Kiinnostuksen vuoksi, paljonko nuo härpäkkeet on maksanu? Luulis sillä hintaerolla avantilla aika paljon rehua kuskaavan, eiköhän liene aika tehokas peli siihen hommaan..

Äh, mites mä timppa tämän sievästi sanoisin..., pidän vaan naisista. Toivottavasti ei tullu suuri pettymys. 

Kyllähän tuon maalaistytön kans vois kynnöille lähtä. 

Kuinkahan paljo tuokin kustansi, ja varmaan yhtä nättiin jakaa avantillakin rehut. 

Lainaus käyttäjältä: AgerSilva - 16.02.09 - klo:08:19

Jos noilta meikit otetaan pois niin, eihän niitä enää kukaan tunnista. Noikin on ilman meikkiä ihan tavallisen näkösiä typsyjä ja osa ihan rumiakin! 

   Niinpä, yli puolet suorastaan rumia! Missä ovat kauniit Suomi-neidot??

Miten me saatas tuo maalaistyttö houkuteltua kisoihin, saatas sitte ihailla naiskauneutta, ynnä kurveja oikeissa paikoissa. 

Riittävästi, muutama juonne raivioilla.

Ilman happoa ja 4 kerrosta muovia, eikä yhtään ole pilaantunut. Joskus ostopaaleissa joissa happoa/biologisia aineita huomaa eron maittavuudessa. Varmaan lypsävillä puoltaa paikkaansa, emoilla ei.

Lainaus käyttäjältä: Komissaari - 15.02.09 - klo:02:07

Ojala. Uskotko itse että he saiaisvt ostettua ruotsissa maitoa 20-25 senttiä litra?

Tuskit uskot, kuten ei kukaan täysjärkinen. Älä lauo tuollaisia missä ole puutaheinää kummenpaa.

Ei saisi sekaantua.

Mutta kyllä maidon hinta tulee vielä tippumaan ruotsissa ja sen seurauksena myös meillä. Kysymys on vain siitä kuinka pitkä on kevät  Eli kuinka pitkään euroopassa tuotetaan "tappiolla"

Aivan turha haukkua valion hinnanlaskua. Pakko se oli. Kauppa ostaa sieltä mistä se saa parhaiman myyntivoiton.

Ihmetys on kaikista suurin kun "isot" tilat valittavat huonoa kannattavuutta. Eikös tässä tilanteessa pitäisi pienten olla heikoimilla.


Tätä oon itekki taustalta ihmetelly, mitä isompi tila, sitä kovempi parku tukien perään, ja ny ne vielä laski tuottajahintaakin.   
Eikös isojen tilojen ole perusteltu pärjäävän pienemmillä tuilla, tai jopa ilman tukia(tällä palstalla)?


Mun mielestä olisi ihan suotavaa jos heikoimmat lenkit putoaisivat pois. Ne ei putoa jos ei pankki niitä myy

Pelkästään siikajoella on paikkoja sen verta, jotta kaikille löytyy paikka, luulisin. Sen verta paljo on loppukasvattamoita sinne kylälle rakennettu.

Onko kukaan tarttunu niihin valtran kuponkitarjouksiin, pätevä peli edullisesti? 

Harmi ku ei noita kivikoneita täällä päin ole, ajamaan pääsis tuolla taksalla. 

On hyvä, pysyneet sulana pelkästään kupin omalla vastuksella.

Ja JakkeJäyhä on vakuutellut että taurastamoilla on laskeskelijoita jotka huolehtivat että tuottaja saa riittävän hinnan jotta alkutuotanto pysyy kannattavana.[/quote]

Pienillä reunaehdoilla... Jos hinta nousee niin korkealle että se uhkaa teurastamon omaa kannattavuutta niin tuottaja saa mitä on mahdollista maksaa. Riippumatta siitä pitääkö se tuottajan hengissä eli ei. Eli kaikissa tilanteissa kaikki tuottajat eivät todellakaan saa riittävää hintaa että pysyisivät kannattavina.
[/quote]

Ei tietenkään saa, mikäli näin olisi niin alan vaatima rakennekehitys tyssäisi siihen.
Tottakai kehityksessä on aina takapiruna pakko, se pakko tulee tästä, että tilat tulee muuten kannattamattomiksi.
[/quote]

Ja rakennekehitys ei siis mielestäsi ole kilpailua? Jäljelle jäävät vain rakennekehityskilpailussa pärjäävät tilat? Pakko kilpailla? Nyt täytyy sanoa että en oikein ymmärrä logiikkaasi?



Rakennekehityksessäkin on jossain tultava raja vastaan, tilakoot ei voi määrättömiin kasvaa. Pienet peltolohkot, peltoa on rajallinen määrä, etäisyys pellolle.

Taisi kyllä mennä vähän aiheen sivu. 

Osittain! Toissa vuonna umpeen menneet sopimuksista kun huudettiin, niin kaikki huudot alkoi 580€/ha... Nyt kaikki alko 50€/ha, vaikka paikalla oli sika- ja roileri-isäntiä. Paras lohko tais maksaa toissa vuonna noin 700€/ha. Ei paljo järkee... Nyt kaupungin isät ihmetteli, kun parhaistakin lohkoista huudot loppu 400€:n jälkeen.

Oli siinä sitten leikkauksiin näemmä aihettakin. 

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 12.02.09 - klo:16:52

No sinulla oli kyllä esimerkkejä, mutta tosiasiassa maatilat ei kilpaile keskenään, koska niiden myyntiorganisaatio on yhteinen, eli kilpailun niiden puolesta hoitaa Atria tai joku muu toimija.
Brändit kilpailee ja maatilalla ei ole omaa brändiä, se on osa jonkun toisen brändiä, maatila ei myöskän hallitse tätä yhteistä brändiä, joka tällä niiden yhteisesti omistamalla teurastamolla on.
teurastamo myös takaa jokaiselle tilalle samanhinnan ja sen, että se ostaa koko tuotannon mitä tila kykenee tuottamaan.Tähän perustuu väite, että maatilat ei kilpaile keskenään.

Onko tämä yleisempikin ajattelutapa vai emo-heikin oma viritys? Mielipiteitä? Kilpailevatko maatilat keskenään vai eivät?

Jatkoa tuossa vielä sen verran että teurastamo takaa saman hinnan mutta kukaan ei takaa että se sama hinta kattaa edes tuotantokustannuksia. Ja taas tulee kilpailutilanne. Kuka saa tuotantokustannukset riittävän alas että pysyy mukana.


Kyllähän kilpailu pelloista on aika kovaa nykyisin, kun seuraa osto ja vuokrahintoja. Siinä kilpailussa ei kuitenkaan välttämättä pärjää parhaan tarjouksen tehnyt, ja koskee vaan yhtä osaa maataloudesta. Eikös maataloutta ole aika vaikea verrata normaaliin yritystoimintaan, sen verran paljon ehtoja sanellaan sivusta, tuet, tuottajahinnat, tukierot AB, ja C alueen kesken.