Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3

Aiheet - wolfheartscry

Pellervon eläinliitteessä kolmikymppinen mullitilallinen sanoi tekevänsä töitä 4 500-5 000 h tuntia vuodessa töitä ja tuumaili, että pitää varoa, ettei polta itseään loppuun. Jos pitää vuosilomat kuitenkin, niin viidellä tonnilla tulisi työpäivien keskipituudeksi vajaa 15 h. Joko on kyseessä tosi kova kaveri tai sitten on työajanseurannassa lähes kaikki mahdollinen nukkumisen ulkopuolinen toiminta. Tai sitten pärjää tosi vähillä unilla. Onko tuollainen oikeasti mahdollista? Tässähän tuntee itsensä ihan laiskaksi 3 200 työtunnilla.
Nyt kun vipussa näkyy ehk:n maksettava summa, niin jäin miettimään, kun summa on noin puolet, mitä keväällä maksettiin, että maksettiinko keväällä yhden vuoden tuki ja nyt sitten puolen vuoden tuki (tarkemmin puolet tuosta ennakkona ja loput keväällä 2017) vai mitenkä tämä homma on taas junailtu. Tämä eka sitoumusjakso oli kai poikkeuksellisesti puolitoista vuotta ja ensi vuoden alusta sitten kalenterivuosittain.
On tullut hankittua noita muovisia lehmien laidunaltaita, mutta aika moni on saanut vuosien varrella osumaa sen verran, että vesi ei pysy sisällä. Milläköhän liimalla tai menetelmällä noita voisi korjata. Vai kannattaako noita viedä muovihitsarille? Vai onko korjaaminen tässä tapauksessa tuhoontuomittua eli uutta allasta vaan tilalle.
Tänään alkoi kauan odotettu kesäloma (kokonainen viikko). Eilen illalla kävin laiduntarkilla ja huomasin yhdessä ryhmässä ontuvan lehmän, takavuohinen turvoksissa. No tänä aamuna lomittajan kanssa hilattiin irtoaidat ja käsittelyhäkki laitumelle ja saatiin lehmä karsinaan. Eläinlääkäri tilaukseen ja siirtämään yhtä ryhmää uudelle lohkolle, jottei lomittajan tarttee sitä yksin siirtää, kun oli hiukan pidempi siirtymä. Sen jälkeen eläinlääkärin (ihan näppärän oloinen ja näköinen kesäsijainen) kanssa potilasta tutkimaan ja hoitamaan. Lomittaja lähti kotiin, kun tuli tunnit täyteen. Vettä ja rehua potilaalle, vielä yksi lauman siirto ja loput laumat tarkilla. Kun tuli kotiin tuumasin vaimolle, että on se hyvä, että meidän lomapäivänä lomittaja pääse ennen mua kotiin. Tarkkakorvainen vajaa nelivuotias kysyi, että mikä se lomapäivä on? En osannut vastata...

No huomenna nostetaan kytkintä, joten ehkä se lomapäivä koittaa kuitenkin.
Kävi urakkamies ajamassa yhden ohralohkon rikka- ja tautiaineilla. Perävalot kun olivat hävinneet näkyvistä oli tullut rankka sadekuuro ja puolen tunnin päästä toinen. Kasvusto oli kuulemma ollut kuiva ruiskuttaessa. Aineiden käyttöohjeissa oli merkintä tunti ja toisessa 1-2h kuluttua sateenkestävä. Jäikö tässä vaan maksumiehen rooli eli valuiko aineet sateen mukana maahan vai ehtikö ne imeytyä kasvustoon. Pikkuisen meinaa harmittaa. Itse en ollut paikalla, kun ruiskuttaja kävi.
Omat lehmät on liponeet tänä talvena suolakiviä aivan tolkuttomasti, luokkaa reilu tuplat aiempiin talviin verrattuna. Onko muilla vastaavaa havaintoa, vai ovatko suolakivet "laimeampia" kuin aiemmin, vaikka samalla hintaa myydäänkin. Itse ajattelin, että onkohan vetiset rehut viime kesältä mineraaliköyhiä. Hanavettä on vastaavasti mennyt noin 40% vähemmän kuin aiempina talvina.
Eilen kattelin olikos se A-talkki vai mikä ykkösellä, kun keskustelivat maajussin ahdingosta. Kauppa tietysti kehui omaa tehokkuuttaan ja katteista tinkimistään halpuuttamisen yhteydessä. Jäin miettimään sitä, että onko kauppa oikeasti tehokas. Isot marketit ovat tietysti siltä osin kaupan näkökulmasta tehokkaita, että rekoittain saadaan tavaraa tuotua yhteen paikkaan ja asiakas hoitaa jakelun. Lisäksi tankkaa autonsa bonuksen kiilto silmissään. Tuplarahastus.

Mutta kun joskus harvoin, kun tulee hehtaarimarketissa asioitua, niin ihmettelee sitä asiakkaiden vähyyttä. Tietysti mä asioin siihen aikaan, kun kunnon kansalaiset ovat töissä, mutta silti. Jostain olen saanut sellaisen käsityksen, että Suomessa olisi viittä miljoonaa ihmistä varten rakennettu kauppakapasiteettia 20 miljoonaa varten eli 75% ylikapasiteettia. Siinä mielessä kauppa on tietysti tehokas, että se saa revittyä katetta tämän järjettömän suuren vajaakäytön ylläpitämiseen ja vielä uskoteltua kaikille, että kauppa on toimissaan tehokas ja katteet on olemattomat, mutta itse käsitän tehokkuuden hiukan toisin.

Jotenkin luulisi, että 30 kassapisteen sijaan, jos olisi vaikka 10 kassapistettä ja asiakasvirta pyrittäisiin ohjaamaan siten, että virta olisi melko tasainen kaikkina kaupan aukiolotunteina. Jokin täky tietysti pitäisi olla, mutta suomalaisen tuntien siihen ei kummoista ämpäriä tarvittaisi, että saisi happy hourin aikaiseksi. Eikö tämä olisi sitä oikeampaa tehokkuutta nykyisen "tehokkuuden" sijaan.

Mutta myönnän tietämättömyyteni kaupan alasta, joten jos joku voisi valaista asian tiimoilta.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/algoritmi-on-tulevaisuuden-lehma/4uURpLKW

Tuossapa hiukan lyhennetty versio paperisen tän viikon option jutusta, mutta varmaan pääpointit suurin piirtein siitä löytyvät.

Jos tulevaisuuden tutkija Olli Hietasen ja Mark Postin visiot toteutuvat, kannattaa hiukan miettiä kuinka pitkälle ajalle navetan takaisinmaksun ajattelee. Kymmenen vuotta ja keinoliha olisi jo hinnaltaan kilpailukykyinen kaupan tiskillä. 3D:llä tulostetaan liha ja kasvikset. Aika mielenkiintoista.

Vähän aiemmin oli muuten kauppalehdessa juttua salaattitehtaasta amerikan puolella. Teollisuushallissa oli monikerroksisia hyllyköitä, joissa ravinnesumussa (ilman multaa) ledivalojen loisteessa kasvaa salaatiti
Tän päivän kauppalehdessä ääs-ryhmän Ilkka Alarotu (jutussa nimetty herra Halpuuttajaksi) sanoo, että (suora lainaus): "Koska olemme tehneet halpuuttamisen omasta katteestamme tinkimällä, negatiivisia vaikutuksia tuottajille ei ole ollenkaan."

Uskokoon ken tahtoo. K-ryhmän Helander oli syksyllä ihan toista mieltä.

Kuluttajana on tietysti mukavaa, kun vähät varat riittävät enempään, mutta tuottajana teettää enempi töitä, että on varaa edes siihen vähempään. Siinäpä sitä oravanpyörää kerrakseen.
Sattui käteen helmikuun 2010 Käytännön maamies. Traktoriliitteessä peilailtiin edellisen vuoden (siis 2009) surkeita traktoreiden rekisteröintimääriä (2851 kpl) ja pohdittiin, että jokohan on pohjat nähty. No jälkeenpäin on tietysti helppo sanoa, että eipä oltu lähelläkään pohjaa, jos ja kun tänä vuonna jäädään 1800 rekisteröinnin paikkeille. Mutta kysymys kuuluukin, että jokohan nyt ollaan pohjalla vai vieläkö vajotaan? Itse veikkaisin, että ei ainakaan raketin lailla nousta, voi olla että pysytään kotvan aikaan alle kahden tuhannen rekisteröinnin. Konekauppiaat tosin tuntuvat olevan kovinkin optimistisia. Mitä mieltä olette?
Paljonkohan noissa kaivinkoneissa on lisähydrauliikan paine eli pitääkö asentaa jonkinlainen paineerajoitusventtiili, jos meinaa onnistunesti käyttää traktorin etukuormaimen työvälineitä. Meinasin vuokrata kaverilta Volvon ympäripyörivän 17 tonnin koneen paalien kasaukseen. Paalipihtiä pitäisi käyttää siis. Euro-adapteri on jo koneessa.
Tuossa katellu noita käytettyjä koneita ja pohjanmaalla tuntuu TM nyykkärit kulkevan viittäkymppiä, vaikkei niihin alunperin liikennelootaa saanutkaan (lukuunottamatta 175 ja 190 malleja). Kiinnostais tietää, millä tavalla noi nopeudet on nostettu eli onko vain nostettu kierroksia ja kenties renkaita suurennettu vai onko voimansiirtoon olemassa jotakin valmista nopeuttavaa ratasvaihtoehtoa. Itellä kun on TM 165 ja muuten hyvä työhevonen, mutta pikkuisen turhan verkkainen tuolla pikitiellä.
Onko Fendt-huuma ohi, rahat lopussa kohderyhmältä vai joku tehtaan tuotantokatkos, kun tän päivän maastullissa olleiden rekisteröintitilastojen mukaan Fendtin myynti puolittinut ja markkinaosuuskin tippunut selvästi. Vai joko kaikilla halukkailla on jo omansa? Markkina kyllästynyt.
Tuliko muille Fabalta karhukirje eilen, jossa perättiin maksamatonta laskua viime joulukuulta. Oli kovin epäilyttävän näköinen, ei ollut esim. alkupeäristä laskua liitteena. Paljastui, että Faba ei ollut muistanut lähettää tätä alkuperäistäkään laskua aikanaan, mutta karhun sentään osasivat laittaa. Kolme kuukautta tainneet olla talviunessa, kun nyt sitten alkoivat rahojaan perimään. Lähettävät kuulemma nyt sitten alkuperäisen laskun. Mitähän siellä taloushallinnossa oikein tehdään?
MP-Lift 265 mallin etukuormaajassa kauha ei pysy asennossaan. Vajaa vuosi sitten on vaihdettu männän tiivisteet. Voiko niissä olla jo vikaa? Kummallista sinällään, että mitä kevyempi työväline, sen nopeammin on kärki maata kohti. Eli esim. paalipihti ilman paalia kallistuu alaspäin nopeammin kuin paalin kanssa. Mistähän tuota sisäistä vuotoa kannattaisi etsiä, kun ulospäin ei näyttäisi öljyä suihkuavan. Vika alkoi aika yhtäkkiä.
Sivuja: 1 [2] 3