Tuo halkojen tekeminen on niin *****maista ja turhaa hommaa nimittäin.

Niin 

Tutulla meni kompura vaihtoon 7 vuotta toimi uusi maksoi töineen 4500 ekua ,ihanan halpaa lämmitystä' maasähkölämmöllä.

Tutulla meni kompura vaihtoon 7 vuotta toimi uusi maksoi töineen 4500 ekua ,ihanan halpaa lämmitystä' maasähkölämmöllä.

Odotellaan koska tuosta vanhuksien vuonna 1982 käyttöön otetusta ecopakista hajoo toi ensimmäinen kompura    Joku 500-600€ mennyt kokoaikana remonteihin suurinpiirtein laskien...  Itellä on tuommonen kiinalainen ruuvikompuralla varustettu maalämpökone hyrisemässä...  Tosin ei se tällee kesällä juur mittään tee jollei lämmintä vettä käytä 

Naapurissa kylän ensimmäinen maalämpöpumppu meni toissa vuonna vaihtoon. Oli asennettu 1978. Oli käsittääkseni aika ensimmäisiä Suomessakin. Isälle asennettiin 1980, ja varaaja ja osin koneistokin ruostuivat niin, että vaihdettiin 2010. Että ei voi kun kehua kestäviksi. Itselle asennettiin 2005, ja yksi kiertovesipumppu vaihdettiin takuuseen. Muuta ei ole ollut, kun sihdin putsaus kun sattuu muistamaan.
Pellolle asennettiin metrin syvyyteen 2 kpl 400 m:n lenkkiä. Salaojat alitettiin ja keruuputket eristettiin niiden kohdalta. Ei ongelmia salaojien toiminnassa.
Ainoa kiusa on, että keväällä maa sulaa putkien kohdalta myöhemmin ja putkien kohdalla tuppaa säilymään monttu kesät talvet. Ei kuitenkaan töitä häiritse.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 30.06.14 - klo:20:10

Tutulla meni kompura vaihtoon 7 vuotta toimi uusi maksoi töineen 4500 ekua ,ihanan halpaa lämmitystä' maasähkölämmöllä.

Odotellaan koska tuosta vanhuksien vuonna 1982 käyttöön otetusta ecopakista hajoo toi ensimmäinen kompura    Joku 500-600€ mennyt kokoaikana remonteihin suurinpiirtein laskien...  Itellä on tuommonen kiinalainen ruuvikompuralla varustettu maalämpökone hyrisemässä...  Tosin ei se tällee kesällä juur mittään tee jollei lämmintä vettä käytä 

Niinpä. Sitä paitsi tuollaisen maalämmittimen kompressorin, 12 kW:n, saa hinnaltaan 500-1000 euroa. SASsilla päin melko kalliita putkiukkoja...?

Laittaisin silti porakaivon, se on kuitenkin lähes 100% varma ratkaisu.

On sitä tähänkin pirttiin suunniteltu. Tuo halkojen tekeminen on niin *****maista ja turhaa hommaa nimittäin.

Mikä se on tämä porakaivon etu maahan kaivettuun, olen ihmetellyt oman kokemuksen perusteella. Mulla tulee maasta 400m kierrokselta vielä helmimaaliskuullakin +5..6 asteinen vesi. Naapuri kuokki tuon lenkin pellolle päivässä, eikä maksanu paljon. Porakaivolle tulee kuitenkin hintaa ja lämmöt alle 4 astetta?  Hyötysuhteen kannalta maakierron lämpöeroillakin on merkitystä

Klapilämityksen sijaan voisi harkita myös maalämpöä.
maalämpöfoorumilta ole lueskellut asioita, mutta täältä kysyisin sellaista, että  niillä viljelijöillä, joilla on maalämpö, niin oletteko vetänyt maalämpöputket suoraan viljellylle pellolle, entä voiko siihen vetää putken suorassa linjassa, edestakaisin, vai pitääkö  se myös pellossa vetää mutkittelevasti, vaikka olisi tilaa vetää suoraan? vai estääkö salaojaputket maalämpöputkiston vetämisen pellolle?

Meillä talo rakennettu vuonna 1924. Laipioon ja lattiaan on laitettu lisäeristystä.kokonaispinta-ala noin 190 neliötä kuutoita  noin 500. Patterikiertoinen lämmitys. Pari talvea ollu maalämpö. 660m putkea pellossa. Talo mäellä ja maa hietamoreenia. Tottakai kannattaa putkisto vetää pellon kosteimpiin paikkoihin. Meillä sen verta rinnepaikka, jotta salaojia ei ole kyseisellä lohkolla.
Pumppu 9 KW.
Lämpä on riittänyt kovillakinpakkasilla. toissa talvena 30 astetta useampana päivänä ja lämmintä oli.
Asennus vaiheessa asennettiin pumpun syöttökaapeliin KW mittari jossa myös tehon mittaus.

käyttöön otto 29.10.2012. tähän aamuun mennessä kulutus ollu 11138 KW
Tuotettu energia 41646 KW. eli kerroin on 3,74

Hinta koko hommalle asennukset ja kaivutyöt oli vähän alle 13000€
Muun lämmitys systeemin rakentaminen ois vaatinut keskuksen rakentamista ja kanaalien vetoa. Millään konstilla ei olisi päästy noin alhaisiin kustannuksiin, ja vielä kun ei ole vähennys oikeutta niin ratkaisu oli helppo. ( nyt saane huomauttaa että puhutaan pelkästään yksityistalouden lämmityksen järjestämisestä. Eriasia sitten jos muuhun maatalouteen tarvitsee lämmitystä joten  unohdettakoon se osio muuhun keskusteluun, ettei mene puurota ja vellit sekaisin)

Meillä tuo lämmönkeruu nesteen lämpötila putkistoon lähtiessä talvella on noin 3-3.5 astetta miinusella  ja takaisin tullessa 1-1.5 astetta plussalla, Tuosta lämpötila erosta se lämmön tekee Keksimäärin tuo lämpötila ero on 4 astetta.  Vaikka keruunesteen lämpötila ois 8 astetta  putkistosta tullessa niin neste lähtee +4 asteisena putkistoon. Keruu nesteen lämpötilalla ei sinällään ole isoa merkitystä vaan lämpötilaerolla.
Nykypumput ottavat tehoa lämmöntarpeen mukaan, eli kylmällä kelillä otetaan enemmän tehoa.

Porakaivon edut ovat seuraavat. Kesällä jäähdytys mahdollisuus.
Ruukki kehittänyt uuden kattopellin jolla lämmitetään kesällä käyttövettä. Insinöörit selvittävät ylimääräisen lämmön pumppaamisen mahdollisuutta esim porakaivoon jasitä kauttta kallioon josta sen vois ottaa talvella käyttöön.
Maaputkistossa kyseinen toiminto ei onnistu. koska lämmin keruu neste kuivattaa maan kuiva maa itse kerää ei kerää lämpöä, vaan maahan sitounut vesi.

Näiden kahden talven kokemuksella ei pahaa sanottavaa.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 30.06.14 - klo:18:35

Itte laittaisin ainakin porakaivon jos ei kunnon savimaata satu olemaan isolla omalla tontilla.

Taitaa suomesta löytyä useampikin epäonnistunut moreenimaahan kaivettu linja.

Aattelisin niin että siinä porakaivossa vesi on melkoisen kylmää,meillä jotain 6-7 +astetta kesälläkin,hyötysuhde lämpöön siitä ei kovin hyvä energiaa kuluu.Olettaisin että maahan tiettyyn syvyyteen upotettu keräys putkisto antaa paremman hyödyn porareikään verrattunaö.Vesistö paras mutta lupakäytäntö lienee vaihtelee ja etäisyys vaikuttaa kustannuksiin.

Porakaivossa parempi hyötysuhde kuin maaputkistossa eli kalliimpi haninta hinta tulee takaisin.

Märkä savimaa siirtää lämpöä parhaiten. Kuiva moreeni ei. Parhaan putkiupotuksen olen tehnyt rantasaveen vesirajan alapuolelle. Järvenpohjan vesi saattaa olla talvella vain 1 astetta, savi marraskuun pakkasilla 8 astetta veden ollessa paljon kylmempää. Maaliskuussa savesta neljää astetta.

Maakierto vaatii laadukkaan kiertovesipumpun jos lenkki notkollaan monesta kohtaa tai vastamäkeen joudutaan hörppimään.Myös jatkokset ovat huono juttu.
Kaveri otti tarjouksen 16 kw laitos ja kaksi lämpökaivoa ja varaaja lämpimälle vedelle yht: 27 000 ekua eli ihanan halpaa vähänkin isompaan tarpeseen. Termian tarjouksen tekijä oli sanonut jotta maalenkeissä enemmän ongelmia kuin kaivoissa.Notkoja ei saa olla ja mieluimmin märkä maa,ja tosiaan tuo ranta  hetteikkö paras tai hiekkapohjanen vesistö,ei mutaa.
Noita ensimmäisiä pumppuja ei voi verrata nykyajan pumppuihin niissä laatu huimasti parempi kuin nykypäivänä.Nykyään tehdään kaikelle tavaralle lyhyt kiertoaika.
Mitä kestoon tulee tuolla kaverilla hakelämpölaitoksen ikä 40 vuotta vanha ,siinä ajassa voi mennä jo kolme maasähkölämpölaiotosta uusiksi.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 30.06.14 - klo:19:25

Laittaisin silti porakaivon, se on kuitenkin lähes 100% varma ratkaisu.

On sitä tähänkin pirttiin suunniteltu. Tuo halkojen tekeminen on niin *****maista ja turhaa hommaa nimittäin.

Mikä se on tämä porakaivon etu maahan kaivettuun, olen ihmetellyt oman kokemuksen perusteella. Mulla tulee maasta 400m kierrokselta vielä helmimaaliskuullakin +5..6 asteinen vesi. Naapuri kuokki tuon lenkin pellolle päivässä, eikä maksanu paljon. Porakaivolle tulee kuitenkin hintaa ja lämmöt alle 4 astetta?  Hyötysuhteen kannalta maakierron lämpöeroillakin on merkitystä

Porakaivon voisi olettaa toimivan aina jokseenkin kunnolla, eikä se vaadi isoa tonttia.

Esimerkiksi meillä ei olisi mitenkään mahdollista tehdä 400m lenkkiä mihinkään suuntaan talosta omalle maalle.

Maakierto vaatii laadukkaan kiertovesipumpun jos lenkki notkollaan monesta kohtaa tai vastamäkeen joudutaan hörppimään.Myös jatkokset ovat huono juttu.
Kaveri otti tarjouksen 16 kw laitos ja kaksi lämpökaivoa ja varaaja lämpimälle vedelle yht: 27 000 ekua eli ihanan halpaa vähänkin isompaan tarpeseen. Termian tarjouksen tekijä oli sanonut jotta maalenkeissä enemmän ongelmia kuin kaivoissa.Notkoja ei saa olla ja mieluimmin märkä maa,ja tosiaan tuo ranta  hetteikkö paras tai hiekkapohjanen vesistö,ei mutaa.
Noita ensimmäisiä pumppuja ei voi verrata nykyajan pumppuihin niissä laatu huimasti parempi kuin nykypäivänä.Nykyään tehdään kaikelle tavaralle lyhyt kiertoaika.
Mitä kestoon tulee tuolla kaverilla hakelämpölaitoksen ikä 40 vuotta vanha ,siinä ajassa voi mennä jo kolme maasähkölämpölaiotosta uusiksi.

No ne notkotkaan tuskin paljon sen nesteen menoa haittaa kun vaan saa ilman pois putkistosta...  Kyllä noita hakelämpölaitoksiakin muutaman vuoden ikäisinä välillä rempataan... Ei sekään halpaa ole...  Sun jutut on taas sääennustusten tasolla...

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 01.07.14 - klo:05:40

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 30.06.14 - klo:19:25

Laittaisin silti porakaivon, se on kuitenkin lähes 100% varma ratkaisu.

On sitä tähänkin pirttiin suunniteltu. Tuo halkojen tekeminen on niin *****maista ja turhaa hommaa nimittäin.

Mikä se on tämä porakaivon etu maahan kaivettuun, olen ihmetellyt oman kokemuksen perusteella. Mulla tulee maasta 400m kierrokselta vielä helmimaaliskuullakin +5..6 asteinen vesi. Naapuri kuokki tuon lenkin pellolle päivässä, eikä maksanu paljon. Porakaivolle tulee kuitenkin hintaa ja lämmöt alle 4 astetta?  Hyötysuhteen kannalta maakierron lämpöeroillakin on merkitystä

Porakaivon voisi olettaa toimivan aina jokseenkin kunnolla, eikä se vaadi isoa tonttia.

Esimerkiksi meillä ei olisi mitenkään mahdollista tehdä 400m lenkkiä mihinkään suuntaan talosta omalle maalle.

Ei sen lenkin tartte eikä oikeastaan saakkaan olla yhtä lenkkiä. kyllä mullakin hieman ahdistaa pituus vaatimus. Ehkä keruulenkki olisi 3*200m  enemminkin kuin 2*300m. Pitää nyt miettiä (sitä käänteispaloakin  ) , lisäksi pitäis taas vaihteeksi repiä auki tuota talon tonttiakin, siinä tekis mieli laittaa kaikki putket samaan kaivantoon , mutta pilaako se sitten koko keruupiirin? Maakaapeleita, puhelin kaapeleita, salaojia... ja kyllä mä nyt odottelen papereitakin mistä oikeastaan oli kyse, kun ei jäänyt edes pumpun merkki mieleen

On se tuo Google(  ja pätkivä muistikin ) hyvä ... sehän oli C T C pumppu

Laittaisin silti porakaivon, se on kuitenkin lähes 100% varma ratkaisu.

Se on vain LÄHES 100% varma, joskus se homma voi sitten mennä persiilleen porakaivollakin:

https://youtu.be/zOgle88sKro

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 30.06.14 - klo:19:25

Laittaisin silti porakaivon, se on kuitenkin lähes 100% varma ratkaisu.

Se on vain LÄHES 100% varma, joskus se homma voi sitten mennä persiilleen porakaivollakin:

No niin , ei ole mun tontille vieläkään keruupiiriä asenneltu, mukavat kelit ollut rankamettässäkin tänä syksynä. Mutta yks naapuri tuossa kertoili, miten kaikki voi mennä pieleen kun se menee. Joku tutun tutun tuttu oli siirtynyt maalämpöön. Kustannukset alas … ostoksena liian pieni tehoinen maalämpöpumppu ja kaveriksi liian matala porakaivo, joka jäätyi Nyt mietitään millä lämmitellään tulevaisuudessa nykyisen 100% sähkön sijaan

2,5 v ollut käytössä 8 kW nibe 400 m keruupiirillä savimaassa. Ei ole vastuksia tarvinnut ja just meni 10.000 kwh rikki, eli n. 4000 kwh per vuosi. Neliöitä 150 patteritalossa ja säästöksi laskin öljyyn verrattuna reilu tonni vuodessa riippuen hinnoista. Näin ollen 12 k€ investointi maksaa itsensä takaisin 10 vuodessa.

Keruupiiri tuntuu olevan tänä talvena tavallista kovemmilla, kun maa niin kuivaa. Nyt maahan menee -3,5 ja palaa -0,5, joten montaa astetta ei maaperä enää plussalla ole. Mutta aiemmin on alkanut maaliskuun jälkeen jo maan lämpö nousta, joten eiköhän tämäkin talvi ilman vastuksia mene. Olis voinut vähän pitemmänkin piirin tehdä, mut toi sopi hyvin pihalle ja ilman yhtäkään liitosta.