Voisiko tuo kasteen aikana niitto+kasteen aikaan paalaus toimia kokoviljasäilörehulla vähentämään varisemista?

Voisiko tuo kasteen aikana niitto+kasteen aikaan paalaus toimia kokoviljasäilörehulla vähentämään varisemista?

Empä usko, mutta niito ilman murskausta toimii jo paremmin.

Voisiko tuo kasteen aikana niitto+kasteen aikaan paalaus toimia kokoviljasäilörehulla vähentämään varisemista?

Joskus niitettiin kokoviljasäilistä kasteella. Ei oikein tahtonut mennä koneeseen sisään. Alkoi keräämään tolloja lautaspalkin edessä ja sitten niittojälki alki kärsimään.

Mitenkähän toimisi viherlannoitusnurmena timotei+apila+sinimailanen? Näillä tiivistyneillä savikoilla tarvisi saada vahvajuurisia kasveja pöyhimään maata. Kaikesta huolimatta, suojaviljaan perustaisin viherlannoitusnurmenkin. Ellei mailanen sitten todella vaadi valoa tms.

Mitenkähän toimisi viherlannoitusnurmena timotei+apila+sinimailanen? Näillä tiivistyneillä savikoilla tarvisi saada vahvajuurisia kasveja pöyhimään maata. Kaikesta huolimatta, suojaviljaan perustaisin viherlannoitusnurmenkin. Ellei mailanen sitten todella vaadi valoa tms.

Varmaan toimii OK. Mailasen ja apilan kasvutapa on vähän toisenlainen: sinimailanen on kasvina aika kompakti, ei leviä sivusuunnassa kuten puna-apila. Apila-mailanen -seoksessa on aina pieni riski, että apila varjostaa mailasta. Mutta laita 1 kg/ha puna-apilaa "vakuutukseksi", niin mailasellekin jää tilaa.

Periaatteessa - jos onnistut tekemään täydellisen hajakylvön ja saat jokaisen siemenen itämään - noin 0,6-0,8 kg puna-apilaa heinäseokseen riittää tekemään riittävän apilaosan seoskasvustoon. Hikevillä mailla (hieta/moreenimaat) puna-apilan siemenmäärän lisääminen yli 2 kg/ha harvoin vaikuttaa satoa lisäävästi. Hiesu/savimailla taimettumisolosuhteet ovat usein kaukana hyvistä ja siemenmäärää on syytä lisätä em. luvuista.

Mailanen taas on sen verran kompakti (sivusuunnassa), että alle 10 kg/ha siemenmäärillä on turha odottaa kunnollisen tiheää kasvustoa.

Viljanviljelysysteemeissä suojaviljaan perustaminen on ehdottoman järkevää, niin työnkäytön kuin myös viherlannoitusvaikutuksen osalta. Mailasen kanssa saattaa olla vain suuria riskejä tuon talvehtimisen kanssa. Ja jos harventa suojaviljaa oikein kunnolla, niin saattaa kasvaa läpi. Mutta itsehän nuo on kokeiltava, omat kokemukset etelä-savovuosilta ovat kuitenkin niin vähäiset, etten rupea kovin varmaksi mitään neuvomaan.

Petri

Kiitos Petri!

Viherlannoitusnurmi tehty meillä 12kg timotei + 3kg apilaa. Erillinen kylvö suojaviljan kylvön jälkeen. Aika hyvin on onnistunut. Pitää ensi vuonna miettiä mailasen lisäämistä seokseen. Se on totta, että kokeilemalla pitää lähteä tässäkin asiassa liikkeelle.

Se on totta, että kokeilemalla pitää lähteä tässäkin asiassa liikkeelle.

Juu. Tutkimustietoa ei erikoiskasveista juuri löydy, vaikka talousviljelmillä niistä on jo saatu positiivisiä tuloksia. Etelän kuivilla tiivistyneillä savikoille pitäisi hakea kiivaasti jotain uutta, mutta mtt on siihen perin haluton. Oman lompakon antamissa rajoissa voipi kokeilla sitten aivan vapaasti.

Juu. Tutkimustietoa ei erikoiskasveista juuri löydy, vaikka talousviljelmillä niistä on jo saatu positiivisiä tuloksia. Etelän kuivilla tiivistyneillä savikoille pitäisi hakea kiivaasti jotain uutta, mutta mtt on siihen perin haluton.

MTT on timoteimiesten oma temmellyskenttä

KM:n mukana tuli levyllinen MTT:n tutkimuksia. Kerran selailin läpitte ja toista kertaa en levyä avaa. Niin turhaa ja tarpeetonta omaan käyttöön. Omat tutkimukset ja kokeilut tuolla pelloilla tuottaa joka vuosi paljon parempia tuloksia. Ainakin oppii sen mitä ei kannata tehdä ja mitkä temput varsinkin tänä vuonna olivat totaalisen vääriä.

Juu. Tutkimustietoa ei erikoiskasveista juuri löydy, vaikka talousviljelmillä niistä on jo saatu positiivisiä tuloksia. Etelän kuivilla tiivistyneillä savikoille pitäisi hakea kiivaasti jotain uutta, mutta mtt on siihen perin haluton. Oman lompakon antamissa rajoissa voipi kokeilla sitten aivan vapaasti.

Sinimailasen osalta hyvin sovellettavaa on sirppimailastutkimus. Ainakin Timo Mela on tutkinut agronomiaa ja Riitta Sormunen-Cristian käyttöä lampaiden ruokinnassa. Siitä vain etsimään tietoa MTT:n sivuilta. Sinimailanen on vain arempi viljeltävä, eli talvehtimisvarmuus ei kaikin osin ole samaa luokkaa. Tuo Aatamin toteamus MTT:stä timoteimiesten temmellyskenttänä ei ole ihan perätön. On turvallisempaa viilata tuttua systeemiä kuin lähteä umpimetsään uraa tekemään.

Petri

Tässä on herännyt sellainen asia, että jos tätä mailasta laittais nurmiseoksiin. Esim. rainata/ruokonata 30 - timotei 45 - sinimailanen 25 -suhteessa. Lannoitus tulisi typen osalta mailasesta (ympättynä), mutta kuinkas fosfori ja kalium? Perustamisvuonna suojaviljaan karjanlannalla, mutta kuinkas tästä eteenpäin ? pussista fosfori ja kalium (ja mailanen tarttee vissiin paljon hivenravinteita?) Vai pystyiskö lannoittamaan naudanlietteellä jos ajetaan multaimen kautta maahan, vaikkakin siitä tulee typpeä. Onko tuo typpimäärä haitaksi mailaselle ? Jos heitetään veikkauksella 50kg typpeä kasvustoon vuodessa ?

Vai onko mailasta suhteessa liikaa vai liian vähän vai jopa sopivasti ?

Tässä on herännyt sellainen asia, että jos tätä mailasta laittais nurmiseoksiin. Esim. rainata/ruokonata 30 - timotei 45 - sinimailanen 25 -suhteessa. Lannoitus tulisi typen osalta mailasesta (ympättynä), mutta kuinkas fosfori ja kalium? Perustamisvuonna suojaviljaan karjanlannalla, mutta kuinkas tästä eteenpäin ? pussista fosfori ja kalium (ja mailanen tarttee vissiin paljon hivenravinteita?)

Mailasen määrä jää niukaksi, jotta se muodostaisi riittävän osan seoksesta. Alle 10 kg/ha en edes haaveilisi, kokeiluvaiheessa laittaisin 15 kg. Heiniä riittänee suunnilleen sama määrä. Ruokonata on hyvä seoskumppani, koska mailasen syyssadon kanssa löytyy näin myös heinää seokseen.

Jollet ole ihan kuivilla hiekkamailla, niin kaliumin suhteen en olisi huolissani. Enkä kyllä fosforinkaan. Joskus 80-luvulla Tapani Kangasmäki teki kokeita Mouhijärvellä: silloisilla hintasuhteilla hiven-PK nosti satoa sen verran, että lannoitelasku saatiin juuri maksetuksi. Palkokasvien fosforinottokyky on hyvä ja jos maassa on reservikaliumia (savesta) hiukankaan, tuskin sekään tulee ongelmaksi. Tämä tietysti siinä tapauksessa, että nurmen ikä on kohtuullinen ja karjanlanta palautetaan tasaisesti koko peltoalalle. Niukalla lannoituksella palkokasvit satsaavat enemmän juuristoon ja pystyvät kyllä imuroimaan alhaisistakin ravinnepitoisuuksista tarpeelliset eväät kasvuun.

En silti edellisessä propagoi ryöstöviljelyyn: viljelykierto ja lannan palauttaminen ovat aika ehdottomia, jos väkilannoitteita ei käytetä. Mutta tarkastelujänne pitää ulottaa koko viljelykierron mittaiseksi.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Mikkis - 29.06.09 - klo:21:08

Tässä on herännyt sellainen asia, että jos tätä mailasta laittais nurmiseoksiin. Esim. rainata/ruokonata 30 - timotei 45 - sinimailanen 25 -suhteessa. Lannoitus tulisi typen osalta mailasesta (ympättynä), mutta kuinkas fosfori ja kalium? Perustamisvuonna suojaviljaan karjanlannalla, mutta kuinkas tästä eteenpäin ? pussista fosfori ja kalium (ja mailanen tarttee vissiin paljon hivenravinteita?)

Mailasen määrä jää niukaksi, jotta se muodostaisi riittävän osan seoksesta. Alle 10 kg/ha en edes haaveilisi, kokeiluvaiheessa laittaisin 15 kg. Heiniä riittänee suunnilleen sama määrä. Ruokonata on hyvä seoskumppani, koska mailasen syyssadon kanssa löytyy näin myös heinää seokseen.

Jollet ole ihan kuivilla hiekkamailla, niin kaliumin suhteen en olisi huolissani. Enkä kyllä fosforinkaan. Joskus 80-luvulla Tapani Kangasmäki teki kokeita Mouhijärvellä: silloisilla hintasuhteilla hiven-PK nosti satoa sen verran, että lannoitelasku saatiin juuri maksetuksi. Palkokasvien fosforinottokyky on hyvä ja jos maassa on reservikaliumia (savesta) hiukankaan, tuskin sekään tulee ongelmaksi. Tämä tietysti siinä tapauksessa, että nurmen ikä on kohtuullinen ja karjanlanta palautetaan tasaisesti koko peltoalalle. Niukalla lannoituksella palkokasvit satsaavat enemmän juuristoon ja pystyvät kyllä imuroimaan alhaisistakin ravinnepitoisuuksista tarpeelliset eväät kasvuun.

En silti edellisessä propagoi ryöstöviljelyyn: viljelykierto ja lannan palauttaminen ovat aika ehdottomia, jos väkilannoitteita ei käytetä. Mutta tarkastelujänne pitää ulottaa koko viljelykierron mittaiseksi.

Petri

Pellot on pääasias savimaita ja multavia "rapamaita" eli ei aivan turvetta mutta multavia kivennäismaita.

Meinaakko että ei tarttis lannoittaa ?

Tarkoitus olis tai ainaakin on suunniteltu, että karjantaa hieman laittetais joka vuosi ja mahdollisesti jotain Hivenravinnesosta mitä nuota nyt onkaan. Jonnekkin se liete pitää saada hukattua ja tästä mailanen - nurmiseseos saisi fosforit ja kaliumit jos tilalla on 50 ha nurmea ja esim 25ha:n alalla sinimailas-seosnurmea, että jos sitä typpeä laittais vuodes ~30-50kg hehtaarille niin kuolisko mailanen.
Haastattelin tuos jokinaika sitten isäntää joka oli jokskus 70-luvulla kokeillu sinimailasta ja sano että vähän olivat typpeä laittaneet kasvustoon vuodessa, mutta se jäi kysymättä, että oliko seoskasvusto vai kokonaan puhdas mailas kasvusto.

itteä on hirvittävästi alakanu kiinnostamaan tämä mailasen viljely "suuremmassa mittakaavassa", jahka siitä olisi jotain "hyötyä"....

Mitä typensitojakasveja luomumiehet käyttää multamailla? Puna-apila ilmeisesti soveltuu paremmin kivennäis- ja savimaille?

ei tuo apila ole mulla ainakaan ollu mitenkään hankalaa mutta kierroskoneet saat jättää talliin korjuun ajaksi!    apila kestää kohtuullista pöyhintää ilmavasti kohotellen ja kun kortta työntää kynnellä ja ei tule pisaraa kynnelle niin paaliin!   on onnistunu jo parikymmentä vuotta... ite niitän kuhnilla vajja kierroksilla ja sitten pöyhin ekaksi jo heti niiton jälkeen nokan 280:kelasötöksellä pienillä kierroksilla ja sitten kerran päivässä vauhtilla pintakaasulla..... neuvojat vaan noituu noita arvoja kun ei tahdo löytyä rehunjatketta.... ja kyllä natikat tykkää!