Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Ruisrypsimohralvehnä - 21.12.18 - klo:23:46
-
Näin Joulun aikaan on hyvää aikaa pysähtyä pohtimaan, miksi maanviljelijät ovat joutuneet ottamaan pikavippejä maksaakseen juoksevia kuluja? Itse lähtisin liikkeelle tukipudotuksesta 100e/ha joka tapahtui 3 vuotta sitten, eli vuonna 2016, sitten tuli vuosi 2017, jolloin kärsittiin märkyydestä, ja sitten vielä tämä vuosi 2018 jolloin kuivuus oli ongelma. Nämä kolme asiaa ovat ajaneet Suomen maatalouden tähän tilaan. Seuraava takaisku oli satovahinko korvausten poistaminen juuri ennen näitä katovuosia ja siirtäminen sen markkinatalouden armoille. Itse molempina katovuosina markkinaehtoisen katovakuutuksen ottaneena ja euroakaan sieltä saaneena. Ymmärrän että niiden varaan ei kannata enää omaa viljelyä rakentaa. Seuraava takaisku minkä maanviljelijät saivat oli sukupolvenvaihdosta koskeva luopumistukiehdoista luopuminen. Se oli näistä virheistä suurin. Koska muutenkin maatalous alan houkuttavuus nuorten keskuudessa ei ole huippuluokkaa. Ja tämä päätös vielä vähensi sitä. Nyt tarvitaan oikeita päätöksiä uudelle ohjelmatukikaudelle, jotta nyt me keski-ikäiset Suomalaiset maanviljelijät ja muutkin saamme palvelutaloissa 2045-luvulla puhdasta Suomalaista ruokaa. Jäämme seuraamaan päättäjien oikeita päätöksiä poliittisista taustoista välittämättä.
-
Onhan se iso ongelma jos ei pysty laittamaan 10 000 euroa kuukaudessa yksityistalouden pyörittämiseen ellei ota pikavippejä paikkaamaan vajetta 😂 Olisikohan se syy tuossa 😂
-
Ei markkinataloutta ole se, että tehdään esim. viljelysopimus jos sen velvoitteet
koskevat vain viljelijää. Ostaja määrää hinnan, laadun ja päättää ottaako kuorman
vastaan. Ostajalla ei ole mitään riskiä sadon onnistumisesta. Rahdin maksaa aina
myyjä. Ei pikavippi mikään niin uusi ilmiö ole. Nyt siihen liittyy koronkiskonta. Vanhaan
aikaan iloiset kaljaveikot kävi lainaamassa taksilla ajaen viiskymppisen. Maksoivat
sitten kun jaksoivat tai tulivat töihin. Noottaa, parempi se oli.
-
Entisaikaan puhuttiin siitä vekselivetoisesta maataloudesta. Nyt tälle on vain keksitty uusi nimi. Korkokin huitelee samoissa lukemissa.. ja se vanha hokema, että kun syksyllä tekee riittävän kokoisen vekselin, talvi menee yhdessä hujauksessa..
-
Näin Joulun aikaan on hyvää aikaa pysähtyä pohtimaan, miksi maanviljelijät ovat joutuneet ottamaan pikavippejä maksaakseen juoksevia kuluja? Itse lähtisin liikkeelle tukipudotuksesta 100e/ha joka tapahtui 3 vuotta sitten, eli vuonna 2016, sitten tuli vuosi 2017, jolloin kärsittiin märkyydestä, ja sitten vielä tämä vuosi 2018 jolloin kuivuus oli ongelma. Nämä kolme asiaa ovat ajaneet Suomen maatalouden tähän tilaan. Seuraava takaisku oli satovahinko korvausten poistaminen juuri ennen näitä katovuosia ja siirtäminen sen markkinatalouden armoille. Itse molempina katovuosina markkinaehtoisen katovakuutuksen ottaneena ja euroakaan sieltä saaneena. Ymmärrän että niiden varaan ei kannata enää omaa viljelyä rakentaa. Seuraava takaisku minkä maanviljelijät saivat oli sukupolvenvaihdosta koskeva luopumistukiehdoista luopuminen. Se oli näistä virheistä suurin. Koska muutenkin maatalous alan houkuttavuus nuorten keskuudessa ei ole huippuluokkaa. Ja tämä päätös vielä vähensi sitä. Nyt tarvitaan oikeita päätöksiä uudelle ohjelmatukikaudelle, jotta nyt me keski-ikäiset Suomalaiset maanviljelijät ja muutkin saamme palvelutaloissa 2045-luvulla puhdasta Suomalaista ruokaa. Jäämme seuraamaan päättäjien oikeita päätöksiä poliittisista taustoista välittämättä.
Mä taas näkisin että tuo luopumistuki järjestelmä on osittain ajanut maatalouden tähä tilanteeseen missä ollaan. Auliisti siirretty toimeentulemattomia tiloja jatkajille ja nyt kun hiema koitellaan niin ongelmat on käsissä.
Toisekseen ei kai tollasia katokorvaus systeemejäkään ole mitää järkeä ylläpitää. Ei kai oikeasti ole tarkoitus että homma toimiminen perustuu siihen että korvaukset pelastaa. Alaan kuuluu sää riski ja sillä siisti.
Ja kolmanneksi tukitason tippuminen oli tiedossa peliliike olisi pitänyt tehdä ajoissa. Nytkin on tiedossa että tuet laskee eli alkakaa sopeuttamaan toimia sen mukaiseksi.
-
Näin Joulun aikaan on hyvää aikaa pysähtyä pohtimaan, miksi maanviljelijät ovat joutuneet ottamaan pikavippejä maksaakseen juoksevia kuluja? Itse lähtisin liikkeelle tukipudotuksesta 100e/ha joka tapahtui 3 vuotta sitten, eli vuonna 2016, sitten tuli vuosi 2017, jolloin kärsittiin märkyydestä, ja sitten vielä tämä vuosi 2018 jolloin kuivuus oli ongelma. Nämä kolme asiaa ovat ajaneet Suomen maatalouden tähän tilaan. Seuraava takaisku oli satovahinko korvausten poistaminen juuri ennen näitä katovuosia ja siirtäminen sen markkinatalouden armoille. Itse molempina katovuosina markkinaehtoisen katovakuutuksen ottaneena ja euroakaan sieltä saaneena. Ymmärrän että niiden varaan ei kannata enää omaa viljelyä rakentaa. Seuraava takaisku minkä maanviljelijät saivat oli sukupolvenvaihdosta koskeva luopumistukiehdoista luopuminen. Se oli näistä virheistä suurin. Koska muutenkin maatalous alan houkuttavuus nuorten keskuudessa ei ole huippuluokkaa. Ja tämä päätös vielä vähensi sitä. Nyt tarvitaan oikeita päätöksiä uudelle ohjelmatukikaudelle, jotta nyt me keski-ikäiset Suomalaiset maanviljelijät ja muutkin saamme palvelutaloissa 2045-luvulla puhdasta Suomalaista ruokaa. Jäämme seuraamaan päättäjien oikeita päätöksiä poliittisista taustoista välittämättä.
Mä taas näkisin että tuo luopumistuki järjestelmä on osittain ajanut maatalouden tähä tilanteeseen missä ollaan. Auliisti siirretty toimeentulemattomia tiloja jatkajille ja nyt kun hiema koitellaan niin ongelmat on käsissä.
Toisekseen ei kai tollasia katokorvaus systeemejäkään ole mitää järkeä ylläpitää. Ei kai oikeasti ole tarkoitus että homma toimiminen perustuu siihen että korvaukset pelastaa. Alaan kuuluu sää riski ja sillä siisti.
Ja kolmanneksi tukitason tippuminen oli tiedossa peliliike olisi pitänyt tehdä ajoissa. Nytkin on tiedossa että tuet laskee eli alkakaa sopeuttamaan toimia sen mukaiseksi.
missään ei sanottu, keitä ja mistä tiloilta pikavippejä ottaneet viljelijät ovat? Konkurssiin menneistä on uutisoitu ainakin isoista tiloista, joilla on ollut kovempi paine pärjätä ja jatkaa. Pienet tilat näivettyvät, myyvät pikkuhiljaa peltoja tai hankkivat muita tuloja pärjätäkseen. Luultavasti näitä pikavippitiloja tiloja on vähän, eikä tästä voi vetää mitään johtopäätöstä.
Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita eli kumpaa sanomaa on uskominen? Jos taas tukijärjestelmä mahdollistaa isot investoinnit, vaikka tulo yrittämisestä jää neljään euroon on jossain vika. Tukiriippuvuudesta pitäisi päästä enemmän eroon, kuin mennä syvemmälle, kohta ollaan valtion työntekijöitä vailla omaa päätösvaltaa mistään. Tarkoittaisi enemmän teollisuuden ja kaupan asemaan puuttumista. Tukijärjestelmään pitäisi lisätä mm näitä esillä olleita verotuksellisia juttuja.
-
Näin Joulun aikaan on hyvää aikaa pysähtyä pohtimaan, miksi maanviljelijät ovat joutuneet ottamaan pikavippejä maksaakseen juoksevia kuluja? Itse lähtisin liikkeelle tukipudotuksesta 100e/ha joka tapahtui 3 vuotta sitten, eli vuonna 2016, sitten tuli vuosi 2017, jolloin kärsittiin märkyydestä, ja sitten vielä tämä vuosi 2018 jolloin kuivuus oli ongelma. Nämä kolme asiaa ovat ajaneet Suomen maatalouden tähän tilaan. Seuraava takaisku oli satovahinko korvausten poistaminen juuri ennen näitä katovuosia ja siirtäminen sen markkinatalouden armoille. Itse molempina katovuosina markkinaehtoisen katovakuutuksen ottaneena ja euroakaan sieltä saaneena. Ymmärrän että niiden varaan ei kannata enää omaa viljelyä rakentaa. Seuraava takaisku minkä maanviljelijät saivat oli sukupolvenvaihdosta koskeva luopumistukiehdoista luopuminen. Se oli näistä virheistä suurin. Koska muutenkin maatalous alan houkuttavuus nuorten keskuudessa ei ole huippuluokkaa. Ja tämä päätös vielä vähensi sitä. Nyt tarvitaan oikeita päätöksiä uudelle ohjelmatukikaudelle, jotta nyt me keski-ikäiset Suomalaiset maanviljelijät ja muutkin saamme palvelutaloissa 2045-luvulla puhdasta Suomalaista ruokaa. Jäämme seuraamaan päättäjien oikeita päätöksiä poliittisista taustoista välittämättä.
Mä taas näkisin että tuo luopumistuki järjestelmä on osittain ajanut maatalouden tähä tilanteeseen missä ollaan. Auliisti siirretty toimeentulemattomia tiloja jatkajille ja nyt kun hiema koitellaan niin ongelmat on käsissä.
Toisekseen ei kai tollasia katokorvaus systeemejäkään ole mitää järkeä ylläpitää. Ei kai oikeasti ole tarkoitus että homma toimiminen perustuu siihen että korvaukset pelastaa. Alaan kuuluu sää riski ja sillä siisti.
Ja kolmanneksi tukitason tippuminen oli tiedossa peliliike olisi pitänyt tehdä ajoissa. Nytkin on tiedossa että tuet laskee eli alkakaa sopeuttamaan toimia sen mukaiseksi.
missään ei sanottu, keitä ja mistä tiloilta pikavippejä ottaneet viljelijät ovat? Konkurssiin menneistä on uutisoitu ainakin isoista tiloista, joilla on ollut kovempi paine pärjätä ja jatkaa. Pienet tilat näivettyvät, myyvät pikkuhiljaa peltoja tai hankkivat muita tuloja pärjätäkseen. Luultavasti näitä pikavippitiloja tiloja on vähän, eikä tästä voi vetää mitään johtopäätöstä.
Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita eli kumpaa sanomaa on uskominen? Jos taas tukijärjestelmä mahdollistaa isot investoinnit, vaikka tulo yrittämisestä jää neljään euroon on jossain vika. Tukiriippuvuudesta pitäisi päästä enemmän eroon, kuin mennä syvemmälle, kohta ollaan valtion työntekijöitä vailla omaa päätösvaltaa mistään. Tarkoittaisi enemmän teollisuuden ja kaupan asemaan puuttumista. Tukijärjestelmään pitäisi lisätä mm näitä esillä olleita verotuksellisia juttuja.
Tukiriippuvuudesta- ja luopumistuesta luopuminen on suurimmat uhat huoltovarmuuden kannalta. Näkisin että elintarviketeollisuudella ei ole halukkuutta maksaa tuotteesta niin suurta hintaa, että se kattaa kaikki kulut ja mahdollistaa investoinnit ja maanviljelijän kohtuullisen toimeentulon. Esimerkiksi 100 euron/ha pudotus tuessa pitäisi kompensoida 100 euroo/tonni viljan hintaan..Ja silloin viljan hinta olisi noin 300 e/tonni, mikä on eläintiloille ihan liian suuri kuluerä. Nyt jo näemme sikatilojen kohdalla kuinka viljan hinta on vähentänyt niiden määrää merkittävästi ja kinkkupula 2019 Jouluna on jo väläytelty.
-
Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita
Näkisin tuon 4€/h lähinnä jo väsyneenä harhauttamisyrityksenä. Siinä yhdistellään jotakin keskimääräistä, mikä ei kerro yhtään mistään mitään, johonkin heikoimpaan ja parhaimpaan , mitkä nekään eivät kero yhtään mistään mitään. Eli esimerkiksi semmoinen looginen nurjahdus kuin vaikkapa 1000 ha maatila, 1000 lehmää, jotka käsinlypsetään aamukasteisella niityllä ? Vaikka koko businesta hoideltaisiin jollakin kaukosäätimellä ja alihankkijoiden voimin, kun isäntäväki lomailee Balilla. Näin äkkinäisesti katsoen Iltalehden maakuntien maataloustukihakua ja verotietoja, niin aika yleinen näyttäisi olevan 70 - 150 k€ ansiotulot ja samansuuruiset tai jopa suuremmat pääomatulot. Jos vaikka nyt 50 k€ ansiotulot jaetaan vuoden kaikilla tunneilla eli 8760, tulee tuntipalkaksi jo lähes 6 €. 100 k€ 12 €. Pääomatulojahan ei maanviljelijän tuloiksi lasketa näissä julkisuuden marttyyrikertomuksissa.
-SS-
-
100 euron/ha pudotus tuessa pitäisi kompensoida 100 euroo/tonni viljan hintaan..Ja silloin viljan hinta olisi noin 300 e/tonni, mikä on eläintiloille ihan liian suuri kuluerä. Nyt jo näemme sikatilojen kohdalla kuinka viljan hinta on vähentänyt niiden määrää merkittävästi ja kinkkupula 2019 Jouluna on jo väläytelty.
4 t viljasadosta ehkä kuitenkin 25 €/tonni olisi kompensaatio sille 100 €/ha pinta-alatuelle.
Tuo suora viljan hintaan tuleva tuki ei koskaan enää tule sellaisenaan uudelleen käyttöön, se on aivan liian kallis järjestelmä sellaiselle pienelle valtiolle, jolla ei ole rikkaita hiili- ja öljyesiintymiä. Ja vaatii huumetarkastusten kaltaisia tiukkoja rajavalvontajärjestelmiä.
-SS-
-
Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita
Näkisin tuon 4€/h lähinnä jo väsyneenä harhauttamisyrityksenä. Siinä yhdistellään jotakin keskimääräistä, mikä ei kerro yhtään mistään mitään, johonkin heikoimpaan ja parhaimpaan , mitkä nekään eivät kero yhtään mistään mitään. Eli esimerkiksi semmoinen looginen nurjahdus kuin vaikkapa 1000 ha maatila, 1000 lehmää, jotka käsinlypsetään aamukasteisella niityllä ? Vaikka koko businesta hoideltaisiin jollakin kaukosäätimellä ja alihankkijoiden voimin, kun isäntäväki lomailee Balilla. Näin äkkinäisesti katsoen Iltalehden maakuntien maataloustukihakua ja verotietoja, niin aika yleinen näyttäisi olevan 70 - 150 k€ ansiotulot ja samansuuruiset tai jopa suuremmat pääomatulot. Jos vaikka nyt 50 k€ ansiotulot jaetaan vuoden kaikilla tunneilla eli 8760, tulee tuntipalkaksi jo lähes 6 €. 100 k€ 12 €. Pääomatulojahan ei maanviljelijän tuloiksi lasketa näissä julkisuuden marttyyrikertomuksissa.
-SS-
Ainakin näillä meidän alueen suurten pääomatulojen viljelijöillä (ei montaa) oli luultavasti metsätulot syynä listoille pääsyyn, koska itse viljelytuet (tilakoko) ei sitä voine mitenkään selittää. Eräällä voi selittää muusta yritystoiminnasta tulevat osingot.
Tuolla toisessa ketjussa peräsin tutkimusta näihin pikavippeihin johtaneisiin syihin, mutta totta kai yhtälailla kiinnostaisi myös nuo onnistumisiin ja menestymiseen (pitäät tietysti ensin määrittää menestyminen) johtaneet syyt. En kaipaa syyllisiä, mutta Lahtist ja kk:ta kaipaisin...
-
Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita
Näkisin tuon 4€/h lähinnä jo väsyneenä harhauttamisyrityksenä. Siinä yhdistellään jotakin keskimääräistä, mikä ei kerro yhtään mistään mitään, johonkin heikoimpaan ja parhaimpaan , mitkä nekään eivät kero yhtään mistään mitään. Eli esimerkiksi semmoinen looginen nurjahdus kuin vaikkapa 1000 ha maatila, 1000 lehmää, jotka käsinlypsetään aamukasteisella niityllä ? Vaikka koko businesta hoideltaisiin jollakin kaukosäätimellä ja alihankkijoiden voimin, kun isäntäväki lomailee Balilla. Näin äkkinäisesti katsoen Iltalehden maakuntien maataloustukihakua ja verotietoja, niin aika yleinen näyttäisi olevan 70 - 150 k€ ansiotulot ja samansuuruiset tai jopa suuremmat pääomatulot. Jos vaikka nyt 50 k€ ansiotulot jaetaan vuoden kaikilla tunneilla eli 8760, tulee tuntipalkaksi jo lähes 6 €. 100 k€ 12 €. Pääomatulojahan ei maanviljelijän tuloiksi lasketa näissä julkisuuden marttyyrikertomuksissa.
-SS-
Ehkä sinne pääseiden tulot ovat keskimmärin tuota luokkaa, mutta ei taida montaa maanviljelijää yltää edes Iltalehden minimirajalle.
-
Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita
Näkisin tuon 4€/h lähinnä jo väsyneenä harhauttamisyrityksenä. Siinä yhdistellään jotakin keskimääräistä, mikä ei kerro yhtään mistään mitään, johonkin heikoimpaan ja parhaimpaan , mitkä nekään eivät kero yhtään mistään mitään. Eli esimerkiksi semmoinen looginen nurjahdus kuin vaikkapa 1000 ha maatila, 1000 lehmää, jotka käsinlypsetään aamukasteisella niityllä ? Vaikka koko businesta hoideltaisiin jollakin kaukosäätimellä ja alihankkijoiden voimin, kun isäntäväki lomailee Balilla. Näin äkkinäisesti katsoen Iltalehden maakuntien maataloustukihakua ja verotietoja, niin aika yleinen näyttäisi olevan 70 - 150 k€ ansiotulot ja samansuuruiset tai jopa suuremmat pääomatulot. Jos vaikka nyt 50 k€ ansiotulot jaetaan vuoden kaikilla tunneilla eli 8760, tulee tuntipalkaksi jo lähes 6 €. 100 k€ 12 €. Pääomatulojahan ei maanviljelijän tuloiksi lasketa näissä julkisuuden marttyyrikertomuksissa.
-SS-
Ehkä sinne pääseiden tulot ovat keskimmärin tuota luokkaa, mutta ei taida montaa maanviljelijää yltää edes Iltalehden minimirajalle.
Näin, mutta kyseinen menestyvien rakennemuutosyritysten osuus vastaa merkittävästä osasta sekä tuotantoa että tukieuroja. Siksi lisätuen tarve esitetään julkisuudessa pientilojen alhaisina tuloina, esitetään maalaisromanttinen perheviljelmä, joka on säälittävissä vaikeuksissa. Tuotantoon sidotut, samoin hehtaareihin liitetyt kriisituet hyödyttävät silti eniten suuren volyymin tehtaita. Ketkäpä ennakoitavasti kritisoisivat eniten sitä, että jos vaikka tuo 1,7 miljardin maataloustukipotti jaettaisiinkin 50000 tilan kesken tasan, poistettaisiin hintatuet ja pinta-alatuet kokonaan ?
-SS-
-
Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita
Näkisin tuon 4€/h lähinnä jo väsyneenä harhauttamisyrityksenä. Siinä yhdistellään jotakin keskimääräistä, mikä ei kerro yhtään mistään mitään, johonkin heikoimpaan ja parhaimpaan , mitkä nekään eivät kero yhtään mistään mitään. Eli esimerkiksi semmoinen looginen nurjahdus kuin vaikkapa 1000 ha maatila, 1000 lehmää, jotka käsinlypsetään aamukasteisella niityllä ? Vaikka koko businesta hoideltaisiin jollakin kaukosäätimellä ja alihankkijoiden voimin, kun isäntäväki lomailee Balilla. Näin äkkinäisesti katsoen Iltalehden maakuntien maataloustukihakua ja verotietoja, niin aika yleinen näyttäisi olevan 70 - 150 k€ ansiotulot ja samansuuruiset tai jopa suuremmat pääomatulot. Jos vaikka nyt 50 k€ ansiotulot jaetaan vuoden kaikilla tunneilla eli 8760, tulee tuntipalkaksi jo lähes 6 €. 100 k€ 12 €. Pääomatulojahan ei maanviljelijän tuloiksi lasketa näissä julkisuuden marttyyrikertomuksissa.
-SS-
Ehkä sinne pääseiden tulot ovat keskimmärin tuota luokkaa, mutta ei taida montaa maanviljelijää yltää edes Iltalehden minimirajalle.
Näin, mutta kyseinen menestyvien rakennemuutosyritysten osuus vastaa merkittävästä osasta sekä tuotantoa että tukieuroja. Siksi lisätuen tarve esitetään julkisuudessa pientilojen alhaisina tuloina, esitetään maalaisromanttinen perheviljelmä, joka on säälittävissä vaikeuksissa. Tuotantoon sidotut, samoin hehtaareihin liitetyt kriisituet hyödyttävät silti eniten suuren volyymin tehtaita. Ketkäpä ennakoitavasti kritisoisivat eniten sitä, että jos vaikka tuo 1,7 miljardin maataloustukipotti jaettaisiinkin 50000 tilan kesken tasan, poistettaisiin hintatuet ja pinta-alatuet kokonaan ?
-SS-
Tuo oli EU:n tukipolitiikan uudistuksen suunnittelijan Stefan Tangermannin ajatus 1980-luvulla. Jostain syystä uudistus toteutui täsmälleen päinvastaisena.
-
EU:n CAP - uudistuksissa on aina ollut "perheviljelymuodon" säilyminen perusteissa. Varsinkin uusissa EU-maissa nykyjärjestelmä silti on nopeasti tuhonnut perheviljelmät ja siirtänyt painopisteen suuriin yhtiömuotoisiin agroyksikköihin, vaikka kaikissa EU-maatalouspolitiikan strategiapapereissa on tämä tuttu lausuma "pienistä ja keskisuurista perheviljelmistä, näin uusimmassakin:
https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/budget-may2018-modernising-cap_en.pdf
"The new CAP will focus strongly on supporting the small and medium-sized family farms that are the heart of the EU’s agricultural way of life, as well as on encouraging young farmers to join the profession."
Eli uusi CAP-uudistus 2020 eteenpäin muka keskittyisi tukemaan pieniä ja keskisuuria perheviljelmiä, jotka ovat EU:n maatalouden ydin (ei kylläkään enää tuotannon eikä tuki-imuroinnin osalta, oma huomautus) , ja tukemaan nuoria viljelijöitä alkamaan viljelijän ammattiin.
-SS-
-
EU:n CAP - uudistuksissa on aina ollut "perheviljelymuodon" säilyminen perusteissa. Varsinkin uusissa EU-maissa nykyjärjestelmä silti on nopeasti tuhonnut perheviljelmät ja siirtänyt painopisteen suuriin yhtiömuotoisiin agroyksikköihin, vaikka kaikissa EU-maatalouspolitiikan strategiapapereissa on tämä tuttu lausuma "pienistä ja keskisuurista perheviljelmistä, näin uusimmassakin:
https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/budget-may2018-modernising-cap_en.pdf
"The new CAP will focus strongly on supporting the small and medium-sized family farms that are the heart of the EU’s agricultural way of life, as well as on encouraging young farmers to join the profession."
Eli uusi CAP-uudistus 2020 eteenpäin muka keskittyisi tukemaan pieniä ja keskisuuria perheviljelmiä, jotka ovat EU:n maatalouden ydin (ei kylläkään enää tuotannon eikä tuki-imuroinnin osalta, oma huomautus) , ja tukemaan nuoria viljelijöitä alkamaan viljelijän ammattiin.
-SS-
Tangermannilta on otettu ainostaan tavoite käyttöön, keinot ovat mitä sattuu. Hänellä kyllä olisi ollut keinovalikoimakin tarjota. Eli jos tavoitteet ja keinot ovat ristiriidassa keskenään, niin silloin ei tietenkään voida päästä asetettuihin tavoitteisiin, vaan tulos on täysin sattumanvarainen.
-
missään ei sanottu, keitä ja mistä tiloilta pikavippejä ottaneet viljelijät ovat? Konkurssiin menneistä on uutisoitu ainakin isoista tiloista, joilla on ollut kovempi paine pärjätä ja jatkaa. Pienet tilat näivettyvät, myyvät pikkuhiljaa peltoja tai hankkivat muita tuloja pärjätäkseen. Luultavasti näitä pikavippitiloja tiloja on vähän, eikä tästä voi vetää mitään johtopäätöstä.
Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita eli kumpaa sanomaa on uskominen? Jos taas tukijärjestelmä mahdollistaa isot investoinnit, vaikka tulo yrittämisestä jää neljään euroon on jossain vika. Tukiriippuvuudesta pitäisi päästä enemmän eroon, kuin mennä syvemmälle, kohta ollaan valtion työntekijöitä vailla omaa päätösvaltaa mistään. Tarkoittaisi enemmän teollisuuden ja kaupan asemaan puuttumista. Tukijärjestelmään pitäisi lisätä mm näitä esillä olleita verotuksellisia juttuja.
Tukiriippuvuudesta- ja luopumistuesta luopuminen on suurimmat uhat huoltovarmuuden kannalta. Näkisin että elintarviketeollisuudella ei ole halukkuutta maksaa tuotteesta niin suurta hintaa, että se kattaa kaikki kulut ja mahdollistaa investoinnit ja maanviljelijän kohtuullisen toimeentulon. Esimerkiksi 100 euron/ha pudotus tuessa pitäisi kompensoida 100 euroo/tonni viljan hintaan..Ja silloin viljan hinta olisi noin 300 e/tonni, mikä on eläintiloille ihan liian suuri kuluerä. Nyt jo näemme sikatilojen kohdalla kuinka viljan hinta on vähentänyt niiden määrää merkittävästi ja kinkkupula 2019 Jouluna on jo väläytelty.
jälleen kerran on huomattava ero omavaraisuuden ja huoltovarmuuden välillä, jos kaikki syötävä ruoka tuotaisiin ulkoa, niin omavaraisuus on nolla, mutta huoltovarmuus voi silti olla hyvä. Meillä voi olla peltoa reservissä pelkillä tuilla ilman viljelyä, isot varastot, teollisuudella ja kaupalla pitkät sopimukset ulkomaisten tavarantoimittajien kanssa. Yhdellä maapallon vauraimmista maista ei ole ongelmaa edes kilpailla hinnalla kehitysmaita vastaan, tavaraa toimitetaan tänne kilvan, eikä loppua näy. Noin promille elintarvikkeista kulutetaan Suomessa, oltaisiin vähän kuin Pariisi tai Lontoo mutta minikoossa. Meille itselle ja teollisuuden työpaikoille tulisi ongelmia, eikä tämä muutenkaan olisi järkevää.
Teollisuuden ja kaupan osalta maksaminen perustuu tuloksen tekemiseen ja tehdään kaikki mitä lakipykälät sallii. Harmillisesti ruuasta on tullut kauppojen sisäänvetotuotteita eli katteiden tinkimisesta jopa kilpaillaan. Viljelijät taas pyrkivät hankkimaan itselleen rasitteita, mitä ei muissa maissa tunneta, tämä helpottaa tuonnin kasvua ja nostaa kotimaisen raaka-aineen hintaa. Tukipolitiikkalla tuetaan enemmän näitä sidosryhmiä, edes korkeilla tuilla ei tuotteiden hintaa saada alas. Lehdessä oli juttu lihantuottajasta joka haaveili laajennusinvestoinnista, 100 k€ oli hankkeeseen käytetty, kun rahoitusta ei yllättäen tullut. Lapion kärkeä peitti tuolloin vielä naarmuton maalipinta. Pelottaa seuraavan kauden kansalliset tukiratkaisut, nyt ilmapiiri on sitä myöten sekaisin, että ilmasto ja hiilineutraliteetti edellä mennään... kaikki muut joustaa.
-
100 euron/ha pudotus tuessa pitäisi kompensoida 100 euroo/tonni viljan hintaan..Ja silloin viljan hinta olisi noin 300 e/tonni, mikä on eläintiloille ihan liian suuri kuluerä. Nyt jo näemme sikatilojen kohdalla kuinka viljan hinta on vähentänyt niiden määrää merkittävästi ja kinkkupula 2019 Jouluna on jo väläytelty.
4 t viljasadosta ehkä kuitenkin 25 €/tonni olisi kompensaatio sille 100 €/ha pinta-alatuelle.
Tuo suora viljan hintaan tuleva tuki ei koskaan enää tule sellaisenaan uudelleen käyttöön, se on aivan liian kallis järjestelmä sellaiselle pienelle valtiolle, jolla ei ole rikkaita hiili- ja öljyesiintymiä. Ja vaatii huumetarkastusten kaltaisia tiukkoja rajavalvontajärjestelmiä.
-SS-
25 E/tonni on laskennallisesti oikea kompensaatio 100 e/ha tuen alenemalle 4000 kg/ha sadolla. Mutta mun laskelma 100 e/tonni perustuu. Lannoite, siemen- kasvinsuojelu ja työkuluihin jotka tulevat joka tapauksessa vaikka ei saisi kilookaan puitua. Tukihan tulee joka tapauksessa tällä hetkellä. Ja maatalouden alistaminen täysin markkinaehtoiseksi on liian suuri riski pitkässä juoksussa. Jo pelkästään 450 e/ha tuki tuo tällä viljan hinnalla keskimäärin liikevaihtoa 4000 kg/ha 1250 e/ha. Siitä Suomen keskimääräinen vuokrahinta 300 e/ha, viljelykulut 300 e/ha, muut kulut 200 e/ha. Niin palkkaan jää 450 euro/ha ja siitä täytyisi vielä tehdä kone investoinnit. Ne jää tekemättä jos meinaa jättää elämiseenkin jotain rahaa. Ja se ettei koneinvestoihin ole mahdollista korvamerkitä rahaa, niin silloin tulevaisuuden näkymät ei näytä kovin hyvältä.
-
Se syy on holtiton rahankäyttö. Jos on ylikalliit investoinnit, niin varmaan se tuntipalkka onkin luokka 4€. Mulla on pieni viljatila ja tuntipalkkaa yritin laskea, tosi vaikeaa, mutta kun laski koneiden työtunnit ja vaikka pistäis niihin vielä puolet lisää, niin päästään.. No, en mä palkkatöissä tiena lähellekkään noin paljoa. Mutta mulla pellot omia ja koneet ja rakennukset aika vanhoja.
-
Se syy on holtiton rahankäyttö. Jos on ylikalliit investoinnit, niin varmaan se tuntipalkka onkin luokka 4€. Mulla on pieni viljatila ja tuntipalkkaa yritin laskea, tosi vaikeaa, mutta kun laski koneiden työtunnit ja vaikka pistäis niihin vielä puolet lisää, niin päästään.. No, en mä palkkatöissä tiena lähellekkään noin paljoa. Mutta mulla pellot omia ja koneet ja rakennukset aika vanhoja.
Turhaa laskea jotain tuntipalkkaa maataloudesta. Jos työtä on vaikka se paljon puhuttu 2 vko eli 84 h vuodessa, ei paljoo auta vakka tuntipalkka
olis 40 €/h. Kun vuodessa kasaantuu vaan 3 360 €.
-
Se syy on holtiton rahankäyttö. Jos on ylikalliit investoinnit, niin varmaan se tuntipalkka onkin luokka 4€. Mulla on pieni viljatila ja tuntipalkkaa yritin laskea, tosi vaikeaa, mutta kun laski koneiden työtunnit ja vaikka pistäis niihin vielä puolet lisää, niin päästään.. No, en mä palkkatöissä tiena lähellekkään noin paljoa. Mutta mulla pellot omia ja koneet ja rakennukset aika vanhoja.
Virallisissa laskelmissa omillekin pelloille lasketaan kustannus. Samoin tietysti omille (maksetuille) koneille. Sijotukselle pitää saada tuotto. Jos ei halua (laskea) omille sijoituksille tuottoa, on sekin tietysti ihan ok. Aika moni, joka sijoitta rahaa vaikka pörssiin haluaa sieltä tuottoa arvonnousuna ja/tai osinkona. Maauskoyrittäjyydessä tätä ei aina tunnuta hahmotettavan.
-
Se syy on holtiton rahankäyttö. Jos on ylikalliit investoinnit, niin varmaan se tuntipalkka onkin luokka 4€. Mulla on pieni viljatila ja tuntipalkkaa yritin laskea, tosi vaikeaa, mutta kun laski koneiden työtunnit ja vaikka pistäis niihin vielä puolet lisää, niin päästään.. No, en mä palkkatöissä tiena lähellekkään noin paljoa. Mutta mulla pellot omia ja koneet ja rakennukset aika vanhoja.
Virallisissa laskelmissa omillekin pelloille lasketaan kustannus. Samoin tietysti omille (maksetuille) koneille. Sijotukselle pitää saada tuotto. Jos ei halua (laskea) omille sijoituksille tuottoa, on sekin tietysti ihan ok. Aika moni, joka sijoitta rahaa vaikka pörssiin haluaa sieltä tuottoa arvonnousuna ja/tai osinkona. Maauskoyrittäjyydessä tätä ei aina tunnuta hahmotettavan.
Moni turvallista sijoituskohdetta etsivä sijoittaa arvometalleihin, vaikka kukaan ei sille kultaharkolle osinkoja maksa. Vertailussa maakiinteistö menee johonkin tuottosijoituksen ja jatkuvuuden turvaamis-sijoituksen väliin.
Tuo tuottovaatimus- näennäis-tappio marttyrisoi ison joukon varakkaita maanviljelijöitä, vaikka sukupolvesta toiseen varallisuusasema sen kun paranee suvulla, ja maaomaisuus turpoaa aina vaan.
-SS-
-
Se syy on holtiton rahankäyttö. Jos on ylikalliit investoinnit, niin varmaan se tuntipalkka onkin luokka 4€. Mulla on pieni viljatila ja tuntipalkkaa yritin laskea, tosi vaikeaa, mutta kun laski koneiden työtunnit ja vaikka pistäis niihin vielä puolet lisää, niin päästään.. No, en mä palkkatöissä tiena lähellekkään noin paljoa. Mutta mulla pellot omia ja koneet ja rakennukset aika vanhoja.
Virallisissa laskelmissa omillekin pelloille lasketaan kustannus. Samoin tietysti omille (maksetuille) koneille. Sijotukselle pitää saada tuotto. Jos ei halua (laskea) omille sijoituksille tuottoa, on sekin tietysti ihan ok. Aika moni, joka sijoitta rahaa vaikka pörssiin haluaa sieltä tuottoa arvonnousuna ja/tai osinkona. Maauskoyrittäjyydessä tätä ei aina tunnuta hahmotettavan.
Moni turvallista sijoituskohdetta etsivä sijoittaa arvometalleihin, vaikka kukaan ei sille kultaharkolle osinkoja maksa. Vertailussa maakiinteistö menee johonkin tuottosijoituksen ja jatkuvuuden turvaamis-sijoituksen väliin.
Tuo tuottovaatimus- näennäis-tappio marttyrisoi ison joukon varakkaita maanviljelijöitä, vaikka sukupolvesta toiseen varallisuusasema sen kun paranee suvulla, ja maaomaisuus turpoaa aina vaan.
-SS-
Yleensähän sä vaan pidät maajusseja ei-oikeina -yrittäjinä. Nyt jos koitan selittää, miten joku lasketaan, niin sekin on väärin. Enhän mä pakottanut ketään laskemaan mitään, mutta hyvä olisi ymmärtää, miten homma noin pääpiirteissään menee.
Mitä kultaharkkoon tulee, niin arvonnousun ja osingon välissä oli ja/tai. Ei kaikelle muullekaan sijoitustoiminnalle saa molempia, mutta pellolle voi saada, jos pellonarvon nousee ajan saatossa ja viljelytoiminnasta saa voittoa tai sitten ottaa osingon vuokraamalla. Mutta mua ainakin harmittaisi, jos kultaharkon joutuisi myymään halvemmalla kuin sen on joskus ostanut, kun ei sitä osinkoakaan sittä saanut. Sama tietysti pellon osalta. Harrastuksena jos ottaa, niin nehän saa maksaa.
-
Virallisissa laskelmissa omillekin pelloille lasketaan kustannus. Samoin tietysti omille (maksetuille) koneille. Sijotukselle pitää saada tuotto. Jos ei halua (laskea) omille sijoituksille tuottoa, on sekin tietysti ihan ok. Aika moni, joka sijoitta rahaa vaikka pörssiin haluaa sieltä tuottoa arvonnousuna ja/tai osinkona. Maauskoyrittäjyydessä tätä ei aina tunnuta hahmotettavan.
Moni turvallista sijoituskohdetta etsivä sijoittaa arvometalleihin, vaikka kukaan ei sille kultaharkolle osinkoja maksa. Vertailussa maakiinteistö menee johonkin tuottosijoituksen ja jatkuvuuden turvaamis-sijoituksen väliin.
Tuo tuottovaatimus- näennäis-tappio marttyrisoi ison joukon varakkaita maanviljelijöitä, vaikka sukupolvesta toiseen varallisuusasema sen kun paranee suvulla, ja maaomaisuus turpoaa aina vaan.
-SS-
Yleensähän sä vaan pidät maajusseja ei-oikeina -yrittäjinä. Nyt jos koitan selittää, miten joku lasketaan, niin sekin on väärin. Enhän mä pakottanut ketään laskemaan mitään, mutta hyvä olisi ymmärtää, miten homma noin pääpiirteissään menee.
Mitä kultaharkkoon tulee, niin arvonnousun ja osingon välissä oli ja/tai. Ei kaikelle muullekaan sijoitustoiminnalle saa molempia, mutta pellolle voi saada, jos pellonarvon nousee ajan saatossa ja viljelytoiminnasta saa voittoa tai sitten ottaa osingon vuokraamalla. Mutta mua ainakin harmittaisi, jos kultaharkon joutuisi myymään halvemmalla kuin sen on joskus ostanut, kun ei sitä osinkoakaan sittä saanut. Sama tietysti pellon osalta. Harrastuksena jos ottaa, niin nehän saa maksaa.
jos oikein tarkkaan tätä ruoditaan, niin arvo ja arvon säilyttäminen tai omaisuuden tuoton ja kulujen suhde, niistähän se varallisuus muodostuu. Kultaharkko vaatii hyvän vartioinnin ja luotettavat kauppiaat, eipä siinä muita kuluja ole, arvo nousee tai laskee. Asunto-osakeeeseen kohdistuu putkiremonttia, peruskorjausta ja elinkaarensa päässä sitä odottaa purkaminen. Vuokratuotolla pitäisi omistusaikana saada tuottoa sitäkin varten.
Peltomaata ei ole hyväksytty maatalouden investointina vähennettäväksi poistoina, vaan verotetaan luovutusvoittojen tai tappioden perusteella. Suvussa maaomaisuus menee verotta, joten isoisän ostamalle maalle ei mitään tuottoa tarvitse saada, koska siihen ei mitään kuluakaan mene. Maan arvon ylläpitoon menee normaalin viljelyn lisäksi esimerkiksi salaojitukset, eipä juuri muuta. Jos pellolle on pääoman korkovaatimus, niin siitä pitäisi osata vähentää vähintään 4/5 osaa, kun omaisuus on verotta saatu lahjana, selvästi käypää arvoa alempaan hintaan. Ainoat vääryyttä kärsivät ovat ne, joilla menee pellon tuotosta pääomaveroa korkeampaa veroa, kun peltoa on hankittu markkinahintaan, kaikki muuthan maksavat vain pääomaveron, ei koskaan enempää. Toinen potentiaalinen ryhmä häviäjiä ovat ne, jotka myyvät peltonsa tappiolla pois eivätkä pysty tappiota vähentämään veroista, vastaavan tulon puuttuessa. Joskus niitäkin voi tulla.
Jos aletaan pääoman tuottoa ja korkovaatimusta laittaa, niin ostomailla viljelevät, sukutilojen isännät ja vuokraviljelijät ovat niin erilaisissa lähtökohdissa, ettei tämmöistä asiaa kannata edes pohtia tai laskea.
-
Virallisissa laskelmissa omillekin pelloille lasketaan kustannus. Samoin tietysti omille (maksetuille) koneille. Sijotukselle pitää saada tuotto. Jos ei halua (laskea) omille sijoituksille tuottoa, on sekin tietysti ihan ok. Aika moni, joka sijoitta rahaa vaikka pörssiin haluaa sieltä tuottoa arvonnousuna ja/tai osinkona. Maauskoyrittäjyydessä tätä ei aina tunnuta hahmotettavan.
Moni turvallista sijoituskohdetta etsivä sijoittaa arvometalleihin, vaikka kukaan ei sille kultaharkolle osinkoja maksa. Vertailussa maakiinteistö menee johonkin tuottosijoituksen ja jatkuvuuden turvaamis-sijoituksen väliin.
Tuo tuottovaatimus- näennäis-tappio marttyrisoi ison joukon varakkaita maanviljelijöitä, vaikka sukupolvesta toiseen varallisuusasema sen kun paranee suvulla, ja maaomaisuus turpoaa aina vaan.
-SS-
Yleensähän sä vaan pidät maajusseja ei-oikeina -yrittäjinä. Nyt jos koitan selittää, miten joku lasketaan, niin sekin on väärin. Enhän mä pakottanut ketään laskemaan mitään, mutta hyvä olisi ymmärtää, miten homma noin pääpiirteissään menee.
Mitä kultaharkkoon tulee, niin arvonnousun ja osingon välissä oli ja/tai. Ei kaikelle muullekaan sijoitustoiminnalle saa molempia, mutta pellolle voi saada, jos pellonarvon nousee ajan saatossa ja viljelytoiminnasta saa voittoa tai sitten ottaa osingon vuokraamalla. Mutta mua ainakin harmittaisi, jos kultaharkon joutuisi myymään halvemmalla kuin sen on joskus ostanut, kun ei sitä osinkoakaan sittä saanut. Sama tietysti pellon osalta. Harrastuksena jos ottaa, niin nehän saa maksaa.
jos oikein tarkkaan tätä ruoditaan, niin arvo ja arvon säilyttäminen tai omaisuuden tuoton ja kulujen suhde, niistähän se varallisuus muodostuu. Kultaharkko vaatii hyvän vartioinnin ja luotettavat kauppiaat, eipä siinä muita kuluja ole, arvo nousee tai laskee. Asunto-osakeeeseen kohdistuu putkiremonttia, peruskorjausta ja elinkaarensa päässä sitä odottaa purkaminen. Vuokratuotolla pitäisi omistusaikana saada tuottoa sitäkin varten.
Peltomaata ei ole hyväksytty maatalouden investointina vähennettäväksi poistoina, vaan verotetaan luovutusvoittojen tai tappioden perusteella. Suvussa maaomaisuus menee verotta, joten isoisän ostamalle maalle ei mitään tuottoa tarvitse saada, koska siihen ei mitään kuluakaan mene. Maan arvon ylläpitoon menee normaalin viljelyn lisäksi esimerkiksi salaojitukset, eipä juuri muuta. Jos pellolle on pääoman korkovaatimus, niin siitä pitäisi osata vähentää vähintään 4/5 osaa, kun omaisuus on verotta saatu lahjana, selvästi käypää arvoa alempaan hintaan. Ainoat vääryyttä kärsivät ovat ne, joilla menee pellon tuotosta pääomaveroa korkeampaa veroa, kun peltoa on hankittu markkinahintaan, kaikki muuthan maksavat vain pääomaveron, ei koskaan enempää. Toinen potentiaalinen ryhmä häviäjiä ovat ne, jotka myyvät peltonsa tappiolla pois eivätkä pysty tappiota vähentämään veroista, vastaavan tulon puuttuessa. Joskus niitäkin voi tulla.
Jos aletaan pääoman tuottoa ja korkovaatimusta laittaa, niin ostomailla viljelevät, sukutilojen isännät ja vuokraviljelijät ovat niin erilaisissa lähtökohdissa, ettei tämmöistä asiaa kannata edes pohtia tai laskea.
Sohaisin kusiaispesään juu. Juuri tuo maatalousmaan verokohtelu sukupolvien yli tekee
siitä jopa paremman turvasataman sijoitusmielessä kuin kullasta, josta
joutuu maksamaan ainakin käyvän arvon perintöveroja ja myyntivoitostakin mahdollista veroa.
Lisäksi maatalousmaan kiinteistövero ei ole vielä tullut ajankohtaiseksi, niin kuin
kaupunkikiinteistömassassa ja tonteissa on.
Totta kai maatalousmaassa on rasitteena sukupolvien ketjun viljelijästatuksen pito, jotta
verohuojennukset ym. voidaan hyödyntää.
-SS-
-
Onko jonkinlainen sääntö että maa kulkee suvussa eteenpäin vastikkeetta?
Meillä esimerkiksi isoisän isältään ostamat maat on ostettu edelleen, osa kahteen kertaan ja osa jo kolmanteenkin. Siitä syntyy korkovaade, enkä oikeen keksi miksi siitä pitäisi osata 4/5 osaa vähentää, tai mitään muutakaan. Kulu muiden joukossa.
Täällä meillä pääomalle on tuottovaatimus, vaikka sukutilalla ollaan. Se on ihan faktaa että kaikilla on eri lähtökohdat, samoin kaikilla on erillaiset laskentatavatkin, jos niitä nyt on laisinkaan.
-
Tuo sukupolvenvaihdoksissa jatkajan polvilleen laitto isolla kauppahintavaatimuksella on yleensä sisaruksista lähtöisin (vaikka sitä harvoin myönnetään) , vaikka nykyinen lainsäädäntö antaa mahdollisuuden lahjoittaa maatilan hyvinkin alhaisella hinnalla yhdelle lapsista, tarvitsematta huolehtia verottajan kohtuuttomista lahjaverovaatimuksista tahi mahdollisten tulevien perillisten osuuksista. Siksi maatilalle ei pidäkään viljelijäperheen hankkia kuin yksi poika, se jatkaja.
Sanoisin, että merkittävä osa kokotilan sukupolvenvaihdoksista silti tehtäneen hinnaltaan lähempänä laskennallista verotusarvoa, jopa lahjanluonteisia kauppoja on tehty, lahjaveroseuraamus ei ole niin merkittävä, että ei kannattaisi pientä lunnasta verottajallekin antaa.
-SS-
-
Onko jonkinlainen sääntö että maa kulkee suvussa eteenpäin vastikkeetta?
Meillä esimerkiksi isoisän isältään ostamat maat on ostettu edelleen, osa kahteen kertaan ja osa jo kolmanteenkin. Siitä syntyy korkovaade, enkä oikeen keksi miksi siitä pitäisi osata 4/5 osaa vähentää, tai mitään muutakaan. Kulu muiden joukossa.
Täällä meillä pääomalle on tuottovaatimus, vaikka sukutilalla ollaan. Se on ihan faktaa että kaikilla on eri lähtökohdat, samoin kaikilla on erillaiset laskentatavatkin, jos niitä nyt on laisinkaan.
ei ole sääntöä, mutta se sallitaan. Kaupan verovapaus selvitetään yleensä etukäteen ja siihen moni pyrkii.
Jos teillä pelto vaihtaa sukupolvenvaihdoksessa omistajaa käypään hintaan, niin sulla ei pitäisi olla tuottovaatimusta välttämättä ollenkaan. Omistuksen arvonnousu riittää, kun myyt aikoinaan pellot jälkipolville. Pellon hintahan on historiallisesti noussut ja kaikissa sukupolvenvaihdosissa parhaan tilin tekee yleensä luopuja, kun oletetaan pinta-alan kasvavan vuosien saatossa.
Jos taas pellosta on maksettu 2000€/ha, niin silloinhan ei ole maksettu mitään, kun on saatu lahjaksi 8000€/ha jos pellon käypä hinta olisi 10000€/ha. Korkovaatimus tälle? Lasketaanko korkoa maksetulle osalle vai käyvälle arvolle? Jos maataloutta harjoitetaan perheviljelmänä, niin mitä hyötyä on ylipäätään laskea jotain korko- tai palkkavaatimusta? Turha vaatia, kun kukaan ei niitä kuitenkaan maksa. Lisämaan ostossa voisi olla merkitystä, mutta se päätöshän tehdään puhtaasti tunnepohjalta, eikä siihen laskinta tarvita :)
-
Niin... Korkovaatimus maatalouteen sitoutuneelle pääomalle vai siihen sijoitetulle pääomalle? Kaksi aika eri asiaa. Mutta pidän kyllä hieman itsensä huijaamisella jos laskee tuoton vain tuolle jälkimmäiselle, jos se näyttää paperilla paremmalta. Jos omaisuuden/omistuksen voi realisoida, on sillä myös joku rahallinen arvo. Tuon arvon perusteella voi laskea, ainakin suuntaa antavan tuoton omistukselleen. Sitten onkin valinnan paikka...
-
Niin... Korkovaatimus maatalouteen sitoutuneelle pääomalle vai siihen sijoitetulle pääomalle? Kaksi aika eri asiaa. Mutta pidän kyllä hieman itsensä huijaamisella jos laskee tuoton vain tuolle jälkimmäiselle, jos se näyttää paperilla paremmalta. Jos omaisuuden/omistuksen voi realisoida, on sillä myös joku rahallinen arvo. Tuon arvon perusteella voi laskea, ainakin suuntaa antavan tuoton omistukselleen. Sitten onkin valinnan paikka...
Maan hinnan arvostus perustuen lisämaasta ja pienistä kappaleista maksettavaan korkeaan hintaan on myös hieman itsepetosta, mutta tietenkin se on peruste sekin, jos ei muuta perustetta ole. Jos maata tulee paljon myyntiin esimerkiksi koko alan kriisiytymisen takia, ei hinta realisoitaessa välttämättä ole lähelläkään niitä toiveita, joita voi itselleen vakuutella silloin kun kaikilla on kova maan puute ja hinnat kohoavat.
-SS-
-
Niin... Korkovaatimus maatalouteen sitoutuneelle pääomalle vai siihen sijoitetulle pääomalle? Kaksi aika eri asiaa. Mutta pidän kyllä hieman itsensä huijaamisella jos laskee tuoton vain tuolle jälkimmäiselle, jos se näyttää paperilla paremmalta. Jos omaisuuden/omistuksen voi realisoida, on sillä myös joku rahallinen arvo. Tuon arvon perusteella voi laskea, ainakin suuntaa antavan tuoton omistukselleen. Sitten onkin valinnan paikka...
eläintiloilla ja varsinkin ulosmaksettujen palkkojen määrään seuraamisella on merkitystä. Samoin voi ajankuluksi laskeskella omaa omistustaan ja sen tuottoprosentteja. Joskus hyvistä numeroista voi olla hyötyä, jos joutuu ulkopuolisille selittämään tilan taloudellista tilaa esimerkiksi kun hakee investointitukia ym.
Pääosa maatilan töistä on sellaisia, jotka tehdään ajallaan ja työ kestää minkä kestää. Rahaa jää vuodessa se mitä jää, siihenkään ei juuri voi vaikuttaa. Rahat ei laskemalla lisäänny. En oikein keksi mitä iloa olisi tietää paljonko on palkkavaatimus ja saavutinko sen tai tuliko korkoa tarpeeksi sijoitetulle pääomalle. Kertokaa konkreettisia esimerkkejä, mihin toimiin te ryhdytte heti, kun asetettu palkkatavoite ei täyty tai pääomalle ei näyttäisi kertyvän riittäävää korkoa? Jätättekö jonkun työn tekemättä tai myytte peltoja pois vai miten tavoitteisiin päästään? Lehtiin kirjoittamista tai traktorimarssia en nyt tässä kaipaa, ne on jo sanottu :)
-
Tuo "palkkavaatimus" ja sen toteutuminen pilkallisen pienellä "tuntipalkalla"on selvästikin
jäänyt vuosikymmenten takaisten maataloustuponeuvottelujen aikakaudelta leijumaan,
sillä pyritään uhriutumaan ja epäilemättä saamaan kannatusta lisätuille.
Silloin laskettiin maanviljelijän saamaa "tuntipalkkaa", pyrittiin neuvottelemaan
samat korotuskertoimet kuin palkansaajan tupossa.
-SS-
-
Maan hinnan arvostus perustuen lisämaasta ja pienistä kappaleista maksettavaan korkeaan hintaan on myös hieman itsepetosta, mutta tietenkin se on peruste sekin, jos ei muuta perustetta ole. Jos maata tulee paljon myyntiin esimerkiksi koko alan kriisiytymisen takia, ei hinta realisoitaessa välttämättä ole lähelläkään niitä toiveita, joita voi itselleen vakuutella silloin kun kaikilla on kova maan puute ja hinnat kohoavat.
-SS-
Jep, mutta en nyt ajatellut mitään itsepetosta, vaan ihan todellista markkina-arvoa. Sen saa selville kyllä jos haluaa.
-
Tuo "palkkavaatimus" ja sen toteutuminen pilkallisen pienellä "tuntipalkalla"on selvästikin
jäänyt vuosikymmenten takaisten maataloustuponeuvottelujen aikakaudelta leijumaan,
sillä pyritään uhriutumaan ja epäilemättä saamaan kannatusta lisätuille.
Silloin laskettiin maanviljelijän saamaa "tuntipalkkaa", pyrittiin neuvottelemaan
samat korotuskertoimet kuin palkansaajan tupossa.
-SS-
Taitaa maatalouden kannattavuuslaskelmien laskuoppi muutenkin olla perua tuolta ajalta. Mielestäni sillä ei ole mitään tekemistä oikeiden yritysten/yrittäjien laskelmien tai laskuoppien kanssa. Tietysti on sekin parempi, että lasketaan edes jotain jos lopputulos kertoo kohtuullisesti oikean sorttista taloudellisesta tilanteesta.
-
Kertokaa konkreettisia esimerkkejä, mihin toimiin te ryhdytte heti, kun asetettu palkkatavoite ei täyty tai pääomalle ei näyttäisi kertyvän riittäävää korkoa? Jätättekö jonkun työn tekemättä tai myytte peltoja pois vai miten tavoitteisiin päästään? Lehtiin kirjoittamista tai traktorimarssia en nyt tässä kaipaa, ne on jo sanottu :)
Työpanostusta ensin vähensin siirtymällä suorakylvöön. Mutta koska se ei poistanut vääristymää maatalouteen sitoutuneen pääoman heikon tuoton suhteen, menee pellot nyt myyntiin. Heikon tuntipalkan olisin vielä voinut sulattaa, mutta en sitä, että on mahdollisuus saada tuotantoon sijoitetulle pääomalle parempaakin tuottoa, ilman että tarvitsee kamppailla esim. säiden, maatalousvastaisen mielipiteen ja poliittisen heiluvuuden/tukipolitiikan sekä sääntöjen tehtailun kanssa.
Riskinsä tosin tämänkin, valitun polun tallaamisessa. Aika näyttää miten tässä käy, ainakin v-tu-tus maatalouden ähertämisen kanssa poistunee.
Mintos.com tällä hetkellä keskituotto reilu 10% eurolainoissa ja 16% ruplalainoissa.
Osinkotuottoa.fi tuottaa 7%
Osakkeiden ensivuoden osinko tuotto-odotus on noin 4%
Metsän tuotto n. 3%
Metsä Groupin lisäosuuksien tuotto-odotus 6-7%
Bank Norwegian (tiputti syksyllä korkonsa 1,75% ->) 0,75%
Yksinkertaistetulla laskelmalla sain maatalouteen sitoutuneen pääoman koroksi n. 3%
(Ja siinä laskelmassa palkka oli 0€. Työn ilon arvon saa kukin sitten arvostaa miten haluaa)
-
Se syy on holtiton rahankäyttö. Jos on ylikalliit investoinnit, niin varmaan se tuntipalkka onkin luokka 4€. Mulla on pieni viljatila ja tuntipalkkaa yritin laskea, tosi vaikeaa, mutta kun laski koneiden työtunnit ja vaikka pistäis niihin vielä puolet lisää, niin päästään.. No, en mä palkkatöissä tiena lähellekkään noin paljoa. Mutta mulla pellot omia ja koneet ja rakennukset aika vanhoja.
Virallisissa laskelmissa omillekin pelloille lasketaan kustannus. Samoin tietysti omille (maksetuille) koneille. Sijotukselle pitää saada tuotto. Jos ei halua (laskea) omille sijoituksille tuottoa, on sekin tietysti ihan ok. Aika moni, joka sijoitta rahaa vaikka pörssiin haluaa sieltä tuottoa arvonnousuna ja/tai osinkona. Maauskoyrittäjyydessä tätä ei aina tunnuta hahmotettavan.
Melko alas tuo pelto vain on arvostettu noissa laskelmissa. Esim. Uudellamaalla noin 4000 euroa /ha. Lieneekö edes lahjaverotusarvossa?
-
Kertokaa konkreettisia esimerkkejä, mihin toimiin te ryhdytte heti, kun asetettu palkkatavoite ei täyty tai pääomalle ei näyttäisi kertyvän riittäävää korkoa? Jätättekö jonkun työn tekemättä tai myytte peltoja pois vai miten tavoitteisiin päästään? Lehtiin kirjoittamista tai traktorimarssia en nyt tässä kaipaa, ne on jo sanottu :)
Työpanostusta ensin vähensin siirtymällä suorakylvöön. Mutta koska se ei poistanut vääristymää maatalouteen sitoutuneen pääoman heikon tuoton suhteen, menee pellot nyt myyntiin. Heikon tuntipalkan olisin vielä voinut sulattaa, mutta en sitä, että on mahdollisuus saada tuotantoon sijoitetulle pääomalle parempaakin tuottoa, ilman että tarvitsee kamppailla esim. säiden, maatalousvastaisen mielipiteen ja poliittisen heiluvuuden/tukipolitiikan sekä sääntöjen tehtailun kanssa.
Riskinsä tosin tämänkin, valitun polun tallaamisessa. Aika näyttää miten tässä käy, ainakin v-tu-tus maatalouden ähertämisen kanssa poistunee.
Mintos.com tällä hetkellä keskituotto reilu 10% eurolainoissa ja 16% ruplalainoissa.
Osinkotuottoa.fi tuottaa 7%
Osakkeiden ensivuoden osinko tuotto-odotus on noin 4%
Metsän tuotto n. 3%
Metsä Groupin lisäosuuksien tuotto-odotus 6-7%
Bank Norwegian (tiputti syksyllä korkonsa 1,75% ->) 0,75%
Yksinkertaistetulla laskelmalla sain maatalouteen sitoutuneen pääoman koroksi n. 3%
(Ja siinä laskelmassa palkka oli 0€. Työn ilon arvon saa kukin sitten arvostaa miten haluaa)
jos alkaa laskea tarkkaan, niin näinhän siinä käy, ei yllätä
Eniten tulevaisuudessa huolettaa tämä viljelijän autonominen asema, siksi meillä ei jälkipolvia ole mitenkään pakotettu tai edes kannustettu jatkamaan. Enemmistön diktatuuri (demokratia) tuskin päästää viljelijää enää koskaan talonsa isännäksi, jokaiseen toimeen tarvitaan jonkun lupa, kaikkea valvotaan, asioita kielletään tai rajoitetaan. Jos jostain löytää hyvän bisneksen, joka oikeasti tuottaisi, sen kimppuun käydään välittömästi. Se tehdään leikkaamalla tukia tai asettamalla uusia tiukempia ehtoja. Poliittisesti alle 50 000 äänestäjää ei kiinnosta yhtään, alle 3% bkt:sta on myös talouden kannalta merkityksetön eli kohta voidaan lopettaa näytteleminen että oltaisiin kiinnostuneita, kun ei olla... vain poikkeuksellisissa tilanteissa rooli muuttuu. Sympatia tai nostalgia ei muutu rahaksi ja seuraavalla sukupolvella ei ole juuria maalla tai kotitilaa jonne kokoonnutaan jouluksi.
Nyt kannattaa lopettaa pääomakorkojen ja palkkavaatimusten laskeminen, jatketaan viljelyä niin kauan kuin rahat riittää. Valmistaudutaan iloisin mielin kevään kylvöille ja koetaan taas kesällä kasvun ihme... :)
-
Nyt kannattaa lopettaa pääomakorkojen ja palkkavaatimusten laskeminen, jatketaan viljelyä niin kauan kuin rahat riittää. Valmistaudutaan iloisin mielin kevään kylvöille ja koetaan taas kesällä kasvun ihme... :)
Näin varmaankin iso osa viljelijöistä tekee. Niin tein itsekin vuosikymmeniä. Mutta ehkä kuitenkin voisi harkita tuon ajatusmallin lopettamista, vielä kun on rahaa jäljellä, eikä ole pakotettu radikaaleihin toimiin.
Teollisuus (ja osa kuluttajistakin) voi toimia lähes mielivaltaisesti osin juuri siitä syystä, että jussi jatkaa eikä laske kannattavuutta.
-
Kertokaa konkreettisia esimerkkejä, mihin toimiin te ryhdytte heti, kun asetettu palkkatavoite ei täyty tai pääomalle ei näyttäisi kertyvän riittäävää korkoa? Jätättekö jonkun työn tekemättä tai myytte peltoja pois vai miten tavoitteisiin päästään? Lehtiin kirjoittamista tai traktorimarssia en nyt tässä kaipaa, ne on jo sanottu :)
Työpanostusta ensin vähensin siirtymällä suorakylvöön. Mutta koska se ei poistanut vääristymää maatalouteen sitoutuneen pääoman heikon tuoton suhteen, menee pellot nyt myyntiin. Heikon tuntipalkan olisin vielä voinut sulattaa, mutta en sitä, että on mahdollisuus saada tuotantoon sijoitetulle pääomalle parempaakin tuottoa, ilman että tarvitsee kamppailla esim. säiden, maatalousvastaisen mielipiteen ja poliittisen heiluvuuden/tukipolitiikan sekä sääntöjen tehtailun kanssa.
Riskinsä tosin tämänkin, valitun polun tallaamisessa. Aika näyttää miten tässä käy, ainakin v-tu-tus maatalouden ähertämisen kanssa poistunee.
Mintos.com tällä hetkellä keskituotto reilu 10% eurolainoissa ja 16% ruplalainoissa.
Osinkotuottoa.fi tuottaa 7%
Osakkeiden ensivuoden osinko tuotto-odotus on noin 4%
Metsän tuotto n. 3%
Metsä Groupin lisäosuuksien tuotto-odotus 6-7%
Bank Norwegian (tiputti syksyllä korkonsa 1,75% ->) 0,75%
Yksinkertaistetulla laskelmalla sain maatalouteen sitoutuneen pääoman koroksi n. 3%
(Ja siinä laskelmassa palkka oli 0€. Työn ilon arvon saa kukin sitten arvostaa miten haluaa)
jos alkaa laskea tarkkaan, niin näinhän siinä käy, ei yllätä
Eniten tulevaisuudessa huolettaa tämä viljelijän autonominen asema, siksi meillä ei jälkipolvia ole mitenkään pakotettu tai edes kannustettu jatkamaan. Enemmistön diktatuuri (demokratia) tuskin päästää viljelijää enää koskaan talonsa isännäksi, jokaiseen toimeen tarvitaan jonkun lupa, kaikkea valvotaan, asioita kielletään tai rajoitetaan. Jos jostain löytää hyvän bisneksen, joka oikeasti tuottaisi, sen kimppuun käydään välittömästi. Se tehdään leikkaamalla tukia tai asettamalla uusia tiukempia ehtoja. Poliittisesti alle 50 000 äänestäjää ei kiinnosta yhtään, alle 3% bkt:sta on myös talouden kannalta merkityksetön eli kohta voidaan lopettaa näytteleminen että oltaisiin kiinnostuneita, kun ei olla... vain poikkeuksellisissa tilanteissa rooli muuttuu. Sympatia tai nostalgia ei muutu rahaksi ja seuraavalla sukupolvella ei ole juuria maalla tai kotitilaa jonne kokoonnutaan jouluksi.
Nyt kannattaa lopettaa pääomakorkojen ja palkkavaatimusten laskeminen, jatketaan viljelyä niin kauan kuin rahat riittää. Valmistaudutaan iloisin mielin kevään kylvöille ja koetaan taas kesällä kasvun ihme... :)
Alpo, ei tuista riippuvainen bisnes ole hyvä bisnes. Maaseudun ainoa pelastus on olla niin vähän riippuvainen tuista kuin mahdollista. Maatalouden ja yleensäkin maaseudun suurin tragedia on riippuvuus erilaisista tuista, tukiriippuvuuden vähentäminen pitäisi olla kaikkien maaseudun etuja ajavien ykköstavoite. Ongelmana tässä on se, että tukiriippuvuus sopii monille poliitikoille, tuista riippuvaiset ihmiset ovat nöyrää vaalikarjaa, tuilla voidaan lahjoa ja kiristää. Yritykset ja yksilöt jotka pärjäävät ilman tukia, ovat vaikeammin hallittavissa, oletteko koskaan ajatelleet asiaa tältä kantilta?
Jos esim. maatalous ei olisi lainkaan tukiriippuvainen elinkeino, niin keskustapuoluetta tuskin enää olisi edes olemassa.
-
Alpo, ei tuista riippuvainen bisnes ole hyvä bisnes. Maaseudun ainoa pelastus on olla niin vähän riippuvainen tuista kuin mahdollista. Maatalouden ja yleensäkin maaseudun suurin tragedia on riippuvuus erilaisista tuista, tukiriippuvuuden vähentäminen pitäisi olla kaikkien maaseudun etuja ajavien ykköstavoite. Ongelmana tässä on se, että tukiriippuvuus sopii monille poliitikoille, tuista riippuvaiset ihmiset ovat nöyrää vaalikarjaa, tuilla voidaan lahjoa ja kiristää. Yritykset ja yksilöt jotka pärjäävät ilman tukia, ovat vaikeammin hallittavissa, oletteko koskaan ajatelleet asiaa tältä kantilta?
Jos esim. maatalous ei olisi lainkaan tukiriippuvainen elinkeino, niin keskustapuoluetta tuskin enää olisi edes olemassa.
Mistäs tuulivoimabisnes sitten on riippuvainen ?
-
Kertokaa konkreettisia esimerkkejä, mihin toimiin te ryhdytte heti, kun asetettu palkkatavoite ei täyty tai pääomalle ei näyttäisi kertyvän riittäävää korkoa? Jätättekö jonkun työn tekemättä tai myytte peltoja pois vai miten tavoitteisiin päästään? Lehtiin kirjoittamista tai traktorimarssia en nyt tässä kaipaa, ne on jo sanottu :)
Työpanostusta ensin vähensin siirtymällä suorakylvöön. Mutta koska se ei poistanut vääristymää maatalouteen sitoutuneen pääoman heikon tuoton suhteen, menee pellot nyt myyntiin. Heikon tuntipalkan olisin vielä voinut sulattaa, mutta en sitä, että on mahdollisuus saada tuotantoon sijoitetulle pääomalle parempaakin tuottoa, ilman että tarvitsee kamppailla esim. säiden, maatalousvastaisen mielipiteen ja poliittisen heiluvuuden/tukipolitiikan sekä sääntöjen tehtailun kanssa.
Riskinsä tosin tämänkin, valitun polun tallaamisessa. Aika näyttää miten tässä käy, ainakin v-tu-tus maatalouden ähertämisen kanssa poistunee.
Mintos.com tällä hetkellä keskituotto reilu 10% eurolainoissa ja 16% ruplalainoissa.
Osinkotuottoa.fi tuottaa 7%
Osakkeiden ensivuoden osinko tuotto-odotus on noin 4%
Metsän tuotto n. 3%
Metsä Groupin lisäosuuksien tuotto-odotus 6-7%
Bank Norwegian (tiputti syksyllä korkonsa 1,75% ->) 0,75%
Yksinkertaistetulla laskelmalla sain maatalouteen sitoutuneen pääoman koroksi n. 3%
(Ja siinä laskelmassa palkka oli 0€. Työn ilon arvon saa kukin sitten arvostaa miten haluaa)
jos alkaa laskea tarkkaan, niin näinhän siinä käy, ei yllätä
Eniten tulevaisuudessa huolettaa tämä viljelijän autonominen asema, siksi meillä ei jälkipolvia ole mitenkään pakotettu tai edes kannustettu jatkamaan. Enemmistön diktatuuri (demokratia) tuskin päästää viljelijää enää koskaan talonsa isännäksi, jokaiseen toimeen tarvitaan jonkun lupa, kaikkea valvotaan, asioita kielletään tai rajoitetaan. Jos jostain löytää hyvän bisneksen, joka oikeasti tuottaisi, sen kimppuun käydään välittömästi. Se tehdään leikkaamalla tukia tai asettamalla uusia tiukempia ehtoja. Poliittisesti alle 50 000 äänestäjää ei kiinnosta yhtään, alle 3% bkt:sta on myös talouden kannalta merkityksetön eli kohta voidaan lopettaa näytteleminen että oltaisiin kiinnostuneita, kun ei olla... vain poikkeuksellisissa tilanteissa rooli muuttuu. Sympatia tai nostalgia ei muutu rahaksi ja seuraavalla sukupolvella ei ole juuria maalla tai kotitilaa jonne kokoonnutaan jouluksi.
Nyt kannattaa lopettaa pääomakorkojen ja palkkavaatimusten laskeminen, jatketaan viljelyä niin kauan kuin rahat riittää. Valmistaudutaan iloisin mielin kevään kylvöille ja koetaan taas kesällä kasvun ihme... :)
Alpo, ei tuista riippuvainen bisnes ole hyvä bisnes. Maaseudun ainoa pelastus on olla niin vähän riippuvainen tuista kuin mahdollista. Maatalouden ja yleensäkin maaseudun suurin tragedia on riippuvuus erilaisista tuista, tukiriippuvuuden vähentäminen pitäisi olla kaikkien maaseudun etuja ajavien ykköstavoite. Ongelmana tässä on se, että tukiriippuvuus sopii monille poliitikoille, tuista riippuvaiset ihmiset ovat nöyrää vaalikarjaa, tuilla voidaan lahjoa ja kiristää. Yritykset ja yksilöt jotka pärjäävät ilman tukia, ovat vaikeammin hallittavissa, oletteko koskaan ajatelleet asiaa tältä kantilta?
Jos esim. maatalous ei olisi lainkaan tukiriippuvainen elinkeino, niin keskustapuoluetta tuskin enää olisi edes olemassa.
Kuuntelitkos sääkin vanhojen äreiden äijien podcastin? Hyö arveli, jotta yritys tuet jos poistaisi, ei niitä trityksiä tarvitsisi verottaa, koska summa on lopulta sama.
-
Alpo, ei tuista riippuvainen bisnes ole hyvä bisnes. Maaseudun ainoa pelastus on olla niin vähän riippuvainen tuista kuin mahdollista. Maatalouden ja yleensäkin maaseudun suurin tragedia on riippuvuus erilaisista tuista, tukiriippuvuuden vähentäminen pitäisi olla kaikkien maaseudun etuja ajavien ykköstavoite. Ongelmana tässä on se, että tukiriippuvuus sopii monille poliitikoille, tuista riippuvaiset ihmiset ovat nöyrää vaalikarjaa, tuilla voidaan lahjoa ja kiristää. Yritykset ja yksilöt jotka pärjäävät ilman tukia, ovat vaikeammin hallittavissa, oletteko koskaan ajatelleet asiaa tältä kantilta?
Jos esim. maatalous ei olisi lainkaan tukiriippuvainen elinkeino, niin keskustapuoluetta tuskin enää olisi edes olemassa.
Mistäs tuulivoimabisnes sitten on riippuvainen ?
onhan tuulivoimatuen takuuhinnan leikkaamista jo väläytelty https://yle.fi/uutiset/3-9533913
Tuessa on monia sattumia, tuulivoiman tuotantokustannus on noin 45€/MWh ja tuen arvioitiin jäävän merkittävästi pienemmäksi, nyt vaan sähkö on poikkeuksellisen halpaa. Tuki maksetaan vielä etupainotteisesti ja myllyt jauhaa toisen puolen ilman tukia, siksi vuosimenot on nyt korkeimmillaan. Mutta käy esimerkistä bisnestä josta jo suunnitellaan leikkaamista, sekä ympäristöhallinto on kaatanut monta hanketta tai hankkeet viivästyvät niin etteivät ehdi tukiin mukaan.
Ilman tukea ei rakennettaisi yhtään tuulimyllyä, sekin on fakta eli on valittava kompensaatio tai ylikompensaatio porkkanaksi, nyt jälkimmäinen :)
-
Siinä kun pyörittelette 6-7% pääomantuottoja, kannattaa pohtia sitäkin, että mitäs sitten kun makaatte Bahamalla lomalla tai vanhainkodin seniilihuoneessa ja tälle omistukselle tapahtuu jotakin, mikä vaatisi toimenpiteitä. Miten menettelette? Aika monet sijoitusinstrumentit ovat sellaisia, että ne vaativat aktiivista salkunhoitoa ja näkemystä korjaavista liikkeistä. Esimerkiksi pörsissä tasaisin väliajoin käy niin, että joku tunnettu, vanha yhtiö joutuu odottamattomiin vaikeuksiin. Syynä maailman muuttuminen kilpailutilanteen johdosta tai yksinkertaisesti huonosti johdettuna. Laajalla hajauttamisella voi suojautua, mutta siinä käy monesti niin, että joutuu sellaisille vesille joita ei niin hyvin tunnekaan. Sitten ne riskit usein myös konkretisoituvat ja on tosiaan hyvä olla sitä hajautusta, että voitollinen bisnes kuittaa sen tappiollisuuden jne.
Olen paljon näitä asioita pohtinut ja kokeillutkin kaikenlaisia sijoitusmuotoja. Lopputulos on kuitenkin se, että maa on edelleen täysin ylivoimainen sijoituskohde. Sen voi tarvittaessa jättää täysin heitteille, mutta mitään niin pahaa sillä tontilla harvoin tapahtuu, etteikö tilannetta voisi jotenkin korjata. Suurin uhkakuva on pakkolunastus jostakin syystä. Käytännössä tapahtuu harvoin. Pahin esimerkki sotien jälkeinen alueluovutus naapurille. Vaikka maasta saisi myydessä kuinka hyvän hinnan tahansa, niin jollain aikavälillä se vaan osoittautuu kovin halvaksi. Tuottoprosenttilaskentaan sopii mielestäni aika hyvin polttopuukauppiaan lausahdus, että elettyä on tullut. Tarkoittaa sitä, että raha ei tee pesää, mutta on saanut laskut maksettua ja pidettyä katon päänsä päällä.
-
Tämän keskustelun otsikkona kun on mikä on, niin silloin ollaan tilanteessa jossa laskujen maksamisen ei enää tahdo onnistua. Jos vielä tilanne siitä heikkenee, on se oman katon pitäminen päänpäällä myöskin vaarassa. Ennen kuin tilaanne eskaloituu niin pitkälle, olisi kyllä parasta käyttää matematiikkaa. Sanoi se halkokauppias sitten mitä hyvänsä.
Tuottoprosentit voi unohtaa siinä tapauksessa kun rahaa tulee niin paljon että taatusti riittää. Ja siinäkin tapauksessa olis kuitenkin hyvä ettei unohtais...
-
jos ongelmaa käsittelee puhtaasti numeroina, niin kyse on siitä että positiivinen kassavirta jää liian pieneksi elämiseen. Kun lopulta ollaan tilanteessa, että muuta reaalisoitavaa pääomaa ei ole kuin pelto, niin silloin kannattaa ajoissa tehdä järkevät liikkeet. Metsä on yleensä tässä vaiheessa jo käsitelty. Peltoja vastaan otetty syömävelka ei johda yhtään mihinkään, vain pidentää kituuttamista. Pikavipit korjaa ongelmia enintään kuukausia. Maatilalla voi olla miljoonan omaisuus, mutta ei saa voipurkkia kaupasta. Lainsuojattomuus rajoittaa myös yhteiskunnan tukea, asumiselle kartanossa ei saa tukea mistään tai toimeentulotukea, vain kateutta.
Peltohehtaarin pääomalle tulee viljelyssä lähellä nollaa oleva tuotto, jos laskee rehellisesti ja ottaa palkan ensin päältä pois. Arvonnousu on sitä mistä karttuu varallisuutta, mutta sitä ei voi reaalisoida muuten kuin myymällä, sinänsä huonoa tuottoa, eikä ratkaise tätä kassavirtaongelmaa. Tuskin asiaa edes halutaan korjata, koska muutaman tuhatta maatilaa ainakin vielä halutaan vähemmäksi. Toivottavasti nämä lopettavat tilat eivät itse hankkiudu vaikeuksiin, vaan tekevät viisaasti. Meidän tila kuuluu niihin ja kaatuminen yritetään tehdä ylväästi saappaat jalassa :)
-
Etukäteen vaikkapa investointia varten tehty laskelma on tietysti ennuste. Siihen liittyy tietysti riski muutoksista eli hiukan vastaa sääennustetta. Mitä kauemmas lasketaan sen todennäköisemmin menee pieleen. Laskemisesta on kuitenkin se hyöty, jos huolella tehdään, että voidaan nähdä niitä riskipaikkoja jo etukäteen ja koittaa varautua niihin tai jopa jättää investointi tekemättä. Osalla porukasta on vaan valitettavasti idea laskemisen merkityksestä haihtunut ja tarkoitus on ollut ainoastaan saada aikaan sellainen laskelma, että pankki antaa lainaa. Tai vaihtoehtoisesti laskelmaa ei ole toteudettu, vaan on lähdetty laukalle.
Jälkikäteen laskemalla voidaan löytää kenties niitä tehostamiskohteita tai lopettaa jokin tappiollinen rönsy tuotannosta ja pelastaa elinkelpoinen osa tilasta. Toki kun ollaan jo pikavippi-tasolla, peli alkaa olla menetetty, mutta silloinkin kannattaa laskea, kuinka tila ajetaan alas/myydään pienimillä vahingoilla. Eli kaikissa tilanteissa kannattaisi hiukan laskea/lasketuttaa muilla. On ihan eri asia jääkö konkurssista velkaa 10, 100 tai 1000k€.
Olen ehkä joskus kirjoittanutkin erään rahoittajan ohjeen, kun olin aloittamassa yrtitystoimintaa parikymmentä vuotta sitten. Finnveran rahoitusneuvottelija sanoi ennen lainan myöntämistä, että jos tilanne alkaa mennä huonoon suuntaan, niin älä ota lisävelkaa vaan tule neuvotteluun ja lopetetaan yritys ja sovitellaan uusi maksuaikataulu, ettei velkamäärä karkaa. On ihan eri asia maksaa pois satatuhatta kuin miljoona. Tämä siis markka-aikana, mutta pätee varmaan nykypäivänäkin.
-
2000-luvun alussa Finnveralle piti tehdä raportteja puolivuosittain, kunnes laina oli maksettu. Tehtiin välitilinpäätös ja toteutunut kassavirta.
Finnveran lainatakaus oli itse asiassa hyvä palvelu, vaikka siis laina oli kovanrahanlaina. Pankkikriisistä ei ollut vielä niin paljon aikaa, että vakuudet olisi taas unohdettu matkasta.
-SS-
-
Jos olis yhtään pisnismiehen vikaa niin realisoisi pellot vielä hyvänhinnan aikana. Paras neljänneskään ei määrättömästi osta nykyhinnoilla.
-
Hintakuplan puhjetessa tapahtuu rajujakin hinnan pohjaamisia. Silti maan hinta on pysynyt kymmenien vuosien jänteellä kohtuu hyvin reaaliarvossaan.
Rakennemuutoksen edetessä ei enää taistella viiden hehtaarin ja sadanviidenkymmenentuhannen palstoista vaan vähintään sadan hehtaarin ja alkaen miljoonan euron tiloista. Ehkä jopa kiinalaiset ovat silloin liikkeellä.
Toivottavasti.
-SS-
-
Hintakuplan puhjetessa tapahtuu rajujakin hinnan pohjaamisia. Silti maan hinta on pysynyt kymmenien vuosien jänteellä kohtuu hyvin reaaliarvossaan.
Rakennemuutoksen edetessä ei enää taistella viiden hehtaarin ja sadanviidenkymmenentuhannen palstoista vaan vähintään sadan hehtaarin ja alkaen miljoonan euron tiloista. Ehkä jopa kiinalaiset ovat silloin liikkeellä.
Toivottavasti.
-SS-
Nyt kyllä SS ampui hieman yli. Kiinalaisia tuskin kiinnostaa esim Balttiaan verrattuna kallis ja keskinkertainen pelto Suomessa.
-
Kyllä itsekin löisin vetoa peltohintojen tippumisen puolesta. En kuitenkaan puhuisi kuplan puhkeamisesta, vaan markkinatalouden vaikutuksesta. Tarjonta lisääntyy ja hinta tippuu. Lopettajien määrä kasvaa, ihan eläkeiän lähestymisenkin johdosta. Aina toki on mahdollista jollekin villille kortille, kuten vaikka SS'än visioimalle kiinalaisten kiinnostuneelle.
Maatalouden tuottavuus jatkanee myöskin alamäkeään, tukitasot luisuvat, tuskin nykyinen viljanhintatasokaan kauaa pysyy nykyisellä tasolla. Eli jos pikavippikierteeseen on joutunut, näen kovin heikot mahdollisuudet nousta siitä suosta, maatalouden keinoin.
-
Sijainti, laatu sekä lohkoko tulevat pitämään hintansa, mutta epämääräiset vedenvaivaamat ja tiettömät prutkunperät menettävät arvoaan varsinkin kun tukisummat tulevat vääjäämättä alaspäin.
-
Vielä 1960-luvun lopussa puimureita ostettiin oikein isoina partteina:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Sampot_1969_SSO.jpg)
Kuva: Suur-Seudun Osuuskaupan arkisto, Salon Seudun Sanomat 28.12.2018
Sampo-puimureiden yhteisluovutustilaisuus marraskuu 1969
-SS-
-
Vielä 1960-luvun lopussa puimureita ostettiin oikein isoina partteina:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Sampot_1969_SSO.jpg)
Kuva: Suur-Seudun Osuuskaupan arkisto, Salon Seudun Sanomat 28.12.2018
Sampo-puimureiden yhteisluovutustilaisuus marraskuu 1969
-SS-
Jos ostajat saavat vapaasti ostaa omaisuutta ja myyjät vapaasti myydä omaisuuttaan, niin eiköhän oikea hinta löydy aina kipukynnyksen rajalta. Myyjän ja ostajan näkökulmasta katsottuna. Tietenkin rajoituksena vielä on, että ostajia pitää olla enemmän kuin yksi. Pelto on ollut ostajajalle aina liian kallista ja myyjän mielestä mennyt aina liian halvalla.
Suomalainen maatalous on muuttunut koko ajan vuosikymmenien, tai vuosisatojen aikana. Aina on ollut joku rajoittava tekijä. Aina on ollut niitä joille hinta on ollut sopiva ja aina on niitä, joilla ei mene niin hyvin kuin muilla. Tässäkin ketjussa on esitetty tukien poistamista. Vaikka ne poistetaan kokonaan, niin taas ollaan samassa tilanteessa. Joillekin ostajille edullista ja joillekin kallista. Oikea hinta löytyy siitä jostakin välimaastosta. Kovin nopeaa, hyvin yllättävää tai isoa muutosta ei saisi tulla. Juuri investoineet olisivat silloin lirissä, jos eivät saa rahoitusta kuntoon. Toisaalta, jos he saavat, niin tuotantoa voi jatkaa uudessa rakennuksessa niin kauan, kun rakennut pysyy pystyssä ja laitteet toimii. Jos suomalaista kotieläintuotantoa ei nähdä tarpeelliseksi pitää yllä, niin yhteiskunnalta jäi huomaamatta, että suomalainen kotieläintuote tulee maatiloilta. Eikä kaupasta.
Aurinko taisi sulattaa voivuoret, kun eivät enää varjosta?
-
Hintakuplan puhjetessa tapahtuu rajujakin hinnan pohjaamisia. Silti maan hinta on pysynyt kymmenien vuosien jänteellä kohtuu hyvin reaaliarvossaan.
Rakennemuutoksen edetessä ei enää taistella viiden hehtaarin ja sadanviidenkymmenentuhannen palstoista vaan vähintään sadan hehtaarin ja alkaen miljoonan euron tiloista. Ehkä jopa kiinalaiset ovat silloin liikkeellä.
Toivottavasti.
-SS-
Kateusko se sieltä nostaa päätään kun toivotaan kiinalaisia pellon ostoon? Sehän se on yksi suurimmista ongelmista että naapurille ei myydä. Näin saadaan aikaan hajonnut tilusrakenne ja sitä sitten ajellaan kylätiellä ristiin rastiin..
-
Ei mulla ainakaan ole mitään naapurille myymistä vastaan, päinvastoin se oli ykkösvaihtoehto joka myös toteutuu. Toki jos naapuruussuhteet on kehnot, ymmärrän ettei houkutteleva vaihtoehto.
Tuskin tuossa Kiina visiossa kateudesta on kyse. Eikä se ole edes ihan utopistinenkään visio.
UAE:n strategia:
https://yle.fi/uutiset/3-5842723
-
>naapurille myymistä vastaan, päinvastoin se oli ykkösvaihtoehto joka myös toteutuu.
Itsekin olen sitä mieltä,että rajanaapuri on paras ostoehdokas.Tosin tässäkin on sen verran mulqvisteja naapureina ,että pitää laittaa hintaan jotain kärsimyslisää,jos myyntiin menee. 😐
-
Entisen rajaojan putkitus on parasta mitä maanviljelijä voi tehdä housut jalassa.
-
>Entisen rajaojan putkitus on parasta mitä maanviljelijä voi tehdä housut jalassa.
Itselläkin aloittamista vaille valmis.😎
-
Alpo, ei tuista riippuvainen bisnes ole hyvä bisnes. Maaseudun ainoa pelastus on olla niin vähän riippuvainen tuista kuin mahdollista. Maatalouden ja yleensäkin maaseudun suurin tragedia on riippuvuus erilaisista tuista, tukiriippuvuuden vähentäminen pitäisi olla kaikkien maaseudun etuja ajavien ykköstavoite. Ongelmana tässä on se, että tukiriippuvuus sopii monille poliitikoille, tuista riippuvaiset ihmiset ovat nöyrää vaalikarjaa, tuilla voidaan lahjoa ja kiristää. Yritykset ja yksilöt jotka pärjäävät ilman tukia, ovat vaikeammin hallittavissa, oletteko koskaan ajatelleet asiaa tältä kantilta?
Jos esim. maatalous ei olisi lainkaan tukiriippuvainen elinkeino, niin keskustapuoluetta tuskin enää olisi edes olemassa.
Hyvä pontti alpolta kenelle tukiriippuvuus on hyvä asia..poliitikoille. Haluaisin myös tuoda esiin muita asioita joihin tukien poistaminen vaikuttaa..Nyt meillä on ympäristötuessa esimerkiksi kasvipeitteisyyteen ja suojavyöhykkeisiin liitettyjä tukia. Kuvitelkaa tilanne ettei tukia makseta, tai ne poistetaan kokonaan,tai jätetään hyvin pieneen osaan viljelijöiden liikevaihdosta. Tämä tuo eteen myös sen ettei tukia voida vaatia palauttaan. Joten mitä tapahtuu kasvipeitteisyydelle, suojavyöhykkeille, lannoiterajoituksille ja kaikille muille ympäristölle tärkeille toimenpiteille, jos heittäydytään täysin markkinatalouden vietäväksi alkutuotannossa. Mitä enemmän tukia maksetaan sen enemmän on vipuvartta vaatia viljelijöiltä eri toimenpiteitä.
-
Hintakuplan puhjetessa tapahtuu rajujakin hinnan pohjaamisia. Silti maan hinta on pysynyt kymmenien vuosien jänteellä kohtuu hyvin reaaliarvossaan.
Rakennemuutoksen edetessä ei enää taistella viiden hehtaarin ja sadanviidenkymmenentuhannen palstoista vaan vähintään sadan hehtaarin ja alkaen miljoonan euron tiloista. Ehkä jopa kiinalaiset ovat silloin liikkeellä.
Toivottavasti.
-SS-
Kateusko se sieltä nostaa päätään kun toivotaan kiinalaisia pellon ostoon? Sehän se on yksi suurimmista ongelmista että naapurille ei myydä. Näin saadaan aikaan hajonnut tilusrakenne ja sitä sitten ajellaan kylätiellä ristiin rastiin..
Aika kummallinen kommentti taas. Kateuskortti vedetty ! Kirjoitukseni oli todellakin toive siitä, etteivät rakennemuutossosialistit pääse yksistään valtion avustuksella väkisellä ottamaan ihmisten maita lähes pakkolunastuksen kaltaisella takavarikolla, että olisi vaikka sitten ulkomaisiakin ostajia, jotka ovat valmiit ihan rahalla ostamaan se maan.
Sellaista aikaa elettiin oikeastikin, ostolupaa heiluttelevat tulivat alistamaan eläköityviä viljelijöitä, että jos ei hyvällä, niin sitten pakolla.
Ei enää koskaan semmoista sosialisointia. Kuoritaan ruokamullat sitten vaikka ja viedään metsään hyvän sään aikana.
-SS-
-
Hintakuplan puhjetessa tapahtuu rajujakin hinnan pohjaamisia. Silti maan hinta on pysynyt kymmenien vuosien jänteellä kohtuu hyvin reaaliarvossaan.
Rakennemuutoksen edetessä ei enää taistella viiden hehtaarin ja sadanviidenkymmenentuhannen palstoista vaan vähintään sadan hehtaarin ja alkaen miljoonan euron tiloista. Ehkä jopa kiinalaiset ovat silloin liikkeellä.
Toivottavasti.
-SS-
Kateusko se sieltä nostaa päätään kun toivotaan kiinalaisia pellon ostoon? Sehän se on yksi suurimmista ongelmista että naapurille ei myydä. Näin saadaan aikaan hajonnut tilusrakenne ja sitä sitten ajellaan kylätiellä ristiin rastiin..
Aika kummallinen kommentti taas. Kateuskortti vedetty ! Kirjoitukseni oli todellakin toive siitä, etteivät rakennemuutossosialistit pääse yksistään valtion avustuksella väkisellä ottamaan ihmisten maita lähes pakkolunastuksen kaltaisella takavarikolla, että olisi vaikka sitten ulkomaisiakin ostajia, jotka ovat valmiit ihan rahalla ostamaan se maan.
Sellaista aikaa elettiin oikeastikin, ostolupaa heiluttelevat tulivat alistamaan eläköityviä viljelijöitä, että jos ei hyvällä, niin sitten pakolla.
Ei enää koskaan semmoista sosialisointia. Kuoritaan ruokamullat sitten vaikka ja viedään metsään hyvän sään aikana.
-SS-
Sellaiset jotka hömppäheiniä vain kasvattelevat, häpäisevät koko viljelijäkunnan ja heidän maansa saakin pakkolunastaa.
-
Entisen rajaojan putkitus on parasta mitä maanviljelijä voi tehdä housut jalassa.
Menettelee siihen asti, kunnes naapuri tulee kyselemään, että mitä oikein olet tekemässä:)
-
Hintakuplan puhjetessa tapahtuu rajujakin hinnan pohjaamisia. Silti maan hinta on pysynyt kymmenien vuosien jänteellä kohtuu hyvin reaaliarvossaan.
Rakennemuutoksen edetessä ei enää taistella viiden hehtaarin ja sadanviidenkymmenentuhannen palstoista vaan vähintään sadan hehtaarin ja alkaen miljoonan euron tiloista. Ehkä jopa kiinalaiset ovat silloin liikkeellä.
Toivottavasti.
-SS-
Kateusko se sieltä nostaa päätään kun toivotaan kiinalaisia pellon ostoon? Sehän se on yksi suurimmista ongelmista että naapurille ei myydä. Näin saadaan aikaan hajonnut tilusrakenne ja sitä sitten ajellaan kylätiellä ristiin rastiin..
Aika kummallinen kommentti taas. Kateuskortti vedetty ! Kirjoitukseni oli todellakin toive siitä, etteivät rakennemuutossosialistit pääse yksistään valtion avustuksella väkisellä ottamaan ihmisten maita lähes pakkolunastuksen kaltaisella takavarikolla, että olisi vaikka sitten ulkomaisiakin ostajia, jotka ovat valmiit ihan rahalla ostamaan se maan.
Sellaista aikaa elettiin oikeastikin, ostolupaa heiluttelevat tulivat alistamaan eläköityviä viljelijöitä, että jos ei hyvällä, niin sitten pakolla.
Ei enää koskaan semmoista sosialisointia. Kuoritaan ruokamullat sitten vaikka ja viedään metsään hyvän sään aikana.
-SS-
Sellaiset jotka hömppäheiniä vain kasvattelevat, häpäisevät koko viljelijäkunnan ja heidän maansa saakin pakkolunastaa.
Viljelemääni tilaa on pirstottu viimevuosisadalla -19 ja -45, nyt ei tiluksien takaisin osto sujuisi ilman rahakasvien suomaa parempaa katetta, "mormi mtk haluan tuottaa paljon" porukan seassa.
-
Hintakuplan puhjetessa tapahtuu rajujakin hinnan pohjaamisia. Silti maan hinta on pysynyt kymmenien vuosien jänteellä kohtuu hyvin reaaliarvossaan.
Rakennemuutoksen edetessä ei enää taistella viiden hehtaarin ja sadanviidenkymmenentuhannen palstoista vaan vähintään sadan hehtaarin ja alkaen miljoonan euron tiloista. Ehkä jopa kiinalaiset ovat silloin liikkeellä.
Toivottavasti.
-SS-
Kateusko se sieltä nostaa päätään kun toivotaan kiinalaisia pellon ostoon? Sehän se on yksi suurimmista ongelmista että naapurille ei myydä. Näin saadaan aikaan hajonnut tilusrakenne ja sitä sitten ajellaan kylätiellä ristiin rastiin..
Aika kummallinen kommentti taas. Kateuskortti vedetty ! Kirjoitukseni oli todellakin toive siitä, etteivät rakennemuutossosialistit pääse yksistään valtion avustuksella väkisellä ottamaan ihmisten maita lähes pakkolunastuksen kaltaisella takavarikolla, että olisi vaikka sitten ulkomaisiakin ostajia, jotka ovat valmiit ihan rahalla ostamaan se maan.
Sellaista aikaa elettiin oikeastikin, ostolupaa heiluttelevat tulivat alistamaan eläköityviä viljelijöitä, että jos ei hyvällä, niin sitten pakolla.
Ei enää koskaan semmoista sosialisointia. Kuoritaan ruokamullat sitten vaikka ja viedään metsään hyvän sään aikana.
-SS-
No oli tuo sinunkin kommenttisi aika outo. Jotenkin siitä jäi vain itselle kuva, että ennemmin myyn kiinalaisille kuin naapurille. Ethän sä edes tuossa ekassa kommentissasi edes maininnut mitään "pakkolunastus" tyylisistä pellon ostoista ja nyt sitten alat selittää niistä.. ei ymmärrä..
-
Hintakuplan puhjetessa tapahtuu rajujakin hinnan pohjaamisia. Silti maan hinta on pysynyt kymmenien vuosien jänteellä kohtuu hyvin reaaliarvossaan.
Rakennemuutoksen edetessä ei enää taistella viiden hehtaarin ja sadanviidenkymmenentuhannen palstoista vaan vähintään sadan hehtaarin ja alkaen miljoonan euron tiloista. Ehkä jopa kiinalaiset ovat silloin liikkeellä.
Toivottavasti.
-SS-
Kateusko se sieltä nostaa päätään kun toivotaan kiinalaisia pellon ostoon? Sehän se on yksi suurimmista ongelmista että naapurille ei myydä. Näin saadaan aikaan hajonnut tilusrakenne ja sitä sitten ajellaan kylätiellä ristiin rastiin..
Aika kummallinen kommentti taas. Kateuskortti vedetty ! Kirjoitukseni oli todellakin toive siitä, etteivät rakennemuutossosialistit pääse yksistään valtion avustuksella väkisellä ottamaan ihmisten maita lähes pakkolunastuksen kaltaisella takavarikolla, että olisi vaikka sitten ulkomaisiakin ostajia, jotka ovat valmiit ihan rahalla ostamaan se maan.
Sellaista aikaa elettiin oikeastikin, ostolupaa heiluttelevat tulivat alistamaan eläköityviä viljelijöitä, että jos ei hyvällä, niin sitten pakolla.
Ei enää koskaan semmoista sosialisointia. Kuoritaan ruokamullat sitten vaikka ja viedään metsään hyvän sään aikana.
-SS-
Sellaiset jotka hömppäheiniä vain kasvattelevat, häpäisevät koko viljelijäkunnan ja heidän maansa saakin pakkolunastaa.
Hyvä. Onkin hyvä ymmärtää hömpän ja "rahakasviheinän" ero.
-
Hintakuplan puhjetessa tapahtuu rajujakin hinnan pohjaamisia. Silti maan hinta on pysynyt kymmenien vuosien jänteellä kohtuu hyvin reaaliarvossaan.
Rakennemuutoksen edetessä ei enää taistella viiden hehtaarin ja sadanviidenkymmenentuhannen palstoista vaan vähintään sadan hehtaarin ja alkaen miljoonan euron tiloista. Ehkä jopa kiinalaiset ovat silloin liikkeellä.
Toivottavasti.
-SS-
Kateusko se sieltä nostaa päätään kun toivotaan kiinalaisia pellon ostoon? Sehän se on yksi suurimmista ongelmista että naapurille ei myydä. Näin saadaan aikaan hajonnut tilusrakenne ja sitä sitten ajellaan kylätiellä ristiin rastiin..
Aika kummallinen kommentti taas. Kateuskortti vedetty ! Kirjoitukseni oli todellakin toive siitä, etteivät rakennemuutossosialistit pääse yksistään valtion avustuksella väkisellä ottamaan ihmisten maita lähes pakkolunastuksen kaltaisella takavarikolla, että olisi vaikka sitten ulkomaisiakin ostajia, jotka ovat valmiit ihan rahalla ostamaan se maan.
Sellaista aikaa elettiin oikeastikin, ostolupaa heiluttelevat tulivat alistamaan eläköityviä viljelijöitä, että jos ei hyvällä, niin sitten pakolla.
Ei enää koskaan semmoista sosialisointia. Kuoritaan ruokamullat sitten vaikka ja viedään metsään hyvän sään aikana.
-SS-
Tämmöistähän se on ollut silloin suunnitelmatalouden aikakaudella. Eihän näistä enää haluta mitään puhua/muistella. Rivien välistä on kuitenkin usein luettavissa suuri harmistus siitä kuinka maat ovat väärillä henkilöillä ja aivan väärässä tuotannossa. Maajussin tärkein visio on tänäkin päivänä hyvin usein se, että kun vaan niitä hehtaareita olisi mahdollisimman paljon, niin sitten olisi kaikki hyvin. Se jääkin sitten käsityskyvyn ulkopuolelle, että ne pellot olisi hyvä saada jotenkin viljeltyäkin. Aika paljon näkee sitäkin, että homma ei tahdo oikein olla hanskassa niiden hehtaarien kanssa. Tämä pinta-alatukien lasku teettää tulevaisuudessa sen, että pellosta täytyisi oikeasti saada myös jotain tuotetta pihalle. Lisäksi niihin olemassa oleviun peltoihin pitäisi myös panostaa erilaisia toimenpiteitä, että tuotanto pysyy liekissä. Mielenkiintoista nähdä kuinka porukka hanskaa muuttuvan tilanteen:)
-
Hintakuplan puhjetessa tapahtuu rajujakin hinnan pohjaamisia. Silti maan hinta on pysynyt kymmenien vuosien jänteellä kohtuu hyvin reaaliarvossaan.
Rakennemuutoksen edetessä ei enää taistella viiden hehtaarin ja sadanviidenkymmenentuhannen palstoista vaan vähintään sadan hehtaarin ja alkaen miljoonan euron tiloista. Ehkä jopa kiinalaiset ovat silloin liikkeellä.
Toivottavasti.
-SS-
Kateusko se sieltä nostaa päätään kun toivotaan kiinalaisia pellon ostoon? Sehän se on yksi suurimmista ongelmista että naapurille ei myydä. Näin saadaan aikaan hajonnut tilusrakenne ja sitä sitten ajellaan kylätiellä ristiin rastiin..
Aika kummallinen kommentti taas. Kateuskortti vedetty ! Kirjoitukseni oli todellakin toive siitä, etteivät rakennemuutossosialistit pääse yksistään valtion avustuksella väkisellä ottamaan ihmisten maita lähes pakkolunastuksen kaltaisella takavarikolla, että olisi vaikka sitten ulkomaisiakin ostajia, jotka ovat valmiit ihan rahalla ostamaan se maan.
Sellaista aikaa elettiin oikeastikin, ostolupaa heiluttelevat tulivat alistamaan eläköityviä viljelijöitä, että jos ei hyvällä, niin sitten pakolla.
Ei enää koskaan semmoista sosialisointia. Kuoritaan ruokamullat sitten vaikka ja viedään metsään hyvän sään aikana.
-SS-
Sellaiset jotka hömppäheiniä vain kasvattelevat, häpäisevät koko viljelijäkunnan ja heidän maansa saakin pakkolunastaa.
Viljelemääni tilaa on pirstottu viimevuosisadalla -19 ja -45, nyt ei tiluksien takaisin osto sujuisi ilman rahakasvien suomaa parempaa katetta, "mormi mtk haluan tuottaa paljon" porukan seassa.
Tuleeko oikein myytävääkin vai vain korkeita tukia? Kyllähän tuollaiset pilkkomiset risoo, vaikka niistä aikaa onkin ja tapahtuneet jo edellisten sukupolvien aikana. Se että kuinka muuten tilanteet olisi hoidettu en osaa sanoa. Se on kuitenkin selvä ettei niitä olisi pitänyt pirstoa.
Ongelmahan on se että nykypäivänä riittävän toimeentulon saaminen pelkästä maataloudesta vaatii reilusti pinta-alaa ja mahdollisesti eläimiä. Pelto on vain liian kallista sen tuottoon nähden, että muutamat yrittää tätä sitten kiertää raivaamalla peltoa lisää. Eläimiä voi periaatteessa lisätä, mutta jossakin vaiheessa pelto tulee rajoittavaksi tekijäksi. Sitten kun lanta pystytään käsittelemään murtoosaan ja se voidaan vaikka myydä biokaasulaitokselle tai kaupunkilaisille kukkapenkin täytteeksi ja rehustus saadaan hoidettua muuten kuin pellon tuotteilla niin peltoa ei enää tarvita.
Tukipolitiikalla sekoitetaan hommaa edelleen. Tuodaan jotain "hyviätuki" kun alat viljelemään soijaa vaikka napapiirillä. Lähtökohtana pitäisi olla se, että jokaisen tuotteen tulee itse luoda markkinat eikä niin että ensin luodaan tuki ja sitten mietitään miten tästä eteenpäin. Tukijärjestelmästä saataisiin todella yksinkertainen jos vain halutaan.
Perimmäinen ongelma on kuitenkin se että maataloustuloa on jakamassa liian moni. Siinä joutuu sitten keksimään sivuhommaa että saa perheen elätettyä. Mistä tämä sitten johtuu niin varmaa siitä mitä silloin 19 ja 45 on tapahtunut, sukurasitteesta että on pakkojatkaa ja anteliaasta tukipolitiikasta, kenties jostakin muustakin...
-
Perimmäinen ongelma on kuitenkin se että maataloustuloa on jakamassa liian moni. Siinä joutuu sitten keksimään sivuhommaa että saa perheen elätettyä. Mistä tämä sitten johtuu niin varmaa siitä mitä silloin 19 ja 45 on tapahtunut, sukurasitteesta että on pakkojatkaa ja anteliaasta tukipolitiikasta, kenties jostakin muustakin...
[/quote]
Uskoisin, että syy maanviljelemiseen naapuriviljelijänkin kiusaksi juontaa syvemmältä kuin 19 ja 45 vuosien tapahtumista. Maausko on niin voimakas tunne, että se innostaa viljelemään huonommallakin bisneksellä.
-
Tuota näennäisviljelyä saataisiin kitkettyä varmaan tehokkaimmin valvontaa kohdentamalla näille rehellisille hömppäviljelijöille. En siis tarkoita niitä, joilla on suurin osa oikeassa tuotannossa ja sitten tietty osa hömpällä, vaan niitä tiloja, joilta ei tule mitään myytävää eli ollaan vaan viljelevinään ja päätoimena on tukien nosto. Monikaan näistä viljelyksistä ei täyttäisi paikkakunnan hyvän tavan mukaista käytäntöä, joten sanktioita tulisi. Pikkuhiljaa loppuu se innostus tukien nostoon, kun joutuu ne takaisin maksamaan. Se on sitten eri asia, mihin käyttöön mahdollisesti se pelto tulisi se jälkeen. En siis kannata mitään SS:n mainitsemaa "pakkososialisointia". Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee.
-
Tuota näennäisviljelyä saataisiin kitkettyä varmaan tehokkaimmin valvontaa kohdentamalla näille rehellisille hömppäviljelijöille. En siis tarkoita niitä, joilla on suurin osa oikeassa tuotannossa ja sitten tietty osa hömpällä, vaan niitä tiloja, joilta ei tule mitään myytävää eli ollaan vaan viljelevinään ja päätoimena on tukien nosto. Monikaan näistä viljelyksistä ei täyttäisi paikkakunnan hyvän tavan mukaista käytäntöä, joten sanktioita tulisi. Pikkuhiljaa loppuu se innostus tukien nostoon, kun joutuu ne takaisin maksamaan. Se on sitten eri asia, mihin käyttöön mahdollisesti se pelto tulisi se jälkeen. En siis kannata mitään SS:n mainitsemaa "pakkososialisointia". Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee.
Tuota, mitenkäs toi viimenen lause; "Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee." sopii tuohon näennäisviljelyn demonisointiin vastauksesi alkuosassa ?
-
Tuota näennäisviljelyä saataisiin kitkettyä varmaan tehokkaimmin valvontaa kohdentamalla näille rehellisille hömppäviljelijöille. En siis tarkoita niitä, joilla on suurin osa oikeassa tuotannossa ja sitten tietty osa hömpällä, vaan niitä tiloja, joilta ei tule mitään myytävää eli ollaan vaan viljelevinään ja päätoimena on tukien nosto. Monikaan näistä viljelyksistä ei täyttäisi paikkakunnan hyvän tavan mukaista käytäntöä, joten sanktioita tulisi. Pikkuhiljaa loppuu se innostus tukien nostoon, kun joutuu ne takaisin maksamaan. Se on sitten eri asia, mihin käyttöön mahdollisesti se pelto tulisi se jälkeen. En siis kannata mitään SS:n mainitsemaa "pakkososialisointia". Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee.
Tuota, mitenkäs toi viimenen lause; "Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee." sopii tuohon näennäisviljelyn demonisointiin vastauksesi alkuosassa ?
Oikein hyvin. Tukiehdoissa sanotaan aika selvästi, että satokasviksi ilmoitettuja on viljeltävä niin että kauppakelpoista satoa saadaan normaaleina vuosina. Jos viljelijää ei kiinnosta edes yrittää kunnolla niin ei satokasvien tukiakaan tarvitse saada. Missään ehdoissa kun viljelijää ei kielletä vaikka viherkesannoimasta/viherhömpöttelemästä vaikka koko pinta-alallaan. Mutta sitten myös tuki on pienempi.
-
Olen sitten lukenut tukiehdot huonosti. En ole huomannut ehdoissa vaadetta kauppakelpoisen sadon tuottamiseen normaalina vuonna.
Mitäs mieltä sitten olette luomutuista ? Ja myyntikelpoisen sadon tuottamisesta.
-
Hintakuplan puhjetessa tapahtuu rajujakin hinnan pohjaamisia. Silti maan hinta on pysynyt kymmenien vuosien jänteellä kohtuu hyvin reaaliarvossaan.
Rakennemuutoksen edetessä ei enää taistella viiden hehtaarin ja sadanviidenkymmenentuhannen palstoista vaan vähintään sadan hehtaarin ja alkaen miljoonan euron tiloista. Ehkä jopa kiinalaiset ovat silloin liikkeellä.
Toivottavasti.
-SS-
Kateusko se sieltä nostaa päätään kun toivotaan kiinalaisia pellon ostoon? Sehän se on yksi suurimmista ongelmista että naapurille ei myydä. Näin saadaan aikaan hajonnut tilusrakenne ja sitä sitten ajellaan kylätiellä ristiin rastiin..
Aika kummallinen kommentti taas. Kateuskortti vedetty ! Kirjoitukseni oli todellakin toive siitä, etteivät rakennemuutossosialistit pääse yksistään valtion avustuksella väkisellä ottamaan ihmisten maita lähes pakkolunastuksen kaltaisella takavarikolla, että olisi vaikka sitten ulkomaisiakin ostajia, jotka ovat valmiit ihan rahalla ostamaan se maan.
Sellaista aikaa elettiin oikeastikin, ostolupaa heiluttelevat tulivat alistamaan eläköityviä viljelijöitä, että jos ei hyvällä, niin sitten pakolla.
Ei enää koskaan semmoista sosialisointia. Kuoritaan ruokamullat sitten vaikka ja viedään metsään hyvän sään aikana.
-SS-
No oli tuo sinunkin kommenttisi aika outo. Jotenkin siitä jäi vain itselle kuva, että ennemmin myyn kiinalaisille kuin naapurille. Ethän sä edes tuossa ekassa kommentissasi edes maininnut mitään "pakkolunastus" tyylisistä pellon ostoista ja nyt sitten alat selittää niistä.. ei ymmärrä..
Maat myydään sille jolle myyjä ne haluaa myydä ja ostajan valintaan saattaa olla hyvin monia syitä. Semmoinenkin myyntiehto taisi olla erään suuren tilan kaupassa että rakennukset on kunnostettava. Pelkästään sellainen ehto pudottaa aika monen innokkaan ostajan pois uskottavien ostajien joukosta. Ja jos itse jäädään asustelemaan lähelle myytäviä peltoja niin rahan lisäksi vaikuttaa aina jokin verran ostajan maine ja tunnettu käytös. Varsinkin jos joudutaan käyttämään samoja teitä tai myytävät pellot ulottavat käytännössä oman ikkunan alle.
Se etteikö naapurille tai lähellä asuvalle myytäisi ei todellakaan pidä paikkaansa. Jos itse ei pärjää syystä tai toisesta ostokilpailussa naapurin maista niin silloin saa kukin itse miettiä tarjosiko liian vähän vai pitäisikö tehdä jotain itse eri tavalla jotta tulevaisuudessa olisi haltumpi ostajaehdokas. Jos hintaa pitää liian korkeana niin sitten peltokauppaan varatuille rahoille keksitään jotain muuta hyödyllistä ja tuottavaa käyttöä.
Kyllä tuo SS:n kommentti oli ihan sopiva siihen kun valitetaan, että suurin ongelma olisi muka se ettei naapurille myytäisi. Minäkin nään siinä haikailun systeemiin jossa pellon ostaminen on luvanvaraista ja lupaa pitää anoa joltakin paikailliselta politbyroolta, mikä jakaa ostolupia poliittisen jäsenkirjan ja aktiviteetin sekä perseennuolennan perusteella. Kiinalaisten tuleminen peltomarkkinoille olisi ennemminkin positiivista. Sehän tarkoittaisi sitä, että Suomen maatalous pärjää tulevaisuudessakin eikä peltomaan hinta ole liian korkea.
-
Olen sitten lukenut tukiehdot huonosti. En ole huomannut ehdoissa vaadetta kauppakelpoisen sadon tuottamiseen normaalina vuonna.
Ei siellä sanatarkasti noin sanota. Mutta asiasisällölisesti kyllä.
-
Olen sitten lukenut tukiehdot huonosti. En ole huomannut ehdoissa vaadetta kauppakelpoisen sadon tuottamiseen normaalina vuonna.
Ei siellä sanatarkasti noin sanota. Mutta asiasisällölisesti kyllä.
Kait olis parei tyytyä siihen mitä siellä sanatarkasti sanotaan. Muutoin mennään valvonta/tarkastusasioissakin vahvasti kohti maanhankintalain aikaa; "viljelykasvi/tukilupaa pitää anoa joltakin paikailliselta politbyroolta, mikä jakaa lupia poliittisen jäsenkirjan ja aktiviteetin sekä perseennuolennan perusteella."
-
Tuota näennäisviljelyä saataisiin kitkettyä varmaan tehokkaimmin valvontaa kohdentamalla näille rehellisille hömppäviljelijöille. En siis tarkoita niitä, joilla on suurin osa oikeassa tuotannossa ja sitten tietty osa hömpällä, vaan niitä tiloja, joilta ei tule mitään myytävää eli ollaan vaan viljelevinään ja päätoimena on tukien nosto. Monikaan näistä viljelyksistä ei täyttäisi paikkakunnan hyvän tavan mukaista käytäntöä, joten sanktioita tulisi. Pikkuhiljaa loppuu se innostus tukien nostoon, kun joutuu ne takaisin maksamaan. Se on sitten eri asia, mihin käyttöön mahdollisesti se pelto tulisi se jälkeen. En siis kannata mitään SS:n mainitsemaa "pakkososialisointia". Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee.
Tuota, mitenkäs toi viimenen lause; "Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee." sopii tuohon näennäisviljelyn demonisointiin vastauksesi alkuosassa ?
Oikein hyvin. Tukiehdoissa sanotaan aika selvästi, että satokasviksi ilmoitettuja on viljeltävä niin että kauppakelpoista satoa saadaan normaaleina vuosina. Jos viljelijää ei kiinnosta edes yrittää kunnolla niin ei satokasvien tukiakaan tarvitse saada. Missään ehdoissa kun viljelijää ei kielletä vaikka viherkesannoimasta/viherhömpöttelemästä vaikka koko pinta-alallaan. Mutta sitten myös tuki on pienempi.
Täydentävissä ehdoissa:
"Toimi niin, että korjuu ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista." Ei siis ole tarpeen tuottaa satoa, vaan sen pitää olla vain mahdollista. Eli edes asiasisällölliseati sadonkorjuuta ei vaadita.
Olen sitten lukenut tukiehdot huonosti. En ole huomannut ehdoissa vaadetta kauppakelpoisen sadon tuottamiseen normaalina vuonna.
Mitäs mieltä sitten olette luomutuista ? Ja myyntikelpoisen sadon tuottamisesta.
Luomussa vaaditaan 30 % myyntikasveja viljeltäväksi. Tosin niissäkään ei ole tuota korjuuvelvoitetta. Tosin näillä luomutuotteiden hintatasoilla, joita nyt tarjotaan, olisi toki järjetöntä jättää sato korjaamatta luomussa. Kemiallisesti viljelevä tila saa laittaa vaikka kaikki hömpälle. Niitä tapauksia tiedän. Ja en edes paheksu, koska se on näissä tapauksissa kannattavin ja taloudellisesti järkevä ratkaisu.
Pikavippiasiaan tämä voisi liittyä siten, että koko pinta-alan laittaminen nurmelle jota vain niitellään ajoittain, voisi olla ainakin joidenkin tilojen pelastus. Siis tukiviljely. Kustannukset mahdollisimman alas, ehkä joistain kalliista koneesta luopuminen, kassavirran suunnittelu siten, että tuilla jotenkin selviää. Tappioriski olisi ainakin nollilla. No toki pikavippitiloilla lie velkamäärä niin suuri, ettei tukipotti ehkä riitä lyhennyksiin. Mutta tämä voisi toimia ainakin viljatilalla. Karjatiloilla rehukustannus voi tehdä tuo mahdottomaksi.
-
Luomussa vaaditaan 30 % myyntikasveja viljeltäväksi. Tosin niissäkään ei ole tuota korjuuvelvoitetta. Tosin näillä luomutuotteiden hintatasoilla, joita nyt tarjotaan, olisi toki järjetöntä jättää sato korjaamatta luomussa. Kemiallisesti viljelevä tila saa laittaa vaikka kaikki hömpälle. Niitä tapauksia tiedän. Ja en edes paheksu, koska se on näissä tapauksissa kannattavin ja taloudellisesti järkevä ratkaisu.
Pikavippiasiaan tämä voisi liittyä siten, että koko pinta-alan laittaminen nurmelle jota vain niitellään ajoittain, voisi olla ainakin joidenkin tilojen pelastus. Siis tukiviljely. Kustannukset mahdollisimman alas, ehkä joistain kalliista koneesta luopuminen, kassavirran suunnittelu siten, että tuilla jotenkin selviää. Tappioriski olisi ainakin nollilla. No toki pikavippitiloilla lie velkamäärä niin suuri, ettei tukipotti ehkä riitä lyhennyksiin. Mutta tämä voisi toimia ainakin viljatilalla. Karjatiloilla rehukustannus voi tehdä tuo mahdottomaksi.
Miten hömppää viljellään koko tilalla kemiallisesti? Voisin väittää, että kemikaalit ja niiden käyttö on melkein ainoa tae siitä, että tila todella yrittää tuottaa kauppaan päätyvää satoa.
Parikymmentä vuotta EU:n aivopesussa on saanut ihmeitä aikaan. Velan voi laittaa toiselle maksuun ja odottaa, että tämä mukisematta vuosittain hoitaa lankeavat lyhennykset ja korot... pidän sillä aikaa heinikot siististi niitettynä.
Maatalous lienee syntynyt tarpeesta tuottaa ruokaa. Kun raha on otettu käyttöön, niin tuli mukaan vaatimus kannattavuudesta, tuotteita piti saada vaihdettua muihin tavaroihin. Nykyisen ilmastokriisin uhatessa viljelyn on otettava huomioon ympäristö- ja ilmastovaatimukset. Kun nämä yhdistetään, niin tuotanto pitää rajoittaa mahdollisimman pienelle alueelle, siellä tuottaa kannattavasti mahdollisimman suuria satoja. Lopun maan voi laittaa ilmastotyöhön vaikka metsittämällä.... kaukaiselta tuntuu ajatus, että tällä alalla maksatetaankin omistajan vanhoja velkoja :)
-
Olen sitten lukenut tukiehdot huonosti. En ole huomannut ehdoissa vaadetta kauppakelpoisen sadon tuottamiseen normaalina vuonna.
Ei siellä sanatarkasti noin sanota. Mutta asiasisällölisesti kyllä.
Kait olis parei tyytyä siihen mitä siellä sanatarkasti sanotaan. Muutoin mennään valvonta/tarkastusasioissakin vahvasti kohti maanhankintalain aikaa; "viljelykasvi/tukilupaa pitää anoa joltakin paikailliselta politbyroolta, mikä jakaa lupia poliittisen jäsenkirjan ja aktiviteetin sekä perseennuolennan perusteella."
Täydentävien tukien oppaassa sanotaan sanatarkasti näin: "...että korjuu ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista." sivu 13 ja sivulla 14 "..seuraavana vuonna lohkolle on mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato".
Ympäristötukien oppaassa toistuu usein seuraava: "Viljellyn maatalousmaan kasvinsuojelusta on huolehdittava ja rikkakasvien leviäminen estettävä joko kasvinvuorotuksen avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti. Viljelijän on toimittava niin, että korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Jos maatalousmaalta ei korjata satoa, maatalousmaan tuottamasta kasvustosta on tarvittaessa huolehdittava niin, että maatalousmaalle on myös seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuuja markkinakelpoinen sato."
Peusoppaan sivulla 16 sanotaan "Sinun on pyrittävä korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamiseen". Seuraavalla sivulla kuvataan mitä korjuu- ja markkinakelpoisen sadontuottaminen tarkoittaa ainakin kansallisissa tuissa. Ja eiköhän samoja vaatimuksia käytetä muissakin tuissa. Niihin kuuluu mm. tarkoituksen mukainen muokkaus ja lannoitus, tasaisen orastumisen mahdollista kylvö, aluelle ja lohkolle sopiva kasvilaji sekä lajike, riittävä siemenmäärä, tarkoituksen mukainen rikkakasvien torjunta, korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen mahdollistava lohkon kasvukunto.
Minun mielestäni "markkinakelpoinen" ja "kauppakelpoinen" ovat käytännössä toistensa synonyymeja ja kyllähän noiden sääntöjen sanatarkka noudattaminenkin minulle sopii jos asiasisällön ymmärtäminen on liian hankalaa. Jokainen saa tietysti vapaasti tehdä mitä haluaa omilla maillaan tai ilmoittaa pelloksi vaikka raivaamatonta hyvin märkää ja karua suota tai avokalliota tai kasvukunnoltaan niihin verrattavaa "peltoa" tai peltoa, josta ei tunnista mitä lohkolla on tarkoitus viljellä. Mutta sitten saa myös varautua siihen ettei saa tukia ja niitä myös peritään takaisin.
Vaikkei sadonkorjuuvelvoitetta olekaan niin sitten kun saa kohtuullisesti itävän kylvöksen ja sopivan tiheän kasvuston niin sen jälkeen aika vähällä vaivalla tulee kohtuu helposti korjattava ja kuivattava kasvusto. Ja mielestäni noissa säännöissä nimenomaan halutaan kunnolla kylvettyjä kasvustoja joista rikkakasvit torjutaan tarpeen mukaan. Sellaista vuotta ei vielä ole tullut etteikö satoa olisi ollut järkevää korjata mikäli sadonkorjuuneilla on pysynyt pinnalla ja kasvusto ei ole ollut maata myöden.
Eipä tämäkään kovin lähelle pikavippejä ole. Mutta sen verran kuitenkin, että taloutensa romuttaminen onnistuu aika helposti niinkin ettei tukisääntöjä edes haluta lukea saatika noudattaa tai homma ei kiinnosta pellolla eikä eläinsuojassa ja työt tehdään huitaisten vähän sinne päin, mitään ei edes yritetä laskea tai suunnitella eteenpäin ja sitten kohdalle sattuu jokin tarkistus eikä sitä läpäistä. Järkevintä olisi lopettaa silloin kun tarpeeksi tympii mutta ollaan vielä henkisesti tässä maailmassa eikä talouskaan ole täysin kuralla.
-
Säilörehunurmi, jos siitä ei korjaa satoa pysyy hyvänä kun sen murskaa 2-3 kertaa kesässä. Seuraavana vuonna kasvaa heinää entistä paremmin. Se vihermassa toimii lannoitteena jos ette tiedä.
-
Luomussa vaaditaan 30 % myyntikasveja viljeltäväksi. Tosin niissäkään ei ole tuota korjuuvelvoitetta. Tosin näillä luomutuotteiden hintatasoilla, joita nyt tarjotaan, olisi toki järjetöntä jättää sato korjaamatta luomussa. Kemiallisesti viljelevä tila saa laittaa vaikka kaikki hömpälle. Niitä tapauksia tiedän. Ja en edes paheksu, koska se on näissä tapauksissa kannattavin ja taloudellisesti järkevä ratkaisu.
Pikavippiasiaan tämä voisi liittyä siten, että koko pinta-alan laittaminen nurmelle jota vain niitellään ajoittain, voisi olla ainakin joidenkin tilojen pelastus. Siis tukiviljely. Kustannukset mahdollisimman alas, ehkä joistain kalliista koneesta luopuminen, kassavirran suunnittelu siten, että tuilla jotenkin selviää. Tappioriski olisi ainakin nollilla. No toki pikavippitiloilla lie velkamäärä niin suuri, ettei tukipotti ehkä riitä lyhennyksiin. Mutta tämä voisi toimia ainakin viljatilalla. Karjatiloilla rehukustannus voi tehdä tuo mahdottomaksi.
Miten hömppää viljellään koko tilalla kemiallisesti? Voisin väittää, että kemikaalit ja niiden käyttö on melkein ainoa tae siitä, että tila todella yrittää tuottaa kauppaan päätyvää satoa.
Jos karjatiloilla tarkoitetaan ruohonpurijaelukoita niin ajatus vastaa suurta navettaa, jonka tontille mahtuu rehuvarsto ja jaloittelutarha eikä muuta. Edellyttää todella hyvää järjestelykykyä, taloudenpitoa ja kykyä tulla toimeen muiden kanssa, ts. karkearehujen toimittajat sekä lannanvastaanottajat. Joten ei toimi kriisitilalla. Yksimahaisilla saattaisi tomia kunhan homma seinien sisällä on todella hyvin halussa sekä lannan saa häivytettyä jonkin ja joku muu vielä maksaa siitä. Sekä tietysti pellot vuokralle. Mutta silloin ei ole kyllä taloudellista kriisiäkään ellei yksityistalous ole uskomaton rahasyöppö. Jos potsin tai broilerin saa kasvamaan kunnolla tai tiput munimaan niin kyllä pellonkin oppii sellainen henkilö taloudellisesti viljelemään. Kasvinviljelytiloillakaan ajatus ei oikein taida toimia ellei talous ole alunperin kunnossa ja kyseessä on jonkin sortin alle viiden vuoden mittainen tuumaustako jonka aikana mietitään mitä ja kuka tässä nyt alkaa yrittämään. Kalliiden koneiden vaihtamisesta halvempiin mutta toimiviin on apua jos luovutaan lähes uusista koneista. Mutta tuokin pitää tehdä ennen varsinaista kriisiytymistä.
Kyllä höppää voi viljellä sekä kemiallinen että luomutila koko tilan alalla vaikka ilmoittamalla paljon säilörehuheinälohkoja. Mutta kyllä nekin on ihan kunnolla kyvettävä ja pidettävä rikkaruohottomina jos tarkastuksen haluaa läpäistä. Jos veikkaa ettei tarkistusta tule niin sitten on eri asia. Sadonkorjuuvelvoite palaa kyllä varmasti jos tuon kaltaiset järjestelyt yleistyvät.
Kyllä ilman kemikaalejakin saa kauppakelpoista satoa. Mutta se vaatii parempaa kasvinvuorotusta, viherlannoitusta (ellei sitä lasketa kasvivuorotukseen), erilaisten orgaanisten lannoitteiden ja mömmöjen vastaanottamista, ylimääräistä kesannointia tms. sitten kun tulee liikaa kestorikkoja. Lajittelija parantaa yllättävän paljon raakaerän arvoa jos suurin osa jyvistä on kunnollisia. Varsinkin jos jätteet voi käyttää itse energiana. Eikä lajitteleminen kovin vaivalloista ole ellei kaikkea joudu käyttämään peräkärryjen kautta.
-
Säilörehunurmi, jos siitä ei korjaa satoa pysyy hyvänä kun sen murskaa 2-3 kertaa kesässä. Seuraavana vuonna kasvaa heinää entistä paremmin. Se vihermassa toimii lannoitteena jos ette tiedä.
Tuo pitää paikkansa ja on käytänössä testattu. Vuokrailin muonoin naapurin peltoja ja ne olivat viherkesantona. Tukikauden vaihtuessa valaisn sadonkorjuu velvoitteen poistumisen tuomia mahdollisuuksia. Pellot vaihtoivat viljelijää ja muuttuivat yhdessä yössä rehunurmiksi. Ne olen käynyt pientä korvausta vastaan sitten niittämässä ja ovat tarkastuksista menneet kiitoksin läpi.
-
Teille, jotka halutte virittää tuotannon tehukkuuden äärimmilleen suosittelen talvipäivän lukemisiksi kirjaa; Antihauras, asiota jotka hyötyvät epäjärjestyksestä. Kirj, Nassim Taleb.
-
Minun mielestäni "markkinakelpoinen" ja "kauppakelpoinen" ovat käytännössä toistensa synonyymeja ja kyllähän noiden sääntöjen sanatarkka noudattaminenkin minulle sopii jos asiasisällön ymmärtäminen on liian hankalaa. Jokainen saa tietysti vapaasti tehdä mitä haluaa omilla maillaan tai ilmoittaa pelloksi vaikka raivaamatonta hyvin märkää ja karua suota tai avokalliota tai kasvukunnoltaan niihin verrattavaa "peltoa" tai peltoa, josta ei tunnista mitä lohkolla on tarkoitus viljellä. Mutta sitten saa myös varautua siihen ettei saa tukia ja niitä myös peritään takaisin.
Vaikkei sadonkorjuuvelvoitetta olekaan niin sitten kun saa kohtuullisesti itävän kylvöksen ja sopivan tiheän kasvuston niin sen jälkeen aika vähällä vaivalla tulee kohtuu helposti korjattava ja kuivattava kasvusto. Ja mielestäni noissa säännöissä nimenomaan halutaan kunnolla kylvettyjä kasvustoja joista rikkakasvit torjutaan tarpeen mukaan. Sellaista vuotta ei vielä ole tullut etteikö satoa olisi ollut järkevää korjata mikäli sadonkorjuuneilla on pysynyt pinnalla ja kasvusto ei ole ollut maata myöden.
Eipä tämäkään kovin lähelle pikavippejä ole. Mutta sen verran kuitenkin, että taloutensa romuttaminen onnistuu aika helposti niinkin ettei tukisääntöjä edes haluta lukea saatika noudattaa tai homma ei kiinnosta pellolla eikä eläinsuojassa ja työt tehdään huitaisten vähän sinne päin, mitään ei edes yritetä laskea tai suunnitella eteenpäin ja sitten kohdalle sattuu jokin tarkistus eikä sitä läpäistä. Järkevintä olisi lopettaa silloin kun tarpeeksi tympii mutta ollaan vielä henkisesti tässä maailmassa eikä talouskaan ole täysin kuralla.
Saakos tollasiin märkiin raivaamattomiin soihin tai avokalliolle tukioikeuksia ? Tarkastajat viimeistään päättävät mistä saakka tuet peritään takaisin.
Ei takaisin perittyjä tukia naapuriviljelijöille jaeta.
Ja eikun kättä lippaan.
-
Liekö yhteiskunnalliselta kannaltakaan järkevää syytää rahaa tuotantopanoksiin, jos halvalle rehuviljalle ei ole tarvetta.
Tasatuki kaikille lohkoille, ja ite päättää mitä viljelee vai viljeleekö ollenkaan. Muistaakseni tilatukea perusteltiin tuolla periaatteella, ja kerta ilmastonmuutoksesta yhteiskunnallisesti ollaan huolissaan, niin metsityspalkkio lienee ratkaisu huonompien/pienempien lohkojen kohdalla. :-X
-
Kyllä höppää voi viljellä sekä kemiallinen että luomutila koko tilan alalla vaikka ilmoittamalla paljon säilörehuheinälohkoja. Mutta kyllä nekin on ihan kunnolla kyvettävä ja pidettävä rikkaruohottomina jos tarkastuksen haluaa läpäistä. Jos veikkaa ettei tarkistusta tule niin sitten on eri asia. Sadonkorjuuvelvoite palaa kyllä varmasti jos tuon kaltaiset järjestelyt yleistyvät.
Kyllä ilman kemikaalejakin saa kauppakelpoista satoa. Mutta se vaatii parempaa kasvinvuorotusta, viherlannoitusta (ellei sitä lasketa kasvivuorotukseen), erilaisten orgaanisten lannoitteiden ja mömmöjen vastaanottamista, ylimääräistä kesannointia tms. sitten kun tulee liikaa kestorikkoja. Lajittelija parantaa yllättävän paljon raakaerän arvoa jos suurin osa jyvistä on kunnollisia. Varsinkin jos jätteet voi käyttää itse energiana. Eikä lajitteleminen kovin vaivalloista ole ellei kaikkea joudu käyttämään peräkärryjen kautta.
Mitä kemikaaleja sinne pellolle levitetään, jos on kyseessä koko tilan pinta-ala, josta ei korjata satoa, vain tuet otetaan?
Mun on vaikea ajatella kemikaalien levittämistä pelloille, jos viljelytapa on tämä puheena ollut "tukiviljely". Jos kyse olisi yhdestä vuodesta, niin jotenkin voisi vielä ajatella....
-
Luomussa vaaditaan 30 % myyntikasveja viljeltäväksi. Tosin niissäkään ei ole tuota korjuuvelvoitetta. Tosin näillä luomutuotteiden hintatasoilla, joita nyt tarjotaan, olisi toki järjetöntä jättää sato korjaamatta luomussa. Kemiallisesti viljelevä tila saa laittaa vaikka kaikki hömpälle. Niitä tapauksia tiedän. Ja en edes paheksu, koska se on näissä tapauksissa kannattavin ja taloudellisesti järkevä ratkaisu.
Pikavippiasiaan tämä voisi liittyä siten, että koko pinta-alan laittaminen nurmelle jota vain niitellään ajoittain, voisi olla ainakin joidenkin tilojen pelastus. Siis tukiviljely. Kustannukset mahdollisimman alas, ehkä joistain kalliista koneesta luopuminen, kassavirran suunnittelu siten, että tuilla jotenkin selviää. Tappioriski olisi ainakin nollilla. No toki pikavippitiloilla lie velkamäärä niin suuri, ettei tukipotti ehkä riitä lyhennyksiin. Mutta tämä voisi toimia ainakin viljatilalla. Karjatiloilla rehukustannus voi tehdä tuo mahdottomaksi.
Miten hömppää viljellään koko tilalla kemiallisesti? Voisin väittää, että kemikaalit ja niiden käyttö on melkein ainoa tae siitä, että tila todella yrittää tuottaa kauppaan päätyvää satoa.
Jos karjatiloilla tarkoitetaan ruohonpurijaelukoita niin ajatus vastaa suurta navettaa, jonka tontille mahtuu rehuvarsto ja jaloittelutarha eikä muuta. Edellyttää todella hyvää järjestelykykyä, taloudenpitoa ja kykyä tulla toimeen muiden kanssa, ts. karkearehujen toimittajat sekä lannanvastaanottajat. Joten ei toimi kriisitilalla. Yksimahaisilla saattaisi tomia kunhan homma seinien sisällä on todella hyvin halussa sekä lannan saa häivytettyä jonkin ja joku muu vielä maksaa siitä. Sekä tietysti pellot vuokralle. Mutta silloin ei ole kyllä taloudellista kriisiäkään ellei yksityistalous ole uskomaton rahasyöppö. Jos potsin tai broilerin saa kasvamaan kunnolla tai tiput munimaan niin kyllä pellonkin oppii sellainen henkilö taloudellisesti viljelemään. Kasvinviljelytiloillakaan ajatus ei oikein taida toimia ellei talous ole alunperin kunnossa ja kyseessä on jonkin sortin alle viiden vuoden mittainen tuumaustako jonka aikana mietitään mitä ja kuka tässä nyt alkaa yrittämään. Kalliiden koneiden vaihtamisesta halvempiin mutta toimiviin on apua jos luovutaan lähes uusista koneista. Mutta tuokin pitää tehdä ennen varsinaista kriisiytymistä.
Kyllä höppää voi viljellä sekä kemiallinen että luomutila koko tilan alalla vaikka ilmoittamalla paljon säilörehuheinälohkoja. Mutta kyllä nekin on ihan kunnolla kyvettävä ja pidettävä rikkaruohottomina jos tarkastuksen haluaa läpäistä. Jos veikkaa ettei tarkistusta tule niin sitten on eri asia. Sadonkorjuuvelvoite palaa kyllä varmasti jos tuon kaltaiset järjestelyt yleistyvät.
Kyllä ilman kemikaalejakin saa kauppakelpoista satoa. Mutta se vaatii parempaa kasvinvuorotusta, viherlannoitusta (ellei sitä lasketa kasvivuorotukseen), erilaisten orgaanisten lannoitteiden ja mömmöjen vastaanottamista, ylimääräistä kesannointia tms. sitten kun tulee liikaa kestorikkoja. Lajittelija parantaa yllättävän paljon raakaerän arvoa jos suurin osa jyvistä on kunnollisia. Varsinkin jos jätteet voi käyttää itse energiana. Eikä lajitteleminen kovin vaivalloista ole ellei kaikkea joudu käyttämään peräkärryjen kautta.
Nautakarjatilat useimmiten tarvitsevat nurmialansa melko tarkkaan. Toki, jos karjaa on vähän, silloin voi "hömpällä" jatkaa nurmialaa. Yksimahaisten kohdalla voi nurmi taas jo ollakin pelkkää hömppää. En tosin ole ihan selvillä lannanlevityssysteemeistä, mutta ilmeisesti lannanlevitysalalta pitäisi jotakin satoakin korjata.
Ja onhan se selvä, ettei 100 % korjaamaton nurmiala voi olla kriisitilan pelastus. Tietysti, jos viljelijä sen avulla pääsee tuottavampiin töihin, niin sitten siitäkin voisi olla apua. Eli enimmäkseen samaa mieltä ollaan.
Tuon hömpän viljelyn osalta on kyllä niin, että kemiallisesti (tai "tavanomaisesti", jos sitä sanaa välttämättä halutaan käyttää) viljelevä voi laittaa koko alan säilörehunurmelle, mutta luomutila vain silloin, jos miltei kaikki nurmirehut syötetään luomueläimille. Jos eläimet ovat tavanomaisessa, niin ne on siirrettävä luomuun tai on tuotettava 30 % peltoalalla myyntikasveja. Viljaluomutilan on tuotettava myyntikasveja vähintään 30 % pinta-alasta. Vaikkapa tuossa dia 5: https://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tilaisuuksien_materiaalit/Tukineuvot2018/fi_FI/Tukineuvot2018/_files/99751697960075555/default/Luomu,%20sopimukset%202018%20ELY.pdf
Ei sillä. Olen kyllä sitä mieltä, että tuo sääntö on erittäin hyvä. Sillä ainakin yritetään korjata tilannetta, jossa luomuna viljellään, eikä markkinoille silti tulisi mitään luomutuotteita. Puhtaan hömppäviljelyn puolesta en haluaisi oikein puhua, mutta ns. tavanomaisille tiloille se on kyllä turhan kiinnostava vaihtoehto tietyissä tilanteissa. Itse en ole oikein valmis maksamaan tukien tasoista vuokraa vaikka saisinkin pelloille luomutuen.
Tuosta loppuosasta sitten. Kyllä kestorikat pysyvät ainakin omilla maillani suhteellisen helposti kurissa, kun kierron nurmet vain hoidetaan huolella. Siemenrikkojen kanssa olen toistaiseksi pärjännyt riittävän peittävillä kasvustoilla ja aluskasveilla. Nyt syysmuokkauksia ollaan vähentämässä, joten saa nähdä miten jatkossa...
Lajittelijan kautta ei myyntiviljoja ole tarvinnut laskea. Kaikki on jyväkoon ja myös valkuaisten osalta ihan kemiallisesti viljeltyihin verrattavissa. Rikkasiemeniä kuitenkin pitää erotella, joten lisävarusteeksi olen kuivuriin hommannut rikkaseulan. Sillä rikkasiemenet saa helposti pois ihan kuivauksen yhteydessä.
Kaiken kaikkiaan uskon, että viljelee sitten kemiallisesti tai luomuna, on järkevää pyrkiä asialliseen satoon. Sillä saa useimmiten parhaan taloudellisen tuoton. Jos kuitenkin riskien sietokyky on olematon, tukiviljelyllä voi sitä pienentää. Suosittelisin kuitenkin kaikille asiaa pohtiville mieluummin peltojen vuokraamista naapureille. Ainakin jos naapurustosta löytyisi kohtuullista maksukykykyä. Luulen, että pellot pysyisivät paremmassa kunnossa asiallisten viljelijöiden hoidossa. Ja voihan vuokrasopimukseen laittaa jotain vaatimuksia pellon hoidosta.
Pikavippejä ei koskaan kannata ottaa. Jos on oikein tiukoilla, luottokorttikin on hetkellisiä tilanteita varten parempi ratkaisu. Ei kuitenkaan sekään pitkäaikainen!
-
Luomussa vaaditaan 30 % myyntikasveja viljeltäväksi. Tosin niissäkään ei ole tuota korjuuvelvoitetta. Tosin näillä luomutuotteiden hintatasoilla, joita nyt tarjotaan, olisi toki järjetöntä jättää sato korjaamatta luomussa. Kemiallisesti viljelevä tila saa laittaa vaikka kaikki hömpälle. Niitä tapauksia tiedän. Ja en edes paheksu, koska se on näissä tapauksissa kannattavin ja taloudellisesti järkevä ratkaisu.
Pikavippiasiaan tämä voisi liittyä siten, että koko pinta-alan laittaminen nurmelle jota vain niitellään ajoittain, voisi olla ainakin joidenkin tilojen pelastus. Siis tukiviljely. Kustannukset mahdollisimman alas, ehkä joistain kalliista koneesta luopuminen, kassavirran suunnittelu siten, että tuilla jotenkin selviää. Tappioriski olisi ainakin nollilla. No toki pikavippitiloilla lie velkamäärä niin suuri, ettei tukipotti ehkä riitä lyhennyksiin. Mutta tämä voisi toimia ainakin viljatilalla. Karjatiloilla rehukustannus voi tehdä tuo mahdottomaksi.
Miten hömppää viljellään koko tilalla kemiallisesti? Voisin väittää, että kemikaalit ja niiden käyttö on melkein ainoa tae siitä, että tila todella yrittää tuottaa kauppaan päätyvää satoa.
Parikymmentä vuotta EU:n aivopesussa on saanut ihmeitä aikaan. Velan voi laittaa toiselle maksuun ja odottaa, että tämä mukisematta vuosittain hoitaa lankeavat lyhennykset ja korot... pidän sillä aikaa heinikot siististi niitettynä.
Maatalous lienee syntynyt tarpeesta tuottaa ruokaa. Kun raha on otettu käyttöön, niin tuli mukaan vaatimus kannattavuudesta, tuotteita piti saada vaihdettua muihin tavaroihin. Nykyisen ilmastokriisin uhatessa viljelyn on otettava huomioon ympäristö- ja ilmastovaatimukset. Kun nämä yhdistetään, niin tuotanto pitää rajoittaa mahdollisimman pienelle alueelle, siellä tuottaa kannattavasti mahdollisimman suuria satoja. Lopun maan voi laittaa ilmastotyöhön vaikka metsittämällä.... kaukaiselta tuntuu ajatus, että tällä alalla maksatetaankin omistajan vanhoja velkoja :)
Käytetään nyt sitten tässä tavallisempaa termiä : tavanomainen viljely. Itse viljelen luomuna ja pyrin todellakin tuottamaan kauppaan päätyvää satoa. Ja ihan kohtuullisella menestykselläkin. Ja ihan ilman kemikaaleja.
Halusin tuossa kommentissani vain sanoa, ettei sadonkorjuu ihan virallisestikaan ole enää pakollista. Ja hyvä niin, ennenhän piti tehdä satovahinkoilmoitus ja sihteerin käydä pellon nurkalla toteamassa, että sato ei nyt ole kertakaikkiaan korjattavissa... Nyt sentään voidaan luottaa viljelijän järkeen asiassa. Tuskin löytyy montaa viljelijää, joka laittaisi tuotantopanokset peltoon ja jättäisi sitten korjuukelpoisen sadon korjaamatta. Tai oli niitä joskus viljelijöitä, jotka ostivat tuotantopanokset, kylvivät kevätrypsin, myivät lannoitteet tiskin alta ja lähtivät loppuvuodeksi etelään... Puintia ei edes suunniteltu, vain satovahinkoilmoitus tehtiin. Jäi kyllä kuulemma sittemmin kiinni asiasta. Nurmiviljelynä tilanne saattaa nykyisin olla toinen.
Maanviljely on tietysti syntynyt tarpeesta tuottaa ruokaa. Nykyisin vain tuntuu olevan tärkeämpää että jotkut viljelyn ulkopuolella olevat rikastuisivat. Oma oloni tuntui torpparimaiselta, kunnes siirryin luomuviljelijäksi. Nyt on paljon paremmat mahdollisuudet päättää taas itse, miten toimitaan. Siis ainakin markkinoiden suhteen. Valvontaahan on luomussa paljon, mutta se on lähinnä vain tarkkaa kirjanpitoa. Sekin vapauttaa, kun tietää tilanteet niin talodellisesti, kuin varastoissakin.
Jatkossa meille viljelijöille saattaa tulla uusia tuotteita myytäväksi. Ovatko ne hiilensidontaa, ympäristönhoitoa tai vaikkapa päästöoikeuskauppaa, en tiedä. Mutta miksi emme sitten myisi niitä tuotteita, jos asiakkaat niin haluaisivat. Ei minulle ole ruoantuotanto pakollisin ratkaisu, vaan oma toimeentulo. Jos tuotanto rajoitettaisi mahdollisimman pienelle alueella, se tuotettaisi jossain muualla kuin Suomessa. Sitten metsitetään ja toivotaan ettei sillä pienellä alueella satu kuivuus tai rankkasateet koskaan kohdalle. Jos näin käy, saattaa tulla nälkä.
Kannattava tuotanto muodossa tai toisessa ja hajautettuna niin maailman- kuin maanlaajuisestikin on ruokaturvallisuuden perusta. Ja omilla pelloilla pitää saada toimia kuten haluaa. Tietysti, jos tukia haluaa nostaa, niin tukiehtojen mukaan.
-
Entisen rajaojan putkitus on parasta mitä maanviljelijä voi tehdä housut jalassa.
Menettelee siihen asti, kunnes naapuri tulee kyselemään, että mitä oikein olet tekemässä:)
Jos ennen maakauppoja putkittaa voikin jäädä kaupat syntymättä.
-
Käytetään nyt sitten tässä tavallisempaa termiä : tavanomainen viljely. Itse viljelen luomuna ja pyrin todellakin tuottamaan kauppaan päätyvää satoa. Ja ihan kohtuullisella menestykselläkin. Ja ihan ilman kemikaaleja.
Jos tuotanto rajoitettaisi mahdollisimman pienelle alueella, se tuotettaisi jossain muualla kuin Suomessa. Sitten metsitetään ja toivotaan ettei sillä pienellä alueella satu kuivuus tai rankkasateet koskaan kohdalle. Jos näin käy, saattaa tulla nälkä.
kummallista miten sanat harhauttavat ihmisen, tehotuotanto on pahasta... entäs jos kiellettäisiin tehohoito sairaaloista? Tällä kertaa termi kemiallinen viljely sopi erikoisen huonosti asiaan, kun hömppä- tai tukiviljely on pääsääntöisesti aina kemikaalivapaata, harjoitti sitä kuka tahansa.
Jos pinta-alaa rajoitetaan, niin se tarkoittaisi parhaimpien viljelyalueiden lisäksi, myös suurempaa panostusta viljelyyn sekä isompia tukia näille aloille. Geenimuuntelutekniikan hyödyntämistä, ehkä pitäisi meilläkin sallia laajemmin? Jos meillä tukirahojen jako tehtäisiin puolta pienemmälle hehtaarimäärälle, niin tuki riittäisi varmasti paikkaamaan kannattavuutta, jopa ylikompensoisi sen. Lisäksi pitäisi poistaa huonoiten satoatuottavien (luomu) hehtaarien 1 ½-kertainen tuki. Maatalouden rakennemuutoksesta ei kannata olla huolissaan, se etenee omaa vauhtiaan ja tilojen määrä laskee, sekä pinta-alat kasvaa, joka myös vähentää tukitarvetta.
-
Käytetään nyt sitten tässä tavallisempaa termiä : tavanomainen viljely. Itse viljelen luomuna ja pyrin todellakin tuottamaan kauppaan päätyvää satoa. Ja ihan kohtuullisella menestykselläkin. Ja ihan ilman kemikaaleja.
Jos tuotanto rajoitettaisi mahdollisimman pienelle alueella, se tuotettaisi jossain muualla kuin Suomessa. Sitten metsitetään ja toivotaan ettei sillä pienellä alueella satu kuivuus tai rankkasateet koskaan kohdalle. Jos näin käy, saattaa tulla nälkä.
kummallista miten sanat harhauttavat ihmisen, tehotuotanto on pahasta... entäs jos kiellettäisiin tehohoito sairaaloista? Tällä kertaa termi kemiallinen viljely sopi erikoisen huonosti asiaan, kun hömppä- tai tukiviljely on pääsääntöisesti aina kemikaalivapaata, harjoitti sitä kuka tahansa.
Jos pinta-alaa rajoitetaan, niin se tarkoittaisi parhaimpien viljelyalueiden lisäksi, myös suurempaa panostusta viljelyyn sekä isompia tukia näille aloille. Geenimuuntelutekniikan hyödyntämistä, ehkä pitäisi meilläkin sallia laajemmin? Jos meillä tukirahojen jako tehtäisiin puolta pienemmälle hehtaarimäärälle, niin tuki riittäisi varmasti paikkaamaan kannattavuutta, jopa ylikompensoisi sen. Lisäksi pitäisi poistaa huonoiten satoatuottavien (luomu) hehtaarien 1 ½-kertainen tuki. Maatalouden rakennemuutoksesta ei kannata olla huolissaan, se etenee omaa vauhtiaan ja tilojen määrä laskee, sekä pinta-alat kasvaa, joka myös vähentää tukitarvetta.
Tuota vois perustella.
-
>Tuota vois perustella.
No ne on noita proohagria agitaattorien märkiä päivunia,millä ei ole yhtymäkohtaa reaalimaailmassa
-
Käytetään nyt sitten tässä tavallisempaa termiä : tavanomainen viljely. Itse viljelen luomuna ja pyrin todellakin tuottamaan kauppaan päätyvää satoa. Ja ihan kohtuullisella menestykselläkin. Ja ihan ilman kemikaaleja.
Jos tuotanto rajoitettaisi mahdollisimman pienelle alueella, se tuotettaisi jossain muualla kuin Suomessa. Sitten metsitetään ja toivotaan ettei sillä pienellä alueella satu kuivuus tai rankkasateet koskaan kohdalle. Jos näin käy, saattaa tulla nälkä.
kummallista miten sanat harhauttavat ihmisen, tehotuotanto on pahasta... entäs jos kiellettäisiin tehohoito sairaaloista? Tällä kertaa termi kemiallinen viljely sopi erikoisen huonosti asiaan, kun hömppä- tai tukiviljely on pääsääntöisesti aina kemikaalivapaata, harjoitti sitä kuka tahansa.
Jos pinta-alaa rajoitetaan, niin se tarkoittaisi parhaimpien viljelyalueiden lisäksi, myös suurempaa panostusta viljelyyn sekä isompia tukia näille aloille. Geenimuuntelutekniikan hyödyntämistä, ehkä pitäisi meilläkin sallia laajemmin? Jos meillä tukirahojen jako tehtäisiin puolta pienemmälle hehtaarimäärälle, niin tuki riittäisi varmasti paikkaamaan kannattavuutta, jopa ylikompensoisi sen. Lisäksi pitäisi poistaa huonoiten satoatuottavien (luomu) hehtaarien 1 ½-kertainen tuki. Maatalouden rakennemuutoksesta ei kannata olla huolissaan, se etenee omaa vauhtiaan ja tilojen määrä laskee, sekä pinta-alat kasvaa, joka myös vähentää tukitarvetta.
Tuota vois perustella.
ajatus lähtee siitä, että 10 x 100ha perheviljelmää tarvitsee tuloja kymmenen perheen elämiseen, ellei rahaa tule tarpeeksi tuotannosta niin tuen tarve on suurempi. Yksi 1000 ha tila elättää vain yhden perheen ja osa-aikaisesti nipun palkkatyöläisiä tai urakoitsijoita. Laajenevien tilojen tulosta laskee meillä nyt se, että pääomaa tarvitaan tähän laajenemisen rahoitukseen eli peltojen ostoon ja koneellistamiseen. Mikä mahtaisi olla 1400 ha velattoman tilan todellinen tukitarve, tuskin sille miljoonaa joka vuosi, kuten nyt maksetaan? Jos tämä olettama ei pidä paikkaansa, niin investointi- ja sukupolvenvaihdostukien maksu pitää lopettaa heti.
-
😄
-
Käytetään nyt sitten tässä tavallisempaa termiä : tavanomainen viljely. Itse viljelen luomuna ja pyrin todellakin tuottamaan kauppaan päätyvää satoa. Ja ihan kohtuullisella menestykselläkin. Ja ihan ilman kemikaaleja.
Jos tuotanto rajoitettaisi mahdollisimman pienelle alueella, se tuotettaisi jossain muualla kuin Suomessa. Sitten metsitetään ja toivotaan ettei sillä pienellä alueella satu kuivuus tai rankkasateet koskaan kohdalle. Jos näin käy, saattaa tulla nälkä.
kummallista miten sanat harhauttavat ihmisen, tehotuotanto on pahasta... entäs jos kiellettäisiin tehohoito sairaaloista? Tällä kertaa termi kemiallinen viljely sopi erikoisen huonosti asiaan, kun hömppä- tai tukiviljely on pääsääntöisesti aina kemikaalivapaata, harjoitti sitä kuka tahansa.
Jos pinta-alaa rajoitetaan, niin se tarkoittaisi parhaimpien viljelyalueiden lisäksi, myös suurempaa panostusta viljelyyn sekä isompia tukia näille aloille. Geenimuuntelutekniikan hyödyntämistä, ehkä pitäisi meilläkin sallia laajemmin? Jos meillä tukirahojen jako tehtäisiin puolta pienemmälle hehtaarimäärälle, niin tuki riittäisi varmasti paikkaamaan kannattavuutta, jopa ylikompensoisi sen. Lisäksi pitäisi poistaa huonoiten satoatuottavien (luomu) hehtaarien 1 ½-kertainen tuki. Maatalouden rakennemuutoksesta ei kannata olla huolissaan, se etenee omaa vauhtiaan ja tilojen määrä laskee, sekä pinta-alat kasvaa, joka myös vähentää tukitarvetta.
Tuota vois perustella.
ajatus lähtee siitä, että 10 x 100ha perheviljelmää tarvitsee tuloja kymmenen perheen elämiseen, ellei rahaa tule tarpeeksi tuotannosta niin tuen tarve on suurempi. Yksi 1000 ha tila elättää vain yhden perheen ja osa-aikaisesti nipun palkkatyöläisiä tai urakoitsijoita. Laajenevien tilojen tulosta laskee meillä nyt se, että pääomaa tarvitaan tähän laajenemisen rahoitukseen eli peltojen ostoon ja koneellistamiseen. Mikä mahtaisi olla 1400 ha velattoman tilan todellinen tukitarve, tuskin sille miljoonaa joka vuosi, kuten nyt maksetaan? Jos tämä olettama ei pidä paikkaansa, niin investointi- ja sukupolvenvaihdostukien maksu pitää lopettaa heti.
Tarkoitat ilmeisesti samaa mitä mä tossa aiemmin yritin änkyttää.. eli mitä vähemmän tiloja sen pienemmällä tukieuroilla ja tuloilla selvitään kun rahan tarvitsijoita on vähemmän..
-
ajatus lähtee siitä, että 10 x 100ha perheviljelmää tarvitsee tuloja kymmenen perheen elämiseen, ellei rahaa tule tarpeeksi tuotannosta niin tuen tarve on suurempi. Yksi 1000 ha tila elättää vain yhden perheen ja osa-aikaisesti nipun palkkatyöläisiä tai urakoitsijoita. Laajenevien tilojen tulosta laskee meillä nyt se, että pääomaa tarvitaan tähän laajenemisen rahoitukseen eli peltojen ostoon ja koneellistamiseen. Mikä mahtaisi olla 1400 ha velattoman tilan todellinen tukitarve, tuskin sille miljoonaa joka vuosi, kuten nyt maksetaan? Jos tämä olettama ei pidä paikkaansa, niin investointi- ja sukupolvenvaihdostukien maksu pitää lopettaa heti.
Tarkoitat ilmeisesti samaa mitä mä tossa aiemmin yritin änkyttää.. eli mitä vähemmän tiloja sen pienemmällä tukieuroilla ja tuloilla selvitään kun rahan tarvitsijoita on vähemmän..
tuen alenema lähtee siitä tarpeesta, vaikea näillä päätoimisilla isoilla tiloilla on kilpailla velattoman pientilallisenkaan kanssa, jos puhutaan yksikkökustannuksista esim tulo/tuotettu tonni. Joskus -90 luvulle asti maksettiin pinta-alalisää, jolla tilan pienuutta yritettiin kompensoida.
Paananen ja Kodisoja komeilevat aina verotilastojen kärjessä, heidän suoraselkäisyyttään veronmaksajina kiitellään ihan vasemmistoa myöden. Herroilla olisi kaikki keinot välttää veroja, mutta antavat puolet 50 miljoonan tuloistaan yhteiskunnan käyttöön. Jos jonain vuonna närpiöläinen tomaatinkasvattaja ja vihtiläinen luomuviljelijä olisivatkin verotilaston kärjessä... mahtaisiko niin vahvaa panssaroitua sähköaitaa löytyä, että herrat voisivat viettää yönsä rauhassa?
-
Eli mitä suurempi pinta-ala hoidettavana sitä halvemmalla se on tehtävä. Jos kerran iso maatila(pinta-ala) ei tarvii yhtä paljon tukia kuin pienempi.
"mä tossa aiemmin yritin änkyttää.. eli mitä vähemmän tiloja sen pienemmällä tukieuroilla ja tuloilla selvitään kun rahan tarvitsijoita on vähemmän.."
-
Useammantuhannen hehtaarin viljelyalojen ja jättieläinyksiköiden häpeilemätön brändäys "pienperheviljelmäksi" tuottaa loppuviimeksi tuen maksajalle sekä rahallisen että moraalisen kriisin, koska jossakin vaiheessa ne yhdeksäntoista perhettä ovat lähteneet muille maille ja se yksi jatkaa näiden jättämillä tukiresursseilla. Kuitenkin tuettomuus, tai merkittävästi karsitut tuet, kaataisi ensinnä Suomesta suuryksiköt. Tanskan kartanoyhdistys on sen selväsanaisesti julistanut omissa tiedotteissaan.
Suomessa riittää omavaraisuuteen 1,5 milj ha ja 1000 tilaa
-SS-
-
Useammantuhannen hehtaarin viljelyalojen ja jättieläinyksiköiden häpeilemätön brändäys "pienperheviljelmäksi" tuottaa loppuviimeksi tuen maksajalle sekä rahallisen että moraalisen kriisin, koska jossakin vaiheessa ne yhdeksäntoista perhettä ovat lähteneet muille maille ja se yksi jatkaa näiden jättämillä tukiresursseilla. Kuitenkin tuettomuus, tai merkittävästi karsitut tuet, kaataisi ensinnä Suomesta suuryksiköt. Tanskan kartanoyhdistys on sen selväsanaisesti julistanut omissa tiedotteissaan.
Suomessa riittää omavaraisuuteen 1,5 milj ha ja 1000 tilaa
-SS-
Laitahan laskelmaa, kuinka tappiollista on pyörittää koko Suomen peltopinta-alaa viljelykäytössä ja pitää ylimääräisiä tiloja?
-
ajatus lähtee siitä, että 10 x 100ha perheviljelmää tarvitsee tuloja kymmenen perheen elämiseen, ellei rahaa tule tarpeeksi tuotannosta niin tuen tarve on suurempi. Yksi 1000 ha tila elättää vain yhden perheen ja osa-aikaisesti nipun palkkatyöläisiä tai urakoitsijoita. Laajenevien tilojen tulosta laskee meillä nyt se, että pääomaa tarvitaan tähän laajenemisen rahoitukseen eli peltojen ostoon ja koneellistamiseen. Mikä mahtaisi olla 1400 ha velattoman tilan todellinen tukitarve, tuskin sille miljoonaa joka vuosi, kuten nyt maksetaan? Jos tämä olettama ei pidä paikkaansa, niin investointi- ja sukupolvenvaihdostukien maksu pitää lopettaa heti.
Tarkoitat ilmeisesti samaa mitä mä tossa aiemmin yritin änkyttää.. eli mitä vähemmän tiloja sen pienemmällä tukieuroilla ja tuloilla selvitään kun rahan tarvitsijoita on vähemmän..
Kertokaahan millä perusteella nämä tulevat suurtilalliset valitaan ja miten nuo suuret tilat saadaan muodostettua. Ja mukava olisi kuulla myös miten heidät motivoidaan tuottamaan ja kuka kantaa taloudellisen riskin. Siitähän kun ei pääse mihinkään, että olemme niin pohjoisessa ettei täällä viljellä kuin puita ja lihatuotanto on riistaa jos ilman tukia tai olemattomalla tuella pitäisi yrittää jotain tuottaa. Poislukien ne harvat jotka ovat alkaneet jatkojalostaa tilansa tuotteita kuluttajille myytäviksi ja onnistuneet siinä. Kaikein sorttiset rajasuojat, tullit yms. ovat sitten myös tukea.
Kartanoyhdistysten laskelmat ovat luku erikseen. Jos niissä oletetaan että kartanoiden rakennusten loisto edes ulospäin täytyy pitää maatalouden tuloilla yllä niin ihan varmasti rahat loppuvat äkkiä jos tukia paljon lasketaan. Järkevällä ja nykyisiin sekä tulevaisuuden tuloihin sopusuhteessa olevilla rakennuksilla pärjää paljon paremmin vaikka tuet laskevatkin.
-
ajatus lähtee siitä, että 10 x 100ha perheviljelmää tarvitsee tuloja kymmenen perheen elämiseen, ellei rahaa tule tarpeeksi tuotannosta niin tuen tarve on suurempi. Yksi 1000 ha tila elättää vain yhden perheen ja osa-aikaisesti nipun palkkatyöläisiä tai urakoitsijoita. Laajenevien tilojen tulosta laskee meillä nyt se, että pääomaa tarvitaan tähän laajenemisen rahoitukseen eli peltojen ostoon ja koneellistamiseen. Mikä mahtaisi olla 1400 ha velattoman tilan todellinen tukitarve, tuskin sille miljoonaa joka vuosi, kuten nyt maksetaan? Jos tämä olettama ei pidä paikkaansa, niin investointi- ja sukupolvenvaihdostukien maksu pitää lopettaa heti.
Tarkoitat ilmeisesti samaa mitä mä tossa aiemmin yritin änkyttää.. eli mitä vähemmän tiloja sen pienemmällä tukieuroilla ja tuloilla selvitään kun rahan tarvitsijoita on vähemmän..
Kertokaahan millä perusteella nämä tulevat suurtilalliset valitaan ja miten nuo suuret tilat saadaan muodostettua. Ja mukava olisi kuulla myös miten heidät motivoidaan tuottamaan ja kuka kantaa taloudellisen riskin. Siitähän kun ei pääse mihinkään, että olemme niin pohjoisessa ettei täällä viljellä kuin puita ja lihatuotanto on riistaa jos ilman tukia tai olemattomalla tuella pitäisi yrittää jotain tuottaa. Poislukien ne harvat jotka ovat alkaneet jatkojalostaa tilansa tuotteita kuluttajille myytäviksi ja onnistuneet siinä. Kaikein sorttiset rajasuojat, tullit yms. ovat sitten myös tukea.
Kartanoyhdistysten laskelmat ovat luku erikseen. Jos niissä oletetaan että kartanoiden rakennusten loisto edes ulospäin täytyy pitää maatalouden tuloilla yllä niin ihan varmasti rahat loppuvat äkkiä jos tukia paljon lasketaan. Järkevällä ja nykyisiin sekä tulevaisuuden tuloihin sopusuhteessa olevilla rakennuksilla pärjää paljon paremmin vaikka tuet laskevatkin.
jo 2000-luvulla on tultu alaspäin niin, että 2025 tilojen määrä on puolittunut. Valinta tapahtuu luonnostaan, ellei siihen vaikuteta ulkoapäin.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209113
EU:n jäsenenä minkään rajasuojan rakentaminen on mahdotonta ja EU:n ympärillä olevaan vaikuttaminen on rajallista, ellei mahdotonta. Tilamyynti on ajan ja resurssien haaskausta, osoittaa ainoastaan sen maksukyvyn johon tarvittaessa kuluttajat ovat valmiita. Käsittäkseni tilamyynnin menestyminen perustuu marketteja selvästi korkeampiin hintoihin?
-
Käytetään nyt sitten tässä tavallisempaa termiä : tavanomainen viljely. Itse viljelen luomuna ja pyrin todellakin tuottamaan kauppaan päätyvää satoa. Ja ihan kohtuullisella menestykselläkin. Ja ihan ilman kemikaaleja.
Jos tuotanto rajoitettaisi mahdollisimman pienelle alueella, se tuotettaisi jossain muualla kuin Suomessa. Sitten metsitetään ja toivotaan ettei sillä pienellä alueella satu kuivuus tai rankkasateet koskaan kohdalle. Jos näin käy, saattaa tulla nälkä.
kummallista miten sanat harhauttavat ihmisen, tehotuotanto on pahasta... entäs jos kiellettäisiin tehohoito sairaaloista? Tällä kertaa termi kemiallinen viljely sopi erikoisen huonosti asiaan, kun hömppä- tai tukiviljely on pääsääntöisesti aina kemikaalivapaata, harjoitti sitä kuka tahansa.
Jos pinta-alaa rajoitetaan, niin se tarkoittaisi parhaimpien viljelyalueiden lisäksi, myös suurempaa panostusta viljelyyn sekä isompia tukia näille aloille. Geenimuuntelutekniikan hyödyntämistä, ehkä pitäisi meilläkin sallia laajemmin? Jos meillä tukirahojen jako tehtäisiin puolta pienemmälle hehtaarimäärälle, niin tuki riittäisi varmasti paikkaamaan kannattavuutta, jopa ylikompensoisi sen. Lisäksi pitäisi poistaa huonoiten satoatuottavien (luomu) hehtaarien 1 ½-kertainen tuki. Maatalouden rakennemuutoksesta ei kannata olla huolissaan, se etenee omaa vauhtiaan ja tilojen määrä laskee, sekä pinta-alat kasvaa, joka myös vähentää tukitarvetta.
Tuota vois perustella.
ajatus lähtee siitä, että 10 x 100ha perheviljelmää tarvitsee tuloja kymmenen perheen elämiseen, ellei rahaa tule tarpeeksi tuotannosta niin tuen tarve on suurempi. Yksi 1000 ha tila elättää vain yhden perheen ja osa-aikaisesti nipun palkkatyöläisiä tai urakoitsijoita. Laajenevien tilojen tulosta laskee meillä nyt se, että pääomaa tarvitaan tähän laajenemisen rahoitukseen eli peltojen ostoon ja koneellistamiseen. Mikä mahtaisi olla 1400 ha velattoman tilan todellinen tukitarve, tuskin sille miljoonaa joka vuosi, kuten nyt maksetaan? Jos tämä olettama ei pidä paikkaansa, niin investointi- ja sukupolvenvaihdostukien maksu pitää lopettaa heti.
Eikös se suomen suurin viljatila siirtynyt luomuun, kun tavanomainen ei kannattanut edes reilulla tuhannella hehtaarilla, joten jatketaan vaan niitä haaveiluja. ::)
-
Käytetään nyt sitten tässä tavallisempaa termiä : tavanomainen viljely. Itse viljelen luomuna ja pyrin todellakin tuottamaan kauppaan päätyvää satoa. Ja ihan kohtuullisella menestykselläkin. Ja ihan ilman kemikaaleja.
Jos tuotanto rajoitettaisi mahdollisimman pienelle alueella, se tuotettaisi jossain muualla kuin Suomessa. Sitten metsitetään ja toivotaan ettei sillä pienellä alueella satu kuivuus tai rankkasateet koskaan kohdalle. Jos näin käy, saattaa tulla nälkä.
kummallista miten sanat harhauttavat ihmisen, tehotuotanto on pahasta... entäs jos kiellettäisiin tehohoito sairaaloista? Tällä kertaa termi kemiallinen viljely sopi erikoisen huonosti asiaan, kun hömppä- tai tukiviljely on pääsääntöisesti aina kemikaalivapaata, harjoitti sitä kuka tahansa.
Jos pinta-alaa rajoitetaan, niin se tarkoittaisi parhaimpien viljelyalueiden lisäksi, myös suurempaa panostusta viljelyyn sekä isompia tukia näille aloille. Geenimuuntelutekniikan hyödyntämistä, ehkä pitäisi meilläkin sallia laajemmin? Jos meillä tukirahojen jako tehtäisiin puolta pienemmälle hehtaarimäärälle, niin tuki riittäisi varmasti paikkaamaan kannattavuutta, jopa ylikompensoisi sen. Lisäksi pitäisi poistaa huonoiten satoatuottavien (luomu) hehtaarien 1 ½-kertainen tuki. Maatalouden rakennemuutoksesta ei kannata olla huolissaan, se etenee omaa vauhtiaan ja tilojen määrä laskee, sekä pinta-alat kasvaa, joka myös vähentää tukitarvetta.
Eipä tuo termi "tavanomainen viljely" sovi kokotilanmaahanniittonurmien kasvatukseen sen paremmin. Yleensä vastakkainasettelussa käytetään termeinä luomu vs tavanomainen viljely. Itse koen, että termi "tavanomainen" on huonohko kuvaamaan tukijärjestelmässä sitä toista tuptantotapaa. Siksi olen itse käyttänyt usein termiä "kemiallinen viljely". Ei sekään minun mielestäni oikein hyvä termi ole, mutta kun luomuun verrataan, se on oikeampi. Ehkä jatkossa "tavanomainen kemiallinen viljely"? Kauhea sanahirviö...
-
Mistä kummasta on teille tullut käsitys, että tilamäärän vähentyessä tilakohtainen tuki suurenee, koska muka jaettava kokonaistukisumma muka pysyisi samana? Eihän se noin ole, jaettava tukisumma pienenee tilamäärän vähentymisen suhteessa.
-
No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.
Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.
-
ajatus lähtee siitä, että 10 x 100ha perheviljelmää tarvitsee tuloja kymmenen perheen elämiseen, ellei rahaa tule tarpeeksi tuotannosta niin tuen tarve on suurempi. Yksi 1000 ha tila elättää vain yhden perheen ja osa-aikaisesti nipun palkkatyöläisiä tai urakoitsijoita. Laajenevien tilojen tulosta laskee meillä nyt se, että pääomaa tarvitaan tähän laajenemisen rahoitukseen eli peltojen ostoon ja koneellistamiseen. Mikä mahtaisi olla 1400 ha velattoman tilan todellinen tukitarve, tuskin sille miljoonaa joka vuosi, kuten nyt maksetaan? Jos tämä olettama ei pidä paikkaansa, niin investointi- ja sukupolvenvaihdostukien maksu pitää lopettaa heti.
Eikös se suomen suurin viljatila siirtynyt luomuun, kun tavanomainen ei kannattanut edes reilulla tuhannella hehtaarilla, joten jatketaan vaan niitä haaveiluja. ::)
2010-luvun alkupuolella puhuttiin 800 hehtaarin tilasta, nyt 1400 hehtaaria eli kasvuvauhti on hurjaa. Joko massia menee pellon ostamiseen tai vuokriin... koneisiin varmasti. Luomun 1 ½-kertainen tuki on omiaan houkuttelemaan yhä isompia yrittäjiä.
-
Eli mitä suurempi pinta-ala hoidettavana sitä halvemmalla se on tehtävä. Jos kerran iso maatila(pinta-ala) ei tarvii yhtä paljon tukia kuin pienempi.
"mä tossa aiemmin yritin änkyttää.. eli mitä vähemmän tiloja sen pienemmällä tukieuroilla ja tuloilla selvitään kun rahan tarvitsijoita on vähemmän.."
Tuottavuuskehitys ei jää eromääräsesti maanviljelijälle vaan se ulosmitataan yhteiskunnalle. Yhteiskunnan on järkevää tukea tietyllä % maataloushankkeita koska näin varmistetaan edullisen raaka-aineen saanti teollisuudelle.
-
No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.
Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.
Tiettyyn rajaan asti joo, mutta jos meillä olisikin nykymäärän sijasta vain 10 000-15 000 maatilaa, niin tuille tulisi joku yläraja.
-
Tuota näennäisviljelyä saataisiin kitkettyä varmaan tehokkaimmin valvontaa kohdentamalla näille rehellisille hömppäviljelijöille. En siis tarkoita niitä, joilla on suurin osa oikeassa tuotannossa ja sitten tietty osa hömpällä, vaan niitä tiloja, joilta ei tule mitään myytävää eli ollaan vaan viljelevinään ja päätoimena on tukien nosto. Monikaan näistä viljelyksistä ei täyttäisi paikkakunnan hyvän tavan mukaista käytäntöä, joten sanktioita tulisi. Pikkuhiljaa loppuu se innostus tukien nostoon, kun joutuu ne takaisin maksamaan. Se on sitten eri asia, mihin käyttöön mahdollisesti se pelto tulisi se jälkeen. En siis kannata mitään SS:n mainitsemaa "pakkososialisointia". Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee.
Tuota, mitenkäs toi viimenen lause; "Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee." sopii tuohon näennäisviljelyn demonisointiin vastauksesi alkuosassa ?
Niin tarkoitin sitä, ettei muut päätä maanomistajan puolesta, mitä pelloille tapahtuu mahdollisen viljelyinnon loputtua eli omistaja päättää, että myykö tai vuokraako (jos niin kenelle), metsittääkö jne jne. Ja saahan sitä näennäisviljellä ilman tukiakin, jos haluaa. Pointti oli se, että jos halutaan kitkeä tätä rehellistä näennäisviljelyä pois, niin keskitettäisiin valvontaa myös sellaisille tiloille, jotka eivät täytä tukiehtojen mukaista viljelyä.
-
No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.
Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.
Tulot, ja menot myös. Saavat?
Yleisesti keskusteluun, ihmeellisiä pohdintoja.
Miksi tilan tuottavuus ei saisi olla suhteessa sama, koosta riippumatta?
Miljoonan tuki ja 1400ha eli 714e per ha. Onko kyseessä joku tietty tila, ja tarkoitus kenties yleistää jotain jostain syystä?
Hieman vähättelevästi arvioitu että 1000ha (ilmeisesti vilja-) tila työllistää osa-aikaisesti jonkun palkollisen ja urakkamiehen. Rahan tarvitsijat eivät vähene mihinkään, niiden rooli ketjussa on vain toisenlainen. Siihen rooliin tuskin liitty sama pitkämielisyys tyhjän tilin suhteen kuin sillä 100ha ”pien”viljelijällä.
Tai jotain-ko?
-
No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.
Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.
Tulot, ja menot myös. Saavat?
Yleisesti keskusteluun, ihmeellisiä pohdintoja.
Miksi tilan tuottavuus ei saisi olla suhteessa sama, koosta riippumatta?
Miljoonan tuki ja 1400ha eli 714e per ha. Onko kyseessä joku tietty tila, ja tarkoitus kenties yleistää jotain jostain syystä?
Hieman vähättelevästi arvioitu että 1000ha (ilmeisesti vilja-) tila työllistää osa-aikaisesti jonkun palkollisen ja urakkamiehen. Rahan tarvitsijat eivät vähene mihinkään, niiden rooli ketjussa on vain toisenlainen. Siihen rooliin tuskin liitty sama pitkämielisyys tyhjän tilin suhteen kuin sillä 100ha ”pien”viljelijällä.
Tai jotain-ko?
tilakoko ja tuottavuus asiaan lyhyt vastaus. Tukijärjestelmä suosii investointi- ja spv-tuissa kasvavia ja elinkelpoisia tiloja eli niihin panostetaan, siksi niiden olettaisi olevan paremmin kannattavia, vai miksi niitä tuetaan?
Pinta-alaltaan suurin (1400ha) tila sai tukea sen miljoonan ja toimii näin meikäläisessä maataloustuotannossa toisena ääripäänä, sitä pienintä tilaa ja sen saamaa tukea voisi hakea myös, niin olisi molemmat ääripäät tiedossa.
Työllisyysvaikutuksen ottaminen ylipäätään maatalouskeskusteluun on hyvin kyseenalaista. Maataloustukien alkuperäinen tarkoitus ei ole työllistäminen ja palkkojen maksu, vaan perheviljelmien säilyttäminen, eikö? Yhtiöitetyt tilat voivat olla jo nyt kyseenalaisia työllistäjiä, kun kilpaillaan maatalouden ulkopuolista urakoista ym.
Kumpiko sitten on parempi, yksi iso tila johon kymmenen pientilallista myyvät peltonsa ja jäävät rengeiksi vai se että jokainen jatkaa omillaan?
-
Tuota, mitenkäs toi viimenen lause; "Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee." sopii tuohon näennäisviljelyn demonisointiin vastauksesi alkuosassa ?
Niin tarkoitin sitä, ettei muut päätä maanomistajan puolesta, mitä pelloille tapahtuu mahdollisen viljelyinnon loputtua eli omistaja päättää, että myykö tai vuokraako (jos niin kenelle), metsittääkö jne jne. Ja saahan sitä näennäisviljellä ilman tukiakin, jos haluaa. Pointti oli se, että jos halutaan kitkeä tätä rehellistä näennäisviljelyä pois, niin keskitettäisiin valvontaa myös sellaisille tiloille, jotka eivät täytä tukiehtojen mukaista viljelyä.
Ei millään pahalla mutta pitäskö rehellisten näennäisviljelijöiden ilmottaa tukihaun yhteydessä etteivät tule viljelemään tukiehtojen mukaan ?
Aikas absurdia. Mutta jotenkin noin se kohdennettu valvonta sitte kai voitais toteuttaa.
-
Tuota, mitenkäs toi viimenen lause; "Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee." sopii tuohon näennäisviljelyn demonisointiin vastauksesi alkuosassa ?
Niin tarkoitin sitä, ettei muut päätä maanomistajan puolesta, mitä pelloille tapahtuu mahdollisen viljelyinnon loputtua eli omistaja päättää, että myykö tai vuokraako (jos niin kenelle), metsittääkö jne jne. Ja saahan sitä näennäisviljellä ilman tukiakin, jos haluaa. Pointti oli se, että jos halutaan kitkeä tätä rehellistä näennäisviljelyä pois, niin keskitettäisiin valvontaa myös sellaisille tiloille, jotka eivät täytä tukiehtojen mukaista viljelyä.
Ei millään pahalla mutta pitäskö rehellisten näennäisviljelijöiden ilmottaa tukihaun yhteydessä etteivät tule viljelemään tukiehtojen mukaan ?
Aikas absurdia. Mutta jotenkin noin se kohdennettu valvonta sitte kai voitais toteuttaa.
Siitähän ilmoitetaan esimerkiksi pakollisen EFA-alan osalta, että se on poissa tuotannosta sen kesän. Jos saisivat tuon pakkokesannon pois ensin, niin sitten voisi tehoviljelläkin.
-SS-
-
Useammantuhannen hehtaarin viljelyalojen ja jättieläinyksiköiden häpeilemätön brändäys "pienperheviljelmäksi" tuottaa loppuviimeksi tuen maksajalle sekä rahallisen että moraalisen kriisin, koska jossakin vaiheessa ne yhdeksäntoista perhettä ovat lähteneet muille maille ja se yksi jatkaa näiden jättämillä tukiresursseilla. Kuitenkin tuettomuus, tai merkittävästi karsitut tuet, kaataisi ensinnä Suomesta suuryksiköt. Tanskan kartanoyhdistys on sen selväsanaisesti julistanut omissa tiedotteissaan.
Suomessa riittää omavaraisuuteen 1,5 milj ha ja 1000 tilaa
-SS-
Laitahan laskelmaa, kuinka tappiollista on pyörittää koko Suomen peltopinta-alaa viljelykäytössä ja pitää ylimääräisiä tiloja?
Laskelma olisi rakennenmuutoksen markkinoinnille vahingollinen. Suomessa maataloustuotannosta vastaa noin 25% suurimmista tiloista laskien, tai jopa vähemmän. Tuet ovat jopa progressiivesti suurenevia yksikkökoon suuretessa, paljon jaksetaan muistuttaa LHK leikkurista, mutta etenkin investointituet ja tuotantosidonnaiset tuet hyödyttävät suurta volyymia, investointituet jopa edellyttävät kasvua. Alle 5 ha tilat eivät saa kaikkia tukia ollenkaan. Siltikin Suomessa maataloustulo suurissakin yksiköissä on riippuvainen tuista. Eli jos kehityksen tukot, vaikkapa 20000 viljelijää pienimmiltä tiloilta alkaen, tapettaisiin, ei tukien kustannus vähenisi juurikaan. Eikä tuotantokaan notkahtaisi. Erityinen viljelymuoto, joka tehokkaasti rajoittaa tuotantoa, on luomu.
Sitten kyllä olisi veronmaksajan enää moraalisesti vaikeaa jatkaa agrobisnesjättien tukemista, pienviljelijöiden poistuttua brändistä. EU:ssa on herätty esimerkiksi uusien jäsenvaltioiden laajentajien tuki-imuroinnin repeämiseen, vaikka tuet ovat matalammalla tasolla kuin täällä.
-SS-
-
No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.
Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.
Tiettyyn rajaan asti joo, mutta jos meillä olisikin nykymäärän sijasta vain 10 000-15 000 maatilaa, niin tuille tulisi joku yläraja.
Jännä ajatus, ilmasto aiheuttaa omat kustannuksensa, ja yleensäkin korkeampi kustannustaso, ei se kannattavuus loputtomiin parane tilakoon kasvulla. Isäntäpariltakin vaaditaan jo noissa koko luokissa ihan toista, kuin 50 hehtaarin tilalla, loppuu äkkiään yrittäjät kesken.
-
Useammantuhannen hehtaarin viljelyalojen ja jättieläinyksiköiden häpeilemätön brändäys "pienperheviljelmäksi" tuottaa loppuviimeksi tuen maksajalle sekä rahallisen että moraalisen kriisin, koska jossakin vaiheessa ne yhdeksäntoista perhettä ovat lähteneet muille maille ja se yksi jatkaa näiden jättämillä tukiresursseilla. Kuitenkin tuettomuus, tai merkittävästi karsitut tuet, kaataisi ensinnä Suomesta suuryksiköt. Tanskan kartanoyhdistys on sen selväsanaisesti julistanut omissa tiedotteissaan.
Suomessa riittää omavaraisuuteen 1,5 milj ha ja 1000 tilaa
-SS-
Laitahan laskelmaa, kuinka tappiollista on pyörittää koko Suomen peltopinta-alaa viljelykäytössä ja pitää ylimääräisiä tiloja?
Laskelma olisi rakennenmuutoksen markkinoinnille vahingollinen. Suomessa maataloustuotannosta vastaa noin 25% suurimmista tiloista laskien, tai jopa vähemmän. Tuet ovat jopa progressiivesti suurenevia yksikkökoon suuretessa, paljon jaksetaan muistuttaa LHK leikkurista, mutta etenkin investointituet ja tuotantosidonnaiset tuet hyödyttävät suurta volyymia, investointituet jopa edellyttävät kasvua. Alle 5 ha tilat eivät saa kaikkia tukia ollenkaan. Siltikin Suomessa maataloustulo suurissakin yksiköissä on riippuvainen tuista. Eli jos kehityksen tukot, vaikkapa 20000 viljelijää pienimmiltä tiloilta alkaen, tapettaisiin, ei tukien kustannus vähenisi juurikaan. Eikä tuotantokaan notkahtaisi. Erityinen viljelymuoto, joka tehokkaasti rajoittaa tuotantoa, on luomu.
Sitten kyllä olisi veronmaksajan enää moraalisesti vaikeaa jatkaa agrobisnesjättien tukemista, pienviljelijöiden poistuttua brändistä. EU:ssa on herätty esimerkiksi uusien jäsenvaltioiden laajentajien tuki-imuroinnin repeämiseen, vaikka tuet ovat matalammalla tasolla kuin täällä.
-SS-
Laajentamisen hyödyt tilatasolla voi nähdä sieltä 1995 asti. Jotka sen oivalsi silloin ja myöhemminkin, pärjänneet usein aika hyvin. Tosiaankin pientilat ehkä tarvitaan, jotta tuille säilyy ikäänkuin oikeutus.
-
Kaikki ihmettelee miten MTKoon mehevä trolli on saanut jo 8 sivua jankutusta pikavippaamisesta aikaan. Oikeasti yksikään maatila ei ole pikavippiä ottanut.
-
Kaikki ihmettelee miten MTKoon mehevä trolli on saanut jo 8 sivua jankutusta pikavippaamisesta aikaan. Oikeasti yksikään maatila ei ole pikavippiä ottanut.
Maaskull1 meni Vikli oyn miehen halpaan. Ilmaista markkinoitia taas koko aukeama. Saa esiintyä jämerästi huippuasiantuntijana!
Ja kerätä osakeannilla tuppujen rahat
hehhehhehhehehehehhehhehehhehehe
-
Useammantuhannen hehtaarin viljelyalojen ja jättieläinyksiköiden häpeilemätön brändäys "pienperheviljelmäksi" tuottaa loppuviimeksi tuen maksajalle sekä rahallisen että moraalisen kriisin, koska jossakin vaiheessa ne yhdeksäntoista perhettä ovat lähteneet muille maille ja se yksi jatkaa näiden jättämillä tukiresursseilla. Kuitenkin tuettomuus, tai merkittävästi karsitut tuet, kaataisi ensinnä Suomesta suuryksiköt. Tanskan kartanoyhdistys on sen selväsanaisesti julistanut omissa tiedotteissaan.
Suomessa riittää omavaraisuuteen 1,5 milj ha ja 1000 tilaa
-SS-
Laitahan laskelmaa, kuinka tappiollista on pyörittää koko Suomen peltopinta-alaa viljelykäytössä ja pitää ylimääräisiä tiloja?
Laskelma olisi rakennenmuutoksen markkinoinnille vahingollinen. Suomessa maataloustuotannosta vastaa noin 25% suurimmista tiloista laskien, tai jopa vähemmän. Tuet ovat jopa progressiivesti suurenevia yksikkökoon suuretessa, paljon jaksetaan muistuttaa LHK leikkurista, mutta etenkin investointituet ja tuotantosidonnaiset tuet hyödyttävät suurta volyymia, investointituet jopa edellyttävät kasvua. Alle 5 ha tilat eivät saa kaikkia tukia ollenkaan. Siltikin Suomessa maataloustulo suurissakin yksiköissä on riippuvainen tuista. Eli jos kehityksen tukot, vaikkapa 20000 viljelijää pienimmiltä tiloilta alkaen, tapettaisiin, ei tukien kustannus vähenisi juurikaan. Eikä tuotantokaan notkahtaisi. Erityinen viljelymuoto, joka tehokkaasti rajoittaa tuotantoa, on luomu.
Sitten kyllä olisi veronmaksajan enää moraalisesti vaikeaa jatkaa agrobisnesjättien tukemista, pienviljelijöiden poistuttua brändistä. EU:ssa on herätty esimerkiksi uusien jäsenvaltioiden laajentajien tuki-imuroinnin repeämiseen, vaikka tuet ovat matalammalla tasolla kuin täällä.
-SS-
Laajentamisen hyödyt tilatasolla voi nähdä sieltä 1995 asti. Jotka sen oivalsi silloin ja myöhemminkin, pärjänneet usein aika hyvin. Tosiaankin pientilat ehkä tarvitaan, jotta tuille säilyy ikäänkuin oikeutus.
Toi on muuten totta. Itsellä on kiittäminen vanhempia että osasivat silloin tehdä ainakin osittain oikeita ratkaisuja. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt tehdä vielä vain enemmän. Silloin oli rakentaminen halpaa, pelto halpaa, tuet korkealla, koneet edullisia ja elukoistakin sai vielä rahaa. Nyt ei ole enää mitään noista jäljellä. Ainut mikä tulee mieleen mikä oli silloin huonommin niin raha oli kalliimpaa. Olisiko siinä sitten nykymenonkin pelastus? Sen vuoksi tässä on viimeiset vuodet vain odoteltu. En tiedä tuleeko muutosta ikinä vai loppuuko aika odotteluun aiemmin.
-
No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.
Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.
Tulot, ja menot myös. Saavat?
Yleisesti keskusteluun, ihmeellisiä pohdintoja.
Miksi tilan tuottavuus ei saisi olla suhteessa sama, koosta riippumatta?
Miljoonan tuki ja 1400ha eli 714e per ha. Onko kyseessä joku tietty tila, ja tarkoitus kenties yleistää jotain jostain syystä?
Hieman vähättelevästi arvioitu että 1000ha (ilmeisesti vilja-) tila työllistää osa-aikaisesti jonkun palkollisen ja urakkamiehen. Rahan tarvitsijat eivät vähene mihinkään, niiden rooli ketjussa on vain toisenlainen. Siihen rooliin tuskin liitty sama pitkämielisyys tyhjän tilin suhteen kuin sillä 100ha ”pien”viljelijällä.
Tai jotain-ko?
tilakoko ja tuottavuus asiaan lyhyt vastaus. Tukijärjestelmä suosii investointi- ja spv-tuissa kasvavia ja elinkelpoisia tiloja eli niihin panostetaan, siksi niiden olettaisi olevan paremmin kannattavia, vai miksi niitä tuetaan?
Pinta-alaltaan suurin (1400ha) tila sai tukea sen miljoonan ja toimii näin meikäläisessä maataloustuotannossa toisena ääripäänä, sitä pienintä tilaa ja sen saamaa tukea voisi hakea myös, niin olisi molemmat ääripäät tiedossa.
Työllisyysvaikutuksen ottaminen ylipäätään maatalouskeskusteluun on hyvin kyseenalaista. Maataloustukien alkuperäinen tarkoitus ei ole työllistäminen ja palkkojen maksu, vaan perheviljelmien säilyttäminen, eikö? Yhtiöitetyt tilat voivat olla jo nyt kyseenalaisia työllistäjiä, kun kilpaillaan maatalouden ulkopuolista urakoista ym.
Kumpiko sitten on parempi, yksi iso tila johon kymmenen pientilallista myyvät peltonsa ja jäävät rengeiksi vai se että jokainen jatkaa omillaan?
Minusta tuottavuus hehtaaria kohden on ihan sama vaikkapa jollain viljatilalla. Jos tila tekee voittoa 50e/ha, niin 40ha tilalla se tekee 2000e ja 400ha tilalla 20000e. Tuohon se suuruuden ekonomia perustuu. Tosin tästä oli Maaseudussa jo jonkinlaista juttua, että viljatilan optimikoko olisi jossain 300ha kieppeissä. Sen ylimennessä alkaa tulla ongelmia hanskata tilanne. Vaatii liikaa investointeja, resursseja ja tuetkin alkavat leikkaantua.
-
No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.
Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.
Tulot, ja menot myös. Saavat?
Yleisesti keskusteluun, ihmeellisiä pohdintoja.
Miksi tilan tuottavuus ei saisi olla suhteessa sama, koosta riippumatta?
Miljoonan tuki ja 1400ha eli 714e per ha. Onko kyseessä joku tietty tila, ja tarkoitus kenties yleistää jotain jostain syystä?
Hieman vähättelevästi arvioitu että 1000ha (ilmeisesti vilja-) tila työllistää osa-aikaisesti jonkun palkollisen ja urakkamiehen. Rahan tarvitsijat eivät vähene mihinkään, niiden rooli ketjussa on vain toisenlainen. Siihen rooliin tuskin liitty sama pitkämielisyys tyhjän tilin suhteen kuin sillä 100ha ”pien”viljelijällä.
Tai jotain-ko?
tilakoko ja tuottavuus asiaan lyhyt vastaus. Tukijärjestelmä suosii investointi- ja spv-tuissa kasvavia ja elinkelpoisia tiloja eli niihin panostetaan, siksi niiden olettaisi olevan paremmin kannattavia, vai miksi niitä tuetaan?
Pinta-alaltaan suurin (1400ha) tila sai tukea sen miljoonan ja toimii näin meikäläisessä maataloustuotannossa toisena ääripäänä, sitä pienintä tilaa ja sen saamaa tukea voisi hakea myös, niin olisi molemmat ääripäät tiedossa.
Työllisyysvaikutuksen ottaminen ylipäätään maatalouskeskusteluun on hyvin kyseenalaista. Maataloustukien alkuperäinen tarkoitus ei ole työllistäminen ja palkkojen maksu, vaan perheviljelmien säilyttäminen, eikö? Yhtiöitetyt tilat voivat olla jo nyt kyseenalaisia työllistäjiä, kun kilpaillaan maatalouden ulkopuolista urakoista ym.
Kumpiko sitten on parempi, yksi iso tila johon kymmenen pientilallista myyvät peltonsa ja jäävät rengeiksi vai se että jokainen jatkaa omillaan?
Minusta tuottavuus hehtaaria kohden on ihan sama vaikkapa jollain viljatilalla. Jos tila tekee voittoa 50e/ha, niin 40ha tilalla se tekee 2000e ja 400ha tilalla 20000e. Tuohon se suuruuden ekonomia perustuu. Tosin tästä oli Maaseudussa jo jonkinlaista juttua, että viljatilan optimikoko olisi jossain 300ha kieppeissä. Sen ylimennessä alkaa tulla ongelmia hanskata tilanne. Vaatii liikaa investointeja, resursseja ja tuetkin alkavat leikkaantua.
Poroagrian konsulikin todisteli samaa laajaan asiakas otantaansa perustuen. Käytännössä 300 ha pystyy Suomen oloissa kylvämään yhdellä koneketjulla samoinkuin korjaamaan ja kuivaamaan.
-
Useammantuhannen hehtaarin viljelyalojen ja jättieläinyksiköiden häpeilemätön brändäys "pienperheviljelmäksi" tuottaa loppuviimeksi tuen maksajalle sekä rahallisen että moraalisen kriisin, koska jossakin vaiheessa ne yhdeksäntoista perhettä ovat lähteneet muille maille ja se yksi jatkaa näiden jättämillä tukiresursseilla. Kuitenkin tuettomuus, tai merkittävästi karsitut tuet, kaataisi ensinnä Suomesta suuryksiköt. Tanskan kartanoyhdistys on sen selväsanaisesti julistanut omissa tiedotteissaan.
Suomessa riittää omavaraisuuteen 1,5 milj ha ja 1000 tilaa
-SS-
Laitahan laskelmaa, kuinka tappiollista on pyörittää koko Suomen peltopinta-alaa viljelykäytössä ja pitää ylimääräisiä tiloja?
Laskelma olisi rakennenmuutoksen markkinoinnille vahingollinen. Suomessa maataloustuotannosta vastaa noin 25% suurimmista tiloista laskien, tai jopa vähemmän. Tuet ovat jopa progressiivesti suurenevia yksikkökoon suuretessa, paljon jaksetaan muistuttaa LHK leikkurista, mutta etenkin investointituet ja tuotantosidonnaiset tuet hyödyttävät suurta volyymia, investointituet jopa edellyttävät kasvua. Alle 5 ha tilat eivät saa kaikkia tukia ollenkaan. Siltikin Suomessa maataloustulo suurissakin yksiköissä on riippuvainen tuista. Eli jos kehityksen tukot, vaikkapa 20000 viljelijää pienimmiltä tiloilta alkaen, tapettaisiin, ei tukien kustannus vähenisi juurikaan. Eikä tuotantokaan notkahtaisi. Erityinen viljelymuoto, joka tehokkaasti rajoittaa tuotantoa, on luomu.
Sitten kyllä olisi veronmaksajan enää moraalisesti vaikeaa jatkaa agrobisnesjättien tukemista, pienviljelijöiden poistuttua brändistä. EU:ssa on herätty esimerkiksi uusien jäsenvaltioiden laajentajien tuki-imuroinnin repeämiseen, vaikka tuet ovat matalammalla tasolla kuin täällä.
-SS-
Laajentamisen hyödyt tilatasolla voi nähdä sieltä 1995 asti. Jotka sen oivalsi silloin ja myöhemminkin, pärjänneet usein aika hyvin. Tosiaankin pientilat ehkä tarvitaan, jotta tuille säilyy ikäänkuin oikeutus.
Toi on muuten totta. Itsellä on kiittäminen vanhempia että osasivat silloin tehdä ainakin osittain oikeita ratkaisuja. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt tehdä vielä vain enemmän. Silloin oli rakentaminen halpaa, pelto halpaa, tuet korkealla, koneet edullisia ja elukoistakin sai vielä rahaa. Nyt ei ole enää mitään noista jäljellä. Ainut mikä tulee mieleen mikä oli silloin huonommin niin raha oli kalliimpaa. Olisiko siinä sitten nykymenonkin pelastus? Sen vuoksi tässä on viimeiset vuodet vain odoteltu. En tiedä tuleeko muutosta ikinä vai loppuuko aika odotteluun aiemmin.
"Uran"tehneenä voin sanoa, notta niitä ns.parempia aikoja ei taho koskaan tulla. Minun aikanani niitä ei tullu. Taitaa olla turha jäädä odottammaan. Ihimisen elämä näessä työkuvijoissa se on kutenki aikas lyhyt. Surhvattaan niillä tuulilla jotka on päällä.
-
Parempia aikoja odottavilla juna menee ohi.
-
Parempia aikoja odottavilla juna menee ohi.
Tämäkin mahdollista. Kyllähän se vanha viisaus sanoo että kehity tai kuole, tai kasva tai kuole. Ihan miten sen haluaa muistaa. En silti näe järkeä siinäkään, että ajaa itsensä ongelmiin investoinneilla kannattamattomaan.
-
Parempia aikoja odottavilla juna menee ohi.
Joskus voi olla ihan hyvä odottaa seuraavaa junaa. Toki jos on viimeinen, niin joutuu tyytymään johonkin muuhun.
-
Ei se toiminnan kehittäminen ole pelkästään laajentamista.
-
Ei se toiminnan kehittäminen ole pelkästään laajentamista.
Tämä. Ja tämä myös jossain tapauksissa valitettavasti näkyy kun on "väkipakolla" laajennettu mutta muuten toiminta ei ole kehittynyt samaan tahtiin.
-
Ei se toiminnan kehittäminen ole pelkästään laajentamista.
Tämä. Ja tämä myös jossain tapauksissa valitettavasti näkyy kun on "väkipakolla" laajennettu mutta muuten toiminta ei ole kehittynyt samaan tahtiin.
Joo ei tietenkään aina. Lähinnä tässä itsellä ajatus oli kyllä siinä kun siitä tuossa aiemmin oli puhetta.
-
Parempia aikoja odottavilla juna menee ohi.
Tämäkin mahdollista. Kyllähän se vanha viisaus sanoo että kehity tai kuole, tai kasva tai kuole. Ihan miten sen haluaa muistaa. En silti näe järkeä siinäkään, että ajaa itsensä ongelmiin investoinneilla kannattamattomaan.
Tua on juurikin sitä järki puhetta. Jokkaenen tekkee omien resurssijensa ja tarpeittesa mukkaan net ratkasut. Se ratkasu joka kelepaa itelle sen on kelevattava muilleki. Niitä sanojiahan kyllä riittää ja varsinki sillon jos joku ei onnistu. Jos tunnet olevasi ns. hyvissä asemissa niin ei kannata ryntäillä sen vuoksi,notta mitähän muut sannoo/ajattellee.Sillon se tuntuu parraimmalle.
-
Parempia aikoja odottavilla juna menee ohi.
Tämäkin mahdollista. Kyllähän se vanha viisaus sanoo että kehity tai kuole, tai kasva tai kuole. Ihan miten sen haluaa muistaa. En silti näe järkeä siinäkään, että ajaa itsensä ongelmiin investoinneilla kannattamattomaan.
Tua on juurikin sitä järki puhetta. Jokkaenen tekkee omien resurssijensa ja tarpeittesa mukkaan net ratkasut. Se ratkasu joka kelepaa itelle sen on kelevattava muilleki. Niitä sanojiahan kyllä riittää ja varsinki sillon jos joku ei onnistu. Jos tunnet olevasi ns. hyvissä asemissa niin ei kannata ryntäillä sen vuoksi,notta mitähän muut sannoo/ajattellee.Sillon se tuntuu parraimmalle.
Kiitos. Harvoin saan kiitosta täällä kirjoittamistani ajatuksista.
En tiedä ollaanko tässä hyvissä asemissa vai ei. Kyllä niitä huonoja korttejakin käteen mahtuu, mutta ihan hyvin tässä toistaiseksi pärjätään. Tulevaisuus tietysti huolestuttaa, kun tätä työuraa olisi aika paljon vielä jäljellä ja velkaakin on. Se että kuinka paljon tuotantoa ja sen suuntaa joutuu kenties muuttamaan ja vielä pitäisi osata ennustaa tulevaisuutta että muuttaisi oikeaan suuntaan. Ja pidemmälle ajatellen se, että pitääkö tässä oikeasti alkaa sivutoimiseksi, kun tuo eläinten pito ei oikein näytä tällä hetkellä kannattavalta. Tällä hetkellä sikapuolta vedetään suomessa ainakin kölin alta niin rankasti, ettei siellä oikein valoa tunnelin päässä näy.
-
Parempia aikoja odottavilla juna menee ohi.
Tämäkin mahdollista. Kyllähän se vanha viisaus sanoo että kehity tai kuole, tai kasva tai kuole. Ihan miten sen haluaa muistaa. En silti näe järkeä siinäkään, että ajaa itsensä ongelmiin investoinneilla kannattamattomaan.
Tua on juurikin sitä järki puhetta. Jokkaenen tekkee omien resurssijensa ja tarpeittesa mukkaan net ratkasut. Se ratkasu joka kelepaa itelle sen on kelevattava muilleki. Niitä sanojiahan kyllä riittää ja varsinki sillon jos joku ei onnistu. Jos tunnet olevasi ns. hyvissä asemissa niin ei kannata ryntäillä sen vuoksi,notta mitähän muut sannoo/ajattellee.Sillon se tuntuu parraimmalle.
Kiitos. Harvoin saan kiitosta täällä kirjoittamistani ajatuksista.
En tiedä ollaanko tässä hyvissä asemissa vai ei. Kyllä niitä huonoja korttejakin käteen mahtuu, mutta ihan hyvin tässä toistaiseksi pärjätään. Tulevaisuus tietysti huolestuttaa, kun tätä työuraa olisi aika paljon vielä jäljellä ja velkaakin on. Se että kuinka paljon tuotantoa ja sen suuntaa joutuu kenties muuttamaan ja vielä pitäisi osata ennustaa tulevaisuutta että muuttaisi oikeaan suuntaan. Ja pidemmälle ajatellen se, että pitääkö tässä oikeasti alkaa sivutoimiseksi, kun tuo eläinten pito ei oikein näytä tällä hetkellä kannattavalta. Tällä hetkellä sikapuolta vedetään suomessa ainakin kölin alta niin rankasti, ettei siellä oikein valoa tunnelin päässä näy.
Tuntralla on vähemmän tuata sikapuolta. Muutaman nuoren yrittäjän tunnen. En ole sisällä tuassa hommassa enkä täysin tiedä tilannettanne,mutta nämät täällä ovat viellä toiveikkaita tulevaisuutensa suhteen. Vaikka markinaalit net on pienet niin kun vois olettaa notta monilla viljelijöillä/ tuotannon haaroilla on. Näillä alueilla on kahtena kesänä nyt ollut jonkin asteinen kato ja sehän syö tuata väkirehua syövän tuotannon katetta. Seon vaikea tilanne jos viljaakin joutuu ostamaan.Myyjä saa paremman hinnan ku aikasemmin ja ostaja joutuu maksamaan suhteellisesti enemmän lihantuottajahintaan nähden.Lihamarkkinolta se tuo korotus olis saatava.niin jäis sitte vähän kummallekkin viljelijällekin. Sitkeyttä se teiltä nuorilta kyssyy notta jaksatte. Miten se menneekää notta sateen jälkeen tulee aena pouta =Sees.
-
Ei se toiminnan kehittäminen ole pelkästään laajentamista.
Omaa osaamistakin voi laajentaa. Se ei vaan näy niin konkreettisesti naapurille. :)