Tervehdys, osaako joku valistaa miten mallit K-212 ja K-541 eroavat?  . Itsellä on K-212 ja mietin olisiko K-541 tehokkaampi ja käykö samat seulat.

Eli voisikohan paristokäyttöisestä paimenpojasta tehdä rotanpyydyksen? Riittäkö teho tappamaan?  Rotat ja hiiret tuppaavat menemään ladossa olevan puimurin ohjaamoon, vaikka on siivottu ja luukut auki.

Moro, paripyörissä se ongelma, että välivanne on traktorin puolelta todella ahdas, eikä mene pohjaan asti. Uusia ei viitsisi hankkia, joten onko vinkkejä miten voisi esim. työstää hieman välivannetta traktorin puolelta, jotta menisi sisemmäksi. Rälläkällä hiominen kävi mielessä mutta ei saa varmaan tarpeeksi tasaisesti hiottua. Entä auttaisiko se, että rälläköisi railoja tasaisin välimatkoin välivanteeseen ja hakkaisi sitten sisään. Yksi ajatus, että pienentäisi vielä välivannetta esim. rälläkän railon mitalla, jotta menisi traktorin pyörään  ja hitsaisi sitten esim. peltiä toiseen reunaan fylliksi, jotta olisi tiukka myös paripyörän puolelta.
Onko ideoita?!

Mikä niittokone levittäisi leikatun kasvuston mahdollisimman hajalleen, jotta uusi kasvusto pääsisi helposti kasvamaan läpi? kalliit murskaimet ovat pois suljettuja. työleveys mielellään (2,5)-3m.
Vastauksista kiittäen!

Varmaan moneen kertaan kaluttu aihe mutta kuitenkin...
Eli mitä mielipiteitä/kokemuksia eri merkkisistä talvirenkaista esim. aurauksia silmällä pitäen. Ripakuvioiset  ristikudos-ja vyörenkaat vai palarenkaat. Itsellä ollut TRI2 Nokiat ja olin aika pettynyt sekä pidon, että kulutuskestävyyden suhteen, hinnan huomioon ottaen.

Onko kokemuksia kiilapulttien käytöstä traktoriaurassa? Millainen kiinnityssysteemi niissä on ja pysyvätkö kiilat kiinni? Entä voiko niiden pituutta vaihtaa, jos halua esim. 2 terää päällekkäin. Harvoin näkee tr auroissa, onko niissä jotain ongelmia? Olisivat niin kätevät kiireessä ja ulkona, ei tarvitsisi pulttien kanssa tapella.

Tervehdys,
Järeämpi tasausäes savikoille kiinnostaisi. Nyt on perustasausäes (8m) käytössä mutta liian heppoinen on kovalla savella. Painottaakaan ei uskalla paljon, koska rakenne ei mielestäni ole tarpeeksi vahva.
Kiren ominaisuudet savilla kiinnostaisivat. Äkeestä ei ole ainakaan mikään hitti muodostunut. Mistä johtunee, kun jäykkiä savia kuitenkin monilla on viljelyksessä.

-toimiiko työsyvyyden säätö?
-onko kestävä? runko ja kulutuspalat
- millainen on muokkausjälki?
- vetotehontarve tasaisilla mailla (8m)?
- voiko korvata yhden kylvöäestyksen?
- muuta huomioitavaa?

Kiitos etukäteen vastauksista!

Talvi on lopuillaan ja taas päätän ettei ikinä aurauksia. Ja syksyllä taas ehkä syön sanani...
Kiinnostaisi tietää millä hinnalla muut auraavat?
Itse teen lumitöitä kaupungissa. Auraan ja hiekoitan asuinkatuja ja kevyenliikenteen väyliä. Traktori on n. 120hv nelonen ja alueaura 320 leveä. Tuntihinta on 51e/h alv0 eli aivan liian vähän.

Ostin muutama vuosi sitten 1000h ajetun 6420S JD:n (common rail). Alusta saakka on häirinnyt moottorin käyntiääni. Niin ruman hakkaavaa ja terävää moottorin ääntä en ole kuullut missään. Paikallinen huoltomies sanoo, että rumahan ääni on mutta normaali. Itsellä on myös 6210 jd ja siinä on ohjaamomelukin mielestäni selvästi pienempi, vaikka pitäisi olla päinvastoin. Mahtaako kellään muulla olla samoja tuntemuksia? Itse arvostan ohjaamon hiljaisuutta niin paljon, että tuo terävä-äänisyys todella jurppii.

Puin apilan siementä mutta liian hellävaraisilla säädöillä, joten siemenet pitäisi saada nyt jälkikäteen irti mykeröistä. Onko apilan hankaimia myytävänä vai onko jotain muuta konstia tähän ongelmaan?

Kyseessä on 30-luvulla rakennettu kivitalo, vesikiertoinen patterikeskuslämmitys (nyt klapeilla), 2-kertaiset ikkunat, ei lisäeristyksiä ja lämmitettävä tilavuus n. 800m3.
Pirullista pähkäilyä olen käynyt maalämmön ja hakkeen välillä.
Olen laskenut, että järkevään hakelämpösysteemiin menisi rahaa vähintään 34000e (laitteistot, lämpökeskus, hakevarasto jne)
Itselläni on selkä aika romuna, jolloin mahdollisesti joudun teettämään motolla esim. ensiharvennuksen, josta ottaisin hakepuun. Jos hakkeen tarve on 100m3 niin kaatokust. on esim. 15e x 50m3=750e. Lisäksi haketus  n. 500e. Yhteensä siis 1250e vuotuiskuluja vähintään.
Maalämpöinvestointi olisi kaikkineen ehkä 25000e. sähkölasku  2000-2500e.
Traktoritallikin(200m3) ehkä pitäisi lämmittää. Hakkeella sen voisi tehdä mutta maalämmöllä tuskin kannattavaa.

Onko kellään kokemuksia tällaisen vanhan isohkon  päärakennuksen lämmittämisestä maalämmöllä? Riittääkö matala lämpö pattereissa, millaisia ovat olleet todelliset lämmityskustannukset? ym. ym.
Mitä muita asioita pitäisi huomioida? Hakelämmityksessä on tietysti enemmän mekaanisesti kuluvia osia ja häiriöalttiutta. Sähkön hinta taas voi nousta huomattavasti. Hakepuun voi myydä vaikka siirtyisikin maalämpöön….
KIITOKSET VASTAUKSISTA ETUKÄTEEN!

Onko kokemuksia esim. Starkin, Roten, Soukkion tai Vaman perhosauroista? Onko niiden heittokyky selkeästi huonompi kuin vain toiselle sivulle heittävissä alueauroissa? Entä miten toimii terälappujen jousitus ja miten vaikuttaa aurausominaisuuksiin eri olosuhteissa.
Itse auraan katuja, kevyenliikenteenväyliä ja hiekkateitäkin. Aurana on ollut Roten 320 perus alueaura. Ehkä hinta-laatusuhde ok mutta kaipaan auralta suurempaa kääntökulmaa ja perhosominaisuus olisi aika usein hyvä, kun lumi pitäisi saada edestakaisella ajolla vain toiseen reunaan. Lisäksi olen kyllästynyt äkkipysähdyksiin ja niistä johtuviin remontteihin.
Kiitos vastauksista!

Miten viistonnisessa vaihdetaan hydr suodattimet, mistä ne löytyvät? Ohjekirja kehottaa vaan kääntymään huollon puoleen: