Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: AP120 - 12.09.18 - klo:20:04
-
AB alueelle 20miljoonaa ja C alueelle 10miljoonaa
-
Mihin loppu 60-miljoonaa huusataan?
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/sipila-maatalouden-kriisipaketti-noin-90-miljoonan-euron-kokonaisuus-6.3.410524.4ef56fc09c (https://www.suomenmaa.fi/uutiset/sipila-maatalouden-kriisipaketti-noin-90-miljoonan-euron-kokonaisuus-6.3.410524.4ef56fc09c)
Pitäähän systeemikin ruokkia... pari tuhatta virkamiestä, tukihakukuviot ja maksatukset koodailla jne jne.
-
Energiaveron palautuksiin tehtyyn hiilikomponenttileikkauksen paikkaamiseen n.24-25 miljoonaa, luonnonhaittakorvauksen leikkausten siirtämiseen, melan maksujen viivästyskorkojen alentamiseen, sato vahinkovakuutusten vakuutusveron poistamiseen ym. Osa näistä on sellaisia joilla ei todellista budjettivaikutusta. Osa taas siirtää leikkauksia tuonnemmaksi. Uutta rahaa ei paljoa ole jaossa.
-
Mela osaa rahastaa lähes yhtä hyvinkuin prorahastus. Luulin aluksi tuota
viivästyskoron alennusta vitsiksi mutta ei se ollut. Saivat vielä jättipotin
"välitä viljelijästä" hankkeelle. Kenen kriisiä sitten helpottaa miljoonat
viennin edistämiseen, valion? Noottaa, olisivat antaneet olla.
-
Mela osaa rahastaa lähes yhtä hyvinkuin prorahastus. Luulin aluksi tuota
viivästyskoron alennusta vitsiksi mutta ei se ollut. Saivat vielä jättipotin
"vältä viljelijästä" hankkeelle. Kenen kriisiä sitten helpottaa miljoonat
viennin edistämiseen, valion? Noottaa, olisivat antaneet olla.
Vientiä edistetään ruokamessuilla ja tämmöistä.Ehkä laajempi suomalaisen ruuan esittely olisi hyväksi viennin kannalta.
-
"Vientiä edistetään ruokamessuilla ja tämmöistä.Ehkä laajempi suomalaisen ruuan esittely olisi hyväksi viennin kannalta."
Kriisituki on akuuttiin hätään tarkoitettu. Siis sellainen, mikä on sille viljelijälle "tässä ja nyt".
Vaikkapa sitten sosiaalisin perustein. Viennin edistäminen on hyvä asia mutta ne miljoonat katoaa
sinne valion ja muiden jätti organisaatioiden pyörittämiseen tai konsulttien taskuihin. Julkisuudessa
kerrotaan kuinka maanviljelijöille jaetaan 90 miljoonaa lisätukea. Tälle summalle on niin monta
välistävetäjää, ettei sinne kuivuusalueelle riitä mitään. Nootta, hupsista.
-
Kriisituki ei olekaan tarkoitettu kasvinviljelijöille. Löytyipäs lehtiuutisille paikkakuntia, joissa tuli raikas 30 mm ukkoskuuro, kato on näin ollen peruutettu. Suurin kriisi on nimenomaan tuonnilla ja tuontiuhkalla halpana pidetyn rehun ja leipäviljankin käyttäjillä. Nyt kun tuontikin on lähes vuosikymmen tauon jälkeen kallistunut voimakkaasti, meni ota-tai-jätä - keinot pilkkahinta-ostajilta vähiin ja viljaa menee ohituskaistalla Viroon ja Saksaan niin että laivoissa pärskeet vaan keulassa kuohuu.
Tai jotain.
-SS-
-
Kuivuustukea luvattiin maaseudussa, mutta siitä ymmärsin että tukea maksettaisiin vain ohra ja vehnä alalle AB kasvinviljelytiloilla.
-
Saako kuivuustukea jos tarvii käyttää liukkaria?
-
Saako kuivuustukea jos tarvii käyttää liukkaria?
Entäs jos tarttee tukea ja liukkaria?
-
Kuivuustukea luvattiin maaseudussa, mutta siitä ymmärsin että tukea maksettaisiin vain ohra ja vehnä alalle AB kasvinviljelytiloilla.
C:lle maksetaan HETI ilman erillistä hakua....
Tietysti, sehän nyt on itsestään selvää.
-
Kuivuustukea luvattiin maaseudussa, mutta siitä ymmärsin että tukea maksettaisiin vain ohra ja vehnä alalle AB kasvinviljelytiloilla.
C:lle maksetaan HETI ilman erillistä hakua....
Tietysti, sehän nyt on itsestään selvää.
miten mahtaa näille laitoksille tai virastoille menevien kuivuustukien kanssa olla? Meneekö ne viraston pääpaikan sijainnin mukaan ja onko kaikilla virastoilla edes mitään sademittareita katolla? Miksi ne muuten on de minimis-tuet.... pelkkä minimi-tuki riittäisi.
Mutta skännä, sää olet kyllä viimeinen purnaamaan tuista, sulle taisi tulla viime vuodelta ennätyssadon lisäksi myös polttoaineiden valmisteveron palautus. Tänä vuonna selvästi paremmat kasvustot kuin naapureilla, ainakin kuvien perusteella :)
-
Saako kuivuustukea jos tarvii käyttää liukkaria?
tuki myönnetään vain luonnollisille henkilöille, ei luonnonkumille tai -suolelle, kuivuustuki ei ole eläinperäinen tuki.... puolittuuko tuki?
-
AB alueelle 20miljoonaa ja C alueelle 10miljoonaa
Paljonko tekee/hehtaari.
-
Kuivuustukea luvattiin maaseudussa, mutta siitä ymmärsin että tukea maksettaisiin vain ohra ja vehnä alalle AB kasvinviljelytiloilla.
Niin minäkin ymmärsin pikaisella silmäilyllä. Eikä muualla muita puitavia kasveja kuin vehniä vissiin miksikään arvostettu. Itseäni ihmetyttää myös se, että nurmirehujen tulirahat on taulukossa jaettu erikseen maidolle, naudanlihalle ja lampaille+vuohille. Siis arvostetaanko eri tuotantosuuntien nurmia eri arvoisiksi kun jaetaan hieman lisää tukea vai onko tuki kaikilla kotieläintilojen nurmihehtaareilla sama ja kokonaissummat taulukossa olisivat kuivuustuki x hehtaarit? Olisi terveestä uteliaisuudesta mukava kuulla miksi muut puitavat kasvit on jätetty ilman. Jos tosiaan ei makseta kuin ohralle ja vehnälle (ja muualla vain vehnälle) niin MTK ja hallinto saisi tulevaisuudessa pitää suunsa kiinni kaikessa mikä liittyy kasvinvuorotukseen sekä palko- että öljykasvien viljelyyn ja niiden tai uusien kasvien viljelyn edistämiseen.
Lisäksi rahaa on kuivuuden perusteella myönnetty lisää mm. tilusjärjestelyihin, elintarvikkeiden markkinointiin, biotalouden edistämiseen, tasausvarauksen nostoon ja moneen muuhun mutta summat tai yhteissumma on jätetty kertomatta. Joten odotettavissako on lisää nolostuttavia mainoksia sanomalehtien etusivuilla...
Varsinainen puliveivaus jälleen kerran.
-
Ei pidä unohtaa melan saamaa jättipottia viivästyskoron alentamisen ja "välitä viljelijästä"
hankkeen muodossa. Miljoonat hukkuu ulkopuolisten välikäsien rahastukseen, eikä kuivuus
tukea riitä tiloille asti. Noottaa, monta ottajaa
-
Karkeasti karrikoiden, virkamiehet siirtää rahoja taskusta toiseen.
Ja voidaan sanoa että on autettu viljelijöitä.
-
Kuivuustukea luvattiin maaseudussa, mutta siitä ymmärsin että tukea maksettaisiin vain ohra ja vehnä alalle AB kasvinviljelytiloilla.
Niin minäkin ymmärsin pikaisella silmäilyllä. Eikä muualla muita puitavia kasveja kuin vehniä vissiin miksikään arvostettu. Itseäni ihmetyttää myös se, että nurmirehujen tulirahat on taulukossa jaettu erikseen maidolle, naudanlihalle ja lampaille+vuohille. Siis arvostetaanko eri tuotantosuuntien nurmia eri arvoisiksi kun jaetaan hieman lisää tukea vai onko tuki kaikilla kotieläintilojen nurmihehtaareilla sama ja kokonaissummat taulukossa olisivat kuivuustuki x hehtaarit? Olisi terveestä uteliaisuudesta mukava kuulla miksi muut puitavat kasvit on jätetty ilman. Jos tosiaan ei makseta kuin ohralle ja vehnälle (ja muualla vain vehnälle) niin MTK ja hallinto saisi tulevaisuudessa pitää suunsa kiinni kaikessa mikä liittyy kasvinvuorotukseen sekä palko- että öljykasvien viljelyyn ja niiden tai uusien kasvien viljelyn edistämiseen.
Lisäksi rahaa on kuivuuden perusteella myönnetty lisää mm. tilusjärjestelyihin, elintarvikkeiden markkinointiin, biotalouden edistämiseen, tasausvarauksen nostoon ja moneen muuhun mutta summat tai yhteissumma on jätetty kertomatta. Joten odotettavissako on lisää nolostuttavia mainoksia sanomalehtien etusivuilla...
Varsinainen puliveivaus jälleen kerran.
Etujärjestö, kyllä jäsenmaksut kantaa hedelmää. Aina.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
-
Kuivuustukea luvattiin maaseudussa, mutta siitä ymmärsin että tukea maksettaisiin vain ohra ja vehnä alalle AB kasvinviljelytiloilla.
C:lle maksetaan HETI ilman erillistä hakua....
Tietysti, sehän nyt on itsestään selvää.
Joo, C-alueelle on rakennettu järkevä tukijärjestelmä....
-
Kuivuustukea luvattiin maaseudussa, mutta siitä ymmärsin että tukea maksettaisiin vain ohra ja vehnä alalle AB kasvinviljelytiloilla.
C:lle maksetaan HETI ilman erillistä hakua....
Tietysti, sehän nyt on itsestään selvää.
Joo, C-alueelle on rakennettu järkevä tukijärjestelmä....
Tai sitten Suomessa ei osata ksäyttää jo olemassa olevaa tietoa hyväksi.Tämähän on yleisesti todettu ja lisää byrokratiaa,pilkunnussimista ja enestään laajaa kukkahattu-vikamieskuntaa.
-
Koska tuntuu olevan noin hankala ottaa mitään kriisitukea edes muutamaa euroa vastaan niin ehdotan että mitään ei makseta kellekään niin sitten loppuu ruikkuttaminen.
-
Karkeasti karrikoiden, virkamiehet siirtää rahoja taskusta toiseen.
Ja voidaan sanoa että on autettu viljelijöitä.
Näinhän se menee monen muunkin asian kanssa näissä maataloutta koskevissa tukihommissa..
-
Oliko mainintaa, että onko tasausvarauksen summan nosto pysyvä vai vaan tätä vuotta koskeva. Jäi mulle hiukan epäselväksi.
-
Kuivuustukea luvattiin maaseudussa, mutta siitä ymmärsin että tukea maksettaisiin vain ohra ja vehnä alalle AB kasvinviljelytiloilla.
C:lle maksetaan HETI ilman erillistä hakua....
Tietysti, sehän nyt on itsestään selvää.
Joo, C-alueelle on rakennettu järkevä tukijärjestelmä....
On AB-alueellakin järkevä tukijärjerstelmä, mutta se on ajettu tappiin jo normaalivuoden tuilla. Eli ei ole tukivaltuuksia enempää. Pohjoisessa on varaa enemmän.
-
Oliko mainintaa, että onko tasausvarauksen summan nosto pysyvä vai vaan tätä vuotta koskeva. Jäi mulle hiukan epäselväksi.
Ei ole mainittu, että onko vaan tämä vuosi vai pitemmän aikaa.
-
Kovasti moni on sitä kriisitukea ottamassa. Onkohan kriisi saatu ihan itse aikaa tekemällä hölmöjä investointeja maahan tai rakennuksiin? Puuttuuko laskutaito, jos ei ole osattu miettiä mitä sitten tehdään jos kuivuus tai kosteus iskee?
-
Kovasti moni on sitä kriisitukea ottamassa. Onkohan kriisi saatu ihan itse aikaa tekemällä hölmöjä investointeja maahan tai rakennuksiin? Puuttuuko laskutaito, jos ei ole osattu miettiä mitä sitten tehdään jos kuivuus tai kosteus iskee?
Sitten voidaan kitistä seuraava vuosi korkeasta viljan hinnasta.....
-
Kovasti moni on sitä kriisitukea ottamassa. Onkohan kriisi saatu ihan itse aikaa tekemällä hölmöjä investointeja maahan tai rakennuksiin? Puuttuuko laskutaito, jos ei ole osattu miettiä mitä sitten tehdään jos kuivuus tai kosteus iskee?
Sitten voidaan kitistä seuraava vuosi korkeasta viljan hinnasta.....
Vaikka sitten niin..
-
Oliko mainintaa, että onko tasausvarauksen summan nosto pysyvä vai vaan tätä vuotta koskeva. Jäi mulle hiukan epäselväksi.
Ei ole mainittu, että onko vaan tämä vuosi vai pitemmän aikaa.
Toivottavasti pidemmäksi aikaa. Mutta tasausvarauksen noston olisi voinut pitää täysin erillään kriisitueksi kutsutusta poliittisesta näytelmästä. Jo ihan siksi että kesä on ahkerasti itkuvirsiveisasttu niin huonoksi satovuodeksi tyyliin "konkurssi tässä tulee tai vähintään elukat pitää teurastaa voivoivoi.."ettei kenelläkään pitäisi olla tarvetta tai kovin paljoa mahdollisuuksia tehdä tasausvarausta ainakaan tavallista suurempana vaan ennemmin purkaa vanhaa.
AB-alueen osalta tämä oli vasta esitys, jota ei ole vielä hyväksytty Brysselissä. Joten uusia älyttömyyksi voi olla odotettavissa. Sitä ei ole missään vissiin sanottu ovatko koko maan alueelle tarkoitetuille toimet jo toteutuskelpoisia byrokratian puolesta.
-
Kuivuustukea luvattiin maaseudussa, mutta siitä ymmärsin että tukea maksettaisiin vain ohra ja vehnä alalle AB kasvinviljelytiloilla.
C:lle maksetaan HETI ilman erillistä hakua....
Tietysti, sehän nyt on itsestään selvää.
Joo, C-alueelle on rakennettu järkevä tukijärjestelmä....
On AB-alueellakin järkevä tukijärjerstelmä, mutta se on ajettu tappiin jo normaalivuoden tuilla. Eli ei ole tukivaltuuksia enempää. Pohjoisessa on varaa enemmän.
Tällä hetkellä max 15 000euroo per tila sallii Eu maksaa kriisitukea,tämän takia haku etelässä.En tiedä sitten miten lasketaan tuo 15 000euroo,yhdistetääkö useampi tuki vai ei.Valmassa on kirjoitus tuosta.
-
Kovasti moni on sitä kriisitukea ottamassa. Onkohan kriisi saatu ihan itse aikaa tekemällä hölmöjä investointeja maahan tai rakennuksiin? Puuttuuko laskutaito, jos ei ole osattu miettiä mitä sitten tehdään jos kuivuus tai kosteus iskee?
Mää ajattelin nostaa kriisitukea myymällä pari rekallista kauraa.
-
Ei tuo tasausvarauksen nosto ihan pöhlö ole. Niillä viljatiloilla, millä -17 sato oli hyvä,
tulee tilitykset tämän vuoden tuloksi. Voi tulouttaa ensivuodelle, kun tuloja ei muuten ole.
Eniten hyötyvät ne suurtilat, joilla on paljon urakointituloja maat. verotuksessa. Noottaa,
lasketaanko välitä viljelijästä mukaan tukikattoon?
-
Ei tuo tasausvarauksen nosto ihan pöhlö ole. Niillä viljatiloilla, millä -17 sato oli hyvä,
tulee tilitykset tämän vuoden tuloksi. Voi tulouttaa ensivuodelle, kun tuloja ei muuten ole.
Eniten hyötyvät ne suurtilat, joilla on paljon urakointituloja maat. verotuksessa. Noottaa,
lasketaanko välitä viljelijästä mukaan tukikattoon?
on se varmaan niin, jos kokee suurten tulojen verotuksen olevan sen luokan kriisi, että sitä pitää tukea :)
Verottajalla on varmaan jotain tilastoa kuinka suuri osa tasausvarauksista puretaan oikeasti suunniteltuun investointiin ja sitten on se toinen puoli jolla verotusta lykätään vaan maksimimäärällä etenpäin. Jälkimmäisiä voi kutsua korottomiksi pikavipeiksi verottajalta, jotka ovat paikallaan sopivaan rajaan asti estämään progressiivisen verotuksen sopimattomuus viljelyn epätasaiseen tulonmuodostukseen.
-
Tasausvarauksen nosto 25000 Euroon vie kunnilta niin paljon verotuloja ,että ihmettelen mitenkä pienet ja velkaiset kunnat pärjäävät vanhenevan väestön kanssa. No sillehän me ei voida mitään. Pyöräytetään vaan 25 000 tasausvarausta, niin saadaan sieltä sitten kolmenvuoden päästä merkattua tuloja joita Brexitti meiltä vie. Elämme mielenkiintoista vaihettua tuon Eu:n hajoamisen kanssa.
-
Tasausvarauksen nosto 25000 Euroon vie kunnilta niin paljon verotuloja ,että ihmettelen mitenkä pienet ja velkaiset kunnat pärjäävät vanhenevan väestön kanssa. No sillehän me ei voida mitään. Pyöräytetään vaan 25 000 tasausvarausta, niin saadaan sieltä sitten kolmenvuoden päästä merkattua tuloja joita Brexitti meiltä vie. Elämme mielenkiintoista vaihettua tuon Eu:n hajoamisen kanssa.
Tuo 25t/e on maksimi. Edellyttää jo isoja tuloja poistojen jälkeen. Pienessä kunnassa näitä tiloja ei niin
paljoa ole, ettei kunnanjohtaja morjestaisi jo kaukaa. Tuleehan se vero sitten maksuun, jos ei investoi.
Noottaa, verua
-
Tasausvarauksen nosto 25000 Euroon vie kunnilta niin paljon verotuloja ,että ihmettelen mitenkä pienet ja velkaiset kunnat pärjäävät vanhenevan väestön kanssa. No sillehän me ei voida mitään. Pyöräytetään vaan 25 000 tasausvarausta, niin saadaan sieltä sitten kolmenvuoden päästä merkattua tuloja joita Brexitti meiltä vie. Elämme mielenkiintoista vaihettua tuon Eu:n hajoamisen kanssa.
onhan tasausvaraus nykyisellään pieni, investoinnit kallistuneet sen verran ettei 3 x 13 500 riitä oikein mihinkään. Kumpaan tuota enimmäismäärää pitäisi verrata tilojen tulokehitykseen vai investointien kallistumiseen?
Jos taas meinaa vaan tasailla tuloja, niin pelivara on periaatteessa vielä puolet tuosta, jos kolmena vuotena kerää varaukset tappiin, niin sieltä jatkossa rapsahtaa tuloja aina uuden varauksen verran, eikä siinä paljon enää tasailla tuloja. Pahin tilanne tietysti tulee, jos verottajalta lainassa oleva bruttotulo on viimeistä senttiä myöten käytetty kulutukseen ja sitten tulee se huonojen vuosien rypäs ja pitäisi verot maksaa.
Jos koko ylärajan poistaisi ja lisäsisi vähän vuosia, niin korvaisi yhtiöittämisellä saatavaa hyötyä eli kassaa voisi käyttää laajentamiseen, ehkä seuraava hallitus tekee sen? :)
-
Tasausvarauksen nosto 25000 Euroon vie kunnilta niin paljon verotuloja ,että ihmettelen mitenkä pienet ja velkaiset kunnat pärjäävät vanhenevan väestön kanssa. No sillehän me ei voida mitään. Pyöräytetään vaan 25 000 tasausvarausta, niin saadaan sieltä sitten kolmenvuoden päästä merkattua tuloja joita Brexitti meiltä vie. Elämme mielenkiintoista vaihettua tuon Eu:n hajoamisen kanssa.
onhan tasausvaraus nykyisellään pieni, investoinnit kallistuneet sen verran ettei 3 x 13 500 riitä oikein mihinkään. Kumpaan tuota enimmäismäärää pitäisi verrata tilojen tulokehitykseen vai investointien kallistumiseen?
Jos taas meinaa vaan tasailla tuloja, niin pelivara on periaatteessa vielä puolet tuosta, jos kolmena vuotena kerää varaukset tappiin, niin sieltä jatkossa rapsahtaa tuloja aina uuden varauksen verran, eikä siinä paljon enää tasailla tuloja. Pahin tilanne tietysti tulee, jos verottajalta lainassa oleva bruttotulo on viimeistä senttiä myöten käytetty kulutukseen ja sitten tulee se huonojen vuosien rypäs ja pitäisi verot maksaa.
Jos koko ylärajan poistaisi ja lisäsisi vähän vuosia, niin korvaisi yhtiöittämisellä saatavaa hyötyä eli kassaa voisi käyttää laajentamiseen, ehkä seuraava hallitus tekee sen? :)
Ei se verotus niin paljoa tee että kauheasti käteen jäisi kunnon laajennusta varten. Tulisi vaan investoinnin poistot syötyä etukäteen ja täytyy sitten maksaa myöhemmin tosi kovat verot että saa investointilainat lyhennettyä. Jos tasausvataukset oikeasti mahdollistavat esim kymppitonnin verran vähemmän veroja vuodessa, niin aika paljon on maatalousyrittäjän kokonaisveropotti siinä kohtaa? Ja Niitä kymppitonneja tarvitaan kunnon investoinnin rahoitukseen aika monta.
-
Tässä taitaa taas käydä niin, et etälän viljelijät taas petetään.
Entäs muut kasvit kuin ohra ja vehnä. Miksi tämä on taas näin vaikeeta, miksi ei voida maksaa kuten c alueelle.
-
Parasta kriisitukea olisi antaa tasaus varaukset "anteeksi" vuosilta 2015 ja 2016 . Jolloin viljelijöillä meni vie kohtuu hyvin ja pystyi tasausvarauksia tekemään. Nythän noi kohta tuloutuu, jos/kun ei ole investointeja tehty ja miten niitä ois voinut tehdä kun tili kahden peräkkäisen katovuoden jälkeen näyttää nollaa :) no on sie vie kaurapuuro ja kananmunarahat :)
-
Parasta kriisitukea olisi antaa tasaus varaukset "anteeksi" vuosilta 2015 ja 2016 . Jolloin viljelijöillä meni vie kohtuu hyvin ja pystyi tasausvarauksia tekemään. Nythän noi kohta tuloutuu, jos/kun ei ole investointeja tehty ja miten niitä ois voinut tehdä kun tili kahden peräkkäisen katovuoden jälkeen näyttää nollaa :) no on sie vie kaurapuuro ja kananmunarahat :)
Tuo kyllä olisi hyvä, laajemminkin.
Kyllä kelle tahansa olisi kiva jäädä satunnaisista ylitöistä ym. lisätuloista enemmän käteen. Aina ei jaksaisi painaa yöylitöitä tai viikonloppusantseja, niin olisi kiva saada varastoon niitä vähemmällä marginaaliverolla ja ottaa lepoa säästörahoilla.
Mutta ei, verot menee silloin kun tilin laskuttaa.
-SS-
-
Parasta kriisitukea olisi antaa tasaus varaukset "anteeksi" vuosilta 2015 ja 2016 . Jolloin viljelijöillä meni vie kohtuu hyvin ja pystyi tasausvarauksia tekemään. Nythän noi kohta tuloutuu, jos/kun ei ole investointeja tehty ja miten niitä ois voinut tehdä kun tili kahden peräkkäisen katovuoden jälkeen näyttää nollaa :) no on sie vie kaurapuuro ja kananmunarahat :)
Tuo kyllä olisi hyvä, laajemminkin.
Kyllä kelle tahansa olisi kiva jäädä satunnaisista ylitöistä ym. lisätuloista enemmän käteen. Aina ei jaksaisi painaa yöylitöitä tai viikonloppusantseja, niin olisi kiva saada varastoon niitä vähemmällä marginaaliverolla ja ottaa lepoa säästörahoilla.
Mutta ei, verot menee silloin kun tilin laskuttaa.
-SS-
Sinä saatanallinen osa-aikaukko joka sysäät rahaa markkinoille ammattilaisten kiusaksi.
🤣
-
Tasausvarauksen nosto 25000 Euroon vie kunnilta niin paljon verotuloja ,että ihmettelen mitenkä pienet ja velkaiset kunnat pärjäävät vanhenevan väestön kanssa. No sillehän me ei voida mitään. Pyöräytetään vaan 25 000 tasausvarausta, niin saadaan sieltä sitten kolmenvuoden päästä merkattua tuloja joita Brexitti meiltä vie. Elämme mielenkiintoista vaihettua tuon Eu:n hajoamisen kanssa.
onhan tasausvaraus nykyisellään pieni, investoinnit kallistuneet sen verran ettei 3 x 13 500 riitä oikein mihinkään. Kumpaan tuota enimmäismäärää pitäisi verrata tilojen tulokehitykseen vai investointien kallistumiseen?
Jos taas meinaa vaan tasailla tuloja, niin pelivara on periaatteessa vielä puolet tuosta, jos kolmena vuotena kerää varaukset tappiin, niin sieltä jatkossa rapsahtaa tuloja aina uuden varauksen verran, eikä siinä paljon enää tasailla tuloja. Pahin tilanne tietysti tulee, jos verottajalta lainassa oleva bruttotulo on viimeistä senttiä myöten käytetty kulutukseen ja sitten tulee se huonojen vuosien rypäs ja pitäisi verot maksaa.
Jos koko ylärajan poistaisi ja lisäsisi vähän vuosia, niin korvaisi yhtiöittämisellä saatavaa hyötyä eli kassaa voisi käyttää laajentamiseen, ehkä seuraava hallitus tekee sen? :)
Ei se verotus niin paljoa tee että kauheasti käteen jäisi kunnon laajennusta varten. Tulisi vaan investoinnin poistot syötyä etukäteen ja täytyy sitten maksaa myöhemmin tosi kovat verot että saa investointilainat lyhennettyä. Jos tasausvataukset oikeasti mahdollistavat esim kymppitonnin verran vähemmän veroja vuodessa, niin aika paljon on maatalousyrittäjän kokonaisveropotti siinä kohtaa? Ja Niitä kymppitonneja tarvitaan kunnon investoinnin rahoitukseen aika monta.
maatiloja on kolmenlaisia. Niitä jotka kasvaa voimakkaasti ja joille ei riitä kuin ne investointituet, pienemmille porkkanoille vaan naureskellaan. Sitten on ne joilla ylläpidetään nykyistä eli tehdään korvaavia investointeja, tähän vähän suurempi tasausvaraus riittäisi . Loput, jo saattohoidossa olevat tilat, käyttävät tasausvarausta vain tasatakseen verotusta ja varausta ei tyypillisesti pureta investointeihin. Nyt on päätetty vaihteeksi tukea jakaa myös näille kahdelle viimeksi mainitulle ryhmälle.
Tasausvaraus on koroton laina verottajalta, joka on melkein mitätön etuus silloin kun korot on nollassa ja vaihtoehtona on saada investoinnin toinen puoli maksatettua tuilla. Aloittelevalle tai tappiolliselle tilalle tästä ei myöskään ole etua. Varaukset hidastaa investoinnin toteuttamista ja raha seisoo tilalla tuottamatta... myös kansantalouden kannalta patjan alle jemmaaminen on myrkkyä, raha pitäisi saada heti kiertoon.
Kokonaisuutena tasausvarausta kannattaisi puolustaa ja laajentaa, se vähentää maatilojen maksamia veroja, vaikka onkin passiivinen toimi eli ei vaadi määrärahaa budjettiin, mikä on tärkeä asia. Joskus myös korot nousee ja investointituet saattavat laskea, silloin voi jäädä merkittäväksi tukimuodoksi....kriisi- tai kuivuustueksi yllättävä valinta :)
-
Pientilallisena joutuu kyllä joka satasesta ja tonnista olemaan tyytyväinen, minkä pystyy verotuksesta (niin kuin muustakin) säästämään. Vuosien välillä on välillä jonkilaisiakin heittoja, mille puolelle vuodenvaihdetta jonkin tulopompsi tipahtaa, joten on hyvä, että sitä voi hiukan tasata. Totta kai tuloista maksetaan veroja, mutta ei ole reilu, jos verottaja hyötyisi ilman omaa ansiotaan jostakin vaikkapa tukien siirtymästä, jotka ovat sitten seuraavalta vuodelta pois.