Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 66

Viestit - timotej

Kannattaa ihan tosissaan miettiä jääkö siitä yhdestä robotillisesta niin paljon enemmän rahaa käteen kuin peltohommista että kannattaa investoida.

Totta . Tilanne voi muuttua mutta ei kovin äkkiä .
Muutokseen menee vähintään yksi sukupolvi.
Sitä tuumailinkin että mahdollisesti joutuisi erikseen tekemään makuuparret. Tahtoo vain sitten leveys loppua.... kaksi-rivinen se melkein täytyisi olla 16.5m leveä on navetan sisämittä, mutta hiehojen karsina vie sen 3,5m leveydestä + ruokintapöytä. Hiehot kun saisi muualle niin onnistuisi helpostikkin kaksi-rivinen.  Mutta joutuisi niille rakentamaan omat tilat.
Kahdelle riville ja hiehoille tuo taitaa olla vähän nafti nykyisillä mitoituksilla , mutta 30 vuotta vanhoilla mitoituksilla se olisi väljä. Vanhoillakin pärjää, kun ei vain jalosta lehmiä norsun kokoisiksi.
Yrittäjän pitää aina optimoida toimintansa. Pellonraivaukseen ja turvesoiden maatalouskäyttöönottoon perustuva toiminta voi kyllä osoittautua vrhearvioksi. Ainakin maatalouselinkeino saa siitä maksaa.
Ymppiluvan ehdoksi voisi laittaa velattoman oman pellon.
Jos käytät tilitoimistoa, niin kannattaa varmaan valita sama ohjelma kuin tilitoimistolla on käytössä. Silloin voit siirrellä aineistoa suoraan paikasta toiseen. Kirjanpito-ohjelmilla ei taida olla yhteistä tiedostostandardia, joten samat tiedot joutuisit naputtelemaan käsin, mikäli ei ole sama ohjelma käytössä.
Taas rehutehtailla oli varastot tyhjät kun viljan hinta pompsahti. Kallista viljaa ne sitten ostaa varastot täyteen, ettei voi rehunhintaa pitkään aikaan laskea kun viljan hinta laskee.  ::) Pitäisköhän siellä vaihtaa ostajat. ;D
Maidon lisähinta on ainakin Länsi-Maidossa noussut pitkin vuoden mittaan useaan kertaan. Tilastojen mukaan maidon hinta on kuitenkin laskenut Suomessa. Onkohan joku meijeri laskenut hintaa?
Luultavasti Valion kiintiöiden ylitykset alkavat näkyä hintatilastoissakin. Alkuvuonna ne eivät näkyneet, koska Valio ilmoitti tilastoihin vain listahinnat. Nyt mukaan ovat tulleet myös ale-hinnat.
Kuvauksesi perusteella meijeri on ns. Mankala-yhtiö. Eli omistajat joutuvat ostamaan kaiken tuotannon tuotantokustannushintaan takaisin ja markkinoimaan sen itse eteenpäin. Suomessa näitä on energiantuotannon alalla, esim. Olkiluodon ja tuleva Pyhäjoen ydinvoimala. Suomessa osuusmeijerit perustettiin paitsi jalostamaan myös markkinoimaan tuotannon eteenpäin.
Vapaa sana / Vs: Ohisalo on oikeassa...
: 17.08.21 - klo:10:13
Kyllä se suonpohja sitoo hiiltä myös viljeltynä.

Tuo väite vaatisi kyllä jotain asiallista lähdettä. Jopa sontasiionin sivulla on joskus väitetty että turvemailta tulisi ylipuolet päästöistä mikä kuulostaa siltä että arvio pielessä ylöspäin ja paljon. Tai todellisuudesta irrallaan oleva laskentatapa yhdistettynä käsittämättön tieteellisen tutkimuksen saavuttamiin uskomattomiin tuloksiin tuottaa pahasti pieleen meneviä tuloksia ja johtopäätelmiä.
Kaikki vihreät lehdet sitovat hiiltä. Rehuksi ja elintarvikkeeksi menevää massaa ei vain lasketa mukaan hiilensidontaan, koska se syötynä vapautuu takaisin ilmakehään. Suopohjasta vapautuu päästöjä olipa se peltoa, metsää tai turvesuota. Vähiten ilmeisesti aukealta ja vetiseltä nevalta.
Vapaa sana / Vs: Ohisalo on oikeassa...
: 17.08.21 - klo:09:35
Maatalous on adoptoinut metsän ja turvesoiden pohjia ja saanut niiden päästöt kannettavikseen. Todellisuudessa päästöt eivät ole niistä miksikään muuttuneet, mutta onpahan nyt haukkujen osoite tiedossa.

Kyllä sen metsänpohjan ja miksei entisen turvesuönkin voi istuttaa metsäksi joka alkaa sitomaan hiiltä ja tuottamaan taloudellista hyötyä koko yhteiskunnalle sekä varoja joista mm. maataloustuetkin lasketaan. Sitten jos pitää vähentää hakkuita ja jättää metsät lähes täysin hoitamatta niin paras henkilökohtainen strategia on todennäköisesti että myy ajoissa kaiken maa- ja metsätalouteen liittyväisen ja muuttaa asustamaan maahan jossa maailmanparantaminen pysyy järkevissä rajoissa.
Kyllä se suonpohja sitoo hiiltä myös viljeltynä. Sitä vain ei lasketa. Maataloussektorin kannalta on ollut tosi tyhmää raivata soita ja ottaa turvesuonpohjia käyttöön. Tilakohtaisesti se on varmaan ollut ihan viisasta ja myös maatalouspolitiikan mukaista.
Miten teidän kunnassa labrat saa jos sairastuu? Meidän kunnassa Terveystalolla melkein kaikkien työterveyshuolto ja niiden hinnastothan ovat 10x kalliimpia kuin kunnallisella. Voiko käydä kunnan labrassa ottamassa näyttet?
Kyllä terveyskeskukset ilmeisesti melko nihkeitä ovat yksityisten lääkärien lähetteille. Jos terveystalolla ei ole omaa labraa kunnassa, niin se voinee teettää analyysit terveyskeskuksessa alihankintana, mutta kyllä se niistä laskuttaa oman hinnastonsa mukaan. Kunnallahan yleislääkärien määräämät tukimukset sisältyvät käyntimaksuun eikä niitä erikseen laskuteta. Sen sijaan esim. kunnallisen hammashoidon määräämistä tutkimuksista joutuu maksamaan erikseen.
Purrahan kuuluu olevan entinen vihreä. Valtaavatkohan he nyt koko puolueen halla-aholaisten tapaan?
Vapaa sana / Vs: Ohisalo on oikeassa...
: 15.08.21 - klo:17:41
Maatalous on adoptoinut metsän ja turvesoiden pohjia ja saanut niiden päästöt kannettavikseen. Todellisuudessa päästöt eivät ole niistä miksikään muuttuneet, mutta onpahan nyt haukkujen osoite tiedossa.
Vasemmistolaisen taloustieteen mukaan julkista velkaa ei kannata lyhentää.
Ei kyllä perinteisenkään taloustieteen mukaan, niin kauan kuin korot ovat miinuksella. Korot ovat Euroopan Keskuspankin näppien alla.
Hakelämmitystä ei ole, suvussa ei astmaa, tupakoitua ei ole tullut, ainoa mahdollinen altistus eläinten hoidossa näillä näkymin. Uudelleen koulutus ei olis huono vaihtoehto, tosin metsäkonealallekin astma voi estää opiskelun, opiskelijaksi valinnan.  :-\
Suosittelen sitä uudelleenkoulutusta ehdottomasti tuossa iässä. Vaikka omaan lukuun, jos ei Mela järjestä. Toki uuden alan pitää olla sellainen, jossa ei varmasti ole terveyshaittoja. Ei kai siistit sisätyötkään mikään huono vaihtoehto ole. Hoitaa sitten ulkoilutarpeen vapaa-ajalla.

Kyllä se itestäkin paras vaihtoehto olisi, uudelleenkoulutus, harmillisesti metsäkoneenkuljettajan työn voi astma rajata pois. Sisätyötkin kelpais, ala vain haussa, Maaseutuyrittäjän tutkinnossa ei mahdottomasti hyväksiluettavaa ole, aika nollista opiskelu alkais muilla aloilla.
Kaupallinen alakin on väliin kiehtonut, verotuksen aina hoitanu itse, mutta ammatinvalinnan testeissä kuultua, siinäkin on kilpailua vapaista työpaikoista.  Astma tosiaan yllättävästi rajaa vaihtoehtoja, toki hyväkin, terveys on etusijalla. :-X
Jos tykkäät pyöritellä numeroita, niin tilitoimistoala olisi yksi vaihtoehto.  Siihen saattaisi olla sinulla kilpailuetuakin, sillä  maatalouden tuntijoita niissä ei liiemmälti ole. Voit perustaa oman yrityksen tai palkkatyönä voit tehdä etänä kotoa käsin. Opintoihin saa hyvin tukea normaalistikin. Niistäkin varmaan kerrotaan tuolla työkkärissä. Ei tarvitse välttämättä Melan apuja odotella.

Melan kuntoutus ei mennyt läpi, "Astma ei kuvaudu vaikea asteisena ja on hallittavissa hoitojen avulla". Eipä tuo nyt yllättäny, asiamies  vain turhan varma oli, kuten B-lausunnon kirjoittanut lääkärikin.
Merkonomin koulutusta selvitellyt, ei kai tuo huonompi vaihtoehto olis, metsäkoneen ajoakin kysellyt, aika epävarmaa kuulosti olevan.
Jossain vaiheessa kannattais koko tila myydä ja ettiä helpompia hommia, työtulo kun pyörii siellä 10-15 000 tienoilla. Pellot vuokraamlla pääsis samaan tuloon pian, kuulemma 200 kahta puolta vuokrat.  :-X
Pistä vain papereita koulutuksiin menemään. Tilan kohtaloa ennättää miettiä myöhemminkin. Pelkällä nurmen viljelyllä ilman sadonkorjuutakin voi katsoa eteenpäin.
Vapaa sana / Vs: Sontaluukku
: 03.08.21 - klo:17:29
Meillä oli v. 1891 rakennetussa navetassa normaalinkokoiset ovet lantakäytävien päässä. Niissä oli kynnykset, joten sonta piti heittää talikolla lantalaan. Virtsa yritettiin imeyttää kuivikkeisiin. Tasoeroa lattioiden välillä oli vain vajaa metri, joten sontakasa alkoi kohota melko pian tyhjennyksen jälkeen. Oli käytössä 100 vuotta. Maatalouden kannattavuus kyllä oli parempi tuon navetan aikoina.

Heitektii teil viel 1991 lanta talikolla ulos ?  ;D ;D ;D
varmaan monellakin jotka oli navettaa laajentanu oli vanhaan navettaan jääny muutamia parsipaikkoja joihin ei raappaa tai ritilää kannattanu  alkaa enää tekemään :) :) :) :)
V. 1991 valmistui seuraava navetta, josta sonta kulki lietteenä painovoimalla alas. Meillä oli niin, että vanhassa navetassa oli ollut alkuaan parsipaikkoja enemmän kuin 100 vuotta myöhemmin valmistuneessa oli. Niitä oli sitten otettu muuhun käyttöön, kun tila oli pienentynyt useammassa jaossa aikojen kuluessa.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 66