Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 29

Viestit - Wessel

Kasvintuotanto / Vs: Kerääjäkasvi
: 11.12.21 - klo:07:32
Ei valvattia saa millään pois jos pitää yrittää apilaa pitää hengissä. Perustaa pelkän nurmen siis suojaviljan kautta ja yks niitto ja glyfo lopetukseen, niin ainut tapa päästä ohdake/valvatti ongelmasta eroon hietamailla. Jonkun verran tullut jumpattua valvatti/ohdake "ongelman" kanssa, kun sama ajatus kuin ijasja2:lla, että nolla toleranssi noille rikoille ainut mahdollisuus pitää ne jollain tapaa kurissa. Apilat (hietamailla) samanlaisia kuin timoteit että jäävät kiertoon jos vain muokkaamalla lopettaa mut ei niistä riesaa ole tullut. Yleensä menee siemenseoksina alus/kerääjäkasvit tai sitten pelkästään italianraiheinää. Ohrilla suosinut enemmän seoksia, kun eivät tule läpi kasvustosta kuten italo tahtoo tehdä viljalajista riippumati.  Ei ole ollut moneen vuoteen enään pelkkää viljaa kylvössä vaan aina menee jotain piensiementä samalla.
Millaisia kokemuksia Arild ohrasta on nykyään, kun jo isommin ollut viljelyssä? Kasvuaika houkuttelisi kokeilemaan 2 tahoista, kun tähän asti menty vain monitahoisilla.
Miten toi valkomesikkä, jos kylväisi omana kylvönään keväällä, niin ehtiikö silloin tuottaa jo samalle kesälle kunnon kasvuston ja ehtiikö esmes kylvää viä samalle syksylle syysviljoja? Jos joutuu kuitenkin kylvämään erikseen varsinaisen kylvön jälkeen, niin onko järkevää ottaa riskiä siittä, et se puhaltaa varsinaisen pääkasvin läpite vaikeuttaen sadonkorjuuta?
Valmiita seoksia kylvänyt joissa ollut p-apila 20% nurminata20% timotei60%, niin pelkkiä apilikoita niistä tulee yleensä ensimmäisen niiton jälkeen ja suojaviljaan kylvettynä ei ole ollut ongelmaa läpikasvun kanssa, kun normaali kylvötiheyttä käyttänyt ohralle tahi kauralle, tosin nurmen siemenmäärä ollut aika pieni, kun tarkoituksena enemmänkin maanparannus.  Enemmän melkein merkitsee maalajit joilla viljelee et mikä käytäntö toimii kylvösä ajatellen sen nurmen onnistumista tahi suojaviljan. Sit et jos nurmisato kerätään poies, niin nurmihan mm.ryöstää kalia tehokkaasti, et maanparannusta tahi lannoitus vaikutusta pohtiessa taitaa ainut vaihtoehto olla pelkkä murskaus ja viimeisellä murskaus kerralla viä nopea multaus murskauksen perään.
Piensiemenaski laitettu koneen eteen, siis jukon 3m sivupyöräkones ja siemenputket laitettu rungon tasalle. Siittä siemenet tippuu lannoitevantaiden eteen, niin multaantuu hyvin eikä tule rivikylvöä. Rehunurmia ei ole tuotannossa vaan kerääjää ja apilikoita, niin saanut riittävän hyviä kasvustoja tehtyä pienemmilläkin siemenmäärillä, niin aina kylvetään suojaviljaan ja oljet puinnin perästä paaliin, tosin viime syksynä meni kaik silppurin läpite ja lakopaikat jäi puimatta, niin lakopaikoista tuli aukkoista tämän kesän nurmiin.
Tekisin kuten ijasja2 ja viljelisin kauden tahi kaksi ja ottaisin uusinta näytteen lohkolla. Se että kyntääkö 15cm vai 30cm syvään, niin sillä melkoinen vaikutus sekoittumisella ns.ruokamulta/raakamaa, joka taasen vaikuttaa paljon viljavuusanalyysin tuloksiin plus onko multakerroksen alla miten lähellä kivennäismaat, että sekoittuuko se esmes kyntämällä. Ei kannata kuitenkaan yli kalkita, kun sen jälkeen vaikeampi saada pH ta alemmas.
Näinhän suuntaus oli menossa ennen eurostoliittoaikaa, että heikoimpia lohkoja metsitettiin, kun leipä piti raapia kasaan pellolta eikä papereita pyörittelemällä ja maisemaa hoidellessa. Ei ollut kannatusta satsata vajaatuottoiseen maahan vain ha kiilto silmissä.
Kasvintuotanto / Vs: onks tullu vettä?
: 12.09.17 - klo:08:29
Kohtuu kosteaa syksyä ollut elokuun alusta 210mm. Tuleeko sitten kuiva lokakuu vai alkaako talvi aikaisin?
Kasvintuotanto / Vs: Kaskisten lannoite?
: 28.08.17 - klo:11:41
Kaskisten lannoitteen tavaraa miten ollut käytössä ja kokemuksia, kun muutama kausi mennyt avauksesta?
Yara näköjään vieläkään saa tehtyä fosforiköyhille maille lannoitetta. Muilla näyttää olevan tarjolla.
Cemagrolla menty jo monta kautta pääpiirteissään. Yaraa oli kokeeksi ja pettymys taasen liukenemisen suhteen. Lannoiterakeet vielänkin maassa rakeena.
Kasvintuotanto / Vs: Luomun kannattavuus?
: 19.07.17 - klo:19:44
Miten on antakaa kommentteja. 2 vuotinen apila(puna) ruokonataseos suojaviljaan kylvettynä vai 1vuotinen valkomesikkä italianraiheinä seos myöskin suojaviljaan kylvettynä. Molempien lopetus kesällä ja kesannointi päälle? 2 vuotiseen varmaan pari kolme niittoa per vuosi ja yksivuotiseen yksi puhdistusniitto keväällä ja sitten lopetuksen yhteydessä murskaus? Molempiin jankkurointi sopivaan ajankohtaan.

Ensimmäinen vaihtoehto varmaan maan rakenteen kannalta parempi, mutta entäs rikkatorjunnan kannalta? Valkomesikässä kiinnostaisi se, että pitäisi pellon vain yhden vuoden pois tuotannosta. Samoin kuin, että jos selviäisi vähemmillä niitoilla. Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.
Jos meinaa jankkuroinnista oikeasti apua ongelmiin,niin vähintään 2 vuotinen nurmi, kun jankkuroinnin jälkeen olisi hyvä jättää nurmi kasvamaan ilman koneilla ajua seuraavaan kauteen ja toisena vuonna voi sitten tilanteen mukaan joko syyskylvölle tahi jatkaa nurmella loppuun kauden. Monellakohan menee tiivistymät syvempään,kun jankkuroidaan ja het perään tintataan ilman syvempi juurisia kasveja kylvö ym.toimenpiteitä.
1 vuotisista nurmista tahi mesikästä ei kokemusta,kun helpompi kylvää suoraan monivuotisilla nurmilla ,jos sattuu esmes olosuhteiden vuoksi kylvösuunnitelmat muuttumaan,niin voi suoraan jatkaa toisenkin vuoden nurmella.
Aluskasveja kylvän jatkossa viljoille enemmän, kun ainakin italialaisella aluskasvustolla oli iso vaikutus esmes syyskynnössä kauramaalla. Maa muokkautuu helpommin ja mururakenne vaikutti paremmalta kuin puhtaassa verrokissa.

 Kuinka meinaat pärjätä rikkojen ja hukkiksen kaa?
Niin kemiallinen viljely kyseessä. Nurmi jaksot pärjää helposti luomuna, kun niittää/murskaa kasvustoja. Viljelyssä muitakin kuin nurmi- ja viljakasveja, niin rikkojen kanssa ei ihmeemmin ongelmia, kun pystyy käyttämään laajaa ainevalikoimaa. Hukkista ei ole ainakaan vielä. Italianrai tulee varmaan vaihtumaan nurmiseokseen, kun helpompi kylvää yhtälaatua alle vaikka viljalaatu vaihtuisikin.

Miten tukiehdot käsittää lannoituksen vilja+nurmi, jos syksyllä menee kääntöön, kun ohjelmat antaa korkeamman fosforitason, jos vailtsee vilja+nurmi kuin pelkkä vilja?
Kasvintuotanto / Vs: Luomun kannattavuus?
: 19.07.17 - klo:15:57
Miten on antakaa kommentteja. 2 vuotinen apila(puna) ruokonataseos suojaviljaan kylvettynä vai 1vuotinen valkomesikkä italianraiheinä seos myöskin suojaviljaan kylvettynä. Molempien lopetus kesällä ja kesannointi päälle? 2 vuotiseen varmaan pari kolme niittoa per vuosi ja yksivuotiseen yksi puhdistusniitto keväällä ja sitten lopetuksen yhteydessä murskaus? Molempiin jankkurointi sopivaan ajankohtaan.

Ensimmäinen vaihtoehto varmaan maan rakenteen kannalta parempi, mutta entäs rikkatorjunnan kannalta? Valkomesikässä kiinnostaisi se, että pitäisi pellon vain yhden vuoden pois tuotannosta. Samoin kuin, että jos selviäisi vähemmillä niitoilla. Sen vuoksi kyselen, kun täytyisi niitto tai murskauskalustoa katsella valmiiksi talven aikana niin tietäisi kummalla tavalla lähtisi yrittämään.
Jos meinaa jankkuroinnista oikeasti apua ongelmiin,niin vähintään 2 vuotinen nurmi, kun jankkuroinnin jälkeen olisi hyvä jättää nurmi kasvamaan ilman koneilla ajua seuraavaan kauteen ja toisena vuonna voi sitten tilanteen mukaan joko syyskylvölle tahi jatkaa nurmella loppuun kauden. Monellakohan menee tiivistymät syvempään,kun jankkuroidaan ja het perään tintataan ilman syvempi juurisia kasveja kylvö ym.toimenpiteitä.
1 vuotisista nurmista tahi mesikästä ei kokemusta,kun helpompi kylvää suoraan monivuotisilla nurmilla ,jos sattuu esmes olosuhteiden vuoksi kylvösuunnitelmat muuttumaan,niin voi suoraan jatkaa toisenkin vuoden nurmella.
Aluskasveja kylvän jatkossa viljoille enemmän, kun ainakin italialaisella aluskasvustolla oli iso vaikutus esmes syyskynnössä kauramaalla. Maa muokkautuu helpommin ja mururakenne vaikutti paremmalta kuin puhtaassa verrokissa.
Kasvintuotanto / Vs: Yaraa
: 12.07.17 - klo:21:46
Se ja sama onko nosturipurkua vai ei, kun joutuu kuitenkin laittamaan itte suuliin ajatellen kylvöjärjestystä. Avaushinnat ei oikein olleet kilpailukykyisiä viikingillä vs. muut. Tosin tilaamatta jäi, kun ei ollut kaikki tuotteet edes myynnissä. Vilja/nurmi lantoja kauppaavat ensikierroksella. Syksymmällä näkee sitten, kun avautuu kaikki tuotteet myyntiin, että kenellä kilpailukykyisin hinta.
Viikinkituotteissa ei ole niin hyvin npk-ravinnesuhteet olleet kohdillaan kuin muilla toimijoilla, joten sekin puoltanut muiden tuotteita.
Kasvintuotanto / Vs: onks tullu vettä?
: 12.07.17 - klo:20:43
Viimeiseen vrk 38mm ja lisää tulee kokoajan. Nyt jos jatkuu kelit kuten ennusteissa, niin näyttäisi olevan kasvukeliä tiedossa. Tosin lämpösummaa n.130-150 astetta 30v. keskiarvoa vähemmän, joten kirittävää riittää loppukesään.
Kasvintuotanto / Vs: jaettu lannoitus
: 09.07.17 - klo:12:51
Kyl meinasin levittää 50-100kg väliin ha muutamia eri lantoja. Sateen alle kun sovittaa levityksen,niin pienempikin tälli tehoaa paremmin. 50 kg ha pitänyt kipurajana alkaa levittämään jotain. Kuitenkin levitys nopeaa,kun pienillä määrillä menee täytöllä reilummin ha:ja.
Kasvintuotanto / Vs: jaettu lannoitus
: 09.07.17 - klo:09:36
Keväällä meni kylvösuunnitelmat uusiksi,niin vehnälohkoja kylvettiin ohralle plus nurmi alle. Kylvössä pelkkä startti ja 2-3 lehtivaiheessa pintalevityksenä npk, kerralla kaikki. Siis sama määrä typpeä meni kuin olisi kylvön yhteydessä laitettu. Jotkut viisaat kertoi et otollisin ajankohta lisälannoitukselle ohralle olisi juuri 2-3 lehtivaiheessa. Näin tein, mut syksyllä näkee sitten mitä tulee laariin. Kohtuu hyvältä näyttää tässä vaiheessa, ei ainakaan silmällä näe eroa kerralla kylvön yhteydessä lannoitettuihin.
Mut aloittajalla taisi olla kylvössä jo puolet tarpeesta käytössä?
Sivuja: [1] 2 3 ... 29