillä oli niin lyhyttä ettei meinannu pöydälle saada.
-
No niin, kausi 2018 paketissa ja saldo oli
Niklas kaura, 2599kg/ha, hlp:t 51-52kg.
Alvari ohra, 3167kg/ha, hlp 68kg.
Iron ohra, 3418kg/ha, hlp:t 68-71kg.
Belinda kaura 3411kg/ha, hlp:t 51-54,5kg
Zebra vehnä, 1956kg/ha, hlp 82kg
Synthia rypsi, 1023kg/ha, hlp 69kg
Normaalina vuonna viljatilit vetäisi mielen matalaksi, mutta onneksi onkin katovuosi ja viljan hinnat tapissa. Alustavasti laskeskelin, että eipä juuri tule takkiin verrattuna normaaliin vuoteen. Jos ottaa huomioon säästöt tautiaineissa ja varsinkin kuivauskustannuksissa, niin saattaa mennä jopa edelle. Tähän kun saisi vielä pari tonnia kriisitukea, niin tekisin jo aika hyvääkin tulosta. No, täytyy soittaa sinne auttavaan puhelimeen, niin saa edes jotain takaisin. Mutta sen Karhisen työryhmän saisi kyllä viedä saunan taakse. Ne ryyppää ja juhlii kaikki rahat pohtiessaan sitä kuinka huonosti minulla menee. Hiukan ottaa päähän tuollainen.
-
niin,ei täss mitään tyäryhmyreitä tarvi, hukkaan heitettyä rahaa taas, mut ssahan vissiin tua karhi palkan töpeksinneistään.
-
No niin, kausi 2018 paketissa ja saldo oli
Niklas kaura, 2599kg/ha, hlp:t 51-52kg.
Alvari ohra, 3167kg/ha, hlp 68kg.
Iron ohra, 3418kg/ha, hlp:t 68-71kg.
Belinda kaura 3411kg/ha, hlp:t 51-54,5kg
Zebra vehnä, 1956kg/ha, hlp 82kg
Synthia rypsi, 1023kg/ha, hlp 69kg
Normaalina vuonna viljatilit vetäisi mielen matalaksi, mutta onneksi onkin katovuosi ja viljan hinnat tapissa. Alustavasti laskeskelin, että eipä juuri tule takkiin verrattuna normaaliin vuoteen. Jos ottaa huomioon säästöt tautiaineissa ja varsinkin kuivauskustannuksissa, niin saattaa mennä jopa edelle. Tähän kun saisi vielä pari tonnia kriisitukea, niin tekisin jo aika hyvääkin tulosta. No, täytyy soittaa sinne auttavaan puhelimeen, niin saa edes jotain takaisin. Mutta sen Karhisen työryhmän saisi kyllä viedä saunan taakse. Ne ryyppää ja juhlii kaikki rahat pohtiessaan sitä kuinka huonosti minulla menee. Hiukan ottaa päähän tuollainen.
Iron oli paras..?...
Täälläpäin suurinpiirtein varmaan samat tasot lähes kaikilla mutta lukemat alkaa eri tonniluvulla eli nelosella, siis viljoilla.
-
No niin, kausi 2018 paketissa ja saldo oli
Niklas kaura, 2599kg/ha, hlp:t 51-52kg.
Alvari ohra, 3167kg/ha, hlp 68kg.
Iron ohra, 3418kg/ha, hlp:t 68-71kg.
Belinda kaura 3411kg/ha, hlp:t 51-54,5kg
Zebra vehnä, 1956kg/ha, hlp 82kg
Synthia rypsi, 1023kg/ha, hlp 69kg
Normaalina vuonna viljatilit vetäisi mielen matalaksi, mutta onneksi onkin katovuosi ja viljan hinnat tapissa. Alustavasti laskeskelin, että eipä juuri tule takkiin verrattuna normaaliin vuoteen. Jos ottaa huomioon säästöt tautiaineissa ja varsinkin kuivauskustannuksissa, niin saattaa mennä jopa edelle. Tähän kun saisi vielä pari tonnia kriisitukea, niin tekisin jo aika hyvääkin tulosta. No, täytyy soittaa sinne auttavaan puhelimeen, niin saa edes jotain takaisin. Mutta sen Karhisen työryhmän saisi kyllä viedä saunan taakse. Ne ryyppää ja juhlii kaikki rahat pohtiessaan sitä kuinka huonosti minulla menee. Hiukan ottaa päähän tuollainen.
Oletko sää siirtyny LuomuunTM...?
Sinunkin kannattaa alkaa ryyppäämään, perikunta ryyppää kuitenkin joskus. :D :D :D
-
Synthia rypsi, 1023kg/ha, hlp 69kg
1023 kg paremmin kuin Aurea rypsillä. Siitä ei tule mitään. Nyt on muutama varsi kukkimassa heikosti , muuten semmoista vaaksan korkuista. Kyllä rapsilla sun kannattaisi jatkaa. Kaivat vaan ne kyntöaurat esille, kynnät syvään ja ajat tasaajalla jo syksyllä.
-SS-
-
Synthia rypsi, 1023kg/ha, hlp 69kg
1023 kg paremmin kuin Aurea rypsillä. Siitä ei tule mitään. Nyt on muutama varsi kukkimassa heikosti , muuten semmoista vaaksan korkuista. Kyllä rapsilla sun kannattaisi jatkaa. Kaivat vaan ne kyntöaurat esille, kynnät syvään ja ajat tasaajalla jo syksyllä.
-SS-
1500kg muutaman kilon tarkkuudella, 70kg hlp. Miten voikin niin olemattoman pieni pipana painaa noinkin paljon. Ja tulla noinkin paljon satoa niin surkeista kasvustoista. Vähän enemmän vettä, niin olisi tullut huippusato, pölyttäjiä ja lituja oli todella paljon, vain siemenkoko luokkaa olematon. Rekkakuski sai tehdä töitä, että sai pysymään kyydissä. Pihalle oli tullut kärryä perään laittaessa ja pressua kiinnittäessä tummat laikut... Näkee punnitustuloksesta, jäikö kuinka paljon matkalla puristamolle, kuitenkin useamman sata kilometriä saivat kyytiä.
Tuotto samaa luokkaa kuin vieressä olevalla viljapellolla, sadot oli vain tänä vuonna surkeita, siitä ei pääse mihinkään. Ohralla Skänän sato, vehnästä vähän vähemmän. Onneksi ei ollut kauraa, rahtikaurat mitä tuli puitua, oli melkoista tikkua.
Mielellään olisi jatkanut puinteja tässäkin kuussa, viimeiset 30.8 ja olin kylän viimeinen. Viimeisten joukossa koko alueella. Puinnit ja varsinkin kuivaukset kävi liian nopeasti, tonnia kohti saakin mennä nopeasti mutta tonneja soisi tulevan enemmänkin.
-
No niin, kausi 2018 paketissa ja saldo oli
Niklas kaura, 2599kg/ha, hlp:t 51-52kg.
Alvari ohra, 3167kg/ha, hlp 68kg.
Iron ohra, 3418kg/ha, hlp:t 68-71kg.
Belinda kaura 3411kg/ha, hlp:t 51-54,5kg
Zebra vehnä, 1956kg/ha, hlp 82kg
Synthia rypsi, 1023kg/ha, hlp 69kg
Normaalina vuonna viljatilit vetäisi mielen matalaksi, mutta onneksi onkin katovuosi ja viljan hinnat tapissa. Alustavasti laskeskelin, että eipä juuri tule takkiin verrattuna normaaliin vuoteen. Jos ottaa huomioon säästöt tautiaineissa ja varsinkin kuivauskustannuksissa, niin saattaa mennä jopa edelle. Tähän kun saisi vielä pari tonnia kriisitukea, niin tekisin jo aika hyvääkin tulosta. No, täytyy soittaa sinne auttavaan puhelimeen, niin saa edes jotain takaisin. Mutta sen Karhisen työryhmän saisi kyllä viedä saunan taakse. Ne ryyppää ja juhlii kaikki rahat pohtiessaan sitä kuinka huonosti minulla menee. Hiukan ottaa päähän tuollainen.
Oletko sää siirtyny LuomuunTM...?
Sinunkin kannattaa alkaa ryyppäämään, perikunta ryyppää kuitenkin joskus. :D :D :D
Kun aika SKN:stä jättää, perikunnalle jää Hankmo, Simulta ja Faari. Etuoikeus vuokrasopimusten uusimiseen.
Arvo pari koppaa kaljaa, ne on juotu yhdessä saunaillassa.
-
No niin, kausi 2018 paketissa ja saldo oli
Niklas kaura, 2599kg/ha, hlp:t 51-52kg.
Alvari ohra, 3167kg/ha, hlp 68kg.
Iron ohra, 3418kg/ha, hlp:t 68-71kg.
Belinda kaura 3411kg/ha, hlp:t 51-54,5kg
Zebra vehnä, 1956kg/ha, hlp 82kg
Synthia rypsi, 1023kg/ha, hlp 69kg
Normaalina vuonna viljatilit vetäisi mielen matalaksi, mutta onneksi onkin katovuosi ja viljan hinnat tapissa. Alustavasti laskeskelin, että eipä juuri tule takkiin verrattuna normaaliin vuoteen. Jos ottaa huomioon säästöt tautiaineissa ja varsinkin kuivauskustannuksissa, niin saattaa mennä jopa edelle. Tähän kun saisi vielä pari tonnia kriisitukea, niin tekisin jo aika hyvääkin tulosta. No, täytyy soittaa sinne auttavaan puhelimeen, niin saa edes jotain takaisin. Mutta sen Karhisen työryhmän saisi kyllä viedä saunan taakse. Ne ryyppää ja juhlii kaikki rahat pohtiessaan sitä kuinka huonosti minulla menee. Hiukan ottaa päähän tuollainen.
Tähän liittyen meillä
Bragen hlp 69-70 kg
Demonstrand hlp 85 kg
Bettina ("luomu") hlp 57 kg
Rgt Planettia ei tullu mitattua satoarvio laskettu 70 mukaan joka on varmaan turhan alhainen.
Että sellaisia katovuoden jyviä. Viime vuonna vehnä 70 kg paikkeilla, ohra alta 65 kg. Tämä vuosi kaikinpuolin parempi...(Joko ärsyttää tarpeeksi?)
-
Rgt Planettia ei tullu mitattua satoarvio laskettu 70 mukaan joka on varmaan turhan alhainen.
Kyllä se kannattaa mitata ennen satoarvion perustamista hehtolitrapainoon, itsellä RGT Planet surkeat 66 kg/hl.
KWS Mistral 85 kg/hl mutta sadon ollessa noin 4100kg/ha luulen että Kruunu hakkaa taas uutuusvehnän vasemmalla kädellä.
-
Tän vuoden plussat, kuivaa tavaraa, isojyväistä on zebra ja agatti ruista ainakin. Nopeaa puida, kärryt riittää ja hinta suht hyvä. Säästöä tuli kans kun tautiaineet ovat kaapissa, ja ne viimevuoden vehnät joka homehtuivat peltoon, piti käyttää N npk sijaan, siinäkin säästöä.
Kilot puutuvat, se on isoin miinus.
-
Rgt Planettia ei tullu mitattua satoarvio laskettu 70 mukaan joka on varmaan turhan alhainen.
Kyllä se kannattaa mitata ennen satoarvion perustamista hehtolitrapainoon, itsellä RGT Planet surkeat 66 kg/hl.
KWS Mistral 85 kg/hl mutta sadon ollessa noin 4100kg/ha luulen että Kruunu hakkaa taas uutuusvehnän vasemmalla kädellä.
Tuon sadolla nyt ei ole kokonaisuuteen juuri merkitystä koska oli lisäysviljelyssä ja ala oli vajaa 4 hehtaari. Sadon määrällä on oikeastaan merkitystä vaan sen vuoksi, että huomaa onko lajikkeesta mihinkään vai ei.
-
Hieman yhteenvetoa kun tilityslaput tuli:
Kevätvehnä Qvarna- 2000kg/ha. Tuon näki jo juhannuksena ettei mitään suuria odotuksia ole.
Ohra Tipple- 4000-4500kg/ha. Postiivinen yllätys, näköjään ohra kestää kuivuutta vehnää paremmin. Ainut miinus tuossa on, että meni rehuksi. Valkuainen 14,5... 100kg/ha typpimäärällä. Syy-yhteys kuivuudella?
Syysvehnä Arktika- 4000kg/ha. Ihan OK. Näköjään tuo Arktika kestää talvea hyvin, keväällä tuo oli osittain pitkänaikaa jäänalla, mutta selvisi hyvin.
Ruis Reetta- 4000kg/ha. Ihan OK.
Syysrapsi Maximus- 1500kg/ha. Kesällä -17 kylvetyistä lohkoista ainoastaan yksi selvisi puinteihin asti.
Yhteenvetona: Kohtalaisen hyvin viljat sevisi kuivasta kasvukaudesta täällä varsinais-suomessa. Taloudellista yhteenvetoa en ole vielä tehnyt, mutta tuntuu, että -18 vuosi on parempi kuin -17. Viime vuonna hyvän sadon tuloksen söi huono hinta ja SUURI öljylasku.
-
Voi ***** kun paskattaa.
-
Saatananpeltopellet, imekää munaa.
-
Saatananpeltopellet, imekää munaa.
Sillälailla ni.
🤣🤣
-
Synthia rypsi, 1023kg/ha, hlp 69kg
Rypsiä nähtävästi vaivasi sama kuin perinteistä Proximo rapsia. Satotaso oli 790 kg/ha, orastui mahtavasti, kasvoikin kunnes kuivuus pysäytti kehityksen. Alla herne-apilaviherlannoitus. DK7130 pelkällä viljalla 50 vuotta olleessa pellossa 2,5 kertainen sato. Juuresta sen eron näkee, DK7130:ssa oli juuri kuin laihalla lantulla, Proximossa ehkä alle kynän paksuinen. Proximon puintikosteus kasteisena kimmeltävän pillike- ja alusheinäkasvuston joukossa 11%, hl-paino noin 65 kg. Pituus oli kuin kuivuneessa ohrassa, 35-40 cm.
Onneksi en kylvänyt roimasti sitä proximoa, parempi oli heinäpeltona pitää kuin tuollaista rääseikköä puida. Jos ensi kesänä kasvaisi tuossa pellossa 3 v viljatauon jälkeen vaikkapa kevätvilja hyvin.
Minusta kolmen vuoden keskisato 2,2 t/ha osoittaa DK 7130 Clearfield rapsin oikein vaatimattomaksi talouskasviksi, kun ei ole suurempaan lannoitukseen mahdollisuuksia, satotykit ovat kananpskaa varten.
-SS-
-
Synthia rypsi, 1023kg/ha, hlp 69kg
Rypsiä nähtävästi vaivasi sama kuin perinteistä Proximo rapsia. Satotaso oli 790 kg/ha, orastui mahtavasti, kasvoikin kunnes kuivuus pysäytti kehityksen. Alla herne-apilaviherlannoitus. DK7130 pelkällä viljalla 50 vuotta olleessa pellossa 2,5 kertainen sato. Juuresta sen eron näkee, DK7130:ssa oli juuri kuin laihalla lantulla, Proximossa ehkä alle kynän paksuinen. Proximon puintikosteus kasteisena kimmeltävän pillike- ja alusheinäkasvuston joukossa 11%, hl-paino noin 65 kg. Pituus oli kuin kuivuneessa ohrassa, 35-40 cm.
Onneksi en kylvänyt roimasti sitä proximoa, parempi oli heinäpeltona pitää kuin tuollaista rääseikköä puida. Jos ensi kesänä kasvaisi tuossa pellossa 3 v viljatauon jälkeen vaikkapa kevätvilja hyvin.
Minusta kolmen vuoden keskisato 2,2 t/ha osoittaa DK 7130 Clearfield rapsin oikein vaatimattomaksi talouskasviksi, kun ei ole suurempaan lannoitukseen mahdollisuuksia, satotykit ovat kananpskaa varten.
-SS-
Proximon kanssa pelleileminen on ollut suuri virhe. Olisi pitänyt ottaa alunperinkin Campinoa. Paperilla ei ole mitään ihmeellistä, mutta käytännön viljelyssä omalla kylällä ykköslajike. Kollega jutteli tältä syksyltä, että oli C ja P viljelyssä ja Proximo oli selvästi heikompaa. Tämä kaveri sanoi, että useampi vuosi menty Campinolla, eikä pahoja pettymyksiä ole tullut. Muista poiketen kylvävät 10-11kg siemenmäärällä, kun eivät ole kokeneet siitä haittaakaan olevan. Isompi siemenmäärä tuo hiukan parempaa kirppasuojaa. Myös rikkipitoinen lannoite on hyvä asia. Jaettua lannoitustakin on harrastettu. Kylvössä 80kg typpeä ja kukintavaiheen alussa 20kg. Tämän lannoituksen merkityksestä en osaa sanoa mitään. Saattaa olla ihan kustannussäästöjen hakua, jos kylvö epäonnistuu.
Silloin kaksi vuotta sitten toinen kollega kylvi pääasiassa Proximoa, mutta siemenen loppuessa kesken, haki Campinoa jatkoksi ja tuumasi, että selvästi parempi kasvusto tuli sillä.
Että jos innostusta riittää, niin tuota Campinoa voisit sinäkin kokeilla. Täällä ainakin poutivia savia on riittänyt, tämä saattaisi toimia teilläkin.
Synthia kärsi kuivuudesta ja maan olosuhteista. Vaikka oli kynnetty, niin silti juuret eivät uponneet muokkauskerroksen pohjasta läpi, vaan lähtivät leviämään vaakatasossa. Juuret sinänsä melkoisia paakkuja ja kasvusto muutenkin hyvin tasapainoinen. Haaroja oli paljon. Mielestäni Syntihia ei ole huono lajike, mutta nyt olosuhteet eivät olleet suosiollisia. Kyllä toi rypsi kuivuudesta ottaa enemmän nokkiinsa, sitä on moni näistä pitkän linjan viljelijöistä puhunut jo aiemmin. Rapsi on parempi vaihtoehto jos suinkin sen pystyy valitsemaan.
-
No niin, kausi 2018 paketissa ja saldo oli
Niklas kaura, 2599kg/ha, hlp:t 51-52kg.
Alvari ohra, 3167kg/ha, hlp 68kg.
Iron ohra, 3418kg/ha, hlp:t 68-71kg.
Belinda kaura 3411kg/ha, hlp:t 51-54,5kg
Zebra vehnä, 1956kg/ha, hlp 82kg
Synthia rypsi, 1023kg/ha, hlp 69kg
Normaalina vuonna viljatilit vetäisi mielen matalaksi, mutta onneksi onkin katovuosi ja viljan hinnat tapissa. Alustavasti laskeskelin, että eipä juuri tule takkiin verrattuna normaaliin vuoteen. Jos ottaa huomioon säästöt tautiaineissa ja varsinkin kuivauskustannuksissa, niin saattaa mennä jopa edelle. Tähän kun saisi vielä pari tonnia kriisitukea, niin tekisin jo aika hyvääkin tulosta. No, täytyy soittaa sinne auttavaan puhelimeen, niin saa edes jotain takaisin. Mutta sen Karhisen työryhmän saisi kyllä viedä saunan taakse. Ne ryyppää ja juhlii kaikki rahat pohtiessaan sitä kuinka huonosti minulla menee. Hiukan ottaa päähän tuollainen.
Iron oli paras..?...
Täälläpäin suurinpiirtein varmaan samat tasot lähes kaikilla mutta lukemat alkaa eri tonniluvulla eli nelosella, siis viljoilla.
Iron on paras joo, alaan kuului pari hehtaari raiviota, joka osasi kuivua totaalisen hyvin. Taisi lähtee vähän kolmatta tankkia jyviä. Jos ei tuota olisi ollut, niin neljän tonnin päälle olisi mennyt. En kuitenkaan lähde oikomaan näissä satotasoissa, kilot on ne koko lajikealalta oli pelto millaista hyvänsä. Lohkojen väliset vaihtelut on minulla yleensäkin suuria ja huonommat vetää keskiarvoja alaspäin. Hommia tietysti tehdään, että keskisato nousisi, mutta töitä riittää aina vaan.
-
Barkesta 2,7tn,
zebrasta 3,01 tn,
Avanti kaura 500kg- 3,5tn/ha, mutta hehtopainot 52,6-55,7 kaupan mittarilla mitattuna.
Karita herne n. 1,9tn/ha
-
Kyl mun mielestä 7130 on selvästi huonompi ku esim. proximo. Cleopatralle ja proximolle en eroa juuri saanut. Tarvis varmaan campinoo kokkeilla jos sit tulis neljä tonnia.
-
Kyl mun mielestä 7130 on selvästi huonompi ku esim. proximo. Cleopatralle ja proximolle en eroa juuri saanut. Tarvis varmaan campinoo kokkeilla jos sit tulis neljä tonnia.
Selvästikin maalajikysymys tuo. Proximo on meillä ollut 3 peräkkäistä vuotta
rinnan 7130:n kanssa, satoero ollut välillä 300 - 1300 kg Proximon tappioksi.
Luonteeltaan kuivan maan herkkyys jotenkin on Proximossa, joissakin tuoreissa
kohdissa näkyy, millaista pitkää trasselia se Proximo olisi, jos olisi saanut kasavaa vapaasti.
7130 ei olekaan satokisalajike, mutta lähimmäksi rypsiin verrattavana aikaisena ja
rikkavapaana rapsilajikkeena helpottaa puimista ja kuivaamista kovastikin.
-SS-
-
Kyl mun mielestä 7130 on selvästi huonompi ku esim. proximo. Cleopatralle ja proximolle en eroa juuri saanut. Tarvis varmaan campinoo kokkeilla jos sit tulis neljä tonnia.
Selvästikin maalajikysymys tuo. Proximo on meillä ollut 3 peräkkäistä vuotta
rinnan 7130:n kanssa, satoero ollut välillä 300 - 1300 kg Proximon tappioksi.
Luonteeltaan kuivan maan herkkyys jotenkin on Proximossa, joissakin tuoreissa
kohdissa näkyy, millaista pitkää trasselia se Proximo olisi, jos olisi saanut kasavaa vapaasti.
7130 ei olekaan satokisalajike, mutta lähimmäksi rypsiin verrattavana aikaisena ja
rikkavapaana rapsilajikkeena helpottaa puimista ja kuivaamista kovastikin.
-SS-
Kanakakkakortti?
-
Kyl mun mielestä 7130 on selvästi huonompi ku esim. proximo. Cleopatralle ja proximolle en eroa juuri saanut. Tarvis varmaan campinoo kokkeilla jos sit tulis neljä tonnia.
Selvästikin maalajikysymys tuo. Proximo on meillä ollut 3 peräkkäistä vuotta
rinnan 7130:n kanssa, satoero ollut välillä 300 - 1300 kg Proximon tappioksi.
Luonteeltaan kuivan maan herkkyys jotenkin on Proximossa, joissakin tuoreissa
kohdissa näkyy, millaista pitkää trasselia se Proximo olisi, jos olisi saanut kasavaa vapaasti.
7130 ei olekaan satokisalajike, mutta lähimmäksi rypsiin verrattavana aikaisena ja
rikkavapaana rapsilajikkeena helpottaa puimista ja kuivaamista kovastikin.
-SS-
Kanakakkakortti?
No ei välttämättä. Maalaji ja käytettävissä oleva pohja- ja pintavesi ratkaisee. Joillakin
voi parivertailu mennä toisin päin. Esimerkiksi viime vuonna täällä etelämpänä kiusasi
kuivuus, vaikka muu Suomi hukkui veteen.
Nämä esimerkkinä Majong kevätrapsit olivat viime vuonna tuossa lähipelloilla oikeita
satotykkejä, mutta kyllä siellä sumuisessa loka-marraskuun hämäryydessä tämmästä
yksinäistä masentaisi pienellä puimakoneella päkistää ja päisteessä painepestä seuloja.
(http://vyr-cdn.eadmin.eu/resources/cache/ImagickResize/6c4c0fbc6152be25f02e12460aae6993/image.png)
-SS-
-
Ne, joilla jäi myöhäinen ohra lähtökuoppiin, ja iti vasta juhannuksena, ovat korjaamassa kunnon sadon, jahka sateet eivät liikaa maita pehmennä. Aika riski tuo kuitenkin on, mutta ehkä tämä tuo sen opetuksen, että jos kevät alkaa todella kuivana ja tuulisena hellejaksona, eikä kolmeen viikkoon ole sateita luvassa, jättää sikseen ja varaa Verttiä, Niklasta kaikkein aikaisimpia lajikkeita ja hoitelee ne maahan vasta kunnon sateiden jälkeen, vaikka sitten vasta juhannuksena. Kyllä nykykesinä 85-90 kasvuajan päivää riittää kesäkuun lopultakin laskettuna.
Voin tämän jo todeta, että jos kuivimmilla alueilla epäonnistui isosti kylvöissä, on nyt korjaamassa kunnon (kakkos)-sadon, jos korjuusäät antavat myöten. Kaikkien parhaat hikevät kohdat olivat aikaisin ja kauniisti orastuneita, mutta helle surkastutti pituuskasvun täysin.
-SS-
-
Että sellaisia katovuoden jyviä. Viime vuonna vehnä 70 kg paikkeilla, ohra alta 65 kg. Tämä vuosi kaikinpuolin parempi...(Joko ärsyttää tarpeeksi?)
Ihmetellyt tuota kun ja101 hehkuttaa tätä kuivaa vuotta paremmaksi kuin märkää viime vuotta. Täällä ihan päinvastoin, satotaso tipahti reilusti viime vuodesta kuivuuden takia. Mutta sitten sattumalta löytyi selitys asialle.
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=2325485160825169&set=p.2325485160825169&type=3
Teillähän on siellä Kymenlaaksossa ollut tänä vuonna normaalin vuoden sateet, kuivuudesta tietoakaan. Toisin kuin Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta. On muuallakin kuivaa ollut. Mutta Kymenlaaksossa ei. Jos väität että on ollut kuivaa, niin olethan tarkistanut, että sademittarisi ei vuoda?
Ei vuoda. Hyvin paikallisia ovat kuurot olleet mitä kesällä sattui kohdalle. Esim. Anjalan mittauspisteelle sattui se kuuro jossa tuli pariin tuntiin yli 80mm vai mitä se oli. Nostaa kummasti sen keskiarvon normaaliksi. Meille osui siitä sateesta 4mm. Kokonaissademäärä oli varmaan jossakin 50mm paikkeilla. Ekat juhannusviikolla.
-
"jos kevät alkaa todella kuivana ja tuulisena hellejaksona, eikä kolmeen viikkoon ole sateita luvassa, jättää sikseen ja varaa Verttiä, Niklasta kaikkein aikaisimpia lajikkeita ja hoitelee ne maahan vasta kunnon sateiden jälkeen"
Niinpä. Sen joka tietää kolmenviikon sään etukäteen, ei tarvitse kylvää mitään. Riittää, kun tekee niitä
ennusteita. Toukokuun puolivälissä ostaa sertisiemenet koko alalle, niin se mahdollinen tuleva hyöty
on jo etukäteen sertimattien taskussa. Noottaa, heleppua
-
Että sellaisia katovuoden jyviä. Viime vuonna vehnä 70 kg paikkeilla, ohra alta 65 kg. Tämä vuosi kaikinpuolin parempi...(Joko ärsyttää tarpeeksi?)
Ihmetellyt tuota kun ja101 hehkuttaa tätä kuivaa vuotta paremmaksi kuin märkää viime vuotta. Täällä ihan päinvastoin, satotaso tipahti reilusti viime vuodesta kuivuuden takia. Mutta sitten sattumalta löytyi selitys asialle.
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=2325485160825169&set=p.2325485160825169&type=3
Teillähän on siellä Kymenlaaksossa ollut tänä vuonna normaalin vuoden sateet, kuivuudesta tietoakaan. Toisin kuin Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta. On muuallakin kuivaa ollut. Mutta Kymenlaaksossa ei. Jos väität että on ollut kuivaa, niin olethan tarkistanut, että sademittarisi ei vuoda?
Miten maailmassa...
Piti ruveta oikein ihmettelemään tuota Kymenlaakson sademäärää kun tuo ei vaikuta mitenkään todelliselta. Muistelinkin, että joku rankkasade oli uutisoitu alueella. Ja niin olikin. Tilastoa vääristää pahoin kohtalaisen pienialainen rankkasadekuuro joka satoi 21.7. Anjalan sääasemalla 81,1 mm vettä. Tuo aseman mitattu kuuro selvästi vääristää koko Kymenlaakson tilastoa. Esim meillä pohjoisosassa sademäärä on jäänyt reilusti alemmaksi, kuin tuo kartta kuvastaa.
Meillä kotimittarissa oli toukokuu - heinäkuu välinen sademäärä yhteensä 64 mm. Sekin pääosin juhannuksen maissa kahdessa sadekuurossa 22 ja 11 mm. Vasta silloin orastuivat kuivemmat lohkot ja niiden osat. Vaihtelua on ollut paljon. Naapuritila sai etälohkolta normaalisadon, kun sinne osui kaksi hyvää sadekuuroa juuri oikeaan aikaan. Kilometrin päässä olikin samalla tilalla sato 30-40% normaalista.
Toki tiedän, että vielä huonomminkin vettä on monin paikoin tullut. Jopa täällä "tilastollisesti normaalisateisessa" Kymenlaaksossakin. Ja kyllä Okrareissulla näkyi vielä omiakin kasvustoja huonompia (ja tosi hyviäkin) kasvustoja.
-
Että sellaisia katovuoden jyviä. Viime vuonna vehnä 70 kg paikkeilla, ohra alta 65 kg. Tämä vuosi kaikinpuolin parempi...(Joko ärsyttää tarpeeksi?)
Ihmetellyt tuota kun ja101 hehkuttaa tätä kuivaa vuotta paremmaksi kuin märkää viime vuotta. Täällä ihan päinvastoin, satotaso tipahti reilusti viime vuodesta kuivuuden takia. Mutta sitten sattumalta löytyi selitys asialle.
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=2325485160825169&set=p.2325485160825169&type=3
Teillähän on siellä Kymenlaaksossa ollut tänä vuonna normaalin vuoden sateet, kuivuudesta tietoakaan. Toisin kuin Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta. On muuallakin kuivaa ollut. Mutta Kymenlaaksossa ei. Jos väität että on ollut kuivaa, niin olethan tarkistanut, että sademittarisi ei vuoda?
Miten maailmassa...
Piti ruveta oikein ihmettelemään tuota Kymenlaakson sademäärää kun tuo ei vaikuta mitenkään todelliselta. Muistelinkin, että joku rankkasade oli uutisoitu alueella. Ja niin olikin. Tilastoa vääristää pahoin kohtalaisen pienialainen rankkasadekuuro joka satoi 21.7. Anjalan sääasemalla 81,1 mm vettä. Tuo aseman mitattu kuuro selvästi vääristää koko Kymenlaakson tilastoa. Esim meillä pohjoisosassa sademäärä on jäänyt reilusti alemmaksi, kuin tuo kartta kuvastaa.
Meillä kotimittarissa oli toukokuu - heinäkuu välinen sademäärä yhteensä 64 mm. Sekin pääosin juhannuksen maissa kahdessa sadekuurossa 22 ja 11 mm. Vasta silloin orastuivat kuivemmat lohkot ja niiden osat. Vaihtelua on ollut paljon. Naapuritila sai etälohkolta normaalisadon, kun sinne osui kaksi hyvää sadekuuroa juuri oikeaan aikaan. Kilometrin päässä olikin samalla tilalla sato 30-40% normaalista.
Toki tiedän, että vielä huonomminkin vettä on monin paikoin tullut. Jopa täällä "tilastollisesti normaalisateisessa" Kymenlaaksossakin. Ja kyllä Okrareissulla näkyi vielä omiakin kasvustoja huonompia (ja tosi hyviäkin) kasvustoja.
Juuri näin. Omista pelloista ne mitkä olivat lähimpänä salpaus selkää saivat eniten vettä. Niinkuin yleensäkkin aina. Jotenkin ne sateet vaan sattuvat tuonne pohjoispuolelle. Meillä ihan sama yksi kuuro tuli silloin toukokuussa mutta ei oltu silloin kylvetty vielä paljonkaan. Seuraava olikin sitten juhannuksena. Silloin iti meilläkin viimeiset kyntölohkot. Onneksi oli aiksista ohraa ja heinäkuu lämmin niin eivät olleet enää pahasti vihreitä.
Joidenkin vaan tuntuu olevan oikeastiv aikea käsittää että joillakin alueilla se maalaji on sellaista että vedestä on yleensä vain haittaa. Mitä enemmän sitä peltoa on muokkaillut niin sitä enemmän siitä on haittaa. Ja tässä ei nyt ole kyse mistään sellaisista hikeävistä maista. Sen vuoksi täällä suunnalla on paljon siirrytty minimimuokkaukseen ja suorakylvöön nämä kuivat alkukesät kun ovat täällä enemmän sääntö kuin poikkeus
-
Että sellaisia katovuoden jyviä. Viime vuonna vehnä 70 kg paikkeilla, ohra alta 65 kg. Tämä vuosi kaikinpuolin parempi...(Joko ärsyttää tarpeeksi?)
Ihmetellyt tuota kun ja101 hehkuttaa tätä kuivaa vuotta paremmaksi kuin märkää viime vuotta. Täällä ihan päinvastoin, satotaso tipahti reilusti viime vuodesta kuivuuden takia. Mutta sitten sattumalta löytyi selitys asialle.
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=2325485160825169&set=p.2325485160825169&type=3
Teillähän on siellä Kymenlaaksossa ollut tänä vuonna normaalin vuoden sateet, kuivuudesta tietoakaan. Toisin kuin Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta. On muuallakin kuivaa ollut. Mutta Kymenlaaksossa ei. Jos väität että on ollut kuivaa, niin olethan tarkistanut, että sademittarisi ei vuoda?
Tämä vuosi ehdottomasti parempi kuin viime vuosi,se on maalajista kiinni.Nurmille olisi saanut enemmän sattoo.Eik sajemittar vuoja...
-
Viime vuosi täälläpäin ehdottomasti parempi.
Viime vuonna tuli joka laatua 1500-3000kg/ja enemmän kuin tänä vuonna.
-
Jos toinen saa 8 tn ja toinen 2 tonttua hehtaarilta, ero on kauhea. Alueelliset erot ovat merkittäviä. Toisaalta, sellaista se on avoimen taivaan alla. Riskit ovat aika suuria.
Maataloudeksi kutsuttua katon alla tuottamista ei säävaihtelut niin paljoa haittaa. Miten siinä kävisi, jos tänä vuonna ei tulisikaan maitoa kuin neljäsosa verrattuna viime vuoteen.
Tätä kannattaa miettiä, koska peltohomoiksi kutsutuilla se on arkipäivää. Kriisituki on huonoista säistä kärsijöille lähinnä *****ilua ja jotkut poliitikot vielä siitäkin marisee.
-
Jos toinen saa 8 tn ja toinen 2 tonttua hehtaarilta, ero on kauhea. Alueelliset erot ovat merkittäviä. Toisaalta, sellaista se on avoimen taivaan alla. Riskit ovat aika suuria.
Maataloudeksi kutsuttua katon alla tuottamista ei säävaihtelut niin paljoa haittaa. Miten siinä kävisi, jos tänä vuonna ei tulisikaan maitoa kuin neljäsosa verrattuna viime vuoteen.
Tätä kannattaa miettiä, koska peltohomoiksi kutsutuilla se on arkipäivää. Kriisituki on huonoista säistä kärsijöille lähinnä *****ilua ja jotkut poliitikot vielä siitäkin marisee.
Jos sait tänä vuonna 2 tonnia ja viime vuonna 8 tonnia hehtaarilta, niin pitäisikö mielestäsi valtion korvata tuon puuttuvan 6 viljatonnin arvo sinulle? Sittenkö vasta olisit tyytyväinen?
Tämä yleinen ulina kriisitukien merkityksettömyydestä voidaan kyllä tulkita sellaiseksi, että valtion pitäisi täysimääräisesti korvata KAIKKI kuivuuden aiheuttamat satotappiot ihan jokaiselle niitä kärsineelle, niin sitten vasta ulina loppuisi ja oltaisiin tyytyväisiä. Että onkin viljelijöistä tullut pullamössöistä lullukkaväkeä, joka ei minkäänlaisia vastoinkäymisiä kestä, vaan on heti ulina päällänsä.
-
Jos toinen saa 8 tn ja toinen 2 tonttua hehtaarilta, ero on kauhea. Alueelliset erot ovat merkittäviä. Toisaalta, sellaista se on avoimen taivaan alla. Riskit ovat aika suuria.
Maataloudeksi kutsuttua katon alla tuottamista ei säävaihtelut niin paljoa haittaa. Miten siinä kävisi, jos tänä vuonna ei tulisikaan maitoa kuin neljäsosa verrattuna viime vuoteen.
Tätä kannattaa miettiä, koska peltohomoiksi kutsutuilla se on arkipäivää. Kriisituki on huonoista säistä kärsijöille lähinnä *****ilua ja jotkut poliitikot vielä siitäkin marisee.
Jos sait tänä vuonna 2 tonnia ja viime vuonna 8 tonnia hehtaarilta, niin pitäisikö mielestäsi valtion korvata tuon puuttuvan 6 viljatonnin arvo sinulle? Sittenkö vasta olisit tyytyväinen?
Tämä yleinen ulina kriisitukien merkityksettömyydestä voidaan kyllä tulkita sellaiseksi, että valtion pitäisi täysimääräisesti korvata KAIKKI kuivuuden aiheuttamat satotappiot ihan jokaiselle niitä kärsineelle, niin sitten vasta ulina loppuisi ja oltaisiin tyytyväisiä. Että onkin viljelijöistä tullut pullamössöistä lullukkaväkeä, joka ei minkäänlaisia vastoinkäymisiä kestä, vaan on heti ulina päällänsä.
Lehmä lypsää Kiuruvedellä katon alla ja kaura kasvaa Hangossa taivasalla.
Lehmä saa Kiuruvedellä "kilotukea" ja hankolainen kaura ei, mikä on pielessä? Työllisyyskö on mielessä?
-
Ulina kriisituesta on aiheellista, myös illakointi siitä kun on kovat hinnat viljoilla. On sitten maajussin puolella tai ei niin jo taas on päässy unohtumaan, että suomalaisen maatalouden taloudellinen tilanne on kestämättömällä pohjalla. Itse lähinnä naureskelen niille lehtijutuille ja muille kirjotuksille joissa painotetaan että tänä vuonna osa tiloista saattaa tehdä paremman tuloksen kuin aikaisempina parina vuotena. Mutta tekeekö se toiminnan kannattavaksi saati sitten tuottavaksi siinä määrin että pystyy investoimaan. Ihan niinku ei olis tässä jo vuosia valtiovalta ja kauppa kyykyttäny, nythän on taas kaikki korjattu ku katovuonna kovat hinnat ja lisää tukiakin vielä. Kommunisteja kaikki tai vihreitä kommunisteja.
-
Jos toinen saa 8 tn ja toinen 2 tonttua hehtaarilta, ero on kauhea. Alueelliset erot ovat merkittäviä. Toisaalta, sellaista se on avoimen taivaan alla. Riskit ovat aika suuria.
Maataloudeksi kutsuttua katon alla tuottamista ei säävaihtelut niin paljoa haittaa. Miten siinä kävisi, jos tänä vuonna ei tulisikaan maitoa kuin neljäsosa verrattuna viime vuoteen.
Tätä kannattaa miettiä, koska peltohomoiksi kutsutuilla se on arkipäivää. Kriisituki on huonoista säistä kärsijöille lähinnä *****ilua ja jotkut poliitikot vielä siitäkin marisee.
Jos sait tänä vuonna 2 tonnia ja viime vuonna 8 tonnia hehtaarilta, niin pitäisikö mielestäsi valtion korvata tuon puuttuvan 6 viljatonnin arvo sinulle? Sittenkö vasta olisit tyytyväinen?
Tämä yleinen ulina kriisitukien merkityksettömyydestä voidaan kyllä tulkita sellaiseksi, että valtion pitäisi täysimääräisesti korvata KAIKKI kuivuuden aiheuttamat satotappiot ihan jokaiselle niitä kärsineelle, niin sitten vasta ulina loppuisi ja oltaisiin tyytyväisiä. Että onkin viljelijöistä tullut pullamössöistä lullukkaväkeä, joka ei minkäänlaisia vastoinkäymisiä kestä, vaan on heti ulina päällänsä.
Mun mielestä, niinkuin olen jo montaa maininnutkin, niin mitään kriisitulea ei tulisi jakaa. Jokaisen on pitänyt tiedostaa aloittaessaan se, että hommassa ollaan säiden armoilla kaikken muun lisäksi. Homma ei ikinä tervehdy jos aina kaikki asiansa sotkeneet pelastetaan. Konkurssien tulisi kuulua maatalouteen ihan samalla tavalla kuin muuhunkin yrityselämään. Sitten kun vielä saataisiin yritys ajattelu farmareille että jos se tila ei kannata niin sitä ei rahoitettaisi muulla toiminnalla vaan homma lopetettaisiin niinkuin oikeassakin yritystoiminnassa kannattamaton lopetetaan. Tällä tulevalla kriisituella nyt ei ketään pelasteta, mutta ilmapiiri on sellainen että kaikkien tulee saada jatkaa...
Jos toinen saa 8 tn ja toinen 2 tonttua hehtaarilta, ero on kauhea. Alueelliset erot ovat merkittäviä. Toisaalta, sellaista se on avoimen taivaan alla. Riskit ovat aika suuria.
Maataloudeksi kutsuttua katon alla tuottamista ei säävaihtelut niin paljoa haittaa. Miten siinä kävisi, jos tänä vuonna ei tulisikaan maitoa kuin neljäsosa verrattuna viime vuoteen.
Tätä kannattaa miettiä, koska peltohomoiksi kutsutuilla se on arkipäivää. Kriisituki on huonoista säistä kärsijöille lähinnä *****ilua ja jotkut poliitikot vielä siitäkin marisee.
Jos sait tänä vuonna 2 tonnia ja viime vuonna 8 tonnia hehtaarilta, niin pitäisikö mielestäsi valtion korvata tuon puuttuvan 6 viljatonnin arvo sinulle? Sittenkö vasta olisit tyytyväinen?
Tämä yleinen ulina kriisitukien merkityksettömyydestä voidaan kyllä tulkita sellaiseksi, että valtion pitäisi täysimääräisesti korvata KAIKKI kuivuuden aiheuttamat satotappiot ihan jokaiselle niitä kärsineelle, niin sitten vasta ulina loppuisi ja oltaisiin tyytyväisiä. Että onkin viljelijöistä tullut pullamössöistä lullukkaväkeä, joka ei minkäänlaisia vastoinkäymisiä kestä, vaan on heti ulina päällänsä.
Lehmä lypsää Kiuruvedellä katon alla ja kaura kasvaa Hangossa taivasalla.
Lehmä saa Kiuruvedellä "kilotukea" ja hankolainen kaura ei, mikä on pielessä? Työllisyyskö on mielessä?
Niinpä. Silti sitä kilotukea vastaan ollaan niin kovasti eikö olisi paras, että se kaura hangossakin saisi kilotukea? Tarkoitatko tuolla työllisyydellä sitä mitä meinaan? Eli sitä että joka ainoan tulee saada jatkaa viljelyä?
Ulina kriisituesta on aiheellista, myös illakointi siitä kun on kovat hinnat viljoilla. On sitten maajussin puolella tai ei niin jo taas on päässy unohtumaan, että suomalaisen maatalouden taloudellinen tilanne on kestämättömällä pohjalla. Itse lähinnä naureskelen niille lehtijutuille ja muille kirjotuksille joissa painotetaan että tänä vuonna osa tiloista saattaa tehdä paremman tuloksen kuin aikaisempina parina vuotena. Mutta tekeekö se toiminnan kannattavaksi saati sitten tuottavaksi siinä määrin että pystyy investoimaan. Ihan niinku ei olis tässä jo vuosia valtiovalta ja kauppa kyykyttäny, nythän on taas kaikki korjattu ku katovuonna kovat hinnat ja lisää tukiakin vielä. Kommunisteja kaikki tai vihreitä kommunisteja.
Mikä sen on sinne kestämättömälle pohjalle ajanut?
Yli-investointi, kallis pelto, kalliit vuokrapellot, kalliit yli suuret koneet, markkinamiesten ja neuvojien kuuntelu. Listaan voisi lisätä järjettömän tukipolitiikan niin investointituki puolella, kuin pelto/eläintuissa.
-
Petita rypsiä aloitelin eilen. Helppoa puida kun eilen oli tuulinen ja aurinkoinen päivä. Kuivaan oloista. Mututuntuma, tulee yhtäpaljon m3 kuin vehnä tänävuonna.....
-
Petita rypsiä aloitelin eilen. Helppoa puida kun eilen oli tuulinen ja aurinkoinen päivä. Kuivaan oloista. Mututuntuma, tulee yhtäpaljon m3 kuin vehnä tänävuonna.....
Agronet- menetelmällä tehty tutkimus osittaa, että kuivuutta ei ole ollut tai jos on
ollut se on pelkästään hyvä asia. Noottaa, ennätykset paukkuu...
-
Sinne jaa ykkösnollayhdelle...
Tarkoitin työllisyydellä sitä että korpikylissä täytyy olla jotain tekemistä koska muuten pienten kaupunkien ja kuntien olemassaolo loppuu ja kansa tylsistyy. Ei noissa perskönkhään perähikiöissä ole muuta työtä kun maatalous, metsä on kelvotonta käriäsimäntyä ja pellot postimerkkejä. Kansan tietotaidot sitä luokkaa että kouluttaminenkin mahdotonta muihin ammatteihin.
Työllistäähän se pussihousun puuhastelu sivistyksen keskellä monta kättä esmes maitoketjussa.
Edit,
Ehkä hieman kärjistin ja väritin mutta pääpointti lienee selvinnyt?
Ajatellaan vaikka Oksa hotellin vastaanottovirkailijana tai ison sittarin kassana... 🤣🤣
-
Tuottajahinnat ovat olleet liian alhaisia tuotantokustannuksiin verrattuna, sillä se menee kestämättömälle pohjalle.
-
Mun mielestä, niinkuin olen jo montaa maininnutkin, niin mitään kriisitulea ei tulisi jakaa. Jokaisen on pitänyt tiedostaa aloittaessaan se, että hommassa ollaan säiden armoilla kaikken muun lisäksi. Homma ei ikinä tervehdy jos aina kaikki asiansa sotkeneet pelastetaan. Konkurssien tulisi kuulua maatalouteen ihan samalla tavalla kuin muuhunkin yrityselämään. Sitten kun vielä saataisiin yritys ajattelu farmareille että jos se tila ei kannata niin sitä ei rahoitettaisi muulla toiminnalla vaan homma lopetettaisiin niinkuin oikeassakin yritystoiminnassa kannattamaton lopetetaan. Tällä tulevalla kriisituella nyt ei ketään pelasteta, mutta ilmapiiri on sellainen että kaikkien tulee saada jatkaa...
Pitkälti samaa mieltä kriisituesta, perusteluista en niinkään. Ihan posketon haloo ja vääntäminen kriisipaketista, jonka vaikutus jää kuitenkin marginaaliseksi. Paljonko lienee mediaani tuostakin tuesta per tila, 100-1000€ ? (Ihan vaan oma veikkaus) Ja kuinka paljon rahaa kuluu tuon paketin neuvottelemiseen, selvittämiseen ja maksamiseen... Puhumattakaan siitä, millaisen lisäinflaation maatalouden muutenkin huono status taas kärsii. Vanha rallatus "Tuli sato tai kato, maajussi saa aina rahansa." saa taas uutta vettä myllyynsä. Vaikka tuokin sanonta on aikalailla propagandaa, joskin hyvin aivopesevää. Jos menetykset tämän kasvukauden olojen takia on 5-numeroinen, ainakin itsellä, joku 3-numeroinen summa on aika yhdentekevä. Ei tietenkään merkityksetön, mutta mielestäni sen hinta ei vastaa sen hyötyä.
Uskoisin, että veronmaksajan/kuluttajan mielestä olisi selvästi hyväksyttävämpää hyväksyä esim. leivän 3% hinnannousu, kuin joku kriisipaketti. Nykyisen vehnän hinnannousun kun on arveltu nostavan leivän hintaa noin 1,5%, lieneekö tuo jotai 5 sentin luokkaa sitten leipää kohden.
Eikä lakkaa hämmästyttämästä, kuinka aina maajussia haukutaan maatalouspolitiikan ja kauppojen hintapolitiikan aiheuttamista syistä. Maajussia kohtaan tunnetaan syvää ja katkeraa kateutta, ja silti kyllä ne korkeat tuotot napsii kassaansa ihan muu taho.
Moneen kertaan laskeskellut näitä tuottoja. Ja jos keskivertovuonna saan ehkä noin 3% tuoton maatalouteen sitoutuneelle pääomalle, palkka oletuksena 0€, niin ei kyllä ketjun muut tahot moisen takia viitsisi vaivautua. Kun vaikka Keskon osakkeen viimeisin otsikkokin tuotti 4,7% tuoton omistajalleen.
Ja mitä puitiin tulee, niin viimeiset rypsit tuli puitua sunnuntaina, hulppean reilu 1000kg/ha tais kuivaa tavaraa jäädä.
Nyt olis sit puimurikin myynnissä, edullisesti ;)
-
Rapsit olisi vielä jäljellä. Pikkasen sais jyvät vielä sisältä kellastua, ehkä ens viikol ajan pois.
-
Jos toinen saa 8 tn ja toinen 2 tonttua hehtaarilta, ero on kauhea. Alueelliset erot ovat merkittäviä. Toisaalta, sellaista se on avoimen taivaan alla. Riskit ovat aika suuria.
Maataloudeksi kutsuttua katon alla tuottamista ei säävaihtelut niin paljoa haittaa. Miten siinä kävisi, jos tänä vuonna ei tulisikaan maitoa kuin neljäsosa verrattuna viime vuoteen.
Tätä kannattaa miettiä, koska peltohomoiksi kutsutuilla se on arkipäivää. Kriisituki on huonoista säistä kärsijöille lähinnä *****ilua ja jotkut poliitikot vielä siitäkin marisee.
Jos sait tänä vuonna 2 tonnia ja viime vuonna 8 tonnia hehtaarilta, niin pitäisikö mielestäsi valtion korvata tuon puuttuvan 6 viljatonnin arvo sinulle? Sittenkö vasta olisit tyytyväinen?
Tämä yleinen ulina kriisitukien merkityksettömyydestä voidaan kyllä tulkita sellaiseksi, että valtion pitäisi täysimääräisesti korvata KAIKKI kuivuuden aiheuttamat satotappiot ihan jokaiselle niitä kärsineelle, niin sitten vasta ulina loppuisi ja oltaisiin tyytyväisiä. Että onkin viljelijöistä tullut pullamössöistä lullukkaväkeä, joka ei minkäänlaisia vastoinkäymisiä kestä, vaan on heti ulina päällänsä.
Eipä erikoisia sato-ongelmia ole ollut. Mutta niillä on, joilla maat ovat kuivuneet ja ovat tuottaneet suurin piirtein puutaheinää, on vähän ongelmia.
Viljelijöistä riippumattomat asiat johtuvat sääolosuhteista. Katonalus"viljely" ei ole viljelyä. Se on tuotantoa. Se ei ole riippuvaista säistä. Tätä eivät ole varsinkaan c-alueen tissinkoittajat ymmärtäneet. Valtionko pitäisi korvata hinnan alennus tuotteissa? Miksi?
Eihän huonompaa viljasatoakaan korvata. Ja miksi pitäisi sitäkään. Riski tiedostetaan aina, eikä lasketa kiinnityksiä tappiin niin että hinta on aina vakio.
Ohraa tuli sen verran kohtalaisesti, joten saa nähdä kelpaako tohon naapuripönttöön kaljaksi.
-
Tuottajahinnat ovat olleet liian alhaisia tuotantokustannuksiin verrattuna, sillä se menee kestämättömälle pohjalle.
Eikös viljelijä ole osittain itsekkin syyllinen tohon? Maksettu pelloista ja rakennuksista liikaa... Sinne eturiviin on vain pakko päästä...
-
Petita rypsiä aloitelin eilen. Helppoa puida kun eilen oli tuulinen ja aurinkoinen päivä. Kuivaan oloista. Mututuntuma, tulee yhtäpaljon m3 kuin vehnä tänävuonna.....
Agronet- menetelmällä tehty tutkimus osittaa, että kuivuutta ei ole ollut tai jos on
ollut se on pelkästään hyvä asia. Noottaa, ennätykset paukkuu...
Ei ole enntystä, ehkä vehnää, kuinka vähän. Totesin että samat kärryt täyteen vehnällä ja rypsillä samoilla hehtaareilla. Mt luki että vehnä kärsi eniten, niin myös mulla. Rypsi iti, ja sehän juroo yleensä n. juhanukseen asti. Silloinhan ne sateet tuli ja sillä voimalla se kehittyi niin paljon että se se selvisi kesä. elkouun kuun kuumuudesta. Rapsit tääläpäin komeita tänä kesänä
-
Puinnit melkein tehty, rapsit enään jäljellä. Kunhan ne valmistuu.
-
Puinnit melkein tehty, rapsit enään jäljellä. Kunhan ne valmistuu.
Glyfoo päälle, kaveri kertoi tuolta latviasta kun naapurin iso isäntä oottelee viimeisiä kevätrapseja 10ha. Renki sai käskyn ja peura menee ruutta perässä. 500ha tila jolla kaikki kevätkylvöjä
-
No on aika hullua touhua. Täällä sit syödään tyytyväisenä ku on niin s....nan halpaa. Tutkitaanko noista viljoista joita suomeen tuodaan noita jäämiä. Tänne tuotava tavara pitää olla samalla tavalla tuotettu mitä meiltä vaaditaan, ei muuten mitään järkeä.
-
Suomen viljoista saisi hyvän brändin maailmalle ja onhan sitä jo toteutettu. Mutta bulkki on bulkkia.
-
No on aika hullua touhua. Täällä sit syödään tyytyväisenä ku on niin s....nan halpaa. Tutkitaanko noista viljoista joita suomeen tuodaan noita jäämiä. Tänne tuotava tavara pitää olla samalla tavalla tuotettu mitä meiltä vaaditaan, ei muuten mitään järkeä.
Tämä nyt ei toteudu missään tuotteessa. Näin sen asian pitäisi tietysti olla, mutta ei ole. Jarruttaisi merkittävästi tuontia kun saataisiin sellainen pykälä voimaan, että tavaran pitää täyttää samat vaatimukset kuin täälläkin. Glyfo kielletty kasvustoon, sikojen häntien typistäminen kielletty jne.
-
mutta eihän tuollaista nyt voi etes uneksia! sehän sotii tasa-arvoista kauppaa vastaan. kyl maailma saa esittäää meille vaatimuksia mut sepein on saatava halpaa mitä-lie!
-
No on aika hullua touhua. Täällä sit syödään tyytyväisenä ku on niin s....nan halpaa. Tutkitaanko noista viljoista joita suomeen tuodaan noita jäämiä. Tänne tuotava tavara pitää olla samalla tavalla tuotettu mitä meiltä vaaditaan, ei muuten mitään järkeä.
Suomalaisille tuotteille on erilaiset säännöt kuin ulkolaisille.Ulkomaisia ei välttämättä tutkita kuin lähtömaassa.Suomalainen kuluttajahan on varmaan maailman tyhmin jopa venäläiset osaa arvostaa ruuan puhtautta.
-
mutta eihän tuollaista nyt voi etes uneksia! sehän sotii tasa-arvoista kauppaa vastaan. kyl maailma saa esittäää meille vaatimuksia mut sepein on saatava halpaa mitä-lie!
Ei se mitään haittaisi, jos glyfovapaata myytäisiin parempaan hintaan. Toisaalta ihmisten elinikä on kasvanut, vaikka kuinka glyfotetaan paikkoja.
-
mutta eihän tuollaista nyt voi etes uneksia! sehän sotii tasa-arvoista kauppaa vastaan. kyl maailma saa esittäää meille vaatimuksia mut sepein on saatava halpaa mitä-lie!
Ei se mitään haittaisi, jos glyfovapaata myytäisiin parempaan hintaan. Toisaalta ihmisten elinikä on kasvanut, vaikka kuinka glyfotetaan paikkoja.
Tämäkin tietysti totta, johtuuko sitten glyfosta vai ei, mutta itse en täysin niele väitteitä glyfon vaarallisuudesta tai vaikka geenimuuntelun vaaroista..
-
mutta eihän tuollaista nyt voi etes uneksia! sehän sotii tasa-arvoista kauppaa vastaan. kyl maailma saa esittäää meille vaatimuksia mut sepein on saatava halpaa mitä-lie!
Ei se mitään haittaisi, jos glyfovapaata myytäisiin parempaan hintaan. Toisaalta ihmisten elinikä on kasvanut, vaikka kuinka glyfotetaan paikkoja.
Tämäkin tietysti totta, johtuuko sitten glyfosta vai ei, mutta itse en täysin niele väitteitä glyfon vaarallisuudesta tai vaikka geenimuuntelun vaaroista..
Ihmistä nyt kokoajan pommitetaan kaikenlaisilla kemikaaleilla, pienhiukkasilla ja radioaktiivisilla nuklideilla. Osa ihan luonnostaan. Kyllä ihmiset olisivat kuolleet jo, jos maatalouskemiikka ja keenipuuro olisivat tappavia.
Eihän mitään tarvitsisi liikaa saada. Tarpeeks kun vettäkin juo, niin kuolee.
-
Siis ihanko oikeasti uskotte ettei suomalaisessa myllyviljassa ole glyfosaattia koska säännöt kieltävät? Jäämien tarkastus kannattaisi aloittaa ihan kotimaan vastaanotoissa. Sitten kun pari vuotta on rekkoja käännytetty alkaa olla parempi hetki alkaa paukuttelemaan henkseleitä kotimaan viljan laadusta.
-
Tämä "desiccation" eli vihreän pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla ei ole niin yleistä kuin otaksutaan. Latviassa asiaan vaikuttanee alemmat EU-tuet ja vanhasta hallinnosta periytyvä käytännöllisyys hallinnon ohjeistusta kohtaan. Saksassa on pakkotuleennutettu rapsia vain noin 1,5 % alalla, 2015 tutkimuksessa. Syysohra oli yleisin, noin 4 kymmenestä hehtaarista oli glyfotettu ennen puimista, perussyynä lienee pyrkimys aikaiseen rapsinkylvöön, jolloin rikkaruohot saadaan pois ilman odotusaikaa. Rehuvehnässä oli huomattavasti pienempi osuus.
Rapsilla löytynee vaihtoehtoisiakin aineita, kuten dikvatti, joka hajoaa valon vaikutuksesta kasveja polttavaksi peroksidiksi.
-SS-
-
Kuullut joskus että suomeen tullut viljalasti sisälsi liikaa glyfoa mutta ei käännytetty takaisin vaan otettiin vastaan.
Tiedä sitten onko totta vai tarua?
-
eeiii kännytetty ottetiin vastaan euroopn luamuna...
-
Siis ihanko oikeasti uskotte ettei suomalaisessa myllyviljassa ole glyfosaattia koska säännöt kieltävät? Jäämien tarkastus kannattaisi aloittaa ihan kotimaan vastaanotoissa. Sitten kun pari vuotta on rekkoja käännytetty alkaa olla parempi hetki alkaa paukuttelemaan henkseleitä kotimaan viljan laadusta.
Kummasti noita ruiskuja silloin tällöin viljakasvustoissa ajelee osuvasti glyfotukselta vaikuttavaan ajankohtaan. Ihan varmaan vain jotakin kesätuulen hulmahduksen raikasta koivunlehtiuutetta ruuttaavat.
-
Siis ihanko oikeasti uskotte ettei suomalaisessa myllyviljassa ole glyfosaattia koska säännöt kieltävät? Jäämien tarkastus kannattaisi aloittaa ihan kotimaan vastaanotoissa. Sitten kun pari vuotta on rekkoja käännytetty alkaa olla parempi hetki alkaa paukuttelemaan henkseleitä kotimaan viljan laadusta.
Kummasti noita ruiskuja silloin tällöin viljakasvustoissa ajelee osuvasti glyfotukselta vaikuttavaan ajankohtaan. Ihan varmaan vain jotakin kesätuulen hulmahduksen raikasta koivunlehtiuutetta ruuttaavat.
Eikös myöhäisellä kevätvehnällä valkuaisen nostoon tähtäävä ruiskutus tehdä keltatuleentumisen alussa. Voi olla melko myöhään syksyllä, näillä myöhäisillä satotykeillä. Ei luulisi kenenkään tarvitsevan jotakin aikaista Anniinaa tai Manua ruiskutella, tuleentuvat ilmankin.
Jos taas rikkakasveja ruiskutetaan, eikös se ole sallittua rehuviljalla. Mutta vasta kunnolla tuleentuneena.
-SS-
-
Siis ihanko oikeasti uskotte ettei suomalaisessa myllyviljassa ole glyfosaattia koska säännöt kieltävät? Jäämien tarkastus kannattaisi aloittaa ihan kotimaan vastaanotoissa. Sitten kun pari vuotta on rekkoja käännytetty alkaa olla parempi hetki alkaa paukuttelemaan henkseleitä kotimaan viljan laadusta.
Kummasti noita ruiskuja silloin tällöin viljakasvustoissa ajelee osuvasti glyfotukselta vaikuttavaan ajankohtaan. Ihan varmaan vain jotakin kesätuulen hulmahduksen raikasta koivunlehtiuutetta ruuttaavat.
Eikös myöhäisellä kevätvehnällä valkuaisen nostoon tähtäävä ruiskutus tehdä keltatuleentumisen alussa. Voi olla melko myöhään syksyllä, näillä myöhäisillä satotykeillä. Ei luulisi kenenkään tarvitsevan jotakin aikaista Anniinaa tai Manua ruiskutella, tuleentuvat ilmankin.
Jos taas rikkakasveja ruiskutetaan, eikös se ole sallittua rehuviljalla. Mutta vasta kunnolla tuleentuneena.
-SS-
Meinaat glyfotusta rehuviljalla? Jos näin niin taisi ohraa ja kauraa jotka ovat rehua saada ajaa, mutta ei vehnää. Jäänne jostakin muinaisilta ajoilta noissa säädöksissä. Ajatus kai ettei silloin käytetty vehnää rehuksi...
-
Jospa tänään sais jotain pois pellolta.
-
Rapsia lähtee kokoajan irti.
Illansuussa puinnit pulkassa tältä vuodelta.
-
Viljat puitu, tää viimeinen pelto oli liian raaka, oli itännyt vasta juhannuksena. Kun kärryt oli perutettu sisään, rupes sataamaan.
Muutama ha rypsiä joka ei ole valmista
-
Viimeiset pois tänään. Ohraa tuli vähän, rypsiä vielä huonommin. Kauraa normaalisti mutta hlp noin 46.
-
viimoset vehnät pois, surketa satoja, mahtuvat varastoon, joka täyttyy kolmasosaan eli sato noin miinus 70 %, rapsi ei voi enää pelastaa
-
Tehty mikä tehty. Loput viljat tuli puitua tänään. Ihan turhaan murehdin puintitehon ja kuivatustehon riittävyyttä peltoalan kasvettua. Nyt kun oli taas tälläinen normaali syksy ettei sada viikkotolkulla niin hyvin ehti tekemään.
-
Tehty mikä tehty. Loput viljat tuli puitua tänään. Ihan turhaan murehdin puintitehon ja kuivatustehon riittävyyttä peltoalan kasvettua. Nyt kun oli taas tälläinen normaali syksy ettei sada viikkotolkulla niin hyvin ehti tekemään.
Vieläks jollain on puitavaa jäljellä? Jos on, niin selityksenä ehkä myöhäinen itäminen, koska muutoinhan on outoa, että ennätyshellekesän jälkeen vielä on puitavia jäljellä, alkaa nuo säät olemaan sellaisia, että hyviä puintitunteja päivässä on vähän. Normaalinakin syksynä siis näin on, vaikka olisi sateet vähäisiä.
-
Tattarinpuintia rahtina olis vielä jäljellä.
-
Naapurilla rapsi kesken viel.
Tulee niin paljon että ei kuivaamo vedä.
-
Itsellä kevätvehnän puinti vielä kesken, kuivaamo hidastaa.
On täällä myös naapureilla rapsia pellolla korjaamatta.
-
Tehty mikä tehty. Loput viljat tuli puitua tänään. Ihan turhaan murehdin puintitehon ja kuivatustehon riittävyyttä peltoalan kasvettua. Nyt kun oli taas tälläinen normaali syksy ettei sada viikkotolkulla niin hyvin ehti tekemään.
Vieläks jollain on puitavaa jäljellä? Jos on, niin selityksenä ehkä myöhäinen itäminen, koska muutoinhan on outoa, että ennätyshellekesän jälkeen vielä on puitavia jäljellä, alkaa nuo säät olemaan sellaisia, että hyviä puintitunteja päivässä on vähän. Normaalinakin syksynä siis näin on, vaikka olisi sateet vähäisiä.
Niin joillain iti vasta juhannussateissa, rapsia ainakin näkyy olevan pystyssä siellä sun täällä.
-
Pirkanmaalla puitiin iltapäivällä täyttä häkää vesisateen jälkeen, pari eriväristä puimaa näky olevan työssä.
-
Lahessa oli muutamia peltoja vehnää puimatta vielä.
-
Lahessa oli muutamia peltoja vehnää puimatta vielä.
Urjala Forssa välillä ohraa ja vehnää puimatta vaikka kuinka paljon.
-
Ylitornio-Tornio päätti eilen puintikauden; kauraa 18 % kosteudella. Vielä on kesää jäljellä - tai ainakin roudatonta aikaa. Viimeisten parin viikon vähäiset sateet ovat tehneet kynnön taas mahdolliseksi, kun on edes pintamassa kosteutta.
-
Lahessa oli muutamia peltoja vehnää puimatta vielä.
Urjala Forssa välillä ohraa ja vehnää puimatta vaikka kuinka paljon.
Porvoossa kanssa viimeviikolla . Jotakin myöhäistä lajiketta .
-
Sama linja satotasoissa rapsilla kuin viljoilla, puolet vähemmän kuin viimevuonna, surkeeta o.
-
Kyl näitten puintien satotaso vaan nousee.
Viime syksyn 6500kilon kauran keskisato ylitty jo, näyttäs että mennään 8000kilon paremmalla puolella.
-
myyntitulot ilman rahteja nykyhinnoilla kiinnitykset ym. huomioiden 870 €/ha. tyytyväinen pitää olla kun näytti tosi pahalta. tolla pärjää jo, ens vuonna yli tonnin sit.
-
Maajussien muisti on verrattavissa polittiiseen muistiin.Kahden viikon takaisia ei muista enää kukaan ja sitä myöten satotasot nousee,kun lasketaan huomaamatta edellisvuotisetkin nurkkiin jääneet mukaan.
😎
-
Noin 500e/ha äkkiä laskien. Olosuhteisiin nähden ok.
-
Kuis paljon agrolaisilla kustantaa keskimääräisenä syksynä viljankuivaus per hehtaari ?
-
Kuis paljon agrolaisilla kustantaa keskimääräisenä syksynä viljankuivaus per hehtaari ?
Puituja kiloja tai tonneja kuivurissa yleensä kuivataan eikä hehtaareita....
-
Kuis paljon agrolaisilla kustantaa keskimääräisenä syksynä viljankuivaus per hehtaari ?
Puituja kiloja tai tonneja kuivurissa yleensä kuivataan eikä hehtaareita....
Yllä kun vähän trossaillaan hehtaarimyyntituloista, siksi kysymys.
Oletkos pasi ajatellut kuivauskustannuksen olevan hehtaaria kohti aina pienempi mitä alhaisempi satotaso on ?
Kuivurillisen kuivaus maksaa samanverran tulee kaapillinen hehtaarilta tai viideltä hehtaarilta.
-
Kuis paljon agrolaisilla kustantaa keskimääräisenä syksynä viljankuivaus per hehtaari ?
Puituja kiloja tai tonneja kuivurissa yleensä kuivataan eikä hehtaareita....
Helppo laskea. Kuivurilliset/lajike. Sähkö ja öljy (tmv) + muut kulut, jos sellaisia laskee
mukaan/ kuivurillinen. Hehtaarit on tiedossa, niin siitä se tulee. Noottaa, joukko-oppia
-
Kuis paljon agrolaisilla kustantaa keskimääräisenä syksynä viljankuivaus per hehtaari ?
Puituja kiloja tai tonneja kuivurissa yleensä kuivataan eikä hehtaareita....
Yllä kun vähän trossaillaan hehtaarimyyntituloista, siksi kysymys.
Oletkos pasi ajatellut kuivauskustannuksen olevan hehtaaria kohti aina pienempi mitä alhaisempi satotaso on ?
Kuivurillisen kuivaus maksaa samanverran tulee kaapillinen hehtaarilta tai viideltä hehtaarilta.
Satotasolla ei ole mitään merkitystä kuivatuksen hintaan, Kuivattavalla viljelykasvilla on voi olla vähän jos oikein tarkkoja ollaan ja huomioidaan palkokasveilla mahdollisesti käytettävä tauko. Suuri vs. hyvin pieni jyvä ja muut veden siirtymisnopeuteen mahdollisesti vaikuttavat tekijät menevät jo hiusten halkomisen puolelle.
Kuivurillisen kuivaamisen hinta riippuu ylivoimaisesti eniten siitä kuinka märkää kuivattava alunperin on. Tämä vaihtelee eri vuosien välillä todennäköisesti enemmän kuin tietyltä alalta kertyvä myyntitulo ellei viljelykasvit vaihtele paljon vuosien välillä. Seuraavaksi mielestäni tulee kuivurilaitteiston hyötysuhde. Se on vähän makuasia pistääkö käytetyn polttoaineen hinnan ensimmäiseksi, toiseksi vai kolmanneksi koska polttoaine riippuu joskus tehdystä investoinnista eikä sen jälkeen polttoaineen hintaan pysty itse kovin helposti vaikuttamaan vaan hinta määräytyy markkinoilla. Puintikosteuteen ja kuivurin hyötysuhteeseen pystyy tietyissä rajoissa vaikuttamaan itse aika paljon suht vähällä vaivalla. Uunin ja/tai polttoaineen vaihtamien vaatii jo enemmän rahaa ja vaivaa.
Tietysti kuivatushinnallakin voisi trossailla. Mutta mieluimmin edes tonnia kuin hehtaaria kohti. Vaikka oikeastaan pitäisi miettiä kuinka paljon vesikilon (tai sopivan kokoisen määräyksikön) poistaminen viljasta maksaa. Ne laskelmat vaan taitaisivat mennä vielä enemmän pieleen kuin myytitulojen per hehtaari laskeminen vaikka periaatteessa lasku on niin yksikertainen kuin Montöör kertoi. Jos kuivurin näyttöä tai kännykkää hipelöimällä saa näkyviin käytetyn öljymäärän ja sähkön niin tuloskin olisi tarpeeksi oikea. Ja vielä kuivauserittäin...
Toivon mukaan Joozepin myyntitulot antavat aihetta miettiä mitä itse tekisi ensivuonna ja tulevaisuudessa toisella tavalla jotta pääsisi edes muutaman vuoden päästä vähän lähemmäs.
-
myyntitulot ilman rahteja nykyhinnoilla kiinnitykset ym. huomioiden 870 €/ha. tyytyväinen pitää olla kun näytti tosi pahalta. tolla pärjää jo, ens vuonna yli tonnin sit.
Hyvä Joozeppi. Olet ammativiljelijä, mutta haluaisin muistuttaa ettei tuo yli tonni sit ole todellakaan keskiverto sadon arvo per ha Suomessa niille, jotka suunnittelevat ensi ohjelmakauden tukikuvioita. Mielestäni keskiverto koko Suomen summa on noin 450 Euroa. Ja Keskiverrolla mennään, että saadaan koko Suomi asuttuna.
-
Suuri vs. hyvin pieni jyvä ja muut veden siirtymisnopeuteen mahdollisesti vaikuttavat tekijät menevät jo hiusten halkomisen puolelle.
Kyllähän lähtökosteudeltaan 25% viljalla on suuri merkitys onko kaksitahoista ohraa tsp. 55g vai 35 tsp. monitahoista, kuivausajassa selvä ero. Mutta kuten sanoit, suurin merkitys ylipäänsä lähtökosteudella. Viime vuonna kesti pahimmat kuivurilliset lähes 20 tuntia, tänä vuonna osaa ei olisi tarvinut kuivurissa edes käyttää.
-
myyntitulot ilman rahteja nykyhinnoilla kiinnitykset ym. huomioiden 870 €/ha. tyytyväinen pitää olla kun näytti tosi pahalta. tolla pärjää jo, ens vuonna yli tonnin sit.
Hyvä Joozeppi. Olet ammativiljelijä, mutta haluaisin muistuttaa ettei tuo yli tonni sit ole todellakaan keskiverto sadon arvo per ha Suomessa niille, jotka suunnittelevat ensi ohjelmakauden tukikuvioita. Mielestäni keskiverto koko Suomen summa on noin 450 Euroa. Ja Keskiverrolla mennään, että saadaan koko Suomi asuttuna.
joo ei tää omassa viljelijäpiirissä mikään erikoinen suoritus ollu. ton 800 € saa tänä vuonna kasaan neljän tonnin viljasadolla. toki osa oli heikompaa alta kolmee tonnia mutta esim. viis tonnia entsyymimallasta 227,5 € + valkuaisesta 15 € + varastointia 2019 marraskuu 16 € antaa jo pitkälle toista tonnia.
-
mun tuli kuivureihin hiukan yli 400 h joista paljon kylmää. vuosi sitten tuli yli 1100 h. tavaraa kuivasin nyt n. 850 tonnia. varmaan muuttuvat kulut tänä vuonna tonnia päälte reilun kympin paikkeilla eli hehtaaria päälle max. viiskymppii.
-
http://kaytannonmaamies.fi/pohjanmaalla-saatiin-kesan-kovin-ohrasato/
8586 kg/ha Lapualla , 80 kg mineralisoitiin maaperästä typpeä. Niinpä niin.
Onko C-alueella jotakin luonnonhaittaa etelään verrattuna ? Siilojen suurennustuki ?
-SS-
-
http://kaytannonmaamies.fi/pohjanmaalla-saatiin-kesan-kovin-ohrasato/
8586 kg/ha Lapualla , 80 kg mineralisoitiin maaperästä typpeä. Niinpä niin.
Onko C-alueella jotakin luonnonhaittaa etelään verrattuna ? Siilojen suurennustuki ?
-SS-
Eipä viljanviljelijöillä kokonais tukitasois ole ab jac alueiden välillä kummoista eroa.
Ja muistetaan turhankuivaajan tuki.
-
Niin miksi pitikään olla satokisavoittajamaakunnassa toistakymppiä suurempi hehtaarituki ?
-SS-
-
Niin miksi pitikään olla satokisavoittajamaakunnassa toistakymppiä suurempi hehtaarituki ?
-SS-
En tiedä, mutta voihan se olla, etteivät ne sielläkään ole kaikki satovoittajia.
-
http://kaytannonmaamies.fi/pohjanmaalla-saatiin-kesan-kovin-ohrasato/
8586 kg/ha Lapualla , 80 kg mineralisoitiin maaperästä typpeä. Niinpä niin.
Onko C-alueella jotakin luonnonhaittaa etelään verrattuna ? Siilojen suurennustuki ?
-SS-
Uusimman KM:n satokisajutuista saa taas paljon oppia ohranviljelyyn. Ei se niin helppoa hommaa ole ottaa siitä suuria satoja.
-
Ihan naurettavaa, siis et lakeus on c aluetta.
-
Niin miksi pitikään olla satokisavoittajamaakunnassa toistakymppiä suurempi hehtaarituki ?
-SS-
Oisko ymppi 50euroo pienempi,viherryttäminen pienempi ja kriisituet tuntematon käsite.-SS:lle ja kumppaneille suosittelisin hanskaan hitsaamista kateuden sijaan.
-
http://kaytannonmaamies.fi/pohjanmaalla-saatiin-kesan-kovin-ohrasato/
8586 kg/ha Lapualla , 80 kg mineralisoitiin maaperästä typpeä. Niinpä niin.
Onko C-alueella jotakin luonnonhaittaa etelään verrattuna ? Siilojen suurennustuki ?
-SS-
Kas kun kukaan ei ole vielä sanonut, että turha sinne pellolle mitään on ruiskutella kesän aikana.
-
Turha sinne pellolle mitään on ruiskutella kesän aikana, jos ei satokisoissa olla?
-
Niin miksi pitikään olla satokisavoittajamaakunnassa toistakymppiä suurempi hehtaarituki ?
-SS-
Oisko ymppi 50euroo pienempi,viherryttäminen pienempi ja kriisituet tuntematon käsite.-SS:lle ja kumppaneille suosittelisin hanskaan hitsaamista kateuden sijaan.
Et nähtävästi ole viitsinyt ottaa asioista selvää. Tuo ohran tuki samalla tavalla viljeltynä on C-alueella isompi. Nuoren viljelijän osalta jo melkoisesti isompi. Herää kysymys, miksi ? Kateuskortti otetaan silloin esille, kun omat perustelut loppuvat.
-SS-
-
Et nähtävästi ole viitsinyt ottaa asioista selvää. Tuo ohran tuki samalla tavalla viljeltynä on C-alueella isompi. Nuoren viljelijän osalta jo melkoisesti isompi. Herää kysymys, miksi ? Kateuskortti otetaan silloin esille, kun omat perustelut loppuvat.
-SS-
Ohran tuki on 2 €/ha suurempi C- alueella ja jos olet ympin kohdentamisalueen ulkopuolella C- alueella on tuki jo selvästi huonompi kuin B- alueella. Ja lhp vain 5 %.
Nuoren viljelijän eduista en tiedä, ne ajat on jo menny.
Ja C1 alueesta puhutaan, sitähän Lapua on.
-
Puinneista puheenollen, täällä joku kehui puineensa kaikki jyvät talteen, minä arvioin silloin peltoon puhallettujen jyvien määrän alakanttiin.
Vähintään 200-300kiloa on menny kahuja peltoon hehtaarilta. Hehtopainot on ollu ohralla 65-69 ja kauralla 53-56, mitäköhän olis jos joka tikun ja kuoren olis korjannut talteen..... .
Semmonen mielenkiintoinen havainto että ne minne ruiskuttelin saharajaksona hiveniä, niin huomattavasti vähemmän on orasmattoa maassa. Tänä vuonna kun näkyy aika ikävästi ne kevytmuokatut olevan paljon paremmalla oraalla ku keväällä. 😂😂
-
http://kaytannonmaamies.fi/pohjanmaalla-saatiin-kesan-kovin-ohrasato/
8586 kg/ha Lapualla , 80 kg mineralisoitiin maaperästä typpeä. Niinpä niin.
Onko C-alueella jotakin luonnonhaittaa etelään verrattuna ? Siilojen suurennustuki ?
-SS-
Kas kun kukaan ei ole vielä sanonut, että turha sinne pellolle mitään on ruiskutella kesän aikana.
Totta et ruiskuttelu on tärkeää, niin kuin se voittaja sano, mut se on jo sitä hifistelyä. Perusasiat pitää ensin olla kunnossa, sitähän se kakkoseksi tullut Tytykoski painotti, eli pellon hyvä kasvukunto on kuitenkin kaiken a ja o. Surkeasta pellosta ei saa kunnon satoa paljolla ruiskuttelulla edes silloin kun säät on kohdallaan.
-
Puinneista puheenollen, täällä joku kehui puineensa kaikki jyvät talteen, minä arvioin silloin peltoon puhallettujen jyvien määrän alakanttiin.
Vähintään 200-300kiloa on menny kahuja peltoon hehtaarilta. Hehtopainot on ollu ohralla 65-69 ja kauralla 53-56, mitäköhän olis jos joka tikun ja kuoren olis korjannut talteen..... .
Semmonen mielenkiintoinen havainto että ne minne ruiskuttelin saharajaksona hiveniä, niin huomattavasti vähemmän on orasmattoa maassa. Tänä vuonna kun näkyy aika ikävästi ne kevytmuokatut olevan paljon paremmalla oraalla ku keväällä. 😂😂
Se tunne kun avopuoliso (meidän perheen ainoa agrologi) totetaa talon pihanurmikkoon rajautuvasta lohkosta että "tossahan on kymmenen kertaa paremmat oraat kuin mitä keväällä oli" :D :D :D
Reilu kuukausi sitten lautasella muokattu lohko ja näyttäis että on itänyt jokaikinen kuori, puolikas jyvä ja varmaan osa vihneistäkin. Puimurin läpi kun ei varmasti tullut montaa kunnollista jyvää, sen verran ahkerasti tulee tappioita seurattua muutenkin kuin tappiomittareilla. Oikein härski kun olisi niin ilmottaisi syysvehnäksi tai rukiiksi ja nostaisi kasvipeitteisyys% vähän ylöspäin :D
-
Eipä niistä läpi menneistä niin välii, parempi vaan ku peltoon jää kauppa niistä rokottaa ku ovat helposti köykästä tavaraa.
-
Yritin lajitella kauraa jo puidessa ja onnistuinkin kai siinä jotenkuten kun meni ensimmäinen syksyn rekkakuorma elintervikkeeksi Steinarista, mutta orasta pukkaa kyntöviilujenkin koloista siellä täällä.
-
ne ei enää keväällä häiritte, kuhan nyt vihoittelee,,
-
ne ei enää keväällä häiritte, kuhan nyt vihoittelee,,
Joo eipä noista oraista nyt paljon haittaa ole. Tai suojaviljalohkoilla toki voi tukahduttaa heinän orasta. Mulla ainakin paikka paikoin ohra kuin turkkia ja heinä muutenkin heikkoa. Joutuu muutenkin kyllä lisäämään heinän siementä jollain keinolla keväällä. Syksyllä 2017 h*lvetin märkää puidessa meni kait peltoon kunnon jyvääkin. Tänä vuonna sitten kylvin yhdenkin lohkon heinälle. Oli vielä kevät kyntö. Paalit on kyllä osaksi ihan kokojyvä säilörehua. Tai ehkä paremminkin sulava nurmi kuitulisällä eli oljilla höystettynä.