Uusimmassa KM:ssä oli juttua.
vaihto ehto apilalle onko kellään kokemusta viljelystä.
parhaissa olosuhteissa juuret yltävät yli neljään metriin tukkiikohan salaojat?

Tarkkana saa olla, ettei ojiin mene, ei kannata ainakaan neljää vuotta pidempään antaa rehottaa. Kyntämällä ei juuri katkea! Törröttää siinä vaon pohjassa vaikka maat kääntyi pois!

Tarkkana saa olla, ettei ojiin mene, ei kannata ainakaan neljää vuotta pidempään antaa rehottaa. Kyntämällä ei juuri katkea! Törröttää siinä vaon pohjassa vaikka maat kääntyi pois!

Hmm...

Voiko juuret tukkia salaojat? 
Kylvettiin kokeeksi hehtaari sinimailasta puhtaana kasvustona suojaviljaan tänä keväänä ja saas havaata mitä siitä tulee.

Ehkä tulevina vuosina seoksiin...

Mielenkiintoiselta kasvilta vaikuttaa viljellä..

Aika näyttää...

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 05.06.09 - klo:18:20

Tarkkana saa olla, ettei ojiin mene, ei kannata ainakaan neljää vuotta pidempään antaa rehottaa. Kyntämällä ei juuri katkea! Törröttää siinä vaon pohjassa vaikka maat kääntyi pois!

Hmm...

Voiko juuret tukkia salaojat? 
Kylvettiin kokeeksi hehtaari sinimailasta puhtaana kasvustona suojaviljaan tänä keväänä ja saas havaata mitä siitä tulee.

Ehkä tulevina vuosina seoksiin...

Mielenkiintoiselta kasvilta vaikuttaa viljellä..

Aika näyttää...

Minä kylvin 4ha timotei/ruokonata/sinimailanen seosta. Pikkusen vasta alkaa tulemaan pintaan, kun ei oo oikein tuota vettä tullut. Saas nähä kuinka onnistuu.  Ruiskutuksessa käy kuulemma vaan yhdenlainen myrkky? Onko muilla tietoa?

Millanen rehu se on nautojen ruokana?

Kolme ja kakasvuottaaikaa on kylvetty. Kummallakaan kerralla en saanut oikein riittävän tiheäksi. Ensimmäisellä kerralla kylvettiin heinäkuun puolivälissä. Syksy oli kuiva ja iti vasta syyskuussa. Osa siemenistä ilmeisesti yritti jo aikaisempaakin itämistä ja kuolivat matkalle. Tuon lohkon kynsin viimesyksynä. Komeita juuria oli kyntövaossa. Salaojitus pelaa paremmin kuin ennen mailasta.
Seuraavanvuoden kylvös tehtiin juhannuksen aikaan runsaan lannan kera. Ensimmäisenä vuonna kasvusto kasvoi lannan typellä ilmeisesti turhan hyvin. Kasvusto niitettiin elokuun alkupuolella maahan. Ensimmäinen talvi harvensi mailasta. Arvelisin talvituhon johtuvan lannan typen aiheuttamasta liian rehevästä kasvusta. Siemenseoksessa oli kummmallakin kerralla mailasen lisäksi ruokonataa ja timoteita.
Vanhemmasta nurmesta torjuin rikkoja ensimmäisenä satovuonna Basagran SG:llä, uudempi nurmi oli riittävän puhdas ilman torjuntaakin.
Viimekeväänä kylvettiin nuo seassa jämäsiemenet kun kylvettiin nurmea puitavan ohran alle. Kasvusto ruiskutettiin tabletilla expressiä ja 0,5 l mcpa. Lohkolla kasvaa nyt jonkinverran myös mailasta. En tiedä, kasvaisiko enemmän ilman em. torjuntaa. Lehtijutussahan väitettiin mailasen kestävän myös Gratil:ia.
Korjuussa mailasen esikuivausaika on tuntunut olevan lähellä nurmikasveja.
Mailaspeltoon tuntuisi tulevan helpommin raiteita kuin heinänurmelle, jos maa on märkä. Ilmeiseti se käyttää vähemmän vettä pellon pinnalta.

Sinimailasta oli tossa muutama vuosi sitten parin hehtaarin koeala, mutta vaikutti k-pohjanmaa olevan turhan kylmä paikka ko. kasville. Rupes kasvamaan vasta loppukesästä, ei massaakaan tullut kovin paljoa..

Uusimmassa KM:ssä oli juttua.
vaihto ehto apilalle onko kellään kokemusta viljelystä.
parhaissa olosuhteissa juuret yltävät yli neljään metriin tukkiikohan salaojat?

Kokemuksia Etelä-Savosta. Salaojien tukkeutuminen on urbaanilegenda. Ensimmäiseen talveen kannattaa satsata eli kylvö sopivan heinäseoksen kanssa ilman suojakasvia. Niukka lannoitus, kylvö ajoissa. Jos savikka ym. uhkaa, niin latvonta pitkään sänkeen heinäkuun alussa, elokuun puolivälissä saa jo normaalin sadon. Myöhempinä satovuosina useasti kakkossato on ykköstäkin parempi. Mailanen versoo myös "vanhan" kasvupisteen alapuolelta ja talven jälkeen tilanne voi  näyttää pahalta, mutta syyssadossa mailasta on helposti liikaakin, valkuaista tulee enemmän kuin tarpeeksi.

Eka talvesta jos selviää, niin selvästi apilanurmia pitkäikäisempi.

Petri

Lainaus käyttäjältä: RETU - 05.06.09 - klo:11:59

Uusimmassa KM:ssä oli juttua.
vaihto ehto apilalle onko kellään kokemusta viljelystä.
parhaissa olosuhteissa juuret yltävät yli neljään metriin tukkiikohan salaojat?

Kokemuksia Etelä-Savosta. Salaojien tukkeutuminen on urbaanilegenda. Ensimmäiseen talveen kannattaa satsata eli kylvö sopivan heinäseoksen kanssa ilman suojakasvia. Niukka lannoitus, kylvö ajoissa. Jos savikka ym. uhkaa, niin latvonta pitkään sänkeen heinäkuun alussa, elokuun puolivälissä saa jo normaalin sadon. Myöhempinä satovuosina useasti kakkossato on ykköstäkin parempi. Mailanen versoo myös "vanhan" kasvupisteen alapuolelta ja talven jälkeen tilanne voi  näyttää pahalta, mutta syyssadossa mailasta on helposti liikaakin, valkuaista tulee enemmän kuin tarpeeksi.

Eka talvesta jos selviää, niin selvästi apilanurmia pitkäikäisempi.

Petri

Voisitko täsmentää. Mitä tarkoitat latvonnalla pitkään sänkeen? Säilörehuntekoako ja niittämällä korkealta? Kuinka korkealta maasta?
Minkälaisiin valkuais määriin sinimailasella päästään? Entä siemenen saatavuus?

Mulla onki erikoinen kesä kun tulee 3 uutta kasvilajia viljelyyn eli vehnä,sinimailanen ja vuohenherne. Sinimailanen ja vuohenherne tulee timon kans ja vehnä virnan aisapariksi. Otinpa nyt kokeeksi nuita kun ei apila tahdo enää 30 peräkkäisviljelyvuonna pysyä nurmessa.

Voisitko täsmentää. Mitä tarkoitat latvonnalla pitkään sänkeen? Säilörehuntekoako ja niittämällä korkealta? Kuinka korkealta maasta?
Minkälaisiin valkuais määriin sinimailasella päästään? Entä siemenen saatavuus?

Latvontaan en osaa antaa reseptiä. Itse katsottiin silloin, kun savikasta alkaa varsi vähän kovettua, eli arvioitiin, että ei enää tule minkäänlaista jälkikasvua. Olisko tosissaan ollut heinäkuun alkupäivinä, sängen pituus jotain 15 cm, eli tavoitteena on vain antaa reilusti valoa mailaselle. Jos valtarikkakasvi olisi ollut joku toinen, toiminta olisi voinut olla joku toinen. Mutta idea on niittää sen verran, että mailasta häiritään "ei-liikaa" ja rikkakasvia "tarpeeksi".

Siemeniä on ollut ainakin Naturcomilla. Valkuaismäärät ovat aikamoiset. En muista ulkoa lukuja, mutta muistissa on joskus Jokioisten kenttäkierroksella tutkijoiden kommentit, että varsinkin kakkossato (ilman typpilannoitusta noin 70% (rehu- eli sirppi)mailasta) on yksinään liian valkuaispitoista yksinään karkearehuna syötettäväksi. Ja satotasot samaa luokkaa kuin heinänurmet normilannoituksella, kuivina kesinä nurmia parempia, syvän juuriston ansiosta.

Muistan joskus 80-luvun lopulla luomupioneeri Urho Karin pelloilta Lehtimäeltä, jossa multavalla hiekkamaalla oli tosi vankka mailaskasvusto joskus heinäkuun lopulla (jälkikasvua) ja kuivana kesänä viljelystien toisella puolella naapurin kellankalvakassa timoteikasvustossa oli sulamattomia Kemiran rakeita maanpinnalla. Kaivoin juurakkoa esiin, jossain 70 cm syvyydessä menetin näköyhteyden. Juuristotutkijoiden mukaan juuristosyvyyteen pitää lisätä ainakin 20-30 cm, siis siihen, mitä kaivamalla saa esiin.

Petri

onnistuuko mailasesta tehdä kuivaa heinää apila ois muuten hyvä mutta ei sitä saa kuivaksi kuin kuivurissa ja sittenkin vain korsi jäljellä

onnistuuko mailasesta tehdä kuivaa heinää apila ois muuten hyvä mutta ei sitä saa kuivaksi kuin kuivurissa ja sittenkin vain korsi jäljellä

Sinimailasessa vähän samantapasia ongelmia. Jos kohta maailmalla kyllä tehdään paljonkin kuivaa heinää mailasesta, liekö sitten heinäpoudat parempia. Kyllä kuivuri on aika ehdoton juttu kuivaheinänteossa, tällaisessa uskossa olen.  Jos nurmipalkokasveista etsii lehtiää varistamatonta, niin kuulemma vuohenherne on sellainen. En ole testannut, mutta näin kertovat.

Petri

Lainaus käyttäjältä: kontju - 14.06.09 - klo:21:38

onnistuuko mailasesta tehdä kuivaa heinää apila ois muuten hyvä mutta ei sitä saa kuivaksi kuin kuivurissa ja sittenkin vain korsi jäljellä

Sinimailasessa vähän samantapasia ongelmia. Jos kohta maailmalla kyllä tehdään paljonkin kuivaa heinää mailasesta, liekö sitten heinäpoudat parempia. Kyllä kuivuri on aika ehdoton juttu kuivaheinänteossa, tällaisessa uskossa olen.  Jos nurmipalkokasveista etsii lehtiää varistamatonta, niin kuulemma vuohenherne on sellainen. En ole testannut, mutta näin kertovat.

Petri

etelä-dakotassa mailanen piti karhottaa ja paalata yökasteen aikana ettei lehdet olis varissu..

Lainaus käyttäjältä: Petri - 14.06.09 - klo:22:40

Lainaus käyttäjältä: kontju - 14.06.09 - klo:21:38

onnistuuko mailasesta tehdä kuivaa heinää apila ois muuten hyvä mutta ei sitä saa kuivaksi kuin kuivurissa ja sittenkin vain korsi jäljellä

Sinimailasessa vähän samantapasia ongelmia. Jos kohta maailmalla kyllä tehdään paljonkin kuivaa heinää mailasesta, liekö sitten heinäpoudat parempia. Kyllä kuivuri on aika ehdoton juttu kuivaheinänteossa, tällaisessa uskossa olen.  Jos nurmipalkokasveista etsii lehtiää varistamatonta, niin kuulemma vuohenherne on sellainen. En ole testannut, mutta näin kertovat.

Petri

etelä-dakotassa mailanen piti karhottaa ja paalata yökasteen aikana ettei lehdet olis varissu..

..Oletan tämän "kaste-simulaattorin" olevan juurikin tuohon tarkoitukseen...

http://www.harvesttec.com/dewsimulator.html