Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: paalipoika - 20.10.18 - klo:22:58

Otsikko: Pellonraivaus
Kirjoitti: paalipoika - 20.10.18 - klo:22:58
Ajatuksissa raivata pelloksi 25 hehtaarin hyvin pelloksi sopiva alue, tasainen, kivetön sekä hyvän muotoinen. Turvetta pinnassa metri ja sen alla hienohieta. Osittain tukkimetsä ja eri ikäisiä ”taimikoissa”. Mitä tuollaisen alueen pelloksi raivaaminen kustantaa? Jyrsintä ja ojitus.
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: bdr-529 - 20.10.18 - klo:23:34
 Eiköhän siitä puunmyyntituloilla selviä.
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: Nössö - 21.10.18 - klo:00:03
jyrsintä 1000-2000€/ha
ojitus 2000-3000€/ha
kalkitus ensialkuun 1000€/ha
kannot kannattaa nostaa ennen jyrsintää, ei ole ilmaista sekään.
jos mahdollista niin nosta ensin 10 vuotta turvetta ja sit vasta pelloks..
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: Puuha-Pete - 21.10.18 - klo:06:49
Ajatuksissa raivata pelloksi 25 hehtaarin hyvin pelloksi sopiva alue, tasainen, kivetön sekä hyvän muotoinen. Turvetta pinnassa metri ja sen alla hienohieta. Osittain tukkimetsä ja eri ikäisiä ”taimikoissa”. Mitä tuollaisen alueen pelloksi raivaaminen kustantaa? Jyrsintä ja ojitus.

Toivottavasti olet c- alueella ja karjatalosuyrittäjä.

Saa VeetiEemeli taas sydärin ja uuden eturauhasvaivan.
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: Juba - 21.10.18 - klo:09:14
jyrsintä 1000-2000€/ha
ojitus 2000-3000€/ha
kalkitus ensialkuun 1000€/ha
kannot kannattaa nostaa ennen jyrsintää, ei ole ilmaista sekään.
jos mahdollista niin nosta ensin 10 vuotta turvetta ja sit vasta pelloks..
Siitä kun ynnäilee yhteen niin pääsee pohtimaan riittääkö oma ikä että sijoitus ”hankkii hintansa” eikä vissiin saa edes tukia.

Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: paalipoika - 21.10.18 - klo:09:54
Kyllähän siihen paljon rahaa uppoaa, mut menee sitä ostaessakin 10000 hehtaarille ja vuokratussa 400 hehtaarista. Tuossa houkuttaa vielä tuo läheisyys. Tarviiko turpeen nostoon kuinka lupia jos näin omaa käyttöön😁
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.10.18 - klo:13:53
siellä missä on ollut kunnon metsä, kannonnosto kustantaa lisäksi 1000€/ha ja kantojen ja risujen ajo läjään toisen tonnin vielä lisäksi. Näin siis jos ostaa tuonkin palvelun.
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: antti-x - 21.10.18 - klo:15:20
Metsän raivauksessa kannattaa laskea myös, se että sen raivauksen jälkeen ei enää tule niitä niitä metsätuloja. 150€/ha voi laskea tulonmenetykseksi tai alueen mukaan: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005454018.html
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.10.18 - klo:15:49
Metsän raivauksessa kannattaa laskea myös, se että sen raivauksen jälkeen ei enää tule niitä niitä metsätuloja. 150€/ha voi laskea tulonmenetykseksi tai alueen mukaan: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005454018.html
Ei pellonraivauksessa ole ideaa, jos se ei paranna merkittävästi tilusrakennetta.
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: sorkkis - 21.10.18 - klo:18:12
Metsän raivauksessa kannattaa laskea myös, se että sen raivauksen jälkeen ei enää tule niitä niitä metsätuloja. 150€/ha voi laskea tulonmenetykseksi tai alueen mukaan: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005454018.html

Vilja tai nurmituloja sen sijaan tulee .
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: Nössö - 21.10.18 - klo:18:27
Metsän raivauksessa kannattaa laskea myös, se että sen raivauksen jälkeen ei enää tule niitä niitä metsätuloja. 150€/ha voi laskea tulonmenetykseksi tai alueen mukaan: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005454018.html
jos metsä päätehakkuukypsää niin kannattaa laskea myös, se että raivauksen jälkeen ei enää tule niitä metsän uudistus menojakaan. päätehakkuun jälkeen ei metsästä kuitenkaan ole tulojakaan 40 vuoteen, vain menoja
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: antti-x - 21.10.18 - klo:19:52
Metsän raivauksessa kannattaa laskea myös, se että sen raivauksen jälkeen ei enää tule niitä niitä metsätuloja. 150€/ha voi laskea tulonmenetykseksi tai alueen mukaan: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005454018.html
jos metsä päätehakkuukypsää niin kannattaa laskea myös, se että raivauksen jälkeen ei enää tule niitä metsän uudistus menojakaan. päätehakkuun jälkeen ei metsästä kuitenkaan ole tulojakaan 40 vuoteen, vain menoja

Jos ja jos, tuo 150€ keskiarvo on siis tuotto menojen jälkeen, jos on kesimääräistä, monen eri kasvuvaiheen metsää josta on kuluja ja menoja.

Toki jos on päätehakkuu tehty, niin silloin nimen omaan se palsta jolta on hakattu tukit pois, ei tuota mitään pitkään aikaan. Ja olisi otollisin paikka pellonraivaukselle.

Avauksen mukaan kyseisessä metsässä on montaa eri kasvuvaihetta, eli se vastaa tuollaista keskiarvometsää. Toki sen voisi myös raivata pelloksi sitä mukaa kuin tulee päätehakkuukypsäksi.


Usein taitaa vaan mennä niin, että kun pellonraivausvimmaan on päästy, niin siinä ei vaikuta vaikka olisi mätästetty ja taimet istutettu edellisenä vuonna... Kun "pelto on kuitenkin aina peltoa" vaikka tuet jäisikin lähinnä saamatta ja tuotto on sitä kautta herkästi samaa luokkaa kuin sillä metsällä...
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: paalipoika - 21.10.18 - klo:20:23
Tarkennukseksi alkuun. Puusto, noin 10 ha siemenpuuasento 2-4 vuotta vanhaa, 4 ha sekalaista ”taimikkoa” noin 6 vuotta vanhaa, 5 hehtaaria kohta ensiharvennus mäntyä ja loput hakkuu kypsää. Kohteen kauimpaiseen nurkkaan on tietä pitkin 1200 metriä, ei siis päistetietä😂
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: alpo10 - 21.10.18 - klo:21:33
siellä missä on ollut kunnon metsä, kannonnosto kustantaa lisäksi 1000€/ha ja kantojen ja risujen ajo läjään toisen tonnin vielä lisäksi. Näin siis jos ostaa tuonkin palvelun.
täällä risuista vielä maksetaan, mutta kannot menee kaiketi ilmaiseksi. Peltoa kannattaa sitten raivata vähän enemmän kuin tarvitsee, koska ne kutistuvat mavin digitoinneissa ja valvonnoissa, aina lähtee aari sieltä toinen täältä :)

Pellon valmistamisen hyödyistä voidaan olla montaa mieltä. Jatkuvuusteorian mukaan uralin mutkista on aikoinaan  lähdetty ja tuhansien vuosien aikana asutus, väestö ja elinkeinot ovat asettuneet jostain syystä juuri näihin paikkoihin. Nyt näyttää, että asutus kerääntyy etelään ja näille lähiruokaa ei enää tuoteta viljelijä-pariskunnissa, vaan paliskunnissa :)
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: JD6630 - 21.10.18 - klo:22:00
Viidestä tonnista /ha puhuvat täällä kun on omat koneet mukana hommissa. Aika kallista mun mielestä tuettomaksi pelloksi.

Kun on noin lähellä, kannattaa myös harkita parin vuoden laidunnusta hakkuun jälkeen ennen kantojen poistoa. Kannot pehmenee mukavasti ja muut hommat helpottuu.
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: Magia - 22.10.18 - klo:10:50
Viidestä tonnista /ha puhuvat täällä kun on omat koneet mukana hommissa. Aika kallista mun mielestä tuettomaksi pelloksi.

Kun on noin lähellä, kannattaa myös harkita parin vuoden laidunnusta hakkuun jälkeen ennen kantojen poistoa. Kannot pehmenee mukavasti ja muut hommat helpottuu.
Riippuu maalajista tuo pehmeneminen.Suolla kannot ei pehmene juuri koskaan.
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: Mopomies - 22.10.18 - klo:15:39
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: Ankeroinen - 22.10.18 - klo:16:24
Koivun kannot eivät ainakaa pehmene ihan äkkiä, havupuun kannot jo muutenkin pehmeempiä
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: Jippo - 22.10.18 - klo:16:52
Koivun kannot eivät ainakaa pehmene ihan äkkiä, havupuun kannot jo muutenkin pehmeempiä

Suhteellinen käsite tuo kannon pehmeneminen. Kokoemuksen mukaan tukkipuun kanto puulajista riippumatta on 20 vuodenkin jälkeen vielä pirun kovaa.
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: kantola - 22.10.18 - klo:18:26
Lahoaminenhan riippuu siitä onko maassa lahottajille, pääasiassa sienille, ruokaa sekä hyvät elinolosuhteet. Ravinteiden ja hapen puute estävät tehokkaasti lahoamista.

Suohon yli 80 vuotta sitten isketty aitatolppa oli viime kesänä yläpäästään täysin laho, suossa ollut tyvi sen sijaan kirkkaan keltainen, kuin eilen turpeeseen isketty. Eliöiden elinolosuhteista riippuen, ei ihme jos lahoaminen voi joskus "hieman" kestääkin.
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: Ankeroinen - 22.10.18 - klo:22:08
Koivun kannot eivät ainakaa pehmene ihan äkkiä, havupuun kannot jo muutenkin pehmeempiä

Suhteellinen käsite tuo kannon pehmeneminen. Kokoemuksen mukaan tukkipuun kanto puulajista riippumatta on 20 vuodenkin jälkeen vielä pirun kovaa.

No juu. Koivun tiheys kuitenkin eri luokkaa verraten havupuuhun. Jyrsinkuskit varmaan tietää onko eroa kannoissa
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: Trivia - 13.11.18 - klo:10:55
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.

Miks helvetis? AB-alueen tuottajat saa enemmän tukea kun C raivaa.
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: Luteikko - 13.11.18 - klo:18:02
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.

Miks helvetis? AB-alueen tuottajat saa enemmän tukea kun C raivaa.

Ai miten. Mulla varmaan jäänyt joku ruksi laittamatta jos se tuollalailla toimii.
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: Antidesantti - 13.11.18 - klo:18:07
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.

Jo vain sie voit tulla kokkeilemhan tuota loppuviikosta. Mezukezkukzeza...     8)
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: carhu - 16.11.18 - klo:19:17
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.


Älä,älä naura,sitä ei tiedä milloin itselles voi käydä samoin.
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: kantola - 17.11.18 - klo:09:15
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4157755/Paaministeri%2BSipila%2BHallitus%2Bkaavailee%2Bmittavia%2Blisametsityksia%2Bhiilinielujen%2Blisaamiseksi (https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4157755/Paaministeri%2BSipila%2BHallitus%2Bkaavailee%2Bmittavia%2Blisametsityksia%2Bhiilinielujen%2Blisaamiseksi)
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: Trivia - 19.11.18 - klo:09:42
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.

Miks helvetis? AB-alueen tuottajat saa enemmän tukea kun C raivaa.

Ai miten. Mulla varmaan jäänyt joku ruksi laittamatta jos se tuollalailla toimii.

Koska C-alueella perustuki alenee jatkuvasti ja abllä kasvaa. Ja olettaisin että raivauksen takia.
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: Luteikko - 19.11.18 - klo:09:51
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.

Miks helvetis? AB-alueen tuottajat saa enemmän tukea kun C raivaa.

Ai miten. Mulla varmaan jäänyt joku ruksi laittamatta jos se tuollalailla toimii.

Koska C-alueella perustuki alenee jatkuvasti ja abllä kasvaa. Ja olettaisin että raivauksen takia.

Kuinka paljon se on ab:llä kasvanut?
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: Antidesantti - 19.11.18 - klo:17:09
Pellon raivaamista suunnittelevien kohtalona on usein tulla hakatuksi, mukiloiduksi ja muilutetuksi. Varsinkin jos raivaus tapahtuu c-alueella ja raivaaja eksyy ab-alueelle.


Älä,älä naura,sitä ei tiedä milloin itselles voi käydä samoin.

No yrittihän se mopedmies panjolla huitasta sielä mezuilla. Eihän se tietenkhän osunu, niin sehän puotti sitten mobetila karkhun niin että perävalot vain vilahti...     8)
Otsikko: Vs: Pellonraivaus
Kirjoitti: optimisti - 25.11.18 - klo:09:38
Metsän raivauksessa kannattaa laskea myös, se että sen raivauksen jälkeen ei enää tule niitä niitä metsätuloja. 150€/ha voi laskea tulonmenetykseksi tai alueen mukaan: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005454018.html
jos metsä päätehakkuukypsää niin kannattaa laskea myös, se että raivauksen jälkeen ei enää tule niitä metsän uudistus menojakaan. päätehakkuun jälkeen ei metsästä kuitenkaan ole tulojakaan 40 vuoteen, vain menoja

Pelloksi raivattu metsä pienentää tulevaisuuden hakkuutuloja. Eli jos metsität aukon uudelleen voit hakata seuraavana vuonna metsää ilman että, metsälön hakkuumahdollisuudet pienenevät.

Jos nyt päättäisin metsittää omat pellot, voisin välittömästi lisätä metsissä hakkuita koska uutta puuta on kasvamassa isommalla pinta-alalla.