Agronetin Keskustelukanava

Keskusteluaiheet => Sikatalous => Aiheen aloitti: Dr.Who - 11.12.18 - klo:18:01

Otsikko: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: Dr.Who - 11.12.18 - klo:18:01
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005929001.html?ref=rss
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: ja101 - 11.12.18 - klo:20:00
Kyynisenä voisi todeta, että jatketaan peltojen viljelyä... tietää kumpi on kannattavampaa..
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: Neke - 11.12.18 - klo:20:42
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005929001.html?ref=rss

Maataloustuotanto tevehtyy.
80% omavaraisuus mahdollistaa kustannusten kattamisen markkinoilta, ni.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: ja101 - 11.12.18 - klo:21:00
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005929001.html?ref=rss

Maataloustuotanto tevehtyy.
80% omavaraisuus mahdollistaa kustannusten kattamisen markkinoilta, ni.
Tässä on vain se ongelma, että tervehtyykö oikeasti? Ne jotka ovat hölmöilleet itsensä ongelmiin niin siellä on monella pankilla eniten saatavaa. Saattaa intressejä olla pelastaa näitä tiloja muuallakin kuin vain tiloilla.

Toinen ongelma on sitten se, että jos kaikki tapetaan ensin hitaasti uuvuttamala niin onko niitä jatkajia tarpeeksi?
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: -SS- - 11.12.18 - klo:21:18
Kumman vähän omaehtoista rehua käyttävät sikapalatsit. Heti kun viljan maailmanmarkkinahinta nousee, alkaa kriisi. Vaikka mitään muutosta ei tulisi omia rehuja syöttäville.

Ymmärrän kyllä, että laskennallinen kustannus nousee viljan hinnan noustessa. Samoin kuin isännän palkkavaatimus ja tarvittava pääoman tuottoprosentti kun nousee, tappio syvenee.

Siinä on otettu ehkä tietoinen riski, luotetaan, että paikalliset viljamarkkkinat ovat aina pilkkahintaiset, että rehut saa puoli-ilmaiseksi esimerkiksi naapureilta, ja omilta mailta laitetaan sitten suojavyöhykettä, juurikasta ja tuorehernettä ja näitä hyvänhintaisia viljelymuotoja. Viljakauppias totesi juuri tuossa jutustelun lomassa, että ainakaan keskusliikkeistä rehuviljaa ei osteta näihin rehutehtaisiin tms. Eli "ei kelpaa ollenkaan".

Ulkomaille mahtui vielä viljaa. Eivätkä maksa edes huonosti, missä lie Kiinassa.

-SS-
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: SKN - 11.12.18 - klo:21:54
Kumman vähän omaehtoista rehua käyttävät sikapalatsit. Heti kun viljan maailmanmarkkinahinta nousee, alkaa kriisi. Vaikka mitään muutosta ei tulisi omia rehuja syöttäville.

Ymmärrän kyllä, että laskennallinen kustannus nousee viljan hinnan noustessa. Samoin kuin isännän palkkavaatimus ja tarvittava pääoman tuottoprosentti kun nousee, tappio syvenee.

Siinä on otettu ehkä tietoinen riski, luotetaan, että paikalliset viljamarkkkinat ovat aina pilkkahintaiset, että rehut saa puoli-ilmaiseksi esimerkiksi naapureilta, ja omilta mailta laitetaan sitten suojavyöhykettä, juurikasta ja tuorehernettä ja näitä hyvänhintaisia viljelymuotoja. Viljakauppias totesi juuri tuossa jutustelun lomassa, että ainakaan keskusliikkeistä rehuviljaa ei osteta näihin rehutehtaisiin tms. Eli "ei kelpaa ollenkaan".

Ulkomaille mahtui vielä viljaa. Eivätkä maksa edes huonosti, missä lie Kiinassa.

-SS-

Tuolla jo linkittelin kuinka toinen lopettaa kannattamattomuuden vuoksi, 3euroa per sika tappiota, ja toinen laajentaa oikeen isolla kaavalla.

Joku ei vaan täsmää.

Onkohan tässä jokajouluinen kinkkukampanja menossa? Ulkomainen liha kannattaa silti tuottaa ja rahdata tänne pakastealtaaseen, silti se on lähtömaassa tuottavaa, ja on vielä halvempaa kun täällä tuotettu rahtien ja muiden kulujen jälkeenkin.

Tässäkin on joku täsmäämätön yhtälö....?

Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: ja101 - 11.12.18 - klo:21:57
Kumman vähän omaehtoista rehua käyttävät sikapalatsit. Heti kun viljan maailmanmarkkinahinta nousee, alkaa kriisi. Vaikka mitään muutosta ei tulisi omia rehuja syöttäville.

Ymmärrän kyllä, että laskennallinen kustannus nousee viljan hinnan noustessa. Samoin kuin isännän palkkavaatimus ja tarvittava pääoman tuottoprosentti kun nousee, tappio syvenee.

Siinä on otettu ehkä tietoinen riski, luotetaan, että paikalliset viljamarkkkinat ovat aina pilkkahintaiset, että rehut saa puoli-ilmaiseksi esimerkiksi naapureilta, ja omilta mailta laitetaan sitten suojavyöhykettä, juurikasta ja tuorehernettä ja näitä hyvänhintaisia viljelymuotoja. Viljakauppias totesi juuri tuossa jutustelun lomassa, että ainakaan keskusliikkeistä rehuviljaa ei osteta näihin rehutehtaisiin tms. Eli "ei kelpaa ollenkaan".

Ulkomaille mahtui vielä viljaa. Eivätkä maksa edes huonosti, missä lie Kiinassa.

-SS-

Niin kysehän on siitä, että jos saan saman tuloksen tai paremman etten pidä eläimiä niin silloin sitä eläimenpitoa ei ole järkeä jatkaa. Jos sitä viljaa on varastossa niin silloin voi tietysti halutessaan jatkaa jos haluaa haista paskalle joka päivä vaikka saman tuloksen saisi myymällä viljat. Sitten jos taas sitä viljaa ei ole ja joutuu sen ostamaan niin siinä nyt ei pitäisi olla järkeä. On tietysti muistettava että jonkin emaakotilan alasajo on aika peruuttamatonta että varmaan sitä yritetään loppuun asti mennä ja lopetetaan vasta sitten kun on pakko. Paha kriisi ei kuitenkaan ole kestänyt vielä puolta vuottakaan.

Tähän tulevat sitten tietenkin tukikuviot mukaan, mutta niihin tukiin nyt pääsee niin pienillä eläinmäärillä mukaan että sen vuoksi voi vaikka harrastuksena pitää. Syövätpähän samalla kauppakelpaamattomat viljaerät.

Se että on tuudittauduttu siihen halpaan viljaa niin ongelma ei kyllä ole sikojen pitäjistä lähtöisin. Kauppa ja jalostava teollisuus vain ovat ottaneet tämän huomioon ja mittaavat sen ulos.

Se mitä tulee tukiin joillekkin erikoiskasveille niin mun puolesta ne voitaisiin lopettaa. Tasatuki vaikka kaikelle viljelköön jokainen sitten mitä haluaa ja mille luulee olevan kysyntää.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: ja101 - 11.12.18 - klo:21:58
Kumman vähän omaehtoista rehua käyttävät sikapalatsit. Heti kun viljan maailmanmarkkinahinta nousee, alkaa kriisi. Vaikka mitään muutosta ei tulisi omia rehuja syöttäville.

Ymmärrän kyllä, että laskennallinen kustannus nousee viljan hinnan noustessa. Samoin kuin isännän palkkavaatimus ja tarvittava pääoman tuottoprosentti kun nousee, tappio syvenee.

Siinä on otettu ehkä tietoinen riski, luotetaan, että paikalliset viljamarkkkinat ovat aina pilkkahintaiset, että rehut saa puoli-ilmaiseksi esimerkiksi naapureilta, ja omilta mailta laitetaan sitten suojavyöhykettä, juurikasta ja tuorehernettä ja näitä hyvänhintaisia viljelymuotoja. Viljakauppias totesi juuri tuossa jutustelun lomassa, että ainakaan keskusliikkeistä rehuviljaa ei osteta näihin rehutehtaisiin tms. Eli "ei kelpaa ollenkaan".

Ulkomaille mahtui vielä viljaa. Eivätkä maksa edes huonosti, missä lie Kiinassa.

-SS-

Tuolla jo linkittelin kuinka toinen lopettaa kannattamattomuuden vuoksi, 3euroa per sika tappiota, ja toinen laajentaa oikeen isolla kaavalla.

Joku ei vaan täsmää.

Onkohan tässä jokajouluinen kinkkukampanja menossa? Ulkomainen liha kannattaa silti tuottaa ja rahdata tänne pakastealtaaseen, silti se on lähtömaassa tuottavaa, ja on vielä halvempaa kun täällä tuotettu rahtien ja muiden kulujen jälkeenkin.

Tässäkin on joku täsmäämätön yhtälö....?
Se täsmäämätön yhtälö on kaupassa. Tarkoituksella tuodaan lihaa kalliimmalla ja myydään sitä halvemmalla että saadaan kotimainen hintataso pysymään kurissa. Ajatusta voi soveltaa muihinkin tuotteisiin ihan vapaasti...
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: SKN - 11.12.18 - klo:21:59
Kumman vähän omaehtoista rehua käyttävät sikapalatsit. Heti kun viljan maailmanmarkkinahinta nousee, alkaa kriisi. Vaikka mitään muutosta ei tulisi omia rehuja syöttäville.

Ymmärrän kyllä, että laskennallinen kustannus nousee viljan hinnan noustessa. Samoin kuin isännän palkkavaatimus ja tarvittava pääoman tuottoprosentti kun nousee, tappio syvenee.

Siinä on otettu ehkä tietoinen riski, luotetaan, että paikalliset viljamarkkkinat ovat aina pilkkahintaiset, että rehut saa puoli-ilmaiseksi esimerkiksi naapureilta, ja omilta mailta laitetaan sitten suojavyöhykettä, juurikasta ja tuorehernettä ja näitä hyvänhintaisia viljelymuotoja. Viljakauppias totesi juuri tuossa jutustelun lomassa, että ainakaan keskusliikkeistä rehuviljaa ei osteta näihin rehutehtaisiin tms. Eli "ei kelpaa ollenkaan".

Ulkomaille mahtui vielä viljaa. Eivätkä maksa edes huonosti, missä lie Kiinassa.

-SS-

Niin kysehän on siitä, että jos saan saman tuloksen tai paremman etten pidä eläimiä niin silloin sitä eläimenpitoa ei ole järkeä jatkaa. Jos sitä viljaa on varastossa niin silloin voi tietysti halutessaan jatkaa jos haluaa haista paskalle joka päivä vaikka saman tuloksen saisi myymällä viljat. Sitten jos taas sitä viljaa ei ole ja joutuu sen ostamaan niin siinä nyt ei pitäisi olla järkeä. On tietysti muistettava että jonkin emaakotilan alasajo on aika peruuttamatonta että varmaan sitä yritetään loppuun asti mennä ja lopetetaan vasta sitten kun on pakko. Paha kriisi ei kuitenkaan ole kestänyt vielä puolta vuottakaan.

Tähän tulevat sitten tietenkin tukikuviot mukaan, mutta niihin tukiin nyt pääsee niin pienillä eläinmäärillä mukaan että sen vuoksi voi vaikka harrastuksena pitää. Syövätpähän samalla kauppakelpaamattomat viljaerät.

Se että on tuudittauduttu siihen halpaan viljaa niin ongelma ei kyllä ole sikojen pitäjistä lähtöisin. Kauppa ja jalostava teollisuus vain ovat ottaneet tämän huomioon ja mittaavat sen ulos.

Se mitä tulee tukiin joillekkin erikoiskasveille niin mun puolesta ne voitaisiin lopettaa. Tasatuki vaikka kaikelle viljelköön jokainen sitten mitä haluaa ja mille luulee olevan kysyntää.

Just joo....
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: SKN - 11.12.18 - klo:22:04
Kumman vähän omaehtoista rehua käyttävät sikapalatsit. Heti kun viljan maailmanmarkkinahinta nousee, alkaa kriisi. Vaikka mitään muutosta ei tulisi omia rehuja syöttäville.

Ymmärrän kyllä, että laskennallinen kustannus nousee viljan hinnan noustessa. Samoin kuin isännän palkkavaatimus ja tarvittava pääoman tuottoprosentti kun nousee, tappio syvenee.

Siinä on otettu ehkä tietoinen riski, luotetaan, että paikalliset viljamarkkkinat ovat aina pilkkahintaiset, että rehut saa puoli-ilmaiseksi esimerkiksi naapureilta, ja omilta mailta laitetaan sitten suojavyöhykettä, juurikasta ja tuorehernettä ja näitä hyvänhintaisia viljelymuotoja. Viljakauppias totesi juuri tuossa jutustelun lomassa, että ainakaan keskusliikkeistä rehuviljaa ei osteta näihin rehutehtaisiin tms. Eli "ei kelpaa ollenkaan".

Ulkomaille mahtui vielä viljaa. Eivätkä maksa edes huonosti, missä lie Kiinassa.

-SS-

Tuolla jo linkittelin kuinka toinen lopettaa kannattamattomuuden vuoksi, 3euroa per sika tappiota, ja toinen laajentaa oikeen isolla kaavalla.

Joku ei vaan täsmää.

Onkohan tässä jokajouluinen kinkkukampanja menossa? Ulkomainen liha kannattaa silti tuottaa ja rahdata tänne pakastealtaaseen, silti se on lähtömaassa tuottavaa, ja on vielä halvempaa kun täällä tuotettu rahtien ja muiden kulujen jälkeenkin.

Tässäkin on joku täsmäämätön yhtälö....?
Se täsmäämätön yhtälö on kaupassa. Tarkoituksella tuodaan lihaa kalliimmalla ja myydään sitä halvemmalla että saadaan kotimainen hintataso pysymään kurissa. Ajatusta voi soveltaa muihinkin tuotteisiin ihan vapaasti...

Sulla on kyllä vahvasti tulossa foliohattuvaihe päällensä, että kauppa tuo tarkoituksella kalliimmalla lihaa sen vuoksi että voi myydä sitä halvemmalla täällä että kotimaan hintataso pysyy alhaalla?

Kannattas käydä se yritystalouden peruskurssi...... 🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: Don Essex - 11.12.18 - klo:22:45
Kumman vähän omaehtoista rehua käyttävät sikapalatsit. Heti kun viljan maailmanmarkkinahinta nousee, alkaa kriisi. Vaikka mitään muutosta ei tulisi omia rehuja syöttäville.

Ymmärrän kyllä, että laskennallinen kustannus nousee viljan hinnan noustessa. Samoin kuin isännän palkkavaatimus ja tarvittava pääoman tuottoprosentti kun nousee, tappio syvenee.

Siinä on otettu ehkä tietoinen riski, luotetaan, että paikalliset viljamarkkkinat ovat aina pilkkahintaiset, että rehut saa puoli-ilmaiseksi esimerkiksi naapureilta, ja omilta mailta laitetaan sitten suojavyöhykettä, juurikasta ja tuorehernettä ja näitä hyvänhintaisia viljelymuotoja. Viljakauppias totesi juuri tuossa jutustelun lomassa, että ainakaan keskusliikkeistä rehuviljaa ei osteta näihin rehutehtaisiin tms. Eli "ei kelpaa ollenkaan".

Ulkomaille mahtui vielä viljaa. Eivätkä maksa edes huonosti, missä lie Kiinassa.

-SS-

Tuolla jo linkittelin kuinka toinen lopettaa kannattamattomuuden vuoksi, 3euroa per sika tappiota, ja toinen laajentaa oikeen isolla kaavalla.

Joku ei vaan täsmää.

Onkohan tässä jokajouluinen kinkkukampanja menossa? Ulkomainen liha kannattaa silti tuottaa ja rahdata tänne pakastealtaaseen, silti se on lähtömaassa tuottavaa, ja on vielä halvempaa kun täällä tuotettu rahtien ja muiden kulujen jälkeenkin.

Tässäkin on joku täsmäämätön yhtälö....?
Se täsmäämätön yhtälö on kaupassa. Tarkoituksella tuodaan lihaa kalliimmalla ja myydään sitä halvemmalla että saadaan kotimainen hintataso pysymään kurissa. Ajatusta voi soveltaa muihinkin tuotteisiin ihan vapaasti...

Sulla on kyllä vahvasti tulossa foliohattuvaihe päällensä, että kauppa tuo tarkoituksella kalliimmalla lihaa sen vuoksi että voi myydä sitä halvemmalla täällä että kotimaan hintataso pysyy alhaalla?

Kannattas käydä se yritystalouden peruskurssi...... 🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Foliohattuilua tai ei, mutta kyllä tullitilastojen mukaan kuitupuun hinta on satamassa tienvarsihintaan verrattuna todella korkea. Ja merkittäväksi syyksi arvioidaan juuri tuota kotimaan hintatason pitämistä alhaalla.

https://www.metsalehti.fi/uutiset/kuitupuu-kallistunut-baltiassa-jopa-7-8-euroa/

Tuon mukaan ilmeisesti kuitu 44 €/k-m3 satamassa. Siihen laivarahti ja kuljetus kotimaassa päälle 10 - 20 €. Samaan aikaan kotimaassa hankintahinta isohkollekin erälle oli tienvarressa 31 €. Ja alle 20 km tehtaasta.

Voidaanhan siis tuota toteuttaa muussakin asiassa. Onhan se liiketaloudellisesti järkevää ostaa hieman tuotetta kalliilla, jotta saisi pidettyä pääosan hinnoista alhaalla. Lihapuolta en tunne, mutta metsäpuolen lisäksi oudoksun sellaisen viljan tuontia tänne Suomeen, jota täälläkin olisi pikkuisen kovemmalla hinnalla saatavissa. Euroopassa ja muuallakin kun tilastojen mukaan hinnat ovat itämerilisän verran Suomea kalliimpia. Ja sitten siihen maksettaneen tuo itämerilisä vielä päälle?
Ja kun vähän uutisia selaa, on sianlihankin hinta usein täällä Suomessa ainakin euroopan alhaisimpia, joten miksi sitä sitten pitäisi tuoda kalliimmista maista tänne. Jos hintaa pitäisi korkeammalla voisi saatavuus säilyä täälläkin. Tuo uutinen on jo puolentoista vuoden takaa, mutta kuitenkin... Mikähän tuota linkkiä vaivaa kun loppuosa ei suostu millään linkiksi.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sianlihan-hinta-jähmettyi-suomessa-1.198596

Joo, tunnen kyllä itsessänikin hieman foliohatun tarvetta, kun noin ajattelen, mutta fiksuja perusteita kun on niin vaikeaa keksiä.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: -SS- - 11.12.18 - klo:23:10
Kyllä hinnan manipulointia varmasti esiintyy. Kuitenkin viljalla omaehtoinen vienti alkaa välittömästi , kun kusetus ylittää itämerivähennyksen. Siitä harmissaankin ovat paikalliset, eivätkä todennäköisesti päästä kovin helposti sitä hintaa laskemaan siihen asti, että paikallinen tarjonta menee ohi, suoraan vientiin. Koska tuontitavara omassa siilossa onkin yllättäen itämerivähennyksen ja rahdin verran kalliimpaa kuin maailmanmarkkina- tai Keski-Euroopan satamahinta.

Lihalla on se teurastus- ja keräilykustannus ja muut kulut myös täällä paikallisesti, ei taida olla aivan yhtä helppo kiertää kotimaisia hinnanpolkijoita.

-SS-
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: alpo10 - 11.12.18 - klo:23:38
Se täsmäämätön yhtälö on kaupassa. Tarkoituksella tuodaan lihaa kalliimmalla ja myydään sitä halvemmalla että saadaan kotimainen hintataso pysymään kurissa. Ajatusta voi soveltaa muihinkin tuotteisiin ihan vapaasti...

Sulla on kyllä vahvasti tulossa foliohattuvaihe päällensä, että kauppa tuo tarkoituksella kalliimmalla lihaa sen vuoksi että voi myydä sitä halvemmalla täällä että kotimaan hintataso pysyy alhaalla?

Kannattas käydä se yritystalouden peruskurssi...... 🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Foliohattuilua tai ei, mutta kyllä tullitilastojen mukaan kuitupuun hinta on satamassa tienvarsihintaan verrattuna todella korkea. Ja merkittäväksi syyksi arvioidaan juuri tuota kotimaan hintatason pitämistä alhaalla.

https://www.metsalehti.fi/uutiset/kuitupuu-kallistunut-baltiassa-jopa-7-8-euroa/

Tuon mukaan ilmeisesti kuitu 44 €/k-m3 satamassa. Siihen laivarahti ja kuljetus kotimaassa päälle 10 - 20 €. Samaan aikaan kotimaassa hankintahinta isohkollekin erälle oli tienvarressa 31 €. Ja alle 20 km tehtaasta.

Voidaanhan siis tuota toteuttaa muussakin asiassa. Onhan se liiketaloudellisesti järkevää ostaa hieman tuotetta kalliilla, jotta saisi pidettyä pääosan hinnoista alhaalla. Lihapuolta en tunne, mutta metsäpuolen lisäksi oudoksun sellaisen viljan tuontia tänne Suomeen, jota täälläkin olisi pikkuisen kovemmalla hinnalla saatavissa. Euroopassa ja muuallakin kun tilastojen mukaan hinnat ovat itämerilisän verran Suomea kalliimpia. Ja sitten siihen maksettaneen tuo itämerilisä vielä päälle?
Ja kun vähän uutisia selaa, on sianlihankin hinta usein täällä Suomessa ainakin euroopan alhaisimpia, joten miksi sitä sitten pitäisi tuoda kalliimmista maista tänne. Jos hintaa pitäisi korkeammalla voisi saatavuus säilyä täälläkin. Tuo uutinen on jo puolentoista vuoden takaa, mutta kuitenkin... Mikähän tuota linkkiä vaivaa kun loppuosa ei suostu millään linkiksi.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sianlihan-hinta-jähmettyi-suomessa-1.198596

Joo, tunnen kyllä itsessänikin hieman foliohatun tarvetta, kun noin ajattelen, mutta fiksuja perusteita kun on niin vaikeaa keksiä.
kinkku on perinteisesti ollut kauppojen sisäänvetotuote, joskus jopa sohvakauppojen, niitä tarjottiin kaupantekijäisiksi. Yksikään kauppa ei voi myydä ei-oota ennen joulua, jotain pitää olla kaupan, edes niitä kalliimpia verkkoon sullottuja luuttomia, melkein rasvattomia, rypsillä ruokittuja tai valmiiksi kypsytettyjä.

Kaupalla on hyvät kanavat ostaa ulkomailta ja auttaa hillitsemään hinnan nousua kotimaassa. Kauppa toimii vallitsevassa tilanteessa ihan järkevästi. Ainoat järkevät vastatoimet ovat lopettaa tuotantoa tai lisätä vientiä. Jälkimmäinen pitäisi tehdä tappiolla tai kansallisella tuella, joista kumpainenkaan ei tunnu mahdolliselta vai mikä lienee esim HK:n kyky ottaa takkiin lihan dumppauksesta ulos?

Kysymys kallista viljasta askarruttaa myös? Paljonko ostoviljaa on jouluun asti jo ehditty syöttää? Tähän asti vain öljy-yhtiöt ovat siirtäneet ennakkoon jo hinnankorotukset omiin varastoihinsa. Korotuspainetta alkaa näkyä kevättä kohti kun mennään ja tappiollista tuotantoa jo ensi syksystä alkaen jos taas tulee huono sato. Takautuvasti tuotantokustannukset eivät sentään nouse :)
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: -SS- - 11.12.18 - klo:23:53
Ainoat järkevät vastatoimet ovat lopettaa tuotantoa tai lisätä vientiä. Jälkimmäinen pitäisi tehdä tappiolla tai kansallisella tuella, joista kumpainenkaan ei tunnu mahdolliselta vai mikä lienee esim HK:n kyky ottaa takkiin lihan dumppauksesta ulos?

Kysymys kallista viljasta askarruttaa myös? Paljonko ostoviljaa on jouluun asti jo ehditty syöttää? Tähän asti vain öljy-yhtiöt ovat siirtäneet ennakkoon jo hinnankorotukset omiin varastoihinsa. Korotuspainetta alkaa näkyä kevättä kohti kun mennään ja tappiollista tuotantoa jo ensi syksystä alkaen jos taas tulee huono sato. Takautuvasti tuotantokustannukset eivät sentään nouse :)

En oikein ymmärrä tuota vientituilla dumppausta, se on niin 80-lukulaista, koska ulkomailta sentään tarjosivat sen 230 euroa kaurasta ja samaa luokkaa leipävehnästä, kotimaiset toimijat eivät halua ostaa ollenkaan "maailmanmarkkinahinnalla", vaikka tulee viljelijän piikkiin rahdattuna sinne suppiloon. Eli paikallinen yritys polkea hintoja lähtee vikasuuntaan saman tien kun viedään tuote ihan maailmanmarkkinahinnalla ulkomaan halukkaille. Se on tämä kun ei vilja silläkään kelpaa kotimaisille nirppanokille ? Silloin kun maailmanmarkkinahinnat ovat alhaiset, ihan saman saa viennistä, ainakin vientisatamien lähellä kuin rehutehtaaltakin. Olen sitä mieltä, että viljanviljelijöiden kannattaa suuntautua vientiin, ja suhdanteiden heikentyessä siirtyä heikommilla aloilla muihin kasveihin ja maanparannukseen.

Ja unohtaa kokonaan kotimaisten viljankäyttäjien edessä polvillaan anelu. Energiakäyttö on myös varteenotettava vaihtoehto.

-SS-
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: alpo10 - 12.12.18 - klo:00:14
Ainoat järkevät vastatoimet ovat lopettaa tuotantoa tai lisätä vientiä. Jälkimmäinen pitäisi tehdä tappiolla tai kansallisella tuella, joista kumpainenkaan ei tunnu mahdolliselta vai mikä lienee esim HK:n kyky ottaa takkiin lihan dumppauksesta ulos?

Kysymys kallista viljasta askarruttaa myös? Paljonko ostoviljaa on jouluun asti jo ehditty syöttää? Tähän asti vain öljy-yhtiöt ovat siirtäneet ennakkoon jo hinnankorotukset omiin varastoihinsa. Korotuspainetta alkaa näkyä kevättä kohti kun mennään ja tappiollista tuotantoa jo ensi syksystä alkaen jos taas tulee huono sato. Takautuvasti tuotantokustannukset eivät sentään nouse :)

En oikein ymmärrä tuota vientituilla dumppausta, se on niin 80-lukulaista, koska ulkomailta sentään tarjosivat sen 230 euroa kaurasta ja samaa luokkaa leipävehnästä, kotimaiset toimijat eivät halua ostaa ollenkaan "maailmanmarkkinahinnalla", vaikka tulee viljelijän piikkiin rahdattuna sinne suppiloon. Eli paikallinen yritys polkea hintoja lähtee vikasuuntaan saman tien kun viedään tuote ihan maailmanmarkkinahinnalla ulkomaan halukkaille. Se on tämä kun ei vilja silläkään kelpaa kotimaisille nirppanokille ? Silloin kun maailmanmarkkinahinnat ovat alhaiset, ihan saman saa viennistä, ainakin vientisatamien lähellä kuin rehutehtaaltakin. Olen sitä mieltä, että viljanviljelijöiden kannattaa suuntautua vientiin, ja suhdanteiden heikentyessä siirtyä heikommilla aloilla muihin kasveihin ja maanparannukseen.

Ja unohtaa kokonaan kotimaisten viljankäyttäjien edessä polvillaan anelu. Energiakäyttö on myös varteenotettava vaihtoehto.

-SS-
maataloudessa on otettava aikaan suhteutettu riski siitä, että elukan ottamisen tai kylvöjen tekemisen jälkeen vallitsevalle lopputuotteen hinnalle tapahtuu jotain mullistavaa. Aika normaali ja hyvin hallittava riski siitä, että tilikirjassa lopulta etumerkki vaihtuu. Kuiva vuosi, korkea viljahinta, matala lihahinta... jos tästä seuraa ylitsepääsemätön ongelma on lähdetty väärin liikkeelle. Viljaa kannattaisi vaikka ostaa halvalla ja varastoida, jos pelkää tämän toteutuvan edes kerran kymmenessä vuodessa, kuten yleensä tapahtuukin.

Tämä kansallinen tuki pitäisi olla läpinäkyvää ja tarkkaan rajattua EU:n toimesta. Joskus tuntuu, ettei tänne tuleva tuontitavara ole samoin edellytyksin tuotettua, tukea voidaan piilottaa investointeihin, veroihin, löysään valvontaan tai tukiehtoihin. Meillä on tapana vähän ruoskia itseämme liikaa :)

Se olisi ihmeellistä, jos meiltä viedyllä viljalla joku saisi siitä kasvatettua jotain possua tai muuta lihaa joka vielä kannattaisi tuoda tänne takaisin. Keitetyt kananmunat nyt kannattaa luonnollisesti kuorituttaa virossa ja tuoda tänne syötäväksi, mutta muuten :)
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: -SS- - 12.12.18 - klo:00:54
Se olisi ihmeellistä, jos meiltä viedyllä viljalla joku saisi siitä kasvatettua jotain possua tai muuta lihaa joka vielä kannattaisi tuoda tänne takaisin. Keitetyt kananmunat nyt kannattaa luonnollisesti kuorituttaa virossa ja tuoda tänne syötäväksi, mutta muuten :)


Kyllä suomalainen vientivilja on kilpailukykyistä, koska tuotannosta riippumaton tuki mahdollistaa viljan viennin halvemmallakin kuin on maailmanmarkkinahinta. Riittävän alas jos menee hinta, täkäläinen tuotanto vähenee, ja viljely siirtyy toiseen suuntaan tai pelkästään joutomaakasvatukseen. Sitten kun sitä viljaa aletaan syöttää jossakin ulkomailla elukoille, alkaa hintaeroa tulla: ehkä juuri tilalla käytettävä työvoima, kevyet rakennukset, vähäisempi lämmitystarve, paikalliset edullisemmat rahdit, ja etenkin teurastuksen alhaisemmat henkilökulut tekevät siitä ulkomaalaisesta lihapalasta varsin kilpailukykyisen, pakastelihan laivaaminen ei välttämättä ole se kustannuksista suurin, jos lihakontit tulevat laivalla 50 eurolla tonni satamiin kaukaakin, tekee se kiloa kohti viisi senttiä !

Se viisi senttiä kaulaa on monessa vaiheessa tullut muutenkin.

Oletan, että kotimaanrahti ei poikkea kotimaiselle tuotteelle vs. ulkomaiselle juurikaan, onhan kulutuskeskittymä ruuhka-Suomessa, ja liha pitää kuljettaa etelään samalla tavalla kuin satamista pohjoiseen.

-SS-
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: kihveli - 12.12.18 - klo:06:10
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001568889.html
Sikasykli
Jos sianlihan tuotanto syystä tai toisesta supistuu tai kysyntä kasvaa tuotantoa jyrkemmin, nousee kinkun hinta. Ehkä kinkkukilolle noteerataan aikansa uusia hintaennätyksiä, mutta hintaennätyksissä on jo seuraavan laskun siemen.

Ennen pitkää kuluttajat kyllästyvät kalliiseen sianlihaan ja alkavat suosia edullisempia vaihtoehtoja. Samalla kova hinta houkuttelee markkinoille uusia tuottajia. Kysyntä supistuu ja tuotanto kasvaa, ja lopulta myös hinta painuu laskuun.

Sikasykli alkaa taas alusta, kun ylituotanto on romahduttanut hinnan – moni tuottaja supistaa tuotantoaan ja kysyntä alkaa taas kasvaa.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: Magia - 12.12.18 - klo:07:13
Kyllä hinnan manipulointia varmasti esiintyy. Kuitenkin viljalla omaehtoinen vienti alkaa välittömästi , kun kusetus ylittää itämerivähennyksen. Siitä harmissaankin ovat paikalliset, eivätkä todennäköisesti päästä kovin helposti sitä hintaa laskemaan siihen asti, että paikallinen tarjonta menee ohi, suoraan vientiin. Koska tuontitavara omassa siilossa onkin yllättäen itämerivähennyksen ja rahdin verran kalliimpaa kuin maailmanmarkkina- tai Keski-Euroopan satamahinta.

Lihalla on se teurastus- ja keräilykustannus ja muut kulut myös täällä paikallisesti, ei taida olla aivan yhtä helppo kiertää kotimaisia hinnanpolkijoita.

-SS-
Minkä takia jauholakit ei vie viljaa itse ulos?Aina käytetään välikäsiä.Vai onko homma liian vaikeaa jauholakeille ja uskomus kova ettei välikädet kuse silmään mennen tullen ja palatessa.Kysehän on kumminkin jalostamattomasta tuotteesta.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: ja101 - 12.12.18 - klo:07:22


Lihalla on se teurastus- ja keräilykustannus ja muut kulut myös täällä paikallisesti, ei taida olla aivan yhtä helppo kiertää kotimaisia hinnanpolkijoita.

-SS-
Joo ei. Teurastus on kallista jos vertaa vaikka saksaan. Palkkakustannus, tehottomuus jne syynä. Samoin kyllähän keräilyssä on vielä parantamisen varaa. Edelleen sitä viittä sikaa voidaan hakea kaukaakin.

Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: Last Man Standing - 12.12.18 - klo:07:58
>Sikasykli
Jos sianlihan tuotanto syystä tai toisesta supistuu tai kysyntä kasvaa tuotantoa jyrkemmin, nousee kinkun hinta.

Sikasykli on ollut tauolla Suomessa koko EU-ajan,koska aina on maksettu pohjahintaa.Korttitalo on pysynyt kasassa 141- yms. tukien varassa,jotka ovat kutistuneet olemattomiin.No monet ovat paikkailleet metsänmyynnillä tuontantoaan,joka on lievästi sanottuna mieletöntä,koska loppu siitäkin tulee aikanaan.

Helppo on syyttää viljanhintaa,kun lihafirmojen laskutaidot ovat käytännössä olemattomat sen asian suhteen ,että raaka-aineellakin on oikeasti oikea kustannuksia vastaava hinta.Jota ei millään haluttasisi maksaa.

Kovasti kiinnostaisi Pigmanin ohjeistukset ammattimiesten tuloksentekemisestä nyt,kun luuseriharrastelijat lopettelevat kiihtyvällä tahdilla.Yllättäin on radiohiljaisuutta riittänyt pidemmän aikaa😎😄.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: -SS- - 12.12.18 - klo:08:27
Kyllä hinnan manipulointia varmasti esiintyy. Kuitenkin viljalla omaehtoinen vienti alkaa välittömästi , kun kusetus ylittää itämerivähennyksen. Siitä harmissaankin ovat paikalliset, eivätkä todennäköisesti päästä kovin helposti sitä hintaa laskemaan siihen asti, että paikallinen tarjonta menee ohi, suoraan vientiin. Koska tuontitavara omassa siilossa onkin yllättäen itämerivähennyksen ja rahdin verran kalliimpaa kuin maailmanmarkkina- tai Keski-Euroopan satamahinta.

Lihalla on se teurastus- ja keräilykustannus ja muut kulut myös täällä paikallisesti, ei taida olla aivan yhtä helppo kiertää kotimaisia hinnanpolkijoita.

-SS-
Minkä takia jauholakit ei vie viljaa itse ulos?Aina käytetään välikäsiä.Vai onko homma liian vaikeaa jauholakeille ja uskomus kova ettei välikädet kuse silmään mennen tullen ja palatessa.Kysehän on kumminkin jalostamattomasta tuotteesta.

Suoravientiporukoita on useampia noussut viime vuosina, jos et ole sattunut huomaamaan. Laivalastin kerääminen ja satamavaraston ylläpito vaatii melko isoja muskeleita, eli paljon yhteenliittyneitä viljelijöitä ja hehtaareja.

Suomen Viljavan siiloissa ne keskusliikkeetkin viljaansa pitävät. Avenakauppa on oma systeeminsä, on vähän jalka kummallakin puolella pöytää.

Suora laiva-rekkarahti meren yli oli etelärannikolla muotia alimman viljanhinnan aikana, koska Virossa maksettiin enemmän. Sekin sai aikanaan agrimarketjohtajat laivaseminaarissa hikeentymään kunnolla.

Joka tapauksessa viljan maailmanmarkkinahinnat ovat niin näkyvillä maailmalla, että mitään epäilyksiä ei pysty juurikaan jäämään.

-SS-
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: Don Essex - 12.12.18 - klo:08:29
Kyllä hinnan manipulointia varmasti esiintyy. Kuitenkin viljalla omaehtoinen vienti alkaa välittömästi , kun kusetus ylittää itämerivähennyksen. Siitä harmissaankin ovat paikalliset, eivätkä todennäköisesti päästä kovin helposti sitä hintaa laskemaan siihen asti, että paikallinen tarjonta menee ohi, suoraan vientiin. Koska tuontitavara omassa siilossa onkin yllättäen itämerivähennyksen ja rahdin verran kalliimpaa kuin maailmanmarkkina- tai Keski-Euroopan satamahinta.

Lihalla on se teurastus- ja keräilykustannus ja muut kulut myös täällä paikallisesti, ei taida olla aivan yhtä helppo kiertää kotimaisia hinnanpolkijoita.

-SS-
Minkä takia jauholakit ei vie viljaa itse ulos?Aina käytetään välikäsiä.Vai onko homma liian vaikeaa jauholakeille ja uskomus kova ettei välikädet kuse silmään mennen tullen ja palatessa.Kysehän on kumminkin jalostamattomasta tuotteesta.

Jonkun verran etelästä viedäänkin suoraan lähinn virolaisille myllyille. Se kauppa on kuitenkin pientä ja riskitkin samaa luokkaa kuin suomalaisille myllyille myynti. Ja suhteellisen helppoa.

Sitten kun lähdetään eurooppaan, tilanne muuttuu. Eräkoot ovat vähintäänkin jokilaivakokoa. Kymmeniä tai jopa satoja rekkakuormia kerrallaan. Yksittäisellä tilalla ei enää ole mahdollisuuksia. Sitten tarvitaan joku Polar Oats tai muu välikäsi kokoamaan hommaa, ja vaikka mittasuhteet olisivatkin suurehkot, on sielläkin ollut paljon ongelmia suorissa kaupoissa. Konttimittakaavaista kauppaa aina kokeillaan, mutta ne ovat yleensä jääneet kokeilutasolle. Pienet myllyt euroopassa voisivat olla hyviä asiakkaita, mutta hekin keskittyvät yleensä paikallisuuteen. Erikoistuotteet voisivat kiinnostaa, mutta toimitusvarmuuden pitäisi olla todella korkealla.

Tälläkin hetkellä tiedän olevan useita viljelijäpohjaisia tahoja, jotka asiaa tutkivat. Kansainvälinen kauppa on yllättävän vaikeaa. Suurilla välittäjillä on omat valmiit organisaatiot ja ne on viritetty tehokkaiksi. Sinne väliin sivutoimisella viljanviejällä on liki mahdotonta päästä. Lisäksi suuretkin firmat pyrkivät keskittymään omiin vahvuuksiinsa. Viljelijänkin pitäisi pystyä siihen, eikä lähteä riskeeraamaan maailmalle. Siksi itsekin pidän väliportaita tärkeinä. Viljelijävetoisuus Viljatavastian tms mallisesti voisi olla tulevaisuudessakin ihan hyvä. Tosin niilläkin voi tie olla moninaista kuten Hankkijasta aikoinaan opittiin.

Eli tällaisille tyhmille markkinoita tajuamattomille jauholakeille, kuten itsekin olen, suora vientikauppa on liian vaikeaa.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: bdr-529 - 12.12.18 - klo:08:34
 Suurten yksikkökokojen eläintauti- ja muu taloudellinen riski kasvaa sietämättömäsi niinkuin on jo nähtykin. Alkutuotanto tulee siirtymään teurastamojen haltuun joilla on tarvetta ja kykyä hallita näitä riskejä. Amerikan kultamailla näin on ollut jo vuosikymmenet. Suurimmalla teurastamoilla on enemmän sikoja kasvatuksessa kuin suomessa on yhteensä.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: -SS- - 12.12.18 - klo:08:53
Jos vehnään saisi vaikka satasen tonni kansallista tuotantosidonnaista tukea, kohtapa laiva täyttyisi, olisi helppo viedä kas. Jonottaisivat Suomesta viljaa ulkomaat, hinnan perässä kuitenkin juoksevat. Tuotantotuki on todellisuudessa vientitueksi kelpaava tukimuoto, jonka määrä karkaa nopeasti hallinnasta.

Hyvä etu menekkiin tulisi siinäkin, että Suomen koulut ja laitokset puolipakotettaisiin syöttämään kaurapuuroa joka päivä, EU:n koulukauratuen avulla. Ja välipalaksi puolikas vehnäpitkoa, kouluvehnätuen ansiosta. Voi olla, että tällaista tuotannon jakelutuella syöttämistä jo harrastetaankin joidenkin tuotteiden osalta.

Ja kyllä viljan laadulla näkyy olevan väliä ulkomaanpellelle, ainakin valkuaispitoisuus näkyy lisäävän tilityshintaa mukavasti. Se, että kotimaiset myllyt ovat lopettaneet käytännössä valkuaispalkkiot, sekin on lähinnä sitä periaatteellista kyykytystä.

-SS-
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: sorkkis - 12.12.18 - klo:09:07
Yks tuttu totes et nyt kelpaa sikala ja pellot vuokralla ja käy palkka työssä. Vuokraaja alan huonoa kannattavuutta .
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: alpo10 - 12.12.18 - klo:09:33
Minkä takia jauholakit ei vie viljaa itse ulos?Aina käytetään välikäsiä.Vai onko homma liian vaikeaa jauholakeille ja uskomus kova ettei välikädet kuse silmään mennen tullen ja palatessa.Kysehän on kumminkin jalostamattomasta tuotteesta.

Jonkun verran etelästä viedäänkin suoraan lähinn virolaisille myllyille. Se kauppa on kuitenkin pientä ja riskitkin samaa luokkaa kuin suomalaisille myllyille myynti. Ja suhteellisen helppoa.

Sitten kun lähdetään eurooppaan, tilanne muuttuu. Eräkoot ovat vähintäänkin jokilaivakokoa. Kymmeniä tai jopa satoja rekkakuormia kerrallaan. Yksittäisellä tilalla ei enää ole mahdollisuuksia. Sitten tarvitaan joku Polar Oats tai muu välikäsi kokoamaan hommaa, ja vaikka mittasuhteet olisivatkin suurehkot, on sielläkin ollut paljon ongelmia suorissa kaupoissa. Konttimittakaavaista kauppaa aina kokeillaan, mutta ne ovat yleensä jääneet kokeilutasolle. Pienet myllyt euroopassa voisivat olla hyviä asiakkaita, mutta hekin keskittyvät yleensä paikallisuuteen. Erikoistuotteet voisivat kiinnostaa, mutta toimitusvarmuuden pitäisi olla todella korkealla.

Tälläkin hetkellä tiedän olevan useita viljelijäpohjaisia tahoja, jotka asiaa tutkivat. Kansainvälinen kauppa on yllättävän vaikeaa. Suurilla välittäjillä on omat valmiit organisaatiot ja ne on viritetty tehokkaiksi. Sinne väliin sivutoimisella viljanviejällä on liki mahdotonta päästä. Lisäksi suuretkin firmat pyrkivät keskittymään omiin vahvuuksiinsa. Viljelijänkin pitäisi pystyä siihen, eikä lähteä riskeeraamaan maailmalle. Siksi itsekin pidän väliportaita tärkeinä. Viljelijävetoisuus Viljatavastian tms mallisesti voisi olla tulevaisuudessakin ihan hyvä. Tosin niilläkin voi tie olla moninaista kuten Hankkijasta aikoinaan opittiin.

Eli tällaisille tyhmille markkinoita tajuamattomille jauholakeille, kuten itsekin olen, suora vientikauppa on liian vaikeaa.
joskus oli lehdessä juttua mallasohran tai kauran viennistä konteissa, Kiinaan ainakin vietiin näin. Tällä kauppatavalla olisi merkittäviä etuja, korvaisi isot satamavarastot, lastaus- ja purkulogistiikka, kuljetuskalustoa löytyy ja se on eri puolilla maailmaa samanlaista. Kontit voisivat korvata myös tuottajien ja kuluttajien varastotarvetta. Tähän pääsisivät myös pienet myyjät ja ostajat käsiksi, siksi se varmaan ei yleistykään, koska isommat liikkeet menettäisivät markkinat ja välikäsien tarve päättyisi. Merkittävä osa viljabisneksestä on varmaan myös laadullinen jalostaminen... laivalastista saa saman tonnihinnan, mutta rekkakuormista voi sisäänostaessa tehdä pieniä laatuvähennyksiä sieltä täältä :)

Kahvipavut taitaa kulkea yleisesti konteissa, ainakin konttifirmoissa löytyy papukontteja, jotka ovat keskimääräistä tiiviimpiä. Kontin täyttäminen on ongelmista pienin, vaikka kyseessä olisi erittäin halpa normaali isoilla takaovilla oleva 20 jalan kontti. Ebay tai Amatsooni varmaan ottaa tästäkin kohta kopin ja alkaa haalia myyjiä ja ostajia.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: sorkkis - 12.12.18 - klo:09:52
Minkä takia jauholakit ei vie viljaa itse ulos?Aina käytetään välikäsiä.Vai onko homma liian vaikeaa jauholakeille ja uskomus kova ettei välikädet kuse silmään mennen tullen ja palatessa.Kysehän on kumminkin jalostamattomasta tuotteesta.

Jonkun verran etelästä viedäänkin suoraan lähinn virolaisille myllyille. Se kauppa on kuitenkin pientä ja riskitkin samaa luokkaa kuin suomalaisille myllyille myynti. Ja suhteellisen helppoa.

Sitten kun lähdetään eurooppaan, tilanne muuttuu. Eräkoot ovat vähintäänkin jokilaivakokoa. Kymmeniä tai jopa satoja rekkakuormia kerrallaan. Yksittäisellä tilalla ei enää ole mahdollisuuksia. Sitten tarvitaan joku Polar Oats tai muu välikäsi kokoamaan hommaa, ja vaikka mittasuhteet olisivatkin suurehkot, on sielläkin ollut paljon ongelmia suorissa kaupoissa. Konttimittakaavaista kauppaa aina kokeillaan, mutta ne ovat yleensä jääneet kokeilutasolle. Pienet myllyt euroopassa voisivat olla hyviä asiakkaita, mutta hekin keskittyvät yleensä paikallisuuteen. Erikoistuotteet voisivat kiinnostaa, mutta toimitusvarmuuden pitäisi olla todella korkealla.

Tälläkin hetkellä tiedän olevan useita viljelijäpohjaisia tahoja, jotka asiaa tutkivat. Kansainvälinen kauppa on yllättävän vaikeaa. Suurilla välittäjillä on omat valmiit organisaatiot ja ne on viritetty tehokkaiksi. Sinne väliin sivutoimisella viljanviejällä on liki mahdotonta päästä. Lisäksi suuretkin firmat pyrkivät keskittymään omiin vahvuuksiinsa. Viljelijänkin pitäisi pystyä siihen, eikä lähteä riskeeraamaan maailmalle. Siksi itsekin pidän väliportaita tärkeinä. Viljelijävetoisuus Viljatavastian tms mallisesti voisi olla tulevaisuudessakin ihan hyvä. Tosin niilläkin voi tie olla moninaista kuten Hankkijasta aikoinaan opittiin.

Eli tällaisille tyhmille markkinoita tajuamattomille jauholakeille, kuten itsekin olen, suora vientikauppa on liian vaikeaa.
joskus oli lehdessä juttua mallasohran tai kauran viennistä konteissa, Kiinaan ainakin vietiin näin. Tällä kauppatavalla olisi merkittäviä etuja, korvaisi isot satamavarastot, lastaus- ja purkulogistiikka, kuljetuskalustoa löytyy ja se on eri puolilla maailmaa samanlaista. Kontit voisivat korvata myös tuottajien ja kuluttajien varastotarvetta. Tähän pääsisivät myös pienet myyjät ja ostajat käsiksi, siksi se varmaan ei yleistykään, koska isommat liikkeet menettäisivät markkinat ja välikäsien tarve päättyisi. Merkittävä osa viljabisneksestä on varmaan myös laadullinen jalostaminen... laivalastista saa saman tonnihinnan, mutta rekkakuormista voi sisäänostaessa tehdä pieniä laatuvähennyksiä sieltä täältä :)

Kahvipavut taitaa kulkea yleisesti konteissa, ainakin konttifirmoissa löytyy papukontteja, jotka ovat keskimääräistä tiiviimpiä. Kontin täyttäminen on ongelmista pienin, vaikka kyseessä olisi erittäin halpa normaali isoilla takaovilla oleva 20 jalan kontti. Ebay tai Amatsooni varmaan ottaa tästäkin kohta kopin ja alkaa haalia myyjiä ja ostajia.

Muistaakseni Rantala tyrmäsi tuon idean . Olkaa nöyriä Kapitalisteille , se kannattaa.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: Neke - 12.12.18 - klo:21:27


Lihalla on se teurastus- ja keräilykustannus ja muut kulut myös täällä paikallisesti, ei taida olla aivan yhtä helppo kiertää kotimaisia hinnanpolkijoita.

-SS-
Joo ei. Teurastus on kallista jos vertaa vaikka saksaan. Palkkakustannus, tehottomuus jne syynä. Samoin kyllähän keräilyssä on vielä parantamisen varaa. Edelleen sitä viittä sikaa voidaan hakea kaukaakin.


Tätähän minä toisaalla toin esille. Ne viisi sikaa on varmasti sitkistynyt ennen leikkaamoa.
Nurmoon, ni.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: ja101 - 12.12.18 - klo:21:54


Lihalla on se teurastus- ja keräilykustannus ja muut kulut myös täällä paikallisesti, ei taida olla aivan yhtä helppo kiertää kotimaisia hinnanpolkijoita.

-SS-
Joo ei. Teurastus on kallista jos vertaa vaikka saksaan. Palkkakustannus, tehottomuus jne syynä. Samoin kyllähän keräilyssä on vielä parantamisen varaa. Edelleen sitä viittä sikaa voidaan hakea kaukaakin.


Tätähän minä toisaalla toin esille. Ne viisi sikaa on varmasti sitkistynyt ennen leikkaamoa.
Nurmoon, ni.

Juu kyl mä sen huomasin...
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: ja101 - 13.12.18 - klo:07:12
Suurten yksikkökokojen eläintauti- ja muu taloudellinen riski kasvaa sietämättömäsi niinkuin on jo nähtykin. Alkutuotanto tulee siirtymään teurastamojen haltuun joilla on tarvetta ja kykyä hallita näitä riskejä. Amerikan kultamailla näin on ollut jo vuosikymmenet. Suurimmalla teurastamoilla on enemmän sikoja kasvatuksessa kuin suomessa on yhteensä.
Meinaatko että suomessa millään lihatalolla on muskeleita tuohon? Itse näkisin enemmänkin niin mikäli nykyinen kehitys jatkuu että kojta tässä ollaan vielä enemmän kaupannrenkejä eli kauppa hallitsee koko ketjun alusta loppuun ja sitten sitä ollaan vaan palkansaajana sikalassa töissä.

Toisaalla kun pohditaan tuota hk:n ostamista niin mitäs jos ostaja onkin jonkikumpi kauppaketju? Tuotteet yksinoikeudella kyseiselle ketjulle ja hinta päätetään sitten valmiiksi tarpeeksi alas...
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: Tapani - 13.12.18 - klo:07:34
Eihan tuon Timon ja Marja-Liisan tarvii mitään tehdä. Timo on jo eläkkeellä ja Marja-Liisa pääsee parin vuoden päästä. Viljelee sen pari vuotta

Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: bdr-529 - 13.12.18 - klo:08:21
Suurten yksikkökokojen eläintauti- ja muu taloudellinen riski kasvaa sietämättömäsi niinkuin on jo nähtykin. Alkutuotanto tulee siirtymään teurastamojen haltuun joilla on tarvetta ja kykyä hallita näitä riskejä. Amerikan kultamailla näin on ollut jo vuosikymmenet. Suurimmalla teurastamoilla on enemmän sikoja kasvatuksessa kuin suomessa on yhteensä.
Meinaatko että suomessa millään lihatalolla on muskeleita tuohon? Itse näkisin enemmänkin niin mikäli nykyinen kehitys jatkuu että kojta tässä ollaan vielä enemmän kaupannrenkejä eli kauppa hallitsee koko ketjun alusta loppuun ja sitten sitä ollaan vaan palkansaajana sikalassa töissä.

Toisaalla kun pohditaan tuota hk:n ostamista niin mitäs jos ostaja onkin jonkikumpi kauppaketju? Tuotteet yksinoikeudella kyseiselle ketjulle ja hinta päätetään sitten valmiiksi tarpeeksi alas...


 Miksi kauppa hirttäisi itsensä tuotantoketjuun joka on konkurssiin julistamista vailla. Ostetaan valmis tavara sieltä mistä halvimmalla saadaan ilman omaa riskiä.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: ja101 - 13.12.18 - klo:08:28
Eihan tuon Timon ja Marja-Liisan tarvii mitään tehdä. Timo on jo eläkkeellä ja Marja-Liisa pääsee parin vuoden päästä. Viljelee sen pari vuotta
Juu heillähän on ihan hyvä tilanne. Olettaen tietenkin että velat oli maksettu. Kyllähän siinä silloin on hyvä lopettaa eikä ole pakko jatkaa.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: Puuha-Pete - 23.12.18 - klo:07:34
Kumman vähän omaehtoista rehua käyttävät sikapalatsit. Heti kun viljan maailmanmarkkinahinta nousee, alkaa kriisi. Vaikka mitään muutosta ei tulisi omia rehuja syöttäville.

Ymmärrän kyllä, että laskennallinen kustannus nousee viljan hinnan noustessa. Samoin kuin isännän palkkavaatimus ja tarvittava pääoman tuottoprosentti kun nousee, tappio syvenee.

Siinä on otettu ehkä tietoinen riski, luotetaan, että paikalliset viljamarkkkinat ovat aina pilkkahintaiset, että rehut saa puoli-ilmaiseksi esimerkiksi naapureilta, ja omilta mailta laitetaan sitten suojavyöhykettä, juurikasta ja tuorehernettä ja näitä hyvänhintaisia viljelymuotoja. Viljakauppias totesi juuri tuossa jutustelun lomassa, että ainakaan keskusliikkeistä rehuviljaa ei osteta näihin rehutehtaisiin tms. Eli "ei kelpaa ollenkaan".

Ulkomaille mahtui vielä viljaa. Eivätkä maksa edes huonosti, missä lie Kiinassa.

-SS-

Tuolla jo linkittelin kuinka toinen lopettaa kannattamattomuuden vuoksi, 3euroa per sika tappiota, ja toinen laajentaa oikeen isolla kaavalla.

Joku ei vaan täsmää.

Onkohan tässä jokajouluinen kinkkukampanja menossa? Ulkomainen liha kannattaa silti tuottaa ja rahdata tänne pakastealtaaseen, silti se on lähtömaassa tuottavaa, ja on vielä halvempaa kun täällä tuotettu rahtien ja muiden kulujen jälkeenkin.

Tässäkin on joku täsmäämätön yhtälö....?
Se täsmäämätön yhtälö on kaupassa. Tarkoituksella tuodaan lihaa kalliimmalla ja myydään sitä halvemmalla että saadaan kotimainen hintataso pysymään kurissa. Ajatusta voi soveltaa muihinkin tuotteisiin ihan vapaasti...

Sulla on kyllä vahvasti tulossa foliohattuvaihe päällensä, että kauppa tuo tarkoituksella kalliimmalla lihaa sen vuoksi että voi myydä sitä halvemmalla täällä että kotimaan hintataso pysyy alhaalla?

Kannattas käydä se yritystalouden peruskurssi...... 🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Voi kiesus...missä tynnyrissä sää elät?
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: Ponumark - 07.01.19 - klo:17:30
>Sikasykli
Jos sianlihan tuotanto syystä tai toisesta supistuu tai kysyntä kasvaa tuotantoa jyrkemmin, nousee kinkun hinta.

Sikasykli on ollut tauolla Suomessa koko EU-ajan,koska aina on maksettu pohjahintaa.Korttitalo on pysynyt kasassa 141- yms. tukien varassa,jotka ovat kutistuneet olemattomiin.No monet ovat paikkailleet metsänmyynnillä tuontantoaan,joka on lievästi sanottuna mieletöntä,koska loppu siitäkin tulee aikanaan.

Helppo on syyttää viljanhintaa,kun lihafirmojen laskutaidot ovat käytännössä olemattomat sen asian suhteen ,että raaka-aineellakin on oikeasti oikea kustannuksia vastaava hinta.Jota ei millään haluttasisi maksaa.

Kovasti kiinnostaisi Pigmanin ohjeistukset ammattimiesten tuloksentekemisestä nyt,kun luuseriharrastelijat lopettelevat kiihtyvällä tahdilla.Yllättäin on radiohiljaisuutta riittänyt pidemmän aikaa😎😄.

Jep. siinä se ero. Pigman tekee edelleen bisnestä. Sinä ruikutat vuosikausia palstalla ja syytät omasta ammattitaidottomuudesta muita.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: ja101 - 07.01.19 - klo:18:56
>Sikasykli
Jos sianlihan tuotanto syystä tai toisesta supistuu tai kysyntä kasvaa tuotantoa jyrkemmin, nousee kinkun hinta.

Sikasykli on ollut tauolla Suomessa koko EU-ajan,koska aina on maksettu pohjahintaa.Korttitalo on pysynyt kasassa 141- yms. tukien varassa,jotka ovat kutistuneet olemattomiin.No monet ovat paikkailleet metsänmyynnillä tuontantoaan,joka on lievästi sanottuna mieletöntä,koska loppu siitäkin tulee aikanaan.

Helppo on syyttää viljanhintaa,kun lihafirmojen laskutaidot ovat käytännössä olemattomat sen asian suhteen ,että raaka-aineellakin on oikeasti oikea kustannuksia vastaava hinta.Jota ei millään haluttasisi maksaa.

Kovasti kiinnostaisi Pigmanin ohjeistukset ammattimiesten tuloksentekemisestä nyt,kun luuseriharrastelijat lopettelevat kiihtyvällä tahdilla.Yllättäin on radiohiljaisuutta riittänyt pidemmän aikaa😎😄.

Jep. siinä se ero. Pigman tekee edelleen bisnestä. Sinä ruikutat vuosikausia palstalla ja syytät omasta ammattitaidottomuudesta muita.
Kyllä mä väittäisin että tällä hetkellä kukaan sikojen pitäjä ei tee bisnestä, tai no joku joka myy sen muutaman sian suoramyyntinä jossain, mutta muut eivät. Jos joku tekee bisnestä niin sitten haluan kyllä nähdä laskelmat. Joo ja kyllä tuet on tuohon päälle jos sellaisia on, mutta eipä tukien vuoksi paljonkaan tarvitse sikoja pitää jotta ne saa. Eikös se ollut, että vähän reilu yksi sika per ha ympäri vuoden niin tuet tulee.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: Eemeli - 11.01.19 - klo:05:55
Teillähän on omienne joukossa asiantuntija nimeltä sirkka-liisa anttila. Kyselkää sieltä.

ministeriaikanaan hällähän oli oikein visio, jota investointituilla pönkitettiin. Puhtailla elintarvikkeilla vallataan koko maailma

Kannatta sieltä käydä kyselemässä. Muuten olisi valmista, vain markkinat ja kate enää puuttuu.
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: ja101 - 11.01.19 - klo:07:38
Teillähän on omienne joukossa asiantuntija nimeltä sirkka-liisa anttila. Kyselkää sieltä.

ministeriaikanaan hällähän oli oikein visio, jota investointituilla pönkitettiin. Puhtailla elintarvikkeilla vallataan koko maailma

Kannatta sieltä käydä kyselemässä. Muuten olisi valmista, vain markkinat ja kate enää puuttuu.
Lueskelin aikoinaan niitä kolumneja mitä kirjoitteli johonkin lehteen niin kyllä niissä monesti oli niin paksua tekstiä että huh huh. Ei oikein ole jäänyt positiivista kuvaa kyseisestä henkilöstä..
Otsikko: Vs: karsinat tyhjenee, mitä sitten tehdään.
Kirjoitti: PelleH - 11.01.19 - klo:17:28
SLA on tehnyt etelä-Suomen maataloudelle enemmän vahinkoa kuin halla,hukkakaura ja Hankkija yhteensä.Korkeaojan kanssa. Ja Puran.
Ja kaikki B-alueelta.