Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Aiheet - ja101

Sivuja: [1] 2
1
Ajattelin ostaa itselle joululahjan. Tekeekö noilla käsikäyttösillä vehkeillä mitään? Lähinnä finn powerin laitteita olen katsellut. 16 tai 20 mallia? 16:ta menee tuuman letku eikä nyt ainakaan äkkiä tule mieleen että omissa koneissa olisi isompia, edes kaivurissa. Leukasarjat täytysi tietenkin hommata. Entäs sitten letkut ja tilpehöörit. Joskus muistan ainakin mainoksen jossa mainostettiin jostakin paketeista missä oli yleisimmät letkut ja liittimet. Tuollaisella pääsisi hyvin alkuun..

2
Miten on, itsellä ei kokemusta kyseisistä laitteista paljonkaan. Nyt kuitenkin tarvitsi löytää jokin kone jolla nuo luomu vln pellot saisi nurin. Käytettyjä olen katsellut, tarjolla on muutamia nostolaitteisiin tulevia niittokoneita ja sitten hinattavia niittomurskaimia on tarjolla enemmän. Olen pohtinut, että kumpi tuossa sitten on parempi. Murskaimella en tee oikeastaan mitään, mutta monesta koneesta sen saa irti. Moni hinattava on jo meno-paluu kone joka ainakin jossakin tapauksessa voi olla nopeampi kun voi alkaa ajamaan ees taas. Samoin kun paino ei ole kokoajan roikkumassa nostolaitteissa vaikkeivat niittokoneet nyt niin paljon paina. Hinattavassa on tietysti enemmän hajoavia kohteita, kun on kulmavaihdetta ja niveltä enemmän. Hinattavia nyt on ehkä enemmän tarjolla leveämpänä, mutta molemmissa se leveys nyt rajoittuu siihen 3-4m metrin leveyteen. Kertokaa nyt mitä en vielä ole tajunnut tai keksinyt...

3
Kasvintuotanto / Kasvinsuojelun ainekustannukset?
« : 03.03.18 - klo:09:09 »
Millaisia kustannuksia per hehtaari syntyy? Itse tuossa laskeskelin, että kyllähän se 50-60 euroa taas menee jos jotain laontorjuntaa ja tautiainetta käyttää. Halvimmillaan pelkällä rikkatorjunnalla kympin luokkaa ja laajatehoisemmalla aineella 15 euron paikkeilla. Miten muilla?

4
Kasvintuotanto / Viljelykierrosta?
« : 25.02.18 - klo:09:59 »
Katselin tuossa tuota viljelysuunnitelmaa ensi kaudeksi ja huomasin, että muutamilla lohkoilla on ollut vehnää peräjälkeen jo kuusi vuotta (webwisu näyttää tuon verran). On kyllä vaihdellut syys ja kevät muodon välillä, mutta vehnää kuitenkin. Millaisia havaintoja olette tehneet peräkkäisistä viljavuosista? Ainakin aina selitetään, että sadot alenee ja taudit yleistyy. Silti viimeiset 2,5 vuotta ovat olleet parhaimpia satojen suhteen. Viime vuoden hyvän sadon pilasi onneton syksy. Tai en tiedä olisiko se ollut hyvä, mutta ainakin päällepäin parhaimmat kasvustot miesmuistiin.

Itse saan parhaiten hyödynnettyä ohran ja vehnän, rehuksi kun menevät. Syysviljoja yritetään aika ajoin aina, kun mahdollista. Kauran hyödyntäminen on hieman hankalaa ja sopivaa tapaa haetaan. Kaura otettiin välivuosien jälkeen taas viljelyyn toissa vuonna ja ainakin vehnä kauran jälkeen oli paremman näköistä kuin ohran tai vehnän jälkeen. Onko kauralla viljoista paras "puhdistava" vaikutus? Entä jos nurmi tuodaan kiertoon niin kuin pitkän vaikutuksen yhden tai kahden vuoden nurmella saadaan? Vai kaadetaanko vain purkista "puhdistavaa" vaikutusta ruiskuun ja pussista lisää voimaa?

5
Koneet, laitteet ja tekniikka / Maatalousauto?
« : 14.01.18 - klo:12:23 »
Onhan tätä jauhettu aiemminkin, mutta jauhetaans taas.

Uudemmalle autolle tarvetta maatalouskäyttöön. Pakettia, pickuppia tai kevyt kuorma-autoa mietitty. Ollaan tykästytty automaattiin ja nelikkoon. Pakettiautona löytyisi vitoa ja transportteria sopivassa hintahaarukassa. Pickuppeja sitten satunnaisesti joitain ja kevyt ka:t on sitten jenkkejä jos haluaa nelikon.

Heittäkää vinkkejä ja mitä kannattaisi katsella. Hiacea kun ei enää saa eikä tälläkään hetkellä ole yhtäkään automaattia ja nelikkoa tarjolla.

6
Metsätalous / Puun oikea osoite?
« : 31.12.17 - klo:09:51 »
Mites se nyt menee, jos kuitupuusta saa hankinta hakkaaja n.30e/kiintokuutiolta. Kiintokuutiosta tulee haketta 2,5 kuutiota ja se vastaa energiana 2MWh = 200 litraa löpöä. Löpön hinta, jos on 0,7e/litra niin eikös kiintokuution hinta olisi silloin 140e, jos energiaa vertaa? Että onkos se kuitupuun oikea osoite sitten polttokattila kuitenkin? Saman laskelman jos tekee tukillekkin niin tuon mukaan sekin kannattaisi polttaa?

Tietysti hake-energiasta maksetaan n.20e/MWH eli kiintokuutiosta puuta saisi n.40€ hakkeena. Vähennettynä tietysti haketus (10e) ja kuljetus (?e) kulut pois. Tuon mukaan hankintahakkuu kuidulla vielä kannattaisi, tai aika lähelle kuitenkin jäätäisiin. Pystykauppa on sitten siitä kiinni millä hinnalla saat puut tulemaan metsästä pois ja hakkeeksi ja kuljetettua lämpölaitokselle.

Voidaanko tästä siis päätellä, että mikäli lämpöenergiaa tarvitsee itse, niin kattilaan kannattaa työntää kaikki tukista lähtien. Jos taas energian joutuu myymään niin homman ratkaisee se mikä kulu ero on kuiduksi korjaaminen tai hakepuuksi korjaaminen?

7
Metsätalous / Urat
« : 11.12.17 - klo:07:13 »
Miten kannattaisi urat tehdä, että niistä olisi jatkossakin hyötyä. Kyseessä mäntyvaltaiset kuviot, joihin myöhästynyttä ekaa harvennusta oltaisiin tekemässä. Taimikon hoitotyöt on aikoinaan jääneet enemmän ja vähemmän tekemättä. Oma ajatus oli, että olisi tehnyt nyt urat "oikeisiin" kohtiin ja keräillyt itse hakepuita tuolta ja sitten muutaman vuoden sisään ottanut koneen tekemään oikean harvennuksen. Millainen uraväli olisi sopiva ja kuinka leveäksi ura kannattaa tehdä, että tulevat harvennukset onnistuu siltä. Olisiko 20m uraväli sopiva 4-5m uralla? Vai käytetäänkö tälläisissä jotakin hakkuu-/haamu-uraa? Vai tulisiko uraväli olla tiheämpi, 15m?

8
Sikatalous / Välikasvatus
« : 21.11.17 - klo:07:23 »
Porsaita kun tulee enempi kuin on aikoinaan välikasvatustiloja varattu niin muutamia erillisiä välikasvattamoja olen kuullut rakennettavan tai muutettavan vanhoista tiloista. Mitä ongelmia ja hyötyjä erillisestä välikasvatuspaikasta on? Yksi autokyyti ainakin enemmän. Entä tautipaine? Kuinka pitkä välikasvatusaika on? Järjellä voisi ajatella, että mikäli tila on erikoistunut ainoastaan välikasvatukseen niin homman luulisi toimivan paremmin kuin jos välikasvatus on emakkolan yhteydessä? Mielipiteitä, ajatuksia, risuja ja ruusuja...

9
Rakenteluun tarvitsisin tuollaista. Tuollaisiahan on muutamilla valmistajilla ollut. Antakaas vinkkejä minkä merkkisiä löytyy. Olisi hyvä jos löytyisi 6m leveänä valmiiksi. Piikkiakseleita saisi olla kolme tai neljä ja kannatin pyöriä.

10
Koneet, laitteet ja tekniikka / edullista rakentamista?
« : 18.02.17 - klo:09:25 »
Olisi vanha lantala, josta saisi kattamalla varastotilaa. Pohjan koko 30x36 metriä. Betonilattia ja 1,5m betoniseinät. Mikä mahtaisi olla edullisin tapa saada katto ja seinät päälle? Itse ajattelin puisia naulalevyristikoita ja puisia seinärunkoja. Peltiä kattoon ja seiniin. Jostakin katsoin jo, että harjaristikoita saisi 36m pitkinäkin. Vai mahtaisiko noin leveässä rakennuksessa olla jokin muu ratkaisu edullisempi?

11
Kasvintuotanto / Luomun kannattavuus?
« : 12.02.17 - klo:08:08 »
Viime kasvukaudella pyöri tälläinen aihe ja silloin siihen ei oikein kukaan ehtinyt paneutua, en minä eikä kukaan luomuilijakaan.
Mutta katsotaan josko nyt saataisiin keskustelua aikaan. Laskeskelin tuolloin nopeasti, että omalla kohdalla on aivan sama kummalla tavalla viljelen, tulos on aivan sama. Syy tähän voi löytyä siitä, että jouduin liian paljon arpomaan tietoja luomupuolelle. Josko joku voisi hieman valoittaa toteutuneita tapauksia luomusta tai muuten askarruttaneita asioita.

Onko oikein, jos laskee 2 latausvuotta ja 3 satovuotta? Vai pystyykö satovuosien määrää lisäämään jos käytössä on lantaa? Ymmärrän tietysti, että tästä voidaan joustaa suuntaan tai toiseen, mutta yleisesti olen kuullut puhuttavan 5 vuoden kierrosta.

Entä satotasot vs. tavanomainen? Jos tavanomaisesti viljellen tulee 4-5 tn satoja läpi talon niin millainen satotaso voidaan laskea luomulla saavutettavan? Ja jos sitä lantaa on taas käytettävissä? Itse käytin laskennassa 3 tn satoa.

Entäs sitten se luomutuotteista saatava hinta ja laatu? Tällä hetkellä ero tavanomaiseen hinnassa on kaiketi poikkeuksellisen suuri, mutta mikä on sellainen keskiarvo? Kaikkea satoahan ei varmasti saa myytyä elintarvikkeeksi vaan osa menee rehuksi alhaisemmalla hinnalla? Taisin käyttää hintana 250e/tn, joka voi tällä hetkellä olla hieman alhainen.

Laskennassa en ottanut huomioon konetyön osuutta joita luulisin luomussa olevan enemmän verrattuna nykyseen mahdollisimman paljon suorakylväen ja vain tarpeelliset ruiskutukset tehden? Apulannat ja kasvinsuojeluaineet vähensin tietysti laskennasta.


12
Kasvintuotanto / Glyfosaatit
« : 15.09.16 - klo:07:44 »
Onkos tästä ollut viimeaikoina juttua? Kyselin tuossa hiukan glyfojen hintoja ja mitä erilaisia on saatavilla.
Seuraavia perusglyfoja (360) tarjottiin bronco, rodeo, ranger, glypper.
Sitten muita vahvempia jne. Roundup Ace, Flex, Bio ja Max sekä Envision.

Mitä olette käyttäneet? Onko eroja perusglyfojen välillä? Entä näistä kalliimmista saako niistä rahalle vastinetta?

13
Sikatalous / Snellmannilla porsasruuhkaa?
« : 18.07.16 - klo:08:44 »
Kuis nyt tälleen? Eikö sieltä löytynytkään autuutta onneen?
Oikeasti hirveä tilannehan tuo on. Ja samoilla linjoilla siellä tunnutaan olevan kuin muissakin pajoissa, että korjausliikkeitä ei tehdä riittävän nopeasti vaan todetaan vaan, että juu katsellaan nyt ihan rauhassa näitä käppyröitä ja miten tilanne kehittyy. Mä voin kertoa, jos sitä ei nyt joku siellä teurastamon päässä jo tiennyt, että porsas ja sika syö ja kasvaa joka päivä. Iso sika jopa yli kilon lihaa LISÄÄ päivässä.

Mitäs muut harvat siankasvattajat on mieltä miten tästä hommasta yleisesti suomessa selvitään? Hinta on alamaissa ja kustannukset korkealla. Nyt jos viljan hinta tai soija nousevat niin vetelät on housussa, jos ei jo ole? Snellulla on liikaa porsaita ja niiden tappamista suunnitellaan emakkotiloilla, HK ajaa porsaita puolaan ja teuraita viroon. Molemmista ne tulee lihana takaisin tänne, ehkä? Ja Atria työntää pään pensaaseen ja kieltää ongelmat samalla kun myy grillimakkaraa 99 senttiä paketti. MT uutisoi, että suomen tuottajahinta on euroopan alhaisin.

Mitäs tehdään?


14
Koneet, laitteet ja tekniikka / Tilava perheauto?
« : 16.07.16 - klo:08:54 »
No niin olisi tarve päivittää autoa sellaiseksi, että mahtuisi 3 turvaistuinta takapenkille. Lisäksi tietysti vielä rattaat/vaunun yms. mitä lapsiperhe tarvitsee. Ajatus on ollut jossakin pakussa, jossa olisi penkkejä takana, tai jokin iso maasturi. Koska hiaceja ei automaattilaatikolla ole muita tarjolla kuin vanhoja takseja niin miten nämä muut transporter/caravelle? transit/muut foordit? vito/viano? joku muu mikä? Maastureista tulee ekana mieleen land cruiser, miten muut? Entä jenkit? Teoriassa kai johonkin tila-autoon tai farmariinkin voisi sortua.

Haussa olisi kohtuu kilometreillä (alle 250 tkm) ja iällä varustettuja yksilöitä. Varusteista automaattilaatikko ja ilmastointi ehdottomat, muilla ei niin väliä. Aiemmin ollut toyotia ja niiden kanssa ei ole tarvinut korjaamolla viettää aikaa enkä haluaisi siirtyä nytkään siihen leirii, että saa korjaamolle kantaa rahaa selkä vääränä. Onko nuo mainitsemani autot kuinka vikaisia? Onko jotain erityistä mitä tulisi katsoa?

15
Koneet, laitteet ja tekniikka / Rehun sekoitus
« : 09.04.16 - klo:08:42 »
Homman nimi on se, että eri viljalajeja täytyisi saada noiden töpselikärsien eteen. Nyt homma on pelannut niin, että silmämääräisesti sekoitetaan yleensä vehnää ja ohraa valmiiksi siiloon josta siilomylly imee viljan ja jauhaa. Jauhosiilosta liemiruokkija ottaa sitten tavaraa tarpeen mukaan. Tässä on se ongelma, että kovin tarkkaa sekoitusta ei saada aikaiseksi ja eri vaiheessa oleville sioille ei saada erilaista viljaseosta. Lisäksi myllyä on nyt korjailtu jo moneen otteeseen ja onhan tuo hieman tehotonkin. Olemme alkaneetkin miettimään saisiko "helposti" ja "edullisesti" jonkin toimivan systeemin rakennettua? Millaisia laitteita on käytössä? Hyviä ja huonoja puolia? Nykyään kai viljan ja jauhon siirto tapahtuu aina mekaanisesti, mutta eikö tuollaiset spiraalien putket kulu aika nopeasti puhki varsinkin jos on kaarteita? Entäs eräsekoittajat, näitä on myynnissä useampia käytettyinä?

Sivuja: [1] 2