Huomasin nyt vasta, että vipuun on ilmestynyt laskelmat maksettavista tuista. Kuinkakohan tarkkoja noi mahtaa olla? Jos vertaa viimevuoteen niin melkein 1/3 pienempi tukipotti olis tulossa. Kuitenkaan omassa viljelykierrossa ei hirveästi ole muutoksia viimevuoteen ja piti oikein tarkistaa, että jäikö jotain hakematta. Kaikissa oli ruksi mitä vaan voi hakea.

Keväällä MTK- agitaattori sanoi, että tukitasot ei oleellisesti muutu... liekö ollut ihan höpö höpö juttuja liiton mieheltä taas?

Viime vuonna tuli niitä kriisipaketteja. Vertaa vuoteen 21 niin on lähempänä totuutta mitä eroon viime kauden ja tän kauden eroihin tulee.

Jokos tän vuotisissa näkyy ekojärjestelmän tuet? Tuskin kun eihän kasvipeitteisyyttä ole vielä edes ilmoitettu..

Olisi kyllä rahaa kun tuettaisiin jotenkin järkevästi, nyt ei. Rahaa lapataan aivan älyttömyyksiin. Vihreä kädenjälki näkyy liikaa ja sen tähden kaikki on päin peetä. 

Miten sitä pitäisi sitten tukea? Jos kaikki "vihreät" tuet siirrettäisiin vaikka viljan viljelyn tukemiseen niin viljan hinta laskisi alle sataseen ja ylituotanto olisi taattu.

Nyt taas jos ajatellaan esim. Monimuotoisuuspellon noin. 300e/ha tukea muiden tukien päälle niin ei se nyt vielä niin kovin houkutteleva ole. Joillekkin syrjäisille peltoheitoille toimiva mut et aukean keskelle hyville yhteyksille ok maalle niin aika pieni summa kuitenkin kun perustamiseenkin menee rahaa. Näin luomussa jäisi luomutuki 160e saamatta niin ero viljaan on enää 140e ja perustamiskulut kun ottaa pois niin ollaan enää muutamissa kympeissä = ei maksa vaivaa. Sama se ympin maanparannuskasvin kanssa 190e. Sopivat siemenet et olisi hyötyä typensidonnan mielessä (koska luomu) niin näihin olisi uponnut satasen luokkaa ja muu perustaminen päälle. Ei edelleenkään maksa vaivaa. Mut nämähän olikin tehty tavistiloille.

Mut kyl mun on vaikea keksiä järjellisiä tapoja kuinka kuinka nyt paremmin tuettaisiin niin ettei viljan hinta romahda. Oikeastaan ainoa konsti mikä tulee mieleen on et laitetaan esim 25% pakkokesanto jolle maksetaan nimellinen niittokorvaus ja loput eurot kanavoidaan sit perustukeen esim. Jokainen viljelköön sit mitä haluaa ja miltä markkina omasta mielestä näyttää..

Joo ei viljelyllä rikastumaan pääse ellei lahjaksi saatua peltoa ole tosi paljon, vaikka satokasvien viljely ala tippuisi puoleen niin ei se viljan hintaa nostaisi kuin korkeintaan ensimmäisenä vuonna jonkin verran.
Viljan ostajat kun tietää että viljelyala jää pieneksi niin sitten tuodaan ulkomailta,  eli korkeintaan merirahdin verran yli maailmanmarkkinahinnan voi saada.
Jonkinlainen suurempi kato pitää olla maailmalla että hinta vähän enemmin nousee. Tuet tulee tippumaan vuosi vuodelta eli sadosta se tulos pitäisi tehdä jos elintasoa jotenkin haluaa ylläpitää.

Joo ei viljelyllä rikastumaan pääse ellei lahjaksi saatua peltoa ole tosi paljon, vaikka satokasvien viljely ala tippuisi puoleen niin ei se viljan hintaa nostaisi kuin korkeintaan ensimmäisenä vuonna jonkin verran.
Viljan ostajat kun tietää että viljelyala jää pieneksi niin sitten tuodaan ulkomailta,  eli korkeintaan merirahdin verran yli maailmanmarkkinahinnan voi saada.
Jonkinlainen suurempi kato pitää olla maailmalla että hinta vähän enemmin nousee. Tuet tulee tippumaan vuosi vuodelta eli sadosta se tulos pitäisi tehdä jos elintasoa jotenkin haluaa ylläpitää.

Juu olet ihan oikeassa et se hinta tulisi olemaan tuo Euroopan markkinahinta lisättynä rahdilla. Nyt ollaan suunnilleen samassa hinnassa Euroopan kanssa. Sen verran hyvä sato oli kuitenkin.

Lainaus käyttäjältä: MKH - 04.12.23 - klo:07:35

Joo ei viljelyllä rikastumaan pääse ellei lahjaksi saatua peltoa ole tosi paljon, vaikka satokasvien viljely ala tippuisi puoleen niin ei se viljan hintaa nostaisi kuin korkeintaan ensimmäisenä vuonna jonkin verran.
Viljan ostajat kun tietää että viljelyala jää pieneksi niin sitten tuodaan ulkomailta,  eli korkeintaan merirahdin verran yli maailmanmarkkinahinnan voi saada.
Jonkinlainen suurempi kato pitää olla maailmalla että hinta vähän enemmin nousee. Tuet tulee tippumaan vuosi vuodelta eli sadosta se tulos pitäisi tehdä jos elintasoa jotenkin haluaa ylläpitää.

Juu olet ihan oikeassa et se hinta tulisi olemaan tuo Euroopan markkinahinta lisättynä rahdilla. Nyt ollaan suunnilleen samassa hinnassa Euroopan kanssa. Sen verran hyvä sato oli kuitenkin.

Eipä hirveästi ole kriisitukia näkynyt, ei selitä tuota tukitason pudotusta.

Alkaa vaan olemaan melko totiset paikat kun spv:n jälkeistä lainaa on vielä jäljellä vähintäänkin riittävästi. Lainan korot huitelee siellä 6% luokkaa kaikkineen. Rahana tuo tarkoittaa keskiverto palkansaajan vuosiansiota pelkkinä korkokuluina.

Olisi varmaan pitänyt SPV:tä tehdessä vaan nostaa kytkintä ja karata mailmalle. Olis ainakin ollut teoriassa mahdollisuus rikastua 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 04.12.23 - klo:08:12

Lainaus käyttäjältä: MKH - 04.12.23 - klo:07:35

Joo ei viljelyllä rikastumaan pääse ellei lahjaksi saatua peltoa ole tosi paljon, vaikka satokasvien viljely ala tippuisi puoleen niin ei se viljan hintaa nostaisi kuin korkeintaan ensimmäisenä vuonna jonkin verran.
Viljan ostajat kun tietää että viljelyala jää pieneksi niin sitten tuodaan ulkomailta,  eli korkeintaan merirahdin verran yli maailmanmarkkinahinnan voi saada.
Jonkinlainen suurempi kato pitää olla maailmalla että hinta vähän enemmin nousee. Tuet tulee tippumaan vuosi vuodelta eli sadosta se tulos pitäisi tehdä jos elintasoa jotenkin haluaa ylläpitää.

Juu olet ihan oikeassa et se hinta tulisi olemaan tuo Euroopan markkinahinta lisättynä rahdilla. Nyt ollaan suunnilleen samassa hinnassa Euroopan kanssa. Sen verran hyvä sato oli kuitenkin.

Eipä hirveästi ole kriisitukia näkynyt, ei selitä tuota tukitason pudotusta.

Alkaa vaan olemaan melko totiset paikat kun spv:n jälkeistä lainaa on vielä jäljellä vähintäänkin riittävästi. Lainan korot huitelee siellä 6% luokkaa kaikkineen. Rahana tuo tarkoittaa keskiverto palkansaajan vuosiansiota pelkkinä korkokuluina.

Olisi varmaan pitänyt SPV:tä tehdessä vaan nostaa kytkintä ja karata mailmalle. Olis ainakin ollut teoriassa mahdollisuus rikastua 

Tarkoitin kriisituella korkeampaa lhk tukea. Käsittääkseni tämä maksettiin joka ainoalle korvauskelpoiselle hehtaarille. En nyt ulkoa muista et oliko jotain muuta, mielestäni ei.

Koroilta on voinut suojautua ja se ei oikeasti edes maksanut paljon. Itsellä niin iso velkalasti ettei sen kanssa viitsinyt leikkiä. Nyt on tasaisen varma korko tiedossa.   
Tässä mielestäni vähän peiliin katsomisen paikka. Kuinka todennäköistä oikeasti oli et nollakorot jatkuu maailman tappiin asti?

Mutta siinä olet kyllä oikeassa et todella monen, itsenikin olisi kannattanut lukea ihan oikea ammatti ja lähteä niihin muihin töihin. Leipä tulisi helpommin pöytään samoin varmat vapaapäivät, lomat jne. 

Lainaus käyttäjältä: berkut - 04.12.23 - klo:10:36

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 04.12.23 - klo:08:12

Lainaus käyttäjältä: MKH - 04.12.23 - klo:07:35

Joo ei viljelyllä rikastumaan pääse ellei lahjaksi saatua peltoa ole tosi paljon, vaikka satokasvien viljely ala tippuisi puoleen niin ei se viljan hintaa nostaisi kuin korkeintaan ensimmäisenä vuonna jonkin verran.
Viljan ostajat kun tietää että viljelyala jää pieneksi niin sitten tuodaan ulkomailta,  eli korkeintaan merirahdin verran yli maailmanmarkkinahinnan voi saada.
Jonkinlainen suurempi kato pitää olla maailmalla että hinta vähän enemmin nousee. Tuet tulee tippumaan vuosi vuodelta eli sadosta se tulos pitäisi tehdä jos elintasoa jotenkin haluaa ylläpitää.

Juu olet ihan oikeassa et se hinta tulisi olemaan tuo Euroopan markkinahinta lisättynä rahdilla. Nyt ollaan suunnilleen samassa hinnassa Euroopan kanssa. Sen verran hyvä sato oli kuitenkin.

Eipä hirveästi ole kriisitukia näkynyt, ei selitä tuota tukitason pudotusta.

Alkaa vaan olemaan melko totiset paikat kun spv:n jälkeistä lainaa on vielä jäljellä vähintäänkin riittävästi. Lainan korot huitelee siellä 6% luokkaa kaikkineen. Rahana tuo tarkoittaa keskiverto palkansaajan vuosiansiota pelkkinä korkokuluina.

Olisi varmaan pitänyt SPV:tä tehdessä vaan nostaa kytkintä ja karata mailmalle. Olis ainakin ollut teoriassa mahdollisuus rikastua 

Tarkoitin kriisituella korkeampaa lhk tukea. Käsittääkseni tämä maksettiin joka ainoalle korvauskelpoiselle hehtaarille. En nyt ulkoa muista et oliko jotain muuta, mielestäni ei.

Koroilta on voinut suojautua ja se ei oikeasti edes maksanut paljon. Itsellä niin iso velkalasti ettei sen kanssa viitsinyt leikkiä. Nyt on tasaisen varma korko tiedossa.   
Tässä mielestäni vähän peiliin katsomisen paikka. Kuinka todennäköistä oikeasti oli et nollakorot jatkuu maailman tappiin asti?

Mutta siinä olet kyllä oikeassa et todella monen, itsenikin olisi kannattanut lukea ihan oikea ammatti ja lähteä niihin muihin töihin. Leipä tulisi helpommin pöytään samoin varmat vapaapäivät, lomat jne. 

Joo, kyllä monta seikkaa tekis toisin jos voisi kelloa kääntää. Juurisyy on kyllä aivan liian suuri spv-hinta. Tästä kiittäminen sisaruksia ja heidän painostuskeinoja, jotka osui omaan heikkoon elämäntilanteeseen aikanaan. Oma roolinsa oli pro-agrialla joka osaltaan sotki verotuksen/poistot...
Tuo korko homma on kyllä täysin omassa piikissä  kun en raaskinnu sitä aikoinaan ottaa, kun se aikanaan kalliilta vaikutti.

Mutta, eteenpäin niin kauan kun rahat/luotot riittää.