Onko kellään kokemusta kuminan kylmäilmakuivauksesta?

Kauankohan kestää? riippuu tietysti puintikosteudesta mutta suurin piirtein?
Miten paksu kerros voi laittaa?

Tarkoitus olis ehkä laittaa puhaltimet kahteen kärryyn ja käyttää nämä viljan puskuvarastona myöhemmin. Lämminilmakuivuri löytyy mutta kylmäilmakuivaus sopii kuulemma hyvin kuminalle ja kuivurirakennukseen pitäs tehdä vähän remppaa joka näyttää "hieman" venyvän 

/Uuno

Hyvin kuivuu, mutta paljon tietysti riippuu ilmoista (jotka yleensä hyvät kuminan puinnin aikaan.)
Jatkokäsittelyn siisteys ja yleensä hygienia vaikeampia kuin siilokuivurissa. Ötökkäverkko pohjalle, kateharsokin käy mutta siitä on hankala siivota tavaraa pois.
Puolen metrin kerros menee helposti, uskoisin paksummankin toimivan kun vastapainetta ei kehity kuminakasaan paljoakaan.
Perävaunusellaiseen olen itsekin aikonut siirtyä. Verkkopohjalla, ei tunneleilla.

Kokemusta on.
Pikkusen päälle metrin kerros on ollut parhaimmillaan, kuivui parissa päivässä helteillä kahdestakymmenestä yhdeksään kosteusprosenttiin(on piensiementä). Puutarhaharsoa ollaan käytetty suomulevyn päällä, repeilee kuivurin tyhjennyksessä ja palasia joutuu kuminan sekaan joten ensisyksynä kokeilen viirakangasta.

Mikrobiologinen laatu kuminalla on ollut yhtä tapausta lukuunottamatta hyvä vaikka laarissa itse hypitäänkin. Kerran oli kuminassa liikaa homeita ja erä joutui Trans Farmilla steriloitavaksi. Elevaattori nostaa tavarat kippauskuilusta kuivurin katonrajaan josta se sitten torvella ohjaillaan ympäri laaria. Tämä pudotus tiivistää kuminan niin tiukaksi kerrokseksi mistä ei ilma pääse läpi, viljalla tätä ongelmaa ei ole ollut. Tuon hometapauksen jälkeen olen pöyhöttänyt kuminasatsia lapiolla ennen puhaltimen käynnistämistä ja sen jälkeen homeita ei ole löytynyt.

Kokemusta on.
Pikkusen päälle metrin kerros on ollut parhaimmillaan, kuivui parissa päivässä helteillä kahdestakymmenestä yhdeksään kosteusprosenttiin(on piensiementä). Puutarhaharsoa ollaan käytetty suomulevyn päällä, repeilee kuivurin tyhjennyksessä ja palasia joutuu kuminan sekaan joten ensisyksynä kokeilen viirakangasta.

Mikrobiologinen laatu kuminalla on ollut yhtä tapausta lukuunottamatta hyvä vaikka laarissa itse hypitäänkin. Kerran oli kuminassa liikaa homeita ja erä joutui Trans Farmilla steriloitavaksi. Elevaattori nostaa tavarat kippauskuilusta kuivurin katonrajaan josta se sitten torvella ohjaillaan ympäri laaria. Tämä pudotus tiivistää kuminan niin tiukaksi kerrokseksi mistä ei ilma pääse läpi, viljalla tätä ongelmaa ei ole ollut. Tuon hometapauksen jälkeen olen pöyhöttänyt kuminasatsia lapiolla ennen puhaltimen käynnistämistä ja sen jälkeen homeita ei ole löytynyt.

Näin meilläkin. Kuivausilma otetaan katto- ja seinäpetien alta auringon lämmittämänä. Home oli viimeksi tuloksissa ylärajoilla, silmällä en nähnyt. Oli ehkä liikaa viivettä puinnista kuivauksen aloittamiseen. VIime syksynä laitettiin laarin reikälevyn päälle paperikoneen viira säkkikankaan sijaan ja onpas nyt luistava lapioida. Tasapainokosteuskäyriä tai -taulukoita en ole löytänyt koko maailmasta, pitää pärjäillä lämpötilan mittauksella laarin pohjalta ja pinnalta. Kosteusmittareihin alkaa löytyä vertailutietoa menneiltä vuosilta.

Kuminan hajun tarttuminen pinnoilta esim. leipävehnään on myytti. Siivoamalla kaikki siemenet pois, ei hajuongelmaa tule. Meillä on tila riittänyt pyhittää kuminalle omat laarit, mutta hygieniasyistä olemme säkittäneet kuminaamat mahd. pian. Huom! Raha ei haise!

Ensimmäisenä vuonna tuli kuivattua kylmäilmakuivurissa, ja hyvin se siellä kuivui. Työllistävä vaikutus vaan oli melkoinen, kun ei meinannut ensin valua peräkärryltä ruuviin ja kuivurissa piti usein käydä kääntelemässä. Eikä myöskään valunut kuivurista pois, kuten vilja, joten lapiotyötä riitti. Roskat jää siemenen sekaan kaikki, jos ei ole esipuhdistajaa, mutta sehän ei haittaa muuta kuin hieman rahtikulua lisää.

Tosiaan viirakangas on paras alusena, ja imuilma-aukon eteen voi saada hyvinkin edullisella kesähinnalla vuokrattua polttoöljylämmittimen rakennuskonevuokraamolta. Pakokaasu vaan pitää ohjata kauas pois, ettei kuivuri ime sitä.

Peräkärrykuivuri saattaisi olla todella toimiva ratkaisu. Siinä kuivauksen voisi aloittaa heti, mikä on tärkeää, huonoissa oloissa jopa puinnin kestäessä pellon laidassa aggrekaatin voimin. Siihen olisi imuilma-aukkoon helppo liittää myös sopivan tehoinen polttoöljylämmitin, jolla kuivausilman lämmön saisi helposti nostettua suositeltuun 40-50 asteeseen. Kuminan pöyhimisen vaiva siihen vielä jää. Ja säkitystä varten pitää olla jonkinlainen ruuvi, elevaattori tai kippausramppi.

Taitaa tuo kylmäilmakuivaus mennä ihan timotein säädöillä

No aika sujuvasti näyttää onnistuvan kylmäilmakuivurissa.
Vanhan navetan yläkerrassa löytyy valmiina, olisko noin 15m2 laari valmiina (täyttö kuivurin elevaattorilla) josta säkitys helppoa tyhjennysreiän kautta alakertaan. Perävaunukuivurilta olis sitten vähän miettimistä miten sen helpoiten toteuttaa mutta eiköhän se ruuvilla menee.

Mikä on muuten kuminan hehtolitrapaino ollut "märkänä" ?.

/uuno

No aika sujuvasti näyttää onnistuvan kylmäilmakuivurissa.
Vanhan navetan yläkerrassa löytyy valmiina, olisko noin 15m2 laari valmiina (täyttö kuivurin elevaattorilla) josta säkitys helppoa tyhjennysreiän kautta alakertaan. Perävaunukuivurilta olis sitten vähän miettimistä miten sen helpoiten toteuttaa mutta eiköhän se ruuvilla menee.

Mikä on muuten kuminan hehtolitrapaino ollut "märkänä" ?.

/uuno

Ei se varmaan paljon poikkea kuivan 40-50 kg/hl.

Tosiaan viirakangas on paras alusena, ja imuilma-aukon eteen voi saada hyvinkin edullisella kesähinnalla vuokrattua polttoöljylämmittimen rakennuskonevuokraamolta. Pakokaasu vaan pitää ohjata kauas pois, ettei kuivuri ime sitä.

polttoöljylämmitin, jolla kuivausilman lämmön saisi helposti nostettua suositeltuun 40-50 asteeseen. Kuminan pöyhimisen vaiva siihen vielä jää. Ja säkitystä varten pitää olla jonkinlainen ruuvi, elevaattori tai kippausramppi.

Öljypuuhat nostavat kustannukset moninkertaiseksi. Pitääpä katsoa mitä on lämpötila näillä keleillä aurinkolämmityksen jälkeen.

Taitaa tuo kylmäilmakuivaus mennä ihan timotein säädöillä

Taitaa kyllä timoteista tulla aika paljon kovempi vastapaine?
Jotenkin mielikuvana kuminan siemen olisi lähempänä kuorellisia nurmisiemeniä?
Niillä vastapaine n. 10% suurempi kuin kauralla, timpan jopa kolminkertainen..

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 08.06.11 - klo:08:29

Taitaa tuo kylmäilmakuivaus mennä ihan timotein säädöillä

Taitaa kyllä timoteista tulla aika paljon kovempi vastapaine?
Jotenkin mielikuvana kuminan siemen olisi lähempänä kuorellisia nurmisiemeniä?
Niillä vastapaine n. 10% suurempi kuin kauralla, timpan jopa kolminkertainen..

En tiedä mutta 50 senttistä timoteipatjaa pystyi kuivaamaan kylmiskuivurissa. Haravalla pintaa käänneltiin ja heinäsirkkoja pelastettiin.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 08.06.11 - klo:11:45

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 08.06.11 - klo:08:29

Taitaa tuo kylmäilmakuivaus mennä ihan timotein säädöillä

Taitaa kyllä timoteista tulla aika paljon kovempi vastapaine?
Jotenkin mielikuvana kuminan siemen olisi lähempänä kuorellisia nurmisiemeniä?
Niillä vastapaine n. 10% suurempi kuin kauralla, timpan jopa kolminkertainen..

En tiedä mutta 50 senttistä timoteipatjaa pystyi kuivaamaan kylmiskuivurissa. Haravalla pintaa käänneltiin ja heinäsirkkoja pelastettiin.

Puhalluskärryssä on nataa ja engl. raiheinää kuivattu noin metrin kerroksessa. Joskus kun tavara on puidessa tosi märkää niin tavaraa on täytynyt käydä lapion tai talikon kanssa kääntelemässä. Märkiä päällimmäisiä sekaisin kuivan pohja tavaran kanssa.
Timoteita kun on vastaava kerros ollut jäähdytettävänä odottamassa siilokuivuriin pääsyä kärryn edestä kävellessä huomaa että osa ilmasta tulee tavallaan ohi puhaltimesta takaisin imupuolelle. Lämpeneminen noinkin kyllä estyy, mutta kuivumista ei oikeastaan tapahdu.

Kaivelin pikaisesti ja löysin ohjeet timpalle 40cm, nadalle 60cm ja kuminalle 70 cm kerrospaksuuksista.
Noi ohjeet taitaa olla varman päälle annettuja, käytännössähän paksummassakin on onnistunut.
Kuminan kysessä ollen kumminkin kai parempi pelata varman päälle, homeitten kasvun riski kasvaa suuresti paksussa kerroksessa missä pinnan kuivumiseen menee pidempi aika.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 08.06.11 - klo:12:08

Lainaus käyttäjältä: bouli - 08.06.11 - klo:11:45

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 08.06.11 - klo:08:29

Taitaa tuo kylmäilmakuivaus mennä ihan timotein säädöillä

Taitaa kyllä timoteista tulla aika paljon kovempi vastapaine?
Jotenkin mielikuvana kuminan siemen olisi lähempänä kuorellisia nurmisiemeniä?
Niillä vastapaine n. 10% suurempi kuin kauralla, timpan jopa kolminkertainen..

En tiedä mutta 50 senttistä timoteipatjaa pystyi kuivaamaan kylmiskuivurissa. Haravalla pintaa käänneltiin ja heinäsirkkoja pelastettiin.

Kaivelin pikaisesti ja löysin ohjeet timpalle 40cm, nadalle 60cm ja kuminalle 70 cm kerrospaksuuksista.
Noi ohjeet taitaa olla varman päälle annettuja, käytännössähän paksummassakin on onnistunut.
Kuminan kysessä ollen kumminkin kai parempi pelata varman päälle, homeitten kasvun riski kasvaa suuresti paksussa kerroksessa missä pinnan kuivumiseen menee pidempi aika.

Kovin lämmin kuivausilmakin altistaa kuorettumiselle. Lämmin ilma pystyy sitomaan kosteutta paljon ja kosteuden sitominen laskee lämpötilaa, jolloin ilma ei pystykään enää sitomaan kaikkea kosteutta vaan alkaa kostuttaa pintakerroksen viljaa (tms.).

Miten tehokkaita puhaltimia / m2 käytätte?

16m2 pikkulaariin olis tarkoitus laittaa 2,2kw Niperen puhallin http://www.nipere.fi/rivakka+-tuotteet/sami-rivakka+-tuotteet/potkuripuhaltimet/
Laari on neliskanttinen ja päädyssä n 80cmX120cm tunneli josta n 3m putki seinälle johon puhallin olis tarkoitus laittaa. Pohja on reikälevyä.

Riittäiskö 2,2kw vai pitäsikö valita tehokkaamman? Tässä on tarkoitus kuivata ainoastaan kuminaa.

/Uuno