Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: markoantero - 06.12.18 - klo:18:55
-
Mitä vehnä lajikketta ens keväänä kannattaisi kokeilla? Mistraalia en kylvä,ei tykänny yhtään helle kesästä. Eikä edes itävyys prosentti ole kovinkaan kummoinen. Licamero olisi houkutteleva vaihtoehto,mutta alhainen sakoluku arvelluttaa. Sibelius myös mielenkiintoinen,onko jollain tästä lajikkeesta jo käytännön kokemusta?
-
Amarettoo ollu monta vuotta ja ollu kyllä hyvä. Tänä vuonna oli mistraalia lisäykses ja ei tosiaan kyllä vakuuttanut mutta sillä mennään ens vuosi. Demonstrant ollu kans aika varma mutta ei mikään satotykki.
-
Sibeliuksen näin viime kesänä koeruudulla ei ollut mitenkään vakuuttavan näköinen ainakaan päällepäin. Muuta tietoa ei ollut.
Mistral tuotti meillä kyllä ihan kelpo sadon. Oli vielä talon pahiten poutivalla lohkolla. Ei mikään häikäisevä, mutta ihan ok. Tosin ei ollut kuin lisäyksessä, että en osaa sitten sanoa mikä on tilanne kun olisi enemmän viljelyksessä..
-
Teidän kannattaa ottaa ensikesänäkin huomioon tämä ilmastonmuutoksen tuoma kuivuus kun kylvätte vehniänne ;D
-
Teidän kannattaa ottaa ensikesänäkin huomioon tämä ilmastonmuutoksen tuoma kuivuus kun kylvätte vehniänne ;D
Mites se 17 vuoden kuivuus?
-
Teidän kannattaa ottaa ensikesänäkin huomioon tämä ilmastonmuutoksen tuoma kuivuus kun kylvätte vehniänne ;D
Kaikki tietää, että vuodet eivät ole veljeksiä.
Seepra säilyy päälajikkeena. Jotain uutta tekisi mieli kokeilla, mutta mikä se sitten olisi?
Onko Sertorista kokemuksia? Hieman kiinnostaisi vihneellinen vehnä peuratilanteesta johtuen. Kasvuaika menee Seeprasta hivenen yli ja siitä en oikein tykkää.
-
Teidän kannattaa ottaa ensikesänäkin huomioon tämä ilmastonmuutoksen tuoma kuivuus kun kylvätte vehniänne ;D
Kaikki tietää, että vuodet eivät ole veljeksiä.
Näin juuri. Kaikki tietää, nuo muut ei ;D
-
Quarnalla mennään. - 17 tuli hyvin kunhan vaan sai puitua. - 18 tuli surkeasti mutta puinnit ja kuivatus kävi nopeasti ja laatu oli kunpanakin vuonna huippua :)
-
Olisko tosta licamerosta kokemuksia? Esim.miten kestää kuivuutta? Kuvissa näyttää tähkä todella komealta,mut se onvaan kuvissa,totuus on monesti aivan muuta mitä kaupan mainos kuvissa .
-
Olisko tosta licamerosta kokemuksia? Esim.miten kestää kuivuutta? Kuvissa näyttää tähkä todella komealta,mut se onvaan kuvissa,totuus on monesti aivan muuta mitä kaupan mainos kuvissa .
On. Orastui ihanteellisesti, tauteja ei ollut, mutta sateettomus puraisi rinteistä sadon pieneksi. Taudeista ei tiedä, koska sai ruiskutuksen, eikä ollut oikeastaan yhtään päivää sellaista keliä, jolloin olisi tauti edes voinut tarttua. Silti keskisato meni aika tasan 4 t. Valkuainen 16,5 %. Sanoisin, että suoriutuu Zebran kaltaisesti. On lyhyempi korreltaan. Ehkä Zebra kestää enemmän kuivuutta.
-SS-
-
Minä tarjoon Marblea.
Kesti 2018 kuivuuden ihan kohtuullisesti.
Tää on heinäkuulta,
(https://img.aijaa.com/t/00389/14645220.t.jpg) (https://aijaa.com/yVpWgg)
Elokuulta,
(https://img.aijaa.com/t/00480/14645221.t.jpg) (https://aijaa.com/uej83B)
-
Ei jaksa viel vehkota, hyvä ku syys hommat sain reeraan. Nyt tarttis uunin pankon ottaa huilii...
-
Kaikki huomasi että edellisvuonna ilmastonmuutoksen tuoman sadekesän jälkeen pohdittiin myös vehnä valintoja https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=72058.msg1407929#msg1407929
-
Tuo vanha keskustelu on käyty 2017 ? Ei 2016 ollut sateinen. Ei myöskään 2017 täällä etelässä. 2017 sademäärät "normaaliin verrattuna" , huhtikuu 84% , toukokuu 49%, kesäkuu 120%, heinäkuu 32%, elokuu 140% , syyskuu 81%
-SS-
-
Onkos kellään kokemuksia tuosta calixosta?
-
Tuo vanha keskustelu on käyty 2017 ? Ei 2016 ollut sateinen. Ei myöskään 2017 täällä etelässä. 2017 sademäärät "normaaliin verrattuna" , huhtikuu 84% , toukokuu 49%, kesäkuu 120%, heinäkuu 32%, elokuu 140% , syyskuu 81%
-SS-
Kaikki huomaa että keskustelu on käyty linkitsemästäni kohdasta alkaen 2017 syksyllä ja siinä puhutaan 2017 kesästä.
-
Tuo vanha keskustelu on käyty 2017 ? Ei 2016 ollut sateinen. Ei myöskään 2017 täällä etelässä. 2017 sademäärät "normaaliin verrattuna" , huhtikuu 84% , toukokuu 49%, kesäkuu 120%, heinäkuu 32%, elokuu 140% , syyskuu 81%
-SS-
Kaikki huomaa että keskustelu on käyty linkitsemästäni kohdasta alkaen 2017 syksyllä ja siinä puhutaan 2017 kesästä.
Siis mitä ilmastonmuutosta alun perin tarkoitit ? Keskustelujuonteessahan ei mainita asiaa. Oletan, että tarkoitit jonkinlaista huumorikasta ilmastonmuutosdenialismia tähänkin väliin työntää, mutta minä vain en näe sitä, että 2017 olisi ollut jokin muu kuin ennätyssatovuosi Varsinais-Suomessa ja osin muualla länsirannikolla. Ja oli vuosisademäärältäänkin alle pitkäaikaisen keskiarvon.
Ja kyllä, Zebra, Amaretto ja Kruunu ovat edelleen kuivisssa olosuhteissa kilpailukykyisiä lajikkeita. Kuivuus on vuosisatainen juttu täällä seudulla, viimeksi 1900-luvun alkupuolella viljat olivat pitkäkortisia; kestivät sen ajan helteitä ja kuivuutta hyvin. KEskisadot olivat 1920-30-luvuilla itse asiassa yllättävän lähellä nykyisiä, ottaen huomioon, että kasvinsuojelu oli vasta alkutekijöissään, sekä väkilannoitteet niukemmin käyttettyjä.
-SS-
-
Sivutoimipienviljelijä laittaa zebraa edelleen.. Yllättävän hyvin itää 2017 sato..
-
Onko diskett vehnästä kokemuksia?
-
Ite ajattelin laittaa Helmi-vehnää.
Mahdollisimman aikainen. Ei ole kiire kylvää ja pieni sato tuleentuu aikaisin. Satopotentiaali on pienempi, niin on fiksua lannoittaakin vähemmän. Voittoa kertyy ihan joka työvaiheesta
-
Onko joku kreivii koittanu, viime vuonna oli pieni ala. Nyt olis tarkotus sitä koittaa enempi, hyvin ainaki idätys onnistu, vaikka viime vuosi oli mitä oli.
-
Ite ajattelin laittaa Helmi-vehnää.
Mahdollisimman aikainen. Ei ole kiire kylvää ja pieni sato tuleentuu aikaisin. Satopotentiaali on pienempi, niin on fiksua lannoittaakin vähemmän. Voittoa kertyy ihan joka työvaiheesta
Ole varovainen, oli lykännyt neljä tonnia menneenä suvena siementuotannossa. Voi aiheuttaa ikävän yllätyksen normivuonna.
-
Ite ajattelin laittaa Helmi-vehnää.
Mahdollisimman aikainen. Ei ole kiire kylvää ja pieni sato tuleentuu aikaisin. Satopotentiaali on pienempi, niin on fiksua lannoittaakin vähemmän. Voittoa kertyy ihan joka työvaiheesta
Ole varovainen, oli lykännyt neljä tonnia menneenä suvena siementuotannossa. Voi aiheuttaa ikävän yllätyksen normivuonna.
No se pieni sato on just se rapiat 5 tonnia, tulee jollain 80 typpikilolla
-
Hyvää keskustelua,mielenkiintoista luettavaa. Mutta olisko mitään havaintoa tästä DISKETISTTÄ?? Pitäis tilaus laittaa vetämään (kauppiaan puheissa tavara vähissä) mutta en edelleenkään osaa päättää mitä lajiketta? ::) jotain akselilla demonstrant,diskett,licamero,viel ku osais päätöksen tehdä :-\
-
Disketistä myös kyselin lantmaneilta, kuulemma epätasainen sadontuottaja. Demonstrantia suosittelivat ennemmin, zebraa kuitenkin tilasin.
-
Ja kyllä, Zebra, Amaretto ja Kruunu ovat edelleen kuivisssa olosuhteissa kilpailukykyisiä lajikkeita. Kuivuus on vuosisatainen juttu täällä seudulla, viimeksi 1900-luvun alkupuolella viljat olivat pitkäkortisia; kestivät sen ajan helteitä ja kuivuutta hyvin. KEskisadot olivat 1920-30-luvuilla itse asiassa yllättävän lähellä nykyisiä, ottaen huomioon, että kasvinsuojelu oli vasta alkutekijöissään, sekä väkilannoitteet niukemmin käyttettyjä.
-SS-
Siinä on semmonen juttu että silloin sotia edeltävänä aikana osattiin maatalouden perusasiat hämmentävän hyvin.
Sitten tuli vihreä vallankumous kaikkine teknisine innovaatioineen mikä mahdollisti vuosikymmeniksi kestämättömällä pohjalla olevat viljelykäytännöt, toki nykyisin on alettu uudelleen herämään näihin asioihin..
-
Siinä on semmonen juttu että silloin sotia edeltävänä aikana osattiin maatalouden perusasiat hämmentävän hyvin.
Sitten tuli vihreä vallankumous kaikkine teknisine innovaatioineen mikä mahdollisti vuosikymmeniksi kestämättömällä pohjalla olevat viljelykäytännöt, toki nykyisin on alettu uudelleen herämään näihin asioihin..
Sanos muuta. Ennen vanhaan maatilakirjoissa mainittiin ensin tilan viljelykierto ja vasta sen jälkeen tilalla olevat koneet, jos niitä sattui olemaan...
-
Siinä on semmonen juttu että silloin sotia edeltävänä aikana osattiin maatalouden perusasiat hämmentävän hyvin.
Sitten tuli vihreä vallankumous kaikkine teknisine innovaatioineen mikä mahdollisti vuosikymmeniksi kestämättömällä pohjalla olevat viljelykäytännöt, toki nykyisin on alettu uudelleen herämään näihin asioihin..
Sanos muuta. Ennen vanhaan maatilakirjoissa mainittiin ensin tilan viljelykierto ja vasta sen jälkeen tilalla olevat koneet, jos niitä sattui olemaan...
Niissä kerrottiin myös se totuus että 100 hehtaarin suurtilalle riittää 13-26 heppainen traktori. Ja jos ollaan ökyjä, niin sit pienempi aputraktori vielä.
-
Nykyään onkin liian isoja koneita, painavat pellot junttaan. Jossain oli ettei yli 5t traktorilla paranis pellol ajella.
-
Siinä on semmonen juttu että silloin sotia edeltävänä aikana osattiin maatalouden perusasiat hämmentävän hyvin.
Sitten tuli vihreä vallankumous kaikkine teknisine innovaatioineen mikä mahdollisti vuosikymmeniksi kestämättömällä pohjalla olevat viljelykäytännöt, toki nykyisin on alettu uudelleen herämään näihin asioihin..
Sanos muuta. Ennen vanhaan maatilakirjoissa mainittiin ensin tilan viljelykierto ja vasta sen jälkeen tilalla olevat koneet, jos niitä sattui olemaan...
Niissä kerrottiin myös se totuus että 100 hehtaarin suurtilalle riittää 13-26 heppainen traktori. Ja jos ollaan ökyjä, niin sit pienempi aputraktori vielä.
No just joo, västäräkkiä odoteltiin kynnökselle ennenkuin pellolle voi mennä jne.
Noissa kirjoissa ei mainita sitä, että taloissa oli 7 renkiä ja kuusi piikaa (joista yksi vuorollaan isännälle paksuna). Isännät eivät luonnollisesti tehneet mitään vaan vouti johti hommia. Isännät tekivät pitkiä reissuja sukuloimassa, kaupungeissa ja MTK:n koulutustilaisuuksissa. Sai olla vaikka viikon pois, ei ollut mikään ongelma, kun väkeä oli tekemässä hommia.
Pellon tuotosta iso osa meni hevosten mahaan. Nurmi ja kaura merkittävät satokasvit. Laatuviljat kuten ohra ja vehnä melko marginaalisia. Eikä sitä ruistakaan näämmä ihan liikaa pidetty. Sen verran, että oli leivät omasta takaa.
Naapurin nyt vanha isäntä jutteli, että kaikenlaiset koulutustilaisuudet mitä järjestettiin esim. verotusta varten kesti useamman päivän, kun isännillä oli aikaa istuskella noissa tilaisuuksissa ja monet tykkäsivät siitä, kun ei tarvinnut olla kotona ja sai jutella muitten kanssa.
-
Vanhat hyvät ajat.....
-
Zebraa menee jonkun verran kun totista siementä on.. Ohraakin pitäisi uusata, Barkea vielä. Rypsit ja rukiit on hangen alla vielä. Kaura ehkä jää pois tällä kertaa. Kaikki kylvää kumminki sitä. Hernettä jonkun verran. Oli se kivaa puida.
-
Ajattelin kylvää Helmi kevätvehnää. Lohkot on kynnetty, joten tarkoitus ottaa siitä myös vuoden 2020 oma siemen. Ja kerta äestyksellä tietenkin..Ens vuonna ajattelin laittaa samoille lohkoille, myös Helmeä, silloin riittää lautasmuokkarilla ajo tänä syksynä. Ootteko puinut venhänne lyhyeen vai pitkään sänkeen jos tarkoitus on käyttää Catrosta puintien jälkeen.?
-
Varsinais-Suomessa 2017 taas oli ehkä kautta aikain ennätyksellisin sadontuottaja.
-SS-
-
Ajattelin kylvää Helmi kevätvehnää. Lohkot on kynnetty, joten tarkoitus ottaa siitä myös vuoden 2020 oma siemen. Ja kerta äestyksellä tietenkin..Ens vuonna ajattelin laittaa samoille lohkoille, myös Helmeä, silloin riittää lautasmuokkarilla ajo tänä syksynä. Ootteko puinut venhänne lyhyeen vai pitkään sänkeen jos tarkoitus on käyttää Catrosta puintien jälkeen.?
Aina tullut puitua lyhyeen sängeen. Helpottaa muokkausta muokkaa sitten syksyllä tai keväällä. Myös suorakylväessä on huomattu lyhyt sänki paremmaksi.