Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kyllä nyt uskaltais olla eri mieltä että kasvinviljelytila yhtä kannattava tai kannattavampi kuin eläintila. Justiinsa oli joulun alla maastullissa galluppi paljonko rahaa liikkuu per tuotantosuunta; maito keikkui ykkösenä alinna olivat viljatilat. Toki kaikkien tuotantosuuntien kannattavuus on heikentynyt.
Maidolla on tulevaisuutensa kunhan siitä maltetaan tuottaa vähemmän ja lisätä kuiva-ainetta. Eli vettä pois kuleksimasta. Ollaan tuotettu tällaista maitoa jo jonkin aikaa. Keskituotos on 3000 kg vähemmän kuin parhailla tiloilla, kuitenkin päivälaskelmissa päästään parhaiden tilojen joukkoon koska pitoisuudet ovat hyvät, tuotanto on kustannustehokasta.
Tuntuu hullulta että tuotospalkintoja jaetaan edelleen isojen tuotosten mukaan. Toisesta suunnasta tulee keppiä ja toisesta porkkanaa.
Ensiksi tästä Valion vastuullisuustuotannosta. Ne toimenpiteet eivät ole mitään suurempaa. Tämä ala on itsestään vaativa että yksi vuosittainen terveydenhuoltokäynti on pikkujuttu.
Lääkeluovutukseen pääsee nautatila kun th-käynnit ovat joka kuukausi. Muut tilat saavat lääkkeitä diagnoosin perusteella. Utarehoidoissa riittää usein viljelytulos ja sen perusteella tehdään päätös tarviiko lääkettä ja mitä. Lääkkeet voi hakea eläinlääkäriltä, joten ei tule käyntimaksua, mutta tämäkin varmaan edellyttää että tilan th-sopimus on voimassa.
Tuossa yks aamu mieleen että kaikki valio osuuskuntien tuottajat pitäisi mennä viideksi päiväksi lakkoon, muutama päivä ei tee mitään. Lehmät lypsetään normaalisti ja se maito myytäis samalla hinnalla eteenpäin kunkin tilan paikkakuntalaisille mitä meijeriltä saa eli noin 40 senttiä litra. Tähän pitäisi saada mukaan kuluttajat ja mtk ja kansanedustajat, että kustannusnousuja ei maksateta tuottajilla. Kukin firma täytyy omalla riskillä, omalla katteella hoitaa kustannusnousunsa. Se ei voi mennä niin että on vain yksi maksaja.
Lehmien jälkeiseen elämään ei vaikuta paljonko pohjoisessa tuotetaan maitoa ja mikä on sen tuontotuen määrä. Voivat vaikuttaa silloin, kun niitä kurmuja hoitaa ja lypsää, mutta ei sen jälkeen kun päätös lopettamisesta on tehty. Hyvä ja mielenkiitoinen aihe ja toivottavasti joskus ihan oma kohtainenkin. Mutta melko pliisua on mielestäni silti ihan asiasta keskustelu.
Sehän on selvää, että koulun penkkejä en tuu enää vuosi tolkulla kuluttamaan. Jos olisin halunnut sitä tehdä sen aika olisi ollut 32v sitten. Tai kulutinhan mä silloinkin mutta se oli unelma ammattiini johtavaa opiskelua. Olisko silloin sitten pitänyt opiskella jotain muuta alaa - jälkeenpäinkin ajateltuna EI. Hyvä niin, sillä hyviä asioita on paljon, eikä nytkään mitään valittamista. Kropan kestäminen kait eniten aiheuttaa pelkoa ja toki lehmätön aika on jo haave.
On se noin, kyllä tässä odottaa jo että kunpa loppuis. Ei tässä ole ollut enää mitään mieltä. Kaikki on tällä alalla muuttunut. Itse opiskelin 20 vuotta sitten ja vaikka uhkakuvia oli silloinkin niin paljon pienempiä. Ja ala oli hyvä, pankista oukein patistettiin tähän hommaan ja myönnettiin lainaa ekaan peruskorjaukseen ym. Nyt on takki kääntynyt, pankissa tätä ei pidetä enään toimeentulona ja yritystoimintana. Ne ei siellä ymmärrä että kustannus taso noussut 30 % ja tulot pienentyneet 30 % niin miten ihmeessä tästä voi rahaa jäädä?! Tukien varassa pysytään pinnalla, eikä ole riittänyt, on täytynyt myydä kalustoa ja ottaa lisää lainaa laskujen maksyun. Kun koko elintarvikeketjun kustannusnousu maksatetaan meillä, niin ei tästä ole ulospääsyä! Kun ne siellä ediskunnassa haluavat parantaa eluntarvikeketjun kauppatapaa tuottajan näkökulmasta, nuin yksi olisi tämä kustannusnousun jakaminen koko sektorin kesken. Tähän saakka meille tulee kirjeitä missä vedotaan kustannusnousuun ja kuinka hinnat nousee ja kuitenkin markkinoilta saava hinta laskee, tähän kukaan ei ole vielä puuttunut.
Pohjoinen aluetuki remonttiin. Ensiksi se täytyy olla edes nineänsä kantava, pohjoinen tuki: pohjoispirkanmaa, keskisuomi, pohjanmaat , savot ja karjalat eivät ole pohjoista. Tuki alue pitäisi mennä vain Lapin läänin alueella niin että pienin tuki on Keminjokilaaksossa ja nousten pohjoista kohden. Kuusamo voi olla mukana pohjois-pohjanmaalta ja mahdollisesti myös Muhos. Muut sais pärjätä tai sitten lopettaa. Kainuu ja Pohjoiskarjala on hankalia alueita, siellä ehkä maatilamatkailu tai muu vastaava olisi kannatavampaa, mutta ne vois saada jotain ertyisaluetukea. Toisaalta siis tarviiko ihan tundraa sitten korkeinta tukea? Onko se ristiriitainen etu että pohjoisella poronhoitoalueella tuetaan enemmän lehmänpitoa kuin poronpitoa? Eikö poro kuulu sinne patemmin? En kyllä tiedä porotuista, mutta onhan se pohjoisen tuen maitotuki ihan tundralla tosi korkea, mitähän jänkhämiehet siitä..?
En tästä mitenkään nauti, enkä puhunut omasta puolestani vaan siitä että perinteinen tilamuoto on edelleen kilpailukykyinen.
Ja onni tahi ei, ettei ehditty investoimaan, joten loppua lähellä..
Kai silläkin on merkitystä että raaka-aineella on markkinoilla hinta ja kysyntää eikä vaan se että saa leikkiä lehmälässä yritysjohtajaa?
Mikä siinä perinteisessä toiminnassa on niin isosti vikana? Kuitenkin vielä yli 90%tiloista on perinteisiä perheviljelmiä ja sillä on ruokittu tämä maa. Ihan omaa oksaa puret. Tuskin ite nostat vaan jalat pöydälle ja katsot kun palkolliset tekee hommat. Lomitus tulee säilymään mutta erilaisena kuin nykyään. Suomi saa perusteltua sen erityisoloina ja korkean palkkatason takia. Niin paljon varmaa hyvää työvoimaa on vaikea saada tiloille, ei se helppo ole pyörittää tilaa ja olla työnantaja.
Missähän kokoluokassa navetoista tuli liian suuria? Olisiko pitänyt jäädä 1950-luvun 4 lehmän navetoihin? Rakennemuutosta on tapahtunut koko elinikäni ja vähän kauemminkin ja liki 300 000 maitotilaa on lopettanut vuoden 1960 jälkeen. Viitisentuhatta on jäljellä, eli suurinosa lopettajista on jo lopettanut.
No jotenkin on vaikea ymmärtää yhtä aikaa Valion jakamia maidontuotannon supistamiskiintiöitä ja Maakuntaa rakennettavia 400-600 lehmän navetoita. Jos navetan vähimmäislehmä luku pitää olla tuollainen n.400 niin eipä niitä pitäjään monta mahdu / tarvita. Sikapuoli kait on tämän kohtalon jo sinetöinyt.
Aamen! Tätä tarkoitin. Kun isoon yksikköön aina liitetään iso tuotos niin yksi 600 lehmän navetta vastaa jopa 20 kpl 40 lehmän navettaa samalla alueella maitomäärässä. Eli keskikokoisia tiloja täytyy samalta maidonkeräilyalueelta lopettaa 15- 20 kpl jotta maitomäärät ei nouse yli markkinoiden. Oletko itse valmis uhrautumaan? Keskikokoiset ja pienemmät tilat joilla on jo vanhemmat seinät navetoissa ja velkaa vähemmän niin näiden tilojen ei tarvitse maksimoida tuotoksia, jolloin markkinoille ei tule liikaa raaka-ainetta. Mitä uudempi ja isompi yksikkö ja mitä useampi niitä on samalla alueella niin se heikentää elinkeinoa merkittävästi! Tämä myös siksi että pankit vaativat uudelta isolta yksiköltä nopeasti isoa volyymia ja se on tuottajalle pakkorako, rahoittajaa ei kiinnosta tuotannon rajoittaminen millään tavalla.
Sopiva kokoluokka Suomen oloihin on 50-150 välissä. Toki isommille 200-300 lehmän yksiköille voi olla alueellista tarvetta. Tämä pitäisi olla aina osuuskunnan ja tuottajan yhteinen kompromissi että mikä kokoluokka ja tuotantomäärä on sopiva.
Täällä yksi lypsyn unohtaneista. Olen toki opiskellut toisen alan, joten olen täydellisen erilaisella alalla nykyään. Lehmiä kaipaan lähinnä silloin, kun nykyiset työt ottavat syystä tai toisesta ohimoon, mutta menee ohitse melko äkkiä.
Yöllä, kun herään ja ulkona sade lyö ikkunaan, niin onpa vain niin mukava vetää peittoa niskaan ja ajatella, että enää ei tarvitse rymytä yöllä navetalle ja vaikka koira kuinka haukkuu, niin ei ole mitään suurempaa kuin korkeintaan mainosjakelu laatikolla.
Helpotus ja rauha, vaikka nykyinen työkin on aika kohtuullisen menevää, niin ei sellaista työpainetta ole kuin lehmien aikaan. Nykyään tuntuu vain enemmän, että olen oman onneni seppä kuin lehmien aikaan, kun kaikki suunnanmuutokset tulivat ylhäältä päin ja valvontojen pelossa sai koko ajan miettiä, mitä ne vielä seuraavaksi keksii.
Onhan se rytmikin aivan erilainen, kun on vapaita viikossakin kaksi päivää ja oikea kesälomakin ilman jatkuvaa päivystystä. Aika aikaa kutakin..ja niin edes päin.
Todella hyvin kirjoitettu. Tästä aiheesta on mielestäni liian vähän ammattilehdissä oikeaa juttua. Tämä on täysin vaiettu asia vaikka tuhannet suomalaiset ovat tämän joko kokeneet ja ovat läpikäymässä tai suunnittelevat tosissaan lopettamista. Tämä on seurausta siitä kun suuruuden hullujen on täytynyt saada mahtinavetta ja tuotanto sen mukainen, niin maitoa on sitten liikaa. On vaarannettu elinkeino, rahoittajien usko alaan ja tuottajahinta. Se on nähty mitä suuret yksiköt tekee muualla päin; velkasaneerausta ja osa menettää elinkeinonsa. Olen sitä mieltä että kaikenlainen kasvaminen ei ole kehittämistä, se on vain elinkeinon yliarvioimista. Nyt mekin menetämme elunkeinomme koska maitoa on liikaa, pankki ei pidä tätä enää elinkeinona mitä kannattaisi rahoittaa. Miettikääpä tätä!
Saman huomannut. Niistä patenttirehuista ei ole kuulunut enää mitään. Netissä ei löydy rehuista enää mitään tietoa. Eikä soitella. Se niiden lehti tulee pari kertaa vuodessa, en muista milloin viimeksi.
Eihän investoinut kotieläintila voi mennä nurin tässä korkoympäristössä. Navettainvestointi tuki 30-40% ktl laina 50-60% (korko 1%).
Ei, mutta ihmetten miten on saatu vakuudet, kun pellot ei kelpaa enää vakuudeksi eikä mikään irtain eikä karjalla ole mitään arvoa. Ollaan vielä selkaisella alueella missä pellon arvo on korkea, mutta se ei pankkia kiinnosta. Omia peltoja on siksi paljon kun vuosia sitten niitä ostettiin velkarahalla sitä silmällä pitäen että niiden avulla investointi olis mahdollista. Mutta tässä hiljattain ne poistettiin vakuuksien listalta! Vaikka käytännössä niillä on huomattava markkina-arvo, mutta ei niin iso mitä uusi pihattonavetta maksaa. Nykyvakuudet saadaan sillä että maatilan kassatoiminnot tulisi olla kuin millä tahansa huippuyrityksellä. Aikasemmin pankeilla oli maatalousrahoitukseen eri kriteerit , - nyt samat kuin mihin tahansa firmaan.
Aivan sama miltä oltermanni nykysin maistuu, ei vissiin millekään. kuusamossa matkitaan ja savustaavat. ei ole hyvää.Aurajuusto arlan cheddar ym maistuu, valiolaiset nykysin jää sinne hyllyyn.Arkijuusto on kaikista typerin juttu valiolta.Aliarvioi kuluttajat mennen tullen halpistuotteilla.
Tuotteet perustuu siihen mitä ostetaan, ja aurajuusto on Valion.
Juustojen kotimaisuusaste on tipahtanut 50% juuri siksi kun kotimaista vaihtoehtoa ei ole. Suomessa juustomeijerit on pohjoisessa missä tuotetaan litroja pohjoisella litra tuella. Maidon pitoisuudet eivät kiinnosta tuottajaa ja jalostava meijeri joutuu tekemään juustot heikko laatuisesta raaka-aineesta. Valkuaista ja rasvaa vähän -> laskettu juustojen rasvapitoisuutta (esim.kermajuustot maku hävinnyt). Anttix:n mainitsema kypsennysaika, jouduttu lyhentämään kun juustot "räjähtäisi käsiin pidemmällä kypsytysajalla" johtuen huonolaatuisen säilörehun aiheuttamista raakamaidon itiöpitoisuuksista.
Se o juur tämä raaka-aine ongelma suomalaisessa juustossa ja tuon pohjoisen tuen vaikutus vielä siinä. Esimerkiksi Ranskassa juustot valmistetaan vain yhdistelmärotujen maidosta ja niitä on siellä useita, jokaisessa provinssissa on oma rotu ja omat juustontekoperinteet. Holsteinlehmiä on Ranskassa 1,5 miljoonaa, niiden maidosta tehdään nestemaitotuotteet, jogurtit ym.
Nyt kun Suomessa pihattomaidot erotellaan, niin olis mahdollista erotella juustomaidot. Tiedän nyt jo että kaikkia pihattomaitoja ei edes erotella.
+ oltermanni on edelleen tosi hyvää, siis ei se vähärasvaisempi. Sitä vaan ei viitsi usein ostaa kun kovaa rasvaa tulisi välttää -kolesteroli you know...
Navettapiian kanssa samoilla, ei parsinavetta ole pelkkä auringonlaskun paikka.
Eihän loputon tuotannon kasvattaminen voi päättyä hyvin,
Kun ylläpidetään kulissia, että kaikki on hyvin ja pitää kasvattaa toimintaa, pudotus tulee olemaan aina vaan rajumpi.
Näin se voi mennä...
mistä moinen kysymys? eihän vuosikaan ole ollut mikään kato. korotkin liki nollissa ja rahaa tulossa ikkunoista ja ovista..
Harmi kun rahaa tulee vaan maidosta. Pitäis sijoittaa ikkuna ja ovibisnekseen kun siellä sitä rahaa aina on.
Kärpäsmaali mm. Agita on tehokkain, sitä ikkunoiden ja ovien pieliin. Se on kova myrkky, kallis mutta tehokas, mutta sen teho kestää vain muutamia päiviä. Sen käyttö kannataa ajoittaa niin että samaan aikaan navetassa tehdään myös muita toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Me saatiin sillä kärpäset aika vähiin, mutta viikon päästä taas ne vähän lisääntyi, mutta ei enää niin paljon.
