Ja varmasti pellot oli paremmassa kunnossa, ainakin niillä jotka öljykasveja viljeli. Juuri luovuttu karjasta, pellot ruiskutettu puhtaiksi ja juuri salaojitettu, eikä olleet vielä tiivistyneet.

Apulantaa paljon, varsinkin fosforia. Vanha isäntä käytti paljon NP:tä karjanlannan lisäksi, kyllä pellot sillä kuntoon tulikin. Ei ollut vouhotuksia lannoitusrajoista eikä myrkyistä🤣🤣

monessa paikassa olen huomannu että on pellot ainakin painuneet reilusti viimeisen parin kymmenen vuoten aikana..    ennen tie pellon tasalla, nyt pellolle laskeututaan tieltä.      miten lie koko pellon rakenne muuttunu?

monessa paikassa olen huomannu että on pellot ainakin painuneet reilusti viimeisen parin kymmenen vuoten aikana..    ennen tie pellon tasalla, nyt pellolle laskeututaan tieltä.      miten lie koko pellon rakenne muuttunu?

Kivennäismaita vai eloperäisiä? 

Ja varmasti pellot oli paremmassa kunnossa, ainakin niillä jotka öljykasveja viljeli. Juuri luovuttu karjasta, pellot ruiskutettu puhtaiksi ja juuri salaojitettu, eikä olleet vielä tiivistyneet.

Apulantaa paljon, varsinkin fosforia. Vanha isäntä käytti paljon NP:tä karjanlannan lisäksi, kyllä pellot sillä kuntoon tulikin. Ei ollut vouhotuksia lannoitusrajoista eikä myrkyistä🤣🤣

Eikä ollut öljykasvien viljelyhistoriaa. Öljykasvien viljely on jossain määrin keskittynyt samoille tiloille ja möhöjuuren määrä on tutkimuksissakin selvästi lisääntynyt -80-luvulta. Saattaa olla osassa se jo leikkaa satoja vaikka tilanne ei vielä olekaan niin paha lopettaisi kokonaan viljelyn.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 22.12.23 - klo:08:41

monessa paikassa olen huomannu että on pellot ainakin painuneet reilusti viimeisen parin kymmenen vuoten aikana..    ennen tie pellon tasalla, nyt pellolle laskeututaan tieltä.      miten lie koko pellon rakenne muuttunu?

Kivennäismaita vai eloperäisiä?

Kyllähän savimaakin vähän voi painua, liekö tärinä liikenteen alla syynä vai mikä. Toisaalta teille varmaan tuodaan kaiken aikaa lisää tavaraa, joten sekin vaikuttanee osaltaan mielikuvaan, että pellolle täytyy laskeutua tieltä.

Tienpinta vaikuttaa aika epämääräiseltä  korkeuskiintopisteeltä. Mutta noiden eloperäisten maiden laskettuminen on kyllä nähtävissä jos myllää jotain salaojitetulla maalla. 60-luvulla tehdyt salaojat ei varmaan oo enää kuin puolimetriä syvässä. Tosin laskettuminen johtuu kait kuivamisesta ja maatumisesta ilman sen kummempaa yhteyttä tiivistymiseen, ainakaan kielteisessä mielessä. Ja onko aikojen kuluessa esim tuuli sitten siirtänyt pintamaata paikasta toiseen?

Juuri näin, turvemaa painuu ihan luonnostaan. Jotkut suopellot vaativat täälläkin päin salaojituksen 30 v välein.

Turvemaa lahoaa ja hupenee huomattavaa vauhtia - varsinkin jos ennen korkealla ollut pohjavesi saadaan ojituksella pysymään alempana.

Mulle tuli aikoinaan viljelyyn lohko joka oli oli ollut avo-ojissa ja pitkään lähinnä juolavehnää ja roinaa kasvamassa. Entisten avo-ojien pohjat olivat paikoitellen saran kanssa samassa tasossa. Se oli alaosaltaan jäänyt varmaan 30 cm ylemmäs kuin maalajiltaan samanlainen, ojan toisella puolella ollut aktiivisesti viljalla ollut lohko. Sitten kun ojitin omani niin sekin on alkanut laskea vähintään samaan tahtiin. Alanurkassa on turvetta vielä kokoojan alapuolellakin. Sellaista maatumatonta sammalta muistuttavaa, kuivana ruskeaa lisua.

Juuri sellaista jonka viljelystä ilmastoaktistit näkevät vihreää. Tai punaista.
Yläpää on kyllä oikein junttisavea.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 22.12.23 - klo:08:48

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 22.12.23 - klo:08:41

monessa paikassa olen huomannu että on pellot ainakin painuneet reilusti viimeisen parin kymmenen vuoten aikana..    ennen tie pellon tasalla, nyt pellolle laskeututaan tieltä.      miten lie koko pellon rakenne muuttunu?

Kivennäismaita vai eloperäisiä?

Kyllähän savimaakin vähän voi painua, liekö tärinä liikenteen alla syynä vai mikä. Toisaalta teille varmaan tuodaan kaiken aikaa lisää tavaraa, joten sekin vaikuttanee osaltaan mielikuvaan, että pellolle täytyy laskeutua tieltä.

Vesitalous vaikuttaa kyllä. Märän maan omapaino painaa sitä jollain tapaa kasaan. Tai ainakin semmonen vaikutelma syntyy, en tiedä onko tälle todellista perustetta.

kivennäismaissa olen tuon huomannu,   kait suurin osa täälläpäin jotain htmr tahi sinnepäin.       itellä on yks lohko suoperäistä mutaturvetta,  ja siihen painuneet raiteet näkyy kolme neljä vuotta..   ojat ei kestä auki kun sivusta painaa umpeen..   mut hyin kasvaa tervaleppää ja kuusta..  ojan varret olen noilla laittannu jo vuonna 1990 ja kohta pitää hakata,   kuhan vaan sais hankikelin tai muun sellasen.   noita ihmetelly kun ei mikään ole ehottannu metitettäväks.    ja kun oon kyselly ni sanovat ; pitä peltona.

kivennäismaissa olen tuon huomannu,   kait suurin osa täälläpäin jotain htmr tahi sinnepäin.       itellä on yks lohko suoperäistä mutaturvetta,  ja siihen painuneet raiteet näkyy kolme neljä vuotta..   ojat ei kestä auki kun sivusta painaa umpeen..   mut hyin kasvaa tervaleppää ja kuusta..  ojan varret olen noilla laittannu jo vuonna 1990 ja kohta pitää hakata,   kuhan vaan sais hankikelin tai muun sellasen.   noita ihmetelly kun ei mikään ole ehottannu metitettäväks.    ja kun oon kyselly ni sanovat ; pitä peltona.

Jätä Oksa ne kivet pellolle….

Kyllähän muokkaamallakin pellon korkeimmat kohdat leikkaantuu hiljalleen ja notkokohta tai alamäki hiljalleen täyttyy.

Mutaturvetta ? Mun mielestä rapa tai turvemaa ei muista siinä olleita raiteita , jos ne on vaan tukkoon saatu. Mutta voin olla väärässä tässäkin 

Opiskeluaikana Salaojakeskuksen edustaja kertoi pellosta, jonka sarkaojat olivat umpeutuneet ja oli ollut viljelemättä 15 vuotta. Lohko havaittiin pahasti tiivistyneeksi, vaikkei siellä ollut ajettu traktorilla aikoihin. Märkyys ja seisova vesi tiivistää myös maata.

Turvemaa lahoaa ja hupenee huomattavaa vauhtia - varsinkin jos ennen korkealla ollut pohjavesi saadaan ojituksella pysymään alempana.

Mulle tuli aikoinaan viljelyyn lohko joka oli oli ollut avo-ojissa ja pitkään lähinnä juolavehnää ja roinaa kasvamassa. Entisten avo-ojien pohjat olivat paikoitellen saran kanssa samassa tasossa. Se oli alaosaltaan jäänyt varmaan 30 cm ylemmäs kuin maalajiltaan samanlainen, ojan toisella puolella ollut aktiivisesti viljalla ollut lohko. Sitten kun ojitin omani niin sekin on alkanut laskea vähintään samaan tahtiin. Alanurkassa on turvetta vielä kokoojan alapuolellakin. Sellaista maatumatonta sammalta muistuttavaa, kuivana ruskeaa lisua.

Juuri sellaista jonka viljelystä ilmastoaktistit näkevät vihreää. Tai punaista.
Yläpää on kyllä oikein junttisavea.

Saraturvetta?Tuo lisusuus lahoaa ajanmyötä pois.Parhaiten näkee turvemaiden painumisen siitä,tahtoo paikkapaikoin nousta ne kiviröykkiöt maanalta pintaanGlyfo myöskin "painaa maata",koska hävittää maasta kaiken kasvillisuuden,myös maanalta.Erroosio myöskin nykyään tasoittaa kukkuloita.

juuu, ja huomasin ite kuin ei pellolla multavuus säily jos ei viljele..   torpan pelto ollu 1974 vuotesta asti viljelemättä ja nyt ei ole ruokamulttaa kuin vajaa 5 senttiä sen jälkeen ruskoa eli pohjamaata.   ja koko ajan heinä kasvannu!        ja tuo mutaturve kyllä muistaa jos on kosteutta tarpeeks..   ja kun oja ei vetä niin sitähän on.