Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 343

Viestit - ja101

Se et onko siinä sit oikeasti rahallisesti järkeä niin jos nyt ei käytetä oikeasti lajittelujätettä eli rikansiemeniä niin jos vehnän tonnihinta on 200e tuntumassa niin paljonko pitää kylvää et on ok tulos? 250kg/ha Se on se 50e. Ehkä vähempi? Löpöäkin palaa ja oikeat viljelijät laskevat muitakin..

Eli onko tuollaisessa näennäiskasvipeitteisyydessä järkeä?  ::)

Meillä kylvettiin joskus lajittelijasta tulleita pieniä mutta raskaita vehniä, aivan kuin mainioita kaupasta saatavia sertisiemeniä, rikkaseulasta menivät kyllä saviruohot ja muut rikkasiemenet läpitte.  Hyviä kasvustoja sai tulemaan, jos oli helppo talvi. Ja kyllä, siinä 50 euronkin siemenkulussa silti on järkeä, koska 33% pakkokasvipeitteisyys, silloin pääsee kyntämään sen 33% alankin, ja koska pinta on tasattu peitekasvin kylvössä, on kevätkylvöjen tekeminen huomattavasti nopeampaa,  vaikka oras olisi hengissäkin. Hyvää leipäsyysvehnää käyttäen siemenkulu kyllä vie sen viisikymppiä helpostikin, mutta siinä on aina mahdollisuus, jos viljelykierto sallii, että kasvusto säilyy riittävän hyvänä, silloin näillä kuivilla alueilla syysvehnä saattaa selvitä normaalisatoon, kestää kuivaa ja märkää ihan samalla tavalla ja paremmin kuin kevätvilja, lisäksi puimaan pääsee elokuun alussa eikä syyskuun lopussa.

Syysviljan onnistuminen riippuu täysin talvesta,  oikeastaan millaisesta tahansa kesästä se sitten jo selviää, kevätviljan epäonnistuminen tuntuu olevan kohta todennäköisempää kuin epätodennäköistä, ja kesästä sekä loppusyksystä sekin riippuu. Silloin ongelmavuosina ajattelin, että huonokin kevätvehnä voittaa juuri ja juuri hengissä säilyneen Boreal  syysvehnälajikkeen - tai Olivinin , Magnifikin tms. Nyt olen Skagenin ja Ceylonin toipumiskyvyn näyttöjen myötä joutunut pyörtämään mielipidettäni.

Pienijyväisen populaatiorukiin kylvö elokuun loppuun on huomattavasti halvempaa kuin hyvän syysvehnän kylvö. Rukiin käypä eurooppalainen markkinahinta on lähempänä satasta kuin kahtasataa,  eli runsaat sata kiloa saattaa maksaa ehkä kympin.  Juu voihan sitä viljellä myyntiin, mutta sopimus kun pitää tehdä kuukautta ennen elokuista hybridin kylvöä, niin ei kiitos, rukiin covercrop-käyttö on fiksumpaa. 7 kk ennen puintia tehtävät kauppasopimukset vielä ymmärrän, mutta en 13 kk ennakointia !  Peitekasvina käytettäessä ravinteet säilyvät ja sitoo multaa paikalleen.  Ainoa ongelma siis on jääntirukiit, joita tuntuu jäävän maahan muutamaksi vuodeksi, varsinkin jos yrittää syysvehnäkiertoa palauttaa. Proruis - BBF:t saavat hybrideillään kyllä Fazun et al sopimusruishuollon hoidetuksi, meitä diletantteja ei siinä tarvita.

Yksi mahdollisuus on kyntää puintipäivinä  kaikki vapaat hetket ja kylvää syysöljykasvia koko puitavalle alalle. Ainakin välikasviksi yritän, jotta saa syysviljakierron katkaistuksi. Jos aikoo nelitonnaria syysrapsia päästä puimaan, riskiähän aina on otettava.

-SS-
Nooh se on jokaisen mietittä mikä omalle tilalle paras. Mä totesin et näin luomussa ei ole järkeä enää väkipakolla saada sen 100% rahoja kun se on käytännössä mahdotonta kun vielä ei edes syyskasveille kysyntää.

Niinkuin taisin jo kirjoittaa niin taviksessa menisin varmaan niin et yrittäisin tehdä syysvehnän kylvöjä kunnolla mahdollisimman paljon ja lopun jättäisin sit sängelle. Suorakylvö kevätkasveille ihan ok vaihtoehto.

Ongelma tulee silloin jos olosuhteet syksyllä ei puolla syyskylvöjä niin 100% sänki on aika iso riski. Silloin jokin näennäiskylvö tulisi mietittäväksi.
Kanssa akselipainojen suuntaan katselisin. Kyllä nurmikasvustoissa näkyy erityisesti lietteen levitys, se kun tehdään kapeilla multaimilla ja isoilla pöntöillä. Letkulevitin voisi olla ihan hyvä systeemi edelleen vaunussa, saisi sitä työleveyttä. Tietysti vetoletku levitys missä onnistuu niin varmasti ehdoton

Leveissä letkulevittimissä se ongelma en isoilla lohkoilla tavara loppuu keskelle lohkoa. Sitten ajetaan tyhjänä pois ja täytenä jatkamaan. Multaimella saattaa vaikka päästä lohkon päästä päähän. Vetoletkulevitys varmaankin hyvä mut suomen tilusrakenteella monissa kohdin täysin perse systeemi..

Ei tuosta nyt oikein selvinnyt mistä alalta tuo aleneva satotaso on mitattu. Kyllä monella karjatilallakin harjoitetaan höpöheinän kasvatusta. Koko ala nurmella ja lannoitetaan vaan sen verran että heinät riittää. Keväällä täysi lannoitus  ja kakkoselle vain liete. siellä missä pelto edullista niin kannattaa haalia kaikki vaikkei nurmen viljelyyn tarvitsisikaan. Rehuvilja sen verran halpaa jälleen ostaa että ei sen viljelyyn kaikki panostaa.
Varmaan monella syy se et on sitä reserviä. Huono vuosi niin voi joka tilausta kerätä rehua. Syy miksi sitä rehuviljaa ei viljellä itse niin on varmaan em. Lisäksi ettei ole edes kalustoa siihen.

Ja laittaisin myös syytä siihen ettei viljaa voi viljellä niillä surkeimmilla lohkoilla. Jostakin kerran luin et joku nautatilallinen valitteli jossakin lehdessä et luopui rehuviljan itse viljelystä kun heikkoja satoja. Kehui samassa yhteydessä et rehunurmet parhaimmille lohkoille. Mun kokemus nurmista on se et ne kasvaa missä vain ja vilja on ronkelimpi. Näin ollen vilja pitäisi laittaa niille parhaimmille lohkoille.

Toki tallaaminen ei peltoa paranna,ite veikkailen yhtä kolmesta pääravinteesta syylliseksi myös,sitä kun on nyt pitkä aika jo suorastaan noitavainottu.
Niin fosforia?
Kylhän yleisesti ravinteiden puutos  varmaan vaivaa. Entis ajoilla kun lehmien paskat ajettiin mullokselle  syksyllä jotta tavara vain hävisi ja keväällä vedettiin sitten vain pussista tavaraa niin kyl se rae antaa paremman vasteen kuin jokin paska. Nyt kun yksiköt kasvaneet ja toka kierros mennään sillä lietteellä niin ei se niin nopeasti ole kasvien käytössä, vaikka laatua yritettäisiin korvata määrällä.

Itse toisin vielä pari näkemystä. Säätiloissa tapahtunut muutos ainakin näin etelässä luulisi vaikuttavan ja samoin yksitoikkoinen nurmen viljely. Tuollakin luulisi olevan vaikutusta. On niillä nurmillakin kasvitauteja jne.

Tuskin tuossa yhtä merkittävää nimittäjää on vaan ongelma koostuu monesta purosta. Mutta älkää huoliko kyllä kauppaliikkeet kehittelevät teille ratkaisuja. Tulee uutta lannoitetta, matoa säästävää rengasta jne. Ei muuta kuin kukkaron nyörejä vain auki..  ;D
Niin, samoihin tukieuroihin päästäkseen täytyy nyt olla se 100 % kasvipeitteistä, kun ennen riitti 60 %. Eikö tässä siis ole kannuste niille, jotka viimeiseen euroon asti keräävät liikenevät rahat. Toisaalta niille, jotka näistä tukirahoista eivät ole kiinnostuneet, tämä lienee kannustin juuri toiseen suuntaan. Tätä tuskin on uudistuksella toivottu.

Ehkä liian aikaista mennä arvioimaan nykymallia; kenties tämän cap-kauden jälkeen voi tarkastella, miten uudistus vaikutti kasvipeitteiseen alaan. Sinänsä pidän uutta mallia parempana kuin vanhaa, sillä nyt saa oikeilta kasvipeitteisiltä aloilta myös korvauksen (pl. suojavyöhykkeet). Se, ettei viime kaudella saanut luonnonhoitopelloista, viherlannoitusnurmista, glyfotetuista nurmista jne. kasvipeitekorvausta, oli suuremman luokan oikeusmurha. Samaten se, että suojavyöhykkeet pudotettiin ensimmäisen vuoden jälkeen korvauksen piiristä pois.

Melkein kaikilla tiloilla on nykyään joku kone, jolla voi hämmentää sänkeä keväällä. Tällaisia aparaatteja käyttämällä saa sänkiä kylvettyä eriaikaisesti verrattuna suorakylvöön. Toisaalta mitä kauemmas mennään saviseuduilta, sitä syvemmän muokkauksen sänkimaa keväällä sallii. Taitaa näinä nykyajan keväinä olla petollisempaa, jos on kaikki kynnettynä kuin se, että kaikki on sängellä. Tämä koskee siis vain niitä savisia maalajeja, joiden viljely on minulle tuttua; esim. Pohjanmaan puolesta en voi sanoa mitään!

Niin no kyl mä tukirahoista olen kiinnostunut mut kokonaisuutta ajattelen. Ennen sai tukirahat ja hyvän kokonaisuuden nyt jos ottaa tukirahat niin kokonaisuus kärsii. Mut tää on vain mun mielipide.

Ja kun olen luomussa niin vaihtoehdotkin vähemmässä. Ss:n mainitsema lajittelujäte kylvö olisi kenties ihan ok taviksessa mut ehkä tekisin sen kuitenkin sillä ajatuksella et se olis sit vaik 100% syysvehnää. Tekee sen kunnolla minkä ehtii ja loput sit toivotaan toivotaan huiskakylvönä. Glyfolla hoitaa keväällä ongelman.

Se et onko siinä sit oikeasti rahallisesti järkeä niin jos nyt ei käytetä oikeasti lajittelujätettä eli rikansiemeniä niin jos vehnän tonnihinta on 200e tuntumassa niin paljonko pitää kylvää et on ok tulos? 250kg/ha Se on se 50e. Ehkä vähempi? Löpöäkin palaa ja oikeat viljelijät laskevat muitakin..

Eli onko tuollaisessa näennäiskasvipeitteisyydessä järkeä?  ::)

50 tai 70 euron korvaus kasvipeitteisyydestä kannustaa sellaisia tiloja, jotka ennenkin keräsivät kaikkia mahdollisia tukia, pitämään paljon kasvipeitettä. 30 euron korvaus ei enää. Sinänsä hullunkurista: luulisi, että kasvipeitettä kannustetaan ja kaiken maailman rikkaruohomoskat jaettaisiin vasta sitten.

Itse olin aika rauhallisin mielin viime syksynä, kun muut muokkasivat enemmän kuin vuosiin. Itseä ei kiinnostanut, kun oli niin märkää. Mutta eihän sitä tullut koko Suomea kierrettyä... No, antaa katsoa, kuinka suuri tappio tuli tästäkin. Sänkimaa keväällä ei sinänsä tuota tällä tilalla ongelmaa.
En tiedä miten muuta asian on mieltäneet mut esim. 100ha tila sai ennen muokata 40ha ja 60ha sängellä. Euroja tuki 54e x 100 ha = 5400e.
Nyt jos menee samoilla hehtaareilla niin tuolla 70e/ha korvauksellakin jäädään 60ha alalla 4200e joka on enää noin kolmeneljäsosaa alkuperäisestä.

Sit kun mennään käytäntöön niin 60% sänki ei ollut mikään ongelma, 100% sänki alkaa suorakylväjällekkin olemaan ongelma jos pinta-alaa reilusti. Ai miksi? No sänget kyl yleisesti kuivuvat myöhemmin jolloin kevään viivästyessä saattaa alkaa hiki nousemaan otsalle. Ja jos tulee savilla reilut alkukesän sateet niin varsinkin ohra tykkää kyttyrää. Näin ollen riskin jakamisen näkökulmasta ei ole järkeä tavoitella mielestäni 100% kasvipeitettä. Eriasia jos syyskasveja reilusti niin silloin mut muuten en kyl ymmärrä et mikä syy nyt olisi yrittää maksimoida 100% eurot..


Huonompikin korvaus on kuulemma mahdollinen. Kaivoin asiasta vanhoja materiaaleja läpi ja löysin vaihteluväliksi 30-70 e/ha. Jaettava summahan on enintään 86 miljoonaa euroa koko ekojärjestelmätuelle.

Niin materiaaleissa puhutaan vaihteluvälistä kaikissa ekojärjestelmätuissa, mut jossakin oli ainakin mainita et vuodelta 23 monimuotoisuus saa 300e oli hehtaareita kuinka paljon vain. Tämän vaihteluväliksi oli ilmoitettu 270-330 niissä materiaaleissa.

Nyt kysymys kuuluukin et onko ainoastaan monimuotoisuuden eurot lyöty lukkoon ja muut liikkuvat vai mikähän tämä juttu nyt sit on?

Juttu lienee siinä, että monimuotoisuusalat tiedettiin jo kesällä 2023. Kasvipeitteisyystoimenpiteen lopullinen määrä selviää vasta toukokuussa 2024.

-SS-
Mä väittäisin et kiveen hakattu euromäärä oli tiedossa jo ennen tukihakua ja tietoa pinta-aloista..  ::)

Muistan meinaan kun keväällä laskeskelin et kannattaako luomussa ilmoitella monimuotoisuutena ja jättää luomutuki hakematta (tai siis saamatta) näiden osalta vai ilmoitella vain rehunurmina..
Jos olisi oikein viitseliäs niin voisi vanhoja keskusteluja kaivaa mut itse en ainakaan jaksa vaivautua.

Itsellä sillä nyt merkitystä. Nurmet aitona kasvipeitteenä ja muut muokattu. Näin olisi menty on eurot sitten 30 tai 70. Suurin perspano tuossa tapahtu jo kun siirryttiin 60% kasvipeitteisyydestä ja 100% rahasta yks yhteen maksamiseen.. enää ei kannata asian kanssa stressata et saako jonkun hehtaarin kasvipeitteelle vai ei..


Huonompikin korvaus on kuulemma mahdollinen. Kaivoin asiasta vanhoja materiaaleja läpi ja löysin vaihteluväliksi 30-70 e/ha. Jaettava summahan on enintään 86 miljoonaa euroa koko ekojärjestelmätuelle.

Niin materiaaleissa puhutaan vaihteluvälistä kaikissa ekojärjestelmätuissa, mut jossakin oli ainakin mainita et vuodelta 23 monimuotoisuus saa 300e oli hehtaareita kuinka paljon vain. Tämän vaihteluväliksi oli ilmoitettu 270-330 niissä materiaaleissa.

Nyt kysymys kuuluukin et onko ainoastaan monimuotoisuuden eurot lyöty lukkoon ja muut liikkuvat vai mikähän tämä juttu nyt sit on?
onhan se tietysti ihan kiva kun on kuvia vaikka mistä mutta miuta ainakii nyppii kun pitää joka asiasta ottaa kuva.       btw,  entä jos vaan antaa tekoälyn hoitaa tuonkin homman?    keksi näyttävä kuva joka tilanteesta..          olisiko se petos jos kuitenkin työt tuloo tehtyä aikoinaan..


Tekoäly on valjastettu valvontaa, siihenhän se perustuu. Se viljelijän manipulaatioon käyttämä tekoäly ei taida osata hypätä kuvaan koordinaatteineen. Eihän se kuvaaminen nyt normi valvontaa suhteutettuna ole yhtään mitään, mutta kun en ikinä ole tuosta kyykyttämisestä niin perustanut. Joten mukavempi siitä purnata , kuin kehua.
Juu paljon mielummin minäkin kuvaan kuin käyn tarkastajien kanssa katsomassa tilannetta.

Ja ennenkuin kukaan sanoo et eihän sinne tarvii itse mennä niin mä en tarkastajia laske yksin kierroksilleen. Tuskin edes löytävät oikeille pelloille. Niin monta juttua kuullut kun hommat menneet pieleen kun tarkastaja on ominpäin  laskettu katsomaan tilannetta.
^
Niin tuota yritin sanoa. Syyllinen kunnes toisin todistetaan. Eli otetaan kuva todistaaksemme syyttömyytemme.
No jos kokee sen helpoksi et ottaa aina kuvat valmiiksi..
Itsellä kun työmies ja isäukkokin tekevät vielä peltotöitä niin jälkikäteen käytävä kuvailemassa jos haluaa. Todennut et paras kuvata vasta sitten kun kyselyä tulee.

En sit muista oliko joku juttu et etukäteen kehoitettiin kuvia ottamaan. Itse ei ainakaan ole ottanut..

En liioon muista kehotettiinko, mutta sanottiin että voi ottaa. Hömppien niitot kuvasin traktorin pukilta ja niistä ei ainakaan kyselyjä tullut. En tiedä oliko niistä silti mitään apuakaan. Ja viime syksynä ei tainnut vielä pystyä vastaamaan aiemmin otetulla kuvalla. Yks tuttu (ihan kuin Oksalla) kertoi niitättäneensä todellisen kauko lohkonsa paikallisella urakoijalla, Kuvaus pyynnön takia ajeli kuvaamaan lohkon ja teki kuvauksen rankkasateen vallitessa. Kuvapa ei lähtenytkään vipu palveluun. Ajeli aamulla paikalliseen maataloustoimistoon ja siinä porukalla olivat ihmetelleet miksi kuva ei kelpaa tai lähde. Ja sitten se katosi  ;D Tarina ei kerro uudelleen kuvauksesta mitään  :(
Noo ehkä sit jos joku oikeasti etälohko jossa ei tule käytyä kun kerran vuodessa suorittamassa se niitto niin voi olla järkevää ottaa sit kuva.

Omat lohkot kun on ihan siedettävän matkan päässä ja niillä tulee käytyä nyt ihan muutenkin katsomassa tilannetta niin samalla ne kuvat tulee otettu. Tietysti jos vastausajat alkaa menemään päivään tai kahteen niin sit alkaa työllistää kun pitää kytätä koko ajan..

onhan se tietysti ihan kiva kun on kuvia vaikka mistä mutta miuta ainakii nyppii kun pitää joka asiasta ottaa kuva.       btw,  entä jos vaan antaa tekoälyn hoitaa tuonkin homman?    keksi näyttävä kuva joka tilanteesta..          olisiko se petos jos kuitenkin työt tuloo tehtyä aikoinaan..
Tekoälyähän tässä varmaan opetetaan. Ehkä siis tulevaisuudessa systeemi osaa tunnistaa niitetyt lohkot jne.

Niinkuin yllä kirjoitin niin olisihan se tietysti kiva jos tuet tulisi automaattisesti tilille ilman velvoitteita. Tämä aika taitaa vain olla ohi ja tähän velvoitesuuntaan ollaan menossa kovaa vauhtia. Siinä mielessä tuo kuvien ottaminen on aika helppoa. Miettikää kun toimenpiteet voisi oikeasti olla vaikeita...

Tietenkin tässä on se et ens kaudella tämä voi olla sit tietysti perusedellytys ilman euroja. Mut kukapa ens kaudesta tietää. Isoa remonttia tukiin pitäisi kuulemma tehdä eikä siinä ole vielä onnistuttu. Miksi ens kaudeksi onnistuttaisiin. Epäilen et se iso remontti on pakko tehdä silloin kun Ukraina tai tynkä Ukraina liittyy tähän ihanuuteen.

Voi sitäkin miettiä et mitä jos näitä tukia ei olisi. Viljanhinta pitäisi olla ihan toinen. Ja taas olisi viljavuoria tiedossa. Sama jos olisi suora pinta-ala tuki. Viljaa viljeltäisiin ennätys pinta-alat ja hinta laskisi. Tietysti vienti voisi onnistua paremmin kun tonnihinnat ilmoitettaisiin kymppeinä. Mut onko siinä sit järkeä et kalliilla panoksilla tuotetaan halpaa tavaraa?
^
Niin tuota yritin sanoa. Syyllinen kunnes toisin todistetaan. Eli otetaan kuva todistaaksemme syyttömyytemme.
No jos kokee sen helpoksi et ottaa aina kuvat valmiiksi..
Itsellä kun työmies ja isäukkokin tekevät vielä peltotöitä niin jälkikäteen käytävä kuvailemassa jos haluaa. Todennut et paras kuvata vasta sitten kun kyselyä tulee.

En sit muista oliko joku juttu et etukäteen kehoitettiin kuvia ottamaan. Itse ei ainakaan ole ottanut..
Tämä taitaa mennä siihen mistä peloteltiin. Aina kun pellolla jotain tekee siitä pitää ottaa kuva  >:( Tuolla systeemillä selviää helpoimmalla.
En oo yhtään kuvaa ottanu,eikä kyllä oo pyyvettykkään.Rikkaruohokuvia ainoostaan LukeKasKassiin.Vanaha Sony xperia anroid on puhelimena,ei tuollekkaan ole tarvinnut mittään tehä.

En kyllä ymmärrä mihin tuolla kasvintuhoojaseuranta -sovelluksen käytöllä pyritään? Otellaan kuvia rikkaruohoista ja kasvien lehdistä ja mitä sitten? Ne haluaa vaan että tukien vastineeksi pitää viljelijät laittaa jotain puuhastelemaan, ei tuolla muuta merkitystä ole. Kyllä viljelijät ilman noita sovelluksiakin tekee havaintoja ja seurantaa, tai kuka tekee ja kuka ei. Ei se kenenkään muun asia ole eikä kenellekkään kuulu, tekeekö havaintoja vai ei.
Niin olisihan se kiva, jos eurot tulisivat tilille ilman et tarvii muuta ilmoittaa kuin hehtaarimäärä. Tietysti niinkuin SS mainitsi niin eipä niitä tuki ole pakko hakea.
Toisaalta jos noin pienellä vaivalla saa lisäeuroja niin kannattaako asiasta kovin stressata. Voisi sitä paljon mulkunpiakin toimenpiteitä olla...

Yksi mikä on varmaa niin tulevaisuudessa nämä tulee vain lisääntymään. Kannattaa aloittaa asennoituminen jo nyt mikäli hommaa aikoo jatkaa..

Ps. Miksiköhän niitä ei voinut niittää esim. kuukautta aiemmin?

Minä niitin aikaisemmin. Ja selvityspyyntö tuli kuukausi myöhemmin lohkoille sen takia, että odelma oli kasvanut todennäköisesti niin paljon, että valvonnassa näytti hoitamattomalta.

-SS-
Tännekin muistaakseni kirjoitin et mulle tuli ja selvityspyyntö et kun satelliitista näytti siltä ettei ole niitetty. Kyseinen lohko oli kuitenkin niitetty kaksi kertaa jo sinä kasvukautena. Taisin maataloustoimistosta kysellä ohjeita niin oli ohje et kuvaa lohko ja lisätietoihin voi laittaa niittopäivämäärät. Näin tein eikä mitään kuulunut enää...

Eipä siis tarvii sännätä heti niittämään kun käsky käy. Se on sitten eri asia jos 20 vuotta tähän asti on mennyt niittämättä niin voi joutua jo tilaamaan moton ennen kuvaamista  ;D

Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 30.03.24 - klo:23:30
Mulla on alin hinta ohra kaura 250.  Sen alle ei lähde tavara vetämään. Siilot on täynä= Tarkoittaa sitä ettei näitä kasveja tänä keväänä laiteta maahan.
No kaurasta tuo tarjottiin talvella. Ens syksyn toimituksiin..  ::)
Jos ei tuohon myynyt jo siilossa olevaa tavaraa niin milloin meinasit että tuo raja seuraavan kerran rikkoutuu?

Pitää muistaa mistä hintapomppu viljoihin johtui. Mitä yhtä mullistavaa voisi tapahtua et uusi pomppu nähtäisiin? Eiköhän yllätys kiintiö ole hetkeksi täytetty et voipi olla et saa tovin varastoida..
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2022
: 27.03.24 - klo:06:54
Pääsiäisen jälkeen kylmenee. Luntakin lupaa etelään.

Niin lupaa. Näin luomuilijana ja varsinkaan kun ei ole edes syyskasveja kylvössä niin melko turhaa miettiä, mut jos kuitenkin.  ;D

Täällä kymenlaaksossa ainakin omilla lohkoilla seisoo paikoin vielä vettä ja taivaalta oli yön aikana tullut valkoinen peitto ylle jonka paksuus vain kasvaa. Sinänsä pellot olivat isoimmilla aukeilla kyllä jo lumettomia.

Mut jos tuohon olisi nyt edellisenä yönä pitänyt käydä levittämässä niin empä tiedä. Ehkä nää leveysasteen erot on vain liikaa. Kyl sitä olisi nyt siis parempi toivoa vielä myöhempiä yöpakkasia jotta homma onnistuisi..  ::)
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2022
: 23.03.24 - klo:20:21
Eikö se 1.4. rajoitus koske vain lantaa tai or­gaa­nis­ia lan­noi­te­val­mis­tei­ta? Väkilannoitteita saa huiskia maaliskuussakin; ei tosin "kos­kaan lumi­peit­tei­seen, rou­taan­tu­nee­seen tai ve­den kyl­läs­tä­mään maa­han". Eli ei taida olla vielä mitään asiaa lannoittamaan, kun samalla orasmaalla on sekä seisovaa vettä, routaa että lunta.

Jossain päin Suomeako tosiaan jo sormet syyhyää lannoituksille?

Epäilen, että Somerontien varressa on jo kohta lannoitettu ! Makekin varmaan jo täyttää levitintä. Ja meiltäkin nyt lähti tuo viime viikonlopun 7 cm uusi lumi eilisen koko päivän (07:30 - 01:30) tihkusateen mukana pois, ja jäätkin hävisivät muualta paitsi tasaisilla on kohvajäätä vielä. Pohjoisrinteiden kainaloissa perinteisesti on vielä toukokuun kolmannella viikolla jääriekaleita. Niiden perusteella ei voi lannoittaa.

Yllättävän nopeasti pellot ovat pölysaharaa, kun pääsiäisen seutuvilla tulee 15 astetta lämmintä, leppeä kuiva tuuli, jota kestää sitten toukokuuhun. Ojat tyhjenevät, joen pohjakivet alkavat näkyä. Jos kuivat kelit yllättävät, tää peli on hävitty.  Niin monesti ennenkin, ja taas. Jos pelto on tällaisen vaativan talven jälkeen hiukankin vihreä, harmittaa tosi paljon itseä, jos epäröinnillä pilaa satopotenttiaalit lannoitteen puutokseen.

Oraista tehty sopimus pistää menemään pää täristen 1. lannoitukselle.

-SS-
Onkos se viikon päähän luvannut 15 asteen lämpötiloja?  :o
Kasvintuotanto / Vs: ViljaTavastia
: 23.03.24 - klo:17:31
Hamppu olisi kiva mutta kun ei oikein ole. Siis meikäläiselle.

- ei oikein kasva savikolla
- tarvitsee kai käytännössä gluteenivapaan korjuuketjun. Puimuri - kuivuri - varasto.
Menee siis käytännössä urakoitsijalle ja siinä kannattavuus hupenee vähän liikaa.
Urakoitsijan puimurihan se on tosi gluteenivapaa..  ;D
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 343